Virallinen: NVIDIA vs AMD (vs Intel) keskustelu- ja väittelyketju

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
Läppäripuolella AMD ottaa taas turpaan nyt kun Alder Lake mobile julkaistaan, ja desktoppuolella menee kuten aina aikaisemmin, eli suuret markkinat (=OEM:t) välttelevät ja pienet markkinat (=DIY-nörtit) ostaa Ryzeniä koska hinta-tehosuhde alustan kokonaiskustannukset huomioonottaen on edelleen vahva.


Jos tuo pitää paikkaansa niin ei AMD meinaa ihan helpolla läppäri puolella nahkaansa myydä. Lisäksi kannattaa muistaa se fakta että läppäripuolella noi muutokset tapahtuu paljon loivemmin kuin DYI puolella. AMD on siellä lähtenyt vasta nousukiitoon kentältä, ei se kone heti palaa takas kentälle. Vähän sama kuin datacenter puolella vei aika pitkän tovin että EPYC:t alkoi myydä oikein kunnolla.
 
Viitaten muutamiin edellisiin viesteihin Steam Surveytä ei voi pitää millään tasolla luotettavana lähteenä näyttisdatalle. Siellä on jatkuvia epäloogisuuksia ja selkeitä virheitä ja mikä oleellisinta, kaikki läpinäkyvyys koko surveyn toimintametodeista puuttuu täysin
Päällimmäisenä kysymyksiä esimerkiksi:
- Jos käytän tiliäni usealla kokoonpanolla, minkä kokoonpanon data on mukana?
- Millä logiikalla päätetään mitkä tilit ja kokoonpanot milloinkin otetaan mukaan
- Kuinka kauan kunkin kyselyn data pysyy mukana

Esim mulla on viimeksi tullut survey läppärillä Intelin integroidulla ja siitä taitaa olla jo vuosia aikaa
 
Viitaten muutamiin edellisiin viesteihin Steam Surveytä ei voi pitää millään tasolla luotettavana lähteenä näyttisdatalle. Siellä on jatkuvia epäloogisuuksia ja selkeitä virheitä ja mikä oleellisinta, kaikki läpinäkyvyys koko surveyn toimintametodeista puuttuu täysin
Päällimmäisenä kysymyksiä esimerkiksi:
- Jos käytän tiliäni usealla kokoonpanolla, minkä kokoonpanon data on mukana?
- Millä logiikalla päätetään mitkä tilit ja kokoonpanot milloinkin otetaan mukaan
- Kuinka kauan kunkin kyselyn data pysyy mukana

Esim mulla on viimeksi tullut survey läppärillä Intelin integroidulla ja siitä taitaa olla jo vuosia aikaa
En ole nähnyt tuota kyselyä ainakaan viimeiseen vuosikymmeneen vaikka aktiivisesti Steamia käytänkin.
 
Viitaten muutamiin edellisiin viesteihin Steam Surveytä ei voi pitää millään tasolla luotettavana lähteenä näyttisdatalle. Siellä on jatkuvia epäloogisuuksia ja selkeitä virheitä ja mikä oleellisinta, kaikki läpinäkyvyys koko surveyn toimintametodeista puuttuu täysin

En ole koskaan ymmärtänyt tuota steam surveyn logiikkaa. Tolla listalla ei ole mitään mutta dx listalla sitten on 6900, 6800, 6700. Ilmeisesti maailmassa on ihan helvetisti vielä käytössä ei dx12 kykenevää rautaa joka vaikuttaa rajusti lukuihin. Esim. johtaja GTX1060 dx12 prosentin ollessa 15,16% tippuu toisella listalla 7,83%.

Että mielestäni dx listaus sopii paremmin kun tarkastellaan edes jotenkin sinnepäin nykyaikaisia kortteja ja nykytilannetta. Kortteja jotka ei tue DX12 ei ole kuitenkaan myyty enää pieneen ikuisuuteen. Mutta toki kokonaistilanteen lista on silloin hyvä jos tarkoituksena on ainoastaan dissata amd:n kortteja. ;)

En ole nähnyt tuota kyselyä ainakaan viimeiseen vuosikymmeneen vaikka aktiivisesti Steamia käytänkin.

Surveyn toimintalogiikka on harvinaisen yksinkertainen ja perustuu satunnaisotantaan, joka on ihan perustavaraa tilastotieteessä (ja etenkin markkinatutkimuksia tehdessä) kun tutkimuksessa kohteena on suuri populaatio jonka 100%:n tutkiminen ei ole mahdollista tai kannattavaa. Otannan koon tulee olla tarpeeksi suuri jotta otantavirheiltä vältytään. Osallistuvat koneet arvotaan satunnaisesti, ja käyttäjillä on mahdollisuus kieltäytyä siitä. Tilastollisesti sillä kieltäytymismahdollisuudella ei ole väliä ellei se kieltäytyvä ryhmä ole demograafisesti vinoutunut. Tämä on tärkeä muistaa satunnaisotannasta puhuessa, sillä ei koskaan saa täydellisen luotettavaa dataa koska virhemarginaali on kuitenkin olemassa, mutta se data on ehdottomasti validia dataa kunhan dataa käytetään fiksusti: Steam survey ei esim kerro mitä resoluutiota tietyn kortin käyttäjä käyttää (tätä argumenttia näkee siellä sun täällä) se mittaa nimenomaan sitä mitä Steamin käyttäjillä on koneissaan.

Steam Survey on tarkka mittausväline sille mitä rautaa Steamin käyttäjillä on koneissaan. Seuraava kysymys onkin, eroaako Steam-käyttäjän rauta olennaisesti sellaisen PC-pelaajan raudasta joka ei käytä Steamiä? Luultavasti pienissä määrin, mutta tuskin sen verran etteikö Steamin datasta voisi vetää johtopäätöksiä. Luotettavuus (reliability) ja kelpoisuus (validity) ovat tilastotieteessä eri käsitteitä.

Analyysin luotettavuutta voi parantaa ottamalla huomioon useamman kuukauden tulokset jolloin näkee tiettyjä trendejä (esim. se että parhaillaan myynnissä olevan raudan määrä kasvaa kun taas legacy tavaran määrä laskee kun ne poistuvat käytöstä). Lisäksi sillä voi huomioida tietyt kuukaudet missä satunnaisotannassa on käynyt fiboja.

Jos haluaa lukea kattavamman analyysin Steamin (heinäkuun 2021) datasta, niin sellainen löytyy täältä, ja sielläkin keskustellaan Surveyn metodologiasta ja niistä argumenteista mitä monet käyttävät kun yrittävät syystä tai toisesta hylätä Surveyn tarjoaman datan tai vähätelläkseen sen merkitystä. Itse luotan kyllä suurella varmuudella siihen kokonaiskuvaan mitä Steam Survey ja JPR:n markkinatutkimukset antavat sekä itse nykytilanteesta että siitä mitä pelaajat oikeasti tänä päivänä ostavat. Muut sitten tekevät muuta.
 
Itse luotan kyllä suurella varmuudella siihen kokonaiskuvaan mitä Steam Survey ja JPR:n markkinatutkimukset antavat sekä itse nykytilanteesta että siitä mitä pelaajat oikeasti tänä päivänä ostavat. Muut sitten tekevät muuta.

Sinä tai sun käyttämät tilastot sanoo ettei AMD:n kortit myy, tai ainakin niin olet niitä tulkinnut.

Toisenlaistakin dataa on olemassa:
 
Sinä tai sun käyttämät tilastot sanoo ettei AMD:n kortit myy, tai ainakin niin olet niitä tulkinnut.

Toisenlaistakin dataa on olemassa:

Yksi kauppa yhdessä maassa

vs.

maailman suurin PC-pelien jakelualusta ja sen tarjoama data, sekä johtava PC-rautaan keskittyvä markkina-analyysifirma ja heidän datansa.

Juuh, nämä ovat täysin vertailukelpoisia. :tup:
 
Yksi kauppa yhdessä maassa

vs.

maailman suurin PC-pelien jakelualusta ja sen tarjoama data, sekä johtava PC-rautaan keskittyvä markkina-analyysifirma ja heidän datansa.

Juuh, nämä ovat täysin vertailukelpoisia. :tup:
Kyllä kyllä...
 
Steam surveyssä saattaa olla sama kone laskettu useaan otteeseen, esim. pelikahviloiden laitteet, vuokrakoneet yms. joihin useat käyttäjät kirjautuvat omilla Steam-tunnuksillaan. Mikäli microsoft julkaisisi tiedot windows-rekisteröintien yhteydessä kerätyistä laitekokoonpanotiedoista niin saataisiin varmaan tarkempi datasetti.
 
Steam surveyssä saattaa olla sama kone laskettu useaan otteeseen, esim. pelikahviloiden laitteet, vuokrakoneet yms. joihin useat käyttäjät kirjautuvat omilla Steam-tunnuksillaan. Mikäli microsoft julkaisisi tiedot windows-rekisteröintien yhteydessä kerätyistä laitekokoonpanotiedoista niin saataisiin varmaan tarkempi datasetti.
Nyt kuulostaa kyllä että on aika selityksen makua ilmassa
 
Viimeksi muokattu:
Kuinka moni tietotekniikkaan keskittynyt julkaisu tai media pitää ja sanoo SHS:n antavan luotettavaa dataa?
 
Kuinka moni tietotekniikkaan keskittynyt julkaisu tai media pitää ja sanoo SHS:n antavan luotettavaa dataa?

Voi olla että tuosta on olemassa ihan hyvä menetelmäkuvaus miten tutkimus tehdään, mutta sitä ei ole saatavilla ilman salassapitosopimusta ja yhteistyösopimusta.

Minkä tahansa tutkimuksen arvo riippuu siitä, miten hyvin tutkimusmenetelmä on kuvattu ja miten hyvin sitä on myös onnistuttu noudattamaan. Pitäisi perustella miksi tietty tulokulma oli valittu. Tuloksena saadut numerot ei ole sellaisinaan vielä kovin kiinnostavia, vaan numeroita pitäisi tulkita ja verrata muista lähteistä saatuihin.
 
Minusta tuo kuulostaa ihan loogiselta, koska Valven ei ole tarkoituskaan käyttää tuota dataa markkinatilanteen seuraamiseen, vaan kertoakseen pelinkehittäjille että mitä pelaajat tykkäävät pelata ja minkälaisilla koneilla kyseisiä pelejä pelataan.
 
Nettikahviloita on aasiassa ihan helvetisti ja väite on tosiaan ollut, että Steam tarjoilee tuon surveyn per henkilö, eikä per rauta eli saman raudan voi laskea moneen kertaan
Olisikohan se ilmiö myös vähän hiipumassa

Number-of-Internet-Cafes-in-Taiwan.png
 
Steam surveyssä saattaa olla sama kone laskettu useaan otteeseen, esim. pelikahviloiden laitteet, vuokrakoneet yms. joihin useat käyttäjät kirjautuvat omilla Steam-tunnuksillaan. Mikäli microsoft julkaisisi tiedot windows-rekisteröintien yhteydessä kerätyistä laitekokoonpanotiedoista niin saataisiin varmaan tarkempi datasetti.

Kyllä kyllä...
Niin no uutinen on vuodelta 2019 ja Surveyn toimintalogiikkaa parannettiin juuri tuon Herkelmanin mainitseman 2018 dipin myötä kun nettikahvilat olivat jonkun ajan yliedustettuina tilastoissa. Hepun kommentit eivät juuri ole relevantteja tänä päivänä.

STEAM HARDWARE SURVEY FIX – 5/2/2018
The latest Steam Hardware Survey incorporates a number of fixes that address over counting of cyber cafe customers that occurred during the prior seven months.

Historically, the survey used a client-side method to ensure that systems were counted only once per year, in order to provide an accurate picture of the entire Steam user population. It turns out, however, that many cyber cafes manage their hardware in a way that was causing their customers to be over counted.

Around August 2017, we started seeing larger-than-usual movement in certain stats, notably an increase in Windows 7 usage, an increase in quad-core CPU usage, as well as changes in CPU and GPU market share. This period also saw a large increase in the use of Simplified Chinese. All of these coincided with an increase in Steam usage in cyber cafes in Asia, whose customers were being over counted in the survey.

It took us some time to root-cause the problem and deploy a fix, but we are confident that, as of April 2018, the Steam Hardware Survey is no longer over counting users.

Toistan, Steam Surveyn data korreloi hyvin vahvasti oikeiden markkinatutkimusten kanssa, joten mielestäni sitä voi pitää varsin luotettavana.
 
Niin no uutinen on vuodelta 2019 ja Surveyn toimintalogiikkaa parannettiin juuri tuon Herkelmanin mainitseman 2018 dipin myötä kun nettikahvilat olivat jonkun ajan yliedustettuina tilastoissa. Hepun kommentit eivät juuri ole relevantteja tänä päivänä.
Ja tästä logiikan parantamisesta lienee jotain muutakin todistetta kuin sinun väitteesi?
 
Olisikohan se ilmiö myös vähän hiipumassa

Number-of-Internet-Cafes-in-Taiwan.png

Tuon mukaan kiinassa oli vielä viime vuonna 120000 noita kahviloita ja 8000 esports teemaista hotellia. Ja tuo siis pelkästään kiinassa
 
Ja tästä logiikan parantamisesta lienee jotain muutakin todistetta kuin sinun väitteesi?
Ihan mun lainaamassani lausunnossa sanotaan näin. https://web.archive.org/web/20180505104932/https://store.steampowered.com/hwsurvey/

Siitä myös uutisointiin laajasti vuonna 2018. Valve Fixes The Steam Hardware Survey Valve fixes Steam Hardware Survey, Windows 10 is back on top

Mut joo, ei varmaan ole luotettava kysely kun kuulemma sitä ei ole sulle isketty nenän eteen viimeiseen kymmeneen vuoteen. :hmm: JPR ja Mercury Research ovat nekin varmaan jotain vihreän leirin taskussa olevia firmoja jotka Jensenin käskystä jättävät AMD-kortteja laskematta.
 
Ihan mun lainaamassani lausunnossa sanotaan näin. Steam Hardware & Software Survey

Siitä myös uutisointiin laajasti vuonna 2018. Valve Fixes The Steam Hardware Survey Valve fixes Steam Hardware Survey, Windows 10 is back on top

Mut joo, ei varmaan ole luotettava kysely kun kuulemma sitä ei ole sulle isketty nenän eteen viimeiseen kymmeneen vuoteen. :hmm: JPR ja Mercury Research ovat nekin varmaan jotain vihreän leirin taskussa olevia firmoja jotka Jensenin käskystä jättävät AMD-kortteja laskematta.
Ennemmin luottaisin yhtiöiden omiin ilmoituksiin (tilinpäätöset, yms) toimitetuista korteista yms. Näistä käy ilmi että kyllä ne amd:n kortit myy. Nvidia myy vain selvästi enemmän.

Sitäpaitsi tässä markkinatilanteessa molemmat puskevat piirejä ulos kaiken minkä vain TSMC ja samsung saavat tuotettua.
 
Itse olen siinä uskossa että Nvidian kortteja päätyy enempi pelaajille ja AMD:n kortit enempi louhintafarmeille. Kummankin firman kaikki valmistetut kortit kyllä myydään ja tilinpäätöksissä se näkyy, mutta Steamiin päätyy enempi vihreitä kortteja.
 
Jimmsin hyllyiltä ei nuo ratukat kovin äkäiseen häviä, onhan siellä esimerkiksi 3080:n kilpailijaa 6800xt:tä hyllyssä nytkin, ja rtx3070/3070 ti:lle vaihtoehtoja paljonkin. Ehkä radeon edelleen ei ole mielikuvissa yhtä "seksikäs" valinta, vaikka nykyään esimerkiksi radeon tarjoaa omat hyvät dlss- vastikkeensa. Omalla kohdalla aikoinaan taistelin r9 380:n ajureiden kanssa erilaisissa jutskissa sen verran, että takaraivossa olisi vieläkin jos pitäisi kahden merkin väliltä valita. Vaikka aikaa tuostakin jo monta näyttis-sukupolvea. Radeonin striimilaatukaan ei taidan vieläkään olla nvencin tasoa, mikä kyllä mielestäni olisi pitänyt amd:n nostaa nvencin tasolle ihan markkinamielessäkin, striimaamiseen huiman suosion takia.
Amd:n kortissa on vaan edelleen nvidiaan nähden omassa käytössä miinuksena, että nvidian kortti on aika automaattinen valinta.

Ja vaikka otanta on erittäin marginaalinen, yhdelläkään tietämälläni pelikaverillani ei ole radeonin korttia. Mihin lie ne menee...
 
Hyvä kysymys, mutta tosiaan kun miner-stattitaulukoita lukee niin tosiaan näyttää siltä että GeForceilla on parempi hyötysuhde. Kukahan ne kaikki Ratukat sitten ahmii, koska kauppojen hyllyillä ei ainakaan ole kuin nuita aivan järjettömän hintaisia malleja. Itsellä on ollut paria poikkeusta lukuunottamatta Radeoneja kaikki ohjaimet ja ostaisin sellaisen mieluusti edelleenkin, jos vaan saisi tuohon AMD:n msrp-hintaan.
 
Ennemmin luottaisin yhtiöiden omiin ilmoituksiin (tilinpäätöset, yms) toimitetuista korteista yms. Näistä käy ilmi että kyllä ne amd:n kortit myy. Nvidia myy vain selvästi enemmän.

Sitäpaitsi tässä markkinatilanteessa molemmat puskevat piirejä ulos kaiken minkä vain TSMC ja samsung saavat tuotettua.
Toimitettuja korttimääriä kun ei ilmoiteta. Rahamääriä toki näkee, ja lisäksi esim. TSMC:ltä ostettujen kiekkojen määrää voidaan suht tarkasti arvioida TSMC:n rapsoja käyttäen. AMD:n eri osakefoorumeilla löytää jatkuvasti analyysejä ostettujen kiekkojen määristä ja niiden oletetusta allokoinnista.

Juurisyynä tuohon AMD:n GPU-markkinaosuuden junnaamisen ovat loppujen lopuksi siinä, etteivät saa kalliilla prosessilla ulos tarpeeksi kilpailukykyisiä tuotteita että niistä TSMC:n kiekoista kannattaisi lähteä huutokauppakilpasille Mediatekin, Qualcommin ja muiden toimijoiden kanssa, jotka lähinnä valmistavat pienikokoisia piirejä. AMD:n omasta allokoinnista taas etusijalla ovat korkeakatteisemmat Zen chipletit sekä konsolipiirit joista on tiukat volyymisopparit voimassa mikkiksen ja Sonyn kanssa. Jos niistä GPUista saisi nyhdettyä enemmän katetta (esim. sillä että softapuoli olisi kilpailukykyinen), niitä kannattaisi valmistaa enemmän, ja silloin myös AMD:n omat kiekkotilaukset olisivat määrältään isompia.

Vaikka Mama Su onkin tehnyt loistavaa duunia, niin kristallipalloa hänellä ei ole. Poikkeuksellisen kysynnän markkinoita tuskin odotettiin AMD:n päässä vuotta ennen koronakriisiä ja näyttishintojen raketoimista.
 
Jimmsin hyllyiltä ei nuo ratukat kovin äkäiseen häviä, onhan siellä esimerkiksi 3080:n kilpailijaa 6800xt:tä hyllyssä nytkin, ja rtx3070/3070 ti:lle vaihtoehtoja paljonkin. Ehkä radeon edelleen ei ole mielikuvissa yhtä "seksikäs" valinta, vaikka nykyään esimerkiksi radeon tarjoaa omat hyvät dlss- vastikkeensa. Omalla kohdalla aikoinaan taistelin r9 380:n ajureiden kanssa erilaisissa jutskissa sen verran, että takaraivossa olisi vieläkin jos pitäisi kahden merkin väliltä valita. Vaikka aikaa tuostakin jo monta näyttis-sukupolvea. Radeonin striimilaatukaan ei taidan vieläkään olla nvencin tasoa, mikä kyllä mielestäni olisi pitänyt amd:n nostaa nvencin tasolle ihan markkinamielessäkin, striimaamiseen huiman suosion takia.
Amd:n kortissa on vaan edelleen nvidiaan nähden omassa käytössä miinuksena, että nvidian kortti on aika automaattinen valinta.

Ja vaikka otanta on erittäin marginaalinen, yhdelläkään tietämälläni pelikaverillani ei ole radeonin korttia. Mihin lie ne menee...
Ei se ole mielikuvista kiinni vaan hinnasta. Noissa radeoneissa hinnat ovat niin hullut, että 6900XT on halvimmillaan saman hintainen kuin 6800XT ja silloin on jokin pielessä. Ja muutenkin 1700€ kortista jonka pitäisi olla alle tonnin on järjetöntä.
 
Hyvä kysymys, mutta tosiaan kun miner-stattitaulukoita lukee niin tosiaan näyttää siltä että GeForceilla on parempi hyötysuhde. Kukahan ne kaikki Ratukat sitten ahmii, koska kauppojen hyllyillä ei ainakaan ole kuin nuita aivan järjettömän hintaisia malleja. Itsellä on ollut paria poikkeusta lukuunottamatta Radeoneja kaikki ohjaimet ja ostaisin sellaisen mieluusti edelleenkin, jos vaan saisi tuohon AMD:n msrp-hintaan.

(puhuttaessa nykysukupolvesta) Hive OS Statistics

Ulkomailla on useampia isoja kauppoja joista voi saada Nvidian FE:tä MSRP hintaan säännöllisesti. FE on tietääkseni edelleen non-LHR, siis ne mallit jotka alunperin olivat. Ja sitten on AMD:n dropit.

Noi yhdessä puoltaa mainaajilla Nvidian haalimista valtavasti, koska mahdollisuuksia järkevänhintaisiin näyttiksiin on niin paljon enemmän Nvidian puolella. Suomessa se on taas AMD dropit vs. nää muutamat Nvidian alennusmallit, ja ne on kaikki LHR.

Toki sitä LHR rajaa on tässä aikojen saatussa venytetty. LHR tosin edelleen aiheuttaa selvästi korkeamman virrankulutuksen vs. non-LHR.

Tuossa mainauksessa kuitenkin hankintahinta eniten ratkaisee, ei valmistaja tai malli.

Jossain vaiheessa, ehkä kesällä jos mainaustuotot tippuvat tarpeeksi nopeasti, voi tulla the mother of all GPU drops käytettyjen markkinoille. Jotain ennennäkemätöntä mitä ei ole aikaisempien mainausboomien jälkeen nähty, koska tää tämänkertainen on jatkunut niin pitkään.
 
  • Tykkää
Reactions: hik
Yksi kauppa yhdessä maassa

vs.

maailman suurin PC-pelien jakelualusta ja sen tarjoama data, sekä johtava PC-rautaan keskittyvä markkina-analyysifirma ja heidän datansa.

Juuh, nämä ovat täysin vertailukelpoisia. :tup:

Mä olen myös postannu screenshotin toisen kaupan myydyimpien listasta joka oli varsin kovin radeon edustettu.

Sinähän siis väität että radeonit ei myy, eli eivät käy kaupaksi. Mitään faktaa et kuitenkaan väitteesi tueksi et ole esittänyt. Ainoastaan steam tilastoja jotka ei ole käyttökelpoisia esittämään tämän hetken tilannetta että myykö radeonit vaiko ei. Sieltä pystyy vaihtelevalla menestyksellä katselemaan ainoastaan historiaa ja toteamaan että radeonit ei ole joskus myyneet, mutta tästähän ei ollut kyse vaan nykyhetkestä että myyvätkö radeonit nyt.

Olen puolestani esittänyt parikin todistetta sen puolesta että radeonit myyvät varsin nyt. Lisäksi kun tarkastellaan saatavuuksia niin väitit että radeoneita on hyllyt pullollaan, vaikka todellisuudessa siellä on vain muutamia poskettoman hintaisia malleja, aivan samoin kuin rtx korttien kanssa.
Lisäksi hinnat eivät ole tippunu. Jos tuote ei mene kaupaksi, niin sen hinta yleensä tippuu tai sitten koko tuotteen valmistaminen lopetetaan.

Radeonin striimilaatukaan ei taidan vieläkään olla nvencin tasoa, mikä kyllä mielestäni olisi pitänyt amd:n nostaa nvencin tasolle ihan markkinamielessäkin, striimaamiseen huiman suosion takia.

Itse kyllä miellän streemailun edelleen marginaalin puuhasteluksi. Toki siellä on porukkaa jotka tekee tiliä, mutta valtaosa ei tee tiliä.
AMD:llä on h265 pakkaus ihan hyvällä mallillaan, se on kivikautinen h264 jonka kanssa homma tökkii ja jota twitch käyttää.

Ittelle ei esim. jollain streemauksella ole mitään merkitystä sillä hetkellä kun näyttiksen ostoa mietin. Toki on paljon niitä joille se merkitsee ja siitä joukosta moni tulee pettymään kun eivät saa tiliä tehtyä sillä streemauksella joten suurelle osalle noista ei loppupelissä olisi ollut merkitystä että kumman valmistajan korttia ostaa. Muut seikat vaikuttaa siihen valintaan.
 
Viimeksi muokattu:
Intelin ARC taitaa viivästyä.
Nettisivulla on muutettu maininta Q1/2022 muotoon 2022.
1641495008306.png

 
Intelin ARC taitaa viivästyä.
Nettisivulla on muutettu maininta Q1/2022 muotoon 2022.
1641495008306.png

Siellä on taidettu huomata piirien toimitusvaikeudet. Tai sitten noista korteista on löytynyt joku ikävä ongelma joka on pakko korjata ennen myyntiintuloa.
 
Siellä on taidettu huomata piirien toimitusvaikeudet. Tai sitten noista korteista on löytynyt joku ikävä ongelma joka on pakko korjata ennen myyntiintuloa.

Veikkaan jotta rauta vika. Kyllä Intel tässä markkinatilanteessa varmasti olisi halunnut tuoda laput jo myyntiin, sillä nyt olis erittäin hyvä sauma saada sitä markkinaosuutta ryövättyä kun kaksi muuta koijaria senkuin hilaa hintoja ylös minkä ehtii ja julkaiseevat toinen toistaan typerämpiä kortteja.
 
Veikkaan jotta rauta vika. Kyllä Intel tässä markkinatilanteessa varmasti olisi halunnut tuoda laput jo myyntiin, sillä nyt olis erittäin hyvä sauma saada sitä markkinaosuutta ryövättyä kun kaksi muuta koijaria senkuin hilaa hintoja ylös minkä ehtii ja julkaiseevat toinen toistaan typerämpiä kortteja.

Intel kertoi, että arcia toimitetaan jo PC -valmistajille läppäreihin ja työpöytäkoneisiin. Eli jotain ainakin ovat jo saaneet pihalle.
 
Ettei sekottaisi tuohon tulevaan Radeon Prohon josta AMD kiusoitteli?
Sen verran kryptinen twiitti että on vaikea sanoa juuta eikä jaata. Heppu ei tiedä yksityiskohtia, mutta sanoi silti että "RX 6000 series".

GDDR6:sta saa kyllä Samsungilta ihan 24Gbps nopeuteen asti (ja 18Gbps on tilassa "Mass Production") joten mikään mahdoton juttuhan tuo ei olisi että sieltä tulisi AMD:n omat Superit pikkusen nopeammilla muisteilla. +5% tehoa, +30% MSRP ja katteet omaan taskuun tukkureiden ja jälleenmyyjien sijaan.
 
RDNA2 refreshiä tulossa?

Ittehän olen jo pitkään omassa pienessä mielessä elätellyt ajatusta 6nm refreshistä, koska en usko että AMD:llä on tässä tilanteessa niin kovin suurta hinkua RDNA3:sta tuota tänävuonna, jos en väärin muista niin missään ei ole myöskään suoraan luvattu sitä täksi vuodeksi.
Ja mielestäni AMD teki virheen tuossa kun julkaisi Zen3, RDNA2 ja konsoliromut kaikki lähes samaan aikaan samalle nodelle. Kaikkeen kun ei kapasiteetti riitä ja rinnaikkan ajellessa kaikkia markkinoiden kyllästämisessä menee aikaa.

Mikäli sitä 6nm kapasiteettia on, niin GPU:t kannattaisi siirtää sinne koska tälle 7nm kapasiteetille on vielä Zen3 kysyntää ja konsoli romuihin kysyntää vielä jatkossakin jonkin tovin, varsinkin jos AMD ei tuo Zen4 heti tuota 3D cachea.
 
Mikäli sitä 6nm kapasiteettia on, niin GPU:t kannattaisi siirtää sinne koska tälle 7nm kapasiteetille on vielä Zen3 kysyntää ja konsoli romuihin kysyntää vielä jatkossakin jonkin tovin, varsinkin jos AMD ei tuo Zen4 heti tuota 3D cachea.
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin tämä ei auta. Käyttävät ymmärtääkseni samoja linjoja. 5nm vapauttaisi tilaa.
 
Ittehän olen jo pitkään omassa pienessä mielessä elätellyt ajatusta 6nm refreshistä, koska en usko että AMD:llä on tässä tilanteessa niin kovin suurta hinkua RDNA3:sta tuota tänävuonna, jos en väärin muista niin missään ei ole myöskään suoraan luvattu sitä täksi vuodeksi.
Lisan mukaan RDNA 3 näyttikset tuele tänä vuonna:

Speaking during AMD’s Q2 2021 investors call, CEO Dr. Lisa Su said, “We remain on-track to launch next-generation products in 2022, including our Zen 4 processors built with industry-leading 5nm process technology and our RDNA 3 GPUs.”


edit: ja roadmapissa sama aikataulu esitetty jo aiemmin.
 
Lisan mukaan RDNA 3 näyttikset tuele tänä vuonna:




edit: ja roadmapissa sama aikataulu esitetty jo aiemmin.
RDNA3 tapeout tehtiin viime lokakuussa eli ollaan jo sample-vaiheessa. Kaikki viivästykset ovat tässä vaiheessa pelkästään haitallisia.
 
Lisan mukaan RDNA 3 näyttikset tuele tänä vuonna:




edit: ja roadmapissa sama aikataulu esitetty jo aiemmin.

Menny itteltä kyllä toi ohitte. Toki hieno homma jos toi toteutuu, sitten tietty on sekin mahdollisuus että esim. highend/midend kortit tulee ainoastaan 5nm ja lowend jatkaa 7nm taikka 6nm RDNA2 refreshinä, jolloin saataisiin pihalle enemmän romua.
 
Niin eikös tuota oo huhuttu jo hyvän tovin, ja 'varmistettu' vuodoista että RDNA3 ja Nvidian 40x0 (mikä nyt onkaan, lovelace?) ois tulossa molemmat loppuvuodesta. Varmaan tähtäävät molemmat loppusyksyn julkaisuun että on joulumarkkinoille sit uutta tuotetta tarjolla. Kunnon titaanien taistelu tiedossa, ja Intel sekoittelee pakkaa Alkemistilla ja Battlemaagilla, joista ensimmäistä on povattu nyt keväälle/alkukesälle ja jälkimmäistä ensivuoden alkupäähän.

Siinä mielessä tulossa kyllä super-syksy SER-harrastajalle, että on tulossa myös AMD:n Zen4 prossut ja Intelin raptor-laket tonne H2 loppupuolelle.

Lompakko vinkuu armoa, ei saamari. Se on varattava melkoinen rahamälli kun menee koko kone uusiksi ja hinnankirot varmaan säilyy vielä vuosia :D
 
Menny itteltä kyllä toi ohitte. Toki hieno homma jos toi toteutuu, sitten tietty on sekin mahdollisuus että esim. highend/midend kortit tulee ainoastaan 5nm ja lowend jatkaa 7nm taikka 6nm RDNA2 refreshinä, jolloin saataisiin pihalle enemmän romua.
Kuka on sanonut että highendissä olisi vain yksi prosessi käytössä? ;)
Lowendissä mennään kyllä yhdellä, oli se sitten mikä tahansa
 
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin tämä ei auta. Käyttävät ymmärtääkseni samoja linjoja. 5nm vapauttaisi tilaa.

Käsittääkseni eivät käytä, tai ei ainakaan suoraan ilman laitteiston päivitystä:

N7/N7P ei käytä EUVtä mihinkään, vaan käyttää kaikille kerroksille vanhaa 193nm litografiaa. N6 sen sijaan käyttää EUVta tiheimmille kerroksille, kuten myös N5. Eli linjan päivittäminen N7 => N6 tarkoittaisi uuden kalliin EUV-kaluston hankintaa.

Eli N5 ja N6 käyttävät siis tihemmille kerroksille samaa EUV-kalustoa. Tosin N5ssa voi ehkä sitten olla sekä kokonaisuudessaan enemmän kerroksia, että voi olla että sitä EUV-kalustoa käytetään useammille kerroksille, mistä siis molemmat voi tarkoittaa N5lle hitaampaa(ja samalla kalliimpaa) valmistusta vaikka laitteisto olisi N5ssa ja N6ssa samaa (en ole varma tästä).
 
Viimeksi muokattu:
Käsittääkseni eivät käytä, tai ei ainakaan suoraan ilman laitteiston päivitystä:

N7/N7P ei käytä EUVtä mihinkään, vaan käyttää kaikille kerroksille vanhaa 193nm litografiaa. N6 sen sijaan käyttää EUVta tiheimmille kerroksille, kuten N5. Eli linjan päivittäminen N7 => N6 tarkoittaisi uuden kalliin EUV-kaluston hankintaa.

N5 ja N6 käyttävät siis tihemmille kerroksille samaa EUV-kalustoa. Tosin N5ssa voi ehkä sitten olla enemmän kerroksia mikä voi tarkoittaa hitaampaa/kalliimpaa valmistusta (en ole varma tästä).
Näissä asioissa luotan sun käsitykseen enemmän, kuin omaani. Mä muistelen että sä sanoit joskus n6 olevan pienehkö parannus ja n7 suunnittelusäännöt käy myös n6:een.

Tämän pohjalta sain käsityksen että käyttävät samoja linjoja. Joten mites tää nyt menikään?
 
Näissä asioissa luotan sun käsitykseen enemmän, kuin omaani. Mä muistelen että sä sanoit joskus n6 olevan pienehkö parannus ja n7 suunnittelusäännöt käy myös n6:een.

Tämän pohjalta sain käsityksen että käyttävät samoja linjoja. Joten mites tää nyt menikään?

Siten, että se, (minkä muotoisia transistoreita tehdään ja minkäpaksuisia johtoja mihinkäkin kerrokseen tehdään), ja että mitä kalustoa käytetään niiden valmistetaan on täysin eri asioita.

N7 == 193nm litografialla tehty kaikki kerrokset, ziljoonakertainen multipatternointi tiheimmissä kerroksissa(*), ja tällä saadaan n. 57nm CPP, 40nm MMP ja 6T-korkeat standardisolut.
N7P == 193nm litografialla tehty kaikki kerrokset, ziljoonakertainen multipatternointi theimmissä kerroksissa(*), ja suurempi 64nm CPP, 40nm MMP ja 7.5T-korkeat standardisolut, mutta parempi suorituskyky kuin N7.

Ja sitten siellä on se >10 muuta kerrosta joista jokaisella on tietyt mitat jotka on jotain noita pienintä kerrosta suuremmat (keskipitkän matkan ja pitkän matkan signaalijohdotuksiin, virransyöttöön, kellosignaaliin jne. Suurimmat kerrokset on muistaakseni jotain 1um suuruusluokkaa)

N5 == EUV-litografia (täysin uudella kalustolla), ei enää tarvetta ziljoonakertaiselle multipatternoinnille, jotain selvästi pienempää MMPtä ja CPPtä(**) , ja metallikerroksia on todennäköisesti eri määrä(enemmän) ja niiden keskenäiset kokosuhteet menee ihan eri tavalla kuin N7ssa tai N7P:ssä

N6 == käytetään (ainakin tiheimmille kerroksille) samaa EUV-kalustoa kuin N5lla mutta metallikerrosten määrä ja niiden koot/niiden väliset kokosuhteet on (tarkoituksella, yhteensopivuussyistä) valittu siten, että N7lle tai N7P:lle suunniteltu design saadaan mäpättyä sille joko täysin heittämällä 1:1 (identtinen koko), tai vain skaalaaamalla jotain mittaa, eli esim. joko että kaikki mitat on esim 93% siitä mitä ne on N7lla tai N7P:llä .

Eli N6 on käytännössä lähinnä niinkuin "N7n kanssa yhteensopivaksi tehty huononnettu/halvennettu versio N5sta". TSMCn N7/N7P:llä on ollut todella paljon asiakkaita ja siitä on tullut tietynlainen "standardiprosessi jota kaikki käyttää" niin tässä on hyvin paljon järkeä sen kannalta, että maailmassa on todella paljon designeja jotka on N7lle/N7P:lle suunniteltu joille tämä mahdollistaa todella helpolla pienen suorituskykyparannuksen sekä niiden valmistamisen uudemmalla kalustolla, ilman ziljoonakertaista multipatternointia.

(*) Tuo ziljooonakertainen multipatternointi siis tarkoittaa sitä, että valmistusaika on pakosti pitkä (ja pii-pinta-alan hinta tällöin pakosti kalliihko), EUV:llä hinta sen sijaan menee siten että valmistus on nopeampaa, mutta ensin kuoritaan kermaa hyvin kalliilla hinnoittelulla kun kuoletetaan uuden EUV-kaluston hankintahintaa, mutta kun ne saadaan kuoletettua, EUVn käyttö tulee ennen pitkää halvemmaksi kuin vanhan 193nm kaluston käyttö ziljoonakertaisella multipatternoinnilla. Ja Intelin "10nm/superfin/Intel 7" lienee kaikkein eniten multipatternointia vaativa (ja siten fundamentaalisesti pinta-alaa kohden hitammin valmistettava/kallein) prosessi, kun siinä MMP on vielä pienempi (36nm) kuin TSMCn N7/N7Pssä, Samsungin "8nm" taas on selvästi isompi ja Samsungin "7nm" käyttää jo EUV-kalustoa.

(**) Noita N5n tai N6n MMP- tai CPP-lukuja ei tietääkseni ole virallisesti julkisesti julkaistu missään, itselläni olisi ehkä pääsy niihin NDAn alaisesti mutta parempi kun ei ala niitä kaivelemaan NDAn alaisista dokkareista kun en saisi sitten postata mitä niistä lukisin; Kun en ole niitä lukenut, voin vapaasti spekuloida
 
Viimeksi muokattu:
Siten, että se, (minkä muotoisia transistoreita tehdään ja minkäpaksuisia johtoja mihinkäkin kerrokseen tehdään), ja että mitä kalustoa käytetään niiden valmistetaan on täysin eri asioita.

N7 == 193nm litografialla tehty kaikki kerrokset, ziljoonakertainen multipatternointi tiheimmissä kerroksissa(*), ja tällä saadaan n. 57nm CPP, 40nm MMP ja 6T-korkeat standardisolut.
N7P == 193nm litografialla tehty kaikki kerrokset, ziljoonakertainen multipatternointi theimmissä kerroksissa(*), ja suurempi 64nm CPP, 40nm MMP ja 7.5T-korkeat standardisolut, mutta parempi suorituskyky kuin N7.

Ja sitten siellä on se >10 muuta kerrosta joista jokaisella on tietyt mitat jotka on jotain noita pienintä kerrosta suuremmat (keskipitkän matkan ja pitkän matkan signaalijohdotuksiin, virransyöttöön, kellosignaaliin jne. Suurimmat kerrokset on muistaakseni jotain 1um suuruusluokkaa)

N5 == EUV-litografia (täysin uudella kalustolla), ei enää tarvetta ziljoonakertaiselle multipatternoinnille, jotain selvästi pienempää MMPtä ja CPPtä(**) , ja metallikerroksia on todennäköisesti eri määrä(enemmän) ja niiden keskenäiset kokosuhteet menee ihan eri tavalla kuin N7ssa tai N7P:ssä

N6 == käytetään samaa EUV-kalustoa kuin N5lla mutta metallikerrosten määrä ja niiden koot/niiden väliset kokosuhteet on (tarkoituksella, yhteensopivuussyistä) valittu siten, että N7lle tai N7P:lle suunniteltu design saadaan mäpättyä sille joko täysin heittämällä 1:1 (identtinen koko), tai vain skaalaaamalla jotain mittaa, eli esim. joko että kaikki mitat on esim 93% siitä mitä ne on N7lla tai N7P:llä .

Eli N6 on käytännössä lähinnä niinkuin "N7n kanssa yhteensopivaksi tehty huononnettu/halvennettu versio N5sta". TSMCn N7/N7P:llä on ollut todella paljon asiakkaita ja siitä on tullut tietynlainen "standardiprosessi jota kaikki käyttää" niin tässä on hyvin paljon järkeä sen kannalta, että maailmassa on todella paljon designeja jotka on N7lle/N7P:lle suunniteltu joille tämä mahdollistaa pienen suorituskykyparannuksen sekä niiden valmistamisen uudemmalla kalustolla, ilman ziljoonakertaista multipatternointia.

(*) Tuo ziljooonakertainen multipatternointi siis tarkoittaa sitä, että valmistusaika on pakosti pitkä (ja pii-pinta-alan hinta tällöin pakosti kallis), EUV:llä hinta sen sijaan menee siten että valmistus on nopeampaa, mutta ensin kuoritaan kermaa hyvin kalliilla hinnoittelulla kun kuoletetaan uuden EUV-kaluston hankintahintaa, mutta kun ne saadaan kuoletettua, EUVn käyttö tulee ennen pitkää halvemmaksi kuin vanhan kaluston käyttö ziljoonakertaisella multipatternoinnilla.

(**) Noita N5n tai N6n MMP- tai CPP-lukuja ei tietääkseni ole virallisesti julkisesti julkaistu missään, itselläni olisi ehkä pääsy niihin NDAn alaisesti mutta parempi kun ei ala niitä kaivelemaan NDAn alaisista dokkareista kun en saisi sitten postata mitä niistä lukisin; Kun en ole niitä lukenut, voin vapaasti spekuloida
Kiitos korjauksesta. Seison korjattuna.

Lueskelin tuota wikichippiä aiheen tiimoilta saadakseni hieman paremman käsityksen. Lisäksi siellä oli tälläinen kuva:

1642456774344.png


Jos olen ymmärtänyt oikein, niin N7+ käyttää myös EUV:tä ja sillä testailtiin tuon EUV:n toimintaa, eikä siihen sovi n7 suunnittelu säännöt, joka käyttää DUV:tä. Lisäksi jos olen ymmärtänyt oikein niin sama väri kuvassa kertoo suunnittelun yhteensopivuudesta. Onko tuossa siis virhe vai miten tuo kuva tulisi ymmärtää? Tätä kuvaa on levitelty useammalla sivulla. Joten miten tuo n7+ eroaa n7 ja n5 prosesseista ja mitä yhteistä tuolla on n7 prosessin kanssa?

N5P ja N5 lienee toisiinsa nähden vastaavat, kuin N7P ja N7 olivat?
 
Kiitos korjauksesta. Seison korjattuna.

Lueskelin tuota wikichippiä aiheen tiimoilta saadakseni hieman paremman käsityksen. Lisäksi siellä oli tälläinen kuva:

1642456774344.png


Jos olen ymmärtänyt oikein, niin N7+ käyttää myös EUV:tä ja sillä testailtiin tuon EUV:n toimintaa, eikä siihen sovi n7 suunnittelu säännöt, joka käyttää DUV:tä. Lisäksi jos olen ymmärtänyt oikein niin sama väri kuvassa kertoo suunnittelun yhteensopivuudesta. Onko tuossa siis virhe vai miten tuo kuva tulisi ymmärtää? Tätä kuvaa on levitelty useammalla sivulla. Joten miten tuo n7+ eroaa n7 ja n5 prosesseista ja mitä yhteistä tuolla on n7 prosessin kanssa?

N5P ja N5 lienee toisiinsa nähden vastaavat, kuin N7P ja N7 olivat?
Sama väri kertoo samasta "noodista", eli saman väriset ovat enemmän tai vähemmän viilailtuja versioita ensimmäisestä sen värisestä, uusi väri on aina ns. täysin uusi prosessi.
 
Vielä valmistustekniikoista vs valmistuskalustosta: otetaan legoesimerkki.

Valmistustekniikkaan liittyviä kirjastoja (joille piiri syntetisoidaan) voi ajatella setteinä rakennuspalikoita. Valmistustekniikan mitat (MMP, CPP) on kuten legopalikoiden nystyrävälit. T-luku on setin pienimmän legopalikan koko nystöiden määränä.

Piiriä suunnitellessa se syntetisoidaan rakennettavaksi jonkinlaisista palikoista, esim. alunperin duplo-legopalikoista jotka tehty jonkinlaisella muovinvalamiskoneella.

Sitten joko kehitetään uusi muovinvalamiskone, tai opetellaan säätämään/käyttämään vanhaa konetta tarkemmin ja paremmin, ja speksataan uusi (mahdollisesti pienempi) legopalikkasetti.

Mikäli uuden legopalikkasetin legopalikat on joko ...

1) tismalleen saman muotoisia kuin vanhan, mutta vain lineaarisesti skaalattu joka suhteessa samalla tavalla pienemmäksi, samat legodesignit voi edelleen tehdä uusista pienemmistä palikoista tismalleen samalla tavalla, mutta vaan pienemmässä koossa
2) sisältää kaikki samat palikat samoilla mitoilla kuin ennenkin, mutta näiden lisäksi sisältää uusia palikoita, joilla saa jotkut asiat tehtyä paremmin/pienemmässä tilassa. Esim. alunperin pienimmät palikat on olleen 2x4 nystyrän kokoisia ja uusi setti sisältää myös 2x3 nystyrän kokoisia palikoita,

... voidaan edelleen kaikki vanhat legodesignit toteuttaa sillä, ja vaihtoehdossa 1 ne pienenee, vaihtoehdossa 2 ne ei pienene (vaihtoehdossa 2 ne pienenee vain, jos ne uudelleensuunnitellaan käyttämään uusia komponentteja)

Jos taas nystöröiden koko muuttuu eri suhteessa kuin nystyräväli, tai palikan korkeus- ja leveyssuhde muuttuu eri tavalla, tai erikoiskomponenttien kuten akselien jne mitat ei skaalaudu samassa suhteessa, tai jotkut palikkatyypit puuttuu kokonaan uudesta setistä, vanhaa legodesignia ei voi suoraan toteuttaa uudella palikkasetillä vaan se pitää uudelleensuunnitella.

Legojen valmistuksessa voidaan myös siirtyä valamisesta 3d-printtaukseen. 3d-printtaus voi mahdollistaa esim. uudenlaisten tekniikkalegopalikoiden tekemisen, tai se voi mahdollistaa nystyrävälin pienentämisen entistä pienemmäksi. Mutta sillä 3d-printtauksella voidaan myös edelleen tehdä niitä vanhan mallin mukaisia palikoita. Valmistusprosessi voi olla on täysin erilainen, vaikka itse palikat on täysin samanlaisia.

Legojen valmistusprosessia voi myös viilata esim. vaihtamalla muovilaatua jolloin samaan muotoon saadaan tehtyä kevyempiä tai vahvempia palikoita, tai säätämällä muovin paksuutta paikoisssa joissa se ei vaikuta legopalikan ulkoisiin rajapintoihin.


Tuossa kuvassa voi ajatella että sama väri on yksi tietty peruslegopalikkadesign, ja toki se myös yleensä(muttei aina) tarkoittaa jotain sukupolvea kalustosta jolla se tehdään, tai tapaa käyttää sitä kalustoa. Määrittelee nystyrävälin, palikan korkeuden jne, tai vähintään näiden väliset suhteet. Eri väriset on sitten aina kun on tullut kokonaan uusi rakennuspalikkadesign, ja usein (muttei aina) uusi valmistuskalusto tai uusi temppu sen vanhan kaluston käyttämiseen.

Tosin tuo N7+ on siitä melko kyseenalaisesti merkattu että se sekä rikkoo yhteensopivuuden N7aan ja N7P:hen joten tällä mittarilla se ei oikeasti ansaitse samaa väriä, se oli lähinnä prosessi jossa yritettiin vaan saada jotain toimivaa EUV:llä ulos mahdollisimman nopeasti (ja sitten myöhemmin siitä haarautui N5 jossa keskityttyttiin parempaan tiheyteen ja suorituskykyyn, sekä N6 jossa palautettiin yhteensopivuus N7n palikoihin).
 
Viimeksi muokattu:
Sama väri kertoo samasta "noodista", eli saman väriset ovat enemmän tai vähemmän viilailtuja versioita ensimmäisestä sen värisestä, uusi väri on aina ns. täysin uusi prosessi.

Kuva on sen puoleen merkillinen, kun siihen on merkitty y-akseli, mutta siinä ei taida oikeasti olla mitään pystyakselia käytössä?

Hämäävää, kun kuitenkin kuvaan on raapusteltu numeroita.
 
Mielenkiintoista. NVIDIAn korteissa ollu Turingista lähtien tommonen erillinen apu piiri, jolla voidaan hoitaa CPU:n grafiikan piirtämiseen liittyviä hommia. Nyt sitä aletaan ottaa käyttöön. Saa nähdä tuleeko milloin kuluttajanäyttiksiin ja minkälaista suorituskykyoarannusta se mahdollisesti toisi.

 
Mielenkiintoista. NVIDIAn korteissa ollu Turingista lähtien tommonen erillinen apu piiri, jolla voidaan hoitaa CPU:n grafiikan piirtämiseen liittyviä hommia. Nyt sitä aletaan ottaa käyttöön. Saa nähdä tuleeko milloin kuluttajanäyttiksiin ja minkälaista suorituskykyoarannusta se mahdollisesti toisi.

Ei mikään "erillinen apu piiri" vaan yksi lukuisista GPU:n sisäisistä yksiköistä. Siitä on myös meillä tuolla lyhyt uutinen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 266
Viestejä
4 502 157
Jäsenet
74 375
Uusin jäsen
wookie

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom