- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 731
Puhuttu kuitenkin 110c:n lämmöistä.
So what? 110c on numero , joka ei ole mikään ongelma mikropiireille.
Tuntuu olevan ihmisillä hirveä mutu "Mutta yhy-yy, vesi kiehuu.
Tiedoksi, että mikropiirejä ei ole tehty vedestä, vaan esim. piistä ja kuparista.
Piin sulamispiste on 1687 astetta, kuparin sulamispiste 1085 astetta.
Ja matalampi ON aina parempi.
Parempi minkä kannalta?
Lämpövuo on suoraan verrannollinen lämpötilaeroon
Tämä tarkoittaa sitä, että kun sallitaan piirille suurempi toimintalämpötila, sen pitäminen siinä lämpötilassa vaatii vähemmän tehokkaan (hiljaisemman, pienemmän) jäähdytyksen.
Tämä hiljaisuus voi esim. olla aika suuri etu. Samoin se tila on esim. läppäreissä aika suuri etu.
Vedetään vielä rautalankaesimerkki numeroista:
Koneen kotelon sisälämpötila on vaikka 30 astetta.
Jos junction-lämpötila on vaikka 90 astetta, on kokonaislämpöero 60 astetta. Tästä esim. puolet viilenee jo piirin sisällä, piirin pintalämpötila on 60 astetta, lämpötilaero sekä piirin sisällä että jäähdyttimen ja ilman välillä on molemmissa 30 astetta.
Jos junction-lämpötila on vaikka 110 astetta, on kokonaislämpöero 80 astetta. Mikäli jäähdytys pidetään ennallaan, tarkoittaa se sitä, että piiri tuottaa 33% enemmän lämpöä ja jäähdytys poistaa 33% enemmän lämpöä. Täysin rinnakkaisissa lämpörajoitteisisisa workloadeissa (GPU) joissa lämmönkulutus voi skaalautua lineaarisesti suorituskykyyn nähden, tämä tarkoittaa sitä, että piiri voi olla n. 33% nopeampi samalla jäähdytyksellä kun sille sallitaan suurempi toimintalämpötila.
Käytännössä ero voi olla jopa suurempi, koska suurempi-pinta-alaisessa piirissä lämpövuo piirin sisällä on samallakin lämpötilalla suurempi. (seuraavassa paremmin huomioitu tämä)
Tai, voidaan pitää alkuperäinen suorituskyky ja vaihtaa hiljaisempaan ja/tai heikompaan jäähdytykseen, esim. siten, että piirin sisälle tulee edelleen se 30 asteen lämpötilaero (eli piirin pinta on 80 asteessa) mutta nyt piirin pinnan ja jäähdyttimen välillä on 50 asteen lämpötilaero mikä mahdollistaa esim. sen, että se tuuletin käy 60%lla kierrosluvusta(paljon hiljaisepi) tai tuuletin on vaan 60% sen matalampaan lämpötilaan vaadittavan tuulettimen koosta.
(käytännössä tässä esimerkissäni laskettu piirin pinta-lämpötilaeron ja junction-lämpotilan eroksi hiukan liikaa, mutta tällä sai yksinkertaisempia esimerkkinumeroita)
Matalammassa lämpötilassa on toki yksi oleellinen etu: Sähkö virtaa nopeammin matalissa lämpötiloissa, jolloin matalassa lämpötilassa piiireistä saadaan enemmän maksimikelloa irti. CPUissa tämä on hyvin oleellinen asia, GPUissa ei niinkäään. Tämän takia CPUIta ylikellottaessa hankitaan järeitä jäähdytysratkaisuita.
Pieni vaikutus on myös sillä, että vaikka ei puhuta aivan maksimikelloista, niin sama kelloon voi vaatia matalammassa lämmössä pienemmän jännitteen. Eli suurempi toimintalämpötila voi itse asiassa joskus vaatia inasen järeämmän virransyötön, vaikka vaatii heikomman jäähdytyksen.
AMD on varmaan onnistunut selättämään fysiikan lait.
Lisa Liulle Nobel palkinto
Jospa nyt oikeasti opettelisit itse vähän sitä fysiikkaa.
Se on muuten hienoa kuinka termiä "fysiikan lait" forumeilla käyttää lähinnä ihmiset, jotka itse tuntuu olevan melko pihalla niistä.
Viimeksi muokattu: