Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
:facepalm:

Zen2n voit ihan vapaasti tulkita väliversioksi zen1n ja zen3n välillä.

Että mitä ihmettä oikein jankutat? Mikä ihme sinulla on oikein olevinasi pointti tässä?

Sitä ei voi tulkita väliversioksi Zen1:n ja Zen2:n välillä.

Pointtini selviää aiemmista viesteistä. Esittämieni perustelujen ja faktojen pohjalta voidaan päätellä ettei AMD tehnyt Zen1.5:tta koska Zen2 ei pohjaudu täysin Zen1:n. Koska mikäli Zen2:n vedetään kaikki uusiksi siinä missä Zen1:n on lainattu kamaa, ei tarvitse suunnitella Zen1:ta kokonaan ennen Zen2:n tekemistä. Miksi noin kannattaisi tehdä? Koska Jim Keller on kiireinen mies, kuten tämän päivän uutisista voi havaita.
 
Sitä ei voi tulkita väliversioksi Zen1:n ja Zen2:n välillä.

Pointtini selviää aiemmista viesteistä. Esittämieni perustelujen ja faktojen pohjalta voidaan päätellä ettei AMD tehnyt Zen1.5:tta koska Zen2 ei pohjaudu täysin Zen1:n. Koska mikäli Zen2:n vedetään kaikki uusiksi siinä missä Zen1:n on lainattu kamaa, ei tarvitse suunnitella Zen1:ta kokonaan ennen Zen2:n tekemistä. Miksi noin kannattaisi tehdä? Koska Jim Keller on kiireinen mies, kuten tämän päivän uutisista voi havaita.

Missä kohtaa sinun mielessä siis arkkitehtuuri vaihtuu? Paljonko prosessorista pitää olla samaa, jotta se on saman arkkitehtuurin jatkumoa arkkitehtuuria ja paljonko viilauksia voi tehdä RTL vaiheessa, jotta sitä ei tarvitse laskea arkkitehtuurilliseksi muutokseksi?
 
Missä kohtaa sinun mielessä siis arkkitehtuuri vaihtuu? Paljonko prosessorista pitää olla samaa, jotta se on saman arkkitehtuurin jatkumoa arkkitehtuuria ja paljonko viilauksia voi tehdä RTL vaiheessa, jotta sitä ei tarvitse laskea arkkitehtuurilliseksi muutokseksi?

Tämä on suhteellinen käsite kuten lähes kaikki. Keskustelun kohteena olevissa tapauksissa lasken seuraavat muutokset uusiksi arkkitehtuureiksi:

Athlon-AthlonXP
(mikä tahansa K7)-K8
Bulldozer-Piledriver
Zen-Zen2
 

Hyvää settiä. Aikalailla omat mielikuvat oli linjassa tään testin kanssa. :)

tässä olisi ollut tilaisuus ottaa Inteliltä IPC knuunu pois koska Intel ei sillä osastolla ole kolmeen vuoteen saanut mitään aikaan. Mitä tästä olisi seurannut, on oma lukunsa.

IPC alkaa molemmilla olla jo aika tapissa veikkaisin. Tuskin mitään suuria parannuksia on luvassa kummaltakaan ellei jotain todella mullistavaa jompi kumpi keksi. Mutta kaikki löysät helpot on jo puristettu pois ja tuubissa on jälellä vain ne viimeiset sinapin rippeet joiden saamiseksi makkaran päälle saa jo tehdä töitä niin paljon että hermo menee ja makkara ehtii jäähtyä.
Eli niitä viimeisiä rippeitä ei välttämättä ole edes järkevää enää koittaa puristaa pois.

Esittämääni teoriaan siitä ettei Zen2 pohjaudu kokonaan Zen1:n tuo Zen1.5:n jääminen välistä sopii oikein hyvin.

Zen2 todennäköisesti pohjautuu pääosin zen1. Siihen tullaan varmaan lisäämään jotain uutta, toivottavasti AVX puolelle esim parannusta ja viilataan lisää Zen1 puutteita. Mutta kokonaan uusi arkkitehtuuri se ei missään nimessä ole. Kun uuteen arkkitehtuuriin mennään niin eiköhän sitten koodinimikin muutu joksikin muuksi kuin zen.
 
IPC alkaa molemmilla olla jo aika tapissa veikkaisin. Tuskin mitään suuria parannuksia on luvassa kummaltakaan ellei jotain todella mullistavaa jompi kumpi keksi. Mutta kaikki löysät helpot on jo puristettu pois ja tuubissa on jälellä vain ne viimeiset sinapin rippeet joiden saamiseksi makkaran päälle saa jo tehdä töitä niin paljon että hermo menee ja makkara ehtii jäähtyä.
Eli niitä viimeisiä rippeitä ei välttämättä ole edes järkevää enää koittaa puristaa pois.

Aika tapissa joo mutta lisää kannattaa varsinkin AMD:n hakea.

Zen2 todennäköisesti pohjautuu pääosin zen1. Siihen tullaan varmaan lisäämään jotain uutta, toivottavasti AVX puolelle esim parannusta ja viilataan lisää Zen1 puutteita. Mutta kokonaan uusi arkkitehtuuri se ei missään nimessä ole. Kun uuteen arkkitehtuuriin mennään niin eiköhän sitten koodinimikin muutu joksikin muuksi kuin zen.

Totta kai se pohjautuu pääosin Zen1:n eikä taatusti ole kokonaan uusi arkkitehtuuri. Ei sellaista olekaan väitetty missään?
 
10nm ei ole automaattisesti voitto. Pitäisi saada prosessi siihen kuntoon, että myös kellotaajuudet on kohdallaan.

Jos sieltä tulee nyt alle 4GHz 8-core, niin asioista tulee hyvin mielenkiintoisia. AMD voi jopa mennä ohi.

Jos Intelin 10nm ei pääse samoille kelloille kuin 14nm prosessi, niin silloin eivät varmasti sillä julkaise korkean suorituskyvyn kuluttajaprosessoreita.
Intelin viimeisin 14nm++ on erittäin energiatehokas, huolimatta että se pystyy samaan aikaan erittäin korkeisiin kellotaajuuksiin.

8 ytiminen Coffee Lake-S on helposti julkaistavissa =< 120W TDP:llä ilman kellotaajuuksien laskua verrattuna 6 ytimisiin variantteihin nähden.
 
Aika tapissa joo mutta lisää kannattaa varsinkin AMD:n hakea.
Zenissäkin huomattavat nopeusbuustit ovat mahdollisesti nyt tietyissä todella hitaissa käskyissä, jos niitä halutaan virittää.. Muutoin tuskin tulee kun joitan max 5% lisää sitten Zen 2:sessa, siis keskimäärin ja kellolta kellolle..
Tietysti jos muistisysteemissä on joku selkeä (nyt vielä yleisesti tuntematon) pullonkaula, jota saadaan oikaistua, niin se voi tulla siihen päälle ja antaa muutaman prossan yleisesti lisää..
 
Tämä on suhteellinen käsite kuten lähes kaikki. Keskustelun kohteena olevissa tapauksissa lasken seuraavat muutokset uusiksi arkkitehtuureiksi:

Athlon-AthlonXP
(mikä tahansa K7)-K8
Bulldozer-Piledriver
Zen-Zen2
Ei pitäisi olla suhteellinen käsite, paitsi eräillä joiden mielestä on myös eroa siinä onko uusi arkkitehtuuri tai kokonaan uusi arkkitehtuuri :rolleyes:

Mites Intelin puolella? Muistaakseni mielipide oli se, ettei Core-tuotesarjan prossuissa ole koko olemassaolon ajalla uusia arkkitehtuureja? Kaikki jopa pohjautuu muinaiseen Pentium Pro:hon... Kuitenkin AMD:llä esim. Bulldozer-Piledriver on uusi arkkitehtuuri?

Vai voiko vain Intelin puolella käyttää argumenttina tuota omituista "kokonaan uusi arkkitehtuuri" -termiä?
 
Tämä jätkähän vaihtaa taloa kuin sukkia. o_O Ehkä ukko alkaa olla sellainen kiertävä jakorasia, joka jakaa muiden mökkien ideat aina uuteen taloon tullessaan. :)

taitaa salassapitosopimukset olla aikas tiukkoja näissä yhtiössä, ei kai kukaan niin toope oo että palkkaa työntekijän joka kohta kantaa yrityssalaisuudet kilpailijalle :confused::vihellys::greedy:
 
Ei pitäisi olla suhteellinen käsite, paitsi eräillä joiden mielestä on myös eroa siinä onko uusi arkkitehtuuri tai kokonaan uusi arkkitehtuuri :rolleyes:

Mites Intelin puolella? Muistaakseni mielipide oli se, ettei Core-tuotesarjan prossuissa ole koko olemassaolon ajalla uusia arkkitehtuureja?

Tämä on vähän sellainen miljardi kärpästä -mielipide. Yleiset mielipiteet joiden takana on osaamattomat/tietämättömät ihmiset ei usein perustu faktoihin, mutta valitettavasti ne lähtee kiertämään ja ihmiset alkaa luulemaan että ne pitää paikkaansa.

Kaikki jopa pohjautuu muinaiseen Pentium Pro:hon... Kuitenkin AMD:llä esim. Bulldozer-Piledriver on uusi arkkitehtuuri?

Vai voiko vain Intelin puolella käyttää argumenttina tuota omituista "kokonaan uusi arkkitehtuuri" -termiä?

Siis.

Arkkitehtuuri == piirin korkean tason suunnittelu. Millaiset korkean tason komponentit siellä on ja mitä mikäkin tekee milläkin kellojaksolla tapahtuu.
(eli tämä siis käytännössä määrittelee IPCn).

Piirin arkkitehtuuri voi olla joko täysin sama kuin aiemmassa piirissä (kun uusi piiri on esim. vain vanhan sovitus uudelle pienemmälle valmistusteknikkalle),
hyvin pieni viilaus vanhasta, selvästi vanhan pohjalta kehitetty mutta selvästi muutettu, tai täysin uusi. Ja ero "hyvin pienen viilauksen ja selvästi vanhan pohjalta kehitetyn mutta selvästi muutetun" välillä on veteen piirretty viiva.

(Ja täysin uutta kehitettäessäkin saatetaan kuitenkin joissain asioissa päätyä käyttämään samanlaisia ratkaisuita mitä ennen ollaan käytetty koska ne on tuttuja.)

Nehalemiin (ensimmäinen core i7) asti kaikki core-sarjan prossut oli selvästi P6een(Ppro) pohjautuvaa.

Sandy Bridgessä (2000-sarja) kuitenkin muutettiin ytimen oleellisia toimintaperiaatteita niin radikaalisti(Tomasulo-tyyppisen OoOEn vaihtaminen PRF-tyyppiseen laittoi kaiken oleellisen ytimen sisältä arkkitehtuurista uusiksi), että sen ei voi enää sanoa pohjautuvan P6een. Tomasulo-ydintä ei vaan voida "jatkokehittää" PRF-ytimeksi, vaan se tehdään kokonaan uusiksi.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä on vähän sellainen miljardi kärpästä -mielipide. Yleiset mielipiteet joiden takana on osaamattomat/tietämättömät ihmiset ei usein perustu faktoihin, mutta valitettavasti ne lähtee kiertämään ja ihmiset alkaa luulemaan että ne pitää paikkaansa.



Siis.

Arkkitehtuuri == piirin korkean tason suunnittelu. Millaiset korkean tason komponentit siellä on ja mitä mikäkin tekee milläkin kellojaksolla tapahtuu.
(eli tämä siis käytännössä määrittelee IPCn).

Piirin arkkitehtuuri voi olla joko täysin sama kuin aiemmassa piirissä (kun uusi piiri on esim. vain vanhan sovitus uudelle pienemmälle valmistusteknikkalle),
hyvin pieni viilaus vanhasta, selvästi vanhan pohjalta kehitetty mutta selvästi muutettu, tai täysin uusi. Ja ero "hyvin pienen viilauksen ja selvästi vanhan pohjalta kehitetyn mutta selvästi muutetun" välillä on veteen piirretty viiva.

(Ja täysin uutta kehitettäessäkin saatetaan kuitenkin joissain asioissa päätyä käyttämään samanlaisia ratkaisuita mitä ennen ollaan käytetty koska ne on tuttuja.)

Nehalemiin (ensimmäinen core i7) asti kaikki core-sarjan prossut oli selvästi P6een(Ppro) pohjautuvaa.

Sandy Bridgessä (2000-sarja) kuitenkin muutettiin ytimen oleellisia toimintaperiaatteita niin radikaalisti(Tomasulo-tyyppisen OoOEn vaihtaminen PRF-tyyppiseen laittoi kaiken oleellisen ytimen sisältä arkkitehtuurista uusiksi), että sen ei voi enää sanoa pohjautuvan P6een.
Juu kyllä vaikkei oma tietämys ehkä ihan samalle tasolle yllä, niin samaa mieltä.

Viestini tarkoitus oli lähinnä kritisoida tuon toisen nimimerkin epäloogisuuksia noissa "uusi arkkitehtuuri" asioissa. Sieltä tulee nimenomaan tämä mielipide, että kaikki Intelit (poislukien P4 floppi) perustuvat Pentti Prohon eikä mitään oikeasti uutta (arkkitehtuuria) ole sittemmin sinisestä tuutista tullut. [Edit: nimenomaan erikseen mainittu, että Sandy Bridgeä ei missään nimessä voi laskea uudeksi arkkitehtuuriksi.] No perustuvathan nykyiset automobiilitkin vuoden 1885 ensimmäiseen ottomoottori Benziin? Omasta mielestä melko löyhästi tosin...

Kuitenkin punaisilla nappuloilla pelaavat ne tuuppaavat "uutta arkkitehtuuria" lähes joka askeleella? Epäloogista...
 
Viimeksi muokattu:
Olen hieman pihalla budjettiluokan prossuista ja nyt pitäisi kasailla toimistokone.
Excelin pyörittelyyn lähinnä.
Eikös jossain prossuissa ole näytönohjain integroituna, että ei tarvitse erillistä näyttistä?
Kumpiko nyt olisi sitten parempi hinta/laatu suhteeltaan, kun alle 500€ konetta kasaamassa.
 
Viestini tarkoitus oli lähinnä kritisoida tuon toisen nimimerkin epäloogisuuksia noissa "uusi arkkitehtuuri" asioissa. Sieltä tulee nimenomaan tämä mielipide, että kaikki Intelit (poislukien P4 floppi) perustuvat Pentti Prohon eikä mitään oikeasti uutta (arkkitehtuuria) ole sittemmin sinisestä tuutista tullut. No perustuvathan nykyiset automobiilitkin vuoden 1885 ensimmäiseen ottomoottori Benziin? Omasta mielestä melko löyhästi tosin...

Kuitenkin punaisilla nappuloilla pelaavat ne tuuppaavat uutta arkkitehtuuria lähes joka askeleella? Epäloogista...

Samasta syystä itsekkin kyselin missä arkkitehtuurin tulkitaan vaihtuvan, kun tulkinnat on aika hämäriä. Ynnä tuossa yhdessä postauksessa Zen2 yhtäaikaa on ja ei ole zen arkkitehtuuria, kun se ei kokonaan pohjaudu zen1 piiriin, vaan sisältää enemmän muutoksia (joista tietty ei ole vielä mitään tietoa, vaan spekulointia).

Tätä seuratessa tuntuu sille, että arkkitehtuuri on asia, joka nykäistää jostain stetson harrison menetelmällä esiin aina tarpeen vaatiessa.
 
taitaa salassapitosopimukset olla aikas tiukkoja näissä yhtiössä, ei kai kukaan niin toope oo että palkkaa työntekijän joka kohta kantaa yrityssalaisuudet kilpailijalle :confused::vihellys::greedy:
No varmasti on tiukkoja, mutta on naiivia olettaa että näin oikeasti olisi varsinkin kun puhutaan nyt yhden ihmisen pään sisällöstä. Erityisen poukkoilevaa tämän maisterin liikehdintä tuntuisi joka tapauksessa olevan. Yleensä tällaisten alueiden syväosaajat pyritään pitämään kynsin ja hampain talossa. Samoin kun on sukeltanut vuosiksi oikein syvälle johonkin osa-alueeseen, niin sieltä muualle hyppääminen voi olla hyvinkin haastavaa.

Salassapidoista yms. tuli myös mieleen, että voidaanhan määrittää myös joku karenssiaika jona aikana on kiellettyä hypätä kilpailijan leiriin näin hieman hidastaen ideavuotoa toisaalle. Liekö Tesla ollut sitten tällainen sivupolku...
 
Samasta syystä itsekkin kyselin missä arkkitehtuurin tulkitaan vaihtuvan, kun tulkinnat on aika hämäriä. Ynnä tuossa yhdessä postauksessa Zen2 yhtäaikaa on ja ei ole zen arkkitehtuuria, kun se ei kokonaan pohjaudu zen1 piiriin, vaan sisältää enemmän muutoksia (joista tietty ei ole vielä mitään tietoa, vaan spekulointia).

Tätä seuratessa tuntuu sille, että arkkitehtuuri on asia, joka nykäistää jostain stetson harrison menetelmällä esiin aina tarpeen vaatiessa.

Ei, kyllä se on hyvin selkeä asia.

Tässä vaan on mennyt sekaisin kaksi täysin eri asiaa:

1) milloin arkkitehtuuria on MUUTETTU
2) milloin arkkitehtuuri on tehty KOKONAAN UUSIKSI.

"vaihtua" on huono sana käyttää, koka sen voi sotkea kumpaan tahansa näistä.


Zen oli kokonaan uusi arkkitehtuuri.

Zen+ (nyt julkaistu 2000-sarja) on samaa arkkitehtuuria kuin Zen (mutta korjattuna ja parannettuna implementaationa).

Zen2 tulee olemaan Zenistä jatkokehitetty arkkitehtuuri. Selvästi muutettu, mutta selvästi pohjaa Zeniin.
 
Viimeksi muokattu:
Ei, kyllä se on hyvin selkeä asia.

Tässä vaan on mennyt sekaisin kaksi täysin eri asiaa:

1) milloin arkkitehtuuria on MUUTETTU
2) milloin arkkitehtuuri on tehty KOKONAAN UUSIKSI.

"vaihtua" on huono sana käyttää, koka sen voi sotkea kumpaan tahansa näistä.


Zen oli kokonaan uusi arkkitehtuuri.

Zen+ (nyt julkaistu 2000-sarja) on samaa arkkitehtuuria kuin Zen (mutta korjattuna ja parannettuna implementaationa).

Zen2 tulee olemaan Zenistä jatkokehitetty arkkitehtuuri. Selvästi muutettu, mutta selvästi pohjaa Zeniin.

Tuo on se minunkin tulkinta, vaikka zen2 sisältäisi isoja muutoksia kakkuun, avx256 tuen ja nopeamman fpun ja infinity fabric kertoimen vaihdon, se on selvästi zen arkkitehtuurin jatke. Eikä mikään vain osin zeniin pohjautuva, kun on niin isoja muutoksia.

Keskustelu vain näyttää sellaiselle, että osaava kaveri pyöräyttää uuden prosessori arkkitehtuurin lounastauon jälkeen, jos ei ole ottanut liikaa ruokajuomia. Sen verran hyvin muutos arkkitehtuurissa/uusi arkkitehtuuri/muutos RTL:ssä on mennyt keskustelussa sekaisin.
 
Olen hieman pihalla budjettiluokan prossuista ja nyt pitäisi kasailla toimistokone.
Excelin pyörittelyyn lähinnä.
Eikös jossain prossuissa ole näytönohjain integroituna, että ei tarvitse erillistä näyttistä?
Kumpiko nyt olisi sitten parempi hinta/laatu suhteeltaan, kun alle 500€ konetta kasaamassa.

Toimistokoneeseen esim:
Gigabyte B360M D2V, mATX-emolevy - 79,00€
Intel Coffee Lake i3-8100, LGA1151, 3.6 GHz, 6MB, Boxed - 119,90€

Intelpuolella katso, että emon ja prossun sukupolvet täsmäävät ja kaikki toimii ilman päivityksiä tässä vaiheessa..Esim nuo ylimmät on 8. sukupolvea.
Älä osta mitään I3:sta hitaampaa, edes toimistokäyttöön, ikinä! Jos pitää olla todella pieni kone, niin suuntaa katse intel NUC koneisiin.

AMD puolellakin löytyy prossuja, joissa on näyttis ja emoissa on liittimiä, mutta en äkkiseltään keksinyt, missä halvassa ryzenissä olisi varmasti ja millä emolla olisi valmiiksi BIOS tuki ko prossulle. IO-techin kannattaisi tehdä kattava artikkeli am4 pohjaisten koneiden rakentelusta ja vaihtoehdoista.
Edit: jos on G perässä, niin on myös GPU.

Eli halvimmat on ehkä:
AMD Ryzen 3 2200G, AM4, 3.5GHz, 4-Core, Boxed - 104,90€
ASRock A320M-HDV, mATX -emolevy - 59,00€

HUOM! Emo saattaa vaatia BIOS pävityksen JIMMsillä..
 
Viimeksi muokattu:
Toimistokoneeseen esim:
Gigabyte B360M D2V, mATX-emolevy - 79,00€
Intel Coffee Lake i3-8100, LGA1151, 3.6 GHz, 6MB, Boxed - 119,90€

Intelpuolella katso, että emon ja prossun sukupolvet täsmäävät ja kaikki toimii ilman päivityksiä tässä vaiheessa..Esim nuo ylimmät on 8. sukupolvea.
Älä osta mitään I3:sta hitaampaa, edes toimistokäyttöön, ikinä! Jos pitää olla todella pieni kone, niin suuntaa katse intel NUC koneisiin.

AMD puolellakin löytyy prossuja, joissa on näyttis ja emoissa on liittimiä, mutta en äkkiseltään keksinyt, missä halvassa ryzenissä olisi varmasti ja millä emolla olisi valmiiksi BIOS tuki ko prossulle. IO-techin kannattaisi tehdä kattava artikkeli am4 pohjaisten koneiden rakentelusta ja vaihtoehdoista.
Edit: jos on G perässä, niin on myös GPU.

Eli halvimmat on ehkä:
AMD Ryzen 3 2200G, AM4, 3.5GHz, 4-Core, Boxed - 104,90€
ASRock A320M-HDV, mATX -emolevy - 59,00€

HUOM! Emo saattaa vaatia BIOS pävityksen JIMMsillä..

ASRock A320M-HDV, mATX -emolevy - 59,00€ Tämä emolevy edullisin, missä on kunnolliset kuvaulostulot ja biospäivityksen kun ottaa mukaan 2200G:n AMD Ryzen 3 2200G, AM4, 3.5GHz, 4-Core, Boxed - 104,90€ kanssa, niin aika pieni on hintaero.

AMD prossun etuna on paljon tehokkaampi näyttis.
 
Kiitoksia vastauksista.
Eikai toi biossin päivitys mikää maailman temppu ole, eli onnistuu noihin samalla tyylillä kuin 'normaalin' biossin päivitys?
Eli bios löytyy emovalmistajan sivuilta ja sieltä lataamaan/asentamaan?
 
Kiitoksia vastauksista.
Eikai toi biossin päivitys mikää maailman temppu ole, eli onnistuu noihin samalla tyylillä kuin 'normaalin' biossin päivitys?
Eli bios löytyy emovalmistajan sivuilta ja sieltä lataamaan/asentamaan?

Ongelma on lähinnä siinä, ettet voi päivittää biosia ellei emolevy tue prosessoria ja käynnisty.
 
Kiitoksia vastauksista.
Eikai toi biossin päivitys mikää maailman temppu ole, eli onnistuu noihin samalla tyylillä kuin 'normaalin' biossin päivitys?
Eli bios löytyy emovalmistajan sivuilta ja sieltä lataamaan/asentamaan?

Tarviit valmiiksi yhteensopivan kiven kaveriksi.
 
Nyt on kyllä edullinen tuo 2700x, mielenin minun tekevi, ja varmaankin tilaan jo pelkästään hyllyyn koristeeksi. T. inttelin leirissä nykyisin oleva.

Edittiä, löytyikin jo vastauksia.

Edit. lähtikin jo osat tilaukseen.
 
Viimeksi muokattu:
Itseäkin himottaisi päivittää konetta, kun tulivat nämä tarjoukset. Eli onko ideaa päivittää Z97-A + 4770K --> Asus ROG Prime X470-Pro Gaming + Ryzen 7 2700X? Minkä verran näillä about saa lisää tehoja (esim. %)? Kone muuten sigun mukainen eli näyttiksenä GTX 1070. Muistithan tuossa menevät myös uusiksi, mutta muuten voinen käyttää nykyistä pakettia.

Käyttönä pääosin PUBG ja kuvienmuokkaus (satunnaisesti videoita).
 
Itseäkin himottaisi päivittää konetta, kun tulivat nämä tarjoukset. Eli onko ideaa päivittää Z97-A + 4770K --> Asus ROG Prime X470-Pro Gaming + Ryzen 7 2700X? Minkä verran näillä about saa lisää tehoja (esim. %)? Kone muuten sigun mukainen eli näyttiksenä GTX 1070. Muistithan tuossa menevät myös uusiksi, mutta muuten voinen käyttää nykyistä pakettia.

Käyttönä pääosin PUBG ja kuvienmuokkaus (satunnaisesti videoita).

Et saa tuntuvaa buustia pelaamiseen todennäköisesti, mutta sisällöntuotannossa kaksinkertainen ydinmäärä näkyy erittäin hyvin.
 
Itseäkin himottaisi päivittää konetta, kun tulivat nämä tarjoukset. Eli onko ideaa päivittää Z97-A + 4770K --> Asus ROG Prime X470-Pro Gaming + Ryzen 7 2700X? Minkä verran näillä about saa lisää tehoja (esim. %)? Kone muuten sigun mukainen eli näyttiksenä GTX 1070. Muistithan tuossa menevät myös uusiksi, mutta muuten voinen käyttää nykyistä pakettia.

Käyttönä pääosin PUBG ja kuvienmuokkaus (satunnaisesti videoita).
En lähtisi päivittämään ennen seuraavia Ryzeneitä (Zen 2), kun käyttösi ei vaadi tai hyödynnä paljoakaan 2700X:n tehoa. Saat sitten myöhemmin paljon reilumman harppauksen eteenpäin.
 
En lähtisi päivittämään ennen seuraavia Ryzeneitä (Zen 2), kun käyttösi ei vaadi tai hyödynnä paljoakaan 2700X:n tehoa. Saat sitten myöhemmin paljon reilumman harppauksen eteenpäin.

Kiitos, tavarat oli jo ostoskorissa aiemmin, mutta päätöksestä tulikin helppo, kun Ryzen hävisi Komplettista. Pitää kellotella tuota 4770K:aa viikonloppuna ensimmäistä kertaa.
 
Ei pitäisi olla suhteellinen käsite, paitsi eräillä joiden mielestä on myös eroa siinä onko uusi arkkitehtuuri tai kokonaan uusi arkkitehtuuri :rolleyes:

Mites Intelin puolella? Muistaakseni mielipide oli se, ettei Core-tuotesarjan prossuissa ole koko olemassaolon ajalla uusia arkkitehtuureja? Kaikki jopa pohjautuu muinaiseen Pentium Pro:hon... Kuitenkin AMD:llä esim. Bulldozer-Piledriver on uusi arkkitehtuuri?

Vai voiko vain Intelin puolella käyttää argumenttina tuota omituista "kokonaan uusi arkkitehtuuri" -termiä?

Totta kai siinä on eroa. Täysin uusi arkkitehtuuri ei perustu vanhaan arkkitehtuuriin (kuin ehkä pieneltä osin).

Bulldozer-Piledriver on uusi arkkitehtuuri muttei täysin uusi arkkitehtuuri.

K10-Bulldozer on täysin uusi arkkitehtuuri kuten myös Excavator-Zen.

Nehalemiin (ensimmäinen core i7) asti kaikki core-sarjan prossut oli selvästi P6een(Ppro) pohjautuvaa.

Sandy Bridgessä (2000-sarja) kuitenkin muutettiin ytimen oleellisia toimintaperiaatteita niin radikaalisti(Tomasulo-tyyppisen OoOEn vaihtaminen PRF-tyyppiseen laittoi kaiken oleellisen ytimen sisältä arkkitehtuurista uusiksi), että sen ei voi enää sanoa pohjautuvan P6een. Tomasulo-ydintä ei vaan voida "jatkokehittää" PRF-ytimeksi, vaan se tehdään kokonaan uusiksi.

Sandy Bridgeen toinen mielipide. Sandy Bridge edustaa ennemminkin uutta arkkitehtuuritoteutusta kuin täysin uutta arkkitehtuuria. Sandy Bridgen suorituskykyprofiili* (tähän asiaan keksitty termi) on lähes 1:1 edeltäjän kanssa eikä se olekaan mikään ihme koska korkealla tasolla tarkasteltuna Sandy Bridgen arkkitehtuurissa on paljon samaa tai lähes samaa kuin edeltäjässään. Samankokoiset L1 ja L2 välimuistit, sama määrä suoritusyksiköitä ja niin edelleen. Kun taas verrataan AMD:n tuotoksia:

K6-K7: pelkästään FPU tekee suorituskykyprofiilista täysin erilaisen
K10-Bulldozer: CMT, panostus kokonaislukuyksiköihin jne tarkoittaa Bulldozerin pärjäävän paremin monessa asiassa kuin edeltäjän (ja monessa taas ei)
Zen: SMT selvästi nopempi FPU tekevät melkoisen eron edeltäjään

Tarkoittaa: Jos eri AMD:n täysin uusista arkkitehtuureista tehdään suorituskykyprofiili* (käyttäen käskykantoja joita kaikki prosessorit tukevat), on naurettavan helppo (mm. Bulldozer vs mikä tahansa muu) tai helppo (mm. Zen vs K7/K10) erottaa mikä arkkitehtuuri on kyseessä. Jos taas sama tehdään Nehalemista ja Sandy Bridgestä, erottaminen on todella vaikeaa. Tietämättä Zen2:n muutoksia, voisin veikata Zen-Zen2:n olevan tässä asiassa samaa luokkaa kuin Nehalem-Sandy Bridge.

Sen takia en pidä Sandy Bridgeä täysin uutena arkkitehtuurina, sille pitäisi keksiä oma terminsä. Sen suunnitteluperiaate oli kärjistäen: tehkää prosessorin sisuskalut uusiksi mutta älkää koskeko mm. suoritusyksiköiden määrään mitenkään ja välimuisteihin vain hyvin vähän. Eli vielä kärjistetymmin: Suunnitelkaa täysin uusi arkkitehtuuri mutta kopioikaa vanhasta kaikkein olennaisimmat osat ja jos osaa niistä olennaisimmista muutatte, muuttakaa hyvin vähän.

*Suorituskykyprofiili = miten hyvin prosessori suhteellisesti pärjää erilaisilla (testi)ohjelmilla (kuormilla)

Viestini tarkoitus oli lähinnä kritisoida tuon toisen nimimerkin epäloogisuuksia noissa "uusi arkkitehtuuri" asioissa. Sieltä tulee nimenomaan tämä mielipide, että kaikki Intelit (poislukien P4 floppi) perustuvat Pentti Prohon eikä mitään oikeasti uutta (arkkitehtuuria) ole sittemmin sinisestä tuutista tullut. [Edit: nimenomaan erikseen mainittu, että Sandy Bridgeä ei missään nimessä voi laskea uudeksi arkkitehtuuriksi.] No perustuvathan nykyiset automobiilitkin vuoden 1885 ensimmäiseen ottomoottori Benziin? Omasta mielestä melko löyhästi tosin...

Ei tuossa väitteessä ole mitään epäloogista. Ainoa kiistakapula on se lasketaanko Sandy Bridge täysin uudeksi arkkitehtuuriksi vai ei. En laske sitä syistä jotka yllä on mainittu. Nehalemin ja Sandy Bridgen erot ovat todella arkkitehtuurin osalta todella pienet jos verrataan muihin edeltäjiin nähden täysin uusiin arkkitehtuureihin (P6-P4, K6-K7, K10-FX, FX-Zen) ja siksi en sitä laske täysin uudeksi arkkitehtuuriksi.

Samasta syystä itsekkin kyselin missä arkkitehtuurin tulkitaan vaihtuvan, kun tulkinnat on aika hämäriä. Ynnä tuossa yhdessä postauksessa Zen2 yhtäaikaa on ja ei ole zen arkkitehtuuria, kun se ei kokonaan pohjaudu zen1 piiriin, vaan sisältää enemmän muutoksia (joista tietty ei ole vielä mitään tietoa, vaan spekulointia).

Lihavoitu väite löytyy mistä kohtaa?

Tuo on se minunkin tulkinta, vaikka zen2 sisältäisi isoja muutoksia kakkuun, avx256 tuen ja nopeamman fpun ja infinity fabric kertoimen vaihdon, se on selvästi zen arkkitehtuurin jatke. Eikä mikään vain osin zeniin pohjautuva, kun on niin isoja muutoksia..

Tässä ei ollut mistään muusta kyse kuin siitä onko Zen2 suunniteltu Zen1:n päälle vai ei (Tässä oletetaan Zen2:n olevan täysin puhtaalta pöydältä suunniteltu). Eli ensin suunniteltu täysin valmiiksi Zen1. Sen jälkeen tietyt osat roskiin ja niiden tilalle uudet jotta saadaan Zen2.

Vai onko tehty Zen1 ensin lähes valmiiksi jonka jälkeen osa porukasta tekee Ryzen nimellä tunnetun pikaversion (lainaa vanhoista prosessoreista osia) ja osa porukasta taas suunnittelee samaan aikaan nekin osat täysin uusiksi (Zen2).

Ensimmäistä teoriaa puoltaa resurssien puute, jälkimmäistä ajansäästö (Jim Kellerillä on kova kiire eikä muutenkaan vaikuta kovin lojaalilta työntekijältä).
 
Viimeksi muokattu:
Totta kai siinä on eroa. Täysin uusi arkkitehtuuri ei perustu vanhaan arkkitehtuuriin (kuin ehkä pieneltä osin).

Bulldozer-Piledriver on uusi arkkitehtuuri muttei täysin uusi arkkitehtuuri.

K10-Bulldozer on täysin uusi arkkitehtuuri kuten myös Excavator-Zen.

Mitä ihmettä oikein höpiset excavatorista?

Se on ihan selvää bulldozer-jatkumoa. Vähän säädetty steamrollerin välimuistien kokoja, ja FPUn liukuhihnojen organoisointia. Kaikki muu ytimen sisällä toimii ihan kuin steamrollerissa.

Sandy Bridgeen toinen mielipide. Sandy Bridge edustaa ennemminkin uutta arkkitehtuuritoteutusta kuin täysin uutta arkkitehtuuria. Sandy Bridgen suorituskykyprofiili* (tähän asiaan keksitty termi) on lähes 1:1 edeltäjän kanssa eikä se olekaan mikään ihme koska korkealla tasolla tarkasteltuna Sandy Bridgen arkkitehtuurissa on paljon samaa tai lähes samaa kuin edeltäjässään. Samankokoiset L1 ja L2 välimuistit, sama määrä suoritusyksiköitä ja niin edelleen. Kun taas verrataan AMD:n tuotoksia:

Välimuistien kokojen viilaaminen on asia, joka on todella helppo ja olematon muutos, kun se tehdään tavalla että sinne vaan lisätään lisää samanlaisia teitä.

Sen sijaan se, että välimuistien muita parametreja muutetaan on suuri muutos.

L1I-välimuistin assosiatiivisuus muuttui Nehalemin neljästä Sandy bridgen kahdeksaan.

Eli siis nehalemissa on 4 rinnakkaista 8 kiB tietä, sandy bridgessä taas 8 rinnakkaista 4 kiB tietä.

L1I-välimuisti oli siis sandy bridgessä oikeasti täysin erilainen.

Ja: L1D-välimuistin lukuporttien määrä on tuplaantunut yhdestä kahteen. Tämä tarkoittaa että kyseinen välimuisti on täysin erilainen, vaikka sen koko ja assosiatiivisuus onkin samat.

Nehalemissa ei ollut myöskään ollenkaan looppipuskuria, joka Sandy Bridgessä on.

L2-välimuisti onkin käytännössä ainoita osia joiden osalta Nehalem ja Sandy Bridge olivat hyvin samanlaisia, kun asiaa tarkastelee syvemmin eikä vain tuijottele pintapuolisia numeroita.

Väite samasta suoritusyksiköiden määrästäkään ei oikeastaan pitä paikkaansa - niissä oli sama määrä portteja suoritusyksiköihin, mutta itse laskentayksiköissä oli huomattavia eroja, esim. LEA-yksiköiden määrä tuplattiin. Ja koska ero PRF vs Tomasulo, niin kaikki siinä miten se data saatiin niille laskentayksiköille meni täysin eri tavalla, joten ne portitkin on täysin erilaisia.

Ja latausyksiköidenkin määrä tosiaan tuplattiin yhdestä kahteen.



sandy-bridge-5.png






sandy-bridge-6.png



K6-K7: pelkästään FPU tekee suorituskykyprofiilista täysin erilaisen

Se FPU oli tosin niitä pienimpiä eroja K6n ja K7n arkkitehtuurissa.

K10-Bulldozer: CMT, panostus kokonaislukuyksiköihin jne tarkoittaa Bulldozerin pärjäävän paremin monessa asiassa kuin edeltäjän (ja monessa taas ei)

CMTn ohella oleellisin muutos oli vaihto Tomasulo -> PRF.
Myös Bulldozerin liukuhihna oli selvästi pidempi, ja sillä tavoiteltiin selvästi suurempia kelloja, ja näiden takia siihen piti tehdä monta temppua, joita K7-johdannaisissa ei ollut. Esim. tämän takia L1D-kakun kirjoituspolitiikka oli läpikirjoittava. Ilmeisesti myös käskyt skeduloitiin niin aikaisessa vaiheessa, että ytimelle tarvittiin replay-logiikka kuten P4ssa.(ja tämä lisäsi virrankulutusta jonkin verran)

Zen: SMT selvästi nopempi FPU tekevät melkoisen eron edeltäjään

SMT on pikkujuttu lisätä sen jälkeen kun meillä on nykyaikainen PRF-periaatteella toimiva OoOE-ydin.

95% sen tarvitsemasta logiikasta löytyy raudalta jo sen takia että saadaan se PRF-OoOE toteutettua.
(Tomasulo-OoOE:hen pitäisi lisätä hiukan enemmän kamaa, duplikoida myös rekisterifilee)

Tarkoittaa: Jos eri AMD:n täysin uusista arkkitehtuureista tehdään suorituskykyprofiili* (käyttäen käskykantoja joita kaikki prosessorit tukevat), on naurettavan helppo (mm. Bulldozer vs mikä tahansa muu, K6 vs mikä tahansa muu) tai helppo (mm. Zen vs K7/K10) erottaa mikä arkkitehtuuri on kyseessä. Jos taas sama tehdään Nehalemista ja Sandy Bridgestä, erottaminen on todella vaikeaa.

Ei tarvi tuijottaa mitään "suorituskykyprofiileita" kun yksityiskohdat niiden ytimien arkkitehtuurista on saatavilla julkisesti . Voidaan suoraan katsoa millainen se arkkitehtuuri on Ja sisältä löytyy pääosin täysin erilainen rakenne.

(Lake-sarjasta sen sijaan Intel ei ole julkaissut yksityiskohtaisia tietoja, eikä ole varmuutta, paljonko Lake-sarja eroaa Well-sarjasta)

Sen takia en pidä Sandy Bridgeä täysin uutena arkkitehtuurina, sille pitäisi keksiä oma terminsä. Sen suunnitteluperiaate oli kärjistäen: tehkää prosessorin sisuskalut uusiksi mutta älkää koskeko mm. suoritusyksiköiden määrään mitenkään ja välimuisteihin vain hyvin vähän. Eli vielä kärjistetymmin: Suunnitelkaa täysin uusi arkkitehtuuri mutta kopioikaa vanhasta kaikkein olennaisimmat osat ja jos osaa muutatte, muuttakaa hyvin vähän.

Niin, "suunnitelkaa täysin uusi arkkitehtuuri mutta voitte ottaa mallia vanhasta niiltä osin kun pystyy/siitä on apua"

Ei tuossa väitteessä ole mitään epäloogista. Ainoa kiistakapula on se lasketaanko Sandy Bridge täysin uudeksi arkkitehtuuriksi vai ei. En laske sitä syistä jotka yllä on mainittu. Nehalemin ja Sandy Bridgen erot ovat todella arkkitehtuurin osalta todella pienet jos verrataan muihin edeltäjiin nähden täysin uusiin arkkitehtuureihin (P6-P4, K6-K7, K10-FX, FX-Zen) ja siksi en sitä laske täysin uudeksi arkkitehtuuriksi.

Nehalemin ja Sandy Bridgen erot näytää pintapuolisesti pieniltä kun tuijottaa vain jotain yksinkertaistettuja lukuja, mutta kun tutkii asioita tarkemmin, sieltä löytyy paljon suurempia eroja "pellin alta".
 
Viimeksi muokattu:
T

Lihavoitu väite löytyy mistä kohtaa?

Mietippä hetki tämän muotoilua:

"Pointtini selviää aiemmista viesteistä. Esittämieni perustelujen ja faktojen pohjalta voidaan päätellä ettei AMD tehnyt Zen1.5:tta koska Zen2 ei pohjaudu täysin Zen1:n. Koska mikäli Zen2:n vedetään kaikki uusiksi siinä missä Zen1:n on lainattu kamaa, ei tarvitse suunnitella Zen1:ta kokonaan ennen Zen2:n tekemistä. Miksi noin kannattaisi tehdä? Koska Jim Keller on kiireinen mies, kuten tämän päivän uutisista voi havaita."

Zen2 ei pohjaudu _täysin_ zen1 arkkitehtuuriin, koska kaikki vanhasta lainattu tehdään uusiksi. Ymmärrän kyllä ajatuksen rinnakkaisesta kehityksestä. Muotoilu on kyllä aika tulkinnanvarainen. Zen2 on niin uusi ja hieno kierrätettyjen osien sijaan, että se pohjautuu vain osin zen1, joten onko se silloin taas oma arkkitehtuurinsa?

Minulle cpu arkkitehtuurit on jatkumoa, jossa joko pohjaudutaan arkkitehtuuriin X ja kehitetään sitä, tai luodaan kokonaan uusi arkkitehtuuri Y ja aletaan kehittää sitä. Ei pohjaudu täysin tapaukset alkaa olla jo uuden arkkitehtuurin rajoilla, kun ne perusratkaisut on aika määritteleviä.
 
Eisss alkaako ketään muuta pännimään tuo spämmi, kun on selvästi puutteelliset tiedot ja pakko vain vänkäämällä vängätä? Sais jo vähän modet puuttua tuohon hommaan, vaikka onkin väittelyketju - asiallista sisältöä on liian työlästä poimia tuon jätteen keskeltä. Tällaisen meiningin takia meillä on kaikkea tieteellistä asiantuntijatietoa vastustavaa rokote-, GMO-, ravitsemus- jne. hömppää.
 
Vuonna 2011 AMD julkaisi " uuden näkemyksen " FM socketin ja yhdistelmäprossun joka kuitenkin käytti K10 sarjan teknologiaa
Tämä jäi lyhytaikaiseksi välimalliksi coodinimeltään Llano
Sen jälkeen julkaistiin melkeimpä vuosittain kehitysmalleja joita nimettiin hienoilla nimillä
Viimeisin kehitysversio vm 15 Excavator ytimiin perustuva Carrizo , viimeinen FM kantaan
Tästä sitten välimalli -16 Bristol Ridge jossa AM4 socket ja uudistettu componenttien järjestely mutta edellisen mallin tekniikka
Oliko tuo uutta vai vain lämmitettyä kehitystä ?
-17 Raven Ridge jossa täysin uutta tekniikkaa mutta edellisen sarjan osien sijoittelu
Miten voidaan väittää ettei edelliset sukupolvet vaikuta mitenkään kehittelyyn ?

Nythän Raven perustuu moduulirakenteeseen jonka tyyppistä mallia AMD on käyttänyt jo pitkään APUjen rakenteissa ( Zen prossu sensijaan lienee melko itsenäinen suunnitelma )

Eli Summit oli ja jäi ennakkomalliksi , Pinnacle on kehitysversio jonka ero perustuu lievästi parantuneeseen valmistustekniikkaan
Vasta Zen2 tullee muuttamaan tilannetta , mutta mihin väliin 490 sarjan emot sopii
 
Mitä ihmettä oikein höpiset excavatorista?

Se on ihan selvää bulldozer-jatkumoa. Vähän säädetty steamrollerin välimuistien kokoja, ja FPUn liukuhihnojen organoisointia. Kaikki muu ytimen sisällä toimii han kuin steamrolleristta.



Välimuistien kokojen viilaaminen on asia, joka on todella helppo ja olematon muutos, kun se tehdään tavalla että sinne vaan lisätään lisää samanlaisia teitä.

Sen sijaan se, että välimuistien muita parametreja muutetaan on suuri muutos.

L1I-välimuistin assosiatiivisuus muuttui Nehalemin neljästä Sandy bridgen kahdeksaan.

Eli siis nehalemissa on 4 rinnakkaista 8 kiB tietä, sandy bridgessä taas 8 rinnakkaista 4 kiB tietä.

L1I-välimuisti oli siis sandy bridgessä oikeasti täysin erilainen.

Ja: L1D-välimuistin lukuporttien määrä on tuplaantunut yhdestä kahteen. Tämä tarkoittaa että kyseinen välimuisti on täysin erilainen, vaikka sen koko ja assosiatiivisuus onkin samat.

Nehalemissa ei ollut myöskään ollenkaan looppipuskuria, joka Sandy Bridgessä on.

L2-välimuisti onkin käytännössä ainoita osia joiden osalta Nehalem ja Sandy Bridge olivat hyvin samanlaisia, kun asiaa tarkastelee syvemmin eikä vain tuijottele pintapuolisia numeroita.

Väite samasta suoritusyksiköiden määrästäkään ei oikeastaan pitä paikkaansa - niissä oli sama määrä portteja suoritusyksiköihin, mutta itse laskentayksiköissä oli huomattavia eroja, esim. LEA-yksiköiden määrä tuplattiin. Ja koska ero PRF vs Tomasulo, niin kaikki siinä miten se data saatiin niille laskentayksiköille meni täysin eri tavalla, joten ne portitkin on täysin erilaisia.

Ja latausyksiköidenkin määrä tosiaan tuplattiin yhdestä kahteen.



sandy-bridge-5.png






sandy-bridge-6.png
L1 välimuistin parametrien muuttaminen ei ole iso asia, L1 välimuistin koon muuttaminen on todella iso asia. L1 välimuistin koko määrittelee pitkälti millainen prosessori kannattaa suunnitella.

Tuskin sattumaa että kaikissa tässä esitetyissä tapauksissa L1 välimuistin koko muuttui kun suunniteltiin täysin uusi arkkitehtuuri. Paitsi Sandy Bridge.

Kokonaisuutena olennaista tässä ei ole muutosten määrä vaan se mitä tulee seuraavassa:

Se FPU oli tosin niitä pienimpiä eroja K6n ja K7n arkkitehtuurissa.

Kts. seuraava.

CMTn ohella oleellisin muutos oli vaihto Tomasulo -> PRF.
Myös Bulldozerin liukuhihna oli selvästi pidempi, ja sillä tavoiteltiin selvästi suurempia kelloja, ja näiden takia siihen piti tehdä monta temppua, joita K7-johdannaisissa ei ollut. Esim. tämän takia L1D-kakun kirjoituspolitiikka oli läpikirjoittava. Ilmeisesti myös käskyt skeduloitiin niin aikaisessa vaiheessa, että ytimelle tarvittiin replay-logiikka kuten P4ssa.(ja tämä lisäsi virrankulutusta jonkin verran)

Kts. seuraava.

SMT on pikkujuttu lisätä sen jälkeen kun meillä on nykyaikainen PRF-periaatteella toimiva OoOE-ydin.

95% sen tarvitsemasta logiikasta löytyy raudalta jo sen takia että saadaan se PRF-OoOE toteutettua.
(Tomasulo-OoOE:hen pitäisi lisätä hiukan enemmän kamaa, duplikoida myös rekisterifilee)

Kts. seuraava.

Ei tarvi tuijottaa mitään "suorituskykyprofiileita" kun yksityiskohdat niiden ytimien arkkitehtuurista on saatavilla julkisesti . Voidaan suoraan katsoa millainen se arkkitehtuuri on Ja sisältä löytyy pääosin täysin erilainen rakenne.

(Lake-sarjasta sen sijaan Intel ei ole julkaissut yksityiskohtaisia tietoja, eikä ole varmuutta, paljonko Lake-sarja eroaa Well-sarjasta)

Tekstini liittyivät nimenomaan suorituskykyprofiiliin joka on hyvin olennainen. Kun katsotaan aiempia täysin uusia arkkitehtuureita, niitä yhdistää sama seikka: suorituskykyprofiili muuttuu todella radikaalisti.

Asian voi myös ilmaista näin: jos suorituskykyprofiili pidetään samana, mitä järkeä on suunnitella täysin uusi arkkitehtuuri koska samaan pääsee helpommin säätämällä vanhaa?

Intel kuulemma suunnittelee täysin uutta arkkitehtuuria jossa ennakkotietojen mukaan emuloidaan tiettyjä käskyjä. Jos pitää paikkaansa, suorituskykyprofiili muuttuu radikaalisti. Ja se on syy tehdä täysin uusi arkkitehtuuri.

Tähän täysin uusi arkkitehtuuri muuttaa suorituskykyprofiilia radikaalisti sopivat kaikki, paitsi yksi. Ja se on Sandy Bridge.

Niin, "suunnitelkaa täysin uusi arkkitehtuuri mutta voitte ottaa mallia vanhasta niiltä osin kun pystyy/siitä on apua"

Kuten yllä, suorituskykyprofiili sama = ei järkeä suunnitella täysin uutta arkkitehtuuria.

Nehalemin ja Sandy Bridgen erot näytää pintapuolisesti pieniltä kun tuijottaa vain jotain yksinkertaistettuja lukuja, mutta kun tutkii asioita tarkemmin, sieltä löytyy paljon suurempia eroja "pellin alta".

Eroja kyllä on mutta perusajatus on pidetty samana. Kuten K8 vs K10, kaikkiin prosessorin osiin enemmän tai vähemmän koskettiin muttei suunniteltu täysin uutta arkkitehtuuria. Ei se muutosten määrä tai laajuus vaan se miten prosessorin suorituskykyprofiili (perusajatus) muuttuu.

Mietippä hetki tämän muotoilua:

"Pointtini selviää aiemmista viesteistä. Esittämieni perustelujen ja faktojen pohjalta voidaan päätellä ettei AMD tehnyt Zen1.5:tta koska Zen2 ei pohjaudu täysin Zen1:n. Koska mikäli Zen2:n vedetään kaikki uusiksi siinä missä Zen1:n on lainattu kamaa, ei tarvitse suunnitella Zen1:ta kokonaan ennen Zen2:n tekemistä. Miksi noin kannattaisi tehdä? Koska Jim Keller on kiireinen mies, kuten tämän päivän uutisista voi havaita."

Zen2 ei pohjaudu _täysin_ zen1 arkkitehtuuriin, koska kaikki vanhasta lainattu tehdään uusiksi. Ymmärrän kyllä ajatuksen rinnakkaisesta kehityksestä. Muotoilu on kyllä aika tulkinnanvarainen. Zen2 on niin uusi ja hieno kierrätettyjen osien sijaan, että se pohjautuu vain osin zen1, joten onko se silloin taas oma arkkitehtuurinsa?

Minulle cpu arkkitehtuurit on jatkumoa, jossa joko pohjaudutaan arkkitehtuuriin X ja kehitetään sitä, tai luodaan kokonaan uusi arkkitehtuuri Y ja aletaan kehittää sitä. Ei pohjaudu täysin tapaukset alkaa olla jo uuden arkkitehtuurin rajoilla, kun ne perusratkaisut on aika määritteleviä.

Kun Zen2:ssa on muutettu prosessorin arkkitehtuuria, se on uusi arkkitehtuuri tietenkin. Täysin uusi se ei ole koska pohjautuu Zen1:n.

Eisss alkaako ketään muuta pännimään tuo spämmi, kun on selvästi puutteelliset tiedot ja pakko vain vänkäämällä vängätä? Sais jo vähän modet puuttua tuohon hommaan, vaikka onkin väittelyketju - asiallista sisältöä on liian työlästä poimia tuon jätteen keskeltä. Tällaisen meiningin takia meillä on kaikkea tieteellistä asiantuntijatietoa vastustavaa rokote-, GMO-, ravitsemus- jne. hömppää.

No sittenhän sinun on hyvin helppo osoittaa minun olevan väärässä. Odotan mielenkiinnolla.

Vuonna 2011 AMD julkaisi " uuden näkemyksen " FM socketin ja yhdistelmäprossun joka kuitenkin käytti K10 sarjan teknologiaa
Tämä jäi lyhytaikaiseksi välimalliksi coodinimeltään Llano
Sen jälkeen julkaistiin melkeimpä vuosittain kehitysmalleja joita nimettiin hienoilla nimillä
Viimeisin kehitysversio vm 15 Excavator ytimiin perustuva Carrizo , viimeinen FM kantaan
Tästä sitten välimalli -16 Bristol Ridge jossa AM4 socket ja uudistettu componenttien järjestely mutta edellisen mallin tekniikka
Oliko tuo uutta vai vain lämmitettyä kehitystä ?

Lämmitettyä tietenkin. Moneen kertaan on listattu täysin uudet arkkitehtuurit.

-17 Raven Ridge jossa täysin uutta tekniikkaa mutta edellisen sarjan osien sijoittelu
Miten voidaan väittää ettei edelliset sukupolvet vaikuta mitenkään kehittelyyn ?

Onko jossakin väitetty :confused:
 
Tekstini liittyivät nimenomaan suorituskykyprofiiliin joka on hyvin olennainen. Kun katsotaan aiempia täysin uusia arkkitehtuureita, niitä yhdistää sama seikka: suorituskykyprofiili muuttuu todella radikaalisti.

Asian voi myös ilmaista näin: jos suorituskykyprofiili pidetään samana, mitä järkeä on suunnitella täysin uusi arkkitehtuuri koska samaan pääsee helpommin säätämällä vanhaa?

Ei pääse, kun vanhan suorituskyky ei riitä.

Tuo sinun "suorituskykyprofiilisi" eli siis se, miten eri benchmarkit suhtautuvat toisiinsa nähden on merkityksetön asia. Se, millä on väliä on se suorituskyky.

Ja se Sandy Bridge on selvästi Nehalemia/Westmereä parempi siinä suorituskyvyssä.

Sandy bridge kuluttaa samalla kellotaajuudella paljon vähemmän virtaa kuin Westmere(Nehalemin 32nm malli).
Ja Sandy bridge kellottuu (ainakin järkevällä virrankulutuksella) selvästi suurempiin kelloihin kuin Westmere.

Tämän lisäksi Sandy bridgessä on vielä keskimäärin hiukan parempi IPC.

Ja sitä paitsi tuo väitteesi tuosta "samanlaisesta suorituskykyprofiilista"kaan ei pidä paikkaansa. Koodilla, jossa voidaan hyödyntää AVXn 256-bittisiä vektoreita ja Sandy bridgellä käytetään niitä, se on PALJON nopeampi kuin nehalem/westmere.

Eli siis, vanhasta Tomasulo-pohjaisesta P6sta periytyneestä arkkitehtuurista ei vaan millään saatu suorituskykyä kunnolla lisää lisäämättä samalla myös virrankulutusta liikaa. Piti tehdä uusi PRFää käyttävä arkkitehtuuri että saatiin sekä suorituskykyä lisää että virrankulutusta alas.

Ja AVX-vaan pahensi tilannetta tämän suhteen; 256-bittisten AVX-operandien tallettaminen niihin Tomasulon reservation stationeihin olisi tehnyt niistä reservation stationeista aivan järkyttävän isoja ja virtasyöppöjä.

Intel kuulemma suunnittelee täysin uutta arkkitehtuuria jossa ennakkotietojen mukaan emuloidaan tiettyjä käskyjä.
Jos pitää paikkaansa, suorituskykyprofiili muuttuu radikaalisti. Ja se on syy tehdä täysin uusi arkkitehtuuri.

Epämääräisten huhujen, ei minkään "ennakkotietojen". Koko juttu oli ihan puhdasta huttua sellaisen toimittajan kirjoittamana, jolla ei ollut mitään käsitystä siitä miten prosessorit toimivat. Historia on täynnä vastaavia "uutisia" joiden sisältö on myöhemmin osoittautunut täysin paikkaansapitämättömäksi kun koko juttu on perustunut jonkun asian väärintulkintaan tekniikkaa ymmärtämättömän toimittajan toimesta.

Ja käskyjen suoritus mikrokoodilla ei ole mitään "emulointia" vaan se oli erittäin yleistä jo 8088ssa, ja muutenkin paljon yleisempää ennen kuin nykyään.

Kuten yllä, suorituskykyprofiili sama = ei järkeä suunnitella täysin uutta arkkitehtuuria.

Huoh.

Suorituskyvyllä on väliä, ei jollain "suorituskykyprofiililla".

Eroja kyllä on mutta perusajatus on pidetty samana.

:facepalm:

Nimenomaan se perusajatus on muuttunut täysin kun ollaan siirryty Tomasulosta PRFään.

Että voisitko nyt yrittää lopettaa tämän typerän vänkäämisen asioista joista et tiedä käytännössä yhtään mitään ja sen sijasta yrittää vaikka opetella jotain?
 
Viimeksi muokattu:
Ei pääse, kun vanhan suorituskyky ei riitä.

Tuo "suorituskykyprofiilisi" eli siis se, miten eri benchmarkit suhtautuvat toisiinsa nähden on merkityksetön asia. Se, millä on väliä on se suorituskyky.

Ja se Sandy Bridge on selvästi Nehalemia/Westmereä parempi siinä suorituskyvyssä.

Sandy bridge kuluttaa samalla kellotaajuudella paljon vähemmän virtaa kuin Westmere(Nehalemin 32nm malli).
Ja Sandy bridge kellottuu järkevällä virrankulutuksella selvästi suurempiin kellloihin kuin Westmere.

Tämän lisäksi Sandy bridgessä on vielä keskimäärin hiukan parempi IPC.

Ja sitä paitsi tuo väitteesi tuosta "samanlaiseta suorituskykyprofiilista"kaan ei pidä paikkaansa. Koodilla, jossa voidaan hyödyntää AVXn 256-bittisiä vektoreita ja sandy bridgellä käytetään niitä, se on PALJON nopeampi kuin nehalem/westmere.

Eli siis, vanhasta Tomasulo-pohjaisesta P6sta periytyneestä arkkitehtuurista ei vaan millään saatu suorituskykyä kunnolla lisää lisäämättä samalla myös virrankulutusta liikaa. Piti tehdä uusi PRFää käyttävä arkkitehtuuri että saatiin sekä suorituskykyä lisää että virrankulutusta alas.

Sillä suorituskykyprofiililla on väliä kun määritellään täysin uutta arkkitehtuuria. Tässä on hyvin olennainen lainaus:

(Lake-sarjasta sen sijaan Intel ei ole julkaissut yksityiskohtaisia tietoja, eikä ole varmuutta, paljonko Lake-sarja eroaa Well-sarjasta).[/QUOTE]

Nyt itse asiaan: Jos Sandy Bridge on täysin uusi arkkitehtuuri koska siinä tehtiin paljon muutoksia arkkitehtuuriin, onko sillä perusteella Skylake täysin uusi arkkitehtuuri?

Tässä on ongelma: Intel ei ole kertonut Skylakesta läheskään yhtä paljon kuin Sandy Bridgestä. Skylaken kehitys kesti 4 vuotta. Nehalem (4 vuotta) Sandy Bridge (4 vuotta) Skylake? On täysin mahdollista että Skylakeen (otetaan tasapuolisuuden vuoksi Skylake X niin saadaan AVX:n eroja) tehtiin jopa enemmän arkkitehtuuritason muutoksia (verrattuna edeltäjään) kuin Sandy Bridgeen. Oletetaan näin tehdyn. Siinä tapauksessa Skylake olisi täysin uusi arkkitehtuuri siinä missä Sandy Bridgekin.

Miksi kukaan ei pidä Skylakea täysin uutena arkkitehtuurina?

Tai asia ilmaistuna toisin: Jos Intel ei olisi kertonut Sandy Bridgen arkkitehtuurista yhtään mitään, kuinka moni pitäisi sitä uutena arkkitehtuurina? Tuskin kukaan. Miksi ei?

Vastaus molempiin kysymyksiin löytyy suorituskykyprofiilista. Kukaan ei selitä suorituskykyprofiilin perusteella Sandy Bridgen olevan täysin uusi arkkitehtuuri. Sitä selitetään Intelin antamien tietojen perusteella. Entäs kun Skylakesta ei ole kerrottu yhtä tarkkoja tietoja? Miten asia silloin päätellään?

Epämääräisten huhujen, ei minkään "ennakkotietojen". Koko juttu oli ihan puhdasta huttua sellaisen toimittajan kirjoittamana, jolla ei ollut mitään käsitystä siitä miten prosessorit toimivat.

Ja käskyjen suoritus mikrokoodilla ei ole mitään "emulointia" vaan se oli erittäin yleistä jo 8088ssa.

Okei, se oli sitten joku epämääräinen huhu.

Huoh.

Suorituskyvyllä on väliä, ei jollain "suorituskykyprofiililla".

Kun halutaan tietää onko prosessori täysin uutta arkkitehtuuria, suorituskykyprofiili on pätevä tapa selvittää asia vaikkei prosessorista tietäisi yhtään mitään muuta kuin valmistajan ja valmistusajankohdan. Se on suurin syy siihen miksi Skylake ei ole "täysin uusi arkkitehtuuri". Koska arkkitehtuuria ei tarpeeksi tarkasti tiedetä, katsotaan suorituskykyprofiilia. Se on lähes sama kuin edeltäjässä -> ei täysin uusi arkkitehtuuri.

Nimenomaan se perusajatus on muuttunut täysin kun ollaan siirryttin Tomasulosta PRFään.

Että voisitko nyt yrittää lopettaa tämän paskanpuhumisesi ja sen sijasta yrittää opetella jotain? Sen sijaan että hirveällä innolla ja paatoksella vänkäät asiosita joista sinulla ei ole mitään ymmärrystä.

Arkkitehtuurin kannalta perusajatus pidettiin pitkälti samana vaikka arkkitehtuuriin tehtiin suuria muutoksia.
 
Kun halutaan tietää onko prosessori täysin uutta arkkitehtuuria, suorituskykyprofiili on pätevä tapa selvittää asia vaikkei prosessorista tietäisi yhtään mitään muuta kuin valmistajan ja valmistusajankohdan.

Nehalemin ja Sandy Bridgen arkkitehtuureista on kaikki oleellinen julkaistu. Ei tarvi päätellä mitään mistään epämääräisistä "suorituskykyprofiileista" kun voidaan suoraan nähdä siitä julkaistusta tiedosta että arkkitehtuurit ovat oleellisilta osiltaan täysin erilaisia.



Ja sitä paitsi tuo väitteesi siitä että "suorituskykyprofiili" matchää arkkitehtuuriin ei todellakaan aina pidä paikkaansa. SMT on asia joka vaatii erittäin pieniä arkkitehtuurillisia muutoksia moderniin ytimeen mutta vaikuttaa sinun "suorituskykyprofiiliisi" selvästi (onko saman sukupolven i5 ja i7 mielestäsi samaa vai eri arkkitehtuuria?)

Samoin se, montako ydintä piirille laitetaan.

Samoin välimuistittoman ensimmäisen sukupolven Celeronin "suorituskykyprofiilisi" samanikäiseen P2een oli melko erilainen, vaikka kyseessä oli täysin sama piilastu.

300 MHz K6n 66 MHz väylällä "suorituskykyprofiili" oli myös hyvin erilainen kuin 350 MHz K6-3n (erityisesti jos K6-3n kanssa käytössä oli 3dnow!-käskyt).

Listaa voisi jatkaa vaikka millä mitalla.
 
Viimeksi muokattu:
Nehalemin ja Sandy Bridgen arkkitehtuureista on kaikki oleellinen julkaistu. Ei tarvi päätellä mitään mistään epämääräisistä "suorituskykyprofiileista" kun voidaan suoraan nähdä siitä julkaistusta tiedosta että arkkitehtuurit ovat olellisilta osiltaan täysin erilaisia.

Ja vaikka Skylakeen olisi tehty yhtä suuria muutoksia edeltäjään nähden kuin Sandy Bridgeen se ei ole täysin uusi arkkitehtuuri koska...?
 
Ja vaikka Skylakeen olisi tehty yhtä suuria muutoksia edeltäjään nähden kuin Sandy Bridgeen se ei ole täysin uusi arkkitehtuuri koska...?

Ihan turha jossitella asioilla, jotka ei pidä paikkaansa.

Skylake on edelleen PRF-pohjainen kuten Sandy Bridge ja Haswell, joten siihen ei ole voitu tehdä niin suurta muutosta kuin nehalemin ja sandy bridgen välillä tapahtui.
 
Ihan turha jossitella asioilla, jotka ei pidä paikkaansa.

Skylake on edelleen PRF-pohjainen kuten Sandy Bridge ja Haswell, joten siihen ei ole voitu tehdä niin suurta muutosta kuin nehalemin ja sandy bridgen välillä tapahtui.

Eihän sitä tiedä vaikka Skylaken ydin olisi suunniteltu alusta saakka täysin uudelleen, jolloin muutoksia olisi tehty vähintään sama määrä. Tästä tulee ongelma: asiaa ei tiedetä jolloin päätellään asia muuten (eli miten)? Ja jos tulevaisuudessa prosessoreista kerrotaan entistä vähemmän, miten tällaiset asiat päätellään tulevaisuudessa?
 
Siinä tapauksessa Skylake olisi täysin uusi arkkitehtuuri siinä missä Sandy Bridgekin.

Oma mielipiteeni on että Skylake on meshin takia uusi arkkitehtuuri, poislukien X299 emolle julkaistut kaby -> skylake prossat jotka edelleen käyttää ringbussia.
 
Itse kyllä yllätyin positiivisesti ryzenistä. Oli kauaan harkinassa i5 8400 mutta kun intel vaihtaa ja kuoppaa sokettia useammin kuin sukkia nin päätin että nyt siirryn amd puolella ja katsellaan mihin tie vie. vaihtelu virkistää :cigar2::cigar2::cigar2::cigar2:
 
Oma mielipiteeni on että Skylake on meshin takia uusi arkkitehtuuri, poislukien X299 emolle julkaistut kaby -> skylake prossat jotka edelleen käyttää ringbussia.
Vähän tarkennuksena, että "perus" Sky- ja Kabylake prossut käyttivät edelleen ringbussia - Myös Coffee Lake. Ainoastaan Skylake X:t X299-alustalla on siirtyneet meshiin ja Kaby-X:t edelleen ringbussilla.
 
Vähän tarkennuksena, että "perus" Sky- ja Kabylake prossut käyttivät edelleen ringbussia - Myös Coffee Lake. Ainoastaan Skylake X:t X299-alustalla on siirtyneet meshiin ja Kaby-X:t edelleen ringbussilla.
Eli onko Skylake X:t sitten uutta arkkitehtuuria ja muut ei?
(kunhan härnään, sen verran isot mittasuhteet tämä keskutelu nyt saanut... :) viivan vetäminen kun tuntuisi olevan aika hankalaa :))
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 487
Viestejä
4 558 252
Jäsenet
74 973
Uusin jäsen
Internaut

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom