Sillä oletuksella että arvonalenema on prosentuaalisesti sama auton hankintahinnasta riippumatta, on kalliimman ostohinnan auton arvonalenema tietysti euromääräisesti suurempi. Toki arvonalenema ei varsinaan nykyisessä murrosvaiheessa taida olla sama kaikkien autojen välillä - uuden diesel-auton arvonaleneman voisi odottaa olevan lähivuosina selvästi nopeampaa kuin uuden sähköauton.
Arvonalenema, siitäkin päästää "suomalaiseen" tapaan perustella, aikanaan mersun ostoa perusteltiin sillä että jäännösarvo isompi, Ladaa sillä että sen hankinta hinta on pienempi kuin mersun arvonalenema.
Suomessa lisäksi autot säilyttihyvin arvon, mutta prosentteissa taisi olla eroja.
Mutta tuo kappaleen loppu, siinä samaa mieltä, näinä aikoina auton arvon kehitys on arvoitus, oletus on että polttikset muuttuu hyvin nopeasti arvottomaksi, se ei välttämättä tapahtua suoralla käyrällä, muutos, romahdus voi tapahtua hyvin nopeasti, mutta koska. Autokauppa pitää kuplaa yllä, mutta jos tulee autokaupan kriisi ja jollain loppuu pinna,maltti, konkurssi. Sysäys voi tulla myös ulkomailta, jos isolla käytettyjen markkinalla arvot romahtaa niin suomi ei ole enään vuosiin ollut suljettu käytetyiltä.
Jos ennuste että 5v (* päästä käytetty polttis on arvoton, niin autoliikkeet menee ennen sitä varovaisiksi, niiden täytyy saada ei ladattavat polttisvarastot tyhjäksi siihen mennessä.
Sähköauton arvo on myös mysteeri, tuskin sekään säilyttää vanhaan suomi malliin arvoa, ehkä siihen saakka kun tuotanto ei vastaa kysyntää, mutta sen jälkeen kun pullonkaula pois ja valmistajat kilpailee oikeasti, jos 5v(* päästä uudet on realihinnaltaan halvempia, teknisesti harppauksen kaksi pidemmällä, saa heti varastosta, kuka maksaa vanhasta patteripommista, onko arvo lähinnä vanhan akun arvo.
*(
tai 7v, 10v ei se pointti. Tänä vuonna myydään ladattavia (hybridi tai täyssähkö) enemmän kuin ei ladattavia, 3-5 päästä ne kiertää käytettyjen markkinoilla, lisäksi tuonti.
Asian voi myös hoitaa toisin. Itse en ole eläissäni vertaillut autoilun kuluja eri autojen välillä. Jokainen auton hankinta on mennyt sillä kaavalla, että kun olen löytänyt mieluisan auton, niin olen vain laskenut, että onko minulla siihen varaa. Jos on, niin se on hankittu. Jos ei, niin sitten on kateltu taas jotain muuta. Mutta koskaan en ole alkanut vertailemaan kahden auton kustannuksia keskenään, sillä jos auto ei muuten miellytä, niin en sitä hanki vaikka olisi kuinka edullinen.
Ymmärrän ajatuksen, ihan tyypillinen tapa.
Mutta
Mutta koskaan en ole alkanut vertailemaan kahden auton kustannuksia keskenään,
Ehkä ymmärsin vähän väärin, mutta eikö tämän pitäisi olla se juttu.
Joo, tiedän, harva niitä kustannuksia miettii, mutta jos valinta on sellainen että onko siihen varaa, niin eikä silloin nimenomaan pidä ne kustannukset laskea. Mistä sitä muuten tietää onko siihen varaa ?
Auton ostaminen on toki tunne, ja joku autokuume, johonkin autoon ihastuu, niin sitten lähinnä katsoo tilinsaldoa, riittääkö välirahaan, jos ei, niin miettii kuinka paljon velkavipua kehtaa ottaa, no menee vähän yli kipupisteen, mutta säästetään/realisoidaan muussa/muusta. Jos menee reilusti yli, niin rauhoitutaan. (yksinkertaistus)
Edit:
En ihan varma kuullostanko tökeröltä, ei mitään henkilökohtaista. vaan ilolla ja peukulla. Jos vahva talous niin auton ostaminen on tunne juttuja ja enemmän sitä että nyt löyty auto jonka halua, ja sitten lähinnä miettii haluanko maksaa sen. Tärkeämpää on se että auto tyydyttää tarpeet, ei se mitä se kustantaa, jälkimmäisestä revitään ilo irto sitten kun auto saatu omaan parkkiin.
Osalle ilo tulee senttien laskemisesta