Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju

[hkultala]

Joo mutta sillä erolla ytimet kommunikoivat edelleen sikahitaan FSB:n kautta ja mitään "chiplet" käyttöön optimoitua väylää niissä ei ollut. (vrt amd IF)

Clarkdalessa sen sijaan oli, vuonna 2010.

Siinä oli nimenomaan CPUn kanssa samassa paketissa erillinen muistiohjain-/IO-piilastu, kuten zen2ssa. Sen ja CPUn välillä oli joku nopea tuota varten tehty intelin oma erikoisväylä ja pci expressit lähti sitten tuolta IO-piilastulta.

Siinä vaan samalle piirille oli ängetty myös (todella mopo) iGPU, ja siitä puuttui USB ja SATA yms. että sen kanssa tarvi myös aina käyttää erillistä teläsiltapiiriä.

 

[Kizmo]

Clarkdalessa sen sijaan oli, vuonna 2010.

Siinä oli nimenomaan CPUn kanssa samassa paketissa erillinen muistiohjain-/IO-piilastu, kuten zen2ssa. Sen ja CPUn välillä oli joku nopea tuota varten tehty intelin oma erikoisväylä ja pci expressit lähti sitten tuolta IO-piilastulta.

Siinä vaan samalle piirille oli ängetty myös (todella mopo) iGPU, ja siitä puuttui USB ja SATA yms. että sen kanssa tarvi myös aina käyttää erillistä teläsiltapiiriä.

Rupesin just miettimään että miksen ole koskaan kuullutkaan tuosta mutta sehän taisi olla melkoinen luuska aikalaisekseen. Ei ihan sinne hedt maailmaan suunnattu kuin mitä itse harrasteli tuolloin

 

[hkultala]

Tästä on viimeaikoina ollut mielenkiintoista puhetta ja spekulaatiota, ilmeisesti tuo nopean välimuistin koko on kasvavissa määrin pullonkaula näissä kymmeniä ytimiä sisältävissä palvelin/hpc prosessoreissa.

AMD on viime aikoina jättänyt patenttihakemuksia 3d pinotuille muistiratkaisuille ja keinoille niiden jäähdyttämiseen, kuinkakohan pitkässä puussa ne on.

Yhdessä kalvossa tuo ratkaisu oli mainittu olevan "On-Chip Stacked Memory 1TB/s HBM2"

HBM*-muistin käyttämisessä muun DRAMin lisänä on sellainen dilemma, että näkyykö se normaalina DRAMina käyttikselle, vai toimiiko se vaan viimeisen tason välimuistina(LLC).

Välimuistina näkyminen olisi softille helpompaa, koska "it just works", mutta siinä ongelmaksi tulee kirjanpidon koko. Jos siitä välimuistista tekee oikeasti ison, sen kirjanpitokin olisi niin iso, että sitä ei voisi laittaa SRAMille, vaan sekin pitäisi laittaa sinne HBM*-DRAMille. Ja tämä taas lisäisi viivettä selvästi.

Jos se taas näkyy normaalina muistina, sitten käyttiksen pitäisi päättää, mitä se sijoittelee sinne, ja mitä normaaliin DRAMiin. Ja tämän optimointi on sitten jälleen yksi suuri monimutkaistus lisää käyttiksiin.

Itsehän haluaisin heittää ne DIMMeillä olevat DRAMit mäkeen, ja tuoda kaiken DRAMin samaan pakettiin prossun kanssa, ja laittaa niille DIMMeille vaan jotain NVRAMia.

 

[hkultala]

Rupesin just miettimään että miksen ole koskaan kuullutkaan tuosta mutta sehän taisi olla melkoinen luuska aikalaisekseen. Ei ihan sinne hedt maailmaan suunnattu kuin mitä itse harrasteli tuolloin

Juu, clarkdale oli die-shrinkatun nehalemin halpismalli.

Jos halusi parempaa prossua, osti sen "täyden" nehalemin (tai sen die-shrinkin siitä, olen unohtanut nimen)

Ja jo halusi halvempaa prossua, osti vanhan core2n, clarkdale ei ollut sitä merkittävästi parempi.

 

[Kizmo]

HBM*-muistin käyttämisessä muun DRAMin lisänä on sellainen dilemma, että näkyykö se normaalina DRAMina käyttikselle, vai toimiiko se vaan viimeisen tason välimuistina(LLC).

Välimuistina näkyminen olisi softille helpompaa, koska "it just works", mutta siinä ongelmaksi tulee kirjanpidon koko. Jos siitä välimuistista tekee oikeasti ison, sen kirjanpitokin olisi niin iso, että sitä ei voisi laittaa SRAMille, vaan sekin pitäisi laittaa sinne HBM*-DRAMille. Ja tämä taas lisäisi viivettä selvästi.

Jos LLC sovellusta ajattelee niin missähän mahtaisi mennä raja sille että tuo kirjanpidon koko tulee ylivoimaiseksi ongelmaksi?

Arvaisin että huonoimmillaankin se hbm välimuisti olisi nopeampi kuin dram voi ikinä olla mutta tuntuvasti hitaampi kuin sram cachet prossun lastulla. Onko sitten ero sellainen että hbm on oikeasti perusteltua.

 

[Griffin]

Joskus vuonna 2015 murossa puhuttiin suuremmista ydinmääristä ja olin silloin tätä mieltä:

Kun laskentayksiköiden määrä kasvaa huomattavasti, niin se tulee pärjäämään raskaassa laskennassa parhaiten, jolla on paras muistiohjain / välimuistiratkaisu, siitä vain ei pääse minnekään.
Oikeassa laskennassa kun sitä dataa joudutaan lataamaan laskentayksiköihin ja toisaalta tallentamaan muistiin jatkuvasti. ja kun on 4 ytimen sijasta esim 256 laskentayksikköä, niin muistijärjestelmältä vaaditaan todella paljon.

Jotkut testiohjelmat tietysti eivät tarvitse muistikaistaa, jos ne ovat epärealistisesti tehty. DDR4 auttaa jonkinverran VS DDR3, mutta ei riittävästi.

Pitää edelleen niin paikkansa..

 

[sushukka]

Clarkdalessa sen sijaan oli, vuonna 2010.

Siinä oli nimenomaan CPUn kanssa samassa paketissa erillinen muistiohjain-/IO-piilastu, kuten zen2ssa. Sen ja CPUn välillä oli joku nopea tuota varten tehty intelin oma erikoisväylä ja pci expressit lähti sitten tuolta IO-piilastulta.

Siinä vaan samalle piirille oli ängetty myös (todella mopo) iGPU, ja siitä puuttui USB ja SATA yms. että sen kanssa tarvi myös aina käyttää erillistä teläsiltapiiriä.

Muistuttaisin vielä että näitä prossunvalmistajia on ollut muitakin kuin Intel ja AMD. Jos lähdetään johonkin kopiointisyyttelyleikkiin niin sitten täytyy pelikentäksi ottaa koko sirunvalmistushistoria, eikä pelkästään MIPSit, Powerit, Sparcit, Alphat jne vaan esim erilaiset konsolikivet ja muut räätälöidyt viritykset. Kaikilla tuppaa olemaan juurensa vaikka kuinka uudelta ja ennennäkemättömältä idea isolle yleisölle näyttäytyisi.

 

[mäsä-79]

Muistuttaisin vielä että näitä prossunvalmistajia on ollut muitakin kuin Intel ja AMD. Jos lähdetään johonkin kopiointisyyttelyleikkiin niin sitten täytyy pelikentäksi ottaa koko sirunvalmistushistoria, eikä pelkästään MIPSit, Powerit, Sparcit, Alphat jne vaan esim erilaiset konsolikivet ja muut räätälöidyt viritykset. Kaikilla tuppaa olemaan juurensa vaikka kuinka uudelta ja ennennäkemättömältä idea isolle yleisölle näyttäytyisi.

Mutta kuinka moni on x86?

 

[Razaquu]

Mutta kuinka moni on x86?

Pikaisesti vilkaistuna Cyrix, NEC, Transmeta, VIA ja Zilog

 

[HEDT]

Intelin suurin ongelma on tällä hetkellä väärä prosessorin arkkitehtuuri. AMD muutti pelin sääntöjä kertaheitolla uusiksi jo kolmannen kerran historiassa (edelliset olivat x86-64-käskykannan julkaisu sekä muistiohjaimen vieminen prosessorin sisälle).

Tällä kertaa pelikentän muutos on siirtyminen monoliittisistä prosessorisiruista chiplet-arkkitehtuuriin.

Niin valtaviin ydin- ja välimuistimääriin mitä uusissa EPYC-prosessoreissa on ei pääse enää mielekkäällä kustannustasolla monoliittisella prosessoriarkkitehtuurilla. Intel joutuu siis kolmannen kerran historiassa kopioimaan AMD:tä ja suunnittelemaan prosessorinsa kilpailijansa mallia seuraten uudelleen. Työ on todennäköisesti ollut jo käynnissä vuoden pari, mutta kestää aikansa saada kilpailijat ulos tehtaalta.

Em. ongelma yhdistettynä suuriin vaikeuksiin saada 10nm viivanleveys tuotantoon tekee sen, ettei Intelillä ole tarjolla kilpailukykyisiä palvelinprosessoreita ainakaan vuoteen tai kahteen. Sitä odotellessa tarvitaan 50-80% hinnanalennukset kilpailukyvyn korjaamiseksi. Ja lisähinnan veloittaminen suuremmasta muistituesta loppuu varmastikin parin kuukauden sisällä - tämä syö katetta vielä entisestään.

Juuri nyt en haluaisi olla Intelin osakkeenomistaja.

Tuntuu täällä olevan muutamalla todella kova AMD hype & hehkutus käynnissä, sivukaupalla lähtee laukalle.

Onneksi hkultala jaksaa oikoa näitä asioita.

Muistuttaisin vielä että näitä prossunvalmistajia on ollut muitakin kuin Intel ja AMD. Jos lähdetään johonkin kopiointisyyttelyleikkiin niin sitten täytyy pelikentäksi ottaa koko sirunvalmistushistoria, eikä pelkästään MIPSit, Powerit, Sparcit, Alphat jne vaan esim erilaiset konsolikivet ja muut räätälöidyt viritykset. Kaikilla tuppaa olemaan juurensa vaikka kuinka uudelta ja ennennäkemättömältä idea isolle yleisölle näyttäytyisi.

Kun FX: ää tuotiin aikanaan markkinoille, oli sekin tehty "puhtaalta pöydältä", kuitenkin moduulirakenne oli koipioitu menneisyydestä, vain nimeämällä se uudelleen ja hieman muokkaamalla sitä.

 

[Taneli-]

Tuntuu täällä olevan muutamalla todella kova AMD hype & hehkutus käynnissä, sivukaupalla lähtee laukalle.

Tämä ketjuhan ON AMD vs Intel keskusteluun varattu. Eli ne henkilöt jotka haluavat popkornin kanssa lukea tai ne henkilöt jotka oikeasti välittävät ovat täällä ja väittelevät asiasta. Samaa voisi sanoa näytönohjaimeen (Nvidia vs AMD) pyhitetyssä ketjussa.
Eli tietysti täällä löytyy noin 150 sivua turhaa vääntöä missä kehutaan sekä Inteliä että AMD:ta vaikka se normaalille käyttäjälle onkin aika yksi ja sama minkä ulkomaalaisen firman valmistama prosessori (tai näytönohjain) siellä koneen (oli se tabletti, läppäri, kännykkä tai pöytäkone) sisällä sattuu olemaan.

Ihan samalla lailla voitaisiin tehdä tikusta asiaa esim. G.Skillin "Sniper X" vs "TridentZ" muistikiteistä, kumpi on parempi, kumpi on halvempi, kummalla latenssit sitä ja tätä, vaikuttaako se kun käytössä onkin läppäri tai eri näytönohjain...

 

[Nerkoon]

Pikaisesti vilkaistuna Cyrix, NEC, Transmeta, VIA ja Zilog

Transmeta oli muistaakseni lähinnä emulaatio tuolle X86:lle. Sen piti muuttaa X86 koodi lennosta sopivaksi jollekin muulle raudalle, olla huippunopea yms. kivaa, mutta ei siitä käsittääkseni koskaan mitään tullut ja se haudattiin kaikessa hiljaisuudessa.

 

[HEDT]

Tämä ketjuhan ON AMD vs Intel keskusteluun varattu. Eli ne henkilöt jotka haluavat popkornin kanssa lukea tai ne henkilöt jotka oikeasti välittävät ovat täällä ja väittelevät asiasta.

Kun vaan maltetaan pysyä faktoissa, eikä lähetä laukalle.

 

[P c L A Y E R]

Tällä hetkellä AVX 512 on ainoa plussa intelille, jos miettii palvelinrautaa. Sekin tosin vesitetty naurettavalta hintalapulla. Samaa tehoa tuota AVX 512 hyödyntävässä laskennassa saa AMD:ltä samaan tai edullisempaan hintaan ja sen lisäksi saa paljon enemmän tehoa kaikkeen muuhun laskentaan.

 

[KoneenKokoaja]

Jaahas AMD on saanut valmiiksi zen 3 arkkitehtuurin prossut, joka on tulossa myyntiin 2020 keväällä ehkä jopa aikaisemmin jos Inteli ehtii saamaan mitään parempaa ulos. Intelille ei nyt anneta pahemmin hengähdystaukoja vaan AMD pukkaa ulos parempaa tuotetta kilpailukykyiseen hintaan liukuhihnalta nopeassa syklissä.

AMD Zen 3 design finalised on 10% faster 7nm+ node
AMD Zen 3 design finalised on 10% faster 7nm+ node

Jos inteli ei tuo mitään uutta ulos ennen kevättä, niin Zen 3 pieksää kaikessa suorituskyvyssä intelin myös pelisuorituskyvyssä ja vieläpä inteliä pienemmällä hinnalla. Zen 2 pieksi intelin jo sovelluspuolen suorituskyvyssä, mutta näillä näkymin menee myös pelisuorituskyvyn kuninkuus AMD:lle CPU puolella.

Intelin on pakko tuoda jotain uutta markkinoille nyt ei enää voi brändätä samaa arkkitehtuuria pienin muutoksin ja mieluiten hyvin nopeasti muuten miljardien kulut aiheuttavat tuotekehitysyksiköt ja tehtaat istuvat tyhjän panttina ja aiheuttavat valtavat tappiot kun myynti ei vedä. Sitten käy niinkuin Nokian Puhelimille kävi. AMD ei tälläistä riskiä ole, koska firma keskittyy puhtaasti arkkitehtuuri suunnitteluun ja kaikki muu on ulkoistettu.

 

[svk]

Mukava boosti, jos tuo nyt lopulliseen tuotteeseen saadaan, mutta en usko sen voittavan tai häviävän erityisen pahasti sunny covelle, kuhan työpöydälle ilmestyvät. Ite henkilökohtaisesti odotan Zen 2 APUja, uskon ettei niitä tarttee kauan oottaa kuhan zen 3 julkaistaan.

 

[Nerkoon]

Jaahas AMD on saanut valmiiksi zen 3 arkkitehtuurin prossut, joka on tulossa myyntiin 2020 keväällä ehkä jopa aikaisemmin jos Inteli ehtii saamaan mitään parempaa ulos. Intelille ei nyt anneta pahemmin hengähdystaukoja vaan AMD pukkaa ulos parempaa tuotetta kilpailukykyiseen hintaan liukuhihnalta nopeassa syklissä.

AMD Zen 3 design finalised on 10% faster 7nm+ node
AMD Zen 3 design finalised on 10% faster 7nm+ node

Jos inteli ei tuo mitään uutta ulos ennen kevättä, niin Zen 3 pieksää kaikessa suorituskyvyssä intelin myös pelisuorituskyvyssä ja vieläpä inteliä pienemmällä hinnalla. Zen 2 pieksi intelin jo sovelluspuolen suorituskyvyssä, mutta näillä näkymin menee myös pelisuorituskyvyn kuninkuus AMD:lle CPU puolella.

Intelin on pakko tuoda jotain uutta markkinoille nyt ei enää voi brändätä samaa arkkitehtuuria pienin muutoksin ja mieluiten hyvin nopeasti muuten miljardien kulut aiheuttavat tuotekehitysyksiköt ja tehtaat istuvat tyhjän panttina ja aiheuttavat valtavat tappiot kun myynti ei vedä. Sitten käy niinkuin Nokian Puhelimille kävi. AMD ei tälläistä riskiä ole, koska firma keskittyy puhtaasti arkkitehtuuri suunnitteluun ja kaikki muu on ulkoistettu.

Onhan sieltä Inteliltä kuulema tulossa uusi versio +18% IPC:llä. Se vaan ei pääse ainakaan vielä samoihin kelloihin kuin edelliset. Toivotaan, että tuo Zen 3 tuo mukanaan sekin IPC parannuksia, että AMD pysyy kilpailussa mukana.

 

[Kizmo]

Onhan sieltä Inteliltä kuulema tulossa uusi versio +18% IPC:llä. Se vaan ei pääse ainakaan vielä samoihin kelloihin kuin edelliset. Toivotaan, että tuo Zen 3 tuo mukanaan sekin IPC parannuksia, että AMD pysyy kilpailussa mukana.

Sehän on tullut jo, 10nm ice lake.

The Ice Lake Benchmark Preview: Inside Intel's 10nm

Äkkiseltään 10nm näyttää ihan mukavilta mutta tosiaan jopa 28W Core i7-1068G7 mallissa on mielestäni hämmästyttävän matala 4,1 GHz 1c turbokello kun 14nm++ 15W Core i7-8565U kivessä on 4,6 GHz

IPC etua on paikoin runsaasti mutta nuo erot kelloissa syö sen eron aika hyvin pois. Ja jos TDP lukemista ja 1c kelloista voi jotain päätellä niin paljoa parempi se asema 8..16core desktop malleissa ei tule olemaan.

Aavistuksen parempi kun coffeelake-r mutta ei mitään maapalloa räjäyttävää pl. AVX-512.

EDIT: Numerot kuntoon

 

[Mechanical Man]

Sehän on tullut jo, 10nm ice lake.

The Ice Lake Benchmark Preview: Inside Intel's 10nm

Äkkiseltään 10nm näyttää ihan mukavilta mutta tosiaan jopa 28W Core i7-1068G7 mallissa on mielestäni hämmästyttävän matala 4,1 GHz 1c turbokello kun 14nm++ 15W Core i7-8565U kivessä on 4,6 GHz

IPC etua on paikoin runsaasti mutta nuo erot kelloissa syö sen eron aika hyvin pois. Ja jos TDP lukemista ja 1c kelloista voi jotain päätellä niin paljoa parempi se asema 8..16core desktop malleissa ei tule olemaan.

Aavistuksen parempi kun coffeelake-r mutta ei mitään maapalloa räjäyttävää pl. AVX-512.

EDIT: Numerot kuntoon

Nuo IPC korotukset ovat vain tulossa vasta 20' serveripuolelle ja 21' desktopille nyky roadmappien mukaan ellen aivan väärässä ole.

 

[Kizmo]

Nuo IPC korotukset ovat vain tulossa vasta 20' serveripuolelle ja 21' desktopille nyky roadmappien mukaan ellen aivan väärässä ole.

Joo, kyllä sieltä vielä yksi 14nm++++++ ja uusi socketti on tulossa desktop maailmaan ennen 10nm tuotteita.

Tiedä vaikka intelin 14nm jäisi kelloltaan parhaaksi tehoprossujen prosessiksi.

 

[svk]

Juuh, ei paljoa enää varmaan tulla näkemään 5ghz taajuuksia, kuhan taas kutistuu prosessi. Kohta varmaan aletaan optimoimaan arkkitehtuureja ottamaan tämä huomioon, eli kaikki kikat, joilla taajuus on saatu noin korkeaksi otetaan pois, eli mm. liukuhihna tulee lyhenemään paremman IPC:n toivossa, tai ainakin käsitin että lyhyempi hihna=parempi IPC, mutta kellottovuus heikkenee. Liekö nykypäivänä olemassa esimerkkiä tällä tavoin toteutettua tehoarkkitehtuuria, kun lyhythihnaiset arkkitehtuurit tuntuu olleen lähinnä atomeita, jaguareja tms. Mobiiliarkkitehtuureja, joita ei ole yritetty tuoda tehokäyttäjäsegmenttiin, mikä näkyy mm. Pienenä välimuistina, kellot ovat luonnollisesti matalat.

E. Tai sitten jatkuva prosessin kutistuminen tulee tietyissä tuotteissa tiensä päähän ja korkeamman pään tuotteet tulee olemaan poikkeuksetta mcm-paketteja, kuten amd tällä hetkellä tekee, läppäri/muu mobiili segmentissä sitten yhden lastun voimin

 

[Threadripper]

Juuh, ei paljoa enää varmaan tulla näkemään 5ghz taajuuksia, kuhan taas kutistuu prosessi. Kohta varmaan aletaan optimoimaan arkkitehtuureja ottamaan tämä huomioon, eli kaikki kikat, joilla taajuus on saatu noin korkeaksi otetaan pois, eli mm. liukuhihna tulee lyhenemään paremman IPC:n toivossa, tai ainakin käsitin että lyhyempi hihna=parempi IPC, mutta kellottovuus heikkenee. Liekö nykypäivänä olemassa esimerkkiä tällä tavoin toteutettua tehoarkkitehtuuria, kun lyhythihnaiset arkkitehtuurit tuntuu olleen lähinnä atomeita, jaguareja tms. Mobiiliarkkitehtuureja, joita ei ole yritetty tuoda tehokäyttäjäsegmenttiin, mikä näkyy mm. Pienenä välimuistina, kellot ovat luonnollisesti matalat.

Lyhyemmällä hihnalla kellottuuvuus heikkenee, IPC ei välttämättä parane juuri ollenkaan. Se riippuu monesta seikasta ja ainakin mutuilen että IPC:n kannalta kalliseen liukuhihnan tyhjentymiseen on viime vuosina keksitty ratkaisuja joiden ansiosta Pentium 4 pituuden liukuhihnat ovat nykyisin arkipäivää.

Halvoissa ratkaisuissa on lyhyt liukuhihna koska ne eivät tarvitse korkeita kellotaajuuksia ja lisäksi pidempi liukuhihna tekee prosessorista jossain määrin monimutkaisemman.

 

[MOS6510]

Käytät nyt sanaa "arkkitehtuuri" hyvin monimerkityksellisesti siten kuin se agendaasi sopii.

Intelillä oli kehitteillä integroidun muistiohjaimen sisältävä CPU jo monta vuotta ennen K8a.

Mutta eihän tässä kukaan kiistä, etteikö Intel olisi tehnyt menneisyydessä monenlaisia asioita. Nyt keskusteltiin palvelinprosessoreista juuri nyt tässä hetkessä, jossa on tapahtunut siirtymä monoliittisistä prosessoriarkkitehtuureista chiplet-arkkitehtuuriin. Nyt juuri Intelin prosessorit perustuvat yhteen suureen monoliittiseen siruun, mutta työ Intelillä on menossa AMD:n kaltaiseen chiplet-arkkitehtuuriin siirtymiseksi.

Tällä hetkellä Chiplet-malli on ylivoimainen malliston yläpään tehokkaiden prosessoreiden valmistamiseksi esimerkiksi virtuaalialustojen tai pilvipalveluiden palvelualustojen käyttöön.

Sinun "chiplet-arkkitehtuurisi" on vaan sen muistiohjaimen tuominen jälleen ulos sieltä samalta piilastulta, käänteinen siitä mitä AMD teki K8n muistiohjaimen kanssa. Ja intel teki juuri tuollaisen arkkitehtuurin jo clarkdalessa vuonna 2010. Mutta luopui siitä ja integroi sen muistiohjaimen samalle piilastulle CPU-ytimien kanssa Sandy Bridgessä, mm. koska integroitu muistiohjain mahdollisti pienemmän muistiviiveen ja siten paremman suorituskyvyn.

Mielenkiintoista, mutta miten liittyy aiheeseen?

Siitä välimuistimäärästä.. Se osumatarkkuus on aika paljon muutakin kuin pelkkä yhteenlaskettu eri välimuistien määrä.

AMDltä puuttuu kokonaan yhteinen viimeinen tason välimuisti, ja se on selvä puute.

AMDllä millekään ytimelle (tai säikeelle) ei ole käytössä yli 16.5 megaa välimuistia. Intelin palvelinprosessoreissa kaikille ytimille on käytössä selvästi suurempi määrä L3-välimuistia.

Jos kaikki säkeet lukevat satunnaisesti samaa 33 megatavun kokoista taulukkoa, puolet accesseista on AMDllä huteja, vaikka välimuisteja on kuinka yhteensä se 256 megaa. Kun kaikki 16 erillistä L3-välimuistia joutuvat tallettamaan saman datan, eikä missään riitä tila 33 megan tallettamiseen. Intelin 38.5 megan kaikille yhteiseen L3-välimuistiin sen sijaan mahtuu koko taulukko.

Mielenkiintoista, mutta miten liittyy aiheeseen?

Toiseksi, siitä yhteisestä 38.5 megan välimuistista taistelevat kaikki saman prosessorin ytimet, joten missään nimessä "koko taulukko" ei mahdu välimuistiin prosessorin ollessa yhtään enemmän kuormitettu.

Ja jos prosessoria myydään ulos 5 tonnilla, se että sen valmistaminen maksaa esim. 700 dollarin sijasta tonnin ei ole katastrofi. Se lähinnä pienentää hiukan sen piirin katetta.

Valmistuskustannus ei tässä prosessorin osalta olekaan se suurin ongelma Intelille - vaikka valmistuskustannuksellakin on merkitystä.

Suurempi ongelma on, että esimerkiksi $13000 Xeon Platinium 8280M:n oikea hinta tässä kilpailutilanteessa on luokkaa $3000, jos Intel haluaa palauttaa kilpailukyvyn AMD:hen. Malliston alapäässä ongelma ei ole noin suuri - mitä kalliimpi prosessori, sen suuremmat hinnanalennukset Intelin on tehtävä. Mitäs luulet tämän vaikuttavan Intelin tulokseen?

Ja intel on jo julkaissut ensimmäiset cascade laket joissa on kaksi piilastua.

Cascade Lake on kaksi monoliittista Xeonia paketoituna samoihin kuoriin - siis juuri sitä, mistä Intel haukkui 1. sukupolven Epycejä.

Nyt mene pahasti pieleen. Jos puhutaan "kopioimisesta" niin sitten AMD kopioi zen2lla clarkdalea, ei intelin tarvi "kopioida AMDtä".

Ja intel on jo "kopioimassa" omaa Pentium D:tänsä ja core 4 quadiansa (joita AMD "kopioi" ekan sukupolven EPYCillä ja joillain aimmilla opteroineilla) ja tuomassa markkinoille MCM-ratkaisuita joissa 2 piilastua.

Ja se, että muistiohjain tuodaan CPU-piilastulta eri piilastulle ei vaadi mitään muutosta itse ytimin mikroarkkitehtuuriin.

Kyse ei ole pelkästään muistiohjaimen tuomisesta ulos sirulta, vaan suuren monoliittisen jopa 28-ytimisen Xeonin pilkkomisesta pienempiin lastuihin tyylin AMD. Vain tällä tavoin Intel pystyy kustannuskilpailussa haastamaan AMD:n. Noiden monoliittisten Xeoneiden tekeminen on todella kallista.

Samalla myös Intelillä se kehumasi suuri L3 pilkkoontuu väkisinkin osiin.

Jospa ensin odoteltaisiin se kuukausi niitä 56-ytimisiä cascade lakeja. (joissa on n. puolitoista kertaa enemmän muistikaistaa kuin Romessa).

Toki ne keskimäärin vielä häviävät tuolle EPYCille erityisesti kokonaislukukoodeilla, mutta kyllä todennäköisesti kilpailukykyisiä ovat. Paljon muistikaistaa vaativissa HPC-jutuissa esim. aika kovia.

Tällä hetkellä se Xeon Platinium 8280M maksaa sen $13000. Jotta Intel olisi kilpailukykyinen AMD:n kanssa, tulisi tämän 56-ytimisen prosessorin (jossa on edellisiä siruja 2 kpl) maksaa luokkaa $6000, eli $3000 per siru. Tällaiset hinnanalennukset näkyvät selvästi Intelin tuloksessa seuraavan vuoden aikana.

Ja edes näillä hinnanalennuksilla Intelin 56-ytiminen Cascade Lake ei ole kovin houkutteleva, sillä sen energiankulutus on kohtuuton AMD:n EPYCeihin verrattuna.

Intelin 10nm myös tuottaa tällä hetkellä jo oikein päteviä Icy Lakeja läppäreihin, pahimmat ongelmat on jo ohi, vaikka edelleenkään ei saavuteta ihan samoja kellotaajuuksia kuin "14nm+++"lla.

Näillä uusilla pienemmillä viivanleveyksillä ei tulla koskaan saavuttamaan tuon Intelin 14nm-prosessin kellotaajuuksia. Tämä koskee niin Intelin uutta 10nm prosessia kuin kilpailijoiden (kuten TSMC) prosesseja.

Energiankulutus per mm2 on yksinkertaisesti liian suuri kovin korkean kellotaajuuden mahdollistamiseksi.

Kommenttisi ilmaisee lähinnä sen, että olet todella pihalla siitä, miten pörssi toimi.

Intel on pörssiyhtiö, osakkeista pääsee tarvittaessa hyvin helpolla eroon. Ja intelin osake otti Romen julkaisusta vain n. 2% pudotuksen, että suurta tappiota ei tulisi myymällä ne nyt pois. Problem solved, vaivaisen 2% tappion realisoinnin jälkeen ei olisi enää intelin osakkeenomistaja.

Mutta Intelin PE-luku on tällä hetkellä n. 10.72 ja AMDn PE-luku on tällä hetkellä n. 200.

Ymmärrätkö mitä nämä luvut tarkoittavat?

Loistavasti. AMD:n osakekurssiin on hinnoiteltu sisään noin 20% markkinaosuus palvelinprosessoreissa - ja koska jopa Intel odottaa AMD:n saavuttavan tuon markkinaosuuden, niin sen toteutuminen on hyvinkin todennäköistä.

Pintapuolisesti tarkasteltuna Intelin kurssi on tämän hetken tulokseen nähden varsin matala, mutta Intelin osakekurssiin taas ei todellakaan ole hinnoiteltu sisään sekä sitä markkinaosuuden laskua, mikä on luvassa että niitä syviä hintaleikkauksia, joita edes tuon 80%:n markkinaosuuden pitäminen vaatii.

 

[hkultala]

Jos LLC sovellusta ajattelee niin missähän mahtaisi mennä raja sille että tuo kirjanpidon koko tulee ylivoimaiseksi ongelmaksi?

Itse asiassa, nyt kun laskin itse enkä luottanut muualta lukemaani, niin ei tuo olekaan ihan niin paha kuin luulin:

Oletukset:
* 64 tavun välimuistilinjat
* 4 teran tuettu fyysinen muisti
* 8 gigan HBM-LLC
* 64-way set associative

4 teraa ja 64 tavua tarkoittaa että mahdollisia välimuistilinjojen osoitteita on 64 miljardia kappaletta.
8 gigaa välimuistia ja 64 tavua tarkoittaa, että välimuistilinjoja on 128 miljoonaa kappaletta.
64-way set associative tarkoittaa tällöin, että kussakin way:ssä on 2 miljoonaa välimuistilinjaa.

Mahdollisia osoitteita joita yksi välimuistilinja voi säilöä on 64 miljardia/2 miljoonaa eli 32768.
Eli TAGiin tarvisi 15 bittiä.

Tähän 3-4 tilabittiä, ja muutama bitti lisää avuksi kirjanpitoon replacement policylle.

Puhutaan luokkaa ~23 bittiä/välimuistilinja.

23b/64B =~0.045.

Eli siis, esimerkiksi 8 gigan HBM-LLC tarvisi n. 368 megaa TAGeja. Samalla asssiatiivisuudella pienempi 4 gigan HBM-LLC tarvisi yhden bitin enemmän TAGia, eli n. 24 bittiä/lohko, eli n. 192 megaa.


Tuo 4 gigaa olisi siis vielä sittenkin ihan mahdollinen määrä, joskin hyvin kallis. Tuli aiemmin vastaan jonkun AMDn tyypin esitys, jossa nuo oli laskettu "sinnepäin" pyöristäen parissa kohtaa pahasti ylöspäin, oletettu mm. fully associative cache, ja luin vaan päätelmät siitä silloin enkä tarkastanut itse lukuja.

Lisäksi tekemällä välimuistista "memory side cache" putoisi sen kirjanpidosta kolmisen bittiä/lohko eli n. 13% pois(*), ja lisäksi silloin välimuistilinjan koon voisi moninkertaistaa ilman että tarvii muuttaa sisempien tason välimuistien kokoja tai että tästä tulee ongelmia koherenttiusprotokollaan. Välimuistilinjan koon tuplaaminen pudottaisi heti kirjanpidon koon puoleen.



Ilmeisesti AMDllä tutkivat jotain sellaista, että
1) Se HBM-LLC olisi vain direct mapped, jolloin millä tahansa osoitteella on vain yksi mahdollinen paikka siellä.
2 ) varsinaiset TAGit olisivat siellä HBMllä, mutta sitten niillä olisi jotkut pienemmät tietorakenteet siellä itse piirillä ja niiden pohjalta tehty jonkinlainen ennustus siitä, löytyykö tämä data todennäköisesti välimuistista; Jos ennustus sanoo että todennäköisesti ei löydy, aloitetaan accessi itse päämuistiin, jos ennustus sanoo, että todennäköisesti löytyy, sitten accessoidaan rinnakkain sitä paikkaa siitä cachestä missä se on JOS se on siellä sekä TAGia joka kertoo, löytyikö se sieltä vai ei. (tämä siis vaatii sen direct mappedin, että on vain yksi mahdollinen paikka jossa se voi olla)

Mutta tämä on sitten vasta tutkimusjuttua, ei mitään varmuutta että tulossa mihinkään tuotteisiin.

Arvaisin että huonoimmillaankin se hbm välimuisti olisi nopeampi kuin dram voi ikinä olla mutta tuntuvasti hitaampi kuin sram cachet prossun lastulla. Onko sitten ero sellainen että hbm on oikeasti perusteltua.

HBM on DRAMia. Sillä on DRAMin hakuaika, sillä vaan on paljon leveämpi väylä. Se, että muisti on fyysisesti lähempänä voi kuitenkin hiukan lyhentää sitä hakuaikaa.



(*) Riippuen siitä, monenko soketin/NUMA-moden konfiguraatiot on tuettu; 1-2 bittiä lähtee koherenssiusprotokollan poistumisella, lisää bittejä lähtee sillä, että välimuistin tukema muistiavaruus on pienempi kun memory-side-cachessä se kakuttaa vain oman piirinsä muistiohjaimeen kytkettyä muistia. Toisaalta välimuistin oleminen memory side cache tarkoittaisi selvästi lisää liikennettä näiden sokettien välillä, ja datan hakemista kauempana olevasta välimuistista monen soketin systeemeissä.

 

[sushukka]

Noniin, nyt tuli sitten päivitettyä 1700 --> 3700X. Pitäisi kai jotenkin yrittää olla kehumatta liikaa ettei Intel-fanit hirveästi suuttuisi, mutta tällä hetkellä tilanne tämä:

• Vanha satasen MSI Arctic Mortar B350-emo uudella Biosilla. Muistirajoitteen takia olivat joutuneet biossista karsimaan kuvat ja värit pois, minkä takia uusi biossi on itse asiassa monta kertaa miellyttävämpi käyttää kuin vanha. Silti kaikki vanhat featuret ja suhteellisen tarkat kellotusoptiot löytyvät.
• Iloisena yllätyksenä uudessa biossissa tuki myös AMD:n precision boost overdrivelle (PBO).
• G.Skillin 3200MHz CL14-muistit, jotka vähän hankalasti kulkivat speksatuilla nopeuksilla vanhalla 1700:lla toimivat nyt heittämällä tuolla 3200MHz CL14 XMP-profiililla.
• Laitoin pojan pelaamaan VR-laseilla jotain Serious Samia, jossa yhdet näyttävimmistä VR-graffoista ja lisäksi jotain muita demoja. Samalla katselin sivusta näytöltä kuinka prossun kellot heiluvat. Näissä peleissä jatkuva kaikkien ydinten nopeus 4300MHz.
• Työpöytäkäytössä joskus näyttäisi käyvän yli 4300MHz, mutta en ole vielä nähnyt että olisi ihan 4400MHz:ssa käynyt. HWinfo näyttää että Windowsin AMD balanced-virranhallintaprofiililla kaikki coret aika lailla x43 kertoimella koko ajan eli tuon 4300MHz.
• Primellä jännästi yhden coren täydellä kuormalla piikkaa lähes koko ajan tuonne jonnekin 4300MHz tienoille, mutta lämmöt nousivat aika nopeasti. Kahdeksan ytimen primetys meni noin vartin verran 4100MHz, jonka jälkeen nyt näyttäisi asettuvan 3800MHz kieppeille.
• Jäähynä joku 240mm AIO, näyttis 1080Ti, 1xNvme + 1xSSD. Kone useassa eri käyttötarkoituksessa ja myös venytetty kahteen huoneeseen tuon VR:n takia, mistä johtuen koneessa kiinni VR-lasit mukaanlaskien kolme näyttöä (norminäyttö + yksi vahvistimen läpi vedetty projektori), kolme äänikorttia 1080Ti:n ulostulojen lisäksi, pari USB-hubia, pari näppistä & hiirtä, skanneri + pari erilaista tulostinta.
• Perusmörppiä eli wowia kokeilin, jonka lisäksi laitoin jotain videota taustalle, päälle youtubea ja virtuaalipalvelinta jossa tuhersin 3D-mallinnusta. Taustalla Steamia latailemassa jotain ja sen kymmenen erilaista valvonta/monitorointisoftaa. Toki mikään näistä ei jatkuvasti kuormita konetta kovin raskaasti, mutta tuo on nyt sellaista kuormaa jonka saan perusduunailulla tavallisesti aikaiseksi. Kellot kaikilla coreilla jatkuvasti 4300MHz ja lämmöt 55.
• HWinfon sähkönkulutuslaskennan luotettavuudesta en ole varma, mutta nyt illan logannut taustalla. CPU package power on piikannut 90W. Peruskäytöllä 37W luokkaa. CPU-coreosuuden kulutus piikannut 78W ja keskiarvo 22W. SoC power eli onko nyt käytännössä IO-piiri max. 32W ja keskiarvo 25W.

Vanhan 1700 pidin noin 3800MHz kelloilla, mutta olisi varmaan ollut vielä vakaa 3900MHz. Nyt tuo automaattinen kellitys näyttäisi toimivan sen verran hyvin, etten näe mitään järkeä lähteä tuota itse kellottelemaan. Muutenkin näin ensituntumalla voi sanoa, että kone on selvästi rivakampi kuin ennen. Erittäin positiivinen yllätys oli myös tuo pbo-tuki ja muistit toimivat nyt 3200MHz heittämällä. Yleensäkin on tämä nyt Intelin malliin tottuneena aika kova juttu kaikin puolin. Tällaiseen vanhaan halpaemoon pystyy heittämään uuden prossun, saa uudet featuret käyttöön ja vielä kunnolla tehoa lisää kun kellot korkeammat ja IPC:kin parempi. Passmarkin bencmarkkitaulukoista nopeusero 1700 vs 3700X on jopa 70% luokkaa (single core 2916 vs 1774, kokonaistulos 23 903 vs 13 776).

Ja joo, olen nyt näitä testejä ajellut ja tuutannut koneen täyteen vaikka mitä, eikä vielä kertaakaan ole mikään kaatunut tai toiminut epävakaasti, vaikka kone on täynnä lisälaitteita kuin siili piikkejä. Siis jos näillä eväillä ei saada asiakastyytyväisyyttä niin sitten vika on asiakkaissa. Yksi parhaimmista kolmen huntin satsauksista joita olen tietokoneiden kanssa koskaan tehnyt.

 

[JiiPee]

Oli kyllä nyt sellanen myyntipuhe että ostohousut alko kiristää todella kovin.

 

[HEDT]

Noniin, nyt tuli sitten päivitettyä 1700 --> 3700X. Pitäisi kai jotenkin yrittää olla kehumatta liikaa ettei Intel-fanit hirveästi suuttuisi, mutta tällä hetkellä tilanne tämä:

Juu, ei ole pelkoa. 100% ihan normaali käyttökokemus.

 

[Taneli-]

Kun vaan maltetaan pysyä faktoissa, eikä lähetä laukalle.

Itse olen miettinyt, ihan fakta pohjalta siis, että ehkä tuo "enempi ytimiä" voi olla pidemmällä tähtäimellä oikeasti parempi strategia.

Kun noin 2v sitten todella moni totesi Zen1 julkaisun aikaan että 5+ vuotta 4-ydin/8-säie kyllä tulee riittämään peliin ja ohjelmaan sen aikaa joten 7700K olisi järkevämpi ostos kuin 1700-1800X 8-ydin/16-säie prosessori.

Noin vuosi eteenpäin todettiin että 6-ydin/12-säie 8700K olisikin yllättäen se 5+ vuotta eteenpäin kantava järkevin ostos ja oikeastaan se 7700K olisikin ollut ns. tyhjäarpa sekä vikatikki ostaa...

Tällä hetkellä (siis ~2 vuotta eteenpäin) kaikki taas kertovat miten olivat väärässä tähän saakka mutta se oikea ostos olisikin 9900K 8-ydin/16-säie prosessori (vaikka eivät ikinä myönnä että ehkä 2v sitten AMD oli oikeassa kun toi ne 8-ydin prosessorit markkinoille) ja samaan aikaan kertovat miten olisi täysin turhaa ostella "varastoon" jotain 3900X tai 3950X prosessoria koska jälleen kerran "koskaan ei tule tarvetta, ei ainakaan prosessorin eliniän aikana" 12/24 tai 16/32 ydin/säie prosessoreille.

Uskallan jo ennustaa että kun noin vuoden päästä tulee Intelin uusi 10/20 ydin/säie prosessori kaikki kertovat miten juuri se onkin ainoa oikea ostos ja ns. turvaa tulevaisuuden ja kannattaa ostaa jos miettii 5+ vuoden käyttöä.

Ettei nyt ajatella että olisin ainoastaan AMD mielinen tai omaisin jotain puolia niin 2v sitten myin oman 2600K prosessorini ja nyt touko/kesäkuussa myin paremman puoliskon 2600K prosessorin (molemmat siis Intelin) mitä ennen omassa käytössä oli Q6600 eli kohtuullisen pitkään olen Intelin prosessoreita myös käyttänyt.

 

[Hessu]

Juu, ei ole pelkoa. 100% ihan normaali käyttökokemus.

Juu AMD:n leirissä kyllä. Milloinhan viimeksi Intelillä olisi mennyt 3. sukupolvi samalle alustalle?

 

[HEDT]

Juu AMD:n leirissä kyllä. Milloinhan viimeksi Intelillä olisi mennyt 3. sukupolvi samalle alustalle?

Edellisen X79 setin halusin uusia nimenomaan että sai uuden emon (lisää sata3 & USB3 paikkoja esim. +M.2). En olisi missään tapauksessa ostanut siihen vain uutta prossua, jos olisi käynyt.

Vähän niinkuin jos laittaisi uusia nastoja jo vuosia ajettuun talvirenkaaseen.

 

[vemkki]

Itse olen miettinyt, ihan fakta pohjalta siis, että ehkä tuo "enempi ytimiä" voi olla pidemmällä tähtäimellä oikeasti parempi strategia.

Kun noin 2v sitten todella moni totesi Zen1 julkaisun aikaan että 5+ vuotta 4-ydin/8-säie kyllä tulee riittämään peliin ja ohjelmaan sen aikaa joten 7700K olisi järkevämpi ostos kuin 1700-1800X 8-ydin/16-säie prosessori.

Noin vuosi eteenpäin todettiin että 6-ydin/12-säie 8700K olisikin yllättäen se 5+ vuotta eteenpäin kantava järkevin ostos ja oikeastaan se 7700K olisikin ollut ns. tyhjäarpa sekä vikatikki ostaa...

Tällä hetkellä (siis ~2 vuotta eteenpäin) kaikki taas kertovat miten olivat väärässä tähän saakka mutta se oikea ostos olisikin 9900K 8-ydin/16-säie prosessori (vaikka eivät ikinä myönnä että ehkä 2v sitten AMD oli oikeassa kun toi ne 8-ydin prosessorit markkinoille) ja samaan aikaan kertovat miten olisi täysin turhaa ostella "varastoon" jotain 3900X tai 3950X prosessoria koska jälleen kerran "koskaan ei tule tarvetta, ei ainakaan prosessorin eliniän aikana" 12/24 tai 16/32 ydin/säie prosessoreille.

Uskallan jo ennustaa että kun noin vuoden päästä tulee Intelin uusi 10/20 ydin/säie prosessori kaikki kertovat miten juuri se onkin ainoa oikea ostos ja ns. turvaa tulevaisuuden ja kannattaa ostaa jos miettii 5+ vuoden käyttöä.

2 vuotta sitten kuluttajan piti valita joko paljon ytimiä ja vaatimaton yhden ytimen suorituskyky tai vähän ytimiä ja erinomainen yhden ytimen suorituskyky. Ne hitaat ytimet ovat edelleen hitaita, vaikka ytimien määrän tarve vähitellen lisääntyy. Vasta nyt Ryzen 3000-sarjan myötä ei joudu tekemään kompromissia ytimien määrän ja yhden säikeen suorituskyvyn välillä.

 

[hkultala]

2 vuotta sitten kuluttajan piti valita joko paljon ytimiä ja vaatimaton yhden ytimen suorituskyky tai vähän ytimiä ja erinomainen yhden ytimen suorituskyky. Ne hitaat ytimet ovat edelleen hitaita, vaikka ytimien määrän tarve vähitellen lisääntyy. Vasta nyt Ryzen 3000-sarjan myötä ei joudu tekemään kompromissia ytimien määrän ja yhden säikeen suorituskyvyn välillä.

Zen ei ole mikään "hidas" ydin, eikä sen yhden säikeen suorituskyky todellakaan ole "vaatimaton". Se on oikein pätevä ydin yhden säikeen suorituskyvyltään, vaikkei olekaan aivan yhtä nopea kuin skylake.

BUlldozerissa ja sen johdannaisissa oli hidas/vaatimaton yhden äsikeen suorituskyky.

 

[TheMeII]

Vähän niinkuin jos laittaisi uusia nastoja jo vuosia ajettuun talvirenkaaseen.

Älä viitsi.

Moottorinvaihtohan se on aivan samoin kuin autoissa.

 

[hupiukko]

Autovertaukset IT-maailmassa menee melkein poikkeuksetta pieleen

 

[JarppaK]

Edellisen X79 setin halusin uusia nimenomaan että sai uuden emon (lisää sata3 & USB3 paikkoja esim. +M.2). En olisi missään tapauksessa ostanut siihen vain uutta prossua, jos olisi käynyt.

Vähän niinkuin jos laittaisi uusia nastoja jo vuosia ajettuun talvirenkaaseen.

Haluatko tietää tähän vatauksen, jonka itsekin jo varmaan tiedät. X79 alustaan ei olisi käynyt tuo omistamasi 7900x mikä on X299 alustan prossu. Tässä kohtaa tuo sanomasi "En olisi missään tapauksessa ostanut siihen vain uutta prossua, jos olisi käynyt", koska totuus on se, että eri alustan prosessorit. Mikäli paremman prosessorin haluat uudemmasta genistä Intelillä jouduit väistämättä myös vaihtamaan alustaa Intelillä. Tämä on sitä rahastusta mitä Intel on harrastanut pitkään.

Ei millään pahalla. Aika harva ostaa sen takia meinaan uuden emolevyn, että saa laajemmat optiot liitäntöineen siinä ohessa mikäli ne vanhat vielä riittää vielä uudenkin prosessorin aikaan.

Toki AMD:llä kyllä vanhat mallit näyttäis myös Bios päivityksillä ottavan kait vastaan myös pci4.0 linjat jo? Tästä en ole ihan takuu varma, kun en omista AM4 kantaista rautaa. Mutta joku viisampi voi varmaan vahvistaa, että oliko tämä päivitys myös avattu vanhemmille kuin X570 emoille.

Edit. Niin ja prossut käy tosiaan parhaillaan 1-3gen mallit AMD:llä ilman lankun vaihtoa.

 

[masuli_]

Toki AMD:llä kyllä vanhat mallit näyttäis myös Bios päivityksillä ottavan kait vastaan myös pci4.0 linjat jo?

No ei kyllä ota. Se on se X570:n "valttikortti".

Edit: Itseasiassa jotain BIOS:a kai löytyy missä on "rajoitettu" tuki 4.0:lle.

Edit2: Ja itseasiassa AMD on laittanut stopin tuolle. Jotain purkka BIOS:a voi edelleen löytyä, mutta käytännössä jos haluat PCI-E 4.0:n, osta X570 lankku.

 

[JarppaK]

No ei kyllä ota. Se on se X570:n "valttikortti".

Edit: Itseasiassa jotain BIOS:a kai löytyy missä on "rajoitettu" tuki 4.0:lle.

Hyvä, että joku korjaa. Kiitos siitä. Ei voi kaikkea muistaa, kun niin paljon lukenut näistä muutoksista mitä jo launchin jälkeen tehty Bioseihin. Eka ei pitänyt ja sitten pitkin olla joku juttu lisätty jne.

Edit. osittainen tuki oli muistissa, että olis B450 ja X470 lankuille ollut. Mutta voi olla, että on peruttu, kun todettu, että vie muuten X570 myyntejä markkinoilla.

 

[sushukka]

Juu, ei ole pelkoa. 100% ihan normaali käyttökokemus.

Meninpä klikkaamaan pitkästä aikaa tuota "näytä huomioimatta jätetty sisältö" ja kappas sielläpä vanha tuttu HEDT trollailee. Hinta, yhteensopivuuskauden pituus, suhteellinen teholisäys, uusien featureiden tuki... Ei, ei tämä ole normaali käyttökokemus Intel-käyttäjämaailmassa. Ensinnäkin samassa hintaluokassa pysyttäessä ei tällaista tehonlisäystä ole näkynyt sinisellä miesmuistiin. Ja kyllä näin pitkä yhteensopivuustuki ja vieläpä halpaemoissa on Intelillä hyvin harvinaista. Intelin kanssa on saanut valmistautua siihen että se kone sitten menee useimmiten vaihtoon kun sitä aletaan päivittämään. Ja koska nyt AMD:lla on vauhti päällä, tehonlisäykset ovat sen verran kovia että prossua kannattaa näköjään päivittää useammin jolloin ympärillä oleva muu tavara (muistit, liitännät jne) ovat vielä aivan tarpeeksi kurantteja.

 

[Taneli-]

Laitetaan nyt tänne, jos vaikka joku työnsäpuolesta esim. palvelimia hoitelee tms. niin uuden EPEYC:n arvostelua, 2x64 ydintä jne (ja ei, en tiedä pyöriikö Crysis):

AMD Rome Second Generation EPYC Review: 2x 64-core Benchmarked

 

[KoneenKokoaja]

Zen ei ole mikään "hidas" ydin, eikä sen yhden säikeen suorituskyky todellakaan ole "vaatimaton". Se on oikein pätevä ydin yhden säikeen suorituskyvyltään, vaikkei olekaan aivan yhtä nopea kuin skylake.

BUlldozerissa ja sen johdannaisissa oli hidas/vaatimaton yhden äsikeen suorituskyky.

AMD Zen2 voittaa suorituskyvyssä kaikki intelin 8th generation sarjassa ja siitä alaspäin.

9th generation Inteleille AMD Zen2 pärjää hyvin sovelluspuolen suorituskyvyssä, mutta pääasiassa häviää sen 3%-10% pelisuorituskyvyssä vähän pelistä riippuen. Sovelluspuolella hyvin harva sovellus missä Intelillä saa samaa suorituskykyä jos verrataan saman hintaluokan prossuja keskenään.

AMD Zen3 tulee voittamaan 9 sukupolven intelit myös pelisuorituskyvyssä jos AMD väite siitä, että Zen3 tulee olemaan noin 15% keskimäärin nopeampi huonosti säikeistyvässä softassa kun Zen2. Joten Intelin on tuotava uutta tuotetta myyntiin ennen Zen3 julkasua jos haluaa pelisuorituskyvyn kuninkuuden pitää itsellään.

 

[HEDT]

Tämä on sitä rahastusta mitä Intel on harrastanut pitkään.

Jos tarviit uuden koneen (vanhaa ei ole) ostat sen. Jos vanha on, miksi pitäisi ostaa heti taas uusi prossu kun se julkaistaan(+emo)?

Meninpä klikkaamaan pitkästä aikaa tuota "näytä huomioimatta jätetty sisältö" ja kappas sielläpä vanha tuttu HEDT trollailee.

Sulta on jäänyt muutama viesti lukematta (se oli vastaus sun postaukseen pari päivää aiemmin) sitä ennen olikin reilun puolen vuoden tauko kun tänne ketjuun kommentoin.

Hinta, yhteensopivuuskauden pituus, suhteellinen teholisäys, uusien featureiden tuki... Ei, ei tämä ole normaali käyttökokemus Intel-käyttäjämaailmassa. Ensinnäkin samassa hintaluokassa pysyttäessä ei tällaista tehonlisäystä ole näkynyt sinisellä miesmuistiin.

Mainitsin tuolla aiemminkin X58 -> X79 ->X299, ovat siis samassa hintaluokassa -> aina on tullut potkua ja nopeutta selvästi lisää.

AMD Zen3 tulee voittamaan 9 sukupolven intelit myös pelisuorituskyvyssä jos AMD väite siitä, että Zen3 tulee olemaan noin 15% keskimäärin nopeampi huonosti säikeistyvässä softassa kun Zen2.

Kai ennakkotilaat niitä (zen3) muutaman?

 

[KoneenKokoaja]

Kai ennakkotilaat niitä (zen3) muutaman?

Harvemmin tulee ennakkotilattua mitään, mutta kyllä pidän todennäköisenä, että päivittelen oman koneeni tuohon zen3 (jahka se joskus tulee myyntiin) ja siirrän zen2 puolison koneeseen, jolloin hänkin saa päivityksen zen1 prossulleen. Eipä onnistu intelillä tälläinen eri sukopolvien ketjutettu prossujen siirtely paitsi jos vaihtaa kaikki komponentit samalla emolevyä myöten.

Samalla saa hyvän tekosyyn uusia jäähdytystahnat coolereiden välistä.

 

[Divvy]

Asiaa voi katsella niinkin, että kun osti aikoinaan 8700k:n, on nauttinut pitkään AMD:ta paremmasta pelisuorituskyvystä, ja nauttii myös jatkossakin. Zen1:n ostajana olisin jo päivittänyt prosessoria kahdesti, eikä vieläkään olisi vastaavaa suorituskykyä.

 

[KoneenKokoaja]

Asiaa voi katsella niinkin, että kun osti aikoinaan 8700k:n, on nauttinut pitkään AMD:ta paremmasta pelisuorituskyvystä, ja nauttii myös jatkossakin. Zen1:n ostajana olisin jo päivittänyt prosessoria kahdesti, eikä vieläkään olisi vastaavaa suorituskykyä.

Onhan tämäkin toki keino perustella itselleen se, että mitään päivitettävyyttä ei ole kun emolevyn rauta ei tue sellaista ja maksaa prossustaan tupla hinnan AMD nähden.

 

[HEDT]

Onhan tämäkin toki keino perustella itselleen se, että mitään päivitettävyyttä ei ole kun emolevyn rauta ei tue sellaista ja maksaa prossustaan tupla hinnan AMD nähden.

Yleensä samaan Intel emoon mene 2gen prossuja.

 

[Alensia]

Eipä onnistu intelillä tälläinen eri sukopolvien ketjutettu prossujen siirtely paitsi jos vaihtaa kaikki komponentit samalla emolevyä myöten.

Mitäs muuta sen emolevyn lisäksi on tarvinnut uusia Keskusmuistit tietenkin DDR-sukupolvien välillä päivittäessä, mutta siltä ei ole AMD:kään turvassa. Jäähytkin ovat olleet LGA115x-kantojen välillä yhteensopivat. Ja kuten aiemmin todettu, on niihin sentään kaksi sukupolvea prossuja per emo mennyt. Tokikin päivitettävyys voisi olla parempi, etenkin näiden Skylake-uudelleenbrändäysten kohdalla.

 

[N1kkel]

Ryzeneiden ympärillä tuntuu olevan hirveä hypekiima, koska se on tällä hetkellä uusin prossujulkaisu ja se yllätti ihmiset positiivisesti. Kuitenkin suurimassa osassa pelejä uusimmat Ryzenit yltävät parhaimmillaankin vain tasoihin vanhemman valmistusprosessin Inteleiden kanssa. Toki hyötyohjelmissa valinta on hyvinkin selvä.

 

[Divvy]

Onhan tämäkin toki keino perustella itselleen se, että mitään päivitettävyyttä ei ole kun emolevyn rauta ei tue sellaista ja maksaa prossustaan tupla hinnan AMD nähden.

Ostin jimm'sin tarjouksesta 330€ 8700k:n 2017 lopulla. Vaihtoehtoisesti olisin voinut ostaa ~180€ R5 1600:n, joka olisi ollut paljon hitaampi tämän puolentoista vuoden ajan, ja nyt päivittää R5 3600 200€ hintaan, vanhasta 1600:sta olisin saanut jonkun 80-100€. Eli tuon vaihdon jälkeen olisin maksanut AMD prossuista lähes saman hinnan, kärsinyt huonommasta suorituskyvystä puolitoista vuotta ja en olisi vieläkään saavuttanut 8700k:n suorituskykyä. Huono ratkaisu olisi AMD ollut minun mielestä.

Tosiasiassa hankin tuolloin ensin 1700:n, mutta sen pelisuorituskyky oli niin onnetonta että vaihdoin nopeasti 8700k:n tilalle. Tein virheen hankkiessa 1700:n.

 

[459]

Juu AMD:n leirissä kyllä. Milloinhan viimeksi Intelillä olisi mennyt 3. sukupolvi samalle alustalle?

Joskus Core 2-aikaan itselläni oli joku Asusin P35-lankku (P5K-E taisi olla) ja ajelin sillä 3½ vuoden aikana neljää eri prosessoria. E4300 -> E6750 -> E8400 -> Q9550. Periaatteessa kahden sukupolven ytimiä oli itselläni käytössä, mutta kyllä siihen Prescottin/Smithfieldin tai Cedar Millin/Preslerin olisi myöskin saanut kiinni mikäli ketään olisi sellaiset siinä vaiheessa enää kiinnostaneet.

Eli on Intelillä joskus ollut asiat paremmin näiltä osin kuin nykyään. Millään emolevyllä en ole useampaa prosessoria käyttänyt kuin yllämainitulla. Tällä nykyisellä C6H:lla voi kyllä vielä helposti päästä vähintään tasoihin, tähän asti samalla lankulla ollut käytössä 1700 -> 2700X -> 3700X plus haistapaska kokeilu BR X4 950:llä jota ei lasketa.

 

[Alensia]

Ostin jimm'sin tarjouksesta 330€ 8700k:n 2017 lopulla. Vaihtoehtoisesti olisin voinut ostaa ~180€ R5 1600:n, joka olisi ollut paljon hitaampi tämän puolentoista vuoden ajan, ja nyt päivittää R5 3600 200€ hintaan, vanhasta 1600:sta olisin saanut jonkun 80-100€. Eli tuon vaihdon jälkeen olisin maksanut AMD prossuista lähes saman hinnan, kärsinyt huonommasta suorituskyvystä puolitoista vuotta ja en olisi vieläkään saavuttanut 8700k:n suorituskykyä. Huono ratkaisu olisi AMD ollut minun mielestä.

Tosiasiassa hankin tuolloin ensin 1700:n, mutta sen pelisuorituskyky oli niin onnetonta että vaihdoin nopeasti 8700k:n tilalle. Tein virheen hankkiessa 1700:n.

Kyllä, jokaiselle jotakin. Ryzen 3000-sarjan julkaisu oli hyvä ja onnistunut veto AMD:ltä, ainakin kunhan vanhempien emojen hikotukset on BIOS-päivityksillä saatu kuntoon. Kuitenkaan tällä hetkellä peruspelijonnelle ei voi suositella B450-emoa ja 3000-sarjan Ryzeniä juurikin noiden yhteensopivuusongelmien ja satunnaisten hikottelujen takia, joiden selvittely vaatii kumminkin jonkinnäköisiä ATK-taitoja. X570-emolla (joilla homma aika laakista toimii) hinta taas nousee äkkiä samalle tasolle 9700K-paketin kanssa, jolloin Intel on edelleen pelaamiseen parempi vaihtoehto. Kuitenkin etenkin tuo Ryzen 3600 + sille halpa B450-emo on taivaanlahja edullista pelikonetta kasaaville, joilla onnistuu BIOS:in roplaaminen tarvittaessa.