Yleistä keskustelua sähköautoista

Uutta autoa itselleni katsellut. Perus golffeja ja focuksia farmarina saa n. 30t€ hintaan. Toki sillä pienimmällä kevythybridinä mitä noihin tarjotaan. Milloinkohan tulee ensimmäiset farkku sähköautot tuohon 30-40t€ hintaan? Id3 olisi muuten itselleni pätevä mutta ei kontin tila riitä. (2 aikuista + 1 lapsi ja 2 koiraa). Id4 menisi muuten mutta karkaa hinta turhan suureksi eikä nuo katumaasturit oikeen innosta.
 
Saitko i4:ään mielestäsi hyvin alennusta tai hyvittävätkö entisestä tarpeeksi? Oma tarjous köyhemmin varustellusta takavetomallista ei ollut ihan sitä, mitä olisin toivonut.

Joo, alennus oli ihan normaalit prosentit, mikä yllätti positiivisesti, kun oletin että tarjous "uudesta ennakkomyynnissä olevasta hittituotteesta" olisi kaikkea muuta kuin normaali. Vaihdokista ei tietenkään hyvitetä mitään järkevää, joten se menee aikanaan muualle.

Tässä joku käännöskukkanen. Puhelinvarustus, jossa wireless charging. Bemarilla kai jotain langatonta latausasemaakin oli tulossa, mutta ei ollut tässä siitä kyse.

Tarkoittaa just puhelimen latausalustaa. Oli sopparissa ja hinnastossa vähän eri nimellä, en jaksa tutkia kummasta tuon olen keksinyt.
 
En kyllä usko että farkkuja ihan lähitulevaisuudessa nähdään sähköisenä. Mutta toivon kyllä.
Vuoden 2022 lopussa tuleva Audi A6 e-tron voisi olla hyvä mahdollisuus farkulle. Ilmeisesti tuon A6 e-tronin on tarkoitus kertaheitolla tai hiljalleen korvata polttomoottorinen A6, joten voisi kuvitella, että täyssähköinen Avant nähdään myös. Porschen Taycan Cross Turismo on ainakin saanut sen verran kehuja vähän kaikkialta, että luulisi sen houkuttelevan muidenkin farkkukorien tuontia markkinoille.
 
Tämä ilmeisesti tulossa myös eurooppaan. Sedanista plussaa, toki taitaa olla Ioniq 6:sta selkeästi kalliimpi.


 
BYD jos aloittaisi kaikkien malliensa maahantuonnin niin innostuisin. Vähän jotain arvailuja jo esitettykin että kun ottivat jo norjan kohteeksi ja mainitsivat että ehkä 5 muuta euroopan maata kohta, niin voisihan siellä olla myös Suomi mukana.
 
VW e-Upista tai Seat Mii electricistä kun tekisivät pakettiautoversion ja toisivat suomen markkinoille niin kinuaisin välitömästi töissä pomolta että vaihdetaan nykyisen diesel pakun tilalle 2kpl sähkö uppeja/miitä.

Olis nimittäin aivan loistava kun joudutaan kuskailemaan tietokoneita oheislaitteineen sellaisissa 1-4kpl erissä kaupunkialueella eri asiakkaille.
Nykyinen diesel tuppaa tukehtumaan hiukkasloukkihinsa kun suurin osa ajosta on kaupunkipörräystä.
 
Onhan noita tulossa... Renault Kangoo ja Peugeot vastaava.
 
BYD jos aloittaisi kaikkien malliensa maahantuonnin niin innostuisin. Vähän jotain arvailuja jo esitettykin että kun ottivat jo norjan kohteeksi ja mainitsivat että ehkä 5 muuta euroopan maata kohta, niin voisihan siellä olla myös Suomi mukana.

Eikös Norjassa ole eri määräykset kuin EU:ssa? EU:ssa hyväksytyt autot kelpaavat Norjassa, mutta toistepäin ei. Siinä voi olla syy miksi eivät aloita EU-maista.
 
VW e-Upista tai Seat Mii electricistä kun tekisivät pakettiautoversion ja toisivat suomen markkinoille niin kinuaisin välitömästi töissä pomolta että vaihdetaan nykyisen diesel pakun tilalle 2kpl sähkö uppeja/miitä.

Olis nimittäin aivan loistava kun joudutaan kuskailemaan tietokoneita oheislaitteineen sellaisissa 1-4kpl erissä kaupunkialueella eri asiakkaille.
Nykyinen diesel tuppaa tukehtumaan hiukkasloukkihinsa kun suurin osa ajosta on kaupunkipörräystä.
Nissan e-NV200 on ollut markkinoilla vuosia, ja on juuri tuollainen koppimoposta pakettiautoksi venytetty värkki.
 
Nyt on Enyaqin 4-veto versionkin hinnat julkaistu: Skodan hinnastot
*80x-mallin maksimiteho 195 kW on käytettävissä enintään 30 sekunnin ajan kerrallaan mitattuna UN GTR.21 mukaisesti. Maksimitehon saatavuus edellyttää, että korkeajänniteakun lämpötila on 23°C-50°C ja varaustaso yli 88%.
Teho voi laskea ja maksimiteho ei ole välttämättä käytettävissä, mikäli edellä mainituista arvoista poiketaan. Korkeajänniteakun lämpötilaan voidaan vaikuttaa joissain tapauksissa seisontailmastointilatteen avulla.
Kulloinkin saatavilla olevan tehon taso näkyy auton mittaristossa. Akun kapasiteetin säilyttämiseksi mahdollisimman hyvänä, korkeajänniteakun varauksen ylärajaksi suositellaan 80 %. Ennen pidempiä matkoja on hyvä ladata akku täyteen.*

Eli jos käytät autoa suositusten mukaan, niin sulla ei oo periaatteessa koskaan käytettävissä tota 195kw. Paljonkohan tossa on tehoa sitten alle 88% varauksella? Tai vaikka 40% varauksella, kun se ilmeisesti voi vaihdella...
 
Paljonkohan tossa on tehoa sitten alle 88% varauksella? Tai vaikka 40% varauksella, kun se ilmeisesti voi vaihdella...
Björn Nylandilla on parhaillaan ID.4 GTX testissä. Siinähän on samanlaiset maininnat tehojen suhteen. Björn on usein tehnyt kiihtyvyystestit 10% varaustasojen askeleilla välille 10-100%. Toivottavasti tekee myös GTX:n kanssa, joten siitä saa hyvin viitettä tehoista eri akun varaustasoilla.
 
Eli jos käytät autoa suositusten mukaan, niin sulla ei oo periaatteessa koskaan käytettävissä tota 195kw. Paljonkohan tossa on tehoa sitten alle 88% varauksella? Tai vaikka 40% varauksella, kun se ilmeisesti voi vaihdella...

Jos (ja luultavasti kun) kyse on siitä että akun jännite alenee akun tyhjentyessä niin ei tuossa puhuta kovin merkittävästä tehoerosta.
 
VW e-Upista tai Seat Mii electricistä kun tekisivät pakettiautoversion ja toisivat suomen markkinoille niin kinuaisin välitömästi töissä pomolta että vaihdetaan nykyisen diesel pakun tilalle 2kpl sähkö uppeja/miitä.

Olis nimittäin aivan loistava kun joudutaan kuskailemaan tietokoneita oheislaitteineen sellaisissa 1-4kpl erissä kaupunkialueella eri asiakkaille.
Nykyinen diesel tuppaa tukehtumaan hiukkasloukkihinsa kun suurin osa ajosta on kaupunkipörräystä.
Kyllähän tuo e-upin saa pakettiautona. Jos sitä ei nyt tällähetkellä kukaan markkinoikaan, niin kyllä noi jälleenmyyjät sen pystyvät järjestämään.
 
Zoestakin taitaa olla 2-paikkanen pakettiautoversio olemassa, siinä luulisi olevan lyhyemmät toimitusajat.
 
Eli jos käytät autoa suositusten mukaan, niin sulla ei oo periaatteessa koskaan käytettävissä tota 195kw. Paljonkohan tossa on tehoa sitten alle 88% varauksella? Tai vaikka 40% varauksella, kun se ilmeisesti voi vaihdella...

Näin on kaikissa sähköautoissa. Siihen vielä päälle eri kierrosluvut, niin sekin vaikuttaa paljonko saat ja milloinkin. Ei sillä, kyllähän polttomoottorissakin tietyllä kierrosluvulla saadaan se korkein teho, mutta toki se on käytettävissä jokaisella vaihteella (ja bensatankin täyttöaste ei vaikuta).
 
Näin on kaikissa sähköautoissa. Siihen vielä päälle eri kierrosluvut, niin sekin vaikuttaa paljonko saat ja milloinkin. Ei sillä, kyllähän polttomoottorissakin tietyllä kierrosluvulla saadaan se korkein teho, mutta toki se on käytettävissä jokaisella vaihteella (ja bensatankin täyttöaste ei vaikuta).
Kiihtyvyys eli aktuaalinen suorituskykyhän se kiinnostaa, johon bensatankin täyttöaste vaikuttaa. Sähköauton akku on muuten täynnä hitusen kevyempi kuin tyhjänä.
 
Björn Nylandilla on parhaillaan ID.4 GTX testissä. Siinähän on samanlaiset maininnat tehojen suhteen. Björn on usein tehnyt kiihtyvyystestit 10% varaustasojen askeleilla välille 10-100%. Toivottavasti tekee myös GTX:n kanssa, joten siitä saa hyvin viitettä tehoista eri akun varaustasoilla.
Näköjään Björnin tulokset ovat tulleet. Hyvin tuo GTX näyttäisi tehonsa pitävän koko akun varausalueella vaikka suorituskyvystä Volkswagenin sivuilla sanotaan seuraavaa:

"Maksimisähköteho 220 kW: Maksimiteho, joka on käytettävissä enintään 30 sekunnin ajan, laskettuna UN GTR -säännön nro 21 mukaan. Yksittäisissä ajotilanteissa käytettävissä olevaan tehoon vaikuttavat monet tekijät, kuten ympäristön lämpötila sekä korkeajänniteakun varaustila, lämpötila, kunto tai ikä. Erityisesti maksimitehon saaminen käyttöön edellyttää, että korkeajänniteakun lämpötila on 23–50 °C ja varaustila yli 88 %. Poikkeamat erityisesti edellä mainituista arvoista voivat johtaa tehon laskemiseen niin, ettei maksimiteho ole käytettävissä. Seisontailmastoinnin käytöllä voi epäsuorasti vaikuttaa akun lämpötilaan tietyssä määrin, ja esimerkiksi akkuvarauksen ylärajaa voi säätää autosta. Tietyllä hetkellä käytettävissä oleva teho näkyy auton tehonäytössä. Korkeajänniteakun optimaalisen ylläpidon kannalta suositeltava akkuvarauksen yläraja on 80 % (pitempien matkojen yhteydessä 100 %). "

gtx.jpg
 
Kyllä tuo 220 kW tehonsaanti on semmoisen himmelin takana, että käytännössä se ei ole koskaan käytettävissä. Paljon mielenkiintoisempaa olisi tietää, että mikä se seuraava tehoporras on ja onko taulukossa GTX:lle mitatut kiihtyvyydet tullee sillä teholla.
 
Kyllä tuo 220 kW tehonsaanti on semmoisen himmelin takana, että käytännössä se ei ole koskaan käytettävissä. Paljon mielenkiintoisempaa olisi tietää, että mikä se seuraava tehoporras on ja onko taulukossa GTX:lle mitatut kiihtyvyydet tullee sillä teholla.

Onko sillä mitään väliä? Eihän se 220kW kerro edes paljonko renkaalle tulee tehoa. VW ilmoittaa 6,2s 0-100km/h, Björni siis ajanut 6,26s. Eli aika lähelle ilmoitettua suorituskykyä päässyt 90% ja 80% varauksella.
 
Onko sillä mitään väliä? Eihän se 220kW kerro edes paljonko renkaalle tulee tehoa. VW ilmoittaa 6,2s 0-100km/h, Björni siis ajanut 6,26s. Eli aika lähelle ilmoitettua suorituskykyä päässyt 90% ja 80% varauksella.

On sillä väliä jos tuommoista tehoa kerrotaan markkinoissa, mutta se ei käytännössä ole koskaan käytössä. Kuluttajien harhaanjohtamisesta on kysymys.
 
On sillä väliä jos tuommoista tehoa kerrotaan markkinoissa, mutta se ei käytännössä ole koskaan käytössä. Kuluttajien harhaanjohtamisesta on kysymys.
Nojaa... se teho on sieltä otettavissa hetkellisesti, ja ilmeisesti kuitenkin jopa 30 sekunnin ajan.. Ei yleensä polttomoottoriautollakaan käytännössä huipputehoa pysty tuottamaan kuin hetkellisesti. Joissa harvoissa autoissa huippunopeus sattuu huipputeholle, jolloin sitä sen tuottaminen voi olla mahdollista jonkin aikaa.

Polttiksen ilmoitettu huipputehohan ei testattaessa oteta kuin ehkä sekunnin ajan, vaikka se nyt tietysti ainakin pitäisi olla sieltä pidempäänkin otettavissa, mutta aika moni henkilöautoon tarkoitettu polttomoottori alkaa hyytymään jos sieltä koittaa penkissä huipputehoa ottaa kovin pitkään. Käytännössä moottorinohjaus alkaa pudottelemaan tehoja kun lämmöt nousee ja jos moottorinohjaus ei tee sitä niin kasvavat kitkat pitävät siitä huolen.

Erilaisissa koneissa ja usein kuorma-autoissa moottorit on rakennettu niin että sieltä voidaan ottaa tarvittaessa sitä huipputehoakin pidempiä aikoja, mutta kyllähän se huipputeholukema henkilöautoissa on aina ollut ensisijaisesti markkinoinnin väline.
 
Nojaa... se teho on sieltä otettavissa hetkellisesti, ja ilmeisesti kuitenkin jopa 30 sekunnin ajan.. Ei yleensä polttomoottoriautollakaan käytännössä huipputehoa pysty tuottamaan kuin hetkellisesti. Joissa harvoissa autoissa huippunopeus sattuu huipputeholle, jolloin sitä sen tuottaminen voi olla mahdollista jonkin aikaa.

Polttiksen ilmoitettu huipputehohan ei testattaessa oteta kuin ehkä sekunnin ajan, vaikka se nyt tietysti ainakin pitäisi olla sieltä pidempäänkin otettavissa, mutta aika moni henkilöautoon tarkoitettu polttomoottori alkaa hyytymään jos sieltä koittaa penkissä huipputehoa ottaa kovin pitkään. Käytännössä moottorinohjaus alkaa pudottelemaan tehoja kun lämmöt nousee ja jos moottorinohjaus ei tee sitä niin kasvavat kitkat pitävät siitä huolen.

Erilaisissa koneissa ja usein kuorma-autoissa moottorit on rakennettu niin että sieltä voidaan ottaa tarvittaessa sitä huipputehoakin pidempiä aikoja, mutta kyllähän se huipputeholukema henkilöautoissa on aina ollut ensisijaisesti markkinoinnin väline.

Kun muistaa, että moottorin teho on itseasiassa sen vääntömomentin ja (kampiakselin tai roottorin) kulmanopeuden tulo, niin ei siihen ehkä kiinnitä sellaista lapsenomaista fiksaatiota.
 
Kun muistaa, että moottorin teho on itseasiassa sen vääntömomentin ja (kampiakselin tai roottorin) kulmanopeuden tulo, niin ei siihen ehkä kiinnitä sellaista lapsenomaista fiksaatiota.
Samasta syystä se teho kuitenkin määrää sen huippuväännön pyörällä.
 
Samasta syystä se teho kuitenkin määrää sen huippuväännön pyörällä.
Ymmärrät varmaan, että moottorilla ei ole "tehoa"? Sillä on mekaanisen voiman lähteestä johtuva pyörivän liikkeen vääntömomentti, jonka suhteuttaminen pyörivän liikkeen kulmanopeuteen = teho? "Huipputeho" on vain kiva yksinkertainen numero, joka summaa sen monimutkaisen ilmiön yhdeksi jotenkuten vertailtavaksi numeroksi.

Sähkömoottorin magneettikentän/kenttien voimakkuus on sitten vielä paljon yksinkertaisempi käsite, kuin se, miten sylinteripaine toimii vastaavana väännön lähteenä.

Eli lyhyesti, sun lauseesi on faktuaalisesti väärinpäin. Tehon määrittää sen pyörän nopeus, ja siihen vaikuttava vääntömomentti. Teho ei määritä mitään.
 
Ymmärrät varmaan, että moottorilla ei ole "tehoa"? Sillä on mekaanisen voiman lähteestä johtuva pyörivän liikkeen vääntömomentti, jonka suhteuttaminen pyörivän liikkeen kulmanopeuteen = teho? "Huipputeho" on vain kiva yksinkertainen numero, joka summaa sen monimutkaisen ilmiön yhdeksi jotenkuten vertailtavaksi numeroksi.

Sähkömoottorin magneettikentän/kenttien voimakkuus on sitten vielä paljon yksinkertaisempi käsite, kuin se, miten sylinteripaine toimii vastaavana väännön lähteenä.

Eli lyhyesti, sun lauseesi on faktuaalisesti väärinpäin. Tehon määrittää sen pyörän nopeus, ja siihen vaikuttava vääntömomentti. Teho ei määritä mitään.
Aivan, vääntömomentti kerrottuna kierroksilla, eli tuolla kulmanopeudella on teho. Voimansiirrossa vääntömomentit vaihtuvat rattaiden suhteessa, mutta teho pysyy suunnilleen samana aina pyörään asti, jossa siitä tehosta saadaan laskettua vääntömomentti jakamalla se kierrosnopeudella.

Nuo ovat sidoksissa toisiinsa, eikä siinä nyt oikein voi sanoa että jompikumpi määrittää tai on määrittämättä toisen.
 
Nuo ovat sidoksissa toisiinsa, eikä siinä nyt oikein voi sanoa että jompikumpi määrittää tai on määrittämättä toisen.
Voipas. Fysiikan mukaan vääntö ja pyörimisnopeus määrittää tehon. Ei ole kirjaimellisesti muuta selitystä. Miksi pitää vängätä?

Toki voit ratkaista yhtälöitä joissa et tiedä vääntöä tai nopeutta käyttäen tehoa, mutta ei se silti määritä niitä.

Kilowatti on kg·m² / s³, se siitä.
 
Voipas. Fysiikan mukaan vääntö ja pyörimisnopeus määrittää tehon. Ei ole kirjaimellisesti muuta selitystä. Miksi pitää vängätä?

Toki voit ratkaista yhtälöitä joissa et tiedä vääntöä tai nopeutta käyttäen tehoa, mutta ei se silti määritä niitä.

Kilowatti on kg·m² / s³, se siitä.
Okei, "määrittää" on siis oppikirjan mukaan väärä verbi. Täytyy pitää mielessä.

Se moottorin tuottama teho kuitenkin määrittää sen sen vetoakselin maksimi väännön kullakin kierrosluvulla, näin käytännön puhekielessä. (Ja myös teoriassa. Siis ei hypoteettisesti. Kun nyt kaivetaan näitä väärin puhekielessä käytettäviä sanoja tähän)
 
Okei, "määrittää" on siis oppikirjan mukaan väärä verbi. Täytyy pitää mielessä.

Se moottorin tuottama teho kuitenkin määrittää sen sen vetoakselin maksimi väännön kullakin kierrosluvulla, näin käytännön puhekielessä. (Ja myös teoriassa. Siis ei hypoteettisesti. Kun nyt kaivetaan näitä väärin puhekielessä käytettäviä sanoja tähän)
Voi herra jumala.

Voimakone tuottaa voimaa, F, jonka vastaavuus auton moottorissa on pyörivä liike eli voiman momentti eli M, ja sen mittayksikkö on N·m.

Kun tätä pyörivän liikkeen voimaa tarkastellaan suhteessa tuon pyörivän kappaleen kulmanopeuteen saadaan hetkellinen johdettu mittayksikkö teho.

Moottori ei siis tuota tehoa, vaan voimaa joka saa kappaleen pyörimään. Kun tuo moottorin tuottama voiman momentti, vääntö, kerrotaan sen kappaleen kulmanopeudella saadaan teho.

Lopeta jo.
 
Aika Teoreettisia nuo Teslankin ilmoitetut huipputehot on. Ilman vaihteistoa se on saavutettavissa täydellä akulla 80-90 km/h nopeudessa dynotusten perusteella, kun vastaavan tehoinen polttis kykenee siihen vielä lähellä huippuja vaihteistosta johtuen. Toki taitaa suurimmalle osalle käyttäjistä merkata tuo 0-140 enemmän kuin Autobahn kiihtyvyydet. Ottakaa kommentti teknisenä, ei ole tarkoitus viedä keskustelua polttiksiin.

Screenshot_20210612-171131_Chrome.jpg


Oletin, että dynokäyrä näyttäisi enemmän tältä. Otetaanko Tesloissa hetkellisesti reilusti yli moottorin nimellistehon (teho jota voisi tuottaa esim teollisuuskäytössä jatkuvasti), kun vääntö leikkaantuu melkeinpä heti huippujen jälkeen.

1623511676765.png


 
Voi herra jumala.

Voimakone tuottaa voimaa, F, jonka vastaavuus auton moottorissa on pyörivä liike eli voiman momentti eli M, ja sen mittayksikkö on N·m.

Kun tätä pyörivän liikkeen voimaa tarkastellaan suhteessa tuon pyörivän kappaleen kulmanopeuteen saadaan hetkellinen johdettu mittayksikkö teho.

Moottori ei siis tuota tehoa, vaan voimaa joka saa kappaleen pyörimään. Kun tuo moottorin tuottama voiman momentti, vääntö, kerrotaan sen kappaleen kulmanopeudella saadaan teho.

Lopeta jo.
Mikä tässä nyt on epäselvää?

Tuon voimakoneen tuottama vääntö ja sen kulmanopeus eli pyörivä liike eli teho siirretään voiman siirron läpi, saadaan vetoakselille yleensä jokin kerroin vääntöön sinne akselille, näin ollen vetoakselilla se vääntö on suurempi kuin siellä voimaa tuottavalla laitteella. Kierrosluku sen sijaan on pienempi, jolloin kun se suurempi vääntö kerrotaan pienemmällä kulmanopeudella saadaan taas se teho - joka on sama kuin minkä se voimakonekin tuottaa (miinus voimansiirto häviöt).

Käytännössä tuon laskeminen on helpompaa käyttäen tuota tehoa, koska se pysyy suunnilleen samana sen voimansiirron läpi.

Kaivaako sua nyt tosiaan se että mä käytän ilmaisua "moottori tuottaa tehoa", vaikka se tuottaa oikeasti voimaa, joka saa kappaleen pyörimään, ja sen pyörivän kappaleen vääntö kun kerrotaan kierrosluvulla ja tainomaisella kertoimella saadaan teho?

Tästä saa varmaan jo pannua..
 
Onneks ei tarvii välittää pätkääkään siitä paljonko autossa on tehoja, miten nopsaan se kiihtyy 0-140km/h tai mikä on huippunopeus.
Aivan yhtä nopeasti/hitaasti pääsee paikasta A paikkaan B niin 90heppasella kauppakassilla kuin 600heppasella rallitykillä jos molemmilla ajetaan sama reitti samoissa liikenneoloissa liikennesääntöjä noudattaen. Ehkä sillä rallitykillä saattaa voittaa pari sekuntia jos kaikista valoista lähtee nappi tiskissä, millä ei ole mitään käytännön merkitystä.
 
Näköjään Björnin tulokset ovat tulleet. Hyvin tuo GTX näyttäisi tehonsa pitävän koko akun varausalueella vaikka suorituskyvystä Volkswagenin sivuilla sanotaan seuraavaa:

"Maksimisähköteho 220 kW: Maksimiteho, joka on käytettävissä enintään 30 sekunnin ajan, laskettuna UN GTR -säännön nro 21 mukaan. Yksittäisissä ajotilanteissa käytettävissä olevaan tehoon vaikuttavat monet tekijät, kuten ympäristön lämpötila sekä korkeajänniteakun varaustila, lämpötila, kunto tai ikä. Erityisesti maksimitehon saaminen käyttöön edellyttää, että korkeajänniteakun lämpötila on 23–50 °C ja varaustila yli 88 %. Poikkeamat erityisesti edellä mainituista arvoista voivat johtaa tehon laskemiseen niin, ettei maksimiteho ole käytettävissä. Seisontailmastoinnin käytöllä voi epäsuorasti vaikuttaa akun lämpötilaan tietyssä määrin, ja esimerkiksi akkuvarauksen ylärajaa voi säätää autosta. Tietyllä hetkellä käytettävissä oleva teho näkyy auton tehonäytössä. Korkeajänniteakun optimaalisen ylläpidon kannalta suositeltava akkuvarauksen yläraja on 80 % (pitempien matkojen yhteydessä 100 %). "

gtx.jpg

Tuossa standardissa se teho määritetään dynamometrillä seuraavanlaisesti: /nopea skannaus, voi sisältää asiavirheitä/

-Selvitetään missä nopeudessa auto kykenee tuottamaan huipputehon (esim tuo Model3 ~80 km/h). Lukitaan dyno tähän nopeuteen ja ajetaan 10 sekunttia -> lasketaan keskiteho. Käsitän että VW ajetaan tämä testi 30 sekunnin pätkänä buustimoodissa ja taataan 220kW. Ei kerro taaskaan mitään mikä on tehotaso 30s täyskiihdytyksessä Autobahnalle.

 
Ihmeelliseksi tehovänkäämiseksi meni tämä.
Ei ole tarkoitus vängätä. Teknisellä taustalla ja vähäisellä kokemuksella sähkökäytöistä kiinnostaa mihin valmistajien ilmoittamat luvut perustuu. Ajattelin muillekkin mahdollisesti kiinnostuneille jakaa.
 
Seat lopettaa Mii Electricin valmistuksen. Eli jäljelle jää vain vw e-up, kun Skoda Citigon valmistus on loppunut jo aiemmin.


Taas sarjassamme hienoimpia selityksiä.
"Tän auton kysyntä on ihan tolkutonta ja se myy kun häkä kaikki mitä vaan ennätetään valmistaa, joten lopetetaan sen valmistaminen."
Kai tuo on joku emofirma VW:nin mahtikäsky ollut kun Mii Electricin kysyntä on ollut paljon kovempaa kun e-up:n niin ei haluttu lapsi saa kirvestä jotta paremman katteen lapsi saisi enemmän kysyntää markkinoilla.
 
Taas sarjassamme hienoimpia selityksiä.
"Tän auton kysyntä on ihan tolkutonta ja se myy kun häkä kaikki mitä vaan ennätetään valmistaa, joten lopetetaan sen valmistaminen."
Kai tuo on joku emofirma VW:nin mahtikäsky ollut kun Mii Electricin kysyntä on ollut paljon kovempaa kun e-up:n niin ei haluttu lapsi saa kirvestä jotta paremman katteen lapsi saisi enemmän kysyntää markkinoilla.
Tuollaisen 16k€ sähköauton missä akuston koko on suurempi kuin Mazdan tai 40k€ Hondan sähikäisen, niin tehtaan päätöksen ymmärtää hyvin kun se akusto on se kallein osa tuossa autossa.
 
Taas sarjassamme hienoimpia selityksiä.
"Tän auton kysyntä on ihan tolkutonta ja se myy kun häkä kaikki mitä vaan ennätetään valmistaa, joten lopetetaan sen valmistaminen."
Kai tuo on joku emofirma VW:nin mahtikäsky ollut kun Mii Electricin kysyntä on ollut paljon kovempaa kun e-up:n niin ei haluttu lapsi saa kirvestä jotta paremman katteen lapsi saisi enemmän kysyntää markkinoilla.
Eiköhän sähköMii:n funktio ollut vain laskea konsernipäästöjä, jotta vältytään sakoilta riippumatta auton aiheuttamista mahdollisista tappioista.

Nyt ei tartte myydä nollapäästöistä autoa tappiolla, kun ID.3:sen hinnoiteltu voittoa tekeviksi.
 
Halvin nelivetosähköauto on ilmeisesti tällä hetkellä Skodan Enyaqin sporttimalli?

Ärsyttää, että kaikki nelivetoiset on noita sporttimalleja, joissa hintakin on sen mukainen. Tarvisi nelivetoa mökkitien nousemiseen ylös talviliukkailla, ei siihen hiukan parempaan kiihtyvyyteen, kun se teho on käytännössä kaikissa ei-ihan-pikkukopperoissa ihan riittävä mukaviin kiihdytyksiin.

Oikeastaan kaikkein typerintä on se, että nykyään tehdään paljon vajaavetoisia "katumaastureita" joissa on korissa ihan turhaa korkeutta lisäämässä ilmanvastusta ja sen kautta huonontamassa toimintasädettä, mutta nämä on silti huonoja edes mökkiteille kun mitään maastokelpoisuutta niissä ei ole.
 
Halvin nelivetosähköauto on ilmeisesti tällä hetkellä Skodan Enyaqin sporttimalli?

Ärsyttää, että kaikki nelivetoiset on noita sporttimalleja, joissa hintakin on sen mukainen. Tarvisi nelivetoa mökkitien nousemiseen ylös talviliukkailla, ei siihen hiukan parempaan kiihtyvyyteen, kun se teho on käytännössä kaikissa ei-ihan-pikkukopperoissa ihan riittävä mukaviin kiihdytyksiin.

Oikeastaan kaikkein typerintä on se, että nykyään tehdään paljon vajaavetoisia "katumaastureita" joissa on korissa ihan turhaa korkeutta lisäämässä ilmanvastusta ja sen kautta huonontamassa toimintasädettä, mutta nämä on silti huonoja edes mökkiteille kun mitään maastokelpoisuutta niissä ei ole.
Käytetty Model 3 LR irronnee hiemam halvemmalla. Ja kyllähän skodasta on suomen sivulla se ”normimalli” ilman sportline-varustelua tarjolla.
 
Käytetty Model 3 LR irronnee hiemam halvemmalla. Ja kyllähän skodasta on suomen sivulla se ”normimalli” ilman sportline-varustelua tarjolla.

Käytetty ei taida itselleni onnistua, koska tulisi työsuhdeautoksi. Ja model 3n tavaratila ei täytä kriteereitäni.

Skodasta tosiaan on ei-sportline mutta se taitaa silti olla ihan samoilla moottoreilla ja hintalappu on vain pari tonnia halvempi. Se sportline taitaa sinä enemmän tarkoittaa jotain vanteita yms.?
 
Varmaan siellä on vaan se sporttialusta + sporttiratti (lämmitetty) + jotain tyylielementtejä.
 
Halvin nelivetosähköauto on ilmeisesti tällä hetkellä Skodan Enyaqin sporttimalli?

Ärsyttää, että kaikki nelivetoiset on noita sporttimalleja, joissa hintakin on sen mukainen. Tarvisi nelivetoa mökkitien nousemiseen ylös talviliukkailla, ei siihen hiukan parempaan kiihtyvyyteen, kun se teho on käytännössä kaikissa ei-ihan-pikkukopperoissa ihan riittävä mukaviin kiihdytyksiin.

Oikeastaan kaikkein typerintä on se, että nykyään tehdään paljon vajaavetoisia "katumaastureita" joissa on korissa ihan turhaa korkeutta lisäämässä ilmanvastusta ja sen kautta huonontamassa toimintasädettä, mutta nämä on silti huonoja edes mökkiteille kun mitään maastokelpoisuutta niissä ei ole.

Onko se sun mökkitiesi nyt oikeasti niin hirveässä kunnossa että edellyttää nelivetoa?

Maavara nykyaikaisesta henkilöautosta loppuu kyllä helposti, mutta suurinosa nelivetoisista on kyllä täysin tyhjänpäiväisiä.
 
Halvin nelivetosähköauto on ilmeisesti tällä hetkellä Skodan Enyaqin sporttimalli?

Ärsyttää, että kaikki nelivetoiset on noita sporttimalleja, joissa hintakin on sen mukainen. Tarvisi nelivetoa mökkitien nousemiseen ylös talviliukkailla, ei siihen hiukan parempaan kiihtyvyyteen, kun se teho on käytännössä kaikissa ei-ihan-pikkukopperoissa ihan riittävä mukaviin kiihdytyksiin.

Oikeastaan kaikkein typerintä on se, että nykyään tehdään paljon vajaavetoisia "katumaastureita" joissa on korissa ihan turhaa korkeutta lisäämässä ilmanvastusta ja sen kautta huonontamassa toimintasädettä, mutta nämä on silti huonoja edes mökkiteille kun mitään maastokelpoisuutta niissä ei ole.
Eikö se ole ihan luonnollista, että kun lisätään toinen moottori mukaan, niin teho kasvaa. Ei liene näin varhaisessa kehitysvaiheessa priorisointia, että takamoottoriksi suunniteltaisiin kevyempi versio jotta tehot pysyy kurissa. Varsinkin kun ne nelivedot maksaa näinkin vain hitusen enemmän kuin takaveto.

Harvemmin se mökkitiekään nelivetoa vaatii. Maasturilla ajo on alkaen malleissa enemmän fiilis/status asia, kuin se että ominaisuuksille olisi todellista käyttöä. Neliveto katu-autoissa on enemmänkin mukavuusvaruste, kuin pakollinen etenemiseen tarvittava ominaisuus. Jokus kalamies trailerin kanssa nyt voi sitä jo ”tarvita” tai toisilla on se jäinen mäkiosuus kotiin/mökille, mutta useimmat eivät paljon päällysteeltä poistu.
 
Käytetty ei taida itselleni onnistua, koska tulisi työsuhdeautoksi. Ja model 3n tavaratila ei täytä kriteereitäni.

Skodasta tosiaan on ei-sportline mutta se taitaa silti olla ihan samoilla moottoreilla ja hintalappu on vain pari tonnia halvempi. Se sportline taitaa sinä enemmän tarkoittaa jotain vanteita yms.?

Skodan konfiguraattorista ja hinnastosta löytyy juu normikuli 80x reilu 52k. Eli ei tarvitse ottaa sportlinenä.

Sisusta, ratti, alusta, puskuria plus tärkeimpänä matrix-ledit tulee sportlinessä. Sisusta omaan silmään kyllä särmempi kuin tuo vakio "loft".

Itse kanssa kyttäillyt Q4/gtx/eny välillä ja nelivetoa ilman jää kauppaan. Optimi olisi Audin sisusta ja Enyaqin tilat ja ulkomuoto.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
259 574
Viestejä
4 509 171
Jäsenet
74 437
Uusin jäsen
eversti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom