Yleistä keskustelua sähköautoista

Miksi?

TB on testannut SR+:lla ~19-24 kelissä 290-315km rangea ja nollakelissä 290-300km lukemia useampaankin otteeseen 120km nopeudella.

Long Rangella -16C kelissä 120kmh vauhtia (laitonta suomessa) range oli 304km. Jos vauhdin pudottaa lailliseen nopeuteen, niin range on varmaankin luokkaa 320km tai enemmänkin vaikka pakkasta olisi ihan kunnolla.
No koska polttiksilla ajellessa on tottunut siihen, että on jo kiire tankkaamaan kun auto varoittaa polttoaineen vähyydestä kun rangea on jäljellä reilut 100km.
Muistan muinoin kun ajoin tankin kuivaksi työmatkalta tullessa. Rangea jäi 20-30km. No aamulla sitten vaimo hyppäsi rattiin ja lähti kaupoille ja tankille. Soitteli sitten hetken päästä paniikissa, että range näyttää nollaa, mitä mää nyt teen?! :D
 
Olisiko sinulla jotakin lähdettä tuolle "promillen tuhannesosa autoilijoista" ?

Itse kävin eilen ajamassa 800 km työhön liittyvää ajoa länsirannikkoa pitkin. Oma havainto oli useiden autojen kanssa mentiin pitkiä matkoja yhtämatkaa ja niin on usein muulloinkin. Eiliseltä toinen havainto oli että tienpäällä ei tullut vastaan yhtään sähköautoa, yksikään sähköauto ei ohittanut minua enkä minä en ohittanut yhtään sähköautoa. Eli selvästikkään ei vieläkään ole sähköautoja arkipäivisin liikenteessä pidemmillä reiteillä. Kaupunkien läheisyydessä näkyi muutama.
Tarkoituksella dramatisoitu ilmaisu ettei kukaan ottaisi tietoa faktana vaan ylikorostuksena. Olisi voinut ilmaista toisin. Pointti oli ettei tuollaisia yhtä soittoisia päiväajoja säännöllisesti (viikoittain tai useampia kuukausittain) suorita Suomessa kuin hyvin pieni joukko ihmisiä.
 
Miksi?

TB on testannut SR+:lla ~19-24 kelissä 290-315km rangea ja nollakelissä 290-300km lukemia useampaankin otteeseen 120km nopeudella.

Long Rangella -16C kelissä 120kmh vauhtia (laitonta suomessa) range oli 304km. Jos vauhdin pudottaa lailliseen nopeuteen, niin range on varmaankin luokkaa 320km tai enemmänkin vaikka pakkasta olisi ihan kunnolla.

Varmaan joo todellisuudessa menisi. Ehkä jäänyt tavaksi vetää varman päälle niiltä päiviltä, kun latausinfra ei ollut näin hyvä. Todella harvoin olen mihinkään saapunut alle 50 km rangella. Se on se varmuusvara, jonka jätän yllättävien tilanteiden varalle.
 
TB on testannut SR+:lla ~19-24 kelissä 290-315km rangea ja nollakelissä 290-300km lukemia useampaankin otteeseen 120km nopeudella.

Nyt kun sai itsekin tatsia M3 SR+ pidempien matkojen ja eri nopeuksien kulutuksiin (lämpötila välillä 15 - 20 C tuolloin), niin päädyin samaan lopputulokseen. Motarilla 120 km/h range n. 300 km ja maantiellä 100/80 rajoitusten sekoitusta helposti 360-390 km. On vaan niin alhainen kulutus tuossa.
 
Sisäänheittotuotteena toimii, saa asiakkaan tulemaan kauppaan. Todella harvoin jaksaa jumittaa parkissa istuen latauksen ajan, vaan lähden ennemmin kauppaan käppäilemään ja ostan aina jotain pientä. Varmaan siitä ostosta ja latauksesta jää kaupalle jotain katetta.
Kyllä Lidlistä on tullut kantakauppani nimenomaan (ilmaisen) latauksen takia. Jos se poistuu, luultavasti siirryn taas vähitellen 90% Prisman asiakkaaksi.

Kauppakeskukset ovat vähän vaikeampi yhtälö koska ilmaislatauksen mahdollisesti tuomista asiakkaista hyötyvät kaikki liikkeet, mutta parkkialue ja latauspisteet lienevät muiden osapuolien omistuksessa. Ehkä sitten kaikilta liikkeiltä voitaisiin vuokrassa ottaa sen verran hieman enemmän että ainakin voitaisiin hieman subventoida latauspisteiden hintaa, jos ei sentään täysin ilmaiseksi tehtäisi.

En ole tarkistanut onko hinta noussut, mutta esim. Kaaren kauppakeskuksessa (Kannelmäki, Helsinki) oli viimeksi tarkistaessani edelleen kovin halpa 16c/kWh lataus, monta monta latauspistettä rivissä. Ne tosin ovat "vain" 22kW AC-latauspisteitä, mutta silti mielestäni kovin halpaa, jos edelleen ovat tuolla hinnalla.

Mietin aina johtuuko halpuus vain firman (Plugitcloud tjsp.) halusta kasvattaa käyttäjäkuntaanta toistaiseksi halvoilla lataushinnoilla, vai subventoiko kauppakeskus toimintaa jotenkin jotta voivat myydä halpaa latausta.
 
Toisaalta tuota rangea myös katsotaan välillä ihan liikaa, kun mietitään sitä kerran viidessä vuodessa tehtävää Lapinmatkaa, vaikka 99%:a omista ajoista oikeasti onnistuisi sillä yli 30kWh akullisella autolla. On sellaisiakin kuskeja, jotka eivät käytännössä ikinä lähde 50km kauemmaksi kotoa autolla. Tärkeintä olisi siis omistajien ja myyjien ymmärtää millainen se oma tarve oikeasti on suurimman osan ajasta eikä takertua niihin muutamiin yksittäisiin ajokertoihin.
Minä haluan sähköautolta mahdollisimman pitkän WLTP-toimintamatkan myös sen takia että sitten pystyn helpommin ja useammin pitämään akun varaustason sen omalla mukavuusalueella, eli tulee harvemmin tarvetta sen enempää ladata akkua piripintaan, kuin ajaa se 2% tyhjäksi. Akun elinikä kasvaa tuonkin takia.

LFP-akut ehkä hieman sekoittavat pakkaa koska ne ilmeisesti kestävät paremmin ainakin täyteen latausta.
 
Toisaalta tuota rangea myös katsotaan välillä ihan liikaa, kun mietitään sitä kerran viidessä vuodessa tehtävää Lapinmatkaa, vaikka 99%:a omista ajoista oikeasti onnistuisi sillä yli 30kWh akullisella autolla. On sellaisiakin kuskeja, jotka eivät käytännössä ikinä lähde 50km kauemmaksi kotoa autolla. Tärkeintä olisi siis omistajien ja myyjien ymmärtää millainen se oma tarve oikeasti on suurimman osan ajasta eikä takertua niihin muutamiin yksittäisiin ajokertoihin.

Se että asiasta keskustellaan jokaisen uuden auton julkaisun yhteydessä ja spekuloidaan olemassa olevien autojen tiedoilla, kertoo jo itsessään että kyseessä on ongelma johon ihmiset toivovat nopeaa ratkaisua.

Polttomoottoriautojen kohdalla tämän kysymyksen takia ei ole tarvinnut Suomen etäisyyksillä vaivata päätään koskaan. Sähköautojen osalta asia nousee esiin joka ikisessä keskustelussa ja lehtiartikkelissa.

Itse toivon että mahdollisimman pian tulee saataville niitä aitoja Suomen olosuhteissa 500 km rangen omaavia autoja.
 
En ole tarkistanut onko hinta noussut, mutta esim. Kaaren kauppakeskuksessa (Kannelmäki, Helsinki) oli viimeksi tarkistaessani edelleen kovin halpa 16c/kWh lataus, monta monta latauspistettä rivissä. Ne tosin ovat "vain" 22kW AC-latauspisteitä, mutta silti mielestäni kovin halpaa, jos edelleen ovat tuolla hinnalla.

Mietin aina johtuuko halpuus vain firman (Plugitcloud tjsp.) halusta kasvattaa käyttäjäkuntaanta toistaiseksi halvoilla lataushinnoilla, vai subventoiko kauppakeskus toimintaa jotenkin jotta voivat myydä halpaa latausta.

Eiköhän tuossa tahtipuikkona ole sähköliittymän omistajan sähkösopimuksella oleva hinta kilowatille ja plugit vetää välistä mitä nyt ottaakaan.
 
Se että asiasta keskustellaan jokaisen uuden auton julkaisun yhteydessä ja spekuloidaan olemassa olevien autojen tiedoilla, kertoo jo itsessään että kyseessä on ongelma johon ihmiset toivovat nopeaa ratkaisua.
Ei kerro, vaan siitä, että sitä kantamaa joutuu miettimään ihan eri tavalla kuin ennen. Joillekin se on ongelma, toisille ei lainkaan, ja osalle kelpo kompromissi jo nykyisillä sähköautoilla.
 
Tuo on erittäin hyvin paikaansa pitävä ja range on hankala aihe kun lataus on toistaiseksi kohtuullisen pitkä prosessi, ja siinäkin on yksi ongelmakohta liittyen tähän samaan markkinointiin. Ei auta, että sähköautoilua puolustavat kertoo kuinka lataus 20-80% kestää, niin ja niin monta minuuttia, mutta todellisuus latauspisteillä iskee päin näköä, kun jonotat omaa vuoroasi 30-60 minuuttia kiireisimpinä vuodenaikoina. Talvella kun akulla ei pääsekään normaalia matkaa, niin tuo korostuu hyvin.
eikö millään palveluntarjoajalla ole mitään sellaista että varaat vaikka maksua vastaan laturin kun lähestymässä että se kanssa on vapaana kun kurvaat pihaan?
 
eikö millään palveluntarjoajalla ole mitään sellaista että varaat vaikka maksua vastaan laturin kun lähestymässä että se kanssa on vapaana kun kurvaat pihaan?
Liekö palveluntarjoajilla kummoisiakaan intressejä noin hienon (ja ehkä käyttäjälle hieman monimutkaisen) systeemin toteuttamiseen, kunhan siellä joku on latailemassa?
 
Rangekeskustelu lähtee kyllä helposti täysin lapasesta. Moni kuski on lähtee siitä oletuksesta, että autolla on pakko päästä kelissä kuin kelissä sen 400km, muuten elämästä ei tule mitään. Kuten käyttäjä @pokkus on sanonut, jos 99% ajosta on jotain kaupunkiajoa, niin mihin sitä 400km rangea tarvitsee? itsehän otin yllättävän ns. riskin kun Polestar 2 lähti kiertoon ja tilalle tuli "paskan rangen MX-30". Yllättäen vaan sillä Polestarilla tuli ajettua ihan sitä samaa 15km työmatkaa ja muita lähialueen ajeluita, joihin tuo 200km range riittää tai vaikka puolikaskin siitä. Ehkä pitäisi kiinnittää huomiota siihen ihan auton laatuun ja ajomukavuuteen, kuin itkeä aina auton rangea tai mitä näitä nyt onkaan. Plugarillakin 20000km aikana laskennallisesti (talvi mukaanlukien) tuli se 16300km pelkkää sähköajoa. Itsekin luulin pitkään, että tartten pitkää rangea ja höhööö sähköautot - mutta kovin ne realiteetit vaan ovat nämä. Ja ennen kuin joku vääräleuka tulee leuhkimaan "ajan 800km per päivä", niin ehkä kannattaa se mitoitus tehdä realismin, eikä "kusematta lappiin joka päivä" -mukaan.
 
Pikalatausnopeus on satunnaisessa matka-ajossa paljon tärkeämpi asia kuin akun koko, jos puhutaan matkoista, joilla riittää noin 2 akullista suuntaansa. Eli esim. pikkuakkuinen Ioniq on aika kova peli kauppakassi + kerran kuussa esim. Helsinki-Turku/Tampere-Helsinki ajoon. Jos taas on tarkoitus ajaa jotain Helsinki-Oulu väliä, niin aika ranteen auki menoksi menee pikkuakulla. Miillä 200 km motaria menee vähällä tuskalla ja lyhyellä latauksella, mutta 300 km alkaa jo vituttaa hitaan pikalatauksen ja lataustauon pituuden takia.

e: Miin kahden vuoden huolto 167 e sis. jarrunesteet. Motonetista siihen päälle raitisilmafiltteri alle 20 e ja helvetin helppo vaihtaa. Ei voi valittaa huollosta. Edellinen asiakas otti Golfiin 1,5 k€ osumaa "perus"huollosta.
 
Rangekeskustelu lähtee kyllä helposti täysin lapasesta. Moni kuski on lähtee siitä oletuksesta, että autolla on pakko päästä kelissä kuin kelissä sen 400km, muuten elämästä ei tule mitään. Kuten käyttäjä @pokkus on sanonut, jos 99% ajosta on jotain kaupunkiajoa, niin mihin sitä 400km rangea tarvitsee? itsehän otin yllättävän ns. riskin kun Polestar 2 lähti kiertoon ja tilalle tuli "paskan rangen MX-30". Yllättäen vaan sillä Polestarilla tuli ajettua ihan sitä samaa 15km työmatkaa ja muita lähialueen ajeluita, joihin tuo 200km range riittää tai vaikka puolikaskin siitä. Ehkä pitäisi kiinnittää huomiota siihen ihan auton laatuun ja ajomukavuuteen, kuin itkeä aina auton rangea tai mitä näitä nyt onkaan. Plugarillakin 20000km aikana laskennallisesti (talvi mukaanlukien) tuli se 16300km pelkkää sähköajoa. Itsekin luulin pitkään, että tartten pitkää rangea ja höhööö sähköautot - mutta kovin ne realiteetit vaan ovat nämä. Ja ennen kuin joku vääräleuka tulee leuhkimaan "ajan 800km per päivä", niin ehkä kannattaa se mitoitus tehdä realismin, eikä "kusematta lappiin joka päivä" -mukaan.
Ihan vain antaakseni esimerkin että kaikki isoa rangea toivovat eivät suunnittele ainoastaan sitä kerran viidessä vuodessa -roadtrippiä, voin kertoa omasta ajoprofiilistani.

Teen pääsääntöisesti etätöitä, mutta joudun silloin tällöin kulkemaan tre-hki-väliä, ja ainakin tuon verran pitäisi mennä yhdellä latauksella säässä kuin säässä (mikä toki nykyisillä autoilla toteutuukin). Auto on kuitenkin itselle pitkälti harrasteväline, ja esim. vaeltamaan tai kiipeilykallioille joutuu usein ajamaan sen 200-500km per suunta (tai enemmänkin), ja näitä ajoja tulee aika usein viikonloppuisin. Kohteessakaan kun ei autoa pysty lataamaan, niin sähkärillä vaatisi jonkimman verran suunnittelua, varsinkin kun maaseudulla latauspisteitä ei ole ihan jokapaikassa. Alle 500km matkat ajan pääsääntöisesti yhtä soittoa, tai parin minuutin vessatauon voimin.

Kaupunkiajoa ei itsellä tule kovinkaan paljoa, lähinnä kauppaan ja takaisin että saa ostokset roudattua kotiin. Kaupungissa asuvana kuljen keskustaan mielummin julkisilla tai polkupyörällä, kun pysäköinti on aika vaikeaa ja kallista. Lähiliikuntapaikoille kuljen mahdollisuuksien mukaan pyörällä, jotenkin tuntuisi hassulta mennä kuntosalille autolla (paitsi jos keli aivan järkyttävä).

Näistä syistä itsellä on plugari tällä hetkellä käytössä. Ford Kuga kuluttaa akku tyhjänäkin vain 4,5-5,5l/100km, ja kun kotona saa sen 50km "valmiiksi tankkiin", niin pidemmänkin reissun kustannukset laskevat hieman. Ajokilometrejä tulee itselle se n. 30 000 vuoteen, joten sähköauto kiinnostaisi kovasti, mutta erityisesti talvella tuo range jännittää kieltämättä edelleen aika paljon. En myöskään vierasta sähköreitä konseptina millään lailla, päin vastoin todella mielelläni sellaisen hankkisin ja Tesla Y oli jo aikaisemmin liipaisimella, mutta rangepelko ja korkea hankintahinta ja siitä johtuva mahdollinen korkea arvonalenema (olettaen että arvonalenema on ICU-autojen tavoin x prosenttia vuodessa) saivat painamaan jarrua.
 
Ihan vain antaakseni esimerkin että kaikki isoa rangea toivovat eivät suunnittele ainoastaan sitä kerran viidessä vuodessa -roadtrippiä, voin kertoa omasta ajoprofiilistani.

Teen pääsääntöisesti etätöitä, mutta joudun silloin tällöin kulkemaan tre-hki-väliä, ja ainakin tuon verran pitäisi mennä yhdellä latauksella säässä kuin säässä (mikä toki nykyisillä autoilla toteutuukin). Auto on kuitenkin itselle pitkälti harrasteväline, ja esim. vaeltamaan tai kiipeilykallioille joutuu usein ajamaan sen 200-500km per suunta (tai enemmänkin), ja näitä ajoja tulee aika usein viikonloppuisin. Kohteessakaan kun ei autoa pysty lataamaan, niin sähkärillä vaatisi jonkimman verran suunnittelua, varsinkin kun maaseudulla latauspisteitä ei ole ihan jokapaikassa. Alle 500km matkat ajan pääsääntöisesti yhtä soittoa, tai parin minuutin vessatauon voimin.

Kaupunkiajoa ei itsellä tule kovinkaan paljoa, lähinnä kauppaan ja takaisin että saa ostokset roudattua kotiin. Kaupungissa asuvana kuljen keskustaan mielummin julkisilla tai polkupyörällä, kun pysäköinti on aika vaikeaa ja kallista. Lähiliikuntapaikoille kuljen mahdollisuuksien mukaan pyörällä, jotenkin tuntuisi hassulta mennä kuntosalille autolla (paitsi jos keli aivan järkyttävä).

Näistä syistä itsellä on plugari tällä hetkellä käytössä. Ford Kuga kuluttaa akku tyhjänäkin vain 4,5-5,5l/100km, ja kun kotona saa sen 50km "valmiiksi tankkiin", niin pidemmänkin reissun kustannukset laskevat hieman. Ajokilometrejä tulee itselle se n. 30 000 vuoteen, joten sähköauto kiinnostaisi kovasti, mutta erityisesti talvella tuo range jännittää kieltämättä edelleen aika paljon.

Kiitos hienosta avauksesta. Tämähän se totuus on, mikäli haluaa sen 500km toteuttaa ns. ongelmitta ja se on toteuttava viikonloppuisin, ei tuo sähkö ole vielä ratkaisu siihen. Itselleni ajoprofiili mukautui reliateetteihin ja siihen, etten tarvitse yli 100km yhtäjaksoista matkaa kuin vain harvoina viikonloppuina. Tätä varten onkin se plugari. Eli avatakseni hieman auto-omistushistoriaa: Seat Mii -> Tesla Model 3 -> Polestar 2 - Mazda MX-30. Paras hinta/laatusuhde oli ehdottomasti Miillä, mutta se on pikkuauto ja sen kanssa pienet motarisiirtymät olivat ihan ookoo, mutta Turku - Helsinki -siirtymät olivat tasoa "pieni paussi jossain ja meno jatkuu". MX-30 mitigoi tavallaan tuon "ei niin miellyttävä fiilis motarilla" kokonaan pois. Auto on suhteellisen iso, mukava ajaa, hiljainen ja ennenkaikkea sen sisätilan laadukkuus on jotain aivan toista maata vrt. muut saman hintaluokan (tai pari luokkaa korkeamman hintaluokan autot). Itseki kun menen syksyllä esim. pojan kanssa katsomaan rekkoja sinne Power Truck Show'hin, en edes mieti mitään Mazdaa tai sähköä - sen reilu 400km ajan plugarilla just eikä melkein ja yhteen menoon koko matka vailla mitään "pieniä lataustaukoja". Kuitenkin tuo on aika poikkeus sääntöön ja kesällä Mazda vetää Turku - Helsinki välit helposti. Toki en sillä kovalla pakkasella edes mieti lähtemistä -> se tapahtukoon luotettavalla polttomoottorilla.
 
Olisiko sinulla jotakin lähdettä tuolle "promillen tuhannesosa autoilijoista" ?

Itse kävin eilen ajamassa 800 km työhön liittyvää ajoa länsirannikkoa pitkin. Oma havainto oli useiden autojen kanssa mentiin pitkiä matkoja yhtämatkaa ja niin on usein muulloinkin. Eiliseltä toinen havainto oli että tienpäällä ei tullut vastaan yhtään sähköautoa, yksikään sähköauto ei ohittanut minua enkä minä en ohittanut yhtään sähköautoa. Eli selvästikkään ei vieläkään ole sähköautoja arkipäivisin liikenteessä pidemmillä reiteillä. Kaupunkien läheisyydessä näkyi muutama.
Kyllä tällä 2000km reissulla on Teslaa tullut vastaan aika kiitettävästi, jopa Oulu-Kuusamo välillä. Volkkareita myös.
 
Rangekeskustelu lähtee kyllä helposti täysin lapasesta. Moni kuski on lähtee siitä oletuksesta, että autolla on pakko päästä kelissä kuin kelissä sen 400km, muuten elämästä ei tule mitään. Kuten käyttäjä @pokkus on sanonut, jos 99% ajosta on jotain kaupunkiajoa, niin mihin sitä 400km rangea tarvitsee? itsehän otin yllättävän ns. riskin kun Polestar 2 lähti kiertoon ja tilalle tuli "paskan rangen MX-30". Yllättäen vaan sillä Polestarilla tuli ajettua ihan sitä samaa 15km työmatkaa ja muita lähialueen ajeluita, joihin tuo 200km range riittää tai vaikka puolikaskin siitä. Ehkä pitäisi kiinnittää huomiota siihen ihan auton laatuun ja ajomukavuuteen, kuin itkeä aina auton rangea tai mitä näitä nyt onkaan. Plugarillakin 20000km aikana laskennallisesti (talvi mukaanlukien) tuli se 16300km pelkkää sähköajoa. Itsekin luulin pitkään, että tartten pitkää rangea ja höhööö sähköautot - mutta kovin ne realiteetit vaan ovat nämä. Ja ennen kuin joku vääräleuka tulee leuhkimaan "ajan 800km per päivä", niin ehkä kannattaa se mitoitus tehdä realismin, eikä "kusematta lappiin joka päivä" -mukaan.
No jos haluaa pienten lasten kanssa ajaa sujuvasti 400km niin 400km range helpottaa asiaa. Yleensä pakollinen pysähtyminen ei osu täsmälleen siihen kohtaan missä on latausmahdollisuus. Kun paskat on vaipassa on pysähdyttävä lähes välittömästi (tai kuunneltava suoraa huutoa pysähtymiseen asti). Tähän pitäisi vielä sitten lisätä ylimääräinen latauspysähdys johon lapsi sitten vielä herää eikä enää nukahda uudelleen ja sama huuto todennäköisesti jatkuu.

Ihan vain yhtenä esimerkkinä "mihin sitä nyt oikeasti voisi tarvita".
 
Hyundai IONIQ 5 uudistuu – WLTP-toimintamatka kaupungissa jopa 710 km - Hyundai

Sais vaan tulla "perinteisempiä" korimalleja tältäkin konsernilta... "IMHO."
Samalla tuosta uutisoinnista voi jotenkin lukea lävitse, että tähän mennessä myydyt Hyundai/Kia eivät saa akun esilämmitystä...
Tarvittava tekniikka akun lämmitystä varten löytyy kuitenkin autosta, niin itse arvelisin, että esilämmitys tulee joskus myöhemmin ja mahdollisesti jo nyt heinäkuussa, kun mallivuoden 2023 autoja aletaan valmistamaan. Voi kuitenkin olla, että myös niiden kohdalla joudutaan odottelemaan päivityspaketteja. Ioniq 5 julkaistiin kyllä hieman aiemmin, ja sen kohdalla suurempi akusto saa myös hieman lisäkapasiteettia, niin voi toki olla että sen kohdalla tarvittaisiin myös uutta rautaa, mutta EV6:n tapauksessa uusi mallivuosi tuonee vain vähäisiä muutoksia. EV6-mallin kohdalla mallivuoden 2023 autot ovat jo ilmeisesti myyty loppuun, eli kun tilauskirjat pian taas avataan puhutaan jo mallivuoden 2024 autoista.
 
Rangekeskusteluun:

Omalla kohdallani, preferoin mahdollisimman pitkiä toimintamatkoja (WLTP esim. 500km; nykyisessäni on 395km joka on "ihan ok" sähköautolle josta uutena maksoin karvan verran alle 30000€) koska se vähentää stressiä ja antaa enemmän joustavuutta ajeluun.

- ei siis joudu suunnittelemaan yhtä tarkasti pidemmillä motarimökkimatkoilla tms. missä pysähtyy 130km välein pikalatailemaan
- harmittelemaan kun kohdalle osuva pikalaturi on joku törkeähintainen minuuttilaskutusrousku joka vielä alkaa vetää roaming-laskua (eikö ole enää latausta tarpeeksi mennä seuraavalle 50km päässä olevalle järkevähintaiselle ABC-laturille tms.)
- arkiajoissakin voi turvallisesti pitää enemmän välipäiviä (varsinkin jos ei olisi kotilatausmahdollisuutta, ja pörssisähkön takia minä juuri nyt välttelen taloyhtiöni parkkipaikalla latailua...)
- normikäytössä isompi akku pysyy enemmän omalla mukavuusalueellaan eli sitä ei juuri koskaan tarvitse ladata tappiin asti tai käyttää melkein tyhjäksi, vaan pysyy enemmän siellä puolitäynnä-osastolla myös satunnaisella lataamisella, mikä lisää akun elinikää.
- odottamattomat tekijät, eli välillä kun minulla on päivystysvuoro, periaatteessa saattaisin hätätapauksessa lähteä kotoa äkkiä töihin riippumatta vuorokaudenajasta, jos homma ei hoidu kotoa käsin. Siinä voisi stressitaso nousta jos olisi kiire työpaikalle 60km päähän mutta just laitoin auton kotona hidaslataukseen 5% akkuvarauksella. Toki on sanottava että kyllä nykyinenkin auto tuohon taipuu jos en tarkoituksella pidä välipäiviä latailuissa, mutta tässä korostuu just se kuinka tärkeää minulle on se että akku riittää tarvittaessa kahteen edestakaiseen työmatka-ajoon (240km josta suuri osa motaria, ja voi olla kiire työpaikalle eli motarilla ei körötellä 75km/h), eli en halua että akku riittäisi just ja just yhteen edestakaiseen työajoon, joka kohdallani toki on normi-ihmistä pidempi. Tosin, voi olla että kireimmillä pakkasilla tuokaan 240km ei enää onnistuisi minullakaan, taitaa range jäädä pikemminkin 200km tasolle tai jopa alle...

Eli elämän kyllä voi suunnitella pienempiakkuisellekin autolle, mutta isompi akku tuottaisi vähemmän stressiä itselleni. Toki on todettava että monella sähköauton omistamattomalla on kummallisia kuvitelmia sähköautojen rangesta. Kun "sähköautokriittinen" työkaverini kuuli sähköauto-ostoksestani, tuli hän heti kyselemään ettei varmaan range riitä, en taida kuitenkaan päästä töihin ja takaisin yhdellä latauksella? Vaikutti hämmentyneeltä kun sanoin että kyllä tuolla pienellä sähköautollani kaksi edestakaista työmatkaa voisi tehdä ja vielä jäisi yleensä vähän ylikin (työmatka on 80km/h kehäteitä ja 100-120km/h motaria). Tarkensin toki vielä hänelle että asiaa auttaa sekin että voin hidaslatailla työpäivän aikana töissä 8A, mutta tarvittaessa hyvin pärjäisin ilmankin.

Vähän kuitenkin olin yllättynyt että hänkin oli kuvitelmassa ettei normi sähköautolla voisi tosiolosuhteissa, motarillakin, ajaa hyvin yli 120km taipaleita. Ehkä hän on lukenut liikaa tarinoita loppuunkäytetyistä 10 vuotta vanhoista Nissan Leafeista, tms.
 
Tarvittava tekniikka akun lämmitystä varten löytyy kuitenkin autosta, niin itse arvelisin, että esilämmitys tulee joskus myöhemmin ja mahdollisesti jo nyt heinäkuussa, kun mallivuoden 2023 autoja aletaan valmistamaan. Voi kuitenkin olla, että myös niiden kohdalla joudutaan odottelemaan päivityspaketteja. Ioniq 5 julkaistiin kyllä hieman aiemmin, ja sen kohdalla suurempi akusto saa myös hieman lisäkapasiteettia, niin voi toki olla että sen kohdalla tarvittaisiin myös uutta rautaa, mutta EV6:n tapauksessa uusi mallivuosi tuonee vain vähäisiä muutoksia. EV6-mallin kohdalla mallivuoden 2023 autot ovat jo ilmeisesti myyty loppuun, eli kun tilauskirjat pian taas avataan puhutaan jo mallivuoden 2024 autoista.
On puhuttu, että Ioniq 5:n julkaisu oli melko kiirehditty ja EV6:een ehdittiin korjata heikkouksia. Nythän nämä sitten käytännössä backportataan Ioniq 5:een. Jännä nähdä, poistuuko myös tarve kalliille jäähdytysnesteen vaihdolle.

Nvidia Driven piti tulla kaikkiin Hyundai/KIA-malleihin 2022, mutta siitä ei ole mitään näkynyt tai kuulunut. Infotainmentin puolesta on jo pari vuotta myöhässä.
 
Tarvittava tekniikka akun lämmitystä varten löytyy kuitenkin autosta, niin itse arvelisin, että esilämmitys tulee joskus myöhemmin ja mahdollisesti jo nyt heinäkuussa, kun mallivuoden 2023 autoja aletaan valmistamaan. Voi kuitenkin olla, että myös niiden kohdalla joudutaan odottelemaan päivityspaketteja. Ioniq 5 julkaistiin kyllä hieman aiemmin, ja sen kohdalla suurempi akusto saa myös hieman lisäkapasiteettia, niin voi toki olla että sen kohdalla tarvittaisiin myös uutta rautaa, mutta EV6:n tapauksessa uusi mallivuosi tuonee vain vähäisiä muutoksia. EV6-mallin kohdalla mallivuoden 2023 autot ovat jo ilmeisesti myyty loppuun, eli kun tilauskirjat pian taas avataan puhutaan jo mallivuoden 2024 autoista.
Olis niin kiva jos Hyundai/Kia mahdollistaisivat manuaalisenkin esilämmityksen, eli ajaja päättää, milloin aletaan esilämmitys mahdollista talvipikalatausta varten. Eikä siis pakoteta auton navigaattorin käyttöön päästäkseen tutulle latausasemalle, vain jotta esilämmitys käynnistyisi.

Tuosta artikkelissa ei sellaista ainakaan mainittu, toivottavasti ajattelivat vain ettei ole mainitsemisen arvoinen ominaisuus mutta että löytyy kyllä.
 
eikö millään palveluntarjoajalla ole mitään sellaista että varaat vaikka maksua vastaan laturin kun lähestymässä että se kanssa on vapaana kun kurvaat pihaan?
Hämärä muistikuva on, että olisin kuullut tuollaisesta palvelusta, mutta ei mitään käsitystä onko Suomessa.
 
Osalle akuista varmaan on, samaan tapaan kun osa polttomoottoreista hajoaa 8v ikäisenä. Useimmat sitten kestääkin pidempään. Tosin akut kuluvat kokoajan ja joku 40v vanha polttomoottori voi olla ihan hyvä, mutta 40v vanha litiumakku tuskin toimii ollenkaan. En usko että 20v vanhakaan akku toimii kovin hyvin enää, joten jos akkujen hinnat eivät tule todella paljon alas niin aikanaan ei ole enää mitään tonnin pommi autoja olemassakaan, kuten nykyään kun akku on kokonaan kuollut niin auto on aika turha jos sen arvo muuten olisi alle 1000€ ja uuden akun hinta 10k€.

Käytännössähän noissa käy niin että tonninpommeja ei sähköautona ole, koska kun se auto alkaa olla muuten valmis, niin sen akun arvo on niin kova että se auto menee hyvällä hinnalla sen akun takia. Akku otetaan pois ja loppu auto paaliin.

Tai ehkä ennenpitkää kun markkinat ovat kyllästyneet akuilla, noita tonnin vehkeitäkin tulee, mutta silloin ne akutkaan ei amksa enää mitään.

Kyllä, vastaan on tullut täälläkin. Vaunun vedossa en ole nähnyt, mutta sähköauto sopii kyllä väännön puolesta hyvinkin vetohommiin kunhan saadaan akkuihin riittävästi kapasiteettia.

Itseasiassa sähköauton huono vääntöhän se ensimmäinen ongelma on. Siksi ne vetomassatkin ovat vastaavia polttiksia pienemmät kun vääntöä ei ole riittävästi sen nyytin liikkeelle saamiseksi.

Itse sähkömoottorin maksimivääntö sinänsä on ihan hyvä, mutta polttiksessa tulee kuitenkin luokkaa tuplat enemmän vääntöä kun laitetta kammetaan liikkeelle, jonka lisäksi sähkömoottorin vääntö nollakierroksilla on kaukana siitä maksimiväännöstä.

Maantiellä vauhdissa vääntöä ja tehoa on sähkärissä riittävästi, jolloin tuo akkukapasiteetti tulee rajoittavaksi tekijäksi.


Itselläni on yksi suht yleinen 250 kilometrin matka enimmäkseen moottoritietä, ja sitä en uskaltaisi M3SR+:lla vetää kesäisin ilman välilatausta. Talvisin on täysin selvää, että ladata täytyy ja kunnolla. Tuohon tuo uuden Ioniqin vähän reilu 300 km moottoritierange taas riittäisi ainakin kesäkaudella.
Eiköhän jokainen sähköauton käyttäjä ota tuollaisessa range hilkulla tapauksessa esim 5kmh motarilla nopeutta pois sen sijaan että arpoisi välilatausta jos matka on muuten niin lyhyt ettei tauolle ole tarvetta matkustajien kannalta.

Matka-aikaanhan tuolla ei ole mitään käytännön vaikutusta... Tai itseasiassa sen lataustarpeen poistuminen lyhentää matka-aikaa.
 
Eiköhän jokainen sähköauton käyttäjä ota tuollaisessa range hilkulla tapauksessa esim 5kmh motarilla nopeutta pois sen sijaan että arpoisi välilatausta jos matka on muuten niin lyhyt ettei tauolle ole tarvetta matkustajien kannalta.

Matka-aikaanhan tuolla ei ole mitään käytännön vaikutusta... Tai itseasiassa sen lataustarpeen poistuminen lyhentää matka-aikaa.
Niin siis keinojahan on monia. Mene pienellä marginaalilla eli ota riskiä, pudota matkanopeutta tai tee mielenrauhan vuoksi lyhyt pysähdys. Alkuperäinen pointti oli kuitenkin juuri se, että hyvä motarirange tarkoittaa mukavampaa matkantekoa. Vain me early adopter -sähköautoilijat mietimme ajamista näin tarkasti.
 
Välillä hämmentää keskustelu rangesta ja odottelusta latauksen ajan. Keskimääräisellä autoilijalla lienee rangen takia tehtäviä latauspysähdyksiä muutamia vuodessa, sanotaan 10-20 kpl. Vaakakupissa on sitten huomattavasti edullisempi ajaminen muuten (kun hankintahintaa ei huomioida). Itselläni tulisi lataamisen takia pakollisia pysähdyksiä n. 10 kpl vuodessa, vaikka ajoja tulee 20 000 - 25 000 km. Tämä perustuu päivittäisiin kilometrisuorituksiin. Sellaiset 5 tuntia odottelua siis.

Hankitko fast line -lipun kentälle vai odotatko jonossa? Menetkö työpaikkalounaalle kovimman ruuhkan ulkopuolella? Menetkö konserttiin ajoissa? Varaatko lipun ajoissa, jolloin säästät? Sähköauton kanssa tulee säästöä muuttuvissa kuluissa, mutta se vaatii kuskista riippuen joustoa.

On kuitenkin syytä todeta, että sähköauto ei todellakaan sovi kaikille riippuen tila-, ajo- tai kuljetustarpeista sekä latausmahdollisuuksista. Suurimmalle osalle se kyllä sopii.
 
Meillä toimintamatkan arviointi meni puhtaasti päivittäisen ajotarpeen perusteella eli vajaat 150 kilometriä pitää päästä kelistä riippumatta ja lataus kotona yön aikana. Ja vielä siten, että kapasiteetin laskeminen esim. viiden vuoden aikana ei olennaisesti muuta auton käyttömahdollisuuksia arkimatkoissa.

Koska auto on tulossa vakiomatkan ajamiseen, oli Leafin 59 kWh meille sopiva valinta. Latausmahdollisuudet tuossa on kodin ulkopuolella hieman valinnaiset, mutta tarve, ominaisuudet, hinta ja akkukapasiteetti sekä vaihtotarjous kohtasivat. Toisen auton vaihto oli joka tapauksessa ajankohtainen, joten säästöpotentiaalia matkakuluihin tässä lähdettiin hakemaan. Vuosisuorite pelkillä vakiomatkoilla on luokkaa 25 tkm.

Taloudesta löytyy myös polttomoottoriauto, jolla voi sitten tehdä matkat, joille sähköautolla ei ole mielekästä lähteä. Ainoaksi autoksi tuota Leafia ei olisi hankittu.
 
On puhuttu, että Ioniq 5:n julkaisu oli melko kiirehditty ja EV6:een ehdittiin korjata heikkouksia. Nythän nämä sitten käytännössä backportataan Ioniq 5:een. Jännä nähdä, poistuuko myös tarve kalliille jäähdytysnesteen vaihdolle.
Mikäs tämä on? Mennyt ihan ohi tällainen juttu.
 
Noniin. Mersu näyttää taas mallia kehitykselle. 1202 km keskinopeudella 84 km/h ja 8,3 kWh/100km kulutuksella.

"Vision EQXX:n mittasuhteet ja muotoilu saattavatkin hyvin kertoa siitä, miltä sähköautot näyttävät muutaman vuoden päästä ja kuinka pitkälle niille pystyy yhdellä latauksella ajamaan."

 
Tarkoituksella dramatisoitu ilmaisu ettei kukaan ottaisi tietoa faktana vaan ylikorostuksena. Olisi voinut ilmaista toisin. Pointti oli ettei tuollaisia yhtä soittoisia päiväajoja säännöllisesti (viikoittain tai useampia kuukausittain) suorita Suomessa kuin hyvin pieni joukko ihmisiä.
Ei voi ajatella, että jättäisi tarkastelematta ajot joita esiintyy harvemmin kuin monta kertaa kuukaudessa, jos kuitenkin on joskus tarvetta ajaa pitkiäkin matkoja. Vaikka näitä olisi harvoin, niistä voi kuitenkin kertyä merkittävä osa ajosuoritteesta. Jos sähköauton ostaa sillä perusteella, että sillä pärjää hyvin melkein kaikki arkiajot, niin millä ajetaan loput?

Tavallinen diesel on siitä hyvä, että sama auto soveltuu moneen käyttöön ja tätäkin voi laajentaa mm. vetokoukulla. Autoa valitessa riittää varsin karkea käsitys omista tarpeista.

Taloudesta löytyy myös polttomoottoriauto, jolla voi sitten tehdä matkat, joille sähköautolla ei ole mielekästä lähteä. Ainoaksi autoksi tuota Leafia ei olisi hankittu.
Tämä on tietenkin käypäinen ratkaisu: yksi auto säännölliseen arkiajoon ja toinen muihin ajoihin. Hyvä ratkaisu, jos asuu maalla mutta kaupunkien autopaikkapolitiikka ei oikein tue tällaista.
 
Ei helvetti, ei ole todellista. Jäähdytysneste useita satoja euroja tai jopa tonni?

Luulisi että valmistaja tulisi tässä vastaan tuon huollon osalta.
Se on jotain sähköäjohtamatonta poropietarinestettä 12 l per vaihto. Teknistä pakkoa tuollaiseen ei ole, vaan valinneet noin akkupalojen pelossa siinä missä sisarmerkki ei.
 
Noniin. Mersu näyttää taas mallia kehitykselle. 1202 km keskinopeudella 84 km/h ja 8,3 kWh/100km kulutuksella.
Protot on protoja, mutta ei oikein vakuuta toi mersun osaaminen kulutuksen suhteen käytännössä. Autojen ulkonäkö on täysin uhrattu virtaviivaisuudelle, mutta todelliset tulokset on huonoja. Esimerkkinä Björn Nylandin 120km/h testeistä:

  • Sedan Mercedes EQE kesälämmöissä 25,2kWh/100km
  • Suv Tesla Model Y performance kesälämmöissä 20,5kWh/100km
  • Sedan Tesla Model 3 long range kesälämmöissä 18,0kWh/100km
Mersussa on näistä paras ilmanvastuskerroin ja mersussa oleva lisäpaino ei vaikuta näihin tasaisen nopeuden kulutuksiin. Ero on valtava erityisesti noilla mainituilla sedan-malleilla vaikka vastinaisesti saman luokan autoista ei puhutakaan, mutta molemmat ovat kuitenkin matalia sedaneita nelivedolla.
 
Ei voi ajatella, että jättäisi tarkastelematta ajot joita esiintyy harvemmin kuin monta kertaa kuukaudessa, jos kuitenkin on joskus tarvetta ajaa pitkiäkin matkoja. Vaikka näitä olisi harvoin, niistä voi kuitenkin kertyä merkittävä osa ajosuoritteesta. Jos sähköauton ostaa sillä perusteella, että sillä pärjää hyvin melkein kaikki arkiajot, niin millä ajetaan loput?

Tavallinen diesel on siitä hyvä, että sama auto soveltuu moneen käyttöön ja tätäkin voi laajentaa mm. vetokoukulla. Autoa valitessa riittää varsin karkea käsitys omista tarpeista.
Keskustelussahan oli 40 minuutin ero noin suunnilleen 10 tunnin ajomatkalla (~1000km). Lyhyemmillä matkoilla vielä vähemmän ja tämähän oli 120km/h vauhdeilla, jota ei Suomessa edes voi laillisesti ajaa kuin muutamilla lyhyillä moottoritien pätkillä. Väittäisin, että kenen tahansa pitäisi pärjätä muut loput ajot ihan hyvin.

Lisätään nyt lopuksi, että itsekin ottaisin M3LR minä tahansa päivänä Ioniq 5:en sijaan, jos pitäisi ajaa pidempiä matkoja. Sitä nyt ei kuitenkaan voi mitenkään perustella sillä, että Ioniq 5:lla ei voisi ajaa samoja ajoja kuin M3LR. Omilla pitkien ajojen matkoilla on vain max 100km/h rajoituksia, joten tuo 120km/h use case on kohtuullisen merkityksetön. Lyhyemmät 200km+200km (edestakaisin) pääkaupunkiseudulle 120km/h rajoitusalueella menisi ihan hyvin molemmilla. Talvella kun ei joka tapauksessa saisi laillisesti ajaa yli 100km/h.
 
Se on jotain sähköäjohtamatonta poropietarinestettä 12 l per vaihto. Teknistä pakkoa tuollaiseen ei ole, vaan valinneet noin akkupalojen pelossa siinä missä sisarmerkki ei.

Nirollahan käsittääkseni vaihdellaan tätä samaa nestettä ... AS:lla kiroilivat että aine maksoi jo pelkästään tyyliin 600€ / satsi, Mutta nyt ovat kuulema pudottaneet vaihdon hintaa ja se on e-Nirolla / Niro EV:llä enää reilut 300e.
 
Protot on protoja, mutta ei oikein vakuuta toi mersun osaaminen kulutuksen suhteen käytännössä. Autojen ulkonäkö on täysin uhrattu virtaviivaisuudelle, mutta todelliset tulokset on huonoja. Esimerkkinä Björn Nylandin 120km/h testeistä:

  • Sedan Mercedes EQE kesälämmöissä 25,2kWh/100km
  • Suv Tesla Model Y performance kesälämmöissä 20,5kWh/100km
  • Sedan Tesla Model 3 long range kesälämmöissä 18,0kWh/100km
Mersussa on näistä paras ilmanvastuskerroin ja mersussa oleva lisäpaino ei vaikuta näihin tasaisen nopeuden kulutuksiin. Ero on valtava erityisesti noilla mainituilla sedan-malleilla vaikka vastinaisesti saman luokan autoista ei puhutakaan, mutta molemmat ovat kuitenkin matalia sedaneita nelivedolla.

Tämä on mielenkiintoista ja itseäni on aina kiinnostanut mistä Teslan energiatehokkuus tulee. Sähkömoottoreissa itsessään tuskin on kovin suuria eroja hyötysuhteessa eli about saman verran saadaan akusta otetusta kilowattitunnista siirrettyä renkaisiin. Mutta jos ilmanvastus on about samalla tasolla ja maantievauhdissa painolla ei juuri merkitystä niin mistä se ero tulee?
 
Nirollahan käsittääkseni vaihdellaan tätä samaa nestettä ... AS:lla kiroilivat että aine maksoi jo pelkästään tyyliin 600€ / satsi, Mutta nyt ovat kuulema pudottaneet vaihdon hintaa ja se on e-Nirolla / Niro EV:llä enää reilut 300e.
Aika huvittavaa mielestäni koska jo ihan tislattu akkuvesi on low conductivity fluid… sähköä johtamatonta kun vedestä on tislattu pois kaikki suolat ja ionit jotka voisivat johtaa sähköä… Kunnon kusetus.
 
Tämä on mielenkiintoista ja itseäni on aina kiinnostanut mistä Teslan energiatehokkuus tulee. Sähkömoottoreissa itsessään tuskin on kovin suuria eroja hyötysuhteessa eli about saman verran saadaan akusta otetusta kilowattitunnista siirrettyä renkaisiin. Mutta jos ilmanvastus on about samalla tasolla ja maantievauhdissa painolla ei juuri merkitystä niin mistä se ero tulee?
Sähkömoottoreiden hyötysuhteissa on ihan merkittäviä eroja. Usein on vaikea suunnitella moottoria jonka huipputeho olisi 200kW, mutta jonka paras hyötysuhde osuisi 15-30kW teholuokkaan, joka on se mitä tasaisen nopeuden ajossa tarvitaan.

On helppoa kuvitella tilanne, missä joku on osannut valmistaa laajalla kierroslukualueella energiatehokkaan moottorinohjauksen + laajalla tehoalueella energiatehokkaan moottorin vs. valmistaja jonka moottori + moottorinohjaus ovat vain jollain tietyillä kierrosluvuilla ja tehoilla energiatehokkaita ja sitten tosielämässä kärsivät.

4wd AMG mesen tapauksessa varmastikin joko moottorit tai moottorinohjaus ovat kompromissi korkeiden tehojen ja matalien cruising-tehojen välillä.
 
Viimeksi muokattu:
Olisiko sinulla jotakin lähdettä tuolle "promillen tuhannesosa autoilijoista" ?

Itse kävin eilen ajamassa 800 km työhön liittyvää ajoa länsirannikkoa pitkin. Oma havainto oli useiden autojen kanssa mentiin pitkiä matkoja yhtämatkaa ja niin on usein muulloinkin. Eiliseltä toinen havainto oli että tienpäällä ei tullut vastaan yhtään sähköautoa, yksikään sähköauto ei ohittanut minua enkä minä en ohittanut yhtään sähköautoa. Eli selvästikkään ei vieläkään ole sähköautoja arkipäivisin liikenteessä pidemmillä reiteillä. Kaupunkien läheisyydessä näkyi muutama.
Motivan 2016 henkilömatkaliikennetutkimuksen mukaan n. 3% (kuljettajan) vuorokauden henkilöautomatkasuoritteista on pitempiä kuin 100 km. Tuota enempää granulariteettiä tilastossa ei näköjään ole. Voinnee kuvitella, että 1k km matkat vuorokaudessa henkilöautoilla ovat luokassa prosentin osia, joskaan ei nyt varmaan ihan "promillen tuhannesosa".
1656765364954.png

- https://www.motiva.fi/files/14639/Henkiloliikennetutkimus_2016_Suomalaisten_liikkuminen.pdf

Keskimääräinen autolla kuljettu matka vuorokaudessa on ~32 km.
 
Viimeksi muokattu:
Motivan 2016 henkilömatkaliikennetutkimuksen mukaan n. 3% (kuljettajan) henkilöautomatkoista on pitempiä kuin 100 km. Tuota enempää granulariteettiä tilastossa ei näköjään ole. Voinnee kuvitella, että 1k km matkat henkilöautoilla ovat luokassa prosentin osia, joskaan ei nyt varmaan ihan "promillen tuhannesosa".
1656765364954.png

- https://www.motiva.fi/files/14639/Henkiloliikennetutkimus_2016_Suomalaisten_liikkuminen.pdf

Keskimääräinen autolla kuljettu matka vuorokaudessa on ~32 km.
Nämä ovat siis kappalemääriä. Yksi 1000km ajo vastaa 1000kpl 1km ajoja
 
En oikein näe kovin järkevänä katsella jotain tuollaisia keskiarvoja jotka tietenkin muodostuvat sitä koti - duuni - päiväkoti - ruokakauppa neliön sahaamisesta miljoonien ihmisten toimesta.

Jopa pitkää 500km mökkimatkaa säännöllisesti ajavilta se 10x vuoteen tehtävä mökkimatka hukkuu keskiarvoistaessa kun lasta viedään tarhaan 220x vuodessa.
 
En oikein näe kovin järkevänä katsella jotain tuollaisia keskiarvoja jotka tietenkin muodostuvat sitä koti - duuni - päiväkoti - ruokakauppa neliön sahaamisesta miljoonien ihmisten toimesta.

Jopa pitkää 500km mökkimatkaa säännöllisesti ajavilta se 10x vuoteen tehtävä mökkimatka hukkuu keskiarvoistaessa kun lasta viedään tarhaan 220x vuodessa.

Semmoinen fiilis, että jos mökki on noin kaukana siellä ei käydä kymmentä kertaa vuodessa. Hyvä jos viisi.
 
Sähkömoottoreiden hyötysuhteissa on ihan merkittäviä eroja. Usein on vaikea suunnitella moottoria jonka huipputeho olisi 200kW, mutta jonka paras hyötysuhde osuisi 15-30kW teholuokkaan, joka on se mitä tasaisen nopeuden ajossa tarvitaan.

On helppoa kuvitella tilanne, missä joku on osannut valmistaa laajalla kierroslukualueella energiatehokkaan moottorinohjauksen + laajalla tehoalueella energiatehokkaan moottorin vs. valmistaja jonka moottori + moottorinohjaus ovat vain jollain tietyillä kierrosluvuilla ja tehoilla energiatehokkaita ja sitten tosielämässä kärsivät.

4wd AMG mesen tapauksessa varmastikin joko moottorit tai moottorinohjaus ovat kompromissi korkeiden tehojen ja matalien cruising-tehojen välillä.

Joo tämän kyllä ostan mutta käsittääkseni niin suuria "säätöeroja" noissa sähkömoottoreissa ei pitäisi olla että se selittää esim. nuo TB:n erot. Joskin nuo TB:n testaamat erot on paljon WLTP kulutuksia suuremmat joten mene ja tiedä, olikohan EQEssa jotkut 21 tuumaiset leveät läskit alla tai lämpötila poikkeuksellisen korkea tjsp?

Vai onko Mersussa säädetty moottorit autobaana nopeuksille alempien nopeuksien kustannuksella?

Mielenkiintoinen aihe kaiken kaikkiaan.
 
En oikein näe kovin järkevänä katsella jotain tuollaisia keskiarvoja jotka tietenkin muodostuvat sitä koti - duuni - päiväkoti - ruokakauppa neliön sahaamisesta miljoonien ihmisten toimesta.

Jopa pitkää 500km mökkimatkaa säännöllisesti ajavilta se 10x vuoteen tehtävä mökkimatka hukkuu keskiarvoistaessa kun lasta viedään tarhaan 220x vuodessa.
Juu, mutta yo. tilanne onkin hyvin kaukana tilastollisista keskiarvoista. Sovitaan vaikka, että "neliösahaamiset" ovat 40 km/vrk tai alle. Nyt 10x 500 km mökkimatkat edustavat ~36% ajetuista kilometreistä (yht. 13,8k km/v) ts. "kulkutavan matkoista". Eli vastaava graafi tästä tilanteesta olisi:
1656774613373.png

Eli, kuvaamasi tilanne on tilastollinen poikkeama ja tuossa tapauksessa on varmasti järkevää miettiä miten haluaa liikennevälineensä energiakapasiteetin ja/tai voimalinjaratkaisun mitoittaa poikkeuksellisiin tarpeisiinsa.

Keskimääräinen mökkimatka on muuten 92 km ja mediaani 39 km :smile:
- Tilastokeskus - Kesämökit 2019
 
AMG mesessä on leveät nakit ja jos moottorin hyötysuhde cruising nopeudella olisi vaikka 88% vs. Teslan 93% ja moottorinohjauksessa on sama 88% vs 93% hyötysuhde-ero, niin se about selittäisi kaiken.

Jos nyt vaikka Mesen vierintävastus + ilmanvastus 120kmh:ssa on 16kW ja moottorin ohjaus noilla rpm:llä on 88% ja moottori itse 88%, niin kulutus olisi 16/0.88/0.88=20.6kW, eli 120kmh vauhdissa 24.8kWh/100km.

Jos Teslalla olisi kapeammilla renkailla kulutus 14.5kW ja hyötysuhde 0.93 kummallekin komponentille -> 14.5kW/0.93/0.93*1.2= 20.1kW/100km.

Tämä on puhtaasti arvailua, en tiedä mitään oikeaa siitä, että minkälaisia hyötysuhteita nuo komponentit saavuttavat laajoilla tehoalueilla.

Sekä mesessä, että Tesla 3 LR:ssä on 4-veto ja erilaiset moottorit edessä ja takana, joten kummallakin päällä on omat hyötysuhteet.
 
Sekä mesessä, että Tesla 3 LR:ssä on 4-veto ja erilaiset moottorit edessä ja takana, joten kummallakin päällä on omat hyötysuhteet.

Sähkömoottori on niin vanha keksintö että jotenkin tuntuisi oudolta että niinkin "yksinkertaisessa" laitteessa olisi kovin suuria eroja tai että autofirmat olisi konffannut niitä kovin eri nopeuksiin.

Pienessä nopeudessa Teslojen pienemmät painot selittää paljon mutta maantievauhdin kulutuserot on jääneet itselle mysteeriksi.
 
Sähkömoottori on niin vanha keksintö että jotenkin tuntuisi oudolta että niinkin "yksinkertaisessa" laitteessa olisi kovin suuria eroja tai että autofirmat olisi konffannut niitä kovin eri nopeuksiin.

Pienessä nopeudessa Teslojen pienemmät painot selittää paljon mutta maantievauhdin kulutuserot on jääneet itselle mysteeriksi.
Sähkömoottori on hemmetin monimutkainen laite. Tuollainen kestomagnetoitu kone + sen supernopeasti sähkökenttiä muuttava moottorinohjaus on kaukana triviaalista ja yksinkertaisesta asiasta.

Se on todella helppoa saada toimimaan ”jotenkin” aika korkealla hyötysuhteella, mutta jos esim. Tuunaat koko paketin hyötysuhteen yhdelle kierrosluvulle ja yhdelle teholle mahdollisimman ylös, niin sitten kun ajetaankin puolta pienemmällä kierrosluvulla ja/tai korkeammalla kierrosluvulla ja 10% osateholla, niin hyötysuhde voi olla jotain aivan muuta. Pudotus voi olla paljon suurempikin kuin 93->88% ja voin uskoa, että osassa sähköautoista voimalinja käy usein alle 70% kokonaishyötysuhteilla, koska matalissa nopeuksissa tehoa tarvitaan vain 1-2 kilowattia ja täyskaasulla 200kW. Koko tehoalueen + kierroslukualueen kattaminen 96% hyötysuhteella on luultavasti aivan toivoton tehtävä. Mutta kuten sanoin, en tunne voimakoneiden käämi + magneettikenttien mallinnusta sillä tarkkuudella että voisin sanoa mitään muuta kuin sen, että supertietokonehommaa se mallinnus.
 
Viimeksi muokattu:
Joo, niin ovat. Vuorokauden sisällä tehdään keskimäärin 1,6 henkilöautomatkaa.
1656767528917.png
Mitenköhän ne laskee nuo päivittäiset keskimatkat... Ajokilometrit vuodessa jaettuna 365?

Tuo tilastohan menee laakista sekaisin jos ajo on vain työmatkaa arkisin.

Esim mulla tulee päivässä duuniajoa yleensä 80-120km, mutta simppelillä jakolaskulla "keskimäärin" alle 50km päivässä.
 
Mitenköhän ne laskee nuo päivittäiset keskimatkat... Ajokilometrit vuodessa jaettuna 365?
Jep.

Tuo tilastohan menee laakista sekaisin jos ajo on vain työmatkaa arkisin.

Esim mulla tulee päivässä duuniajoa yleensä 80-120km, mutta simppelillä jakolaskulla "keskimäärin" alle 50km päivässä.
Missä mielessä se menee sekaisin? Miten voi ajaa yleensä 100 km, mutta keskimäärin alle 50 km?
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 579
Viestejä
4 501 006
Jäsenet
74 226
Uusin jäsen
Tober

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom