Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
Eikö detaljien määrän vähentäminen saattaisi vaikuttaa myös CPU-kuormaan?

Useimmiten detailien vähentäminen vaikuttaa vain GPU-kuormaan. Uusia pelejä harvemmin pystyy pelaamaankaan ultra-asetuksilla ellei ole high end konetta alla.

Itse asiassa asensin juuri eilen Ghost Recon Wildlandsin ja kokeilin sisäistä benchmarkkia low, high, very high ja ultra asetuksilla (4790K/GTX 1070/1440p). CPU-kuorma oli kaikilla asetuksilla siinä 30-40% välillä riippumatta laatuasetuksesta. FPS-keskiarvo taas vaihteli noin 35-85 (low-ultra). Very high vaikutti parhaalle kompromissille noin 55 FPS keskiarvolla.
 
Mielestäni on turha spekuloida, mikä on optimaalisin suhde yhden ytimen suorituskyvyn ja ytimien määrän välillä peleissä. Vähän sama kuin kiistelisi, onko huippuunsa viritetty 4-sylinterinen turbomoottori parempi kuin matalilla kierroksilla jyrisevä mahtipontinen V8. On helpompi ajatella asiaa niin, että mikä määrä ytimiä on riittävä omassa käytössä seuraavaan päivitykseen ja hankkia sitten sellainen mahdollisimman kovalla yhden ytimen suorituskyvyllä - olkoon sitten Intel tai AMD.



Kyllä niitä vanhempiakin julkaisuja pelataan vielä. Lähitulevaisuuden peleissä käytetään nykypäivän uusimpia engineitä ja niiden kehittyneempiä versioita. Nykyiset enginet eivät skaalaudu kovin hyvin neljän ytimen jälkeen, joten tarvitaan uusia engineitä uudella arkkitehtuurilla. Pelivalmistajien ei kannata keskittyä liiaksi yli neljän ytimen hyödyntämiseen - vielä, koska se sulkisi ison osan pelaajista ulkopuolelle. Vielä odotellaan ensimmäistä pelijulkaisua, jossa 8 ydintä olisi suositus.
Tässä on juuri se muna-kana -ongelma. Jos pelimoottorit eivät käytä tehokkaasti yli neljää ydintä ja pelaajat eivät sen takia osta yli neljää ydintä, kehittyvätkö pelit silloin kuinka nopeasti vaikkapa 8-ytimelle? Toisaalta nytkin jos ostaa sen 8-ytimisen ja peli käyttää vain neljää ydintä, pyörii muut sovellukset taustalla erittäin hyvin ja samalla pelimoottorit voivat kehittyä n-ytimille.

Oikeastaan Ryzenin myötä tämä "ongelma" tuli laajasti esiin, kun yhtäkkiä perus 4-ydintä muuttui kahdeksaksi ja jopa 16/18-ytimeksi.

Veikkaan että uudet pelimoottorit tulevat olemaan hyvin skaalautuvia jopa tuonne 16-ytimelle, mutta CPU-markkinoiden kehitys voi näkyä siinä millä aikajänteellä uusi moottori kehitetään ja kuinka pitkään pelit pohjautuvat nykyisille pelimoottoreille ja niiden kehitysversioille.
 
Onko muuten varmaa tietoa, että Ryzen 2 tulee toimimaan samoilla emolevyillä kuin nykyinen generaatio?

Siinä mielessä on varmaa tietoa että molemmat valmistajat ovat kertoneet omista tulevista prosessoreistaan, sekä emolevyjen kannoista, omat näkökantansa.

- AMD lupasi että sama kanta säilyy useamman version ylitse (sekä useita vuosia eteenpäin), nykyisin tullut tietoa että emolevyn uefi-bios täytyy päivittää että uudempiin kohta tuleviin versioihin tulisi tuki (mikä ei liene yllätys).

- Intel on kertonut että uudessa Canon Lake prosessorissa on sama määrä pinnejä mutta se ei ole yhteensopiva, myöskään sitten seuraavat prosessorit eivät tule olemaan yhteensopivia Canon Laken kanssa sopiviin emoihin (saati 7700K kanssa sopiviin).

Mutta 100% faktaa = toimivia tulevaisuudessa tehtäviä prosessoreita sekä niillä 100% varmasti toimivia emolevyjä ei ole vielä myynnissä / kuluttajilla käsissä. Eli täysin varma ei voi olla ennen tuota kummankaan firman tuotteista.
 
Tässä on juuri se muna-kana -ongelma. Jos pelimoottorit eivät käytä tehokkaasti yli neljää ydintä ja pelaajat eivät sen takia osta yli neljää ydintä, kehittyvätkö pelit silloin kuinka nopeasti vaikkapa 8-ytimelle? Toisaalta nytkin jos ostaa sen 8-ytimisen ja peli käyttää vain neljää ydintä, pyörii muut sovellukset taustalla erittäin hyvin ja samalla pelimoottorit voivat kehittyä n-ytimille.

Oikeastaan Ryzenin myötä tämä "ongelma" tuli laajasti esiin, kun yhtäkkiä perus 4-ydintä muuttui kahdeksaksi ja jopa 16/18-ytimeksi.

Perus-4-ydintä ei toistaiseksi ole muuttunut mihinkään, koska markkinoilla ei ole ollut kuluttajan kukkarolle sopivia 4+ vaihtoehtoja ennen viime kevättä. Ryzenin osuus käytössä olevista pelikoneista on vielä marginaalinen eli laajemmasta ilmiöstä ei voida puhua. Tilanne tuskin tulee hetkeen muuttumaankaan mitä Steamin HW surveyhin on uskominen (Steam Hardware & Software Survey). Syyskuun tilastossa 58% käyttää neliytimistä ja 37% dual corea.

Kun 95% pelaajista pelaa dual tai quad corella, niin se rajoittaa pelivalmistajien mahdollisuuksia. Liiketoiminnan kannalta on järkevämpi optimoida pelit nykyiselle konekannalle. Intelillä pelaa suurin osa ja octa core mainstream vaihtoehtoa saadaan odottaa heiltä ainakin vuosi. Ja silti on vaikea saada i5/i7-omistajia päivittämään massoina, koska lisäytimistä on hyötyä vasta tehokkaimmilla GPUilla.
 
Nyt hieman offtopic-kysymys, mutta millaista suorituskykyä 5960X:ltä olisi 980 TI:n kanssa odotettavissa peli, striimaus sekä video- ja kuvaeditointikäytössä verrattuna i7 8700K ja R7 1700-prosessoreihin?
 
Nyt hieman offtopic-kysymys, mutta millaista suorituskykyä 5960X:ltä olisi 980 TI:n kanssa odotettavissa peli, striimaus sekä video- ja kuvaeditointikäytössä verrattuna i7 8700K ja R7 1700-prosessoreihin?

Kokonaisteholtaan prosessorit ovat melko lähellä toisiaan. Noista vaihtoehdoista itse kallistuisin 8700K:n, jos ja kun kokoonpanojen hinnat ovat suunnilleen samoissa.
8700K pyörittää pelejä noista vaihtoehdoista ylivoimaisesti parhaiten. Samaan aikaan striimatessa erot voivat hieman pienentyä, mutta silti 8700K:lla saataneen kovin peli fps esim. 720p60fps fast preset x.264 encooderilla, toisaalta jokaisen yllämainitun vaihtoehdon pitäisi kyetä pyörittämään peli kun peli ja tuo 60fps striimi yhtäaikaisesti olettaen, että kaikista on otettu "löysät" pois.
 
Perus-4-ydintä ei toistaiseksi ole muuttunut mihinkään, koska markkinoilla ei ole ollut kuluttajan kukkarolle sopivia 4+ vaihtoehtoja ennen viime kevättä. Ryzenin osuus käytössä olevista pelikoneista on vielä marginaalinen eli laajemmasta ilmiöstä ei voida puhua. Tilanne tuskin tulee hetkeen muuttumaankaan mitä Steamin HW surveyhin on uskominen (Steam Hardware & Software Survey). Syyskuun tilastossa 58% käyttää neliytimistä ja 37% dual corea.

Kun 95% pelaajista pelaa dual tai quad corella, niin se rajoittaa pelivalmistajien mahdollisuuksia. Liiketoiminnan kannalta on järkevämpi optimoida pelit nykyiselle konekannalle. Intelillä pelaa suurin osa ja octa core mainstream vaihtoehtoa saadaan odottaa heiltä ainakin vuosi. Ja silti on vaikea saada i5/i7-omistajia päivittämään massoina, koska lisäytimistä on hyötyä vasta tehokkaimmilla GPUilla.

Tuo on tietysti 100% totta jos otaksutaan että tuo Steam survey pitää paikkansa. Suurin osa kun käyttää Intelin HD 4000 tai 3000 näytönohjainta unohtamatta SIS Mirage 3 graphicsin yhä nousevaa käyttäjäkuntaa ja heillä on VRAM:ia käytössään 2047Mb heidän pelatessaan sillä 4-ydin prosessorillaan sekä siihen integroidulla näytönohjaimella DX11, 10 ja 9 pelejä. Pienenä joukkona tulee sitten esim. Nvidian GTX 1060, mikä kuitenkin on ylivoimaisesti ostetuin erillisnäytönojain pelaamiseen tuon saman tutkimuksen/kartoituksen mukaan.

Ei siis teoriassa ole järkevää valmistaa pelejä missä olisi käytössä erillinen näytönohjain (integroiduilla pelaa päälle 52%), päälle 2 tai 4-ydintä nopeuden ollessa 3.3-3.69GHz (yhteensä miltein 95% käyttäjistä), tukea joko 1920x1080p tai 1366x768p näyttöresoluutioille (yhteensä päälle 75% kaikista pelaajista) tai muille kielille kuin englanti, kiina ja ehkä venäjä (siitä saadaan reilusti päälle 70% käyttäjistä).

Jos näin oikeasti on ehkä pian täytyy siirtyä konsolipelaamiseen. Siellä kun on isompi näyttöresoluutio, ei pelata Intelin tai SIS:n grafiikkapiireillä 2047mb VRAM:n kera ja ytimiäkin on huomattavasti enemmän käytössä? :smoke:
 
Tuo on tietysti 100% totta jos otaksutaan että tuo Steam survey pitää paikkansa. Suurin osa kun käyttää Intelin HD 4000 tai 3000 näytönohjainta unohtamatta SIS Mirage 3 graphicsin yhä nousevaa käyttäjäkuntaa ja heillä on VRAM:ia käytössään 2047Mb heidän pelatessaan sillä 4-ydin prosessorillaan sekä siihen integroidulla näytönohjaimella DX11, 10 ja 9 pelejä. Pienenä joukkona tulee sitten esim. Nvidian GTX 1060, mikä kuitenkin on ylivoimaisesti ostetuin erillisnäytönojain pelaamiseen tuon saman tutkimuksen/kartoituksen mukaan.

Surveyssä näytönohjaimet on jaoteltu ensin DirectX-tason mukaan ja sen jälkeen tuon tason alla laiteittain. Eli nuo prosentit eivät ole suoraan verrannollisia keskenään, vaan pitää huomioida tuo yläkategoria. Tässä mainitsemasi näytönohjainten osuus kaikista näytönohjaimista:

DirectX 12 83.45%
GTX 1060 8.95%
=> 7.468775%

DirectX 11 8.49%
Intel HD Graphics 4000 20.34%
=> 1.726866%

DirectX 10 6.08%
Intel HD Graphics 3000 16.86%
=> 1.025088%

DirectX 9 Shader Model 2.0 0.02%
SiS Mirage 3 Graphics 14.94%
=> 0,002988%


GTX 1060 on siten kolme kertaa yleisempi kuin muut kolme yhteensä ja samalla yleisin näytönohjain tällä hetkellä tuon tutkimuksen mukaan.
 
Kokonaisteholtaan prosessorit ovat melko lähellä toisiaan. Noista vaihtoehdoista itse kallistuisin 8700K:n, jos ja kun kokoonpanojen hinnat ovat suunnilleen samoissa.
8700K pyörittää pelejä noista vaihtoehdoista ylivoimaisesti parhaiten. Samaan aikaan striimatessa erot voivat hieman pienentyä, mutta silti 8700K:lla saataneen kovin peli fps esim. 720p60fps fast preset x.264 encooderilla, toisaalta jokaisen yllämainitun vaihtoehdon pitäisi kyetä pyörittämään peli kun peli ja tuo 60fps striimi yhtäaikaisesti olettaen, että kaikista on otettu "löysät" pois.

Mutta mites tuo dmi-pullonkaula 8700K:ssa, josta mm. @Threadripper on valistanut?
 
Käytännössä joudut oikeasti hakemalla hakemaan tilanteen, jossa dmi olisi pullonkaula. Ei kosketa normikuolevaisia ikinä.
Vaikka tietysti enempi on aina parempi.
Kaks ihan helvetin nopeaa ssd:tä siirtää dataa keskenään ja pelaat kolmannelta jonne myös lataat pätsejä ni se on komiasti tukossa. :P
 

Threadripper sanoo että se saattaa ahdistaa oikeissa olosuhteissa, mutta saa sen tekstimuodossa näyttämään siltä että ahdistaa jo nyt.

Joka tapauksessa kai siinä on kuitenkin mahdollisuudet että kaista alkaa jossain vaiheessa ahdistamaan mutta riippuu paljon koneen käyttötarkoituksesta. Onhan tuosta tässäkin ketjussa sodittu n+1 kertaa.

edit: Katso vaikka Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju
 

No siis Intel on jo viritellyt siihen DMI romuun liikenteen priorisointia, joten onhan se selvä viesti jo valmistajalta että pelkäävät kaistan loppuvan kesken. Jos sen takana on yksi NVM-e asema niin tuskin se ongelmaksi muodostuu, mutta jos sinne aletaan laittaa enemmän kuin se yksi asema ja mahdollisesti jotain SATA SSD raid pakkaa niin kyllähän se voi alkaa ahistaa.
 
No siis Intel on jo viritellyt siihen DMI romuun liikenteen priorisointia, joten onhan se selvä viesti jo valmistajalta että pelkäävät kaistan loppuvan kesken. Jos sen takana on yksi NVM-e asema niin tuskin se ongelmaksi muodostuu, mutta jos sinne aletaan laittaa enemmän kuin se yksi asema ja mahdollisesti jotain SATA SSD raid pakkaa niin kyllähän se voi alkaa ahistaa.

Mutta kuinka monella peruspelaajalla on useampi NVM asema kiinni? Ehkä jossain Skylake-X luokan myllyissä voi olla haittaa, mutta kukaan palaaja ei huomaa mitään.
 
Mutta kuinka monella peruspelaajalla on useampi NVM asema kiinni? Ehkä jossain Skylake-X luokan myllyissä voi olla haittaa, mutta kukaan palaaja ei huomaa mitään.

Eikös Skylake-X:ssä kannata laittaa asema suoraan PCI Express väylään kiinni, niin ongelmaa ei ole (ohittaa DMI:n)? Jos koneella on tarkoitus siirtää massiivisia tiedostomääriä nopeasti, niin silloin tuskin edes harkitaan kuluttajaluokan konetta. Olisi kiva kuulla, onko jollain tullut tuo rajoitus käytännössä vastaan?
 
Mutta kuinka monella peruspelaajalla on useampi NVM asema kiinni? Ehkä jossain Skylake-X luokan myllyissä voi olla haittaa, mutta kukaan palaaja ei huomaa mitään.

Kyse nyt ei olekkaan siitä että muodostuuko se pena perusjätkälle ongelmaksi, kyse on siitä että se on mahdollista muodostua. Eiköhän monelle pena perusjätkälle ole se sata-3 jo ihan riittävä, ainakin itselleni on toistaiseksi riittänyt.

Josta taas päästään siihen että pena perusjätkä tuskin tulee tarvitsemaan ainakaan AMD puolella vielä toviin jotain PCI-e 4.0 taikka 5.0 väyliä. Intelin puolella sille ehkä on tarvetta jo lähitulevaisuudessa kun siitä DMI romusta alkaa se kaista loppumaan.
 

Mielenkiintoiset tulokset. Enpä olekaan aiemmin törmännyt tähän. i7 siis vie SSD-testeissä Ryzenia murskalukemin 16KB ja alle blokkikoolla. Käytännössä tuo ero on varmaankin monelle huomaamaton, mutta hyvä pitää mielessä, jos sovellus tarvitsee paljon levy IO:ta. Raskaammassa tietokantakäytössä tuo ero voisi jo näkyä.
 
Samaa ongelmaa oli itellä gigabyte emon kanssa, mutta ihan noin isolla voimalla ei tarvinnu laittaa kiinni. Taitaa olla amd.lla vähän toleranssit hukassa tr4:ssa.
 
Mielestäni on turha spekuloida, mikä on optimaalisin suhde yhden ytimen suorituskyvyn ja ytimien määrän välillä peleissä. Vähän sama kuin kiistelisi, onko huippuunsa viritetty 4-sylinterinen turbomoottori parempi kuin matalilla kierroksilla jyrisevä mahtipontinen V8. On helpompi ajatella asiaa niin, että mikä määrä ytimiä on riittävä omassa käytössä seuraavaan päivitykseen ja hankkia sitten sellainen mahdollisimman kovalla yhden ytimen suorituskyvyllä - olkoon sitten Intel tai AMD.

Asia joka eniten vaikuttaa aiheeseen on turhaa spekulointia :facepalm:

Kyllä niitä vanhempiakin julkaisuja pelataan vielä. Lähitulevaisuuden peleissä käytetään nykypäivän uusimpia engineitä ja niiden kehittyneempiä versioita. Nykyiset enginet eivät skaalaudu kovin hyvin neljän ytimen jälkeen, joten tarvitaan uusia engineitä uudella arkkitehtuurilla. Pelivalmistajien ei kannata keskittyä liiaksi yli neljän ytimen hyödyntämiseen - vielä, koska se sulkisi ison osan pelaajista ulkopuolelle. Vielä odotellaan ensimmäistä pelijulkaisua, jossa 8 ydintä olisi suositus.

Intelin propagandalla ja 720p-testeillä on yhteys vain omassa propagandassasi. Tässäkin ketjussa tuota 720 pikseliä vahvaa rautalankaa ja ratakiskoa on väännetty kyllästymiseen asti. Olisi parempi testata 1080p low kuin 720p ultra ja nähtäisiin sama ilmiö. Silloin ei tarvitsisi lukea vakituista "ei kukaan pelaa 720p"-kommenttia.

Mihin "paljon pelattuun vanhempaan julkaisuun" Ryzen 5 1600X on "liian hidas"? Kyse on enemmän engineiden tasosta. Osa engineistä on niin hyviä ettei esim. yksinpeliin tarvita kahta ydintä enempää vaikka ne olisivat tasoa Bulldozer.

Yhtäkään kunnollista perustelua tuolle 720p testien hyödyllisyydelle ei ole tullut. Riittää kun sanoo tämän: 720p testit kertovat prosessorien keskinäisestä nopeudesta hyvin alhaisella resoluutiolla nykyisissä peleissä. Pelkästään kahden viimeksimainitun ansiosta 720p testien höydyllisyys on helppo kyseenalaistaa eikä siinä ole edes kaikki.

Perus-4-ydintä ei toistaiseksi ole muuttunut mihinkään, koska markkinoilla ei ole ollut kuluttajan kukkarolle sopivia 4+ vaihtoehtoja ennen viime kevättä. Ryzenin osuus käytössä olevista pelikoneista on vielä marginaalinen eli laajemmasta ilmiöstä ei voida puhua. Tilanne tuskin tulee hetkeen muuttumaankaan mitä Steamin HW surveyhin on uskominen (Steam Hardware & Software Survey). Syyskuun tilastossa 58% käyttää neliytimistä ja 37% dual corea.

Kun 95% pelaajista pelaa dual tai quad corella, niin se rajoittaa pelivalmistajien mahdollisuuksia. Liiketoiminnan kannalta on järkevämpi optimoida pelit nykyiselle konekannalle. Intelillä pelaa suurin osa ja octa core mainstream vaihtoehtoa saadaan odottaa heiltä ainakin vuosi. Ja silti on vaikea saada i5/i7-omistajia päivittämään massoina, koska lisäytimistä on hyötyä vasta tehokkaimmilla GPUilla.

Tältäkin foorumilta löytyy aika monta 8-ytimisen omistajaa joita Steamin tilastot eivät noteeraa (tässä yksi).

No siis Intel on jo viritellyt siihen DMI romuun liikenteen priorisointia, joten onhan se selvä viesti jo valmistajalta että pelkäävät kaistan loppuvan kesken. Jos sen takana on yksi NVM-e asema niin tuskin se ongelmaksi muodostuu, mutta jos sinne aletaan laittaa enemmän kuin se yksi asema ja mahdollisesti jotain SATA SSD raid pakkaa niin kyllähän se voi alkaa ahistaa.

Siinä priorisoinnissa sanottiin kaiken saavan korkean prioriteetin. Eli puhdasta markkinointi BS:a.

Mutta kuinka monella peruspelaajalla on useampi NVM asema kiinni? Ehkä jossain Skylake-X luokan myllyissä voi olla haittaa, mutta kukaan palaaja ei huomaa mitään.

Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju

Se 3948MB/s on teoreettinen maksimi, todellisuudessa se on tukossa ennen tuota. Ja nyt tarkkana. Eräs palstalainen laittoi minulle yksityisviestiä aiheesta kun tästä jauhettiin toisessa ketjussa ja kertoi että hänellä on sampan evo 960 ja dirtiä pelatessa on ihmeellistä pätkimistä kun on näppistä hiirtä ja rattia samaan aikaan kiinni ja kyseli josko nimenomaan tuo kaista loppuisi kesken. Varmastihan en voi sanoa että näin tosiaam on, mutta nyt pitää muistaa että USB laitteet toimii niin että niitä pollataan jatkuvasti, eli riittää että se laite on koneessa kiinni niin se kuluttaa kaistaa, ei ainoastaan silloin kun sitä käytetään.


Posted: Mar 6, 2017
 
Mielenkiintoiset tulokset. Enpä olekaan aiemmin törmännyt tähän. i7 siis vie SSD-testeissä Ryzenia murskalukemin 16KB ja alle blokkikoolla. Käytännössä tuo ero on varmaankin monelle huomaamaton, mutta hyvä pitää mielessä, jos sovellus tarvitsee paljon levy IO:ta. Raskaammassa tietokantakäytössä tuo ero voisi jo näkyä.

Uusin Atto disk benchmark näyttää olevan heinäkuulta 2015. Se siitä.

Samaa ongelmaa oli itellä gigabyte emon kanssa, mutta ihan noin isolla voimalla ei tarvinnu laittaa kiinni. Taitaa olla amd.lla vähän toleranssit hukassa tr4:ssa.


Miten niin AMD:lla? Eihän tuossa sanota sanaakaan siihen suuntaan että vika olisi AMD:n prosessorissa. TR4 kannasta ei vastaa AMD vaan emolevyn valmistaja.
 
Viimeksi muokattu:
Samaa ongelmaa oli itellä gigabyte emon kanssa, mutta ihan noin isolla voimalla ei tarvinnu laittaa kiinni. Taitaa olla amd.lla vähän toleranssit hukassa tr4:ssa.


Foxconin valmistamassa kiinnitysmekanismissa on liian lyhyet ruuvit. Ja sit kun jengillä ei ole yhtään maalaisjärkeä vaan vedetään ykkönen momenttiin ja sit ihmetellään kun 2 ja 3 kusee. Jos laittaa kaikki ekana kierros pari kiinni ja sit vetää momenttiin 1-2-3 niin homma toimii paremmin.
 
Asia joka eniten vaikuttaa aiheeseen on turhaa spekulointia :facepalm:

Voisit edes yrittää argumentoida jotain, jos olet eri mieltä. Ei näistä viljelemistäsi onelinereista ja linkkivastineista saa mitään irti.

Tältäkin foorumilta löytyy aika monta 8-ytimisen omistajaa joita Steamin tilastot eivät noteeraa (tässä yksi).

On varmasti vielä enemmän 4-ytimisen omistajia, jotka eivät näy tuossa tilastossa. Steamissa on käsittääkseni yli 100 miljoonaa käyttäjää niin siinä ei paljon muutama foorumilainen tunnu.

Uusin Atto disk benchmark näyttää olevan heinäkuulta 2015. Se siitä.

Pari vuotta vanha benchmark-softa ei tarkoita suoraan sitä, etteikö se pitäisi paikkaansa. Nuo Atton käyttämät levyrutiinit luulisi olevan vertailukelpoisia 1700 vs. 7700K. Kyllähän noita oikeasti vanhoja 3DMark-softiakin ajellaan vielä.
 
Voisit edes yrittää argumentoida jotain, jos olet eri mieltä. Ei näistä viljelemistäsi onelinereista ja linkkivastineista saa mitään irti.

Spekulointi ytimien määrän ja yhden ytimen suorituskyvyn välillä on juuri se mistä asiassa pohjimmiltaan on kyse. Enemmän ytimiä vähemmän yhden ytimen nopeutta vai toisin päin.

On varmasti vielä enemmän 4-ytimisen omistajia, jotka eivät näy tuossa tilastossa. Steamissa on käsittääkseni yli 100 miljoonaa käyttäjää niin siinä ei paljon muutama foorumilainen tunnu.

Varmasti on. Sitten on sekin kysymys mitä pelejä kyseiset käyttäjät pelaavat. Ketään ei kiinnosta millainen rupuprosessori löytyy joltakin miinaharvan pelaajalta.

Pari vuotta vanha benchmark-softa ei tarkoita suoraan sitä, etteikö se pitäisi paikkaansa. Nuo Atton käyttämät levyrutiinit luulisi olevan vertailukelpoisia 1700 vs. 7700K. Kyllähän noita oikeasti vanhoja 3DMark-softiakin ajellaan vielä.

Voihan sitä tietenkin uskoa testiohjelman ymmärtävän täysin Samsung 960 -sarjaa vaikka se julkaistiin ennen Samsung 950 -sarjan olemassaoloa :rolleyes: Löytyy lukemattomia esimerkkejä testiohjelmista jotka menevät täysin solmuun kun niitä testataan raudalla josta ei ollut mitään tietoa ohjelmaa tehtäessä.

Kai joku ajelee vanhoja 3D Mark softia vaikkei siinä paljoa järkeä olekaan uusilla näytönohjaimilla jotka ovat muuttuneet paljon vanhojen 3DMarkkien julkaisun jälkeen.
 
Spekulointi ytimien määrän ja yhden ytimen suorituskyvyn välillä on juuri se mistä asiassa pohjimmiltaan on kyse. Enemmän ytimiä vähemmän yhden ytimen nopeutta vai toisin päin.

Hyvin skaalautuvien softien osalta tuo spekulointi toimisi ja voitaisiin jopa löytää optimaalinen yhdistelmä. Pelien osalta taas sellaista ei löydy, koska skaalautuminen neljän ytimen jälkeen on useimmiten olematonta.

Kuten tuossa aiemmin tulikin jo mainittua, niin pelien skaalautuvuuteen neljän ytimen yli on muitakin kuin teknisiä rajoitteita. Markkinoilla pitäisi olla isompi osuus 4+ ytimisiä, jotta multicore-pelikehitys saisi lisää "tarttumapintaa". En epäile, etteikö pelikehittäjiä kiinnostaisi tai olisi kykyjä optimoida 8-ytimiselle. Pelaajat tuskin suostuisivat päivittämään vain yhden pelin takia ja toisaalta se voisi aiheuttaa someraivon valmistajaa kohtaan. Kuvittele markkinoille nyt esim. huippusuosittu competitive FPS, jossa suositus on 8-ydintä. Siinäkös peliverkkarit repeäisivät ja valmistaja leimattaisiin hetkeksi punaisen leirin suosijaksi.
 
Hyvin skaalautuvien softien osalta tuo spekulointi toimisi ja voitaisiin jopa löytää optimaalinen yhdistelmä. Pelien osalta taas sellaista ei löydy, koska skaalautuminen neljän ytimen jälkeen on useimmiten olematonta.

Kuten tuossa aiemmin tulikin jo mainittua, niin pelien skaalautuvuuteen neljän ytimen yli on muitakin kuin teknisiä rajoitteita. Markkinoilla pitäisi olla isompi osuus 4+ ytimisiä, jotta multicore-pelikehitys saisi lisää "tarttumapintaa". En epäile, etteikö pelikehittäjiä kiinnostaisi tai olisi kykyjä optimoida 8-ytimiselle. Pelaajat tuskin suostuisivat päivittämään vain yhden pelin takia ja toisaalta se voisi aiheuttaa someraivon valmistajaa kohtaan. Kuvittele markkinoille nyt esim. huippusuosittu competitive FPS, jossa suositus on 8-ydintä. Siinäkös peliverkkarit repeäisivät ja valmistaja leimattaisiin hetkeksi punaisen leirin suosijaksi.

Täysin sama "pelien skaalautuminen yli x ytimen" lause on pätenyt aika monta vuotta, kunhan x on vaihdettu sopivaan lukuun. Olennaista on mitä tapahtuu esim. vuoden päästä.

Eihän peliin tarvitse laittaa suositukseksi (tai vaatimukseksi) 8-ytimistä prosessoria vaikka peli sellaisesta hyötyisikin. Esim. tässäkin ketjussa mainittu Football Manager tuki ainakin 8 ydintä jo 2007 (2005?) ja suosituksena ei 2007 versiossa ollut kuin dual core. Uusin 2018 versio minimit:

Processor: Intel Pentium 4, Intel Core or AMD Athlon 2.2 GHz or higher

11 vuotta ajassa taaksepäin, Football manager 2008 minimit:

CPU: AMD or Intel Dual Core 2.2Ghz processor

:smoke:
 
Kuten tuossa aiemmin tulikin jo mainittua, niin pelien skaalautuvuuteen neljän ytimen yli on muitakin kuin teknisiä rajoitteita. Markkinoilla pitäisi olla isompi osuus 4+ ytimisiä, jotta multicore-pelikehitys saisi lisää "tarttumapintaa". En epäile, etteikö pelikehittäjiä kiinnostaisi tai olisi kykyjä optimoida 8-ytimiselle. Pelaajat tuskin suostuisivat päivittämään vain yhden pelin takia ja toisaalta se voisi aiheuttaa someraivon valmistajaa kohtaan. Kuvittele markkinoille nyt esim. huippusuosittu competitive FPS, jossa suositus on 8-ydintä. Siinäkös peliverkkarit repeäisivät ja valmistaja leimattaisiin hetkeksi punaisen leirin suosijaksi.

Höpö höpö. Konsoli porttaukset on järestään hyvin skaalautuvia yli 4 ytimen, on vähän pakko kun se konsoleitten CPU on nykymittapuun mukaan niin lussu. Jos kaikki pelimoottorien tekijät ottaisi mallia vaikka frostbite moottorista jota käytetään monenlaisissa peleissä niin maailma olisi paljon parempi paikka. Ei se tietysti mikään täydellisyys ole toi frostbite, mutta suunta on oikea.
Ilman konsoleita peliteollisuus junnaisi varmaan vieläkin jossain yhden coren moottoreissa täysin. Ja ei ne kikaherzit edes pelasta kaikkea. Itse pelaan lotroa, moottori on yli 10v vanha ja häswellin yksi core huutaa yli 4GHz hoosiannaa framejen ollessa 15-20FPS jossain raskaissa paikoissa. Tuota katastrofia ei pelaistaisi edes 5GHz 8700K. Samaan aikaan Vega 56 nakuttaa maksimissaan 30%.
 
Eihän peliin tarvitse laittaa suositukseksi (tai vaatimukseksi) 8-ytimistä prosessoria vaikka peli sellaisesta hyötyisikin. Esim. tässäkin ketjussa mainittu Football Manager tuki ainakin 8 ydintä jo 2007 (2005?) ja suosituksena ei 2007 versiossa ollut kuin dual core.

Tukeminen, suositus ja vaatimus ovat kaikki eri asioita. Football manager on käsittääkseni vuoropohjainen yksinpeli strategia? Ei-reaaliaikaisia strategiapelejä on huomattavasti helpompi skaalata useammalle ytimelle kuin toimintapelejä ja harvoin niitä varten uutta CPU:ta ostetaan.

Höpö höpö. Konsoli porttaukset on järestään hyvin skaalautuvia yli 4 ytimen, on vähän pakko kun se konsoleitten CPU on nykymittapuun mukaan niin lussu.

Olisin voinut tarkentaa, että tarkoitan nimenomaan quad CPU:ita, joissa on kaksi threadia per core (i7/R7). Yleensä erot pelissä kuin pelissä ovat muutaman prosentin luokkaan suuntaan tai toiseen esim. 7700K vs. 7900X, vaikka toisessa on 2.5-kertainen määrä ytimiä ja threadeja. Konsoliporttauksista en tarkemmin tiedä, voidaanko niissä hyödyntää käytössäolevat 8 threadia. Se kuitenkin liikaa sanottu, että konsoliporttaukset olisivat järjestäen hyvin skaalautuvia yli 4 ytimen. Tällaisia pelejä ei tule mieleen.

os kaikki pelimoottorien tekijät ottaisi mallia vaikka frostbite moottorista jota käytetään monenlaisissa peleissä niin maailma olisi paljon parempi paikka.

BF1 käyttää Frostbiteä, joka skaalautuu jonkin verran 4c/8t jälkeen. Esim. 7700K vs. 7900X: Intel Core i9-7960X - Battlefield 1 & Dawn of War III
=> 10 corea vs. 4 core @ 4.5GHz nostaa FPS:ää muutamalla prosentilla 1080p:llä eli menee virhemarginaaliin. Vaaditaan pari GPU-sukupolvea, jotta vaikutus olisi silmin nähtävissä.
 
Täysin sama "pelien skaalautuminen yli x ytimen" lause on pätenyt aika monta vuotta, kunhan x on vaihdettu sopivaan lukuun. Olennaista on mitä tapahtuu esim. vuoden päästä.

Eihän peliin tarvitse laittaa suositukseksi (tai vaatimukseksi) 8-ytimistä prosessoria vaikka peli sellaisesta hyötyisikin. Esim. tässäkin ketjussa mainittu Football Manager tuki ainakin 8 ydintä jo 2007 (2005?) ja suosituksena ei 2007 versiossa ollut kuin dual core. Uusin 2018 versio minimit:

Processor: Intel Pentium 4, Intel Core or AMD Athlon 2.2 GHz or higher

11 vuotta ajassa taaksepäin, Football manager 2008 minimit:

CPU: AMD or Intel Dual Core 2.2Ghz processor

:smoke:
Vuodessa ei tapahdu yleisellä tasolla peleissä juuri mitään skaalautumiselle.
 
Hyvin skaalautuvien softien osalta tuo spekulointi toimisi ja voitaisiin jopa löytää optimaalinen yhdistelmä. Pelien osalta taas sellaista ei löydy, koska skaalautuminen neljän ytimen jälkeen on useimmiten olematonta.

Kuten tuossa aiemmin tulikin jo mainittua, niin pelien skaalautuvuuteen neljän ytimen yli on muitakin kuin teknisiä rajoitteita. Markkinoilla pitäisi olla isompi osuus 4+ ytimisiä, jotta multicore-pelikehitys saisi lisää "tarttumapintaa". En epäile, etteikö pelikehittäjiä kiinnostaisi tai olisi kykyjä optimoida 8-ytimiselle. Pelaajat tuskin suostuisivat päivittämään vain yhden pelin takia ja toisaalta se voisi aiheuttaa someraivon valmistajaa kohtaan. Kuvittele markkinoille nyt esim. huippusuosittu competitive FPS, jossa suositus on 8-ydintä. Siinäkös peliverkkarit repeäisivät ja valmistaja leimattaisiin hetkeksi punaisen leirin suosijaksi.

Nykyisen sukupolven konsoleissa on 8 mopohkoa (~2GHz Jaguar) ydintä, ja näistäkin saadaan revittyä tarpeeksi suorituskykyä. Myös PC:llä paine parantaa säikeistystä kasvaa, koska yksittäisten ydinten nopeus ei enää juuri merkittävästi kasva, eikä nopeiden ydinten käyttö ole hyötysuhteenkaan puolesta tarkoituksenmukaista (mielumin hitaampia, vähemmän vuotavia trankkuja, ja enemmän ytimiä).

3D API (DX11) on tällä hetkellä merkittävä pullonkaula, koska piirto ei skaalaudu hyvin usealle ytimelle (deferred context toimii periaatteessa joten kuten kun piirtokutsuja on paljon). DX12, sekä muut modernit rajapinnat, mahdollistavat kuorman tehokkaamman jakamisen usealle ytimelle, jolloin pääsäikeen muodostama pullonkaula poistuu.
 
Konsoliporttauksista en tarkemmin tiedä, voidaanko niissä hyödyntää käytössäolevat 8 threadia.
Ei, itse peliin, jossa sille on varattuna 6- ydintä. 2 muuta on varattu muuhun käyttöön.
Eli sielläkin käytetään priorisointia, kuten Intellinkin käyttää DMI- väylässään.:cool:
 
Ei, itse peliin, jossa sille on varattuna 6- ydintä. 2 muuta on varattu muuhun käyttöön.
Eli sielläkin käytetään priorisointia
Ei käytetä koska käyttisytimen luppoaikaa ei saa hyödyntää.
 
Joillakin tuntuu olevan suuria vaikeuksia hahmottaa suorituskykyä. Keskitytään johonkin pelin hypoteettiseen 8:n coren vaatimukseen, ja ei oteta huomioon pelin toimivan ihan hyvin vaikka yksiytimisellä, jos vaan suorituskykyä riittää. Sen sijaan nopeaa yhtä ydintä vaativa peli ei toimi hyvin huonon yhden ytimen vauhdin omaavalla 4-16-core cpu:lla. Pelit kannattaa aina mieluummin optimoida säikeistymään, koska tällöin ne toimivat hyvin laajemmalla laitepohjalla, mikä taas tarkoittaa suurempaa määrää tyytyväisiä asiakkaita.
 
Ei, itse peliin, jossa sille on varattuna 6- ydintä. 2 muuta on varattu muuhun käyttöön.
Eli sielläkin käytetään priorisointia, kuten Intellinkin käyttää DMI- väylässään.:cool:

Eikä käytetä. Se että pyhitetään coreja tiettyyn käyttöön on täysin eri asia kuin se että priorisoidaan jotakin.

PS4:ssa muistaakseni yksi core on täysin varattu OS:lle ja yksi core on täysin varattu SoMe paskeelle. X-Boxista miulla ei ole käryy.
 
@Baldrick itse epäilen että moni tahallaan jatkaa tätä väittelyä siihen saakka että Intel saa ns. kuluttajaluokkaan julkaistua 8-ydin prosessorit. Nythän kävi niin että esim. "vain 2 muistikaistaa, 6 ja 8-ytimellisille ei millään riitä 4-ydintä on max" vouhotus loppui kuin seinään heti kun Kahvijärvi julkaistiin. Ei kukaan maininnut siellä ketjussa miten siinä on vain 2-muistikaistaa eikä 4 ja että pelit sekä ohjelmat kärsivät heti jos oikeasti tulee päälle 4-ytimen täyttä kuormitusta.

Ihan sama tulee tapahtumaan kun Intel julkaisee (vaikka paperilla kuten kahvijärven) ne 8-ydin prosessorinsa, sitten unohdetaan "4-ydintä on paras pelaamiseen, 7700K ja yhden ytimen kellotaajuus on parasta mitä ihmiskunnalle on koskaan tapahtunut tai tulee tapahtumaan" puheet. Tai nykyinen "6-ydin coffee lake on parasta mitä pelaamiselle on koskaan tapahtunut, 7700K on ihan paska ja AMD:n prosessorit eivät sovellu peleihin, kokeile pelata vaikka 720p armaa 200mhz näytöllä" puheetkin.
 
Moni jatkaa tätä väittelyä sen vuoksi ettei elämässä ole parempaakaan tekemistä, takana liian vähän öitä kun on vielä niin lapsi.
 
Mikä tuossa nyt niin närästää? ... Molemmat jättävät reserviä muuhun käyttöön (toisessa prossun laskentatehoa, toisessa tiedonsiirto kaistaa).
Eli DMI ei koskaan anna koko kaistaa millekkään tiedonsiirrolle vaan se jättää aina laitteiden kommunikointiin osan?
 
Mikä tuossa nyt niin närästää? ... Molemmat jättävät reserviä muuhun käyttöön (toisessa prossun laskentatehoa, toisessa tiedonsiirto kaistaa).

Mikäs tuossa on priorisointia jos dedikoitu core hoitaa OS pyörittämisen? :facepalm:
 
Onko nyt kellään vastausta siihen että paljonko tuon dmi 3,0 nopeus/kaistaleveys on intel z370 piirisarajalla?
Ja mikä on dmi kaistaleveys intel x299 piirisarjalla?

Entäs AMD:n vastaavien nopeudet/kaistaleveydet?

Mielellään linkkiä jonnekkin sivustolle sitten kanssa.
 
Moni jatkaa tätä väittelyä sen vuoksi ettei elämässä ole parempaakaan tekemistä, takana liian vähän öitä kun on vielä niin lapsi.

Ei tässä ole mitään väiteltävää, yritin tässä netistä ettiä suoria vastauksia tähän dmi-paskeeseen mutta mistään ei tunnu löytyvän suoria vastauksia. Ihan kuin inteli olisi halunnut tehdä hommasta mahdollisimman epäselvän.

Missään piirisarjojen kaaviokuvissa ei lue suoraan että paljonko sen dmi-väylän nopeus sitten on juuri siinä piirisarjassa.

Jos luvut olisivat selvästi esillä niin sitä voisi kasata omaan käyttöön sopivan koneen riittävällä kaistalla mitä kuvittelee tarvitsevansa. Voisi ottaa nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeet huomioon sitten.
 
Nykyisen sukupolven konsoleissa on 8 mopohkoa (~2GHz Jaguar) ydintä, ja näistäkin saadaan revittyä tarpeeksi suorituskykyä. Myös PC:llä paine parantaa säikeistystä kasvaa, koska yksittäisten ydinten nopeus ei enää juuri merkittävästi kasva, eikä nopeiden ydinten käyttö ole hyötysuhteenkaan puolesta tarkoituksenmukaista (mielumin hitaampia, vähemmän vuotavia trankkuja, ja enemmän ytimiä).

Konsoleilla resoluutio on 720p/900p/1080p ja FPS 30/60 pelistä riippuen eli vaatimukset ovat aivan eri luokkaa kuin PC:n esim. 4K/60, 1440p/144+ tai 1080p/240 näyttötilat. Konsolit tekevät pienen ihmeen hitailla ytimillä tosin eipä siellä tarvitse Windowsia pyörittää taustalla. Vaikka PC:llä saadaankin kellotaajuudet tuplattua (ja ytimiä niin paljon kuin on tarve), niin näin käy vastaavasti myös vaatimuksille.
 
Onko nyt kellään vastausta siihen että paljonko tuon dmi 3,0 nopeus/kaistaleveys on intel z370 piirisarajalla?
Ja mikä on dmi kaistaleveys intel x299 piirisarjalla?
Z370:llä ainakin 4 gigatavua sekunnissa. On helppo keksiä teoreettisia kuormia, joissa tuo rajoittaa suorituskykyä (vaikka pari huippunopeaa M.2 NVMe -asemaa siirtää dataa tauotta), mutta sellaiset tilanteet, joissa tuo käytännössä hidastaisi merkittävästi, ovat vähän haastavampia.
 
Ei tässä ole mitään väiteltävää, yritin tässä netistä ettiä suoria vastauksia tähän dmi-paskeeseen mutta mistään ei tunnu löytyvän suoria vastauksia. Ihan kuin inteli olisi halunnut tehdä hommasta mahdollisimman epäselvän.

Missään piirisarjojen kaaviokuvissa ei lue suoraan että paljonko sen dmi-väylän nopeus sitten on juuri siinä piirisarjassa.

Jos luvut olisivat selvästi esillä niin sitä voisi kasata omaan käyttöön sopivan koneen riittävällä kaistalla mitä kuvittelee tarvitsevansa. Voisi ottaa nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeet huomioon sitten.
Intelin datalehdistä ne löytyvät.
Uusimmissa piirisarjassa DMI vastaa 4CPCIe3,0 väylää. Käytännössä ko määrä dataa saadaan lähtemään hyvälaatouisesta, ei ylikuumenneesta SSD levystä, Esim samsungin PR M2 SSD levyt.

Ko levyt ovat PCIe kortteja, joten ne voi liittää PCIe väylään, jos sellaisia on vapaana.
115X piirisarjoissa on tasan se näyttikselle menevä PCIe väylä ja sitten DMI. DMI:n Toisessa päässä on piirisarja, jossa on PCIe väyliä. Ko väylät ovat kuitenkin tuon DMI:n kautta ja jakavat siis kaistan esim: USB:n (kaikki), Äänikortin, verkkokorttien ym ym ym kanssa.

Ryzenissä jää AM4 versioissakin näyttiksen lisälaitteiden jälkeen (Piirisarjalle taitaa mennä 4 X pcie3) vapaita PCIe kanavia, joihin voi nakata kiinni. Kanavia on 24, joten siihen saa siis yhden M2 SSD:n enemmän, kuin 115X:ään, s.e. se ei törmää minkään muun kanssa. (Periaatteessa kanavia olisi 32, mutta AM4 ei tue, kuin 24)

M2 SSD levyistä tulee vain muistaa, että raskaassa käytössä tuuletin on pakollinen tai nopeus tippuu huimasti.

Sitten on esim intelin 20xx alustat, joissa on vielä enemmän PCIe väyliä, kunhan ei osta tuhnuprossua, jossa niitä on rajoitettu. Siis jos tarvitsee paljon nopeaa I/O:ta..
 
Tukeminen, suositus ja vaatimus ovat kaikki eri asioita. Football manager on käsittääkseni vuoropohjainen yksinpeli strategia? Ei-reaaliaikaisia strategiapelejä on huomattavasti helpompi skaalata useammalle ytimelle kuin toimintapelejä ja harvoin niitä varten uutta CPU:ta ostetaan.

Niin onkin. Kyse oli siitä miten ytimien käyttöä mainostetaan. Ei ole tullut paskamyrskyä vaikka peli on tukenut yli 10 vuoden ajan 8+ ydintä.

Vuodessa ei tapahdu yleisellä tasolla peleissä juuri mitään skaalautumiselle.

Monessako vuodessa tapahtuu?

Eli DMI ei koskaan anna koko kaistaa millekkään tiedonsiirrolle vaan se jättää aina laitteiden kommunikointiin osan?

Hauska juttu koska laitteiden kommunikointikin on tiedonsiirtoa. Kuten aiemmin sanoin, se priorisointi on pelkkää markkinointi BS:a.

Z370:llä ainakin 4 gigatavua sekunnissa. On helppo keksiä teoreettisia kuormia, joissa tuo rajoittaa suorituskykyä (vaikka pari huippunopeaa M.2 NVMe -asemaa siirtää dataa tauotta), mutta sellaiset tilanteet, joissa tuo käytännössä hidastaisi merkittävästi, ovat vähän haastavampia.

LGA1156 tukee vain 1 GB/s tiedonsiirtoa eikä sekään ollut mikään ongelma. Jostain syystä nyt on lisätty kaistaa 4-kertaiseksi vaikkei mitään ongelmaa ollut :think:

Ryzenissä jää AM4 versioissakin näyttiksen lisälaitteiden jälkeen (Piirisarjalle taitaa mennä 4 X pcie3) vapaita PCIe kanavia, joihin voi nakata kiinni. Kanavia on 24, joten siihen saa siis yhden M2 SSD:n enemmän, kuin 115X:ään, s.e. se ei törmää minkään muun kanssa. (Periaatteessa kanavia olisi 32, mutta AM4 ei tue, kuin 24)

Nyt meni täysin väärin. AM4 ja LGA1151 molemmat antavat prosessorin puolelta näytönohjaimelle 16 linjaa näytönohjaimelle ja 4 piirisarjalle. AM4 antaa lisäksi 4 linjaa M.2 NVME:lle.

Piirisarjan osalta LGA1151 (z270/z370) antaa 24 linjaa 3.0 ja AM4 (x370) korkeintaan 4*3.0 ja 8*2.0.

Mitä tuo tarkoittaa, z270:lla ja z370:lla DMI:n saa hyvin helposti tukkoon kun taas AM4:n osalta piirisarjan ja prosessorin välisen kaistan tukkiminen on hyvin vaikeaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 456
Viestejä
4 512 760
Jäsenet
74 372
Uusin jäsen
Akeboy78

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom