En jaksanut kahlata koko raporttia läpi, mutta miten raportin tiedot on kerätty? Liittyykö menetelmiin tekijöitä, jotka voisivat rajoittaa datan edustavuutta?Motivan 2016 henkilömatkaliikennetutkimuksen mukaan n. 3% (kuljettajan) vuorokauden henkilöautomatkasuoritteista on pitempiä kuin 100 km. Tuota enempää granulariteettiä tilastossa ei näköjään ole.
Tilastot harvemmin on suoranaisia emävalheita, mutta kannattaa lukea tilastojen "tuoteseloste" ennen datan käyttämistä.Keskimääräinen autolla kuljettu matka vuorokaudessa on ~32 km.
Kiitos tästä lainauksesta:
Suomalaiset siis kulkevat keskimäärin 31,1 km autolla, 5,7 km julkisilla ja kävelevät/pyöräilevät 1,7 km, (+2,3 km muuta yksityistä - mitä se on?). Siis keskimäärin, jokainen suomalainen (aikuinen?), joka päivä. Tämä on eri liikennemuotojen kokonaisliikennesuorite jaettuna väestön koolla, eikä kuvaa juuri kenenkään liikkumista hyvin.
Tuo 32 km/pv ei siis ole keskimääräinen autoilijan päiväajo, eikä se varsinkaan ole autoilijan keskimääräinen ajo autoilupäivinä. Se on koko väestöä, jokaisena päivänä kuvaava keskiarvo, joka ei kuvaa sitä, paljonko autoilijat keskimäärin ajavat päivässä autoillessaan. Se ei ole millään muotoa relevantti mittari pohdittaessa sähköauton soveltuvuutta tavanomaiselle autoilijalle. Esim. keskimääräinen vuotuinen ajosuorite on kai n. 18000 km/v eli liki 50 km/pv. Tämäkään ei ota huomioon päiviä, jolloin auto seisoo parkissa.
Seuraavaksi voikin pohtia sitä, onko keskiarvo ylipäänsä edustava mittari tyypillisille autoilusuoritteille (tai muullekaan liikenteelle). Tälle lienee hyviä tilastotieteellisiä testejäkin mutta on ainakin helppo verrata keskiarvoa keskihajontaan. Jos keskihajonta on pieni verrattuna keskiarvoon, keskiarvo kuvaa asiaa hyvin ja muuten huonosti.
Voisihan tuosta oikeasti laskea jotain arviotakin, mutta silmämääräisesti arvioituna pituusjakauman keskihajonta on todella suuri. Data on melko tasainen roiskaisu log-skaalalla. Väitänpä siis, että keskiarvo ei kuvaa juuri kenenkään autoilutarpeita hyvin.