Jatkoa arkkitehtuurikeskustelulle
Testissä AMD Ryzen 7 2700X & Ryzen 5 2600X (Pinnacle Ridge)
Et ole esittänyt yhtään todistetta. Olet vaan höpötellyt jotain omaa mutuasi.
x86-64-käskykanta-arkkitehtuuri oli valmis 2000.
K8-prosessorin arkkitehtuuri on sitten täysin eri asia, eikä sen valmistumisaikataulusta ole varmuutta.
Jim Keller on tunnetusti lähtenyt monestakin paikasta pois kun arkkitehtuuri on saatu suunniteltua. Toisaalta en missään ole törmännyt väitteisiin jossa sanottaisiin hänen jättäneen homman kesken.
Jim Keller lähti AMD:lta vuonna 2000 ja oli K8:n suunnittelutiimin pomo. Jos hän ei jättänyt hommaa kesken, K8:n arkkitehtuuri oli valmis hänen lähtiessään 2000.
Ei, vaan viimeistään 1997, ehkä jo 1996.
Sen RTL ja layout oli valmis viimeistään 1998, mutta arkkitehtuurin valmistumisesta RTLn ja layoutin valmistumiseen menee vähintään vuosi, käytännössä usein selvästi kauemmin.
Olet pihalla kuin lumiukko siitä mitä vaiheita mikropiirin suunnittelussa, ja vaikka yritän sitä selittää niin mitään ei tunnu menevän kaaliin.
K7:n suunnittelutiimin johtaja Dirk Meyer tuli AMD:lle 1995 ja aloitti suunnittelutiimissä 1996. Osa suunnittelutiimistä oli Alphan entisiä työntekijöitä jotka tulivat AMD:lle kesällä 1998.
Jim Keller oli yksi K7:n arkkitehtuurin suunnittelijoista ja siirtyi AMD:lle 1998.
Em. syistä K7 arkkitehtuuri ei voinut olla valmis ennen vuotta 1998.
Edelleenkin olet täysin pihalla siitä mitä arkkitehtuurilla tai mikroarkkitehtuurilla tarkoitetaan, ja mitä vaiheita on mikropiirin suunnittelussa.
Ja siitä, millainen homma rinnakkaistuu, ja millainen homma ei.
On aina paljon helpompaa ja nopeampaa ottaa valmis toimiva ratkaisu kuin alkaa kehittämään jotain uutta tyhjän päältä.
Jim Keller, joka oli yksi K8n pääarkkitehdeista, liittyi AMDlle vasta vuonna 1998
Siitä kun K7n mikroarkkitehtuuri oli valmis, meni yli kuusi vuotta K8n julkaisuun.
On helpompaa tehdä kaksi arkkitehtuuria liukuhihnaperiaatteella kuin tehdä kaksi arkkitehtuuria tyhjästä.
Väität siis Jim Kellerin jättäneen hommansa (arkkitehtuurin suunnittelun) kesken?
K8:n julkaisuun meni kauan, sitä suuremmalla syyllä, missä oli "K7.5?"? Sellaista ei ollut.
K8:n julkaisun viivästys johtui valmistusongelmista. Se ei kerro mitään siitä milloin arkkitehtuuri oli valmis.
Kun korjataan vuosiluvut oikeiksi, ei ole mitään "todella lyhyttä aikaa".
Ei tarvitse korjata mitään koska arkkitehtuuri ja valmistusajankohta ovat täysin eri asioita.
Niin, sen takia se saatiin ulos nopeasti "hätäratkaisuna".
... paitsi että se homma jossa mielestäsi "ei paljoa kehittelemistä ollut", L2n lisääminen prosessoripiirille osoittautui selvästi luultua vaikeammaksi. K6-3n saannot ja kellotaajuudet oli surkeat.
Ja siksi moni K6-3 myytiin K6-2 prosessorina. Surkeat saannot viittaavat valmistuspuolen ongelmiin, eivät arkkitehtuurin ongelmiin.
Samaa ongelmaa oli Intelilläkin, ensimmäisiin Celeroneihin ei laitettu (ei uskallettu huonojen saantojen pelossa?) laittaa yhtään L2 välimuistia.
HUOH. Voisitko nyt yrittää oppia jotain tuon asioiden omastapäästäkeksimisesi sijaan.
En keksi vuosilukuja omasta päästäni. Voit heittää ilmoille teorioita siitä kuinka Jim Keller jättää hommat kesken ja kuinka prosessoriarkkitehtuuri on valmis samana vuonna kun tiiminjohtaja aloittaa hommat mutta...
Nyt taas olkiukkoilet. En ole missään väittänyt Athlon 64sta/K8a "viilatuksi K7ksi" vaan NIIDEN JATKOKEHITELMÄKSI.
Jatkokehitelmä. K8 on Samantasoinen jatkokehitelmä K7sta kuin esim. core2 on P6sta.
Arkkitehtuuri voidaan joko kehittää käytännössä täysin puhtaalta pöydältä, tai se voi olla selvä jatkokehitelmä vanhasta, tai se voi olla vain pikkuviilaus.
Tai se voi olla liukuhihnaperiaatteella tehty. Näissä on monta välimuotoa. Core 2 on selkeä jatkokehitelmä P6:sta, sen sijaan Athlon64 ei.
2001 jolloin se julkaistiin, athlon XP pärjäsi erinomaisesti, eikä mitään tarvetta athlon64lle ollut. Sen sijaan thunderbird EI enää pärjännyt erinomaisesti ja athlon XP nimenomaan tarvittiin sen takia.
Athlon XP alkoi jäädä intelille 2002 kun intel sai julkaistua nopeammalla kellolla ja nopeammalla väylällä vartustettuja northwoodeja.
Mutta athlon XP, palomino-ydin (ja siitä shrinkatut throughbred ja barton) olivat markkinoilla yli kaksi vuotta AMDn nopeimpina kuluttajaprossuina.
AthlonXP oli juurikin väliaikainen paikka, Athlon64:lla olisi menty pitkään ja se olisi mennyt kauas edelle.
AthlonXP oli hyvin pieni muutos Thunderbirdistä ja sen Athlon XP:n jälkeiset Thoroughbredit ja Bartonit eivät sisältäneet mitään arkkitehtuurimuutoksia pl. välimuistit.
Tämä on saman tason väite kuin että "mikäli AMD olisi voinut vuonna 2014 julkaista 6 GHz ryzen-prosssorin, sen ei olisi tarvinnut julkaista excavatoria."
2014 Ryzen ei ollut julkaisukunnossa arkkitehtuurin puolesta, selvä ero.
HERÄTYS: palominolla ja clawhammerilla oli YLI 2 VUOTTA VÄLIÄ.
AMDllä ei ollut mitään edellytyksiä julkaista K8a vuonna 2001. Jos kaikki olisi mennyt AMDn kannalta oikein optimaalisesti ja mitään myöhästelyäj (joita käytännössä AINA tapahtuu) K8 olisi voitu julkaista loppuvuonna 2002, vuosi athlon XPn jälkeen.
Tämän vuoden ajan AMD todellakin tarvitsi Athlon XP:tä, thunderbird sai selvästi köniin silloisilta P4lta.
2 vuotta väliä koska valmistustekniset ongelmat.
Ei olisi ollut suurikaan ongelma mennä Thunderbirdillä 2001 jos 2002 olisi saatu Athlon64 ulos. Jälkiviisaasti ei saatu mutta sitten mentiinkin 3 vuotta lisää ilman "K7.5:tta".
Mikäli olet oikeassa (K8 tehtiiin K7:n päälle), miksi ei tehty K7.5:tta lähes samalla vaivalla? K7.5:n olisi voitu laittaa osa niistä ominaisuuksista jotka laitettiin K8:n. Esimerkiksi K7 + x86-64. Ainoa järkevä syy miksi näin ei tehty on se mitä olen sanonut monta kertaa: K7 ja K8 suunniteltiin osin samoihin aikoihin ja siksi ei ollut mitään välimuotoa K7.5. Oli K7 ja K8.
Ei sitä aikaa tarvita vuosia kun SE JATKOKEHITETÄÄN SEN POHJALTA. Ymmärrätkö niinkuin YHTÄÄN miten YHTÄÄN MINKÄÄN ASIAN tuotekehitys toimii?
Sen jälkeen kun zen1n mikroarkkitehtuuri oli valmis AMDllä oli toimiva x86n toteuttava arkkitehtuuri.
Se, että sinne jo toimivaan arkkitehtuuriin speksataan uusi koko jollekin käskypuskurille on asia jonka voi tehdä vaikka 5 minuutissa. Ja sen jälkeen voi olla jälleen uusi toimiva arkkitehtuuri
(jonka RTL on toki toteuttamatta, mutta se tehdään eri vaiheessa).
Tai se, että speksataan uusi leveys vektoriyksikölle tai sen haarautumisennustuspuskurin kokoa vaihdetaan on paljon yksinkertaisempi homma että tyhjästä kehitetään arkkitehtuuri joka toteuttaa x86n
Käytännössä siitä arkkitehtuurista jota kehitetään jatkuvasti pystyisi melkein koska tahansa "ottamaan ulos uuden mallin, ja alkaa toteuttamaan sille RTLää. (hyvä tapa tuotekehityksessä on, että pidetään AINA tuoreinta toimivaa kehitysversiota "päähaarassa" , ja "rikkovat muutokset" tehdään omissa haaroisssaan, jotka mergetetään päähaaraan vasta kun ne on satu toimimaan)
Nämä arkkitehtuuritason muutoksen sitten vaativat sen, että osa RTLstä on koodattava uusiksi. Se RTL voidaan koodata uusiksi myöhemmin. Arkkitehtuuri voi olla valmis vaikka RTL ei ole valmis.
Se, mitä AMDllä nimenomaan ei ole on työvoima moneen rinnakkaiseen projektiin.
Mikä estää tekemästä Zen2 arkkitehtuuria ennen kuin Zen1 on täysin valmis? Varsinkin mikäli tietyt osat eivät ole jatkokehitystä Zen1:sta vaan täysin tyhjästä suunniteltuja?
Edelleen se kysymys: miksi ei tehty lähes olemattomalla vaivalla K7 + x86-64:a? Syyn kerroin jo. Syy miksi niin tehtiin on Jim Keller. Hänen aikaansa säästyi.
Ei AMD:lla myöskään vuoden 2000 paikkeilla pitänyt olla työvoimaa moneen rinnakkaiseen projektiin.
Esimerkkiaikataulu siitä miten käytännössä homma todennäköisesti suurinpiirtein mennyt (raven ridge tosin jätetty tästä pois)
Q3-2012 -> Q2-2014 zen1n arkkitehtuuri
Q2-2014 -> Q3-2015 zen2n arkkitehtuuri
Q3-2015 -> Q4-2016 zen3n arkkitehtuuri
Q4-2016 -> Q1-2018 zen4n arkkitehtuuri
Q1-2018 -> zen5n arkkitehtuuri
Q4-2013 -> Q4-2015 zenin RTL ja sovitus "14m" prosessille (RTL-kehitys voidaan aloittaa siinä vaiheessa kun arkkitehtuurikehitys on hiukan kesken, mutta se pääsee kunnolla vauhtiin kun arkkitehtuuri on lyöty lukkoon)
Q4-2015 -> Q2-2017 zenin testaus ja valmistelu julkaisua varten
Q4-2016 -> zen1n massavalmistus
Q1-2017 ensimmäisten zen1n julkaisu
Q1-2017 -> Q2-2017 zenin sovitus "12nm" prosessille ja mahdollisten bugikorjausten ja kriittisten polkujen optimointien RTL-implementointi (zen+n synty)
Q2-2017 -> Q2->2018 zen+n testaus ja valmistelu julkaisua varten
Q1-2018 -> zen+n massavalmistus (pullonkaulana pinnacle ridgellä "12nm" prosessin odottelu?)
Q2-2017 ensimmäisten zen1n julkaisu
Q3-2015 -> Q4-2017 zen2n RTL ja sovitus "7nm" valmistusprosessille. (hitaampi kuin zen1in kanssa, koska 1) aluksi suurin osa RTL-insinööreistä teki zen1stä jotta se saadaan pihalle aikaisin 2) 7nm valmistustekniikka on upouusi, ja sitä pitää odotella)
Q4-2017 -> Q4-2018 zen2n testaus ja valmistelu julkaisua varten
Q3-2018 -> zen2n massavalmistus
Q4-2016 -> zen3:n RTL ja sovitus "7nm+" valmistustekniikalle
Q1-2018 -> zen4:n RTL
Tai sitten arkkitehtuurisuunnittelu on osin tehty Zen2:ssa samaan aikaan kuin Zen1, koska sillä säästää aikaa. Jim Keller on kiireinen mies.
Tässä on edelleen se tärkeä kysymys: mikäli Zen2 suunniteltiin täysin Zen1:n päälle, miksi ei ole Zen1.5:tta? Ryzen 2000-sarja ei sellainen ole koska arkkitehtuuri on käytännössä 1:1.
Edelleenkään et ymmärrä mikä ero on arkkitehtuuritasolla ja RTL-tasolla. Puhut piirin arkkitehtuurista ymmärtämättä, mitä se tarkoittaa.
Ei otettu mitään zen2n arkkitehtuurista koska päätettiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa että arkkitehtuuri pidetään täysin samana, tehdään vain pienet bugikorjaukset.
Se arkkitehtuuri pitää TOTEUTTAA sillä laitteistonkuvauskielelllä RTL-tasolla ja zen2sta on olemassa RTL-toteutus vain optimoituna 7nm prosessille.
ja lisäksi, kun pidetään arkkitehtuuri samana, niin
1) piirin ja ytimen layout voidaan pitää täysin samana. Säästetään paljon työtä kun ei tarvi tehdä uutta layouttia
2) kun piirin layout pysyy samana, ei tarvi pelätä että jostain hyökkää joku uusi kriitinen polku joka hidastaa piiriä selvästi.
3) kun piiirn arkkitehtuuri pysyy samana, ei luoda siihen uusia bugeja, Saadaan paljon toimivampi piiri paljon pienemmällä testaamisella.
Mikä estää tekemästä "Zen1.5:lle" toimivaa toteutusta? Kun tehtäisiin "paranneltu" Zen1 tässä vaiheessa, niin
1. saataisiin myytyä prosessoreita kalliimmalla (varsinkin palvelimiin)
2. saataisiin vararatkaisu mikäli Zen2 myöhästyy
3. voidaan tehdä rinnakkain Zen1.5 ja nykyinen Ryzen 2000, mikäli ensin mainitussa tulee ongelmia
Jos FX-sarjassa 2011 tuli Bulldozer, 2012 Pilderiver ja 2013 Steamroller. Mikäli kuvainnollisesti Zen1 2017 olisi Bulldozer (2011) ja Zen 2 2019 Steamroller (2013), missä on Zen1.5 vm. 2018 eli Zen-sarjan Piledriver?
Kun Piledriver oli selvästi Bulldozerista paranneltu, miksi sekä Athlonin että Zenin tapauksessa puuttuu tuo 1.5 versio?
Se on erittäin hyvä kysymys johon olen antanut selityksen.
Välissä tuli zen+, bugikorjattu ja valmistustekniikkaviilattu zen1. EIkä ole mitään "suoraan hyppäämistä" kun zen2 on zenin jartokehitelmä.
Piledriver oli arkkitehtuuriparanneltu Bulldozer. Zen+ ei ole arkkitehtuuriparanneltu Zen1. Tämä herättää selvän kysymyksen jatkokehitelmästä.
Olet lähinnä esittänyt sen, että kuinka pihalla olet siitä miten mikropiirejä suunnitellaan.
Sen lisäksi olet esittänyt täysin virheellisiä aikatauluja, johtuen juuri siitä että et ymmärrä mitä tietyt termit tarkoittavat.
Sinun teoriasi ja aikataulusi eivät sovi yhtään yhteen kun ymmärtää miten asiat oikeasti toimii ja mitkä ne TODELLISET AIKATAULUT ovat olleet.
Esittämäni aikataulut perustuvat selkeisiin faktoihin. Omat aikataulusi perustuvat enemmän tietoihisi siitä miten asioiden pitäisi toimia.
Tottakai jos shakkibenchmarkin tekijä on huomannut molempien valmistajien tukevan tiettyä käskykantoja mitkä oletuksena nopeuttavat ohjelman suoritusta, niin silloin tuota tulee käyttää. Tässä esimerkissä testi on mielestäni tasapuolinen, AMD:n yksittäinen ratkaisu tässä on vain huonompi jonka syykin on karkeasti tullut jo esille. En tajua miten tuo pitää vängätä AMD:n kannalta edullisemmaksi tulokseksi kuin mitä se oikeasti on.
Kyseessä on myös aikasen vaiheen bios ja valmiit biossit tulee muuttamaan asiaan radikaalisti.
Ittestä skotti aksentti on iha parhautta mutta makunsa kullakin. 
