Testissä AMD Ryzen 7 2700X & Ryzen 5 2600X (Pinnacle Ridge)

[Proscribo]

Siinä tapauksessa prossun lämmöntuottoa pitäisi vertailla kilpailijaan niin, että mittauspisteiden vaikutus on eliminoitu kokonaan. Yksi tapa voisi olla laittaa prossut nestekiertoon, ajaa radin tuulettimia vakiokierrosluvulla ja vertailla nestekierron lämpötilaa keskenään. Ja ehkäpä vielä Intelin prossua myös korkattuna, jotta lämpö siirtyy kunnolla siihen nesteeseen...

Tuon näkemiseen on yksi hyvin simppeli tapa. Vierittää sivua hieman ylöspäin ja katsoo tehonkulutuskäppyrää.

 

[Taneli-]

Miksi ei voi verrata? Onko lämpötilojen mittauspisteet jotenkin erilaiset?

Monissa testeissä (sekä käyttäjillä) on esim. käytössä AMD:n prosessorin mukana tullut cooleri, nyt jos oikeasti tahtoisi verrata niin tämä tarkoittaisi että myös Intelin prosessoria pitäisi ajaa mukana tulleen coolerin kanssa. Jos sitä ei ole tullut miten testin saa tehtyä? Tulos olisi että Intelin prosessori ei ole vakaa edes työpöytään asti tai kaatuu heti pienelläkin rasituksella.

Samaten hinnat ovat eri, eli pitäisi ajaa saman hintaisia prosessoreita + emolevyjä + coolereita vastakkain. Myös mittauspiste ja tapa on toteutettu erilailla.

Unohtamatta sitä että samanhintaiset emolevyt tarjoavat huomattavasti erilaiset mahdollisuudet, tuet ja tyylit kellotukselle niin prosessorin kuin muistienkin. Eli pitäisi testata ns. maksimi kellotus sekä vakio kulkevuus niin muisteilla kuin prosessoreillakin. Pahimmillaan testissä tulisi tilannetta missä todettaisiin jotakuinkin "59€ AMD:n emolevyllä prosessori kellottuu hyvin ja tulos eri testeissä on X kun Intelillä ei löydy samanhintaista emolevyä joten tulos on automaattisesti hylätty" tms.

Eli teoriassa pitäisi tehdä monta erilaista testiä mikä voisi jopa johtaa joidenkin ihmisten suuttumiseen (miksi edes testata prosessoria ilman cooleria, miksi ajaa halpaa 8-ydin/16-säie prosessoria pelkkää 4-ydin prosessoria vastaan, miksi testata halvimmalla Intelin emolla vs. samanhintaisella AMD:n emolla) ja vaatimuksiin lisätesteissä missä olisi käytössä ns. kalleimmat mitä rahalla saa (jolloin mentäisiin taas yrityspuolen laitteisiin).

 

[Tukkeuma]

Tuon näkemiseen on yksi hyvin simppeli tapa. Vierittää sivua hieman ylöspäin ja katsoo tehonkulutuskäppyrää.

No näinhän se periaattessa on, tosin tuossa lukemassa on mukana kokoonpano emolevyineen, ei pelkkä kivi.

 

[Jahve3]

Juurikin näin. Siihen vielä lisäksi erilaiset korjauskertoimet (offset).

2700X:ssä tämä on +10.

 

[hkultala]

Voisiko L2n ja L3n viiveistä saada jotain lisävertailua? mukaan summit ridgen lisäksi myös threadripper ja raven ridge?

L1n viiveen paraneminen johtuu vain suuremmista kelloista, mutta L2-viiveestä on tullut vastaan hiukan ristiriitaisia väittämiä, joidenkin väittämien mukaan (jotka on todennäköisesti väärässä) L2-viive olisi pienentynyt jo threadripperissä tai uusilla Agesa-versioilla summit ridgessä.

 

[KiriGai]

Juuri sellainen julkaisu kun odotinkin, ei mitään hirveetä tehonlisäystä mutta suunta parempaan! Itse jään vielä odottamaan Zen 2 julkaisua, jospa sitten saataisiin myös peleihin se intelin tappaja

 

[Threadripper]

The AMD 2nd Gen Ryzen Deep Dive: The 2700X, 2700, 2600X, and 2600 Tested

Jep. Eli Ryzen 2000-sarjaan ei tehty edes tätä parannusta. Se oli valmiiksi olemassa. Eli tähän

Niinpä. Mielestäni erittäin onnistunut kokonaisuus, josta on tulevaisuudessa hyvä lähteä jatkokehittelemään vieläkin parempaa.

voisi sanoa:

Ryzen eli "Zen1" on tiensä päässä. Sitä ei enää kehitetä mihinkään suuntaan. Se oli tarkoitettu pikaviritykseksi joka täytti paikkansa ja saa mennä. Zen2 on se mihin kaikki sitä seuraavat Ryzenit perustuvat.

 

[hkultala]

Jep. Eli Ryzen 2000-sarjaan ei tehty edes tätä parannusta. Se oli valmiiksi olemassa. Eli tähän

Ei.

Käytännössä siis alkuperäisen zeppelinin L2-välimuisti oli hiukan rikki, eikä toiminut tarpeeksi luotettavasti alkuperäisellä suunnitellulla 12 kellojakson viiveellä, ja se rikkinäisyys saatiin purkkakorjattua hidastamalla se 12->17 kellojaksoon.

Tämä saatiin korjattua jo Raven Ridgeen mennessä.

(Jotkut huhut tosin vihjaisisi, että se olisi korjattu jo aiemmin, jossain zeppelinin myöhemmissä steppingissä, mutta ilmeisesti sen L2-välimuistin ajoitus jätettiin silti 17 kellojaksoon ainakin normaaleissa ryzeneissa)

ja sitten:

Now with the Ryzen 2000-series, AMD has reduced it down further to 11 cycles. We were told that this was due to both the new manufacturing process but also additional tweaks made to ensure signal coherency.

Eli korjaamisen lisäksi zen+aan/pinnacle ridgeen tehtiin vielä lisäoptimointi jolla se saatiin 12->11.

ILMEISESTI (mutta varmuutta ei ole) tämä lisäoptimointi ei ehtinyt/päätynyt raven ridgeen.

voisi sanoa:
Ryzen eli "Zen1" on tiensä päässä. Sitä ei enää kehitetä mihinkään suuntaan. Se oli tarkoitettu pikaviritykseksi joka täytti paikkansa ja saa mennä. Zen2 on se mihin kaikki sitä seuraavat Ryzenit perustuvat.

Zen2 perustuu hyvin suoraan zen1een, eli kaikki AMDn seuraavan muutaman vuoden aikana julkaistavat prossut perustuu zen2n kautta zen1iin.

zen2 on zenille sama kuin steamroller oli bulldozerile.

(ja zen+ on zenille sama kuin piledriver oli bulldozerille)


(bulldozerissakin oli muuten yksi hyvin selvä rautabugi, joka ensin kierrettiin hidastavalla purkalla, ja sitten piledriverissa korjattiin oikeasti: Bulldozerin kokonaislukujakolaskuyksikkö oli rikki. Kokonaislukujen jakolaskut suoritettiin siinä joko hitaalla mikrokoodiloopilla tai reitittämällä ne liukulukujen jakolaskimelle (en muista, kumpi). Piledriverissa kokonaislukujen jakolaskuyksikkö oli korjattu, ja otettiin käyttöön.

 

[Deussu]

Jep. Eli Ryzen 2000-sarjaan ei tehty edes tätä parannusta. Se oli valmiiksi olemassa. Eli tähän



voisi sanoa:

Ryzen eli "Zen1" on tiensä päässä. Sitä ei enää kehitetä mihinkään suuntaan. Se oli tarkoitettu pikaviritykseksi joka täytti paikkansa ja saa mennä. Zen2 on se mihin kaikki sitä seuraavat Ryzenit perustuvat.

Toisaalta mikään arkkitehtuuri tai prosessori ei ole koskaan "valmis", vaan kyseessä on paras kompromissi sillä ajalla ja rahalla mitä on käytettävissä.

Zenillä aika loppui kesken ja Zen2 jatkaa siitä mihin jäätiin, mutta ei sekään ole mikään final versio, kerta Zen3 on jo suunnittelupöydällä.

 

[Threadripper]

Ei.

Käytännössä siis alkuperäisen zeppelinin L2-välimuisti oli hiukan rikki, eikä toiminut tarpeeksi luotettavasti alkuperäisellä suunnitellulla 12 kellojakson viiveellä, ja se rikkinäisyys saatiin purkkakorjattua hidastamalla se 12->17 kellojaksoon.

Tämä saatiin korjattua jo Raven Ridgeen mennessä.

ja sitten:

Eli korjaamisen lisäksi zen+aan tehtiin vielä lisäoptimointi jolla se saatiin 12->11.

ILMEISESTI (mutta varmuutta ei ole) tämä lisäoptimointi ei ehtinyt/päätynyt raven ridgeen.

Arkkitehtuurin puolesta se oli valmiiksi olemassa muttei saatu syystä tai toisesta toimimaan kuten haluttiin (firmware, valmistustekniikka jne) ja siksi tuli virallisesti vasta nyt. Sitä en tiedä oliko se jo myöhäisemmissä Zeppelineissä (Threadripper, Epyc) tai olisiko se saatu niihin mikäli olisi haluttu. Tai ehkä saatiinkin.

Zen2 perustuu hyvin suoraan zen1een, eli kaikki AMDn seuraavan muutaman vuoden aikana julkaistavat prossut perustuu zen2n kautta zen1iin.

zen2 on zenille sama kuin steamroller oli bulldozerile.

(ja zen+ on zenille sama kuin piledriver oli bulldozerille)

Perustuen edellisen sivun perusteluihin, väittäisin seuraavaa: Zen1 ja Zen2 suunniteltiin rinnakkain. Zen2:n tehtiin kaikki uusiksi. Zen1:n kohdalla katsottiin FX-arkkitehtuurista parhaat palat, muokattiin niistä erilliset versiot Zen1:n ja Excavatoriin. Eli Zen2 on kehitetty tietyiltä osin (ei kokonaan) erillään Zen1:sta, ei sen pohjalle. Kuvainnollisesti Zen2 olisi Zen 1:lle ennemminkin sama kuin Excavator oli Piledriverille/Bulldozerille.

Toisaalta mikään arkkitehtuuri tai prosessori ei ole koskaan "valmis", vaan kyseessä on paras kompromissi sillä ajalla ja rahalla mitä on käytettävissä.

Zenillä aika loppui kesken ja Zen2 jatkaa siitä mihin jäätiin, mutta ei sekään ole mikään final versio, kerta Zen3 on jo suunnittelupöydällä.

Zen2 ei ole final vaan se minkä pohjalle Zen3 tehdään. Eli osa Zen1:n tuoduista osista menee roskiin ja Zen2:n pohjalle kehitetään uutta.

 

[hkultala]

Arkkitehtuurin puolesta se oli valmiiksi olemassa muttei saatu syystä tai toisesta toimimaan kuten haluttiin (firmware, valmistustekniikka jne) ja siksi tuli virallisesti vasta nyt.

Sen RTL-toteutus oli kuitenkin bugaava.

Sitä en tiedä oliko se jo myöhäisemmissä Zeppelineissä (Threadripper, Epyc) tai olisiko se saatu niihin mikäli olisi haluttu. Tai ehkä saatiinkin.

Tämä on se mielenkiintoinen kysymys.

Se bugi on voitu korjata, mutta ajoituksia ei ilmeisesti aikaistettu missään ryzen 1000-sarjan nimellä myydyssä tuotteessa.

Tämän takia kiinnostaisi

1) L2-välimuistiviivebenchmarkki threadripperillä ja EPYCillä
2) Joku reverse-engineerattu agesa-versio-hack tms. jossa se L2-viive olisi pakotettu 12 kellojaksoon - saisiko sillä aikaiseksi ilmiön, että ensimmäsiet zeppelinit bugaisi, myöhemmin valmistetut myöhemmän steppingin versiot toimisi.

Perustuen edellisen sivun perusteluihin, väittäisin seuraavaa: Zen1 ja Zen2 suunniteltiin rinnakkain.

Kun tuotteen kehityskeen menee 4-5 vuotta, niitä eri tuotteita suunnitellaan AINA rinnakkain. Zen2n kehitystä ei aloitettu vuosi sitten kun zen oli valmis.

Tuotteen kehitys on liukuhihna. Ensin korkean tason mikroarkkitehtuuri, sitten mikroarkkitehtuurin yksityiskohdat, sitten RTL-tason piirisuunnittelu, sitten sovitus tietylle valmistustekniikalle ja siihen liityvät optimoinnit yms. Ja sitten lopuksi testataan (ja testauksen pohjalta tehdään korjauksia) ja optimoidaan lisää kriittisiä polkuja yms.

(tosin näitäkin vaiheita tehdään kyllä osittain rinnakkain)

Zen2:n tehtiin kaikki uusiksi.

Ei, vaan zen1n pohjalta.

Zen1:n kohdalla katsottiin FX-arkkitehtuurista parhaat palat, muokattiin niistä erilliset versiot Zen1:n ja Excavatoriin.

Tässä lienee vielä jotain perää, mutta vain joidenkin komponenttien osalta; ilmeisesti esim. zenin FMA-yksiköt esim. on melkein suoraan excavatorista, vain hyvin pienillä viilauksilla.

Eli Zen2 on kehitetty tietyiltä osin (ei kokonaan) erillään Zen1:sta, ei sen pohjalle. Kuvainnollisesti Zen2 olisi Zen 1:lle ennemminkin sama kuin Excavator oli Piledriverille/Bulldozerille.

Ei. Zen2 oli tuotekehitysliukuhihnalla yhtä aikaa zenin kanssa, mutta se kehitettiin jatkona suoraan sen pohjalta.
Kun zenin korkan tason mikroarkkitehtuuri oli valmis ja siirryttiin suunnittelemaan sen mikroarkkitehtuurin yksityiskohtia, jatkettiin sen saman korkean tason arkkitehtuurin muokkaamista zen2ksi.

Ja kun zen eteni matalan tason arkkitehtuurisuunnittelusta RTL-tason piirisuunnitteluun, zen2 eteni matalan tason arkkitehtuurisuunnitteluun. Ja pohjana käytetiin sekä zenin matalan tason arkkitehtuurisuunnittelua että niitä korkean tason muutoksia mitä zen2een oli tullut.

Zen2 ei ole final vaan se minkä pohjalle Zen3 tehdään. Eli osa Zen1:n tuoduista osista menee roskiin ja Zen2:n pohjalle kehitetään uutta.

Yksittäisiä osia kyllä, mutta perusmikroarkkitehtuuri pohjautuu täysin zen1een.

 

[Threadripper]

Se ei ollut VALMIS koska oli BUGAAVA.

Tai esim. arkkitehtuuri oli valmis, firmware ei. Kun ei tiedä mistä asia lopulta johtui.

Tämä on se mielenkiintoinen kysymys.

Se bugi on voitu korjata, mutta ajoituksia ei ilmeisesti aikaistettu missään ryzen 1000-sarjan nimellä myydyssä tuotteessa.

Tämän takia kiinnostaisi

1) L2-välimuistiviivebenchmarkki threadripperillä ja EPYCillä
2) Joku reverse-engineerattu agesa-versio-hack tms. jossa se L2-viive olisi pakotettu 12 kellojaksoon - saisiko sillä aikaiseksi ilmiön, että ensimmäsiet zeppelinit bugaisi, myöhemmin valmistetut myöhemmän steppingin versiot toimisi.

Tämä. Vielä parempi mikäli saataisiin selville onko segfaultilla jotain tekemistä asian kanssa. Mikäli on, valmistustekninen ongelma on todennäköisin syy.

Kun tuotteen kehityskeen menee 4-5 vuotta, niitä eri tuotteita suunnitellaan AINA rinnakkain. Zen2n kehitystä ei aloitettu vuosi sitten kun zen oli valmis.

Tuotteen kehitys on liukuhihna. Ensin korkean tason mikroarkkitehtuuri, sitten mikroarkkitehtuurin yksityiskohdat, sitten RTL-tason piirisuunnittelu, sitten sovitus tietylle valmistustekniikalle ja siihen liityvät optimoinnit yms. Ja sitten lopuksi testataan (ja testauksen pohjalta tehdään korjauksia) ja optimoidaan lisää kriittisiä polkuja yms.

(tosin näitäkin vaiheita tehdään kyllä osittain rinnakkain)

Selkeä ero toimintatavoissa on AMD:n ja Intelin välillä. AMD toimii samaan tapaan kuin Athlon/Athlon64:n tapauksessa. Suunnitellaan molempia rinnakkain, Athlon on pikaversio joka valmistuu hieman nopeammin ja hoitaa homman siihen saakka kunnes Athlon64 saadaan toimimaan. Heti kun Athlon64 toimii, Athlon lentää roskiin ja kaikki jatkokehitys Athlon64:n.

Intel Pentium 4:n kohdalla ennemminkin suunnitteli yhden arkkitehtuurin valmiiksi (Willamette) ja sen ollessa lähes valmis, alkoi suunnitella seuraajaa (Prescott) "joka voi tulla joskus vuosien päästä" (4 vuotta siinä tapauksessa). Välissä oli Northwood joka ei tuonut sen enempää uutta kuin AthlonXP toi Athloniin. Eikä AthlonXP:ta edes olisi julkaistu ilman Athlon64:n viivästymistä.

Ei, vaan zen1n pohjalta.

Kaikki uusiksi, toki moni asia on sama tai vastaava kuin Zen1:ssa johon tuskin tehtiin kaikkea uusiksi.

Tässä lienee vielä jotain perää, mutta vain joidenkin komponenttien osalta; ilmeisesti esim. zenin FMA-yksiköt esim. on melkein suoraan excavatorista, vain hyvin pienillä viilauksilla.

Jep, lisäksi jossain sanottiin pari muutakin yksikköä olevan Excavatorista pienillä muutoksilla. En muista mitkä enkä mene lähteestäkään takuuseen.

Ei. Zen2 oli tuotekehitysliukuhihnalla yhtä aikaa zenin kanssa, mutta se kehitettiin jatkona suoraan sen pohjalta.
Kun zenin korkan tason mikroarkkitehtuuri oli valmis ja siirryttiin suunnittelemaan sen mikroarkkitehtuurin yksityiskohtia, jatkettiin sen saman korkean tason arkkitehtuurin muokkaamista zen2ksi.

Ja kun zen eteni matalan tason arkkitehtuurisuunnittelusta RTL-tason piirisuunnitteluun, zen2 eteni matalan tason arkkitehtuurisuunnitteluun. Ja pohjana käytetiin sekä zenin matalan tason arkkitehtuurisuunnittelua että niitä korkean tason muutoksia mitä zen2een oli tullut.

AMD kertoi saaneensa ensimmäiset Ryzen testikappaleet huhtikuussa 2016 ja Zen2 arkkitehtuuri oli valmis syyskuussa 2015.

Eli ennemminkin sanoisin AMD:n kehittäneen molempia rinnakkain, mutta jossakin vaiheessa Zen1 projekti lainasi osia Excavatorista ja luultavasti monia asioita jätettiin kokonaan pois samalla kun Zen2:ta suunniteltiin Zen1:sta erillään pitämättä suurempaa kiirettä. Heti kun Zen1 oli arkkitehtuurin osalta valmis, osa Zen2 tiimistä siirtyi keskittymään Zen1:n saamiseen lopulliseksi tuotteeksi osan viimeistellessä Zen2 arkkitehtuuria jonka valmistuttua kaikki resurssit Zen1:n saamiseen toimintakuntoon.

Mitä yritän sanoa on se ettei Zen2 ole niin paljoa tehty Zen1:n pohjalle kuin Zen3 tullaan tekemään Zen2:n pohjalle.

Yksittäisiä osia kyllä, mutta perusmikroarkkitehtuuri pohjautuu täysin zen1een.

Pohjautuu mutten yo. syistä käyttäisi sanaa täysin. Koska samalla kun Zen2 saadaan kuntoon, Zen1:lle käy kuten Athlonille kävi Athlon64:n tullessa.

 

[Griffin]

Arkkitehtuurin puolesta se oli valmiiksi olemassa muttei saatu syystä tai toisesta toimimaan kuten haluttiin (firmware, valmistustekniikka jne) ja siksi tuli virallisesti vasta nyt. Sitä en tiedä oliko se jo myöhäisemmissä Zeppelineissä (Threadripper, Epyc) tai olisiko se saatu niihin mikäli olisi haluttu. Tai ehkä saatiinkin.

Perustuen edellisen sivun perusteluihin, väittäisin seuraavaa: Zen1 ja Zen2 suunniteltiin rinnakkain. Zen2:n tehtiin kaikki uusiksi. Zen1:n kohdalla katsottiin FX-arkkitehtuurista parhaat palat, muokattiin niistä erilliset versiot Zen1:n ja Excavatoriin. Eli Zen2 on kehitetty tietyiltä osin (ei kokonaan) erillään Zen1:sta, ei sen pohjalle. Kuvainnollisesti Zen2 olisi Zen 1:lle ennemminkin sama kuin Excavator oli Piledriverille/Bulldozerille.

Zen2 ei ole final vaan se minkä pohjalle Zen3 tehdään. Eli osa Zen1:n tuoduista osista menee roskiin ja Zen2:n pohjalle kehitetään uutta.

AMD oli senverran heikossa taloudellisessa hapessa, jotta ei niillä ollut varaa, eikä mitään järkeäkään (eikä resursseja) käydä suunnittelemaan montaa prosessoria rinnakkain. On täysin selvä, että resurssit piti suunnata s.e. Zen saataisiin myyntiin, mahdollisimman äkkiä kun se oli kuitenkin selkeä parannus edellisiin. Selkeästi oltiin valmiita pudottamaan ominaisuuksia ja hidastamaan kokonaisuutta, kunhan vain edes JOTAIN saatiin ulos ja lopputuloksena oli välttävä julkaisu: Prossu, jossa oli mm. muistiyhteensopivuusongelmia ja testaaminen hoidettiin osittain muutenkin ensimmäisten käyttäjien toimesta, joka paljasti vielä ilmeisesti ihan keveitä FW muutoksia vaatineen ongelmankin (raskaassa hommassa, kuten kääntämisessä esiintyneet ongelmat). Eiköhän Zen2:nenkin ole ihan vielä etupäässä viilaus versio, jossa otetaan käyttöön pois jätettyjä ominaisuuksia ja korjaillaan pahimpia hitauden aiheuttajia, muutamien uusien ominaisuuksien lisäksi.
------------------
Mitä tulee kilpailutilanteeseen Zen2:n julkaisussa, niin sen näkee vasta sitten. Prosessien ongelmat kuitenkin kasvavat kokoajan ja kaikilla valmistajilla on ollut perinteisesti lähiaikoina olettaa parempia ominaisuuksia, kun on lopulta saatu. Lisäksi silloin on sitten kilpailijallakin sen aikaiset prossut, sen aikaisella valmistustekniikalla.
Zen+:ssa oli lieviä pettymyksiä sekä kohtuu rankka virrankulutus, että suorituskyvyn miltei olematon nousu.
-------------------
Anantechin testien poikkeamat on kieltämättä hyvin mielenkiintoiset, toivottavasti saadaan selville, mistä johtuu tuo tulosten huomattava poikkeaminen muista. Rikkinäistä rautaa vai pieleen menneet säädöt? Vai poikkeuksellisen hyvät säädöt.

 

[Threadripper]

AMD oli senverran heikossa taloudellisessa hapessa, jotta ei niillä ollut varaa, eikä mitään järkeäkään (eikä resursseja) käydä suunnittelemaan montaa prosessoria rinnakkain. On täysin selvä, että resurssit piti suunnata s.e. Zen saataisiin myyntiin, mahdollisimman äkkiä kun se oli kuitenkin selkeä parannus edellisiin. Selkeästi oltiin valmiita pudottamaan ominaisuuksia ja hidastamaan kokonaisuutta, kunhan vain edes JOTAIN saatiin ulos ja lopputuloksena oli välttävä julkaisu: Prossu, jossa oli mm. muistiyhteensopivuusongelmia ja testaaminen hoidettiin osittain muutenkin ensimmäisten käyttäjien toimesta, joka paljasti vielä ilmeisesti ihan keveitä FW muutoksia vaatineen ongelmankin (raskaassa hommassa, kuten kääntämisessä esiintyneet ongelmat). Eiköhän Zen2:nenkin ole ihan vielä etupäässä viilaus versio, jossa otetaan käyttöön pois jätettyjä ominaisuuksia ja korjaillaan pahimpia hitauden aiheuttajia, muutamien uusien ominaisuuksien lisäksi.

Viimeksi (1999-2000) AMD:lla oli vielä vähemmän rahaa ja silti oli varaa suunnitella kaksi arkkitehtuuria rinnakkain. Nyt AMD:lla oli varaa suunnitella kolmea arkkitehtuuria joista kahta rinnakkain. Sitä kolmatta ei ehkä julkaista koskaan (K12, ARM-pohjainen).

Jos Zen2 olisi "viilausversio" siitä olisi varmasti otettu jotain viilauksia 2000-sarjaan. Koska mitään ei otettu (ei ollut mitä ottaa), se kertoo ettei Zen2 ole Zen1:n jatkokehittely vaan enemmän oma tuotoksensa.

------------------
Mitä tulee kilpailutilanteeseen Zen2:n julkaisussa, niin sen näkee vasta sitten. Prosessien ongelmat kuitenkin kasvavat kokoajan ja kaikilla valmistajilla on ollut perinteisesti lähiaikoina olettaa parempia ominaisuuksia, kun on lopulta saatu. Lisäksi silloin on sitten kilpailijallakin sen aikaiset prossut, sen aikaisella valmistustekniikalla.
Zen+:ssa oli lieviä pettymyksiä sekä kohtuu rankka virrankulutus, että suorituskyvyn miltei olematon nousu.
-------------------
Anantechin testien poikkeamat on kieltämättä hyvin mielenkiintoiset, toivottavasti saadaan selville, mistä johtuu tuo tulosten huomattava poikkeaminen muista. Rikkinäistä rautaa vai pieleen menneet säädöt? Vai poikkeuksellisen hyvät säädöt.

Tässä suhteessa ei ole AMD:lla suurta hätää. On selkeä parannus vaikka GF:n uusi prosessi olisi edes nykyisen Intelin prosessin tasoa. Intelillä on suurempi ongelma koska 10nm prosessin pitäisi olla selvä parannus 14nm prosessiin nähden eikä vain "muutama prosentti lisää kellotaajuutta".

-------------------

Kolme päivää ovat "etsineet virheitä", hiljaista edelleen. Ehkä mitään ei ole tehty väärin, saavat kauan etsiä virheitä joita ei ole

 

[E.T]

Jos Zen2 olisi "viilausversio" siitä olisi varmasti otettu jotain viilauksia 2000-sarjaan. Koska mitään ei otettu (ei ollut mitä ottaa), se kertoo ettei Zen2 ole Zen1:n jatkokehittely vaan enemmän oma tuotoksensa.

Zen+ on Zenin viilaus, jossa on parannettu helposti ja pienin resurssein korjattavia asioita.
Zen2 on se missä parannuksiin on panostettu oikeasti enemmän resursseja ja aikaa ja sen mitä uusi valmistusprosessi transistoribudjetteineen mahdollistaa.

Zen1 on se pääarkkitehtuurin ensimmäinen toteutus, joka oli niillä resursseilla, valmistusprosessilla ja aikataululla saavutettavissa.
(tietenkin valmistusprosessin osalta aina joudutaan arvioimaan)

Ei prosessoreja missään "tyhjiössä" toisistaan irrallaan suunnitella.
Eikä AMD:llä taatusti olisi ollut sekä CPU että GPU puolen kummankin rämpiessä varaakaan useampaan yhtäaikaiseen erilliseen kehityshaaraan
Sen takia Bulldozeristakaan ei moneen vuoteen yritetty tehdä yhtään uutta high end julkaisua.

 

[Threadripper]

Zen+ on Zenin viilaus, jossa on parannettu helposti ja pienin resurssein korjattavia asioita.
Zen2 on se missä parannuksiin on panostettu oikeasti enemmän resursseja ja aikaa ja sen mitä uusi valmistusprosessi transistoribudjetteineen mahdollistaa.

Zen1 on se pääarkkitehtuurin ensimmäinen toteutus, joka oli niillä resursseilla, valmistusprosessilla ja aikataululla saavutettavissa.
(tietenkin valmistusprosessin osalta aina joudutaan arvioimaan)

Ei prosessoreja missään "tyhjiössä" toisistaan irrallaan suunnitella.
Eikä AMD:llä taatusti olisi ollut sekä CPU että GPU puolen kummankin rämpiessä varaakaan useampaan yhtäaikaiseen erilliseen kehityshaaraan
Sen takia Bulldozeristakaan ei moneen vuoteen yritetty tehdä yhtään uutta high end julkaisua.

Mitä Zen+:ssa viilattiin? Tämänhetkisten tietojen mukaan ainoastaan välimuisteja. Ei siis käytännössä mitään ja aikaa oli yli 3 vuotta. Yksi asia lisää joka viittaa siihen ettei Zen2 ole Zen1:n jatkokehittely vaan osittain oma projektinsa.

En tuollaista sanonutkaan. Sanoin Zen2:n olevan se jonka pohjalle kaikki tulevat Zenit rakennetaan. AMD:lla oli myös vuosina 1999-2000 varaa tehdä vastaavalla tavalla, miksi ei olisi nytkin? Bulldozerista ei yritetty tehdä Piledriverin jälkeen high end julkaisua koska 1. panostus oli Zeniin, 2. Steamrollerista ei olisi pystynyt pyytämään paljoakaan enempää kuin Piledriveristä ja 3. 6/8-ytimisille Piledrivereille ei ollut käytännössä minkäänlaista kilpailua Intelin puolelta*. AMD olisi käytännössä kilpaillut itsensä kanssa.

*Intelin 6-ytimiset maksoivat paljon ja 8-ytimiset omaisuuden. Täysin eri kastissa kuin Piledriver.

 

[Griffin]

Mitä Zen+:ssa viilattiin? Tämänhetkisten tietojen mukaan ainoastaan välimuisteja. Ei siis käytännössä mitään ja aikaa oli yli 3 vuotta. Yksi asia lisää joka viittaa siihen ettei Zen2 ole Zen1:n jatkokehittely vaan osittain oma projektinsa.

En tuollaista sanonutkaan. Sanoin Zen2:n olevan se jonka pohjalle kaikki tulevat Zenit rakennetaan. AMD:lla oli myös vuosina 1999-2000 varaa tehdä vastaavalla tavalla, miksi ei olisi nytkin? Bulldozerista ei yritetty tehdä Piledriverin jälkeen high end julkaisua koska 1. panostus oli Zeniin, 2. Steamrollerista ei olisi pystynyt pyytämään paljoakaan enempää kuin Piledriveristä ja 3. 6/8-ytimisille Piledrivereille ei ollut käytännössä minkäänlaista kilpailua Intelin puolelta*. AMD olisi käytännössä kilpaillut itsensä kanssa.

*Intelin 6-ytimiset maksoivat paljon ja 8-ytimiset omaisuuden. Täysin eri kastissa kuin Piledriver.

AMD:llä oli kiire potkia porukkaa ulos, ei siellä ollut sen paremmin rahallista, kuin työvoimaakaan kehitellä useita vaihtoehtoja moneen vuoteen. Sama resurssipula on tiputtanut AMD:n näyttiskisassa ihan selkeästi.

Välimuisteja, turbotiloja, muistiohjainta, valmistusprosessia ilmeisesti tai jotain, jolla saatiin inasen lisää kelloja.
Niin Zen2 rakennetaan tämän Zenin pohjalle, missään ei ole oikeasti todisteita mistään muusta, vaan lähinnä päinvastoin. Zen 3 taas jatkokehitetään siitä edelleen..
---------------
Jos muut testaajat saavat yhteneväisiä tuloksia ja anandtech selkeästi erilaisia, niin silloin vaihtohtoina on:
1. Kaikki muut ovat tehneet väärin.
2. Anantech on sössinyt jonkun asian pieleen.
3. Prossuissa /emoissa on joku asia, joka vaikuttaa suuresti nopeuteen ja Anandilla oli sopiva prossu, emo ja bios yhdistelmä, että homma toimi oikein ja muilla bugiset laitteet.

Tällähetkellä todennäköisin vaihtoehto tosin vaikuttaisi olevan Anandin virhe / rikkonainen laite, mikään ei viittaa mihinkään muuhun vaihtoehtoon...
Nykylaitteet kun helposti vastaavat pieneen mokaan esim jännitteiden tai jäähyn kanssa selkeällä hidastamisella, kärähtämisen tai kaatumisen sijasta...

 

[Deleted member 4604]

1) L2-välimuistiviivebenchmarkki threadripperillä ja EPYCillä
2) Joku reverse-engineerattu agesa-versio-hack tms. jossa se L2-viive olisi pakotettu 12 kellojaksoon - saisiko sillä aikaiseksi ilmiön, että ensimmäsiet zeppelinit bugaisi, myöhemmin valmistetut myöhemmän steppingin versiot toimisi.

Kaikki tehonhallinta disabloitu, kiinteät 3.5GHz kellot, 3RA:

Summit Ridge (ZP-B1):

L1 = 1.14894ns (4.020C)
L2 = 4.88886ns (17.107C)
L3 = 12.7849ns (44.737C)

Threadripper (ZP-B1):

L1 = 1.16424ns (4.073C)
L2 = 4.95233ns (17.328C)
L3 = 12.95440ns (45.327C)

Pinnacle Ridge (ZP-B2i):

L1 = 1.14826ns (4.017C)
L2 = 3.45446ns (12.087C)
L3 = 10.78042ns (37.720C)

 

[hkultala]

Tai esim. arkkitehtuuri oli valmis, firmware ei. Kun ei tiedä mistä asia lopulta johtui.
AMD toimii samaan tapaan kuin Athlon/Athlon64:n tapauksessa. Suunnitellaan molempia rinnakkain

EI. Missään vaiheessa ei ollut SAMAA VAIHETTA SUUNNITTELUSTA rinnakkain K7n ja K8n kanssa.

K8n suunnittelu alkoi vasta kun kaikki arkkitehtuurisuunnittelu K7lle oli täysin valmis. Ja RTL-suunnittelukin oli jo k7n ekalle mallille käytännössä valmis ennen kuin K8n suunnittelu alkoi.

, Athlon on pikaversio joka valmistuu hieman nopeammin ja hoitaa homman siihen saakka kunnes Athlon64 saadaan toimimaan. Heti kun Athlon64 toimii, Athlon lentää roskiin ja kaikki jatkokehitys Athlon64:n.

Ei. Athlon ei ollut mikään "pikaversio" vaan sen suunnitteluun käytettiin käytännössä todennäköisesti ENEMMÄN aikaa kuin K8n suunnitteluun, ja se tehtiin täysin puhtaalta pöydältä.
K8 taas oli suoraa K7n jatkokehitelmää.

K6-3 oli se "pikaversio" joka kehitettiin K6n pohjalta täyttämään aukkoa kunnes K7 n valmis.

Selkeä ero toimintatavoissa on AMD:n ja Intelin välillä

Ei. Ihan sama toimintatapa kuin Intelillä.

AMD suunnitteli K6n ja jatkokehitti siitä K6-2n ja K6-3n.
AMD suunnitteli ensin K7n ja jatkokehitti siitä thunderbirdin/spitfiren, palominon/morganin, K8n, Phenomin ja Phenom II:n
AMD suunnitteli ensin Bobcatin ja jatkokehitti siitä Jaguarin
AMD suunnitteli ensin Builldozerin ja jatkokehitti siitä Piledriverin, Steamrollerin ja Excavatorin

Intel suunnitteli ensin Pentiumin ja sitten jatkokehitti siitä pentium-MMX:n
Intel suunnitteli ensin PPron ja jatkokehitti siitä Pentium 2n, pentium 3n, ja myöhemmin pentium M:n, coren, core 2:n ja Nehalemin.
Intel suunnitteli ensin Willametten ja jatkokehitti siitä ainakin northwoodin (Se, kuinka paljon Presscott pohjasi willametteen ja kuinka paljon se oli "puhtaalta pöydältä suunniteltu" ei ole oleellista)
Intel suunnitteli ensin Sandy Bridgen ja jatkokehitti Well-sarjan ja Lake-sarjan.

Ainoa ero intelin ja AMDn toimintatavoissa on viime aikoina ollut se, että Intel on vuorovuosin julkistanut kokonaan uuden tai suuria muutoksia kokeneen mikroarkkitehtuurin, ja vuorovuosina melkein saman mikroarkkitehtuurin valmistustekniikkaparannuksilla (tic-toc).
AMD on taas julkistanut uuden tai paljon muutetun mikroarkkitehtuurin heti uudella valmistustekniikalla, ja sitten seuravana vuonna ehkä julkaissut tästä "viilatun mallin" jossa on (suorituskykyyn vaikuttavia) bugeja korjattu ja kriittisiä polkuja optimoitu, ja seuraavana vuonna taas julkaissut selvästi uudistetun mikroarkkitehtuurin uudella valmistustekniikalla valmistettuna.

Paitsi että intelkin on jo lopettanut tic-toc-politiikkansa valmistustekniikoiden kehityksen hidastumisen myötä.


Lisäksi molemmilla oli tuossa n. 15v sitten omat harha-askeleensa:
AMD alkoi alunperin K8n jälkeen suunnittelemaan täysin puhtaalta pöydältä uutta "K9"-arkkitehtuuria mutta se kuopattiin kesken kehityksen, ja sen sijaan AMD kehitti nopeasti Phenomin K8n pohjalta.

Intelillä taas kuopattiin Tejas ja palattiin P6-pohjaisiin arkkitehtuureihin.

Eikä AthlonXP:ta edes olisi julkaistu ilman Athlon64:n viivästymistä.

Väärin.

AMDllä oli todella aikaisin roadmapeissään näkyvissä paljon erilaisia K7-johdannaisia. Siellä näkyi esim. järeä isolla integroidulla L2-välimuistilla varustettu palvelinmalli koodinimellä "mustang". Tämän piirin piti sisältää kaikki ne parannukset jotka palominossa oli, sekä megatavuluokan L2-välimuisti. Lopulta Mustangin L2-välimuistia pienennettiin todella radikaalisti ja sama ydin julkaistiin 256 kiB L2-kakulla piirillä jonka koodinimi oli Palomino. Ja tätä samaa piiriä myytiin sekä palvelimiin nimellä Athlon MP että kuluttajille nimellä Athlon XP. Sama ydin päätyi myös johonki Duroneihin 64 kiB L2-kakun kanssa(piirin koodinimi Morgan).

Eikä AMDllä olisi ollut mitään edellytyksiä saada K8ia ulos vuonna 2001, ja 180nm prosessilla K8-pohjainen piiri olisi ollut joka tapauksessa liian iso halpissegmentiin(duron/sempron).

AMD kertoi saaneensa ensimmäiset Ryzen testikappaleet huhtikuussa 2016 ja Zen2 arkkitehtuuri oli valmis syyskuussa 2015.

ARKKITEHTUURI on täysin eri asia kuin piirin SUUNNITTELU.

Sen jälkeen kun arkkitehtuuri on valmis, pitää vielä TOTEUTTAA SE, eli koodata se RTL jollain laitteistonkuvauskielellä. ja tämä on se vaihe, mihin kuluu eniten miestyötunteja. Ja sitten se pitää vielä optimoida valmistusprosessille ja testata yms.

Eli ennemminkin sanoisin AMD:n kehittäneen molempia rinnakkain

LIUKUHIHNOITETUSTI, ei "samaan aikaan aloittaen rinnakkain" eikä missään vaiheessa SAMAA ASIAA tehden rinnakkain.

mutta jossakin vaiheessa Zen1 projekti lainasi osia Excavatorista ja luultavasti monia asioita jätettiin kokonaan pois samalla kun Zen2:ta suunniteltiin Zen1:sta erillään pitämättä suurempaa kiirettä.

Ei, vaan oli yksi "zen-arkkitehtuurinkehityslinja". Ja sitten kun saatiin siitä ensimmäinen toimiva(täysin x86n toteuttava) ja suorituskyvyltään riittävän hyvä versio valmiiksi, julistettiin että tässä on nyt zen1n arkkitehtuuri ja sen pohjalta alettiin sitten koodata RTLää jne.
Mitään arkkitehtuurikehitystä ei kuitenkaan lopetettu, vaan se jatkui siitä suoraan zen2n kehityksenä.

Heti kun Zen1 oli arkkitehtuurin osalta valmis, osa Zen2 tiimistä siirtyi keskittymään Zen1:n saamiseen lopulliseksi tuotteeksi osan viimeistellessä Zen2 arkkitehtuuria jonka valmistuttua kaikki resurssit Zen1:n saamiseen toimintakuntoon.

Ei. Sama tiimi suunnitteli sekä zenin että zen2n. Ja porukka joka speksaa arkkitehtuuria on aivan eri porukka kuin se, joka koodaa RTLää, sovittaa sitä RTLää tietylle valmistusprosessille, tai testaa tehtasta tulleita piirejä. Toki arkkitehtuuriporukan pitää olla loppupäässäkin mukana, mutta lähinnä kirjoittamassa testiohjelmia, koska he tietävät parhaiten, miten piirin eri osien pitäisi reagoida toisiinsa.

Mitä yritän sanoa on se ettei Zen2 ole niin paljoa tehty Zen1:n pohjalle kuin Zen3 tullaan tekemään Zen2:n pohjalle.

Ihan sama mitä yrität sanoa kun olet vaan päästäsi keksinyt asioita, ja pihalla siitä kuinka piirejä suunnitellaan. Olet yksinkertaisesti väärässä.


Suosittelen lukemaan Robert Colwellin kirjan "pentium chronicles". Kertoo Pentium pro:n kehitystyöstä.

 

[Threadripper]

AMD:llä oli kiire potkia porukkaa ulos, ei siellä ollut sen paremmin rahallista, kuin työvoimaakaan kehitellä useita vaihtoehtoja moneen vuoteen. Sama resurssipula on tiputtanut AMD:n näyttiskisassa ihan selkeästi.

Välimuisteja, turbotiloja, muistiohjainta, valmistusprosessia ilmeisesti tai jotain, jolla saatiin inasen lisää kelloja.
Niin Zen2 rakennetaan tämän Zenin pohjalle, missään ei ole oikeasti todisteita mistään muusta, vaan lähinnä päinvastoin. Zen 3 taas jatkokehitetään siitä edelleen..
---------------
Jos muut testaajat saavat yhteneväisiä tuloksia ja anandtech selkeästi erilaisia, niin silloin vaihtohtoina on:
1. Kaikki muut ovat tehneet väärin.
2. Anantech on sössinyt jonkun asian pieleen.
3. Prossuissa /emoissa on joku asia, joka vaikuttaa suuresti nopeuteen ja Anandilla oli sopiva prossu, emo ja bios yhdistelmä, että homma toimi oikein ja muilla bugiset laitteet.

Tällähetkellä todennäköisin vaihtoehto tosin vaikuttaisi olevan Anandin virhe / rikkonainen laite, mikään ei viittaa mihinkään muuhun vaihtoehtoon...
Nykylaitteet kun helposti vastaavat pieneen mokaan esim jännitteiden tai jäähyn kanssa selkeällä hidastamisella, kärähtämisen tai kaatumisen sijasta...

Onhan niitä useita vaihtoehtoja kehitetty ("Kissapiirit", custom APU't konsoleihin, Bulldozer-johdannaiset, näytönohjainpiirejä, Zen jne).

Täysin päinvastoin, mikään seikka ei puolla väitettä "Zen2 suunniteltiin Zen1:n päälle". Esitäppä todisteita tuon asian puolesta, olen esittänyt todella monta vastakkaisen asian puolesta.

---------------

Jossain sanottiin Anandtechin käyttäneen huonoa cooleria Intelin kanssa. En pääse tarkistamaan koska Anandin sivut on laitettu matalaksi

Nyt toimii taas. Kieltämättä Silverstone AR10-115XS on aika tuhnun oloinen cooleri.

EI. Missään vaiheessa ei ollut SAMAA VAIHETTA SUUNNITTELUSTA rinnakkain K7n ja K8n kanssa.

K8n suunnittelu alkoi vasta kun kaikki arkkitehtuurisuunnittelu K7lle oli täysin valmis. Ja RTL-suunnittelukin oli jo k7n ekalle mallille käytännössä valmis ennen kuin K8n suunnittelu alkoi.

K8:n arkkitehtuuri oli valmis vuonna 2000. Koska Athlon julkaistiin kesällä 1999, sen arkkitehtuuri oli valmis joskus 1998. Eli karkeasti parissa vuodessa kehitettiin K7:n pohjalle Hyper Transport, x86-64, integroitu muistiohjain, pidempi liukuhihna, SSE2 jne. Vähän liian nopeaa toimintaa.

Ei. Athlon ei ollut mikään "pikaversio" vaan sen suunnitteluun käytettiin käytännössä todennäköisesti ENEMMÄN aikaa kuin K8n suunnitteluun, ja se tehtiin täysin puhtaalta pöydältä.
K8 taas oli suoraa K7n jatkokehitelmää.

K6-3 oli se "pikaversio" joka kehitettiin K6n pohjalta täyttämään aukkoa kunnes K7 n valmis.

Kuten yllä sanoin, AMD teki todella lyhyessä ajassa massiivisen suuria muutoksia, mikäli tuo K8 rakennettiin puhtaasti K7:n päälle pitää paikkaansa.

K6-3:ssa ei paljoa kehittelemistä ollut, L2 välimuistia prosessoriin eikä muuta.

Ei. Ihan sama toimintatapa kuin Intelillä.

AMD suunnitteli K6n ja jatkokehitti siitä K6-2n ja K6-3n.
AMD suunnitteli ensin K7n ja jatkokehitti siitä thunderbirdin/spitfiren, palominon/morganin, K8n, Phenomin ja Phenom II:n
AMD suunnitteli ensin Bobcatin ja jatkokehitti siitä Jaguarin
AMD suunnitteli ensin Builldozerin ja jatkokehitti siitä Piledriverin, Steamrollerin ja Excavatorin

Intel suunnitteli ensin Pentiumin ja sitten jatkokehitti siitä pentium-MMX:n
Intel suunnitteli ensin PPron ja jatkokehitti siitä Pentium 2n, pentium 3n, ja myöhemmin pentium M:n, coren, core 2:n ja Nehalemin.
Intel suunnitteli ensin Willametten ja jatkokehitti siitä ainakin northwoodin (Se, kuinka paljon Presscott pohjasi willametteen ja kuinka paljon se oli "puhtaalta pöydältä suunniteltu" ei ole oleellista)
Intel suunnitteli ensin Sandy Bridgen ja jatkokehitti Well-sarjan ja Lake-sarjan.

Ainoa ero intelin ja AMDn toimintatavoissa on viime aikoina ollut se, että Intel on vuorovuosin julkistanut kokonaan uuden tai suuria muutoksia kokeneen mikroarkkitehtuurin, ja vuorovuosina melkein saman mikroarkkitehtuurin valmsitustekniikkaparannuksilla (tic-toc).
AMD on taas julkistanut uuden tai paljon muutetun mikroarkkitehtuurin heti uudella valmistustekniikalla, ja sitten seuravana vuonna ehkä julkaissut tästä "viilatun mallin" jossa on (suorituskykyyn vaikuttavia) bugeja korjattu ja kriittisiä polkuja optimoitu, ja seuraavana vuonna taas julkaissut selvästi uudistetun mikroarkkitehtuurin uudella valmistustekniikalla valmistettuna.

Paitsi että intelkin on jo lopettanut tic-toc-politiikkansa valmistustekniikoiden kehityksen hidastumisen myötä.

Lisäksi molemmilla oli tuossa n. 15v sitten omat harha-askeleensa:
AMD alkoi alunperin K8n jälkeen suunnittelemaan täysin puhtaalta pöydältä uutta "K9"-arkkitehtuuria mutta se kuopattiin kesken kehityksen, ja sen sijaan AMD kehitti nopeasti Phenomin K8n pohjalta.

Intelillä taas kuopattiin Tejas ja palattiin P6-pohjaisiin arkkitehtuureihin.

Korjaisin tuota toista AMD riviä seuraavasti:

AMD suunnitteli K7:n ja K8:n. K7:sta jatkokehitettiin siitä Thunderbird/Spitfiren, Palomino/Morganin. K8:sta jatkokehitettiin Phenom ja Phenom II. Perusteluna yo. aikataululliset syyt.

Athlon64 menee ihan eri kategoriaan kuin "viilattu malli", jos verrataan Bulldozer/Piledriver.

Joidenkin huhujen mukaan niitä K9-arkkitehtuureita oli useampiakin kuin yksi. Samat huhut kertovat Bulldozerin olleen vasta kolmas yritys. Saattavat olla täysin keksittyjä. K10 kehitettiin vain paikkaamaan K9 epäonnistumisten aukkoja, se on selvä.

Väärin

AMDllä oli todella aikaisin roadmapeissään näkyvissä paljon erilaisia K7-johdannaisia. Siellä näkyi esim. järeä isolla integroidulla L2-välimuistilla varustettu palvelinmalli koodinimellä "mustang". Tämän piirin piti sisältää kaikki ne parannukset jotka palominossa oli, sekä megatavuluokan L2-välimuisti. Lopulta Mustangin L2-välimuistia pienennettiin todella radikaalisti ja sama ydin julkaistiin 256 kiB L2-kakulla piirillä jonka koodinimi oli Palomino. Ja tätä samaa piiriä myytiin sekä palvelimiin nimellä Athlon MP että kuluttajille nimellä Athlon XP. Sama ydin päätyi myös johonki Duroneihin 64 kiB L2-kakun kanssa(piirin koodinimi Morgan).

Eikä AMDllä olisi ollut mitään edellytyksiä saada K8ia ulos vuonna 2001, ja 180nm prosessilla K8-pohjainen pirii olisi ollut joka tapauksessa liian iso halpissegmentiin(duron/sempron).

AthlonXP aikana Athlon64:lle oli jo todellinen tarve. Mikäli valmistusteknisistä syistä Athlon64 olisi voitu julkaista AthlonXP:n sijaan, se olisi julkistettu. Athlon64:a ei pystytty tekemään (semiluotettavien lähteiden mukaan integroitu muistiohjain oli ongelma) joten piti väsätä AthlonXP. Myöskään Mustangia (jota ei koskaan julkaistu sellaisena kuin piti) ei olisi julkaistu ollenkaan mikäli Athlon64 olisi pystytty tekemään huomattavasti nopeammin. AMD todennäköisesti tiesi Athlon64:n ongelmat etukäteen.

ARKKITEHTUURI on täysin eri asia kuin piirin SUUNNITTELU.

Sen jälkeen kun arkkitehtuuri on valmis, pitää vielä TOTEUTTAA SE, eli koodata se RTL jollain laitteistonkuvauskielellä. ja tämä on se vaihe, mihin kuluu eniten miestyötunteja. Ja sitten se pitää vielä optimoida valmistusprosessille ja testata yms.

Nimenomaan, siksipä Zenin arkkitehtuurista prosessoriksi vaihe kestikin vuosia. Zen arkkitehtuurin suunnittelu alkoi elokuussa 2012, Zen2:n arkkitehtuuri oli valmis syyskuussa 2015. Tuossa ei juurikaan jää aikaa suunnitella Zen1:n pohjalta Zen2.

Tästä päästäänkin asiaan: mikäli Zen2 suunniteltiin Zen1:n päälle, AMD:lla on ollut vajaat 3 vuotta aikaa ottaa Zen2:n parannuksia Ryzen 2000-sarjaan. Mitä otettiin? Ei mitään.

LIUKUHIHNOITETUSTI, ei "samaan aikaan aloittaen rinnakkain" eikä missään vaiheessa SAMAA ASIAA tehden rinnakkain.

Kieltämättä parempi termi tuo.

Ei, vaan oli yksi "zen-arkkitehtuurinkehityslinja". Ja sitten kun saatiin siitä ensimmäinen toimiva(täysin x86n toteuttava) ja suorituskyvyltään riittävän hyvä versio valmiiksi, julistettiin että tässä on nyt zen1n arkkitehtuuri ja sen pohjalta alettiin sitten koodata RTLää jne.
Mitään arkkitehtuurikehitystä ei kuitenkaan lopetettu, vaan se jatkui siitä suoraan zen2n kehityksenä.

Tuon teorian pitäessä paikkaansa AMD olisi voinut helposti julkaista Zen1.5:n. Mitään sellaista ei ilmeisesti tule vaan hypätään suoraan Zen2:n. Siinä on olemassa riski koska valmistustekniikka vaihtuu.

Ei. Sama tiimi suunnitteli sekä zenin että zen2n. Ja porukka joka speksaa arkkitehtuuria on aivan eri porukka kuin se, joka koodaa RTLää, sovittaa sitä RTLää tietylle valmistusprosessille, tai testaa tehtasta tulleita piirejä. Toki arkkitehtuuriporukan pitää olla loppupäässäkin mukana, mutta lähinnä kirjoittamassa testiohjelmia, koska he tietävät parhaiten, miten piirin eri osien pitäisi reagoida toisiinsa.

Sama tiimi varmasti muttei välttämättä yhtenä tiiminä tiimin sisällä.

Ihan sama mitä yrität sanoa kun olet vaan päästäsi keksinyt asioita, ja pihalla siitä kuinka piirejä suunnitellaan. Olet yksinkertaisesti väärässä.

Suosittelen lukemaan Robert Colwellin kirjan "pentium chronicles". Kertoo Pentium pro:n kehitystyöstä.

Olen esittänyt perusteluita arkkitehtuurisuunnittelun suhteen jotka pätevät aikataulullisesti hyvin yhteen. Sinä olet esittänyt periaatteessa hyviä teorioita mutta niiden osalta voidaan todeta AMD:n olevan välillä uskomattoman nopea ja välillä aivan uskomattoman hidas. Juuri sen takia en niihin usko.

Tuon kirjan voisi joskus lukea kun ehtisi.

 

[Sampsa]

Jees eiköhän riitä arkkitehtuurin kehitys, aikataulut ja kiirehtimiset tämän artikkelin kommenteissa ja keskitytään tuloksiin

 

[hkultala]

Onhan niitä useita vaihtoehtoja kehitetty ("Kissapiirit", custom APU't konsoleihin, Bulldozer-johdannaiset, näytönohjainpiirejä, Zen jne).


Täysin päinvastoin, mikään seikka ei puolla väitettä "Zen2 suunniteltiin Zen1:n päälle". Esitäppä todisteita tuon asian puolesta, olen esittänyt todella monta vastakkaisen asian puolesta.

Et ole esittänyt yhtään todistetta. Olet vaan höpötellyt jotain omaa mutuasi.

K8:n arkkitehtuuri oli valmis vuonna 2000.

ehkä, tosin se mitä tiedetään oli, että x86-64-käskykanta-arkkitehtuuri oli valmis 2000.

K8-prosessorin arkkitehtuuritason suunnittelu on sitten täysin eri asia, eikä sen valmistumisaikataulusta ole varmuutta.

Siitä kun arkkitehtuuritason suunnittelu on valmis menee kuitenkin käytännössä vähintään pari vuotta tuotteen julkaisuun, koska välissä pitää myös tehdä se varsinainen piirisuunnittelu(RTLn kirjoittaminen), sen jälkeen layoutata piiri jollekin valmsitustekniikalle ja sitten vielä testata.

Koska Athlon julkaistiin kesällä 1999, sen arkkitehtuuri oli valmis joskus 1998.

Ei, vaan viimeistään 1997, ehkä jo 1996.

Sen RTL ja layout oli valmis viimeistään 1998, mutta arkkitehtuuritason suunnittelun valmistumisesta RTLn ja layoutin valmistumiseen menee vähintään vuosi, käytännössä usein selvästi kauemmin. Ja näistä julkaisuun vähintään toinen vuosi.

Olet pihalla kuin lumiukko siitä mitä vaiheita mikropiirin suunnittelussa, ja vaikka yritän sitä selittää niin mitään ei tunnu menevän kaaliin.

Eli karkeasti parissa vuodessa kehitettiin K7:n pohjalle Hyper Transport, x86-64, integroitu muistiohjain, pidempi liukuhihna, SSE2 jne. Vähän liian nopeaa toimintaa.

Edelleenkin olet täysin pihalla siitä mitä arkkitehtuuritason suunnittelulla tarkoitetaan, ja mitä vaiheita on mikropiirin suunnittelussa.

Ja siitä, millainen homma rinnakkaistuu, ja millainen homma ei.

On aina paljon helpompaa ja nopeampaa ottaa valmis toimiva ratkaisu kuin alkaa kehittämään jotain uutta tyhjän päältä.

Jim Keller, joka oli yksi K8n pääarkkitehdeista, liittyi AMDlle vasta vuonna 1998

Siitä kun K7n arkkitehtuuritason suunnittelu oli valmis, meni yli kuusi vuotta K8n julkaisuun.

Kuten yllä sanoin, AMD teki todella lyhyessä ajassa massiivisen suuria muutoksia, mikäli tuo K8 rakennettiin puhtaasti K7:n päälle pitää paikkaansa.

Kun korjataan vuosiluvut oikeiksi, ei ole mitään "todella lyhyttä aikaa".

Eikä ollut mitään "massiivisia muutoksia". Yhtään kun katsoo ytimien sisuskaluja niin mikroarkkitehtuuri on hyvin samanlainen, hyvin suoraan K7n pohjalta kehitetty.

Ja "lyhyt aika"kin (joka tosin ei tässä päde) olisi nimenomaan argumentti sen puolesta, että kehotettiin vanhan pohjalta. Lyhyessä ajassa nimenomaan ei olisi aikaa tehdä tyhjältä pöydältä, mutta on aikaa modata jo toimivaa.

K6-3:ssa ei paljoa kehittelemistä ollut, L2 välimuistia prosessoriin eikä muuta.

Niin, sen takia se saatiin ulos nopeasti "hätäratkaisuna".

... paitsi että se homma jossa mielestäsi "ei paljoa kehittelemistä ollut", L2n lisääminen prosessoripiirille osoittautui selvästi luultua vaikeammaksi. K6-3n saannot ja kellotaajuudet oli surkeat.

Korjaisin tuota toista AMD riviä seuraavasti:

AMD suunnitteli K7:n ja K8:n. K7:sta jatkokehitettiin siitä Thunderbird/Spitfiren, Palomino/Morganin. K8:sta jatkokehitettiin Phenom ja Phenom II. Perusteluna yo. aikataululliset syyt.

HUOH. Voisitko nyt yrittää oppia ja ymmärtää jotain tuon asioiden omastapäästäkeksimisesi sijaan. Mikään missän (piirien mikroarkkitehturii, niiden kehitysaikataulut, AMDn kommentit) ei tue näitä päähänpinttymiäsi.

Athlon64 menee ihan eri kategoriaan kuin "viilattu malli", jos verrataan Bulldozer/Piledriver.

Nyt taas olkiukkoilet. En ole missään väittänyt Athlon 64sta/K8a "viilatuksi K7ksi" vaan NIIDEN JATKOKEHITELMÄKSI.

Jatkokehitelmä. K8 on Samantasoinen jatkokehitelmä K7sta kuin esim. core2 on P6sta.

Arkkitehtuuri voidaan joko kehittää käytännössä täysin puhtaalta pöydältä, tai se voi olla selvä jatkokehitelmä vanhasta, tai se voi olla vain pikkuviilaus.

Joidenkin huhujen mukaan niitä K9-arkkitehtuureita oli useampiakin kuin yksi. Samat huhut kertovat Bulldozerin olleen vasta kolmas yritys. Saattavat olla täysin keksittyjä. K10 kehitettiin vain paikkaamaan K9 epäonnistumisten aukkoja, se on selvä.

AthlonXP aikana Athlon64:lle oli jo todellinen tarve.

2001 jolloin se julkaistiin, athlon XP pärjäsi erinomaisesti, eikä mitään tarvetta athlon64lle ollut. Sen sijaan thunderbird EI enää pärjännyt erinomaisesti ja athlon XP nimenomaan tarvittiin sen takia.

Athlon XP alkoi jäädä intelille 2002 kun intel sai julkaistua nopeammalla kellolla ja nopeammalla väylällä vartustettuja northwoodeja.

Mutta athlon XP, palomino-ydin (ja siitä shrinkatut throughbred ja barton) olivat markkinoilla yli kaksi vuotta AMDn nopeimpina kuluttajaprossuina.

Mikäli valmistusteknisistä syistä Athlon64 olisi voitu julkaista AthlonXP:n sijaan, se olisi julkistettu.

Tämä on saman tason väite kuin että "mikäli AMD olisi voinut vuonna 2014 julkaista 6 GHz ryzen-prosssorin, sen ei olisi tarvinnut julkaista excavatoria."

Athlon64:a ei pystytty tekemään (semiluotettavien lähteiden mukaan integroitu muistiohjain oli ongelma) joten piti väsätä AthlonXP. Myöskään Mustangia (jota ei koskaan julkaistu sellaisena kuin piti) ei olisi julkaistu ollenkaan mikäli Athlon64 olisi pystytty tekemään huomattavasti nopeammin. AMD todennäköisesti tiesi Athlon64:n ongelmat etukäteen.

HERÄTYS: palominolla ja clawhammerilla oli YLI 2 VUOTTA VÄLIÄ.

AMDllä ei ollut mitään edellytyksiä julkaista K8a vuonna 2001. Jos kaikki olisi mennyt AMDn kannalta oikein optimaalisesti ja mitään myöhästelyäj (joita käytännössä AINA tapahtuu) K8 olisi voitu julkaista loppuvuonna 2002, vuosi athlon XPn jälkeen.

Tämän vuoden ajankin AMD todellakin tarvitsi Athlon XP:tä, thunderbird sai selvästi köniin silloisilta P4lta.

Nimenomaan, siksipä Zenin arkkitehtuurista prosessoriksi vaihe kestikin vuosia. Zen arkkitehtuurin suunnittelu alkoi elokuussa 2012, Zen2:n arkkitehtuuri oli valmis syyskuussa 2015. Tuossa ei juurikaan jää aikaa suunnitella Zen1:n pohjalta Zen2.

Ei sitä aikaa tarvita vuosia kun SE JATKOKEHITETÄÄN SEN POHJALTA. Ymmärrätkö niinkuin YHTÄÄN miten YHTÄÄN MINKÄÄN ASIAN tuotekehitys toimii?

Sen jälkeen kun zen1n mikroarkkitehtuuri oli valmis AMDllä oli toimiva x86n toteuttava arkkitehtuuri.

Se, että sinne jo toimivaan arkkitehtuuriin speksataan uusi koko jollekin käskypuskurille on asia jonka voi tehdä vaikka 5 minuutissa. Ja sen jälkeen voi olla jälleen uusi toimiva arkkitehtuuri
(jonka RTL on toki toteuttamatta, mutta se tehdään eri vaiheessa).

Tai se, että speksataan uusi leveys vektoriyksikölle tai sen haarautumisennustuspuskurin kokoa vaihdetaan on paljon yksinkertaisempi homma että tyhjästä kehitetään arkkitehtuuri joka toteuttaa x86n

Käytännössä siitä arkkitehtuurista jota kehitetään jatkuvasti pystyisi melkein koska tahansa "ottamaan ulos uuden mallin, ja alkaa toteuttamaan sille RTLää. (hyvä tapa tuotekehityksessä on, että pidetään AINA tuoreinta toimivaa kehitysversiota "päähaarassa" , ja "rikkovat muutokset" tehdään omissa haaroisssaan, jotka mergetetään päähaaraan vasta kun ne on saatu toimimaan)

Nämä arkkitehtuuritason muutoksen sitten vaativat sen, että osa RTLstä on koodattava uusiksi. Se RTL voidaan koodata uusiksi myöhemmin. Arkkitehtuuritason suunnittelu voi olla valmis vaikka RTL ei ole valmis.

Se, mitä AMDllä nimenomaan ei ole on työvoima moneen rinnakkaiseen projektiin.


Esimerkkiaikataulu siitä miten käytännössä homma todennäköisesti suurinpiirtein mennyt (raven ridge tosin jätetty tästä pois)

Q3-2012 -> Q2-2014 zen1n arkkitehtuuritason suunnittelu
Q2-2014 -> Q3-2015 zen2n arkkitehtuuritason suunnittelu
Q3-2015 -> Q4-2016 zen3n arkkitehtuuritason suunnittelu
Q4-2016 -> Q1-2018 zen4n arkkitehtuuritason suunnittelu
Q1-2018 -> zen5n arkkitehtuuritason suunnittelu

Q4-2013 -> Q4-2015 zenin RTL ja sovitus "14m" prosessille (RTL-kehitys voidaan aloittaa siinä vaiheessa kun arkkitehtuurikehitys on hiukan kesken, mutta se pääsee kunnolla vauhtiin kun arkkitehtuuri on lyöty lukkoon)
Q4-2015 -> Q2-2017 zenin testaus ja valmistelu julkaisua varten
Q4-2016 -> zen1n massavalmistus
Q1-2017 ensimmäisten zen1n julkaisu

Q1-2017 -> Q2-2017 zenin sovitus "12nm" prosessille ja mahdollisten bugikorjausten ja kriittisten polkujen optimointien RTL-implementointi (zen+n synty)
Q2-2017 -> Q2->2018 zen+n testaus ja valmistelu julkaisua varten
Q1-2018 -> zen+n massavalmistus (pullonkaulana pinnacle ridgellä "12nm" prosessin odottelu?)
Q2-2017 ensimmäisten zen1n julkaisu

Q3-2015 -> Q4-2017 zen2n RTL ja sovitus "7nm" valmistusprosessille. (hitaampi kuin zen1in kanssa, koska 1) aluksi suurin osa RTL-insinööreistä teki zen1stä jotta se saadaan pihalle aikaisin 2) 7nm valmistustekniikka on upouusi, ja sitä pitää odotella)
Q4-2017 -> Q4-2018 zen2n testaus ja valmistelu julkaisua varten
Q3-2018 -> zen2n massavalmistus

Q4-2016 -> zen3:n RTL ja sovitus "7nm+" valmistustekniikalle

Q1-2018 -> zen4:n RTL

Tästä päästäänkin asiaan: mikäli Zen2 suunniteltiin Zen1:n päälle, AMD:lla on ollut vajaat 3 vuotta aikaa ottaa Zen2:n parannuksia Ryzen 2000-sarjaan. Mitä otettiin? Ei mitään.

Edelleenkään et ymmärrä mikä ero on arkkitehtuuritasolla ja RTL-tasolla. Puhut piirin arkkitehtuurista ymmärtämättä, mitä se tarkoittaa.


Ei otettu mitään zen2n arkkitehtuurista koska päätettiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa että arkkitehtuuri pidetään täysin samana, tehdään vain pienet bugikorjaukset.
Se arkkitehtuuri pitää TOTEUTTAA sillä laitteistonkuvauskielelllä RTL-tasolla ja zen2sta on olemassa RTL-toteutus vain optimoituna 7nm prosessille.

ja lisäksi, kun pidetään arkkitehtuuri samana, niin
1) piirin ja ytimen layout voidaan pitää täysin samana. Säästetään paljon työtä kun ei tarvi tehdä uutta layouttia
2) kun piirin layout pysyy samana, ei tarvi pelätä että jostain hyökkää joku uusi kriitinen polku joka hidastaa piiriä selvästi.
3) kun piiirn arkkitehtuuri pysyy samana, ei luoda siihen uusia bugeja, Saadaan paljon toimivampi piiri paljon pienemmällä testaamisella.

Tuon teorian pitäessä paikkaansa AMD olisi voinut helposti julkaista Zen1.5:n. Mitään sellaista ei ilmeisesti tule vaan hypätään suoraan Zen2:n. Siinä on olemassa riski koska valmistustekniikka vaihtuu.

Välissä tuli zen+, bugikorjattu ja valmistustekniikkaviilattu zen1. EIkä ole mitään "suoraan hyppäämistä" kun zen2 on zenin jatkokehitelmä.

Olen esittänyt perusteluita arkkitehtuurisuunnittelun suhteen jotka pätevät aikataulullisesti hyvin yhteen. Sinä olet esittänyt periaatteessa hyviä teorioita mutta niiden osalta voidaan todeta AMD:n olevan välillä uskomattoman nopea ja välillä aivan uskomattoman hidas. Juuri sen takia en niihin usko.

Olet lähinnä esittänyt sen, että kuinka pihalla olet siitä miten mikropiirejä suunnitellaan.

Sen lisäksi olet esittänyt täysin virheellisiä aikatauluja, johtuen juuri siitä että et ymmärrä mitä tietyt termit tarkoittavat.

Sinun teoriasi ja aikataulusi eivät sovi yhtään yhteen kun ymmärtää miten asiat oikeasti toimii ja mitkä ne TODELLISET AIKATAULUT ovat olleet.

 

[Sampsa]

Artikkeliin päivitetty Intel-tulokset Battlefield 1:n osalta (Originin uudelleenasennus auttoi):

 

[E.T]

Kieltämättä mielenkiintoista tuo 2600X:n käyminen kuumempana kuin 2700X Handbrakessa pienemmällä tehonkulutuksella.
Meniköhän prossujen merkintä ristiin vai sattuikohan siihen jokin muita kuumempana käyvä ydin, joka Primen rasituksessa ylittää jonkin kellojen hieman alemmaksi jättämisen rajan.

 

[Hiikeri]

Mitäs tää paska on? Takuu voi mennä jos käyttää muka jotain muuta kuin prossun mukana tullutta jäähdytintä eli AMD:n omaa.

Your Ryzen processor warranty states you may only use the stock cooler

Pakostakin joku jälkeen jäänyt aprilli-päivän uutinen?

 

[DjSunki]

Eihän tuossa olisi mitään järkeä. Sama kuin ampuisi itseään jalkaan. Tosin, millä sen edes todistaisivat että on käytetty jotain muuta kuin stokkia. Eipä siitä aftermarket coolerista sen kummempia jälkiä mihinkään jää

 

[Taneli-]

Tuo on varmaan sitä varten että käytetään jotain vanhaa eri alustaan tehtyä jäähyä esim. nippusiteillä kiinni tai ajetaan ilman jäähyä. Eli tuskin tarkoittivat parempia / tehokkaampia jäähyjä vaan jotain vanhoja reliikkejä mitä ihmisillä on kaapin perillä. Eli jos huoltoon tuodaan kone mistä näkee selvästi että ongelmana on jäähy tai sen puuttuminen voidaan tuohon vedota eikä jenkkilässä tyypit voi sanoa "ei me tiedetty, missään ei sanota".

 

[Oscar]

Milloinkas näille pitäis tulla halvemman piirisarjan emot myyntiin (B450)?

 

[Threadripper]

Mitäs tää paska on? Takuu voi mennä jos käyttää muka jotain muuta kuin prossun mukana tullutta jäähdytintä eli AMD:n omaa.

Your Ryzen processor warranty states you may only use the stock cooler

Pakostakin joku jälkeen jäänyt aprilli-päivän uutinen?

Samaa on ollut vuosituhannen alusta (AthlonXP jne) saakka. Käytännössä tuo tarkoittaa ettei Boxed prosessoria saa takuuseen ellei Boxed cooleri ole mukana.

 

[JiiPee]

Zenillä aika loppui kesken ja Zen2 jatkaa siitä mihin jäätiin, mutta ei sekään ole mikään final versio, kerta Zen3 on jo suunnittelupöydällä.

Zen5 työstetään jo, tosin välistä jää 4 vai 3 kun on tuolla jossain epäonnen luku tai jotain ihme mumbojumboa.

Prossu, jossa oli mm. muistiyhteensopivuusongelmia

Montakos Zen on jäänyt boottaamatta 2666 muisteilla jotka siis on virallisesti tuettu? Aivan niin ei todennäköisesti yhtään. Zen+ tuo virallinen tuki on noussut pykälällä.

Zen+:ssa oli lieviä pettymyksiä sekä kohtuu rankka virrankulutus, että suorituskyvyn miltei olematon nousu.

Clock for clock se virrankulutus on kyllä laskenut reilusti. En ymmärrä että mitä ihmettä sinä oikein odotit kun valmistusprosessi on jotakuinkii tismalleen sama kuin Zen 14nm, toi 12nm on ihan puhdasta markkinointi jargonia. Ilmeisesti komponentit on pienempiä mutta viivanleveyteen ei ole puututtu jonka takia ydin on tismalleen saman kokoinen kuin Zen.

En myöskään ymmärrä että mitä testejä sinä olet katsellut koska itse olen kyllä nähnyt ihan merkittävääkin parannusta suorituskykyyn, riippuen toki suoritettavasta tehtävästä, kaikessa ei toki ole tullut juuri lainkaan parannusta mutta sitten vastaavasti on kuormia joissa on tullut enemmän parannusta mitä edes luvattiin.

 

[shp]

Milloinkas näille pitäis tulla halvemman piirisarjan emot myyntiin (B450)?

Toimivat B350 emoissa uusimmalla bioksella =)

 

[calysto]

Crosshairiin uusi bios/agesa.

Linuxilla päivitetyllä bios/agesalla parempia tuloksia
AMD Ryzen 7 2700X Linux Performance Boosted By Updated BIOS/AGESA - Phoronix

Onko bios/agesa päivityksellä 0505 -> 0509 vaikutusta windows suorituskykyyn?

 

[svk]

Crosshairiin uusi bios/agesa.

Linuxilla päivitetyllä bios/agesalla parempia tuloksia
AMD Ryzen 7 2700X Linux Performance Boosted By Updated BIOS/AGESA - Phoronix

Onko bios/agesa päivityksellä 0505 -> 0509 vaikutusta windows suorituskykyyn?

Hurjia parannuksia testistä riippuen :o en löytänyt pikaseltaan tietoa tosta, niin onko missään tarkempaa tietoa päivityksestä?

 

[mRkukov]

Samaa on ollut vuosituhannen alusta (AthlonXP jne) saakka. Käytännössä tuo tarkoittaa ettei Boxed prosessoria saa takuuseen ellei Boxed cooleri ole mukana.

Mutta seqfault huoltoon piti lähettää vain cpu. Nyt kaksi 1700 boxia näytön alla korokkeena.

Tuohan on vain tuollainen varmuuden välttäminen eikä mikään muu.

 

[Hannibal]

Nyt selvisi erot Anandtechin suhteen. Sisäisen kellon asetukset vaihtelee tulisia Intelin suhteen ihan kauhiasti!
https://www.anandtech.com/show/12678/a-timely-discovery-examining-amd-2nd-gen-ryzen-results/2

 

[Sampsa]

Nyt selvisi erot Anandtechin suhteen. Sisäisen kellon asetukset vaihtelee tulisia Intelin suhteen ihan kauhiasti!
A Timely Discovery: Examining Our AMD 2nd Gen Ryzen Results

Tuota tulokset automatisoidulla testirutiinilla, älä testaa tai tutustu laitteisiin itse, älä analysoi tuloksia, vaan julkaise ne artikkelissa.

io-techin lukijoille tarjoillaan tulokset henkilökohtaisesti ajettuna, analysoituna ja pureskeltuna

 

[Agent_007]

Nyt selvisi erot Anandtechin suhteen. Sisäisen kellon asetukset vaihtelee tulisia Intelin suhteen ihan kauhiasti!
A Timely Discovery: Examining Our AMD 2nd Gen Ryzen Results

Asettaa taas muutamat pelitalot aika huonoon valoon, kun kellon tyypin vaihtaminen nostaa suorituskykyä 50%. Ihmetteken kyllä, että moista ei ole huomattu esim. Firaxis Gamesin QA:ssa.

 

[Griffin]

Clock for clock se virrankulutus on kyllä laskenut reilusti. En ymmärrä että mitä ihmettä sinä oikein odotit kun valmistusprosessi on jotakuinkii tismalleen sama kuin Zen 14nm, toi 12nm on ihan puhdasta markkinointi jargonia. Ilmeisesti komponentit on pienempiä mutta viivanleveyteen ei ole puututtu jonka takia ydin on tismalleen saman kokoinen kuin Zen.

En myöskään ymmärrä että mitä testejä sinä olet katsellut koska itse olen kyllä nähnyt ihan merkittävääkin parannusta suorituskykyyn, riippuen toki suoritettavasta tehtävästä, kaikessa ei toki ole tullut juuri lainkaan parannusta mutta sitten vastaavasti on kuormia joissa on tullut enemmän parannusta mitä edes luvattiin.

Kokonaisvirrankulutus on huippumalleilla noussut ja silti pärjää selkeästi huonommin, kuin oletin intelille pelikäytössä -> Pettymys.

Missään oikein tehdyssä testissä ei ole merkittäviä muutoksia entiseen tilanteeseen.

 

[E.T]

Asettaa taas muutamat pelitalot aika huonoon valoon, kun kellon tyypin vaihtaminen nostaa suorituskykyä 50%. Ihmetteken kyllä, että moista ei ole huomattu esim. Firaxis Gamesin QA:ssa.

Taisivat nämä haavoittuvuuspaikkaukset paljastaa ongelman täydet mittasuhteet...
HPET, by the way it is invoked, is programmed by a memory mapped IO window through the ACPI into the circuit found on the chipset. Accessing it is very much an IO command, and one of the types of commands that fall under the realm of those affected by the Spectre and Meltdown patches.

Mutta vähän ironista että kun Inteliä mainostetaan tuolla kellottelulla, niin sitten kellotustyökalujen HPET käyttö rokottaa suorituskykyä.

Missään oikein tehdyssä testissä ei ole merkittäviä muutoksia entiseen tilanteeseen.

Ja ainoat oikeat testit ovat ne jotka jättävät Intelistä paljastuneet heikkoudet huomiotta...

 

[Griffin]

Taisivat nämä haavoittuvuuspaikkaukset paljastaa ongelman täydet mittasuhteet...
HPET, by the way it is invoked, is programmed by a memory mapped IO window through the ACPI into the circuit found on the chipset. Accessing it is very much an IO command, and one of the types of commands that fall under the realm of those affected by the Spectre and Meltdown patches.

Mutta vähän ironista että kun Inteliä mainostetaan tuolla kellottelulla, niin sitten kellotustyökalujen HPET käyttö rokottaa suorituskykyä.


Ja ainoat oikeat testit ovat ne jotka jättävät Intelistä paljastuneet heikkoudet huomiotta...

Mitkä ihmeen heikkoudet? Jospa nyt vaikka pistäisit listan.

Itse laitoin noin lähinnä tuon Anandin takia. Testasivat alustoilla, joita oli testejä varten viritetty epämääräiseen tilaan, jolloin lopputulos olikin mitäsatuu puutaheinää.. Positiivistä on sentään, että tutkivat, mikä kusi ja nyt on ilmeisesti testit menossa uudestaan.

 

[Hannibal]

Taisivat nämä haavoittuvuuspaikkaukset paljastaa ongelman täydet mittasuhteet...
HPET, by the way it is invoked, is programmed by a memory mapped IO window through the ACPI into the circuit found on the chipset. Accessing it is very much an IO command, and one of the types of commands that fall under the realm of those affected by the Spectre and Meltdown patches.

Mutta vähän ironista että kun Inteliä mainostetaan tuolla kellottelulla, niin sitten kellotustyökalujen HPET käyttö rokottaa suorituskykyä.


Ja ainoat oikeat testit ovat ne jotka jättävät Intelistä paljastuneet heikkoudet huomiotta...

Mitkä ihmeen heikkoudet? Jospa nyt vaikka pistäisit listan.

Itse laitoin noin lähinnä tuon Anandin takia. Testasivat alustoilla, joita oli testejä varten viritetty epämääräiseen tilaan, jolloin lopputulos olikin mitäsatuu puutaheinää.. Positiivistä on sentään, että tutkivat, mikä kusi ja nyt on ilmeisesti testit menossa uudestaan.

Ymmärsitköhän tuota Anandtechin artikkelia ollenkaan?

Ne oli laitettu just oikeille asetuksille sen suhteen, että mittaohjelmat antaisivat mahdollisimman oikeita vastauksia...
Ongelma vain on se, että normikäytössä Inteli saa parempia tuloksia, kun emon kellot käyvät epätarkempaa aikaa.
Ja ongelman aiheitti se, että Ei sen enempää Intel, kuin AMD:kaan ole viime aikoina huudellut miten heidän prossut käyttäytyy milläkin asetuksella. Noita Anandtechin käyttämiä asetuksia käytetään mm. kun halutaan saada vertailukelpoisia tuloksia kelletuksia tehdessä. Eli oikein kurantit asetukset ne ovat. Tavallinen käyttäjä vain yleensä käyttää oletuksia, jotka saattavat siis erota noista tarkoista ja siksi kuvaavat paremmin sitä mitä odottaa, jos ottaa prossan käyttöön ilman mitään säätöjä.

 

[Hannibal]

Nyt selvisi erot Anandtechin suhteen. Sisäisen kellon asetukset vaihtelee tulisia Intelin suhteen ihan kauhiasti!
A Timely Discovery: Examining Our AMD 2nd Gen Ryzen Results

Tuota tulokset automatisoidulla testirutiinilla, älä testaa tai tutustu laitteisiin itse, älä analysoi tuloksia, vaan julkaise ne artikkelissa.

io-techin lukijoille tarjoillaan tulokset henkilökohtaisesti ajettuna, analysoituna ja pureskeltuna

Iso peukku!


Yllättävän isoja heittoja moisilla asetuksilla!

 

[JiiPee]

Tuota tulokset automatisoidulla testirutiinilla, älä testaa tai tutustu laitteisiin itse, älä analysoi tuloksia, vaan julkaise ne artikkelissa.

io-techin lukijoille tarjoillaan tulokset henkilökohtaisesti ajettuna, analysoituna ja pureskeltuna

Ei siinä automatisoinnissa ole mitään vikaa, jos itse kyseistä hommaa tekisin jatkuvasti niin kyllä itsekin scriptaisin testiajot. Automatisointi ei kuitenkaan vapauta tulosten analysoinnilta ja sen virheen Anandtech meni tekemään etteivät analysoineen tuloksia ajanpuutteeseen vedoten. Tästä päästään siihen että mielestäni Intelin, AMD:n ja novideon soisi antavan enemmän aikaa arvosteluiden tekoon. Gamers Nexus ei ottanut AMD:ltä review sample tai ei saanut, mutta saivat jotain muuta kautta lähes kuukauden etuajassa tuotteet joten siellä oli hyvin aikaa analysoida kaikkea ja aika kattavaa settiähän GN:ltä tämän takia on tullutkin.

Nostan kuitenkin hattua sinulle että jaksat manuaalisesti jauhaa noita. Vaikka se manuaalisesti ajelu ei sinäällään mitään lisäarvoa tuokkaan. Ainut mikä merkitsee on se datan analysointi.
Sinunkin käyttämistä testeistä saisi monta testiä scriptattua helposti ihan cmd scriptauksella. Tuli tuossa ihan mielenkiinnosta asiaa tutkiskeltua ihan hiljattain.

Missään oikein tehdyssä testissä ei ole merkittäviä muutoksia entiseen tilanteeseen.

Miten se Anandtechin testi sitten oli mielestäsi tehty väärin? Ei se Anandtechin vika ole että Intelin prosessorit ottaa hirveetä penaltyä kun käytetään tarkkaa kelloa joka on jossain asioissa ihan elintärkeä olla päällä. Tavan jonnelle se toki on ihan sama mitä kelloa käytetään.
Testi ei siis ole väärin tehty, se vain paljasti Intelin heikkouden ja mielestäni hyvä niin että tämä tuli esiin, alkaa ne meltdown/spectre ongelmat näkymään ihan uudessa valossa myös jonneille.

 

[Griffin]

Ymmärsitköhän tuota Anandtechin artikkelia ollenkaan?

Ne oli laitettu just oikeille asetuksille sen suhteen, että mittaohjelmat antaisivat mahdollisimman oikeita vastauksia...
Ongelma vain on se, että normikäytössä Inteli saa parempia tuloksia, kun emon kellot käyvät epätarkempaa aikaa.
Ja ongelman aiheitti se, että Ei sen enempää Intel, kuin AMD:kaan ole viime aikoina huudellut miten heidän prossut käyttäytyy milläkin asetuksella. Noita Anandtechin käyttämiä asetuksia käytetään mm. kun halutaan saada vertailukelpoisia tuloksia kelletuksia tehdessä. Eli oikein kurantit asetukset ne ovat. Tavallinen käyttäjä vain yleensä käyttää oletuksia, jotka saattavat siis erota noista tarkoista ja siksi kuvaavat paremmin sitä mitä odottaa, jos ottaa prossan käyttöön ilman mitään säätöjä.

Ymmärsin sen, että noilla, täysin epänormaaleilla, pakotetuilla asetuksilla varsinkin osa peleistä toimii ihan mitensattuu, josta seuraa käytännössä paha suorituskyvyn tipahtaminen. Ja tulevasuudessa Anantech ei aio käyttää tuota pakotusta.

Pienet heittelyt ovat huomattavasti pienempi ongelma, kuin huima vaikutus mitattavaan asiaan. Tässä tapauksessa siis kävi niinkuin luonnontieteellisissä tutkimuksissa voi käydä. Väärä mittari sotki tulokset täydellisesti.

Silloin kun mittari sotkee mitattavan asian (niinkuin Anandilla kävi), ko tutkimus on epäonnistunut.

 

[TheMeII]

Ymmärsin sen, että noilla, täysin epänormaaleilla, pakotetuilla asetuksilla varsinkin osa peleistä toimii ihan mitensattuu, josta seuraa käytännössä paha suorituskyvyn tipahtaminen. Ja tulevasuudessa Anantech ei aio käyttää tuota pakotusta.

Pienet heittelyt ovat huomattavasti pienempi ongelma, kuin huima vaikutus mitattavaan asiaan. Tässä tapauksessa siis kävi niinkuin luonnontieteellisissä tutkimuksissa voi käydä. Väärä mittari sotki tulokset täydellisesti.

Silloin kun mittari sotkee mitattavan asian (niinkuin Anandilla kävi), ko tutkimus on epäonnistunut.

Tärkein asia mitä tässä löydettiin oli tuon HPETin vaikutus eri alustoille. Sitä ei haettu mutta se saatiin. Nämä on hyvin tunnettuja asioita tieteestä. Esim Post-it laput ja sinitarra kuuluu epäonnistuneisiin tuotteisiin joista tulikin onnistuneita.

 

[zepi]

Tuota tulokset automatisoidulla testirutiinilla, älä testaa tai tutustu laitteisiin itse, älä analysoi tuloksia, vaan julkaise ne artikkelissa.

io-techin lukijoille tarjoillaan tulokset henkilökohtaisesti ajettuna, analysoituna ja pureskeltuna

No kumpaa asetusta io-tech on käyttänyt prossuja testatessaan? Google-haku HPET + io-tech ei tuota yhtään sen näköistä osumaa joka näyttäisi siltä, että koko asetus olisi käynyt edes arvostelijoiden mielessä kun artikkeleita on kirjoitettu...

 

[Sampsa]

No kumpaa asetusta io-tech on käyttänyt prossuja testatessaan? Google-haku HPET + io-tech ei tuota yhtään sen näköistä osumaa joka näyttäisi siltä, että koko asetus olisi käynyt edes arvostelijoiden mielessä kun artikkeleita on kirjoitettu...

Emme ole siihen koskeneet ja se on Windows 10:ssä vakiona pois päältä.

Edit: lisätään sen verran että heti 1. sukupolven Ryzenin julkaisun yhteydessä AMD suositteli tuota käyttämään, mutta ihan heti ekojen bios-päivityksien jälkeen ei enää.

 

[JiiPee]

Edit: lisätään sen verran että heti 1. sukupolven Ryzenin julkaisun yhteydessä AMD suositteli tuota käyttämään, mutta ihan heti ekojen bios-päivityksien jälkeen ei enää.

Eikös se ollut juurikin toistepäin? AMD suositteli ettei se ole päällä? Kun taas nyt AMD:n kanta on että se voipi olla päällä.

 

[Hannibal]

Ymmärsitköhän tuota Anandtechin artikkelia ollenkaan?

Ne oli laitettu just oikeille asetuksille sen suhteen, että mittaohjelmat antaisivat mahdollisimman oikeita vastauksia...
Ongelma vain on se, että normikäytössä Inteli saa parempia tuloksia, kun emon kellot käyvät epätarkempaa aikaa.
Ja ongelman aiheitti se, että Ei sen enempää Intel, kuin AMD:kaan ole viime aikoina huudellut miten heidän prossut käyttäytyy milläkin asetuksella. Noita Anandtechin käyttämiä asetuksia käytetään mm. kun halutaan saada vertailukelpoisia tuloksia kelletuksia tehdessä. Eli oikein kurantit asetukset ne ovat. Tavallinen käyttäjä vain yleensä käyttää oletuksia, jotka saattavat siis erota noista tarkoista ja siksi kuvaavat paremmin sitä mitä odottaa, jos ottaa prossan käyttöön ilman mitään säätöjä.

Ymmärsin sen, että noilla, täysin epänormaaleilla, pakotetuilla asetuksilla varsinkin osa peleistä toimii ihan mitensattuu, josta seuraa käytännössä paha suorituskyvyn tipahtaminen. Ja tulevasuudessa Anantech ei aio käyttää tuota pakotusta.

Pienet heittelyt ovat huomattavasti pienempi ongelma, kuin huima vaikutus mitattavaan asiaan. Tässä tapauksessa siis kävi niinkuin luonnontieteellisissä tutkimuksissa voi käydä. Väärä mittari sotki tulokset täydellisesti.

Silloin kun mittari sotkee mitattavan asian (niinkuin Anandilla kävi), ko tutkimus on epäonnistunut.

Itse en ole mikään asiantuntija, mutta ilmeisesti ne oli ihan kurantteja asetuksia jossain välissä ja pakollisia kellotustesteissä nykyäänkin.

Mutta kuten tuossa toisaalla sanottiin tärkeintä oli se, että näiden testien takia huomattiin, että ero on hyvinkin merkittävä ja saattaa aiheuttaa isojakin eroja tuloksiin.

Eli jatkossa tuo löytö auttaa vakioimaan testituloksia enemmän yhteensopiviksi keskenään. En itsekään tosin tiedä vieläkään kummat asetukset olisivat niitä oikeampaa tai parempia. Ne vain ovat erilaisia ja antavat vastauksia vähän eri asioihin.

 

[Starglazer]

Eikös se ollut juurikin toistepäin? AMD suositteli ettei se ole päällä? Kun taas nyt AMD:n kanta on että se voipi olla päällä.

Näin se ainakin tuossa Anandtechin artikkelissa oli.
"For those that remember the Ryzen 7 1000-series launch, about a year ago from now, one point that was lightly mentioned among the media was that in AMD’s press decks, it was recommended that for best performance, HPET should be disabled in the BIOS. Specifically it was stated that:

Make sure the system has Windows High Precision Event Timer (HPET) disabled. HPET can often be disabled in the BIOS. [T]his can improve performance by 5-8%."

"However, by the Ryzen 5 1000-series launch, that suggestion was no longer part of the reviewer guide. By the time we hit the Ryzen-2000 series launched last week, the option to adjust HPET in the BIOS was not even in the motherboards we were testing. We cycled back to AMD about this, and they gave the following:

The short of it is that we resolved the issues that caused a performance difference between on/off. Now that there is no need to disable HPET, there is no need for a toggle [in the BIOS]."

Jäi kuitenkin vähän epäselväksi että vaikuttaako tämä vain tuloksiin eli esimerkiksi FPS lukemiin vai muuttuuko tilanne ihan oikeasti? Eli muuttuuko vain laskettu FPS lukema, vai muuttuuko oikeasti kuvaa per sekunti?
Kun eikö tuo nyt vaikuta siihen, minkä mittainen sekunti on ajastinta käyttävän ohjelman mielestä?