Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju

[Jahve3]

Väärä ketju

 

[neksva]

Jätän taas kerran tänne jotain + tech maailmassa on kiinnostavaa kiistelyä

 

[Puurokulho]

Mielenkiinnolla odotan kuinka jäätävän autistisen kiljumisen tasolle redditin keskustelu menee kakkososan fanipoika-bashauksen jälkeen.

 

[mäsä-79]

Loistava lopetus part 2 videolla

 

[Masturbo]

Mielenkiinnolla odotan kuinka jäätävän autistisen kiljumisen tasolle redditin keskustelu menee kakkososan fanipoika-bashauksen jälkeen.

Näinpä.

Vaan tässäkin yhteydessä sopii kyllä ymmärtää, että mies itse kaivoi oman kuoppansa, fanipojat vain huudattivat sen siihen. Tapaus kertoo sitä samaa jenkki-techpressistä, jota on aikaisemminkin nähty, eli oikea journalismi on laitettu likasankoon jo aikaa sitten. Journalistiset ohjeet eivät ole vain rajoitteita, ne ovat omiaan myös suojaamaan tällaiseltä.

 

[JiiPee]

Mielenkiinnolla odotan kuinka jäätävän autistisen kiljumisen tasolle redditin keskustelu menee kakkososan fanipoika-bashauksen jälkeen.

Aika pliisusti ottivat, paljon oli kommenttia että asia video ja varsinkin loppu.

 

[JiiPee]

Onneksi tuota paskakaivoa ei tule luettua. Jo käytettävyys sen verran perseestä, että ei kiitos.

En tajua tälläkään kertaa tuota tuhnuksi leimaamista, porukka luulee että tulossa joku IPC:ltä about Skylake-X:ää vastaava kivi?

Joillekkin vain kaikki julkaisut on tuhnuja, oli se julkaisu miten hyvä tahansa niin tuhnuttelu alkaa välittömästi.

Noiden epävirallisten testien perusteella julkaisu vaikuttaisi olevan jopa parempi mitä itse osasin odottaa, mutta odotellaan nyt vielä laajempia testejä.

Se mikä tässä julkaisussa on hiukan ihmetyttänyt on toi vuotojen määrä. Ilmeisesti venäjällä ja jossain muualla tavaraa sai ostettua jo viikko sitten.

 

[JiiPee]

Mitäs arvon raati tästä on mieltä?



Mielestäni hyvä homma että pojat voi taas peuhata samassa sängyssä.

 

[svk]

Olen sitä mieltä, että en katso 18 min. videota ilman ton tarkempaa kuvausta sen sisällöstä.

 

[JiiPee]

Olen sitä mieltä, että en katso 18 min. videota ilman ton tarkempaa kuvausta sen sisällöstä.

Niin tuo on siis jatkoa parille edelliselle tänne postatulle videolle, mutta jos ei ole ollut kiinnostusta niitä katsoa niin ei tuotakaan kannata katsoa.

 

[copter]

Varmaan ihan asiaa noi videot, mutta ton kaverin monotoninen saksalaisaksentti on kyllä jäätävän kauheeta kuunneltavaa, niin ei pystynyt paria minsaa pidempään kuuntelemaan.

 

[JiiPee]

Varmaan ihan asiaa noi videot, mutta ton kaverin monotoninen saksalaisaksentti on kyllä jäätävän kauheeta kuunneltavaa, niin ei pystynyt paria minsaa pidempään kuuntelemaan.

Siis se on skotti. Ittestä skotti aksentti on iha parhautta mutta makunsa kullakin.

 

[copter]

Siis se on skotti. Ittestä skotti aksentti on iha parhautta mutta makunsa kullakin.

Ok. Kuullostaa jotenkin niin väkinäiseltä väännöltä että ajattelin sen olevan joku saksalainen.

 

[jabbadap]

Ok. Kuullostaa jotenkin niin väkinäiseltä väännöltä että ajattelin sen olevan joku saksalainen.

Ei pahalla mutta miten helvetissä voi sekoittaa saksalaisen aksentin skottilaiseen

Vertaas vaikka Der8auerin ln2 ylikellotus videota R7 2700x:stä:

 

[copter]

En varmaan kuunnellut tarpeeksi analyyttisesti, mutta noita saksalaisia kanssa kyllä tulee vastaan jotka "jauhaa" englantia. Mutta onhan noissa eroja.

Anyway pointti oli kuitenkin että rasittavan kuulloista omaan korvaan.

 

[sushukka]

Ööh, mites Anandtechillä Ryzen2000-perhe pesee peleissä Intelit mukaan lukien 8700k:
The AMD 2nd Gen Ryzen Deep Dive: The 2700X, 2700, 2600X, and 2600 Tested
Testeissä spectre/meltdown-patchit käytössä...voisiko hitti olla noin kova? Anandtech ei kuitenkaan mikään höpöhöpö saitti. Io-techin Ryzen2k-testissä eri pelit ja eri tulokset.

Hyvä vääntö nyt kuitenkin päällä. Siitä on aikaa kun näiden kahden uusimpia prossuja on voinut kilpailuttaa tasaväkisesti keskenään.

 

[jabbadap]

Heh anandtechin pelitestit noille prossuille on aina olleet vähän kummallisia. Tuo voi johtua esim käytetyistä muisteista(2666MHz intel, 2933MHz amd kuten toki olla pitääkin kun vakiona ajetaan). Kattos vaikka kahvijorpakko revikan pelitestejä.

 

[svk]

Ööh, mites Anandtechillä Ryzen2000-perhe pesee peleissä Intelit mukaan lukien 8700k:
The AMD 2nd Gen Ryzen Deep Dive: The 2700X, 2700, 2600X, and 2600 Tested
Testeissä spectre/meltdown-patchit käytössä...voisiko hitti olla noin kova? Anandtech ei kuitenkaan mikään höpöhöpö saitti. Io-techin Ryzen2k-testissä eri pelit ja eri tulokset.

Hyvä vääntö nyt kuitenkin päällä. Siitä on aikaa kun näiden kahden uusimpia prossuja on voinut kilpailuttaa tasaväkisesti keskenään.

Ryzeneilla nopeammat muistit kiinni kuin intelillä. Ei ehkä kaikkea selitä, mutta mutta...

 

[svk]

G.Skill 16GB (2 x 8GB) Trident Z RGB, DDR4 2933MHz, CL14, 1.35V - 332,00€

G.SKILL Ripjaws V Series 32GB (2 x 16GB) 288-Pin DDR4 SDRAM DDR4 2400 (PC4 19200) Intel Z170 Platform / Intel X99 Platform Desktop Memory Model F4-2400C15D-32GVR - Newegg.com

Jos nuo specsien muistit on ilmoitettu oikein, niin ryzenien muistit ovat tiukemmat kuin intelin muistit matalemmista kelloista huolimatta.

 

[Threadripper]

Jatkoa arkkitehtuurikeskustelulle Testissä AMD Ryzen 7 2700X & Ryzen 5 2600X (Pinnacle Ridge)

Et ole esittänyt yhtään todistetta. Olet vaan höpötellyt jotain omaa mutuasi.

x86-64-käskykanta-arkkitehtuuri oli valmis 2000.

K8-prosessorin arkkitehtuuri on sitten täysin eri asia, eikä sen valmistumisaikataulusta ole varmuutta.

Jim Keller on tunnetusti lähtenyt monestakin paikasta pois kun arkkitehtuuri on saatu suunniteltua. Toisaalta en missään ole törmännyt väitteisiin jossa sanottaisiin hänen jättäneen homman kesken.

Jim Keller lähti AMD:lta vuonna 2000 ja oli K8:n suunnittelutiimin pomo. Jos hän ei jättänyt hommaa kesken, K8:n arkkitehtuuri oli valmis hänen lähtiessään 2000.

Ei, vaan viimeistään 1997, ehkä jo 1996.

Sen RTL ja layout oli valmis viimeistään 1998, mutta arkkitehtuurin valmistumisesta RTLn ja layoutin valmistumiseen menee vähintään vuosi, käytännössä usein selvästi kauemmin.

Olet pihalla kuin lumiukko siitä mitä vaiheita mikropiirin suunnittelussa, ja vaikka yritän sitä selittää niin mitään ei tunnu menevän kaaliin.

K7:n suunnittelutiimin johtaja Dirk Meyer tuli AMD:lle 1995 ja aloitti suunnittelutiimissä 1996. Osa suunnittelutiimistä oli Alphan entisiä työntekijöitä jotka tulivat AMD:lle kesällä 1998.

Jim Keller oli yksi K7:n arkkitehtuurin suunnittelijoista ja siirtyi AMD:lle 1998.

Em. syistä K7 arkkitehtuuri ei voinut olla valmis ennen vuotta 1998.

Edelleenkin olet täysin pihalla siitä mitä arkkitehtuurilla tai mikroarkkitehtuurilla tarkoitetaan, ja mitä vaiheita on mikropiirin suunnittelussa.

Ja siitä, millainen homma rinnakkaistuu, ja millainen homma ei.

On aina paljon helpompaa ja nopeampaa ottaa valmis toimiva ratkaisu kuin alkaa kehittämään jotain uutta tyhjän päältä.

Jim Keller, joka oli yksi K8n pääarkkitehdeista, liittyi AMDlle vasta vuonna 1998

Siitä kun K7n mikroarkkitehtuuri oli valmis, meni yli kuusi vuotta K8n julkaisuun.

On helpompaa tehdä kaksi arkkitehtuuria liukuhihnaperiaatteella kuin tehdä kaksi arkkitehtuuria tyhjästä.

Väität siis Jim Kellerin jättäneen hommansa (arkkitehtuurin suunnittelun) kesken?

K8:n julkaisuun meni kauan, sitä suuremmalla syyllä, missä oli "K7.5?"? Sellaista ei ollut.

K8:n julkaisun viivästys johtui valmistusongelmista. Se ei kerro mitään siitä milloin arkkitehtuuri oli valmis.

Kun korjataan vuosiluvut oikeiksi, ei ole mitään "todella lyhyttä aikaa".

Ei tarvitse korjata mitään koska arkkitehtuuri ja valmistusajankohta ovat täysin eri asioita.

Niin, sen takia se saatiin ulos nopeasti "hätäratkaisuna".

... paitsi että se homma jossa mielestäsi "ei paljoa kehittelemistä ollut", L2n lisääminen prosessoripiirille osoittautui selvästi luultua vaikeammaksi. K6-3n saannot ja kellotaajuudet oli surkeat.

Ja siksi moni K6-3 myytiin K6-2 prosessorina. Surkeat saannot viittaavat valmistuspuolen ongelmiin, eivät arkkitehtuurin ongelmiin.

Samaa ongelmaa oli Intelilläkin, ensimmäisiin Celeroneihin ei laitettu (ei uskallettu huonojen saantojen pelossa?) laittaa yhtään L2 välimuistia.

HUOH. Voisitko nyt yrittää oppia jotain tuon asioiden omastapäästäkeksimisesi sijaan.

En keksi vuosilukuja omasta päästäni. Voit heittää ilmoille teorioita siitä kuinka Jim Keller jättää hommat kesken ja kuinka prosessoriarkkitehtuuri on valmis samana vuonna kun tiiminjohtaja aloittaa hommat mutta...

Nyt taas olkiukkoilet. En ole missään väittänyt Athlon 64sta/K8a "viilatuksi K7ksi" vaan NIIDEN JATKOKEHITELMÄKSI.

Jatkokehitelmä. K8 on Samantasoinen jatkokehitelmä K7sta kuin esim. core2 on P6sta.

Arkkitehtuuri voidaan joko kehittää käytännössä täysin puhtaalta pöydältä, tai se voi olla selvä jatkokehitelmä vanhasta, tai se voi olla vain pikkuviilaus.

Tai se voi olla liukuhihnaperiaatteella tehty. Näissä on monta välimuotoa. Core 2 on selkeä jatkokehitelmä P6:sta, sen sijaan Athlon64 ei.

2001 jolloin se julkaistiin, athlon XP pärjäsi erinomaisesti, eikä mitään tarvetta athlon64lle ollut. Sen sijaan thunderbird EI enää pärjännyt erinomaisesti ja athlon XP nimenomaan tarvittiin sen takia.

Athlon XP alkoi jäädä intelille 2002 kun intel sai julkaistua nopeammalla kellolla ja nopeammalla väylällä vartustettuja northwoodeja.

Mutta athlon XP, palomino-ydin (ja siitä shrinkatut throughbred ja barton) olivat markkinoilla yli kaksi vuotta AMDn nopeimpina kuluttajaprossuina.

AthlonXP oli juurikin väliaikainen paikka, Athlon64:lla olisi menty pitkään ja se olisi mennyt kauas edelle.

AthlonXP oli hyvin pieni muutos Thunderbirdistä ja sen Athlon XP:n jälkeiset Thoroughbredit ja Bartonit eivät sisältäneet mitään arkkitehtuurimuutoksia pl. välimuistit.

Tämä on saman tason väite kuin että "mikäli AMD olisi voinut vuonna 2014 julkaista 6 GHz ryzen-prosssorin, sen ei olisi tarvinnut julkaista excavatoria."

2014 Ryzen ei ollut julkaisukunnossa arkkitehtuurin puolesta, selvä ero.

HERÄTYS: palominolla ja clawhammerilla oli YLI 2 VUOTTA VÄLIÄ.

AMDllä ei ollut mitään edellytyksiä julkaista K8a vuonna 2001. Jos kaikki olisi mennyt AMDn kannalta oikein optimaalisesti ja mitään myöhästelyäj (joita käytännössä AINA tapahtuu) K8 olisi voitu julkaista loppuvuonna 2002, vuosi athlon XPn jälkeen.

Tämän vuoden ajan AMD todellakin tarvitsi Athlon XP:tä, thunderbird sai selvästi köniin silloisilta P4lta.

2 vuotta väliä koska valmistustekniset ongelmat.

Ei olisi ollut suurikaan ongelma mennä Thunderbirdillä 2001 jos 2002 olisi saatu Athlon64 ulos. Jälkiviisaasti ei saatu mutta sitten mentiinkin 3 vuotta lisää ilman "K7.5:tta".

Mikäli olet oikeassa (K8 tehtiiin K7:n päälle), miksi ei tehty K7.5:tta lähes samalla vaivalla? K7.5:n olisi voitu laittaa osa niistä ominaisuuksista jotka laitettiin K8:n. Esimerkiksi K7 + x86-64. Ainoa järkevä syy miksi näin ei tehty on se mitä olen sanonut monta kertaa: K7 ja K8 suunniteltiin osin samoihin aikoihin ja siksi ei ollut mitään välimuotoa K7.5. Oli K7 ja K8.

Ei sitä aikaa tarvita vuosia kun SE JATKOKEHITETÄÄN SEN POHJALTA. Ymmärrätkö niinkuin YHTÄÄN miten YHTÄÄN MINKÄÄN ASIAN tuotekehitys toimii?

Sen jälkeen kun zen1n mikroarkkitehtuuri oli valmis AMDllä oli toimiva x86n toteuttava arkkitehtuuri.

Se, että sinne jo toimivaan arkkitehtuuriin speksataan uusi koko jollekin käskypuskurille on asia jonka voi tehdä vaikka 5 minuutissa. Ja sen jälkeen voi olla jälleen uusi toimiva arkkitehtuuri
(jonka RTL on toki toteuttamatta, mutta se tehdään eri vaiheessa).

Tai se, että speksataan uusi leveys vektoriyksikölle tai sen haarautumisennustuspuskurin kokoa vaihdetaan on paljon yksinkertaisempi homma että tyhjästä kehitetään arkkitehtuuri joka toteuttaa x86n

Käytännössä siitä arkkitehtuurista jota kehitetään jatkuvasti pystyisi melkein koska tahansa "ottamaan ulos uuden mallin, ja alkaa toteuttamaan sille RTLää. (hyvä tapa tuotekehityksessä on, että pidetään AINA tuoreinta toimivaa kehitysversiota "päähaarassa" , ja "rikkovat muutokset" tehdään omissa haaroisssaan, jotka mergetetään päähaaraan vasta kun ne on satu toimimaan)

Nämä arkkitehtuuritason muutoksen sitten vaativat sen, että osa RTLstä on koodattava uusiksi. Se RTL voidaan koodata uusiksi myöhemmin. Arkkitehtuuri voi olla valmis vaikka RTL ei ole valmis.

Se, mitä AMDllä nimenomaan ei ole on työvoima moneen rinnakkaiseen projektiin.

Mikä estää tekemästä Zen2 arkkitehtuuria ennen kuin Zen1 on täysin valmis? Varsinkin mikäli tietyt osat eivät ole jatkokehitystä Zen1:sta vaan täysin tyhjästä suunniteltuja?

Edelleen se kysymys: miksi ei tehty lähes olemattomalla vaivalla K7 + x86-64:a? Syyn kerroin jo. Syy miksi niin tehtiin on Jim Keller. Hänen aikaansa säästyi.

Ei AMD:lla myöskään vuoden 2000 paikkeilla pitänyt olla työvoimaa moneen rinnakkaiseen projektiin.

Esimerkkiaikataulu siitä miten käytännössä homma todennäköisesti suurinpiirtein mennyt (raven ridge tosin jätetty tästä pois)

Q3-2012 -> Q2-2014 zen1n arkkitehtuuri
Q2-2014 -> Q3-2015 zen2n arkkitehtuuri
Q3-2015 -> Q4-2016 zen3n arkkitehtuuri
Q4-2016 -> Q1-2018 zen4n arkkitehtuuri
Q1-2018 -> zen5n arkkitehtuuri

Q4-2013 -> Q4-2015 zenin RTL ja sovitus "14m" prosessille (RTL-kehitys voidaan aloittaa siinä vaiheessa kun arkkitehtuurikehitys on hiukan kesken, mutta se pääsee kunnolla vauhtiin kun arkkitehtuuri on lyöty lukkoon)
Q4-2015 -> Q2-2017 zenin testaus ja valmistelu julkaisua varten
Q4-2016 -> zen1n massavalmistus
Q1-2017 ensimmäisten zen1n julkaisu

Q1-2017 -> Q2-2017 zenin sovitus "12nm" prosessille ja mahdollisten bugikorjausten ja kriittisten polkujen optimointien RTL-implementointi (zen+n synty)
Q2-2017 -> Q2->2018 zen+n testaus ja valmistelu julkaisua varten
Q1-2018 -> zen+n massavalmistus (pullonkaulana pinnacle ridgellä "12nm" prosessin odottelu?)
Q2-2017 ensimmäisten zen1n julkaisu

Q3-2015 -> Q4-2017 zen2n RTL ja sovitus "7nm" valmistusprosessille. (hitaampi kuin zen1in kanssa, koska 1) aluksi suurin osa RTL-insinööreistä teki zen1stä jotta se saadaan pihalle aikaisin 2) 7nm valmistustekniikka on upouusi, ja sitä pitää odotella)
Q4-2017 -> Q4-2018 zen2n testaus ja valmistelu julkaisua varten
Q3-2018 -> zen2n massavalmistus

Q4-2016 -> zen3:n RTL ja sovitus "7nm+" valmistustekniikalle

Q1-2018 -> zen4:n RTL

Tai sitten arkkitehtuurisuunnittelu on osin tehty Zen2:ssa samaan aikaan kuin Zen1, koska sillä säästää aikaa. Jim Keller on kiireinen mies.

Tässä on edelleen se tärkeä kysymys: mikäli Zen2 suunniteltiin täysin Zen1:n päälle, miksi ei ole Zen1.5:tta? Ryzen 2000-sarja ei sellainen ole koska arkkitehtuuri on käytännössä 1:1.

Edelleenkään et ymmärrä mikä ero on arkkitehtuuritasolla ja RTL-tasolla. Puhut piirin arkkitehtuurista ymmärtämättä, mitä se tarkoittaa.

Ei otettu mitään zen2n arkkitehtuurista koska päätettiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa että arkkitehtuuri pidetään täysin samana, tehdään vain pienet bugikorjaukset.
Se arkkitehtuuri pitää TOTEUTTAA sillä laitteistonkuvauskielelllä RTL-tasolla ja zen2sta on olemassa RTL-toteutus vain optimoituna 7nm prosessille.

ja lisäksi, kun pidetään arkkitehtuuri samana, niin
1) piirin ja ytimen layout voidaan pitää täysin samana. Säästetään paljon työtä kun ei tarvi tehdä uutta layouttia
2) kun piirin layout pysyy samana, ei tarvi pelätä että jostain hyökkää joku uusi kriitinen polku joka hidastaa piiriä selvästi.
3) kun piiirn arkkitehtuuri pysyy samana, ei luoda siihen uusia bugeja, Saadaan paljon toimivampi piiri paljon pienemmällä testaamisella.

Mikä estää tekemästä "Zen1.5:lle" toimivaa toteutusta? Kun tehtäisiin "paranneltu" Zen1 tässä vaiheessa, niin

1. saataisiin myytyä prosessoreita kalliimmalla (varsinkin palvelimiin)
2. saataisiin vararatkaisu mikäli Zen2 myöhästyy
3. voidaan tehdä rinnakkain Zen1.5 ja nykyinen Ryzen 2000, mikäli ensin mainitussa tulee ongelmia

Jos FX-sarjassa 2011 tuli Bulldozer, 2012 Pilderiver ja 2013 Steamroller. Mikäli kuvainnollisesti Zen1 2017 olisi Bulldozer (2011) ja Zen 2 2019 Steamroller (2013), missä on Zen1.5 vm. 2018 eli Zen-sarjan Piledriver?

Kun Piledriver oli selvästi Bulldozerista paranneltu, miksi sekä Athlonin että Zenin tapauksessa puuttuu tuo 1.5 versio?

Se on erittäin hyvä kysymys johon olen antanut selityksen.

Välissä tuli zen+, bugikorjattu ja valmistustekniikkaviilattu zen1. EIkä ole mitään "suoraan hyppäämistä" kun zen2 on zenin jartokehitelmä.

Piledriver oli arkkitehtuuriparanneltu Bulldozer. Zen+ ei ole arkkitehtuuriparanneltu Zen1. Tämä herättää selvän kysymyksen jatkokehitelmästä.

Olet lähinnä esittänyt sen, että kuinka pihalla olet siitä miten mikropiirejä suunnitellaan.

Sen lisäksi olet esittänyt täysin virheellisiä aikatauluja, johtuen juuri siitä että et ymmärrä mitä tietyt termit tarkoittavat.

Sinun teoriasi ja aikataulusi eivät sovi yhtään yhteen kun ymmärtää miten asiat oikeasti toimii ja mitkä ne TODELLISET AIKATAULUT ovat olleet.

Esittämäni aikataulut perustuvat selkeisiin faktoihin. Omat aikataulusi perustuvat enemmän tietoihisi siitä miten asioiden pitäisi toimia.

 

[rlame]

Mikä on tilanne 2700x vs 8700k kun tietoturva on paikattu? Onko 2700x uusi kuningas pelienkin suhteen?

 

[TheMeII]

Mikä on tilanne 2700x vs 8700k kun tietoturva on paikattu? Onko 2700x uusi kuningas pelienkin suhteen?

Ei. Lue iotechin artikkeli. Kuvien kattominen riittää

 

[Cirrus]

Mikä on tilanne 2700x vs 8700k kun tietoturva on paikattu? Onko 2700x uusi kuningas pelienkin suhteen?

Miten olisi muutama klikkaus hiirellä ja tämän sivuston testiartikkeli esiin? No laitetaan valmiiksi: Testissä AMD Ryzen 7 2700X & Ryzen 5 2600X (Pinnacle Ridge) - io-tech.fi

TLDR; Ei.

 

[rlame]

Lähinnä ihmetyttää anandtechin tulokset.

 

[TheMeII]

Lähinnä ihmetyttää anandtechin tulokset.

Niin niitä itteäänki jos luet sen artikkelin.

 

[Threadripper]

Miten olisi muutama klikkaus hiirellä ja tämän sivuston testiartikkeli esiin? No laitetaan valmiiksi: Testissä AMD Ryzen 7 2700X & Ryzen 5 2600X (Pinnacle Ridge) - io-tech.fi

TLDR; Ei.

Lukutaito on suotavaa:

Pelit sen mukaan mikä DirectX versio oli käytössä.

DX12/Vulkan: 0
DX11: 3
DX9: 1

Mukaan on valittu pelejä ja testejä, joissa on nähtävissä prosessorin vaikutus suorituskykyyn, eikä näytönohjain olisi pullonkaulana. Pelitestit näyttävät ja antavat suuntaa, jos peli skaalautuu ja hyötyy prosessorin suorituskyvystä niin silloin erot ovat testien tasoa.

Toisin sanoen, kyseessä ei ollut mikään "Intel vs AMD pelitesti" vaan skaalautuvuustesti jossa nähdään miten Ryzenin parannukset auttavat edelliseen sukupolveen.

Tuolla on hyvin vähän tekemistä sen suhteen kumpi on parempi peleissä yleisesti.

Edit: virallinen lainaus

Nuo pelitestit näyttävät ja antavat suuntaa, että JOS peli skaalautuu/hyötyy prosessorin suorituskyvystä niin silloin erot ovat testien tasoa.

Niin niitä itteäänki jos luet sen artikkelin.

Eivät vieläkään ole löytäneet vikaa tuloksista (tai ovat löytäneet mutteivät uutisoineet).

 

[sushukka]

Niin niitä itteäänki jos luet sen artikkelin.

Juu, ja nyt joitakin muita saitteja lueskellut, niin 8700K useimmiten pelitesteissä nopein, mutta näyttäisi ero hieman kaventuneen. Enää ei ole kuin jokunen prosentti jos sitäkään ja joissakin peleissä 2700X mennyt jo ohi. AMD:n kannalta hyvältä näyttää, ei ihme että Intel nyt hoppuilee kasiytimistensä kanssa.

 

[Divvy]

...ja joissakin peleissä 2700X mennyt jo ohi.

Jaa missä? Anandtechiä ei lasketa.

 

[rlame]

Yksi teoria anandtechin tuloksista on, että Windows 10 Enterprise RS3 ottaa enempi hittiä spectre ja meltdown paikkauksista.

 

[sushukka]

Jaa missä? Anandtechiä ei lasketa.

Sen verran arvostettu saitti kyseessä, että lasketaan kunnes toisin todistetaan. Jos kyseessä spectre/meltdown niin sen todenmukaisempi koska käytännössä ne vyöryvät pikkuhiljaa joka koneeseen joka tapauksessa. Jossain vaiheessa Intel saa varmaan penaltyn kurottua umpeen tai sitten ei.

 

[copter]

Tuskin Anandtech kusettaa, mutta miksi ne on testannut yleensäkään jollain Enterprise versiolla? Jos sen takia että sinne on tullut paremmat tms turvapätsit, niin voisi kuvitella että ne tulee jossain vaiheessa myös Pro versioon ja tuo olisi sitten realistinen skenario siinä vaiheessa normaaleillakin käyttäjillä.

 

[Threadripper]

Tuskin Anandtech kusettaa, mutta miksi ne on testannut yleensäkään jollain Enterprise versiolla? Jos sen takia että sinne on tullut paremmat tms turvapätsit, niin voisi kuvitella että ne tulee jossain vaiheessa myös Pro versioon ja tuo olisi sitten realistinen skenario siinä vaiheessa normaaleillakin käyttäjillä.

Aiemmin testailivat Windows 10 Pro:lla. Vaikea sanoa mikä tuossa on ollut ideana. Arvaan että voisi liittyä usean systeemin yhtäaikaiseen testaamiseen ja sen automatisoimiseen. Melko puhdas arvaus.

 

[hkultala]

Jatkoa arkkitehtuurikeskustelulle Testissä AMD Ryzen 7 2700X & Ryzen 5 2600X (Pinnacle Ridge)



Jim Keller on tunnetusti lähtenyt monestakin paikasta pois kun arkkitehtuuri on saatu suunniteltua. Toisaalta en missään ole törmännyt väitteisiin jossa sanottaisiin hänen jättäneen homman kesken.

Jim Keller lähti AMD:lta vuonna 2000 ja oli K8:n suunnittelutiimin pomo. Jos hän ei jättänyt hommaa kesken, K8:n arkkitehtuuri oli valmis hänen lähtiessään 2000.

K7:n suunnittelutiimin johtaja Dirk Meyer tuli AMD:lle 1995 ja aloitti suunnittelutiimissä 1996. Osa suunnittelutiimistä oli Alphan entisiä työntekijöitä jotka tulivat AMD:lle kesällä 1998.

Tiimi oli pitkällä K7n kehityksessä ja tiimissä oli 150 työntekijää siinä vaiheessa kun Dirk Meyer alkoi sitä johtamaan.

Jim Keller oli yksi K7:n arkkitehtuurin suunnittelijoista ja siirtyi AMD:lle 1998.

Ei ollut. Jim Keller osallistui K7-projektiin, mutta ei sen arkkitehtuurisuunnittelijana.

"In 1998 he moved to AMD, where he worked to launch the AMD Athlon (K7) processor"

Em. syistä K7 arkkitehtuuri ei voinut olla valmis ennen vuotta 1998.

Jälleen kerran virheellinen väite joka perustuu siihen että tulkitset asioita väärin kun et ymmärrä niitä.

On helpompaa tehdä kaksi arkkitehtuuria liukuhihnaperiaatteella kuin tehdä kaksi arkkitehtuuria tyhjästä.

Väität siis Jim Kellerin jättäneen hommansa (arkkitehtuurin suunnittelun) kesken?

En. Olen vain todennut, että varmaa tietoa tuosta K8n arkkitehtuurin valmistumisajasta ei löydy.

K8:n julkaisuun meni kauan, sitä suuremmalla syyllä, missä oli "K7.5?"? Sellaista ei ollut.

Se oli se Palomino/Athlon XP josta itsekin olet täällä jauhanut.

Ja siksi moni K6-3 myytiin K6-2 prosessorina. Surkeat saannot viittaavat valmistuspuolen ongelmiin, eivät arkkitehtuurin ongelmiin.

Arkkitehtuuripuolella speksataan sen välimuistin parametrit. Kun sille välimuistille speksattiin liian tiukat ajoitukset, kellotaajuus kärsi.

Saannot taas kärsi siitä, että siihen ei laitettu tarpeeksi redundanssia. Nyt siellä piirillä oli 4 kpl 64 kiB tietä, eikä näitä teitä ilmeisesti saanut yksitelleen pois päältä. Jos olisi mahdollistettu yksittäisten rikkinäisten välimuistiteiden kytkeminen pois päältä, ja julkaistu piiristä versio jossa 128 tai 192 kiB L2-kakkua, saannot olisi olleet selvästi paremmat. Tai laitettu sinne piirille 5 kpl niitä 64 kiB teitä ja oletuksena aina yksi niistä ollut pois päältä.

K6-II+:ssa/K6-III+ssa tästä opittiin, ja siinä puolet piirin 256 kiB L2-kakusta oli kytkettävissä pois päältä. Täyden kakun mallit myytiin nimellä K6-III+, ne joissa puolet oli kytketty pois päältä nimellä K6-II+.

Samaa ongelmaa oli Intelilläkin, ensimmäisiin Celeroneihin ei laitettu (ei uskallettu huonojen saantojen pelossa?) laittaa yhtään L2 välimuistia.

Väärin. Ensimmäisissä celeroneissa(Covington) ei ollut yhtään L2-välimuistia sen takia, että ne olivat täysin samoja piilastuja kun Pentium II / Deschutes-piilastut, sillä erolla, että niistä vaan jätettiin pois prosessorikortilla oleva L2-välimuisti.

Syy oli tuotekehitysaikataulu, vasta myöhemmin valmistui Mencodino, jossa samalle piirille oli saatu laitettua 128 kiB L2-välimuistia.

En keksi vuosilukuja omasta päästäni. Voit heittää ilmoille teorioita siitä kuinka Jim Keller jättää hommat kesken

En ole missään väittänyt että Jim Keller jättää homman kesken, että mitä ihmettä nyt olkukkoilet?

ja kuinka prosessoriarkkitehtuuri on valmis samana vuonna kun tiiminjohtaja aloittaa hommat mutta...

Siinä vaiheessa (1995) kun Dirk Meyer liittyi AMDlle , K7-tiimissä oli jo 150 henkeä täydessä työn touhussa

https://www.eetimes.com/document.asp?doc_id=1137849

Dirk Meyer, director of engineering for the K7 project, was the co-architect of Digital's Alpha 21264 before he joined AMD in early 1995, when he took charge of the K7's 150-person design team.

Tai se voi olla liukuhihnaperiaatteella tehty. Näissä on monta välimuotoa. Core 2 on selkeä jatkokehitelmä P6:sta, sen sijaan Athlon64 ei.

Joo, ei ole AMDn prossu jatkokehitelmä intelin prossusta

AthlonXP oli hyvin pieni muutos Thunderbirdistä ja sen Athlon XP:n jälkeiset Thoroughbredit ja Bartonit eivät sisältäneet mitään arkkitehtuurimuutoksia pl. välimuistit.

Ei ollut, ja siinä oli ihan selviä arkkitehtuurimuutoksia:

1) palominossa tuli SSE-tuki.
2) Sen L2-TLBt meni käytännössä kokonaan uusiksi
3) Siihen oli lisätty rautaprefetcheri (K7ssa oli vain softaprefetchaus)

Lisäksi siihen oli tehty aika paljon pikkuviilauksia joilla virrankulutusta saatiin alas ja kellotaajuutta ylös, mutta nämä ei todennäköisesti olleet arkkitehtuuritasolla

Näiden neljän vaikutuksena palomino oli kolmella tapaa selvästi thunderbirdiä parempi:
1) se pääsi selvästi parempaan IPChen
2) se kellottui ylemmäs
3) se kulutti vähemmän virtaa (samalla tai hiukan suuremmalla kellolla)

2 vuotta väliä koska valmistustekniset ongelmat.

Ilman näitä "valmistusteknisiä ongelmiasi" olisi silti ollut yli vuosi.

Ei olisi ollut suurikaan ongelma mennä Thunderbirdillä 2001 jos 2002 olisi saatu Athlon64 ulos.

Täyttä paskapuhetta. Thunderbird oli onnettoman hidas northwoodin rinnalla, ja Palomino oli paljon nopeampi.

AMD's Athlon XP: Great performance, poor marketing

AMD's Athlon XP 2000+ vs Intel's 0.13-micron Northwood

Jälkiviisaasti ei saatu mutta sitten mentiinkin 3 vuotta lisää ilman "K7.5:tta".

Ei, vaan mentiin 2 vuotta sillä palominolla joka oli se "K7.5".

Ja AMDllä osattiin olla jo etukäteen viisaita. Sinun ehdotuksessasi olisi ensin menty aivan turhaan odotetusti hitaalla prossulla ja sen jälkeen menty vielä reilu vuosi pidempään samalla , siinä vaiheessa jo todella onnetotman hitaalla prossulla.

Sinun viisastelusi olisi siis johtanut täyteen katastrofiin.

Mikäli olet oikeassa (K8 tehtiiin K7:n päälle), miksi ei tehty K7.5:tta lähes samalla vaivalla?

SE PALOMINO TEHTIIN

K7.5:n olisi voitu laittaa osa niistä ominaisuuksista jotka laitettiin K8:n. Esimerkiksi K7 + x86-64.

X64-64 ei ollut valmis siinä vaiheessa kun Palominon arkkitehtuuri suunniteltiin. Ja se olisi kasvattanut ytimen kokoa aivan turhaan.

x86-64 ei anna MITÄÄN hyötyä softilla jotka ei sitä käytä.

Ainoa järkevä syy miksi näin ei tehty on se mitä olen sanonut monta kertaa: K7 ja K8 suunniteltiin osin samoihin aikoihin ja siksi ei ollut mitään välimuotoa K7.5. Oli K7 ja K8.

Järkevät syyt on täysin triviaaleja mutta kun sinä täysin pihalla ollessasi kieltäydyt uskomasta niitä kun olet saanut naurettavia ideoitasi päähäsi.

Mikä estää tekemästä Zen2 arkkitehtuuria ennen kuin Zen1 on täysin valmis? Varsinkin mikäli tietyt osat eivät ole jatkokehitystä Zen1:sta vaan täysin tyhjästä suunniteltuja?

Jälleen kerran sotket sitä mikä on arkktiehtuuritason suunnittelua ja mikä on RTL-tason piirisuunnittelua.

zen2n RTL-tason piirisuunnittelua ON TEHTY SAMAAN AIKAAN KUIN ZEN1N RTL-TASON PIIRISUUNNITTELUA. kts edellisen viestini esimerkkiaikataulu.

Edelleen se kysymys: miksi ei tehty lähes olemattomalla vaivalla K7 + x86-64:a? Syyn kerroin jo. Syy miksi niin tehtiin on Jim Keller. Hänen aikaansa säästyi.

Ei se olisi ollut mikään "olematon vaiva".

K8ssa oleellisimmat muutokset K7aan nähden olivat seuraavat

1) Ytimeen lisättiin tuki x86-64-käskykannalle (ja sen mukana SSE2lle)
1.1) Dekoodereihin piti lisätä tuki uusille käskyille
1.2) Kokonaislukudatapolku piti leventää 64 bittiin (tämä on paljon helpompi juttu kuin miltä kuulostaa)
1.3) LSUt, välimuistit ja TLBt piti modata tukemaan suurempia osoitteita ja useampitasoisia sivutauluja yms.

2) Prosessoripiirille integroitiin muistiohjain ja väyläksi vaihdettiin hypertransport

3) Näiden lisäksi tehtiin jonkin verran pienempiä muutoksia, mm. lisättiin dekooderiin pari liukuhihnavaihetta jotka teki uusia temppuja joilla saatiin vähennettyä prosessin frontendin stalleja. (Muut liukuhihnavaiheet sen sijaan pysyivät täysin ennallaan)

Nämä kaikki muutokset koskivat pääsääntöisesti piirin eri osia ja tehtiin rinnakkain.
Osa arkkitehdeistä speksasi käskykantaa ja sitä purkavaa dekooderia, osa muistiohajinta ja hypertransporttia, osa ytimen muita muutoksia.

Minkään hypotettisen ja turhan "K7+x86-64"n arkkitehtuuri ei olisi valmistunut merkittävästi aiemmin kuin K8n arkkitehtuuri valmistui.

Ainoa mitä olisi käytännössä voitu saada aikaisemmin ulos(ja siis tietää, että se saadaan aikaisemmin ulos) olisi ollut osa niistä x86-64een liittymätömistä pikkuparannuksista mitä ytimen tehtiin.
Tällaisen "K7.7"-väliversion (RTL-toteutuksen ja layouttaamisen jollekin valmistustekniikalle) tekeminen olisi kuitenkin haaskannut selvästi resursseja ja hidastanut itse K8-ytimen tekemistä.

Palomino oli jo se "K7.5" missä oli järkeä. Se saatiin ulos n. 2 vuotta ennen K8a, ja n. vuosi ennemmin kuin mikään myöhäisempi väliversio (joka ei olisi kärsinyt mistään valmistusongelmista) olisi käytännössä saatu ulos.

ja ilman sitä integroitua muistiohjainta mikään "väliversio" ei olisi ollut merkittävästi Palominoa/Bartonia suorituskykyisempi.

Ei AMD:lla myöskään vuoden 2000 paikkeilla pitänyt olla työvoimaa moneen rinnakkaiseen projektiin.

EIKÄ OLLUTKAAN. Mitä ihmettä nyt oikein sekoilet?

Tai sitten arkkitehtuurisuunnittelu on osin tehty Zen2:ssa samaan aikaan kuin Zen1, koska sillä säästää aikaa. Jim Keller on kiireinen mies.

Ei, sillä että tehdään samoja asioita moneen kertaan erikseen ei säästetä aikaa vaan tuhlataan sitä. Nokia oli muuten erinomainen esimerkki tästä

Tässä on edelleen se tärkeä kysymys: mikäli Zen2 suunniteltiin täysin Zen1:n päälle, miksi ei ole Zen1.5:tta? Ryzen 2000-sarja ei sellainen ole koska arkkitehtuuri on käytännössä 1:1.

koska 1en jälkeen seurava kokonaisluku on 2. Se seuraava arkkitehtuuriversio nimettiin zen2ksi.

Mikä estää tekemästä "Zen1.5:lle" toimivaa toteutusta? Kun tehtäisiin "paranneltu" Zen1 tässä vaiheessa, niin

Se tehdään nimellä zen2. Ja se tulee ulos sitten kun se on valmis.

1. saataisiin myytyä prosessoreita kalliimmalla (varsinkin palvelimiin)

Tähän riittää pinnacle ridge.

2. saataisiin vararatkaisu mikäli Zen2 myöhästyy

Pinnacle Ridge ton se toimiva ratkaisu tähän. Se uusi arkkitehtuuri taas nimenomaan olisi se joka myöhästyisi koska riskit olisi selvästi suuremmat.

3. voidaan tehdä rinnakkain Zen1.5 ja nykyinen Ryzen 2000, mikäli ensin mainitussa tulee ongelmia

Ei riitä resurssit(tuotekehitysbudjetti eikä osaava porukka) ziljoonaan yhtäaikaiseen projektiin. Se että yritettäisiin tehdä vähäisillä resursseilla vielä useampaa asiaa rinnakkain vaan johtaisi paljon pahempaan myöhästelyyn, AMD myöhästelee jo nyt ihan tarpeeksi.

Jos FX-sarjassa 2011 tuli Bulldozer, 2012 Pilderiver ja 2013 Steamroller. Mikäli kuvainnollisesti Zen1 2017 olisi Bulldozer (2011) ja Zen 2 2019 Steamroller (2013), missä on Zen1.5 vm. 2018 eli Zen-sarjan Piledriver?
Kun Piledriver oli selvästi Bulldozerista paranneltu, miksi sekä Athlonin että Zenin tapauksessa puuttuu tuo 1.5 versio?

Piledriverin arkkitehtuuriparannukset olivat hyvin pieniä. Suurimmalti osin Piledriver oli vain bulldozerin bugikorjausta ja matalan tason optimointia.

Pinnacle Ridgessä päätettiin säästää selvästi tuotekehityskustannuksissa ja mahdollistaa se, että suurempi osa porukasta voi keskittyä sen zen2n kehittämiseen.

AMDn taloudellinen tilanne lieni tuossa vuosi-pari sitten jonkin verran heikompi kuin bulldozerin kehityksen aikaan, ja toisaalta zen oli paljon onnistuneempi arkkitehtuuri kuin bulldozerin joten siinä oli vähemmän tarvetta pikkuviilauksille.

Se on erittäin hyvä kysymys johon olen antanut selityksen.

Ei, vaan olet puhunut pelkkää huuhaata ymmärtämättä YHTÄÄN mitään mikään tuotekehitys toimii. Olet ignorannut kaikki asioita selittävät vastaukset ja jatkanut sen oman vaihtoehtoiseen todellisuuteen perustuvan huuhaasi väittämistä.

Piledriver oli arkkitehtuuriparanneltu Bulldozer.

Hyvin pienillä parannuksilla. Suurin osa parannuksista oli muualla kuin arkkitehtuuritasolla.

Esittämäni aikataulut perustuvat selkeisiin faktoihin. Omat aikataulusi perustuvat enemmän tietoihisi siitä miten asioiden pitäisi toimia.

Yrität päättellä esittämistäsi aikatauluista asioita täysin rikkinäisellä ymmärryksellä, ja monta asiaa olet esittämissäsi aikatauluissa ymmärtänyt aivan väärin.

 

[Threadripper]

Tiimi oli pitkällä K7n kehityksessä ja tiimissä oli 150 työntekijää siinä vaiheessa kun Dirk Meyer alkoi sitä johtamaan.

Ei linkittämässäsi uutisessa niin sanottu. Siinä sanottiin hänen johtaneen 150 ihmisen tiimiä eikä sanottu kenet hän korvasi tiimin johtajana eikä myöskään tiimin tehneen töitä ennen hänen tuloaan tiiminvetäjäksi.

Ei ollut. Jim Keller osallistui K7-projektiin, mutta ei sen arkkitehtuurisuunnittelijana.

"In 1998 he moved to AMD, where he worked to launch the AMD Athlon (K7) processor"

Jim Keller on ollut nimenomaan prosessorien arkkitehtuurien suunnittelija. Eli mikäli Keller suunnitteli K7:a, hän suunnitteli nimenomaan arkkitehtuuria. Näitähän riittää:

The chip guru who built Apple’s Ax microprocessors joins Tesla to lead the Autopilot Hardware Engineering team

Keller first worked at AMD in the late 90’s when it was in fierce competition with Intel in the CPU market. He was a key player in the creation of the Athlon K7 architecture, as well as the lead architect of the company’s K8 architecture.

Legendary CPU architect Jim Keller leaves AMD

Well known for his work during AMD's heyday, Keller (pictured) was involved in the creation of the original Athlon architecture, K7, and then served as a lead architect on K8

Jim Keller Leaves AMD, Again - Phoronix

Jim Keller was responsible for the original Athlon K7 architecture and lead architecture for the K8, back during AMD's glory days. He had left AMD to work for Apple, but had been courted back by AMD in 2012 to start work on Zen.

Chief microprocessor architect Jim Keller leaves AMD

His trophy case also includes work on AMD's own K7 and K8 processor architectures, the X86-64 specification, and the HyperTransport interconnect.

https://muropaketti.com/tietoteknii...n-prosessoriarkkitehti-jim-keller-jatti-amdn/

Hän oli mukana suunnittelemassa AMD:n K7- eli Athlon-prosessoria ja K8- eli Athlon 64 -prosessorin pääsuunnittelija.

Sanomasi mukaan K7 arkkitehtuuri oli jo valmis siinä vaiheessa kun Keller tuli AMD:lle ja Athlon64 pohjautuu K7:n. Joten mitä järkeä laittaa Keller tekemään hommaa josta hän ei tykkää kun yhtä hyvin voi alkaa samantien suunnittelemaan Athlon64:a?

Jälleen kerran virheellinen väite joka perustuu siihen että tulkitset asioita väärin kun et ymmärrä niitä.

Jos aiemmat lainaukset pitävät paikkaansa ja Keller suunnitteli K7 arkkitehtuuria, silloin K7 arkkitehtuuri ei voinut olla valmis ennen 1998. Kuten sanoin, en keksinyt näitä aikatauluja omasta päästäni.

Jos olet oikeassa, Keller ei osallistunut K7:n arkkitehtuurin suunnitteluun eikä todennäköisesti ollut missään tekemisissä K7:n kanssa. Siinä tapauksessa lähes koko internet on väärässä.

En. Olen vain todennut, että varmaa tietoa tuosta K8n arkkitehtuurin valmistumisajasta ei löydy.

Tässä on kolme selvää vaihtoehtoa:

1. K8 arkkitehtuurin pääsuunnittelija Keller suunnitteli arkkitehtuurin valmiiksi ja lähti sen jälkeen. Silloin K8 arkkitehtuuri valmistui ennen hänen lähtöään eli vuonna 2000.

2. K8 arkkitehtuurin pääsuunnittelija Keller jätti arkkitehtuurin suunnittelun kesken ja lähti. Silloin K8 arkkitehtuuri valmistui hänen lähtönsä jälkeen eli vuonna 2000 tai sen jälkeen.

3. Keller ei ollut K8 arkkitehtuurin pääsuunnittelija. Silloin arkkitehtuuri valmistui "joskus 2000-luvun alkupuolella".

Vaihtoehdoista 2 ja 3 ei löydy juuri mistään luotettavasta lähteestä mitään tietoa. Ellei vaihtoehto 1 pidä paikkaansa, lähes koko internet on väärässä (jälleen kerran).

Se oli se Palomino/Athlon XP josta itsekin olet täällä jauhanut.

Missä mielessä Palomino oli K7.5? Se sijoittui tavallaan K7:n ja K8:n väliin muttei sisällä juuri mitään samaa mitä sisältää K8 ja siksi se on ennemmin korkeintaan K7.2 kuin K7.5.

Olet myös sanonut ettei AMD:lla ole liikaa resursseja, miksi siis tehdä Athlonin pohjalle kaksi eri versiota: AthlonXP ja Athlon64.

Arkkitehtuuripuolella speksataan sen välimuistin parametrit. Kun sille välimuistille speksattiin liian tiukat ajoitukset, kellotaajuus kärsi.

Saannot taas kärsi siitä, että siihen ei laitettu tarpeeksi redundanssia. Nyt siellä piirillä oli 4 kpl 64 kiB tietä, eikä näitä teitä ilmeisesti saanut yksitelleen pois päältä. Jos olisi mahdollistettu yksittäisten rikkinäisten välimuistiteiden kytkeminen pois päältä, ja julkaistu piiristä versio jossa 128 tai 192 kiB L2-kakkua, saannot olisi olleet selvästi paremmat. Tai laitettu sinne piirille 5 kpl niitä 64 kiB teitä ja oletuksena aina yksi niistä ollut pois päältä.

K6-II+:ssa/K6-III+ssa tästä opittiin, ja siinä puolet piirin 256 kiB L2-kakusta oli kytkettävissä pois päältä. Täyden kakun mallit myytiin nimellä K6-III+, ne joissa puolet oli kytketty pois päältä nimellä K6-II+.

Siksipä K6-3 ei kellottunutkaan yhtä hyvin kuin K6-2. Siinä suhteessa haukattiin liian iso pala. Valmistuspuolella 256KB L2 välimuistia ei ollut mikään ihmeellinen asia vuosien päästä (Thunderbird). K6-3:n aikoihin se oli. Tyypillistä yliarviointia siitä mihin valmistustekniikka todellisuudessa pystyy. Athlonin kohdalla olivat myös viisaampia eivätkä edes yrittäneet laittaa ytimelle L2 välimuistia.

K6-2+ ja K6-3+ valmistettiin myös eri prosessilla.

Väärin. Ensimmäisissä celeroneissa(Covington) ei ollut yhtään L2-välimuistia sen takia, että ne olivat täysin samoja piilastuja kun Pentium II / Deschutes-piilastut, sillä erolla, että niistä vaan jätettiin pois prosessorikortilla oleva L2-välimuisti.

Syy oli tuotekehitysaikataulu, vasta myöhemmin valmistui Mencodino, jossa samalle piirille oli saatu laitettua 128 kiB L2-välimuistia.

Niinhän sanoinkin, niihin ei laitettu L2 välimuistia koska 1. pelättiin huonoja saantoja ja 2. piti olla jotain eroa Pentium II:n. Eihän Mendocinokaan ollut muuta kuin Pentium II jossa erilainen välimuistiratkaisu. Samalla siitä tehtiin aivan liian hyvä eikä Pentium II:n ostamisessa ollut juuri mitään järkeä.

En ole missään väittänyt että Jim Keller jättää homman kesken, että mitä ihmettä nyt olkukkoilet?

Esitin jo aiemmin ne 3 vaihtoehtoa (Keller suunnitteli K8 arkkitehtuurin loppuun saakka, jätti homman kesken tai ei ollut arkkitehtuurin pääsuunnittelija). Joku niistä vaihtoehdoista pitää pakosti paikkaansa.

Siinä vaiheessa (1995) kun Dirk Meyer liittyi AMDlle , K7-tiimissä oli jo 150 henkeä täydessä työn touhussa

https://www.eetimes.com/document.asp?doc_id=1137849

Ei tuossa niin sanota:

Dirk Meyer, director of engineering for the K7 project, was the co-architect of Digital's Alpha 21264 before he joined AMD in early 1995, when he took charge of the K7's 150-person design team.

Jonkun hän korvasi (kenet?) ja tuossa ei sanota mitään aiemmasta työstä mitä Athlonin parissa tehtiin.

Joo, ei ole AMDn prossu jatkokehitelmä intelin prossusta

Joo ei, unohtui sana Athlonista.

Ei ollut, ja siinä oli ihan selviä arkkitehtuurimuutoksia:

1) palominossa tuli SSE-tuki.
2) Sen L2-TLBt meni käytännössä kokonaan uusiksi
3) Siihen oli lisätty rautaprefetcheri (K7ssa oli vain softaprefetchaus)

Lisäksi siihen oli tehty aika paljon pikkuviilauksia joilla virrankulutusta saatiin alas ja kellotaajuutta ylös, mutta nämä ei todennäköisesti olleet arkkitehtuuritasolla

Näiden neljän vaikutuksena palomino oli kolmella tapaa selvästi thunderbirdiä parempi:
1) se pääsi selvästi parempaan IPChen
2) se kellottui ylemmäs
3) se kulutti vähemmän virtaa (samalla tai hiukan suuremmalla kellolla)

Hyvin pieni muutos se oli verrattuna Athlon64:n (HyperTransport, pidempi liukuhihna, x86-64 (+SSE2), integroitu muistiohjain ja niin edelleen)

Jälleen se sama kysymys: koska kuulemma ei ollut AMD:lla varaa kehittää useaa arkkitehtuuria eikä Athlon64:a tehty AthlonXP:n pohjalle, miten nämä kaksi asiaa sopivat yhteen?

Ilman näitä "valmistusteknisiä ongelmiasi" olisi silti ollut yli vuosi.

Niin olisi mutta olisi saatu ainakin vuotta nopeammin x86-64 markkinoille.

Täyttä paskapuhetta. Thunderbird oli onnettoman hidas northwoodin rinnalla, ja Palomino oli paljon nopeampi.

AMD's Athlon XP: Great performance, poor marketing

AMD's Athlon XP 2000+ vs Intel's 0.13-micron Northwood

1 vuosi lisää Thunderbirdillä jos sillä hinnalla saadaan Athlon64 markkinoille vuotta aiemmin. Kannattaako? Ehdottomasti.

Ei, vaan mentiin 2 vuotta sillä palominolla joka oli se "K7.5".

Ja AMDllä osattiin olla jo etukäteen viisaita. Sinun ehdotuksessasi olisi ensin menty aivan turhaan odotetusti hitaalla prossulla ja sen jälkeen menty vielä reilu vuosi pidempään samalla , siinä vaiheessa jo todella onnetotman hitaalla prossulla.

Sinun viisastelusi olisi siis johtanut täyteen katastrofiin.[/quote]

Ei K7.5 vaan K7.2 korkeintaan. Kun nyt jälkiviisasteellaan: AthlonXP julkaistiin loppuvuodesta 2001. Kuvitteellinen "K7.5" (eli Athlon + x86-64 ja bonuksena SSE2) (jos sellainen olisi tehty) olisi saatu julkaistua keväällä 2002. Eli 1,5 vuotta ennen Athlon64. Mikä olisikaan ollut x86-64:n asema mikäli sitä tukeva prosessori olisi ollut valmis jo 2002 keväällä? Varmasti olisi vaikuttanut aika moneenkin asiaan. Ei välttämättä kaikki positiivisesti mutta kuitenkin.

SE PALOMINO TEHTIIN

Eikä tehty. Jos olet oikeassa ja Athlon64 tehtiin Athlonin pohjalle, silloin AthlonXP oli täysin erillinen projekti Athlon64:sta. Miksi siis ei tehty Athlonia johon pultataan vain x86-64 ja sen pohjalle Hammer?

X64-64 ei ollut valmis siinä vaiheessa kun Palominon arkkitehtuuri suunniteltiin. Ja se olisi kasvattanut ytimen kokoa aivan turhaan.

x86-64 ei anna MITÄÄN hyötyä softilla jotka ei sitä käytä.

Ei ollutkaan, siitä olisi tullut viivästystä.

Mikään käskykanta ei anna hyötyä softilla jotka eivät sitä käytä. Miten saat softatukea ellei ole yhtäkään prosessoria joka tukee käskykantaa? Sen takia mitä nopeammin x86-64:a tukeva prosessori saadaan markkinoille, sen parempi. Siksi x86-64:a tukevalla prosessorilla oli kiire. Suurempi kiire kuin K8:lla.

Järkevät syyt on täysin triviaaleja mutta kun sinä täysin pihalla ollessasi kieltäydyt uskomasta niitä kun olet saanut naurettavia ideoitasi päähäsi.

Kuten olen aiemmin sanonut, jos olet oikeassa, käytännössä koko internet on väärässä. Enkä keksinyt niitä aikatauluja päästäni vaan perustan ne luotettavien lähteiden kertomiin tietoihin.

Jälleen kerran sotket sitä mikä on arkktiehtuuritason suunnittelua ja mikä on RTL-tason piirisuunnittelua.

zen2n RTL-tason piirisuunnittelua ON TEHTY SAMAAN AIKAAN KUIN ZEN1N RTL-TASON PIIRISUUNNITTELUA. kts edellisen viestini esimerkkiaikataulu.

En sotkenut missään kohtaa. Vastaisitko kysymyksiin?

Ei se olisi ollut mikään "olematon vaiva".

K8ssa oleellisimmat muutokset K7aan nähden olivat seuraavat

1) Ytimeen lisättiin tuki x86-64-käskykannalle (ja sen mukana SSE2lle)
1.1) Dekoodereihin piti lisätä tuki uusille käskyille
1.2) Kokonaislukudatapolku piti leventää 64 bittiin (tämä on paljon helpompi juttu kuin miltä kuulostaa)
1.3) LSUt, välimuistit ja TLBt piti modata tukemaan suurempia osoitteita ja useampitasoisia sivutauluja yms.

2) Prosessoripiirille integroitiin muistiohjain ja väyläksi vaihdettiin hypertransport

3) Näiden lisäksi tehtiin jonkin verran pienempiä muutoksia, mm. lisättiin dekooderiin pari liukuhihnavaihetta jotka teki uusia temppuja joilla saatiin vähennettyä prosessin frontendin stalleja. (Muut liukuhihnavaiheet sen sijaan pysyivät täysin ennallaan)

Nämä kaikki muutokset koskivat pääsääntöisesti piirin eri osia ja tehtiin rinnakkain.
Osa arkkitehdeistä speksasi käskykantaa ja sitä purkavaa dekooderia, osa muistiohajinta ja hypertransporttia, osa ytimen muita muutoksia.

Minkään hypotettisen ja turhan "K7+x86-64"n arkkitehtuuri ei olisi valmistunut merkittävästi aiemmin kuin K8n arkkitehtuuri valmistui.

Muutoksia tehtiin rinnakkain mutta pelkkä K7 + x86-64 arkkitehtuuri olisi valmistunut nopeammin kuin kaikki muut muutokset. Ja paljon suurempi nopeutus olisi saatu kun ei olisi tarvinnut tapella valmistuksessa integroidun muistiohjaimen kanssa. Taas yliarvioitiin se mihin valmistusprosessi pystyy. Vaikka Athlon64:a saatiin valmistettua, määrät olivat alussa todella pienet.

Eli K7+x86-64 olisi saatu markkinoille selvästi aikaisemmin. Se olisi luultavasti myös ollut Palominoa parempi vaikkei olisi muuhun koskettu koska SSE2.

Ainoa mitä olisi käytännössä voitu saada aikaisemmin ulos(ja siis tietää, että se saadaan aikaisemmin ulos) olisi ollut osa niistä x86-64een liittymätömistä pikkuparannuksista mitä ytimen tehtiin.
Tällaisen "K7.7"-väliversion (RTL-toteutuksen ja layouttaamisen jollekin valmistustekniikalle) tekeminen olisi kuitenkin haaskannut selvästi resursseja ja hidastanut itse K8-ytimen tekemistä.

Palomino oli jo se "K7.5" missä oli järkeä. Se saatiin ulos n. 2 vuotta ennen K8a, ja n. vuosi ennemmin kuin mikään myöhäisempi väliversio (joka ei olisi kärsinyt mistään valmistusongelmista) olisi käytännössä saatu ulos.

ja ilman sitä integroitua muistiohjainta mikään "väliversio" ei olisi ollut merkittävästi Palominoa/Bartonia suorituskykyisempi.

Palomino saatiin ulos 2 vuotta ennen K8:a juuri muistiohjaimen valmistusongelmien takia. "K7.5":ssa ilman muistiohjainta ei vastaavaa ongelmaa olisi ollut ja se olisi valmistunut selvästi ennen K8:a. x86-64 olisi tarjonnut selkeää nopeusetua koska sen rinnalla tuli käytännössä automaattisesti SSE2 tuki. Lisäksi x86-64 yli vuotta aiemmin markkinoilla olisi ollut todella kova juttu. Eikä sen olisi tarvinnut olla Palominoa parempi edes. Ei taatusti olisi haitannut x86-64:n suosiota jos se olisi saatu aiemmin markkinoille.

EIKÄ OLLUTKAAN. Mitä ihmettä nyt oikein sekoilet?

AthlonXP ja Athlon64?

Ei, sillä että tehdään samoja asioita moneen kertaan erikseen ei säästetä aikaa vaan tuhlataan sitä. Nokia oli muuten erinomainen esimerkki tästä

AthlonXP:n pohjalle ei kehitetty mitään, eikös tuo mene siihen tuhlaus kategoriaan siis?

koska 1en jälkeen seurava kokonaisluku on 2. Se seuraava arkkitehtuuriversio nimettiin zen2ksi.

Ei ole Zeniä jossa olisi osa Zen2:n parannuksista. On vain Zen ja Zen2. Väliversio puuttuu.

Se tehdään nimellä zen2. Ja se tulee ulos sitten kun se on valmis.

Niin tehdään, miksi ei tehty sitä Zen 1.5:tta (Zen-sarjan Piledriveriä) on hyvä kysymys. Kuitenkin tehtiin Piledriver vuosi Bulldozerin julkaisusta.

Tähän riittää pinnacle ridge.

Kai se riittää mutta nopeampi parempi. Riittää myös siksi ettei Intel ole saanut mitään arkkitehtuuriparannuksia ulos 3 vuoteen.

Pinnacle Ridge ton se toimiva ratkaisu tähän. Se uusi arkkitehtuuri taas nimenomaan olisi se joka myöhästyisi koska riskit olisi selvästi suuremmat.

Jos Zen2 myöhästyy eikä ole Zen1.5:tta se on pahempi kuin Zen2:n myöhästyminen jos on Zen1.5. Olennaista on ettei Zen2:n valmistusprosessin toimivuudesta ollut vuosia sitten mitään takeita. Voi käydä kuten 20nm prosessille.

Ei riitä resurssit(tuotekehitysbudjetti eikä osaava porukka) ziljoonaan yhtäaikaiseen projektiin. Se että yritettäisiin tehdä vähäisillä resursseilla vielä useampaa asiaa rinnakkain vaan johtaisi paljon pahempaan myöhästelyyn, AMD myöhästelee jo nyt ihan tarpeeksi.

Tai sitten ei koska on täysin mahdollista että Zen2:ta viivästyttää vain valmistustekniikka, ei arkkitehtuuri. Eli olisi ollut hyvin aikaa tehdä Zen1.5.

Piledriverin arkkitehtuuriparannukset olivat hyvin pieniä. Suurimmalti osin Piledriver oli vain bulldozerin bugikorjausta ja matalan tason optimointia.

Piledriverissä kuitenkin tehtiin arkkitehtuuriin muutoksia, Pinnacle Ridgeen ei mitään.

Pinnacle Ridgessä päätettiin säästää selvästi tuotekehityskustannuksissa ja mahdollistaa se, että suurempi osa porukasta voi keskittyä sen zen2n kehittämiseen.

AMDn taloudellinen tilanne lieni tuossa vuosi-pari sitten jonkin verran heikompi kuin bulldozerin kehityksen aikaan, ja toisaalta zen oli paljon onnistuneempi arkkitehtuuri kuin bulldozerin joten siinä oli vähemmän tarvetta pikkuviilauksille.

Tarkkaan taloudelliseen tilanteeseen on hankala kommentoida. Tuskin tilanne aikana ennen Bulldozeriakaan kovin kehuttava oli kuitenkaan.

Jos (tai ennemminkin kun) Zen2:n tuloa rajoittaa valmistustekniikka eikä arkkitehtuuri, Zen1.5:n tekeminen ei olisi rajoittanut kuin Zen3:a tai Zen4:a.

Ei, vaan olet puhunut pelkkää huuhaata ymmärtämättä YHTÄÄN mitään mikään tuotekehitys toimii. Olet ignorannut kaikki asioita selittävät vastaukset ja jatkanut sen oman vaihtoehtoiseen todellisuuteen perustuvan huuhaasi väittämistä.

Sinun mielipiteesi esim. Athlonin arkkitehtuurin valmistumisesta perustuu käsitykseen jonka mukaan arkkitehtuurista valmiiksi tuotteeksi menee X aikaa. Minä taas perustan mielipiteeni siihen mitä netin luotettavat lähteet asiasta sanovat. Kuten olen sanonut: jos olet oikeassa, lähes koko internet on väärässä.

Hyvin pienillä parannuksilla. Suurin osa parannuksista oli muualla kuin arkkitehtuuritasolla.

Mutta niitä arkkitehtuuriparannuksia oli ja julkaisu vuosi Bulldozerin jälkeen. Pinnacle Ridgessä ei ole mitään ja julkaisu vuosi Zenin jälkeen.

Yrität päättellä esittämistäsi aikatauluista asioita täysin rikkinäisellä ymmärryksellä, ja monta asiaa olet esittämissäsi aikatauluissa ymmärtänyt aivan väärin.

Olen perustanut väitteeni aikatauluista tietoihin jotka netistä yleisesti löytyvät luotettavilta sivustoilta. Mikäli sivustot ovat väärässä, silloin Kellerin tekemisiä on vääristelty todella paljon.

 

[Oscar]

AMD:n Q1 voitollinen 81 miljoonaa, osake jälkipörssissä 10% nousussa (onpase aika paljo kerinnyt viime aikoina laskemaankin).

Quarterly Earnings | Advanced Micro Devices

 

[hkultala]

Ei ole Zeniä jossa olisi osa Zen2:n parannuksista. On vain Zen ja Zen2. Väliversio puuttuu.

Zen2n voit ihan vapaasti tulkita väliversioksi zen1n ja zen3n välillä.

Että mitä ihmettä oikein jankutat? Mikä ihme sinulla on oikein olevinasi pointti tässä?

 

[spede]

Anandtechin jälkilöylyt: A Timely Discovery: Examining Our AMD 2nd Gen Ryzen Results

TL;DR olivat pakottaneet asetuksen päälle, mikä hidasti pelihommia merkittävästi ja kun testit ajettiin uudelleen ilman ko. asetusta tulokset näyttivät samalta kuin muillakin saiteilla

 

[hkultala]

Olet myös sanonut ettei AMD:lla ole liikaa resursseja, miksi siis tehdä Athlonin pohjalle kaksi eri versiota: AthlonXP ja Athlon64.

Nyt jankutuksesi menee taas aivan naurettavaksi.

Koska molemmat tarvittiin, ja ne valmistuivat 2 vuotta eri aikaan.

Ja molemmat oli samaa tuotekehitysjatkumoa K7 -> thunderbird -> Palomino -> K8

Siksipä K6-3 ei kellottunutkaan yhtä hyvin kuin K6-2. Siinä suhteessa haukattiin liian iso pala. Valmistuspuolella 256KB L2 välimuistia ei ollut mikään ihmeellinen asia vuosien päästä (Thunderbird). K6-3:n aikoihin se oli. Tyypillistä yliarviointia siitä mihin valmistustekniikka todellisuudessa pystyy. Athlonin kohdalla olivat myös viisaampia eivätkä edes yrittäneet laittaa ytimelle L2 välimuistia.

K7 oli PALJON ISOMPI ydin kuin K6. 250nm tekniikalla se K7-ydin + 256 kiB L2-välimuisti + olisi tarkoittanut järkyttävän isoa ja kallista piiriä.

Oli aivan triviaalia että niin isoa ja kallista piiriä ei olisi ollut järkevää valmistaa kuluttajatuotteena. Ei tässä ollut kyse mistään "viisastumisesta K6-3n jälkeen".

Niinhän sanoinkin, niihin ei laitettu L2 välimuistia koska 1. pelättiin huonoja saantoja ja 2. piti olla jotain eroa Pentium II:n.

Huoh.

Voisitko edes opetella lukemaan tuon naurettavan jankutuksen sijasta?

L2-välimuistin sisältävää piiriä ei ollut olemassa kun celeron julkaistiin.

Oli olemassa vain piiri, jossa oli väylä ulkoiselle L2-välimuistille. Ensimmäiset Celeronit saatiin käyttämällä tätä piiriä ilman sitä ulkosita välimuistia. Millään saannoilla ei ollut tämän kansssa MITÄPÄN tekemistä.

Intel teki Mencodinin heti kun ehti. Eikä sen kanssa ollut mitään saanto-ongelmia.

Eihän Mendocinokaan ollut muuta kuin Pentium II jossa erilainen välimuistiratkaisu. Samalla siitä tehtiin aivan liian hyvä eikä Pentium II:n ostamisessa ollut juuri
mitään järkeä.

Se oli eri piiri jonka piirisuunnittelu piti tehdä. Tähän meni aikaa.

Jälleen se sama kysymys: koska kuulemma ei ollut AMD:lla varaa kehittää useaa arkkitehtuuria eikä Athlon64:a tehty AthlonXP:n pohjalle, miten nämä kaksi asiaa sopivat yhteen?

Mitä ihmettä taas oikein höpötät?

Athlon64 TEHTIIN AthlonXPn pohjalta.


Esität virheellisen väitteen, sitten alat sen perustella perustelemaan lisää virheellisiä vaitteitä.

Niin olisi mutta olisi saatu ainakin vuotta nopeammin x86-64 markkinoille.

1 vuosi lisää Thunderbirdillä jos sillä hinnalla saadaan Athlon64 markkinoille vuotta aiemmin. Kannattaako? Ehdottomasti.

Ei olisi kannatttanut kun se x86-64-tuki prosessorilta yksinänä ei tuo yhtään nopeutta lisää ohjelmille, jotka sitä ei käytä, sen sijaan AMD olisi ollut vuodet todella pahasti Inteliä jäljessä.

ja jos alla olevat käyttöjärjestelmä ei ole 64-bittinen, ei siinä voi ajaa 64-bittistä softaa.

Käytännössä juuri kukaankoti- tai toimistokäyttäjä ei käyttänyt 64-bittistä XPtä tai Vistaa, ja 64-bittinen windows alkoi yleistyä vasta windows 7n myötä.

Ei K7.5 vaan K7.2 korkeintaan. Kun nyt jälkiviisasteellaan: AthlonXP julkaistiin loppuvuodesta 2001. Kuvitteellinen "K7.5" (eli Athlon + x86-64 ja bonuksena SSE2) (jos sellainen olisi tehty) olisi saatu julkaistua keväällä 2002. Eli 1,5 vuotta ennen Athlon64. Mikä olisikaan ollut x86-64:n asema mikäli sitä tukeva prosessori olisi ollut valmis jo 2002 keväällä? Varmasti olisi vaikuttanut aika moneenkin asiaan. Ei välttämättä kaikki positiivisesti mutta kuitenkin.

Ei yhtään erilaisempi siitä mikä x86-64n asema nyt oli. Softa-alustana x86-64 ei vointu alkaa yleistymään kunnolla ennen kuin inteliltä tuli sitä tukevia prossuja (2004). Ja 4 gigan musitirajoitus ei tullut kenellekään kotikäyttäjälle tuolloin vastaan.

Eikä tehty. Jos olet oikeassa ja Athlon64 tehtiin Athlonin pohjalle, silloin AthlonXP oli täysin erillinen projekti Athlon64:sta. Miksi siis ei tehty Athlonia johon pultataan vain x86-64 ja sen pohjalle Hammer?

Mitä ihmettä taas oikein olkiukkoilet?

Tuotekehitys meni arkkitehtuurien osalta K7 -> Thunderbird -> Palomino -> K8.

Pitäisi olla triviaalisti selvää että kun puhutaan "pohjautumisesta", niin kyse on transitiivisesta relaatiosta, eikä tarvi alkaa aina luettelemaan kaikkia väliversiota, vaikka niiden kautta mennään.

Mikään käskykanta ei anna hyötyä softilla jotka eivät sitä käytä. Miten saat softatukea ellei ole yhtäkään prosessoria joka tukee käskykantaa? Sen takia mitä nopeammin x86-64:a tukeva prosessori saadaan markkinoille, sen parempi. Siksi x86-64:a tukevalla prosessorilla oli kiire. Suurempi kiire kuin K8:lla.

Käytännössä kenellekään muulla kuin aprilla linux-iimatukalla ei ollut mitän interessejä alkaa tekemään softatukea x86-64lle ennen kuin tuli tieto, että myös intel tukee sitä. Mikään väliversio ei olisi nopeuttanus sitä inteluin x86-64-prossua, eikä myöskään sen käskykannan julkistusta.

X86 yleistyi käytössä oikein hyvin n. 9 vuotta myöhemmin eikä vuosi sinne tai tänne ekan sitä käyttävän prossun kanssa olsi merkannut käytännössä yhtään mitään. Se voitti ja yleistyi joka tapauksessa sen vuoden myöhästymisen kanssa. Mutta vaikka se olisi n. vuoden 2009 sijasta ylistynyt kotikäytössä jo n. vuonna 2008, AMD ei olisi saanut tästä mitään kilpailuetua inteliin nähden.

AthlonXP:n pohjalle ei kehitetty mitään, eikös tuo mene siihen tuhlaus kategoriaan siis?

Ei, vaan Palominon pohjalta kehittettiin K8.

Se, että sanon, että K8 pohjautuu K7aan ei tarkoita sitä, että siinä ei olisi ollut muita versiota välissä.

"pohjautuminen" on transitiivienn relaatio.

K7n pohjalta kehitettiin thunderbird, jonka pohjalta kehitettiin Palomino, jonka pohjalta kehitettiin K8.

Että voisitko nyt yrittää hankkia aivot? Tai edes vähän yrittää käyttää niitä?

Ei ole Zeniä jossa olisi osa Zen2:n parannuksista. On vain Zen ja Zen2. Väliversio puuttuu.

Ykkösen jälkeen tulee numero kaksi.

Kun tehdään joitain arkkitehtuurimuutoksia parannuksia, se ykkösen jälkeen tuleva parannettu versio nimetään kakkoseksi. MIikä tässä on niin vaikeaa käsittää?

Ei ole erikseen mitään "väliversiota" ja "ei-väliversiota". On vain arkkitehtuuriversioita, jatkuvaa kehitystä joista välillä otetaan snapshot, kehitetään sille RTL ja julkaistaan tuote.

Niin tehdään, miksi ei tehty sitä Zen 1.5:tta (Zen-sarjan Piledriveriä) on hyvä kysymys. Kuitenkin tehtiin Piledriver vuosi Bulldozerin julkaisusta.

Juuri selitin nämä asiat edellisessä viestissäni ja sitten vaan jatkat vänkäämistä. Oli selvästi halvempi (ja tuotekehitysresursseja säästävämpi ratkaisu) ja riskittömämpi kehittää pinnacle ridge siten että siihen tehtiin vain hyvin pieniä bugikorjauksia ja RTL-tason muutoksia edes layouttaamatta koko piiriä uusiksi.

Ja sitten suurempi määä insinöörejä voi keskittyä sen zen2n kehitämiseen kun pinnacle ridge tehdään halvalla pienllä porukalla. Saadaan sen zen2 aiemmin ulos.

Kai se riittää mutta nopeampi parempi. Riittää myös siksi ettei Intel ole saanut mitään arkkitehtuuriparannuksia ulos 3 vuoteen.

AVX-512 on Skylake-SP:ssä selvä arkkitehtuurimuutos.

Jos Zen2 myöhästyy eikä ole Zen1.5:tta se on pahempi kuin Zen2:n myöhästyminen jos on Zen1.5. Olennaista on ettei Zen2:n valmistusprosessin toimivuudesta ollut vuosia sitten mitään takeita. Voi käydä kuten 20nm prosessille.

Huoh. Jos nyt vaan vaihdat ne numerot siten että ajattelet nyt oikeaa zen3sta hypotettisena zen2snasi ja oikeaa zen2sta sinun hypoteettisena zen 1.5nasi.
Sitten voit ajatella, että tehtiinkin juuri se, mitä haluat (paitsi että välissä vaan julkiastiin vielä hyvin halvalla bugikorjattu ja valmsitustekniikkaviilattu zen1 nimellä pinnacle ridge).

Sinulla tuntuu olevan joku hirveä ongelma siitä, että AMD nimeeä arkktiehtuuriversionsa järkevästi ja loogisesti kokonaisluvuilla eikä nimeä nitä jonkun sinun keksimäsi tyhmän "väliversiologiikan" mukaan

Tai sitten ei koska on täysin mahdollista että Zen2:ta viivästyttää vain valmistustekniikka, ei arkkitehtuuri. Eli olisi ollut hyvin aikaa tehdä Zen1.5.

Sinun on helppo heittä hatusta tällaisia "zen1.5"-hömpötyksiä kun sinun ei tarvi sanoa yhtään konkreettista asiaa, mitä siinä olisit muuttanut.

Ensinnäkin:

Nykyinen zeppelin-piiri on pinta-alaltaan n. 213 mm^2. Se ei ole erityisen pieni eikä halpa piiri valmistaa.

Jos zen2 (kutsu sinä sitä vaikka zen1.5ksi jos se yhtään helpottaa oloasi) tuo vaikka 256-bittiset SIMD-yksiköt, 256-bittiset LSUta ja datapolut välimuisteihin, selvästi suuremmat haarautumisennustushistoriataulukot ja selvästi suuremmat välimuistit, sitten siihen pohjautuva 8-ytiminen piiri olisi selvästi isompi kuin nykyinen zeppelin-piiri. Ja sitten se alkaisi olemaan kallis valmistaa nykysellä valmistustekniikoilla.

Toisekseen:

AMD on joka tapauksessa siirtymässä pian 7nm valmistustekniikkaan. Kaikki ne arkkitehtuurimuutokset olisivat vaatineet myös uuden RTLn kirjoittamista jotta se arkkitehtuuri saadaan toteutettua. Ja sitten se olisi pitänyt sovittaa ja layoutatata nykyiselle "14/12nm" prosessille.

Sitten se RTLn sovittaminen/optimointi ja layout-homma olisi pitänyt tehdä uudestaan kun lopulta (hyvin pian) siirryttäisiin siihen 7nm prosessiin.

Jälleen kerran, lisää työtä. johon AMDllä ei ole varaa.

Piledriverissä kuitenkin tehtiin arkkitehtuuriin muutoksia, Pinnacle Ridgeen ei mitään.

...

Mutta niitä arkkitehtuuriparannuksia oli ja julkaisu vuosi Bulldozerin jälkeen. Pinnacle Ridgessä ei ole mitään ja julkaisu vuosi Zenin jälkeen.

Vuosi zenin jälkeen koska odotettiin "12nm" valmistusprosessia. (joka on vaan niin vähän viilattu "14nm" ettei vaadi mitään piirin sovittamista/optimointia sille, vaan sillä toimii suoraan 14nm:lle tehty layout).

Pinnacle ridge on vaan zenin "ylläpitojulkaisu" joka kehitettiin hyvin pienellä työmäärällä, hyvin halvalla. Siihen käytettyyn tuotekehitysbudjettiin nähden erinomainen tuote.

 

[JiiPee]

7nm puheenollen.

TSMC Kicks Off Volume Production of 7nm Chips

Mitäs arvon tytöt on mieltä että mitä CPU:ta sieltä alkaa tulla pihalle? Jotain spekulaatiota maailmalla on että voisi olla EPYC2 mutta ehkä on vielä liian aikaista sille.

 

[hkultala]

7nm puheenollen.

TSMC Kicks Off Volume Production of 7nm Chips

Mitäs arvon tytöt on mieltä että mitä CPU:ta sieltä alkaa tulla pihalle? Jotain spekulaatiota maailmalla on että voisi olla EPYC2 mutta ehkä on vielä liian aikaista sille.

En ole tyttö, mutta..

Veikkaan että Applea ja Qualcommia, ei AMDn prossuja.

AMDn prossut tullaan jatkossakin valmistamaan GFllä, ja nuo slidet tuosta prosessista vihjaisi siihen, että ainakin nuo ekat versiot on paljon enemmän optimoitu vähävirtaisille mobiili-SoCeille kuin suuren kellotaajuuden erillis-CPUille.

AMDn näyttikset olisi jo jossain määrin mahdollisia.

 

[sushukka]

Anandtechin jälkilöylyt: A Timely Discovery: Examining Our AMD 2nd Gen Ryzen Results

TL;DR olivat pakottaneet asetuksen päälle, mikä hidasti pelihommia merkittävästi ja kun testit ajettiin uudelleen ilman ko. asetusta tulokset näyttivät samalta kuin muillakin saiteilla

No saivat kyllä kaivaa että löysivät. Vaikuttaa tuo HPET:n pakotus näköjään Intelin toimintaan melkoisen paljon enemmän. Silti näyttää että AMD olisi taas saanut karvan Intelin etumatkaa kiinni. Vielä 7700K:n kanssa oli hyvin selvä jako Intel=pelikäyttöön, Ryzen=yleiskäyttöön, mutta nyt alkaa olla siinä kiikun kaakun. Onhan se vielä nopeampi, mutta paree tulla Intelin 10nm pian markkinoille jos haluavat pitää nopeusvaltikan käsissään. Kukkaronvenyttäjille hintaero Jimmsillä 2700X (339€) vs 8700K (369€) näyttäisi olevan 30€ ja rysän mukana tulee ihan ok cooleri (vastaavan saanee ilman RGB:tä ~40€, RGB:llä jokusen kympin kalliimpi). Hintaa tulee siis 8700K:lle noin 70€=20% enemmän eli tommoisen virtalähteen verran. Tosimieshän ostaa aina sen parhaan, mutta oman tuttavapiirin vielä ne muutamat tietokoneenrakentajat ovat valinneet rysän.

 

[JiiPee]

AMDn prossut tullaan jatkossakin valmistamaan GFllä, ja nuo slidet tuosta prosessista vihjaisi siihen, että ainakin nuo ekat versiot on paljon enemmän optimoitu vähävirtaisille mobiili-SoCeille kuin suuren kellotaajuuden erillis-CPUille.

AMDn näyttikset olisi jo jossain määrin mahdollisia.

Tästä on ollut eriäviä mielipiteitä että mitä AMD:n tavaraa TSMC alkaa valmistaa. Joku media oli käynyt GloFolla vierailulla ja niille oli sanottu että grafiikka piireillä alotetaan putkien putsaus GloFolla, joten porukka on veikkaillut että TSMC:llä alettaisiin valmistaa prosessorit.

Ittellä ei ole käsitystä siitä että onko tuotteen suunnittelussa syytä ottaa huomioon valmistusprosessi, käsittääkseni TSMC ja GloFo poikkeaa jonkinverran toisistaan. Vai eikö sillä ole väliä että tarvittaessa GPU/CPU voidaan valmistaa kummassa tahansa?

 

[hsalonen]

No saivat kyllä kaivaa että löysivät. Vaikuttaa tuo HPET:n pakotus näköjään Intelin toimintaan melkoisen paljon enemmän. Silti näyttää että AMD olisi taas saanut karvan Intelin etumatkaa kiinni. Vielä 7700K:n kanssa oli hyvin selvä jako Intel=pelikäyttöön, Ryzen=yleiskäyttöön, mutta nyt alkaa olla siinä kiikun kaakun. Onhan se vielä nopeampi, mutta paree tulla Intelin 10nm pian markkinoille jos haluavat pitää nopeusvaltikan käsissään. Kukkaronvenyttäjille hintaero Jimmsillä 2700X (339€) vs 8700K (369€) näyttäisi olevan 30€ ja rysän mukana tulee ihan ok cooleri (vastaavan saanee ilman RGB:tä ~40€, RGB:llä jokusen kympin kalliimpi). Hintaa tulee siis 8700K:lle noin 70€=20% enemmän eli tommoisen virtalähteen verran. Tosimieshän ostaa aina sen parhaan, mutta oman tuttavapiirin vielä ne muutamat tietokoneenrakentajat ovat valinneet rysän.

10nm ei ole automaattisesti voitto. Pitäisi saada prosessi siihen kuntoon, että myös kellotaajuudet on kohdallaan.

Jos sieltä tulee nyt alle 4GHz 8-core, niin asioista tulee hyvin mielenkiintoisia. AMD voi jopa mennä ohi.

 

[hkultala]

Ittellä ei ole käsitystä siitä että onko tuotteen suunnittelussa syytä ottaa huomioon valmistusprosessi, käsittääkseni TSMC ja GloFo poikkeaa jonkinverran toisistaan. Vai eikö sillä ole väliä että tarvittaessa GPU/CPU voidaan valmistaa kummassa tahansa?

Kun tehdään jotain ei-viimeisen päälle optimoitua piiriä, tuo tuotekehityksen loppupää menee suurinpiirtein seuraavasti:

Laitteistonkuvauskielillä (verilog, vhdl yms.) kirjoitetaan valmistustekniikkariippumatonta RTL-koodia.

Tämä koodi sitten käännetään jonkun valmistustekniikan logiikkakirjastoille (valmistustekniikan tekijä on toimittanut "valmiita palikoita" monien asioiden toteuttamiseen, esim. rekistereiden, tietynlaisten porttien jne). Tässä vaiheessa näiden komponenttien paikka piirillä ei kuitenkaan ole määritelty, vaan vain se, millaisia komponentteja sinne tulee. Tämän homman tekee siis tietokone

Viimeisenä vaiheena tehdän piirin layout, eli määritellään komponenttien fyysinen paikka piirillä. Tämä on (melkein) täysin valmistustekniikkariippuvaista. Tämän voisi periaatteessa myös tehdä automatisoidusti, mutta lopputulos olisi tällöin usein surkea, ja käytännössä jos piiri on yhtään isompi kuin jotain muutaman mm^2 luokkaa niin ihmisen kannattaa tässä selvästi "auttaa" ja tehdä huomattava määrä asioita käsin, ja tähän alkaa kulua myös huomattavasti työtä.

AMD kuitenkin onnistui pinnacle ridgessä käyttämään samaa layouttia kuin zeppelinissä, koska valmistustekniikat ovat niin läheistä sukua toisilleen, ja AMD jätti hyödyntämättä osan "12nm" prosessin tarjoamista mahdollisuuksista.

Layout tehdään yleensä hierarkisesti, tehdään esim. ensin layout ytimen ALUsta ja dekooderista jne. sitten korkealla tasolla tämä näkyy palikkana ja sitten näiden pohjalta tehdään ytimen layout ja sitten korkeimman tason layoutissa lätkitään nämä ytimet paikalleen jne (zenillä välisä on vielä CCX, jolla on selvästi oma layout-tasonsa, koska saman zeppelin 2 CCXää näyttää täysin samoilta). Ja sitten usein väliin jätetään sopivasti inasen tyhjää, että jos sattuu käymään niin, että jossain yksikössä on vaikka pieni bugi, voidaan se korjata(vaikka korjaus kasvattaisi inasen sen yksikön kokoa) ja tehdä siitä yksiköstä uusi layout tämän vaikuttamatta korkean tason layouttiin.

Suurempi käytännön syy hierarkiselle layoutille tosin on se, että layoutin tekeminen on NP-kova ongelma eikä sitä suurella määrällä palikoita käytännössä voi ratkaista optimaalisesti minkään laskenta-ajan puitteissa. Hierarksiella layoutille kerralla järjesteltävien palikoiden määrä pysyy paljon pienempänä jolloin homma pysyy paremmin hanskassa. Sekä ihmisen on helpompi käsin lätkiä paloikoita tiettyihin paikkohin kun ne palikat on järkevän kokoisia, että tietokoneella on paljon vähemmän kerralla järjesteltäviä palikoita.


Mutta CPUt on sen verran erikoiskamaa että niitä halutaan optimoida matalalla tasolla selvästi enemmän, niitä varten saatetaan esim. suunnitella omia/uusia matalan tason "komponentteja" jotka eivät tulleet mukana niissä valmistusprosessin mukana tulleissa kirjastoissa, ja sitten nämä pitää suunnitella täysin uusiksi jokaiselle valmistusprosessille millä kyseinen CPU valmistetaan.

Bobcatin kanssahan AMD hypetti että se oli "fully synthezible logic" että tällaisia ei käytetty. Mutta eipä ole samaa hypetetty zenin kanssa, eiköhän suorituskykysyistä näiden käyttö ole tuotu takaisin.
Ihan sekä sen tekia, että tällaisilla custom-komponenteilla voidaan joissain tilanteissa saada esim. luokkaa 10-20% nopeudenparannuksia, mutta
muistaakseni esim. haarautumisennustushudista toipumiseen tjsp tarvitaan sellaisia tietorakenteita joita ei vain pysty optimaalisesti toteuttamaan ilman näitä custom-komponentteja, ja jos käyttää syntetisoituvaa logiikkaa, tulee käytännössä ylimääräisiä kellojajaksoja haarautumishudista toipumiseen. En tosin muista enää yksityiskohtia tästä, tästä puhuttiin eräällä luennolla vajaat 3 vuotta sitten.



GFn ja TSMCn "7nm" prosessit eivät ole sukua toisilleen, joten käytännössä layout pitää tehdä molemmille erikseen. Tosin varmaan osaa niistä toista varten tehdyistä käsintehdyistä layout-säännöistä voisi hyödyntää myös toisella, tyyliin sääntöjä "laita käskyvälimuisti vasempaan alakulmaan, datavälimuisti oikeaan alakulmaan ja sijoittele muu vapaasti siihen päälle".

 

[vemkki]

AMD-fanien jumala Jim Keller vaihtaa Intelille hommiin. Mitäs nyt? Vähän kuin ennen vanhaan kun joku vaihtoi HIFKistä Jokereihin.
AMD's Zen & Athlon64 CPU Architect Jim Keller Joins Intel

 

[DjSunki]

Eikös tämä ole jo joku viides kerta kun Keller lähtee AMD:ltä. Eli ei sinänsä mitään ihmeellistä

 

[vemkki]

Eikös tämä ole jo joku viides kerta kun Keller lähtee AMD:ltä. Eli ei sinänsä mitään ihmeellistä

Nykyinen työpaikkahan oli toki Tesla, ei AMD.

 

[DjSunki]

Mykyinen työpaikkahan oli toki Tesla, ei AMD.

Ah joo niinpäs olikin. En tiedä miten vielä muistelin että jossain määrin kaveri olisi AMD:llä vielä vaikuttanut.

 

[svk]

Onko keller koskaan jäännyt tiettyä projektia pitemmäksi aikaan samaan firmaan?

 

[Threadripper]

Nyt jankutuksesi menee taas aivan naurettavaksi.

Koska molemmat tarvittiin, ja ne valmistuivat 2 vuotta eri aikaan.

Ja molemmat oli samaa tuotekehitysjatkumoa K7 -> thunderbird -> Palomino -> K8

Löytyykö asialle jotain lähdettä? Arkkitehtuurin valmistuminen ja prosessorin valmistuminen ovat eri asioita, varsinkin Athlon64:n tapauksessa.

K7 oli PALJON ISOMPI ydin kuin K6. 250nm tekniikalla se K7-ydin + 256 kiB L2-välimuisti + olisi tarkoittanut järkyttävän isoa ja kallista piiriä.

Oli aivan triviaalia että niin isoa ja kallista piiriä ei olisi ollut järkevää valmistaa kuluttajatuotteena. Ei tässä ollut kyse mistään "viisastumisesta K6-3n jälkeen".

Athlonin jälkeen kesti huimat 4 kuukautta kun tuli 180nm tekniikka ja sillä valmistetut Athlonit. Tavallaan järkevää julkaista Thunderbirdit vasta vuosi Athlonin jälkeen ja saada 250nm hyötykäyttöön. Silti valmistustekniikka ei olisi estänyt julkaisemasta Thunderbirdiä jo samana vuonna kun K7 julkaistiin, tarkemmin sanottuna 4 kuukautta myöhemmin.

Huoh.

Voisitko edes opetella lukemaan tuon naurettavan jankutuksen sijasta?

L2-välimuistin sisältävää piiriä ei ollut olemassa kun celeron julkaistiin.

Oli olemassa vain piiri, jossa oli väylä ulkoiselle L2-välimuistille. Ensimmäiset Celeronit saatiin käyttämällä tätä piiriä ilman sitä ulkosita välimuistia. Millään saannoilla ei ollut tämän kansssa MITÄPÄN tekemistä.

Intel teki Mencodinin heti kun ehti. Eikä sen kanssa ollut mitään saanto-ongelmia.

Miksi sellaista ei ollut olemassa? Saiko Intel yhtäkkiä päähänsä tehdä halvemmaan version Pentium II:sta ja kun ei ollut mitään valmiina, piti keksiä hätäratkaisu? Ilmeisesti. Varsin vakuuttavaa suunnitelmallisuutta. Yleensä tällaisista julkaisuista päätetään reilusti etukäteen.

Se oli eri piiri jonka piirisuunnittelu piti tehdä. Tähän meni aikaa.

Miksi sitä ei suunniteltu valmiiksi? Mikä markkinatilanteessa vaati "hätäratkaisun" jota ei ollut valmiina? AMD K6-2?

Ehkä juuri K6-2 jossa ei tosin ollut mitään erityisen odottamatonta, paitsi ehkä 3D-NOW! Bonuksena Celeron sai huonon maineen heti julkaisussaan. Ei kuulosta kovin järkevältä toiminnalta kuuden kuukauden säästön takia.

Mitä ihmettä taas oikein höpötät?

Athlon64 TEHTIIN AthlonXPn pohjalta.

Esität virheellisen väitteen, sitten alat sen perustella perustelemaan lisää virheellisiä vaitteitä.

Onko jotain lähdettä asialle? Aikataulullisesti: mikäli Jim Keller suunnitteli K8:n, mikäli K8 tehtiin AthlonXP:n päälle, AthlonXP:n arkkitehtuurin oli käytännössä pakko olla valmis samaan aikaan kun Keller aloitti AMD:lla. Vaihtoehtoisesti Keller hassasi K8:n suunnitteluaikaa AthlonXP:n, joka ei kuulosta kovin uskottavalta. Palomino julkaistiin 2 vuotta Athlonin jälkeen joten sen arkkitehtuurin voi olettaa olevan valmis 2 vuotta Athlonia myöhemmin. Eli:

Palomino arkkitehtuuri 1998 puoliväli, Athlon arkkitehtuuri 1996 puoliväli.

Tuo teoria taas ei toimi ollenkaan koska siinä tapauksessa Jim Keller ei olisi voinut suunnitella Athlonia (lähteiden mukaan suunnitteli). Lisäksi AMD osti Nexgenin 1996 josta saatiin K6 arkkitehtuuri valmiina. Tuskin sattumaa että Dirk Meyer liittyi AMD:lle 1996. Tuo tarkoittaisi myös Palominon arkkitehtuurin ja valmistumisen välillä olleen 3 vuotta. Ja jos Keller suunnitteli myös Palominoa, tuli älytön kiire K8:n kanssa.

Ei olisi kannatttanut kun se x86-64-tuki prosessorilta yksinänä ei tuo yhtään nopeutta lisää ohjelmille, jotka sitä ei käytä, sen sijaan AMD olisi ollut vuodet todella pahasti Inteliä jäljessä.

ja jos alla olevat käyttöjärjestelmä ei ole 64-bittinen, ei siinä voi ajaa 64-bittistä softaa.

Käytännössä juuri kukaankoti- tai toimistokäyttäjä ei käyttänyt 64-bittistä XPtä tai Vistaa, ja 64-bittinen windows alkoi yleistyä vasta windows 7n myötä.

Se tuo SSE2:n sivutuotteena. Se olisi ollut melkoinen etu itsessään ja olisi auttanut Inteliä vastaan.

Ei kannata aliarvioida hypen merkitystä. x86-64 sai hypeä aikaan kun siitä kerrottiin, mutta se osittain laantui kun yhtäkään prosessoria ei tullut markkinoille.

Ei yhtään erilaisempi siitä mikä x86-64n asema nyt oli. Softa-alustana x86-64 ei vointu alkaa yleistymään kunnolla ennen kuin inteliltä tuli sitä tukevia prossuja (2004). Ja 4 gigan musitirajoitus ei tullut kenellekään kotikäyttäjälle tuolloin vastaan.

64-bittisen Windowsin odottelu viivästytti x86-64:a. Nopeammin prosessori markkinoille = 64-bittinen Windows olisi saattanut tulla nopeammin myös. x86-64:n pahin kilpailija oli Itanium eikä kannata aliarvioida Itanium Crusherin tehoa mikäli se olisi saatu vielä aiemmin markkinoille. X86-64 valtasi myöhemmin palvelimet aika lailla täydellisesti.

Mitä ihmettä taas oikein olkiukkoilet?

Tuotekehitys meni arkkitehtuurien osalta K7 -> Thunderbird -> Palomino -> K8.

Pitäisi olla triviaalisti selvää että kun puhutaan "pohjautumisesta", niin kyse on transitiivisesta relaatiosta, eikä tarvi alkaa aina luettelemaan kaikkia väliversiota, vaikka niiden kautta mennään.

Lähdettä asialle? Kuten aiemmin olen esittänyt erinäisistä lähteistä, aikataulullisesti tuo teoria ei toimi.

Käytännössä kenellekään muulla kuin aprilla linux-iimatukalla ei ollut mitän interessejä alkaa tekemään softatukea x86-64lle ennen kuin tuli tieto, että myös intel tukee sitä. Mikään väliversio ei olisi nopeuttanus sitä inteluin x86-64-prossua, eikä myöskään sen käskykannan julkistusta.

X86 yleistyi käytössä oikein hyvin n. 9 vuotta myöhemmin eikä vuosi sinne tai tänne ekan sitä käyttävän prossun kanssa olsi merkannut käytännössä yhtään mitään. Se voitti ja yleistyi joka tapauksessa sen vuoden myöhästymisen kanssa. Mutta vaikka se olisi n. vuoden 2009 sijasta ylistynyt kotikäytössä jo n. vuonna 2008, AMD ei olisi saanut tästä mitään kilpailuetua inteliin nähden.

Entäpä Windows? Microsoftilla oli tietynlainen ongelma, tukeako Itaniumia vai x86-64:a. Kun x86-64 selvästi oli se parempi, Microsoft käänsi kelkkansa sitä kohti.

Ei tällaisia avalanche effectejä voi perustella "julkaisu 2002->jotain tapahtuu 2008, julkaisu 2003->jotain tapahtuu 2009" periaatteella. Pelkästään AMD julkaisee Itaniumin tappajan 2002 oli itsessään melkoinen pommi. Jos se olisi tapahtunut vuotta aiemmin, Itanium olisi voinut kuolla huomattavasti aiemmin. Josta olisi voinut seurata vaikka mitä. Lisäksi palvelinpuolella x86-64 on ja oli hyvin suosittu.

Ei, vaan Palominon pohjalta kehittettiin K8.

Se, että sanon, että K8 pohjautuu K7aan ei tarkoita sitä, että siinä ei olisi ollut muita versiota välissä.

"pohjautuminen" on transitiivienn relaatio.

K7n pohjalta kehitettiin thunderbird, jonka pohjalta kehitettiin Palomino, jonka pohjalta kehitettiin K8.

Että voisitko nyt yrittää hankkia aivot? Tai edes vähän yrittää käyttää niitä?

Saisinko vihdoin jotain lähdettä tai muitakin perusteluita kuin "se nyt vaan meni näin" tällekin asialle? Olen moneen kertaan todistanut ettei tuo voi pitää paikkaansa ajallisesti ja lisäksi nettilähteet ovat eri mieltä.

Ykkösen jälkeen tulee numero kaksi.

Kun tehdään joitain arkkitehtuurimuutoksia parannuksia, se ykkösen jälkeen tuleva parannettu versio nimetään kakkoseksi. MIikä tässä on niin vaikeaa käsittää?

Ei ole erikseen mitään "väliversiota" ja "ei-väliversiota". On vain arkkitehtuuriversioita, jatkuvaa kehitystä joista välillä otetaan snapshot, kehitetään sille RTL ja julkaistaan tuote.

Ei siinä ole mitään vaikeaa käsittää. Zen-sarjasta puuttuu "Piledriver" ja siitä oli kyse.

Juuri selitin nämä asiat edellisessä viestissäni ja sitten vaan jatkat vänkäämistä. Oli selvästi halvempi (ja tuotekehitysresursseja säästävämpi ratkaisu) ja riskittömämpi kehittää pinnacle ridge siten että siihen tehtiin vain hyvin pieniä bugikorjauksia ja RTL-tason muutoksia edes layouttaamatta koko piiriä uusiksi.

Ja sitten suurempi määä insinöörejä voi keskittyä sen zen2n kehitämiseen kun pinnacle ridge tehdään halvalla pienllä porukalla. Saadaan sen zen2 aiemmin ulos.

Totta kai tuotekehitys maksaa. Piledriverissä päätettiin kuitenkin ottaa riski, Zenin kanssa ei. Alunperin Pinnacle Ridgen piti olla Zeppelin, jolloin olisi menty 2 vuotta tasan samalla piirillä, pl. valmistustekniikka. Tätä ei voitu tietää etukäteen, joten päätös oli tehty kauan sitten. Kun jälkiviisastellaan, tässä olisi ollut tilaisuus ottaa Inteliltä IPC knuunu pois koska Intel ei sillä osastolla ole kolmeen vuoteen saanut mitään aikaan. Mitä tästä olisi seurannut, on oma lukunsa.

Zen2:n ei välttämättä vaikuta mitenkään jos valmistustekniikan valmistumista joudutaan joka tapauksessa odottelemaan, eli mikäli arkkitehtuuri on valmis ennen kuin mitään muuta suunnittelua voidaan edes aloittaa valmistustekniikan viivästymisen takia. Nythän vaikuttaa vahvasti siltä ettei GF saa samaan aikaan ulos 7nm tekniikkaa mitä TSMC.

JAVX-512 on Skylake-SP:ssä selvä arkkitehtuurimuutos.

Onhan se mutta koskee vain palvelimia.

Huoh. Jos nyt vaan vaihdat ne numerot siten että ajattelet nyt oikeaa zen3sta hypotettisena zen2snasi ja oikeaa zen2sta sinun hypoteettisena zen 1.5nasi.
Sitten voit ajatella, että tehtiinkin juuri se, mitä haluat (paitsi että välissä vaan julkiastiin vielä hyvin halvalla bugikorjattu ja valmsitustekniikkaviilattu zen1 nimellä pinnacle ridge).

Sinulla tuntuu olevan joku hirveä ongelma siitä, että AMD nimeeä arkktiehtuuriversionsa järkevästi ja loogisesti kokonaisluvuilla eikä nimeä nitä jonkun sinun keksimäsi tyhmän "väliversiologiikan" mukaan

Hypoteettista Zen1.5:tta ei näytä tulevan koskaan vaan se jää kokonaan välistä. Tietenkin mikäli se olisi tullut, se olisi Zen2 ja tuleva Zen2 olisi muuttunut kolmoseksi.

Sinun on helppo heittä hatusta tällaisia "zen1.5"-hömpötyksiä kun sinun ei tarvi sanoa yhtään konkreettista asiaa, mitä siinä olisit muuttanut.

Ensinnäkin:

Nykyinen zeppelin-piiri on pinta-alaltaan n. 213 mm^2. Se ei ole erityisen pieni eikä halpa piiri valmistaa.

Jos zen2 (kutsu sinä sitä vaikka zen1.5ksi jos se yhtään helpottaa oloasi) tuo vaikka 256-bittiset SIMD-yksiköt, 256-bittiset LSUta ja datapolut välimuisteihin, selvästi suuremmat haarautumisennustushistoriataulukot ja selvästi suuremmat välimuistit, sitten siihen pohjautuva 8-ytiminen piiri olisi selvästi isompi kuin nykyinen zeppelin-piiri. Ja sitten se alkaisi olemaan kallis valmistaa nykysellä valmistustekniikoilla.

Toisekseen:

AMD on joka tapauksessa siirtymässä pian 7nm valmistustekniikkaan. Kaikki ne arkkitehtuurimuutokset olisivat vaatineet myös uuden RTLn kirjoittamista jotta se arkkitehtuuri saadaan toteutettua. Ja sitten se olisi pitänyt sovittaa ja layoutatata nykyiselle "14/12nm" prosessille.

Sitten se RTLn sovittaminen/optimointi ja layout-homma olisi pitänyt tehdä uudestaan kun lopulta (hyvin pian) siirryttäisiin siihen 7nm prosessiin.

Jälleen kerran, lisää työtä. johon AMDllä ei ole varaa.

En pysty sanomaan koska vieläkään AMD ei ole kertonut mitä Zen2:n todella tulee. Se tiedetään sitten kun Zen2 julkaistaan. Lisätyöhön oli varaa Piledriverin kohdalla kuitenkin.

Esittämääni teoriaan siitä ettei Zen2 pohjaudu kokonaan Zen1:n tuo Zen1.5:n jääminen välistä sopii oikein hyvin.

Vuosi zenin jälkeen koska odotettiin "12nm" valmistusprosessia. (joka on vaan niin vähän viilattu "14nm" ettei vaadi mitään piirin sovittamista/optimointia sille, vaan sillä toimii suoraan 14nm:lle tehty layout).

Pinnacle ridge on vaan zenin "ylläpitojulkaisu" joka kehitettiin hyvin pienellä työmäärällä, hyvin halvalla. Siihen käytettyyn tuotekehitysbudjettiin nähden erinomainen tuote.

Se näyttää jälkiviisastellen hyvältä. Intel päätti pysyä Skylakessa ja GF:n 12nm näyttää toimivan. Myös 7nm on suunnilleen aikataulussa. Mistä nämä tiesi 2014/2015? Ei mistään. Entä seuraava täysin mahdollinen skenaario? Intel julkaisee Skylaken seuraajan 2016 ja sen seuraajat 2017 ja 2018 (eikä nyt puhuta pelkistä valmistusteknisistä päivityksistä). GF toteaa ettei 12nm ole merkittävästi parempi kuin 14nm tai ei saa sitä toimimaan (kuten kävi 20nm:lle). 7nm prosessilla valmistettu Zen2 tulee joskus 2018 lopussa aikaisintaan. "Zen1.5" olisi silloin kova sana, Zenin "AthlonXP" tai "Piledriver".

Selitys "se maksaa" ei riitä koska näitä tapahtuneita asioita ei voitu tietää 2014/2015. Mainitun skenaarion toteutuessa AMD joutuisi kamppailemaan Ryzenillä Skylakesta kahta versiota uudempaa arkkitehtuuria vastaan 14nm LPP:lla Zen2:n tuloon saakka. Siinä tilanteessa voisi sanoa: Zen1.5 olisi ollut halpa.