Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju

[Taneli-]

Broadwelliä uudemmilta sukupolvilta ei ole dataa, koska vanha artikkeli. Eli yllättäen totuus löytyi taas sieltä paskanvänkääjien välimaastosta. Kehitys ei ole junnannut paikoillaan, muttei myöskään mitään villejä +50% gaineja ole tullut jos ottaa keskiarvon sijaan mediaanin.

Eli jos nyt ostaa kahvijärveä kaupasta, niin kyllä sen IPC on aika tuuhea verrattuna vanhaan Sandy Bridgeen (koska nuo IPC gainit kumuloituvat ja tuosta puuttuu pari sukupolvea vielä omine lisineen).

Totta, käytännössä jo 6700K/7700K aikana puhuttiin että 2600K samoilla GHz olisi noin 0-20% hitaampi (pelistä ja sovelluksesta riippuen). Eli 5GHz 2600K vastaisi 4GHz 7700K prosessoria JOS muistit / näyttö / kovalevy / näytönohjain jne. jne. olisivat suunnilleen samaa tasoa molemmissa kokoonpanoissa. Nythän tietysti kahvijärvi omaa (se paras ja kallein versio) 2-ydintä lisää ja luultavasti ensivuoden puolella tulee 8-ydin versio mistä näkee sitten onko oikeasti mitään eroa 1-ytimen testien välillä 6700K/7700K jne. välillä.

Lisättäköön nyt vielä että: kyllä, jos olisin ostanut 6700K/7700K/odottanut Kahvijärveä / Intelin seuraavaa / Ryzen 2 tms. se olisi antanut enempi tehoa. Mutta käytännössä nyt kun siirryin 2600K => 1700X ja 5GHz 4/8 ydin/säie prosessorista 4GHz 8-ydin/16-säie prosessoriin en huomaa hidastumista peleissä mitä pelaan, toki en myöskään huomaa mitään suurempaa nopeutumistakaan. Hyötyohjelmissa eroa huomaa todella paljon.

Itse laskin että miettimällä seuraavaa 5+ vuotta (mieluusti 6v+ kuten 2600K kesti itselläni) hyödyn enemmän siitä että minulla on 8-ydintä sekä 32Gb DDR4 3200 kuin että minulla olisi 4-ydintä ja 16Gb DDR3 1600.

 

[GreenT]

Intelillä IPC nousee noin 5% vuodessa. Onko se merkittävää? Ei ole.

Alkuperäisestä viestistäsi puuttui olennainen pointti eli tarkoitit IPC:n kasvua lyhyellä aikavälillä. Edeltävässä kappaleessa kävit läpi PC:n historiaa 36 vuoden ajalta ja vertasit 1 GHz => 10 GHz noston vaikeutta, joten tuo yleistys "rinnakkaisuus on ainoa tapa" heti perään kuulosti oudolta.

i7-8700K: 585 pistettä / GHz
i7-2600K: 511 pistettä / GHz

Ero IPC:ssa 13% ja aikaa kulunut 6 vuotta. Tekee vähän yli 2% IPC parannusta/vuosi

Ymmärrätkö nyt mitä tarkoitan kehityksen hidastumisella?

Yllämainitun tarkennuksen jälkeen asia on toki erilaisessa valossa. Tuossa Passmark-vertailussa kellotaajuus on noussut 24% ja single thread suorituskyky 42%.

Vertailun vuoksi toinenkin tulos näistä kahdesta:

Cinebench 11.5 single thread (CPU Benchmarks - Compare Products on AnandTech)
8700K: 2.26
2600K: 1.53

Single thread parannus Cinebenchissä on 48%. Kellotaajuuden nousu neljänneksellä on siis parantanut single thread suorituskyvyn noin puolitoistakertaiseksi. Nämä molemmat ovat legacy-testejä, mutta on tuossa nyt selkeä IPC-parannus huomattavissa.

Vertailu 2600K:n kanssa on sinänsä huono lähtökohta, koska se oli aikanaan todella kova hyppäys eteenpäin. Olisi parempi tarkastella tilannetta trendinä kuin yksittäisten CPU-parien vertailun perusteella, jos halutaan yleistää havaintoja.

 

[JiiPee]

Suoraan Anandtechin IPC artikkelista:



Broadwelliä uudemmilta sukupolvilta ei ole dataa, koska vanha artikkeli. Eli yllättäen totuus löytyi taas sieltä paskanvänkääjien välimaastosta. Kehitys ei ole junnannut paikoillaan, muttei myöskään mitään villejä +50% gaineja ole tullut jos ottaa keskiarvon sijaan mediaanin.

Eli jos nyt ostaa kahvijärveä kaupasta, niin kyllä sen IPC on aika tuuhea verrattuna vanhaan Sandy Bridgeen (koska nuo IPC gainit kumuloituvat ja tuosta puuttuu pari sukupolvea vielä omine lisineen).

Intel Core i9 7900X processor review

Tuolta kun katotaan
Haswell -> Broadwell-E 6%
Broadwell-E -> SKL 4%
SKL -> KBL 1%

Eli suurin hyppy on tullut tuossa kun hypättiin Haswelliin noin niin kuin viime vuosina, Sen jälkeen tuo tahti on hidastunut selvästi.
Mutta toki kuin 10v ajalta noi kumuloituu niin tuleehan siitä jonnii verran. Ja tuohan on tosiaan vain yksi testi, Anantech ei ollu saanu Haswell -> B-E kuin 3% eroa.
Ja tuossa noi Ryzenin IPC:t on pielessä kun toi CPU-Z ei oikein toiminu Ryzenin kanssa realistisesti, eli niihin ei kannata uskoa.

 

[Threadripper]

Suoraan Anandtechin IPC artikkelista:
Broadwelliä uudemmilta sukupolvilta ei ole dataa, koska vanha artikkeli. Eli yllättäen totuus löytyi taas sieltä paskanvänkääjien välimaastosta. Kehitys ei ole junnannut paikoillaan, muttei myöskään mitään villejä +50% gaineja ole tullut jos ottaa keskiarvon sijaan mediaanin.

Eli jos nyt ostaa kahvijärveä kaupasta, niin kyllä sen IPC on aika tuuhea verrattuna vanhaan Sandy Bridgeen (koska nuo IPC gainit kumuloituvat ja tuosta puuttuu pari sukupolvea vielä omine lisineen).

Ei kai tässä kukaan väittänytkään kehityksen junnanneen paikoillaan? Tuosta sen näkee ettei IPC:lla ole tehty juuri minkäänlaista eroa kuudessa vuodessa verrattuna kellotaajuuden nousuun tai ytimien määrän lisääntymiseen.

20% ero kuudessa vuodessa ei kylläkään ole juuri mitään etenkin kun osa siitä on saatu muistien ansiosta.

Alkuperäisestä viestistäsi puuttui olennainen pointti eli tarkoitit IPC:n kasvua lyhyellä aikavälillä. Edeltävässä kappaleessa kävit läpi PC:n historiaa 36 vuoden ajalta ja vertasit 1 GHz => 10 GHz noston vaikeutta, joten tuo yleistys "rinnakkaisuus on ainoa tapa" heti perään kuulosti oudolta.

2500K:n tullessa markkinoille lähes kaikki löysät oli otettu pois ja siksi IPC:n kehitys on hidastunut huomattavasti.

Yllämainitun tarkennuksen jälkeen asia on toki erilaisessa valossa. Tuossa Passmark-vertailussa kellotaajuus on noussut 24% ja single thread suorituskyky 42%.

Vertailun vuoksi toinenkin tulos näistä kahdesta:

Cinebench 11.5 single thread (CPU Benchmarks - Compare Products on AnandTech)
8700K: 2.26
2600K: 1.53

Single thread parannus Cinebenchissä on 48%. Kellotaajuuden nousu neljänneksellä on siis parantanut single thread suorituskyvyn noin puolitoistakertaiseksi. Nämä molemmat ovat legacy-testejä, mutta on tuossa nyt selkeä IPC-parannus huomattavissa.

Vertailu 2600K:n kanssa on sinänsä huono lähtökohta, koska se oli aikanaan todella kova hyppäys eteenpäin. Olisi parempi tarkastella tilannetta trendinä kuin yksittäisten CPU-parien vertailun perusteella, jos halutaan yleistää havaintoja.

Tai vaikka noin:

The Intel Core i7-6700K Review - Skylake First for Enthusiasts | Clock for Clock: Skylake, Broadwell, Haswell, Ivy Bridge, Sandy Bridge

Samaa tarinaa tuolla, 21% samoilla kelloilla. Muistien vaikutukseksi tuosta voisi laittaa ehkä 4-5% josta päästään kuudessa vuodessa noin 16-17% parannukseen. Kuudessa vuodessa tuo parannus tarkoittaa 2-3% per vuosi.

2600K on hyvä vertailukohta koska se oli Intelin ensimmäinen prosessori joka oli suunniteltu alusta asti integroitu muistiohjain mielessä ja siinä oli lähes kaikki helpot suorituskykyä antavat parannukset otettu käyttöön. Ts. 2600K:n jälkeen jouduttiin oikeasti miettimään millä saadaan IPC:ta lisää. Siinä missä aikaisemmin riitti periaate kaikkea lisää (parempi prosessoriväylä, parempi muistiohjain, isommat/nopeammat/usemman tason välimuistit, enemmän suoritusyksiköitä jne). Siksi Skylake vs 2600K vertailu kertoo erittäin hyvin ettei merkittäviä IPC parannuksia ole luvassa jatkossakaan.

Intel Core i9 7900X processor review

Tuolta kun katotaan
Haswell -> Broadwell-E 6%
Broadwell-E -> SKL 4%
SKL -> KBL 1%

Eli suurin hyppy on tullut tuossa kun hypättiin Haswelliin noin niin kuin viime vuosina, Sen jälkeen tuo tahti on hidastunut selvästi.
Mutta toki kuin 10v ajalta noi kumuloituu niin tuleehan siitä jonnii verran. Ja tuohan on tosiaan vain yksi testi, Anantech ei ollu saanu Haswell -> B-E kuin 3% eroa.
Ja tuossa noi Ryzenin IPC:t on pielessä kun toi CPU-Z ei oikein toiminu Ryzenin kanssa realistisesti, eli niihin ei kannata uskoa.

10 vuoden ajalta on turha katsoa koska jo pelkästään integroitu muistiohjain prosessoriin oli todella suuri parannus ja se menee mainittuun kastiin helpot parannukset. Ts. kun muistiohjain on nyt prosessorissa, mihin se kannattaisi siirtää prosessorista jotta saataisiin lisää IPC:ta? Tässä se tuleekin esiin. Muistiohjaimen siirron parempaan paikkaan piirisarjasta voi tehdä kerran ja sillä saadaan huomattava IPC parannus. Seuraavan siirron kanssa onkin hiljaista. Tämä on sitä kehityksen hidastumista. Ei ole enää näitä helppoja nakkeja tarjolla kuten takavuosina oli.

 

[Griffin]

Suurempaan parannukseen välimuistien osalta pitäisi saada tehtyä huomattavasti nykyistä pienempään menevä välimuisti joka olisi myös selvästi nopeampaa. Sellainen saadaan varmasti jossakin vaiheessa ulos. Koska ilman sellaista ei saada merkittävää parannusta, ei välimuisteissa ole löysää ollenkaan tällä hetkellä.

Itse asiassa sekä Intel että AMD ovat hidastaneet L1 välimuistia jotta saavat virrankulutusta alaspäin.

Muistisysteemiin sisältyy niin eritason välimuistit, kuin itse muistiohjaimet ja kytkentäverkko, jolla coret on yhdeydessä näihin ohjaimiin, sekä muistiohjain - piirit väylä.

Molemmilla valmistajilla muistipuolen kellotuksella (verkko+muistien taajuus) saavutetaan Uusimmilla prossuilla suuria etuja, joten molemmilla on ko aluella mahdollisuus hyvään suorituskyvyn parantamiseen ko aluetta parantamalla. Ko alueeseen ei juurikaan ole keskitytty, vaan lähinnä coreja on viilailtu, kokoajan laihenevin tuloksin (poislukien kelvottoman arkkitehtuurin korvaaminen selkeästi paremmalla) (molemmalla valmistajalla).

 

[GreenT]

Seuraavan siirron kanssa onkin hiljaista. Tämä on sitä kehityksen hidastumista. Ei ole enää näitä helppoja nakkeja tarjolla kuten takavuosina oli.

Tiede tunnetusti tekee välillä läpimurtoja ja melko varmasti isoja harppauksia on luvassa tulevaisuudessa. Kaikki ei ole kiinni prosessorin optimoinnista ja kehityksestä, vaan myös ympärillä olevien komponenttien kehitys mahdollistaa uudenlaiset optimoinnit: Jäähdytys, jännitteensyöttö, sovelluskehitys jne.

Viime vuosina prosessorin kehityksessä on ollut varmasti iso vaikutus sillä, että 10 vuotta vanhatkin CPU:t ajavat vielä asiansa. Se vuonna 2007 ostettu Core 2 Quad toimii webbisurffauksessa ja perustoimistokäytössä välttävästi ja ehkä jopa joissain uudehkoissa peleissä. Intelillä ei ole ollut mitään painetta laittaa isompia paukkuja kuluttajapuolen CPU-kehitykseen. Pieni +10% upgrade vuodessa ja porukka laittaa aina 400 euroa tiskiin. Nyt tilanne on muuttunut, kun AMD toi Ryzenin markkinoille. Kummallakaan valmistajalla ei silti ole painetta tehdä isompia harppauksia sovellusten suorituskyvyn, vaan lähinnä keskinäisen kilpailun takia.

Näin taas ei ollut 10 vuotta sitten. Laitteisto vanheni paljon nopeammin etenkin pelikäytössä eikä silloin 10 vuotta vanhalla CPU:lla olisi ollut mitään mieltä edes yrittää pelata uusia julkaisuja. 80-luvulta asti aina 2000-luvun alkuun tilanne oli se, että kaverin yhtä generaatiota uudempi PC pieksi oman koneen niin rumasti, että naama vihreänä käveltiin kotiin leuka rinnassa. Ja silloin PC- ja konsolipelien julkaisut tapahtuivat erillään eikä konsolien teknologiarajoitteet päässeet vaikuttamaan PC-pelien huimaan kehitystahtiin. Huoh.

 

[Zauberkraut]

Olen tässä päivittämässä itx-pelipurkkiani i5 6500:ta ja varmaan monien lailla arvon Ryzen 5 1600x:n ja i5 8400 välillä. Nyt tarkkaan harkittuani olen kuitenkin lipeämässä AM4-systeemin kannalle, koska kahvijärven B- ja H-emoista ei ole vielä mitään tietoa ja uskon AM4:n olevan pitkäikäisempi alusta. Mitään absoluuttisen "parasta" suorituskykyä en etsi, toivon vain saavani Arma III:n ja Squadin rullaamaan vähän paremmin.

 

[Zauberkraut]

Jep,nyt vaikuttaa vähän siltä, että Intel on siirtynyt julkaisemaan joka sukupolvelle uuden kannan.

 

[Threadripper]

Muistisysteemiin sisältyy niin eritason välimuistit, kuin itse muistiohjaimet ja kytkentäverkko, jolla coret on yhdeydessä näihin ohjaimiin, sekä muistiohjain - piirit väylä.

Molemmilla valmistajilla muistipuolen kellotuksella (verkko+muistien taajuus) saavutetaan Uusimmilla prossuilla suuria etuja, joten molemmilla on ko aluella mahdollisuus hyvään suorituskyvyn parantamiseen ko aluetta parantamalla. Ko alueeseen ei juurikaan ole keskitytty, vaan lähinnä coreja on viilailtu, kokoajan laihenevin tuloksin (poislukien kelvottoman arkkitehtuurin korvaaminen selkeästi paremmalla) (molemmalla valmistajalla).

Toinen juttu on se miten noita voidaan merkittävästi parantaa nykytekniikalla. Lähinnä parantamisen varaa on ytimien yhteydessä toisinsa. Välimuistien osalta tarvittaisiin uudenlaista tekniikkaa ja keskusmuistien osalta senhetkinen standardi (DDR4 tällä hetkellä) pitkälti märittää mitä voidaan tehdä.

Tällä hetkellä ei ole paljoa tehtävissä vaikka halutaisiin.

Tiede tunnetusti tekee välillä läpimurtoja ja melko varmasti isoja harppauksia on luvassa tulevaisuudessa. Kaikki ei ole kiinni prosessorin optimoinnista ja kehityksestä, vaan myös ympärillä olevien komponenttien kehitys mahdollistaa uudenlaiset optimoinnit: Jäähdytys, jännitteensyöttö, sovelluskehitys jne.

Viime vuosina prosessorin kehityksessä on ollut varmasti iso vaikutus sillä, että 10 vuotta vanhatkin CPU:t ajavat vielä asiansa. Se vuonna 2007 ostettu Core 2 Quad toimii webbisurffauksessa ja perustoimistokäytössä välttävästi ja ehkä jopa joissain uudehkoissa peleissä. Intelillä ei ole ollut mitään painetta laittaa isompia paukkuja kuluttajapuolen CPU-kehitykseen. Pieni +10% upgrade vuodessa ja porukka laittaa aina 400 euroa tiskiin. Nyt tilanne on muuttunut, kun AMD toi Ryzenin markkinoille. Kummallakaan valmistajalla ei silti ole painetta tehdä isompia harppauksia sovellusten suorituskyvyn, vaan lähinnä keskinäisen kilpailun takia.

Näin taas ei ollut 10 vuotta sitten. Laitteisto vanheni paljon nopeammin etenkin pelikäytössä eikä silloin 10 vuotta vanhalla CPU:lla olisi ollut mitään mieltä edes yrittää pelata uusia julkaisuja. 80-luvulta asti aina 2000-luvun alkuun tilanne oli se, että kaverin yhtä generaatiota uudempi PC pieksi oman koneen niin rumasti, että naama vihreänä käveltiin kotiin leuka rinnassa. Ja silloin PC- ja konsolipelien julkaisut tapahtuivat erillään eikä konsolien teknologiarajoitteet päässeet vaikuttamaan PC-pelien huimaan kehitystahtiin. Huoh.

Johtuu myös siitä ettei Intel ole pystynyt tekemään suuria harppauksia. Olihan joidenkin mielestä Intelillä joku supertuote varastossa Ryzenin varalta. Eihän siellä ollut yhtään mitään.

10 vuotta vanhalla prosessorilla pärjää koska ohjelmistot laahaavat pahasti raudan perässä. Sillä osastolla tarvittaisiin reilua parannusta jota tuskin on ihan heti tulossa.

 

[Griffin]

Toinen juttu on se miten noita voidaan merkittävästi parantaa nykytekniikalla. Lähinnä parantamisen varaa on ytimien yhteydessä toisinsa. Välimuistien osalta tarvittaisiin uudenlaista tekniikkaa ja keskusmuistien osalta senhetkinen standardi (DDR4 tällä hetkellä) pitkälti märittää mitä voidaan tehdä.

Tällä hetkellä ei ole paljoa tehtävissä vaikka halutaisiin.

Paljonkin olisi tehtävissä Corejen välistä kommunikointia voitaisiin kehittää ja viiveitä siellä poistaa varmasti paljonkin (molemmilla valmistajilla). Lisäksi muistiohjainta voitaisiin helposti kehittää, s.e. taatut kellot olisvat esim 3800 nykyisen alle 3000:nen sijasta (Jos kammat tukevat).

Lisäksi voitaisiin katsoa, kuinka toimii esim 8 Gigaa hbm:ää coren vieressä, samalla alustalla, muun muistin lisäksi. Intelhän on jo osoittanut nopean muistin hyödyllisyyden lähellä corea.

 

[Masturbo]

Tarkoitatko, että Rise of the Tomb Raider toimisi 720p:llä paremmin C2D E8400 kuin PII 945? Sitä en kyllä usko. Nuo 10 vuotta vanhat testit on tehty peleillä, jotka eivät osanneet hyödyntää neljää ydintä. Itse en uskaltaisi interpoloida testituloksia kuin muutaman vuoden eteenpäin. Pelit tukevat vähitellen useampia ytimiä, mutta tuota kehitystä voi vain arvailla. Nykyisillä peleillä testit kuitenkin osoittavat, että tykeimmissä CPUissa on hyvin reserviä jäljellä tulevaisuuteen, kun uudet GPU-sukupolvet tulevat markkinoille.

Siis mitä sä oikein horiset? Ensinnäkin se on nyt melkein sama ajaako RoTR:iä vanhalla prossulla ja uudella näyttiksellä 720 vai 1080, ruudunpäivitysnopeus on käytännössä sama. Toisenaki voitko edes lukea kunnolla mitä on kirjoitettu, E8400 (=jälkimmäisenä mainittu) hyytyy installationissa 10fps ja on pelikelvoton, Phenom jaksaa pitää vajaa 30 fps ja E8400 voitti miniresotestit aikoinaan. Sama tapahtui seuraavassa verrannossa, jossa 4 vs 6 core Phenomin kanssa, joista toisella pelaa pienellä 3,7 ghz turboksi kellottamisella tuota edelleen 60 fps ja toinen ei. Sitten puhut, että nykyiset testit kertovat tulevaisuudesta, vastauksena viestiin jossa nimeomaan kritisoin, että testeissä ei näytetä käyttöastetta ja ne siksi eivät kerro tulevaisuudesta, ottamatta siihen kantaa. Kuitenkin viimeisenä se naurettavin, jota voi kunnolla kritisioida vain tällä tyylillä:

Se tuo oivasti idiotismisi täysin kollektiiviselle tasolle, kun oikeasti ilmoitat kykenemättömyytesi interpoloida muutaman vuoden jaksolla tulevaisuudessa, mutta samalla tuottamuksellisesti implikoit tietäväsi kyseisen eksaktisti pidemmällä ajanjaksolla.

 

[Threadripper]

Paljonkin olisi tehtävissä Corejen välistä kommunikointia voitaisiin kehittää ja viiveitä siellä poistaa varmasti paljonkin (molemmilla valmistajilla). Lisäksi muistiohjainta voitaisiin helposti kehittää, s.e. taatut kellot olisvat esim 3800 nykyisen alle 3000:nen sijasta (Jos kammat tukevat).

Lisäksi voitaisiin katsoa, kuinka toimii esim 8 Gigaa hbm:ää coren vieressä, samalla alustalla, muun muistin lisäksi. Intelhän on jo osoittanut nopean muistin hyödyllisyyden lähellä corea.

Paha luvata takuulla 3800 kelloja kun standardi ei yllä läheskään sinne saakka. Toisekseen noin nopeat muistit tulisivat kalliiksi kun pitäisi merkkikoneiin laittaa.

AMD on lupaillutkin HBM2 muistilla ja näytönohjaimella varustettua palvelinprosessoria, muttei ole näkynyt. Tuossa on ongelmana toteutus ja kuluttajapuolella hinta.

 

[GreenT]

Siis mitä sä oikein horiset? Ensinnäkin se on nyt melkein sama ajaako RoTR:iä vanhalla prossulla ja uudella näyttiksellä 720 vai 1080, ruudunpäivitysnopeus on käytännössä sama. Toisenaki voitko edes lukea kunnolla mitä on kirjoitettu, E8400 (=jälkimmäisenä mainittu) hyytyy installationissa 10fps ja on pelikelvoton, Phenom jaksaa pitää vajaa 30 fps ja E8400 voitti miniresotestit aikoinaan. Sama tapahtui seuraavassa verrannossa, jossa 4 vs 6 core Phenomin kanssa, joista toisella pelaa pienellä 3,7 ghz turboksi kellottamisella tuota edelleen 60 fps ja toinen ei. Sitten puhut, että nykyiset testit kertovat tulevaisuudesta, vastauksena viestiin jossa nimeomaan kritisoin, että testeissä ei näytetä käyttöastetta ja ne siksi eivät kerro tulevaisuudesta, ottamatta siihen kantaa. Kuitenkin viimeisenä se naurettavin, jota voi kunnolla kritisioida vain tällä tyylillä:

Se tuo oivasti idiotismisi täysin kollektiiviselle tasolle, kun oikeasti ilmoitat kykenemättömyytesi interpoloida muutaman vuoden jaksolla tulevaisuudessa, mutta samalla tuottamuksellisesti implikoit tietäväsi kyseisen eksaktisti pidemmällä ajanjaksolla.

Ymmärsin kyllä, mitä kirjoitit. En näe mitään järkeä verrata 8-9 vuotta vanhoja prossuja ennen ja jälkeen, koska se on lähestulkoon luonnoton päivitysväli pelaajalle. Siksi epäilin, että tarkoitat ehkä jotain muuta. E8400 voitti ensin single thread nopeutensa takia ja X4 sitten, kun pelit alkoivat vaatimaan 4 corea (RoTRille minimi on i3, E8400 ei riitä). Joka tapauksessa myös 30 fps on monelle pelikelvoton varsinkin, kun pahoja FPS droppeja on oletettavissa.

Vastaavasti voidaan verrata tänään 8700K vs. 1920X. 8700K voittaa peleissä selvästi, vaikka siinä on puolet vähemmän ytimiä ja threadeja. Jos 10 vuoden päästä peli vaatii minimissään 12 corea, niin silloin 1920X vie luultavasti voiton selvästi. Mutta mikä tuossa on uutinen? Kannattaako hankkia 1920X ja ilkkua 10 vuoden päästä Intelin valinneille? Ei, koska FPS-lukemat ovat silloin kaukana kehityksen kärjestä ja muiden koneet on aikaa sitten päivitetty.

Valitettavasti tuo linkkaamasi kohta ei näy. Oma CPU:n päivitysvälini lienee 3-4 vuotta ja sen pidemmällä aikavälillä ei ole tarvetta spekuloida mitä hankintoihin tulee. 8700K vaikuttaa tässä vaiheessa sweet spot -päivitykselle ja kestänee aikaa helposti vuoteen 2020 asti.

 

[Muropakkaus]

Jos nyt hankin 8700K:n olettaen, että siitä riittää seuraavaksi 3-5 vuodeksi prosessori pääosin pelikäyttöön, tulenko pettymään? Hakkaako suoritinkäyttö mahdollisesti lähelle 100% kuten edellisen generaation yksilöillä? Viimeisimmässä setupissa 6600K oli pullonkaulana, mutta onko tilanne muuttunut lisäytimien myötä?

Tähän kaipaisin vielä vastausta

 

[Threadripper]

Tähän kaipaisin vielä vastausta

Mikäli arvelet ettei DMI tule pullonkaulaksi, eiköhän pelkän prosessoritehon puolesta tuolla pärjää 3 vuotta helposti. Toisaalta 3 vuoden päästä tuleva (?) Ryzen 3 pitäisi mennä AM4 kantaan ja LGA1151v2:lle tuskin tyulee mitään järkevää päivitystä 8700K:sta...

 

[spede]

Tähän kaipaisin vielä vastausta

No ei ole kristallipalloa, mistä katsoa tulevaisuuteen, mutta 8700K on selvästi markkinoiden paras peliprosessori tällä hetkellä. Jos vaakakupissa kakkosena on Ryzen, niin ei se tule tuota prosessoria kiinni ottamaan kun 8700K kulkee niin paljon kovempaa.

Joskus 5 vuoden päästä <=1080p resoluutiolla saattaa tuo kivi jarruttaa menoa kovempaa kuin näytönohjain - mene ja tiedä. 1600p tai 2160p näytöllä ei kannata edes mieltä vaivata moisella.

edit: Jos kuumottaa, niin Zen2 kulkenee kovempaa ja tarjoaa pari ydintä extraa verrattuna 8700K. Vissiin alkuvuodesta tuloillaan.

 

[GreenT]

Tähän kaipaisin vielä vastausta

Komppaan edellisiä. Edellisen sukupolven i5:t (4c/8t) ovat pullonkaulana nopeimmille näytönohjaimille jopa 1440p resolla. Uudet i5:t ovat 6-ytimisiä, mutta 3-5v tähtäimellä kannattaa satsata parhaaseen eli 8700K.

 

[Taneli-]

Tähän kaipaisin vielä vastausta

Pääosin pelikäyttöön nyt ja noin 3 vuotta tulevaisuuteen riittää Sampsan tekemän artikkelin mukaan juuri nyt ostaen: Core i5-8400

Eli 6-ydintä ja hinta noin 200€. Tässä vielä pätkä Sampsan tekstistä: "

Prosessoritesteissä Core i5-8400:n suorituskyky on paikoitellen jopa parempi kuin Core i7-7700K:lla ja pelitesteissä suorituskyky on suurin piirtein samalla tasolla."

Tosin juuri nyt jos ostat lienee järkevää odottaa vuoden vaihdetta ja halvempia emolevyjä... Tämä siis että et ole kellottamassa ja tosiaan pääsin pelaisit vaan pelejä.

 

[sushukka]

Ymmärsin kyllä, mitä kirjoitit. En näe mitään järkeä verrata 8-9 vuotta vanhoja prossuja ennen ja jälkeen, koska se on lähestulkoon luonnoton päivitysväli pelaajalle. Siksi epäilin, että tarkoitat ehkä jotain muuta. E8400 voitti ensin single thread nopeutensa takia ja X4 sitten, kun pelit alkoivat vaatimaan 4 corea (RoTRille minimi on i3, E8400 ei riitä). Joka tapauksessa myös 30 fps on monelle pelikelvoton varsinkin, kun pahoja FPS droppeja on oletettavissa.

Päivitysvälistä voi olla montaa mieltä. Riippuu ihan siitä miten nopeuskehitys tästä nyt piristyy jos piristyy. Oma 8v i920 meni ylikellotettuna ja näytönohjainpäivityksellä vallan mainiona pelikoneena vielä pojalle. Kaikkea ei nupit kaakossa voi toki pelaa, mutta yllättävän hyvin suurin osa uusistakin peleistä vielä toimii. Toisekseen mitä Steamin tilastoja katselee, niin ei se kalusto kovin tiukkaa porukalla tunnnu olevan. Muutenkin tuntuisi nuoriso ihan suosiolla skippaavan koko PC-puolen ja tyytyväisenä näpyttelevät kännyköitä tai pelikonsoleita. Pointtina se, että kännykkä yms. pitää olla suhteellisen tuore ja nopea=kallis, niin tietokoneeseen käytettävää rahaa on usein vähemmän nyt kuin ennen. Toisin sanoen tuo 3-4v on minimiaika mitä sen alustan pitää kestää. Jos mahdollisuutta pienellä investoinnilla päivittää matkan varrella niin erittäin jees ja tässä AMD on yleisesti ollut vahvoilla. Itse ainoat päivitysprosessorit päivittänyt AMD:n lankkuihin kun siinä oli jotain järkeäkin.

 

[GreenT]

Päivitysvälistä voi olla montaa mieltä. Riippuu ihan siitä miten nopeuskehitys tästä nyt piristyy jos piristyy.

Riippuu myös siitä, mihin sijoittaa. E8400 oli joskus käytössä ja sillä pelikokemus oli parhaimmillaan. Heti perään julkaistiin Core 2 Quad ja pelit alkoivat hyödyntämään melko pian neljää ydintä. Q6600 olisi silloin ollut parempi valinta. Sama juttu, jos sattui sijoittamaan i5een.

Päivitysväli on lyhyempi, jos ei ota parasta. Lopulta parhaan hinta/teho-suhteen valinta voi tulla kalliimmaksi, kun päivityksiä joutuu tekemään useammin. Ja samalla pelaa heikommalla raudalla vuosia. Tuo i7 920 oli aikanaan järkevä valinta. Uskomaton juttu, että se julkaistiin myös vuonna 2008 kuten E8400.

 

[Griffin]

Komppaan edellisiä. Edellisen sukupolven i5:t (4c/8t) ovat pullonkaulana nopeimmille näytönohjaimille jopa 1440p resolla. Uudet i5:t ovat 6-ytimisiä, mutta 3-5v tähtäimellä kannattaa satsata parhaaseen eli 8700K.

Edellisen sukupolven I5:t ovat 4C4T prossuja.

 

[svk]

Jos kuumottaa, niin Zen2 kulkenee kovempaa ja tarjoaa pari ydintä extraa verrattuna 8700K. Vissiin alkuvuodesta tuloillaan.

Se on kyllä Zen+ mikä alkuvuodesta tulee, mutta kyllä sekin kulkenee vakiona kovempaa kuin nykyiset. Zen kakkosta voi odotella tulevaksi n. vuoden päästä.

 

[GreenT]

Edellisen sukupolven I5:t ovat 4C4T prossuja.

Joo.. Typo

 

[Masturbo]

Ymmärsin kyllä, mitä kirjoitit. En näe mitään järkeä verrata 8-9 vuotta vanhoja prossuja ennen ja jälkeen, koska se on lähestulkoon luonnoton päivitysväli pelaajalle. Siksi epäilin, että tarkoitat ehkä jotain muuta. E8400 voitti ensin single thread nopeutensa takia ja X4 sitten, kun pelit alkoivat vaatimaan 4 corea (RoTRille minimi on i3, E8400 ei riitä). Joka tapauksessa myös 30 fps on monelle pelikelvoton varsinkin, kun pahoja FPS droppeja on oletettavissa.

Vastaavasti voidaan verrata tänään 8700K vs. 1920X. 8700K voittaa peleissä selvästi, vaikka siinä on puolet vähemmän ytimiä ja threadeja. Jos 10 vuoden päästä peli vaatii minimissään 12 corea, niin silloin 1920X vie luultavasti voiton selvästi. Mutta mikä tuossa on uutinen? Kannattaako hankkia 1920X ja ilkkua 10 vuoden päästä Intelin valinneille? Ei, koska FPS-lukemat ovat silloin kaukana kehityksen kärjestä ja muiden koneet on aikaa sitten päivitetty.

Valitettavasti tuo linkkaamasi kohta ei näy. Oma CPU:n päivitysvälini lienee 3-4 vuotta ja sen pidemmällä aikavälillä ei ole tarvetta spekuloida mitä hankintoihin tulee. 8700K vaikuttaa tässä vaiheessa sweet spot -päivitykselle ja kestänee aikaa helposti vuoteen 2020 asti.

Asia on selkeä, eli et vain esitä idioottia. Miksi oikeasti tuhlaan aikaani vittuilemalla siitä, että et edes ymmärrä käyttämäsi sivistyssanan tarkoitusta, jos kerran et edes tunnista sanaasi Wikipedia artikkelin otsikosta, etkä ymmärrä sen kummemmin artikkelista, kuin vihjailustakaan, että mikä meni vikaan. Kuinka paksu sä oikein olet?

Samalla olet lähtenyt nyt lopullisesti alkuperäisestä teesistäsi, eli siitä että alhaisella resoluutiolla testaaminen kertoo tulevaisuudesta ja että erot tulevat vain kasvamaan. Nyt oikeastaan jo argumentoit omaa teesisäsi vastaan, joten mitä mulla tässä välissä enää tehdään?

 

[GreenT]

Asia on selkeä, eli et vain esitä idioottia. Miksi oikeasti tuhlaan aikaani vittuilemalla siitä, että et edes ymmärrä käyttämäsi sivistyssanan tarkoitusta, jos kerran et edes tunnista sanaasi Wikipedia artikkelin otsikosta, etkä ymmärrä sen kummemmin artikkelista, kuin vihjailustakaan, että mikä meni vikaan. Kuinka paksu sä oikein olet?

Samalla olet lähtenyt nyt lopullisesti alkuperäisestä teesistäsi, eli siitä että alhaisella resoluutiolla testaaminen kertoo tulevaisuudesta ja että erot tulevat vain kasvamaan. Nyt oikeastaan jo argumentoit omaa teesisäsi vastaan, joten mitä mulla tässä välissä enää tehdään?

Alhaisella resoluutiolla testaaminen siirtää pullonkaulan CPU:lle. Siksi monet testaajat ottavat mukaan myös 720p-resoluution testit. Jos CPU1 tuottaa 150 FPS ja CPU2 100 FPS, niin silloin CPU1:ssä on reserviä enemmän. Jos vastaavat tulokset 4K resoluutiolla ovat tänään 60 FPS molemmille, niin tulevaisuudessa tehokkaampaan näytönohjaimeen vaihtaminen tuottaa hyvin todennäköisesti eron CPU1:n hyväksi. Ja aina enemmän, mitä tehokkaampi näytönohjain on kyseessä (tämä on se viittaus kasvuun).

Toinen muuttuja asiassa on pelin hyödyntämien ytimien määrä tulevaisuudessa. Sitä ei kukaan voi ennustaa tarkemmin enkä kuluta sen miettimiseen energiaa.

Kun nämä kaksi asiaa pitää erillään, pitäisi homman avautua paremmin. Korostan myös hyvän argumentoinnin merkitystä ja jätän vihjailut omaan arvoonsa.

 

[vemkki]

Mikäli arvelet ettei DMI tule pullonkaulaksi, eiköhän pelkän prosessoritehon puolesta tuolla pärjää 3 vuotta helposti. Toisaalta 3 vuoden päästä tuleva (?) Ryzen 3 pitäisi mennä AM4 kantaan ja LGA1151v2:lle tuskin tyulee mitään järkevää päivitystä 8700K:sta...

3 vuoden päästä alkaa varmaan houkuttaa jo PCI Express 4.0 tai 5.0 -tuki emolevyllä, jos alkaa päivityksiä miettiä. Siinä ei sitten lohduta kovin paljon, että uudella ja vanhalla emolevyllä on sama prosessorikanta....

 

[Muropakkaus]

”Dmi-pullonkaula” - mitä se tarkoittaa 8700K:n kohdalla?

 

[JiiPee]

3 vuoden päästä alkaa varmaan houkuttaa jo PCI Express 4.0 tai 5.0 -tuki emolevyllä, jos alkaa päivityksiä miettiä. Siinä ei sitten lohduta kovin paljon, että uudella ja vanhalla emolevyllä on sama prosessorikanta....

Mitä se PCI-E 4.0 tai 5.0 tuo sellaista mitä ei nyt jo saisi?

Ainiin tosiaan yhden asian keksin. Se Intelin DMI romu saa lisää vauhtia.

 

[Threadripper]

Alhaisella resoluutiolla testaaminen siirtää pullonkaulan CPU:lle. Siksi monet testaajat ottavat mukaan myös 720p-resoluution testit. Jos CPU1 tuottaa 150 FPS ja CPU2 100 FPS, niin silloin CPU1:ssä on reserviä enemmän. Jos vastaavat tulokset 4K resoluutiolla ovat tänään 60 FPS molemmille, niin tulevaisuudessa tehokkaampaan näytönohjaimeen vaihtaminen tuottaa hyvin todennäköisesti eron CPU1:n hyväksi. Ja aina enemmän, mitä tehokkaampi näytönohjain on kyseessä (tämä on se viittaus kasvuun).

Toinen muuttuja asiassa on pelin hyödyntämien ytimien määrä tulevaisuudessa. Sitä ei kukaan voi ennustaa tarkemmin enkä kuluta sen miettimiseen energiaa.

Kun nämä kaksi asiaa pitää erillään, pitäisi homman avautua paremmin. Korostan myös hyvän argumentoinnin merkitystä ja jätän vihjailut omaan arvoonsa.

Miksi nuo kaksi asiaa pitäisi pitää erillään? Vähemmän ytimiä korkeammilla kelloilla on sitä parempi mitä kauemmas ajassa mennään taaksepäin. Vastaavasti enemmän ytimiä alemmilla kelloilla on sitä parempi mitä vähemmän ajassa mennään taaksepäin.

Se 720p resoluutiolla testattu "tehoreservi" pätee vain ja ainoastaan nykyisillä peleillä. Se ei päde tulevaisuuden peleillä. Koska kaukana tuilevaisuudessa tuskin pelataan nykyisiä pelejä (tai ainakaan samoja versioita peleistä), mitään 720p resoluution testeissä nähtyä "tehoreserviä" ei todellisuudessa ole ja siksi 720p testien arvo on nolla. Sitä tässä on yritetty rautalangasta vääntää, Intelin propaganda näyttää valitettavasti uppoavan liian hyvin.

3 vuoden päästä alkaa varmaan houkuttaa jo PCI Express 4.0 tai 5.0 -tuki emolevyllä, jos alkaa päivityksiä miettiä. Siinä ei sitten lohduta kovin paljon, että uudella ja vanhalla emolevyllä on sama prosessorikanta....

Mikäli nyt saisi johonkin emolevyyn PCI Express 4.0 tai 5.0, niin mitä sillä oikeasti tekisi? Ei mitään. Ihan mukava juttu mikäli tulee "kaupan päälle" muttei ole järkeä vaihtaa emolevyä kolmen vuoden sisään vain saadakseen PCI Express 4.0 tai 5.0.

”Dmi-pullonkaula” - mitä se tarkoittaa 8700K:n kohdalla?

Prosessorin ja piirisarjan välinen kaista on vain 4 GB/s ja sen saa tukkoon jo yhdellä M.2 SSD:lla. Lisäksi sitä kuluttaa verkko, USB:t, SATA:t, audio jne. Tässäkin ketjussa siitä keskusteltu aika paljon.

 

[Muropakkaus]

Miksi nuo kaksi asiaa pitäisi pitää erillään? Vähemmän ytimiä korkeammilla kelloilla on sitä parempi mitä kauemmas ajassa mennään taaksepäin. Vastaavasti enemmän ytimiä alemmilla kelloilla on sitä parempi mitä vähemmän ajassa mennään taaksepäin.

Se 720p resoluutiolla testattu "tehoreservi" pätee vain ja ainoastaan nykyisillä peleillä. Se ei päde tulevaisuuden peleillä. Koska kaukana tuilevaisuudessa tuskin pelataan nykyisiä pelejä (tai ainakaan samoja versioita peleistä), mitään 720p resoluution testeissä nähtyä "tehoreserviä" ei todellisuudessa ole ja siksi 720p testien arvo on nolla. Sitä tässä on yritetty rautalangasta vääntää, Intelin propaganda näyttää valitettavasti uppoavan liian hyvin.



Mikäli nyt saisi johonkin emolevyyn PCI Express 4.0 tai 5.0, niin mitä sillä oikeasti tekisi? Ei mitään. Ihan mukava juttu mikäli tulee "kaupan päälle" muttei ole järkeä vaihtaa emolevyä kolmen vuoden sisään vain saadakseen PCI Express 4.0 tai 5.0.



Prosessorin ja piirisarjan välinen kaista on vain 4 GB/s ja sen saa tukkoon jo yhdellä M.2 SSD:lla. Lisäksi sitä kuluttaa verkko, USB:t, SATA:t, audio jne. Tässäkin ketjussa siitä keskusteltu aika paljon.

Ristiriitainen juttu. Toiset sanovat, että kaistaa on hyvin vaikea saada tukkoon.

Z370 PCH Bandwidth

 

[Threadripper]

Ristiriitainen juttu. Toiset sanovat, että kaistaa on hyvin vaikea saada tukkoon.

Z370 PCH Bandwidth

Missä kohtaa?

16 lanes come from the CPU the rest come from the chipset and yes all of those remaining lanes need to go through one X4 interface.

So under certain conditions you will see a bottleneck if using a lot of IO at the same time. How much of an issue is that? Prob not a huge one as it is unlikely you will ever be hitting everything at full load at the same time but it is possible and certainly worse than all the PCIE lanes going directly to the CPU.

Siihen kaistan käyttämiseen riittää hyvin yksi huippunopea M.2 SSD eikä sitten tarvita juurikaan muuta lisäksi.

Edit: Tuon postauksen alla on kuva jossa Intel sanoo laittavansa NVME/M.2 liitännän suoraan prosessoriin AMD:n tapaan. Siihen ei ole mitään syytä ellei kaistan tukkoon menoa yritetä välttää. Piirisarjassa kun on 24 PCI Express linjaa jotka riittävät tarvittaessa kuudelle M.2 SSD:lle...

 

[Muropakkaus]

Missä kohtaa?



Siihen kaistan käyttämiseen riittää hyvin yksi huippunopea M.2 SSD eikä sitten tarvita juurikaan muuta lisäksi.

Katso ketjun kolmas viesti.

 

[Threadripper]

Katso ketjun kolmas viesti.

Mitä siitä? Joku sanoo jotain muttei tarjoa sitäkään vähää väitteensä tueksi mitä minä tuossa ylempänä. Laitan saman tähän mitä editoin ylempään viestiin:

Lisäksi tuon postauksen alla on kuva jossa Intel sanoo laittavansa NVME/M.2 liitännän suoraan prosessoriin AMD:n tapaan. Siihen ei ole mitään syytä ellei kaistan tukkoon menoa yritetä välttää. Piirisarjassa kun on 24 PCI Express linjaa jotka riittävät tarvittaessa kuudelle M.2 SSD:lle...

 

[Muropakkaus]

Mitä siitä? Joku sanoo jotain muttei tarjoa sitäkään vähää väitteensä tueksi mitä minä tuossa ylempänä. Laitan saman tähän mitä editoin ylempään viestiin:

Lisäksi tuon postauksen alla on kuva jossa Intel sanoo laittavansa NVME/M.2 liitännän suoraan prosessoriin AMD:n tapaan. Siihen ei ole mitään syytä ellei kaistan tukkoon menoa yritetä välttää. Piirisarjassa kun on 24 PCI Express linjaa jotka riittävät tarvittaessa kuudelle M.2 SSD:lle...

Selvä homma. Miksi kukaan valmistaja tekisi tahallaan näin jos siitä aiheutuisi kuluttajille haittaa, kuten tässä tapauksessa kaistan tukkiutumista?

 

[Threadripper]

Selvä homma. Miksi kukaan valmistaja tekisi tahallaan näin jos siitä aiheutuisi kuluttajille haittaa, kuten tässä tapauksessa kaistan tukkiutumista?

Miksi valmistaja tekisi tahallaan jotain josta aiheutuu kuluttajille haittaa? Vaikka siksi että saavat myytyä enemmän prosessoreita tai piirisarjoja emolevyihin. Miksi luulet Intelin vaihtavan prosessorikantaa jatkuvasti? Juuri siksi ettei pysty järkevästi päivittämään prosessoria vaan joutuu ostamaan myös uuden emolevyn ja sen mukana piirisarjan, lisää $.

Ennemmin voisi kysyä miksi Intelin asemassa oleva valmistaja EI tekisi kuluttajille tahallaan haittaa.

 

[Muropakkaus]

Onko muuten varmaa tietoa, että Ryzen 2 tulee toimimaan samoilla emolevyillä kuin nykyinen generaatio?

 

[GreenT]

Miksi nuo kaksi asiaa pitäisi pitää erillään? Vähemmän ytimiä korkeammilla kelloilla on sitä parempi mitä kauemmas ajassa mennään taaksepäin. Vastaavasti enemmän ytimiä alemmilla kelloilla on sitä parempi mitä vähemmän ajassa mennään taaksepäin.

Mielestäni on turha spekuloida, mikä on optimaalisin suhde yhden ytimen suorituskyvyn ja ytimien määrän välillä peleissä. Vähän sama kuin kiistelisi, onko huippuunsa viritetty 4-sylinterinen turbomoottori parempi kuin matalilla kierroksilla jyrisevä mahtipontinen V8. On helpompi ajatella asiaa niin, että mikä määrä ytimiä on riittävä omassa käytössä seuraavaan päivitykseen ja hankkia sitten sellainen mahdollisimman kovalla yhden ytimen suorituskyvyllä - olkoon sitten Intel tai AMD.

Se 720p resoluutiolla testattu "tehoreservi" pätee vain ja ainoastaan nykyisillä peleillä. Se ei päde tulevaisuuden peleillä. Koska kaukana tuilevaisuudessa tuskin pelataan nykyisiä pelejä (tai ainakaan samoja versioita peleistä), mitään 720p resoluution testeissä nähtyä "tehoreserviä" ei todellisuudessa ole ja siksi 720p testien arvo on nolla. Sitä tässä on yritetty rautalangasta vääntää, Intelin propaganda näyttää valitettavasti uppoavan liian hyvin.

Kyllä niitä vanhempiakin julkaisuja pelataan vielä. Lähitulevaisuuden peleissä käytetään nykypäivän uusimpia engineitä ja niiden kehittyneempiä versioita. Nykyiset enginet eivät skaalaudu kovin hyvin neljän ytimen jälkeen, joten tarvitaan uusia engineitä uudella arkkitehtuurilla. Pelivalmistajien ei kannata keskittyä liiaksi yli neljän ytimen hyödyntämiseen - vielä, koska se sulkisi ison osan pelaajista ulkopuolelle. Vielä odotellaan ensimmäistä pelijulkaisua, jossa 8 ydintä olisi suositus.

Intelin propagandalla ja 720p-testeillä on yhteys vain omassa propagandassasi. Tässäkin ketjussa tuota 720 pikseliä vahvaa rautalankaa ja ratakiskoa on väännetty kyllästymiseen asti. Olisi parempi testata 1080p low kuin 720p ultra ja nähtäisiin sama ilmiö. Silloin ei tarvitsisi lukea vakituista "ei kukaan pelaa 720p"-kommenttia.

 

[vemkki]

Intelin propagandalla ja 720p-testeillä on yhteys vain omassa propagandassasi. Tässäkin ketjussa tuota 720 pikseliä vahvaa rautalankaa ja ratakiskoa on väännetty kyllästymiseen asti. Olisi parempi testata 1080p low kuin 720p ultra ja nähtäisiin sama ilmiö. Silloin ei tarvitsisi lukea vakituista "ei kukaan pelaa 720p"-kommenttia.

Eikö detaljien määrän vähentäminen saattaisi vaikuttaa myös CPU-kuormaan?

 

[GreenT]

Eikö detaljien määrän vähentäminen saattaisi vaikuttaa myös CPU-kuormaan?

Useimmiten detailien vähentäminen vaikuttaa vain GPU-kuormaan. Uusia pelejä harvemmin pystyy pelaamaankaan ultra-asetuksilla ellei ole high end konetta alla.

Itse asiassa asensin juuri eilen Ghost Recon Wildlandsin ja kokeilin sisäistä benchmarkkia low, high, very high ja ultra asetuksilla (4790K/GTX 1070/1440p). CPU-kuorma oli kaikilla asetuksilla siinä 30-40% välillä riippumatta laatuasetuksesta. FPS-keskiarvo taas vaihteli noin 35-85 (low-ultra). Very high vaikutti parhaalle kompromissille noin 55 FPS keskiarvolla.

 

[Jooga]

Mielestäni on turha spekuloida, mikä on optimaalisin suhde yhden ytimen suorituskyvyn ja ytimien määrän välillä peleissä. Vähän sama kuin kiistelisi, onko huippuunsa viritetty 4-sylinterinen turbomoottori parempi kuin matalilla kierroksilla jyrisevä mahtipontinen V8. On helpompi ajatella asiaa niin, että mikä määrä ytimiä on riittävä omassa käytössä seuraavaan päivitykseen ja hankkia sitten sellainen mahdollisimman kovalla yhden ytimen suorituskyvyllä - olkoon sitten Intel tai AMD.



Kyllä niitä vanhempiakin julkaisuja pelataan vielä. Lähitulevaisuuden peleissä käytetään nykypäivän uusimpia engineitä ja niiden kehittyneempiä versioita. Nykyiset enginet eivät skaalaudu kovin hyvin neljän ytimen jälkeen, joten tarvitaan uusia engineitä uudella arkkitehtuurilla. Pelivalmistajien ei kannata keskittyä liiaksi yli neljän ytimen hyödyntämiseen - vielä, koska se sulkisi ison osan pelaajista ulkopuolelle. Vielä odotellaan ensimmäistä pelijulkaisua, jossa 8 ydintä olisi suositus.

Tässä on juuri se muna-kana -ongelma. Jos pelimoottorit eivät käytä tehokkaasti yli neljää ydintä ja pelaajat eivät sen takia osta yli neljää ydintä, kehittyvätkö pelit silloin kuinka nopeasti vaikkapa 8-ytimelle? Toisaalta nytkin jos ostaa sen 8-ytimisen ja peli käyttää vain neljää ydintä, pyörii muut sovellukset taustalla erittäin hyvin ja samalla pelimoottorit voivat kehittyä n-ytimille.

Oikeastaan Ryzenin myötä tämä "ongelma" tuli laajasti esiin, kun yhtäkkiä perus 4-ydintä muuttui kahdeksaksi ja jopa 16/18-ytimeksi.

Veikkaan että uudet pelimoottorit tulevat olemaan hyvin skaalautuvia jopa tuonne 16-ytimelle, mutta CPU-markkinoiden kehitys voi näkyä siinä millä aikajänteellä uusi moottori kehitetään ja kuinka pitkään pelit pohjautuvat nykyisille pelimoottoreille ja niiden kehitysversioille.

 

[Taneli-]

Onko muuten varmaa tietoa, että Ryzen 2 tulee toimimaan samoilla emolevyillä kuin nykyinen generaatio?

Siinä mielessä on varmaa tietoa että molemmat valmistajat ovat kertoneet omista tulevista prosessoreistaan, sekä emolevyjen kannoista, omat näkökantansa.

- AMD lupasi että sama kanta säilyy useamman version ylitse (sekä useita vuosia eteenpäin), nykyisin tullut tietoa että emolevyn uefi-bios täytyy päivittää että uudempiin kohta tuleviin versioihin tulisi tuki (mikä ei liene yllätys).

- Intel on kertonut että uudessa Canon Lake prosessorissa on sama määrä pinnejä mutta se ei ole yhteensopiva, myöskään sitten seuraavat prosessorit eivät tule olemaan yhteensopivia Canon Laken kanssa sopiviin emoihin (saati 7700K kanssa sopiviin).

Mutta 100% faktaa = toimivia tulevaisuudessa tehtäviä prosessoreita sekä niillä 100% varmasti toimivia emolevyjä ei ole vielä myynnissä / kuluttajilla käsissä. Eli täysin varma ei voi olla ennen tuota kummankaan firman tuotteista.

 

[GreenT]

Tässä on juuri se muna-kana -ongelma. Jos pelimoottorit eivät käytä tehokkaasti yli neljää ydintä ja pelaajat eivät sen takia osta yli neljää ydintä, kehittyvätkö pelit silloin kuinka nopeasti vaikkapa 8-ytimelle? Toisaalta nytkin jos ostaa sen 8-ytimisen ja peli käyttää vain neljää ydintä, pyörii muut sovellukset taustalla erittäin hyvin ja samalla pelimoottorit voivat kehittyä n-ytimille.

Oikeastaan Ryzenin myötä tämä "ongelma" tuli laajasti esiin, kun yhtäkkiä perus 4-ydintä muuttui kahdeksaksi ja jopa 16/18-ytimeksi.

Perus-4-ydintä ei toistaiseksi ole muuttunut mihinkään, koska markkinoilla ei ole ollut kuluttajan kukkarolle sopivia 4+ vaihtoehtoja ennen viime kevättä. Ryzenin osuus käytössä olevista pelikoneista on vielä marginaalinen eli laajemmasta ilmiöstä ei voida puhua. Tilanne tuskin tulee hetkeen muuttumaankaan mitä Steamin HW surveyhin on uskominen (Steam Hardware & Software Survey). Syyskuun tilastossa 58% käyttää neliytimistä ja 37% dual corea.

Kun 95% pelaajista pelaa dual tai quad corella, niin se rajoittaa pelivalmistajien mahdollisuuksia. Liiketoiminnan kannalta on järkevämpi optimoida pelit nykyiselle konekannalle. Intelillä pelaa suurin osa ja octa core mainstream vaihtoehtoa saadaan odottaa heiltä ainakin vuosi. Ja silti on vaikea saada i5/i7-omistajia päivittämään massoina, koska lisäytimistä on hyötyä vasta tehokkaimmilla GPUilla.

 

[Muropakkaus]

Nyt hieman offtopic-kysymys, mutta millaista suorituskykyä 5960X:ltä olisi 980 TI:n kanssa odotettavissa peli, striimaus sekä video- ja kuvaeditointikäytössä verrattuna i7 8700K ja R7 1700-prosessoreihin?

 

[rlame]

Nyt hieman offtopic-kysymys, mutta millaista suorituskykyä 5960X:ltä olisi 980 TI:n kanssa odotettavissa peli, striimaus sekä video- ja kuvaeditointikäytössä verrattuna i7 8700K ja R7 1700-prosessoreihin?

Kokonaisteholtaan prosessorit ovat melko lähellä toisiaan. Noista vaihtoehdoista itse kallistuisin 8700K:n, jos ja kun kokoonpanojen hinnat ovat suunnilleen samoissa.
8700K pyörittää pelejä noista vaihtoehdoista ylivoimaisesti parhaiten. Samaan aikaan striimatessa erot voivat hieman pienentyä, mutta silti 8700K:lla saataneen kovin peli fps esim. 720p60fps fast preset x.264 encooderilla, toisaalta jokaisen yllämainitun vaihtoehdon pitäisi kyetä pyörittämään peli kun peli ja tuo 60fps striimi yhtäaikaisesti olettaen, että kaikista on otettu "löysät" pois.

 

[Taneli-]

Perus-4-ydintä ei toistaiseksi ole muuttunut mihinkään, koska markkinoilla ei ole ollut kuluttajan kukkarolle sopivia 4+ vaihtoehtoja ennen viime kevättä. Ryzenin osuus käytössä olevista pelikoneista on vielä marginaalinen eli laajemmasta ilmiöstä ei voida puhua. Tilanne tuskin tulee hetkeen muuttumaankaan mitä Steamin HW surveyhin on uskominen (Steam Hardware & Software Survey). Syyskuun tilastossa 58% käyttää neliytimistä ja 37% dual corea.

Kun 95% pelaajista pelaa dual tai quad corella, niin se rajoittaa pelivalmistajien mahdollisuuksia. Liiketoiminnan kannalta on järkevämpi optimoida pelit nykyiselle konekannalle. Intelillä pelaa suurin osa ja octa core mainstream vaihtoehtoa saadaan odottaa heiltä ainakin vuosi. Ja silti on vaikea saada i5/i7-omistajia päivittämään massoina, koska lisäytimistä on hyötyä vasta tehokkaimmilla GPUilla.

Tuo on tietysti 100% totta jos otaksutaan että tuo Steam survey pitää paikkansa. Suurin osa kun käyttää Intelin HD 4000 tai 3000 näytönohjainta unohtamatta SIS Mirage 3 graphicsin yhä nousevaa käyttäjäkuntaa ja heillä on VRAM:ia käytössään 2047Mb heidän pelatessaan sillä 4-ydin prosessorillaan sekä siihen integroidulla näytönohjaimella DX11, 10 ja 9 pelejä. Pienenä joukkona tulee sitten esim. Nvidian GTX 1060, mikä kuitenkin on ylivoimaisesti ostetuin erillisnäytönojain pelaamiseen tuon saman tutkimuksen/kartoituksen mukaan.

Ei siis teoriassa ole järkevää valmistaa pelejä missä olisi käytössä erillinen näytönohjain (integroiduilla pelaa päälle 52%), päälle 2 tai 4-ydintä nopeuden ollessa 3.3-3.69GHz (yhteensä miltein 95% käyttäjistä), tukea joko 1920x1080p tai 1366x768p näyttöresoluutioille (yhteensä päälle 75% kaikista pelaajista) tai muille kielille kuin englanti, kiina ja ehkä venäjä (siitä saadaan reilusti päälle 70% käyttäjistä).

Jos näin oikeasti on ehkä pian täytyy siirtyä konsolipelaamiseen. Siellä kun on isompi näyttöresoluutio, ei pelata Intelin tai SIS:n grafiikkapiireillä 2047mb VRAM:n kera ja ytimiäkin on huomattavasti enemmän käytössä?

 

[GreenT]

Tuo on tietysti 100% totta jos otaksutaan että tuo Steam survey pitää paikkansa. Suurin osa kun käyttää Intelin HD 4000 tai 3000 näytönohjainta unohtamatta SIS Mirage 3 graphicsin yhä nousevaa käyttäjäkuntaa ja heillä on VRAM:ia käytössään 2047Mb heidän pelatessaan sillä 4-ydin prosessorillaan sekä siihen integroidulla näytönohjaimella DX11, 10 ja 9 pelejä. Pienenä joukkona tulee sitten esim. Nvidian GTX 1060, mikä kuitenkin on ylivoimaisesti ostetuin erillisnäytönojain pelaamiseen tuon saman tutkimuksen/kartoituksen mukaan.

Surveyssä näytönohjaimet on jaoteltu ensin DirectX-tason mukaan ja sen jälkeen tuon tason alla laiteittain. Eli nuo prosentit eivät ole suoraan verrannollisia keskenään, vaan pitää huomioida tuo yläkategoria. Tässä mainitsemasi näytönohjainten osuus kaikista näytönohjaimista:

DirectX 12 83.45%
GTX 1060 8.95%
=> 7.468775%

DirectX 11 8.49%
Intel HD Graphics 4000 20.34%
=> 1.726866%

DirectX 10 6.08%
Intel HD Graphics 3000 16.86%
=> 1.025088%

DirectX 9 Shader Model 2.0 0.02%
SiS Mirage 3 Graphics 14.94%
=> 0,002988%

GTX 1060 on siten kolme kertaa yleisempi kuin muut kolme yhteensä ja samalla yleisin näytönohjain tällä hetkellä tuon tutkimuksen mukaan.

 

[Muropakkaus]

Kokonaisteholtaan prosessorit ovat melko lähellä toisiaan. Noista vaihtoehdoista itse kallistuisin 8700K:n, jos ja kun kokoonpanojen hinnat ovat suunnilleen samoissa.
8700K pyörittää pelejä noista vaihtoehdoista ylivoimaisesti parhaiten. Samaan aikaan striimatessa erot voivat hieman pienentyä, mutta silti 8700K:lla saataneen kovin peli fps esim. 720p60fps fast preset x.264 encooderilla, toisaalta jokaisen yllämainitun vaihtoehdon pitäisi kyetä pyörittämään peli kun peli ja tuo 60fps striimi yhtäaikaisesti olettaen, että kaikista on otettu "löysät" pois.

Mutta mites tuo dmi-pullonkaula 8700K:ssa, josta mm. @Threadripper on valistanut?

 

[rlame]

Mutta mites tuo dmi-pullonkaula 8700K:ssa, josta mm. @Threadripper on valistanut?

Käytännössä joudut oikeasti hakemalla hakemaan tilanteen, jossa dmi olisi pullonkaula. Ei kosketa normikuolevaisia ikinä.
Vaikka tietysti enempi on aina parempi.

 

[Muropakkaus]

Käytännössä joudut oikeasti hakemalla hakemaan tilanteen, jossa dmi olisi pullonkaula. Ei kosketa normikuolevaisia ikinä.
Vaikka tietysti enempi on aina parempi.

Mitä @JiiPee ja @Threadripper ovat mieltä?

 

[Andy]

Mitä @JiiPee ja @Threadripper ovat mieltä?

Ota Threadripperin sanomat vähän varauksella. Melko punaset lasit päässä.