Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu


Mielenkiintoista settiä. Mikäli AMD saa Zen 2:ssa kellot hilattua ylös niin AMD tulee antamaan Intelille oikein kunnon vastuksen. :)
 


Mielenkiintoista settiä. Mikäli AMD saa Zen 2:ssa kellot hilattua ylös niin AMD tulee antamaan Intelille oikein kunnon vastuksen. :)


Ihan mielenkiintoinen. Tämä tosin kertoo ilmeisesti ylikellotetun 7820X:n suorituskyvystä, koska se ei vakiona mene 4GHZ vakiona? Turbollakin vissiin yhdellä ytimellä-
 
Ihan mielenkiintoinen. Tämä tosin kertoo ilmeisesti ylikellotetun 7820X:n suorituskyvystä, koska se ei vakiona mene 4GHZ vakiona? Turbollakin vissiin yhdellä ytimellä-

4,3GHz on turbo kelloksi ilmoitettu mutta kyllähän tuo 4GHz kaikilla menee helposti. Eihän se rysälläkään ole kaikilla ytimillä 4GHz kellot että ei tuossa mitään ongelmaa mielestäni ole. Toki olisihan sen voinut tehdä vaikka 3,5GHz kelloilla.

Tuossa myös näkyy hyvin miten toi AMD:n SMT on tehokkaampi kuin Intelin.
 
Pakko kommentoida että ei prossu päivittäminen ole vuosiin ole ollut mitenkään järkevää. Kehitys hyyty 2010 tienoilla.
Se on vaan tärkeintä että prossusta löytyy vähintään 8 säettä.
Esim ekan sukupolven i7 (ja Xeon veljet) prossut eli nämä LGA 1156 ja LGA 1366 kantaa käyttävät ovat edelleen hienoja menijöitä.
Ja varsinkin LGA 1366 6-ydin Westmeret laittavat jopa Ryzen 5 1600 ja Core i5-8600:n koville.

Toki vanhemmissa ei ole välttämättä SATA3:sta tai USB3.0:sta.
Mutta SATA 2 vs 3 nopeuseroa ei huomaa jollei kopio isoja tiedostoja levyltä levylle tai aja benchmark testejä. Eikä edes M.2 SSD:t 2000Mt/s nopeutta oikeasti huomaa juuri mistään.

Tarkoitat kellotettuna? Vakiona eivät pärjää.

Vanhan toistoa, SATA vs M.2 nopeuseron huomaa helposti jos on vähänkään raskaampaa käyttöä. Ei tarvita sen raskaampaa kuin virtuaalikone.

Mielenkiintoista settiä. Mikäli AMD saa Zen 2:ssa kellot hilattua ylös niin AMD tulee antamaan Intelille oikein kunnon vastuksen. :)

GlobalFoundriesista se on kiinni. Ryzen ykkösen 4 GHz:n turbokellot ja 3,6 GHz base olivat paljon enemmän kuin edes AMD fanipoitsut osasivat unelmoida (ne jotka jotain tajuavat) mobiilipiireille suunnatulla prosessilla. Mikäli tuo huomioiden(!) GF:n 7nm prosessi täyttää odotukset edes puoliksi, AMD menee heittämällä ohi.
 
Viimeksi muokattu:
Tarkoitat kellotettuna? Vakiona eivät pärjää.

Vanhan toistoa, SATA vs M.2 nopeuseron huomaa helposti jos on vähänkään raskaampaa käyttöä. Ei tarvita sen raskaampaa kuin virtuaalikone.

Joo mutta normaalissa käytössä ei huomaa mitä tuossa itse kokeilin eli:
-Pelejen lataus ajat
-Video editointi
-Windowsin lataus aika
-Yleisesti ohjelmien lataus ajat

Ainoat miten sen extra nopeutta sais hyödynnetty täysin että niitä pitäis olla koneessa 2kpl tai sitten 10 Gigabitin Ethernetti ja toisessapäässä myös kone jossa M.2 SSD.

Sitten tuosta kellottamisesta että tottakai kaikki mitä voi kellottaa niin kannattaa kellottaa

Harmi vaan kun Intel lukitsi Sandy Bridget ja niistä eteenpäin väyläkellottamisen niin mistään halpa prossua ei voi enää kellottaa kalliimman tehoiseksi tai yli.

Tai Skylaket ovat poikkeus tässä mutta niissä tuli väylälllä kellottaessa kaikkia ei mukavia ominaisuuksia mukana.
Eli:
-CPU:n lämpöanturi ei enää pelaa
-Turbo kertoimet eivät toimi
-Virransäästö hommat eivät myöskään toimi

AMD:lla aina kellottaminen on onnistunut. Mutta eipä noita Ryzeneita paljoa kellotella kun näyttäis kulku aina tössäävän siihen 3,9-4,1GHz:n.

Oma testaamani Ryzen 3 2200G kulki juuri tuon 3,9GHz eli ei ihmeellisesti. Mutta hyvä budjetti prossu tuo on jos uutta haluaa. Kun kaikki Intelin vastaavan hintaluokan kamat ovat paljon huonompia vaihtoehdoja.
 
Joo mutta normaalissa käytössä ei huomaa mitä tuossa itse kokeilin eli:
-Pelejen lataus ajat
-Video editointi
-Windowsin lataus aika
-Yleisesti ohjelmien lataus ajat

- Pelit latautuvat nopeammin elleivät ole roskaa tuossa suhteessa. Tietyt pelit lataavat HDD:lta yhtä nopeasti kuin SSD:lta :rolleyes:
- Taitaa olla sitten aika kevyttä
- Windowskin latautuu nopeammin
- Ohjelmat latautuvat nopeammin myös

Ero ei ole lähellekään niin suuri kuin SSD vs HDD mutta kyllä se siellä on.

AMD:lla aina kellottaminen on onnistunut. Mutta eipä noita Ryzeneita paljoa kellotella kun näyttäis kulku aina tössäävän siihen 3,9-4,1GHz:n.

Valmistustekninen juttu, korjataan Zen2:n ellei GF sössi samaan tapaan mitä Intel 10nm:n kanssa.
 
- Pelit latautuvat nopeammin elleivät ole roskaa tuossa suhteessa. Tietyt pelit lataavat HDD:lta yhtä nopeasti kuin SSD:lta :rolleyes:
- Taitaa olla sitten aika kevyttä
- Windowskin latautuu nopeammin
- Ohjelmat latautuvat nopeammin myös

Ero ei ole lähellekään niin suuri kuin SSD vs HDD mutta kyllä se siellä on.



Valmistustekninen juttu, korjataan Zen2:n ellei GF sössi samaan tapaan mitä Intel 10nm:n kanssa.


Eroa varmaan tulee jossain 4k videoita editoitaessa mutta ei ainakaan 720p ja 1080p materiaalin kanssa mitään havaittavaa eroa tullut suuntaan jos toiseenkaan.

Ja ainahan se kulku riippuu valmistustekniikasta

Monen vanhemmankin arkkitehtuurin kanssa hyvin huomaa kun raja tulee vastaan ja siitä yli ei pääse vaikka kuinka yrittäis voltteja nostaa.

Yks hyvä esimerkki oli tuossa kun vasta Phenom X4 9950 BE:n kanssa leikin.
3.17GHz meni heittämällä mutta 3.2Ghz:n ei edes postaa vaikka kuinka jänöä nostaa.
 
Joo mutta normaalissa käytössä ei huomaa mitä tuossa itse kokeilin eli:

Mikä nyt on sitten kenenkin normaalia käyttöä. Jos ostaa (€/GB suhteessa) hintavan NVMe SSD:n, niin normaalikäyttöön voi kuulua jotain sellaista, missä sen eron verrattuna SATA-liitäntäiseen levyyn huomaa.
 
Mikä nyt on sitten kenenkin normaalia käyttöä. Jos ostaa (€/GB suhteessa) hintavan NVMe SSD:n, niin normaalikäyttöön voi kuulua jotain sellaista, missä sen eron verrattuna SATA-liitäntäiseen levyyn huomaa.

Tuo NVMe SSD mitä itse testailin oli 480GB:n ja hintaa tarkalleen 106,85€.
Vastaava SATA3 SSD mihin vertasin oli 512GB hintaan 79,31€

Että ei nyt kauhean iso hinta ero noilla lopulta.

EDIT: Lisätty kuvakaappaus tuon NVMe nopeudesta.
kingspec nvme ssd.png
 
Viimeksi muokattu:
Eroa varmaan tulee jossain 4k videoita editoitaessa mutta ei ainakaan 720p ja 1080p materiaalin kanssa mitään havaittavaa eroa tullut suuntaan jos toiseenkaan.

Ja ainahan se kulku riippuu valmistustekniikasta

Monen vanhemmankin arkkitehtuurin kanssa hyvin huomaa kun raja tulee vastaan ja siitä yli ei pääse vaikka kuinka yrittäis voltteja nostaa.

Yks hyvä esimerkki oli tuossa kun vasta Phenom X4 9950 BE:n kanssa leikin.
3.17GHz meni heittämällä mutta 3.2Ghz:n ei edes postaa vaikka kuinka jänöä nostaa.

Tuossa toki vaikuttaa se paljonko levyä kuormitetaan.

Ryzenillä se valmistustekniikka rajoittaa selvästi enemmän kuin "pitäisi", huomioiden ajankohdan.

Mikäs levy tuo on? Ei vaikuta kovin nopealta. Kenties PCI Express 2.0 x4?
 


Mielenkiintoista settiä. Mikäli AMD saa Zen 2:ssa kellot hilattua ylös niin AMD tulee antamaan Intelille oikein kunnon vastuksen. :)

Hyvin tuulee nyt AMD:lla. Aikakin saada kilpailua tälle puolelle ja juurikin niin että se kestää eikä lopu kuin kanan lento. Mukava katsella kun pikkuhiljaa AMD nakertaa sitä markkinaosuutta kuluttajapuolella ja kunhan nyt saavat paletin pidettyä kasassa, niin alkaa sama näkyä palvelinpuolella. Globaalissa mittakaavassa markkinat kyllä hyväksikäyttävät sen pienenkin edun suorituskyky/hinta-akselilla kunhan kilpailu käydään samoilla=edes jotenkuten puhtailla säännöillä.

Tuohon 8400 -> 8700K-keskusteluun pitää kyllä sen verran ottaa kantaa, että ei pidä nyt liioitella prosessoripäivityksen merkitystä. Kyllä se vanha kone useimmiten lähtee SER-jätteeksi tai myyntiin kun tehoa joskus tarvitaan lisää. Sen verran yleensä kaikkea kivaa uutta tullut, on se sitten vain ledivaloa tai jotain järkevää, että kuluttaja on valmis laittamaan taas rahaa tiskiin...ja pakkohan se näin on olla lähes kaikkien tuotteiden kanssa. Jos uudesta tuotteesta ei saada tarpeeksi houkuttelevaa, niin todennäköisesti tuote on kypsynyt niin valmiiksi että siitä tulee bulkkia ja kehitys on enemmänkin saman skeidan valmistusprosessin optimointia äärimmäisen edulliseksi/tehokkaaksi. Joka tapauksessa on vielä niitäkin jotka ovat valmiita päivittämään konettaan pala kerrallaan, yleensä jonkunlaisen kustannussäästön takia. Tälle kohderyhmälle on selvää että AMD on paljon eettisempi ja luotettavampi kaveri kuin Intel. Sinisen puuhastelu on tämän taaksepäin yhteensopivuuden rikkomisessa liian läpinäkyvää ettei siitä jäisi jo hieman paskan maku suuhun. On myös aivan eri asia ostaa kaupasta uuden sukupolven tuettu, takuun alainen prosessori ja läiskäistä se koneeseen kuin lähteä hakemaan jostain ebay:sta jotain ties mitä kyytiä saanutta ja pari pinniä hieman taittanutta käytettyä kiveä. Voipi AMD saada porukkaa tällä lailla myös helpommin päivitysostoksille. Kyllä itseä hieman on kutittanut ajatus että josko tuon 1700 päivittäisi 2600/2700 kun olisi sen verran pieni homma.
 
Tuossa toki vaikuttaa se paljonko levyä kuormitetaan.

Ryzenillä se valmistustekniikka rajoittaa selvästi enemmän kuin "pitäisi", huomioiden ajankohdan.

Mikäs levy tuo on? Ei vaikuta kovin nopealta. Kenties PCI Express 2.0 x4?

Tommonen KingSpecin NVMe SSD: KingSpec M.2 SSD PCIe 128GB 256GB 512GB SSD hard Drive M.2 NVMe pcie SSD Internal Hard Disk For MSI Notebook/Thinkpad P50 -in Internal Solid State Drives from Computer & Office on Aliexpress.com | Alibaba Group

Ja voin suositella noita KingSpecin SSD:tä kun olen niitten eri SSD:tä käyttänyt jo jokusen vuoden ja ovat hyvin pelanneet. Ja onhan KingSpec yksi suurimmista SSD:t valmistajista maailmassa. Vaikkakin Suomessa ei niin tunnettuja.

Tällä hetkellä tässä pääkoneessani on KingSpecin P3 1TB SATA3 SSD joka maksaa n.163€ ja Testipenkissäni on tuon P3:n 512GB malli joka maksaa sen 79,31€.
Ja moneen koneeseen olen asentanut niitten 120GB ja 250GB SSD:tä.
Eivät tietenkään ole maailman nopeimpia ala Samsungit, mutta eivät myöskään ole ylihinnoteltuja. Ja olen tilannut nämä tuolta KingSpecin Official Storesta.
 
Tommonen KingSpecin NVMe SSD: KingSpec M.2 SSD PCIe 128GB 256GB 512GB SSD hard Drive M.2 NVMe pcie SSD Internal Hard Disk For MSI Notebook/Thinkpad P50 -in Internal Solid State Drives from Computer & Office on Aliexpress.com | Alibaba Group

Ja voin suositella noita KingSpecin SSD:tä kun olen niitten eri SSD:tä käyttänyt jo jokusen vuoden ja ovat hyvin pelanneet. Ja onhan KingSpec yksi suurimmista SSD:t valmistajista maailmassa. Vaikkakin Suomessa ei niin tunnettuja.

Tällä hetkellä tässä pääkoneessani on KingSpecin P3 1TB SATA3 SSD joka maksaa n.163€ ja Testipenkissäni on tuon P3:n 512GB malli joka maksaa sen 79,31€.
Ja moneen koneeseen olen asentanut niitten 120GB ja 250GB SSD:tä.
Eivät tietenkään ole maailman nopeimpia ala Samsungit, mutta eivät myöskään ole ylihinnoteltuja. Ja olen tilannut nämä tuolta KingSpecin Official Storesta.

Kristallimarkin perusteella ihan kohtuullinen. Koska kyseessä on "joku TLC levy", nopeus voi tippua nopeasti kun cache loppuu. Luotettavuudesta en mene sanomaan mitään.

Tarkemmin katsottuna kontrollerista puuttuu DRAM cache kokonaan. SLC cache on ihan OK mutta mitä täydempi levy, sitä vähemmän sitä on. Ja SLC cachen loppuessa nopeus on samaa luokkaa kuin USB 2.0 muistitikussa.

Minun osaltani ei jatkoon. Peruskäytössä ihan OK.
 
Jotain tämmöistä uutista tässä jo hyvän aikaa odotellut.

AMD and Fnatic Ink Landmark Deal to Extend and Expand eSports Partnership

Nyt kaivattaisiin thunderdomesta kommentteja että miksi Fnatic vaihtoi leiriä. Täällä muistaakseni käytiin joskus kovasti vääntöä siitä että kilpapelaajat pelaa ainoastaan Shintelillä ja minä sanoin että ne pelaa juuri sillä raudalla mikä niille milloinkin tukijoiden taholta annetaan.
 
Himoittas vähän päivitellä Intelin 2600K prossua. Loogisin vaihtoehto olis 8700K koska enempi ytimiä ja kovemmat megahertsit. Toisaalta ryzenin 8 ydintä himottas kanssa, koska enempi on parempi. Nyt sitten mietityttää pari juttua:

1. Intel julkaisee 8-ytimiset, tuleeko ne pieksemään ryzenin maanrakoon?
2. Ryzenistä tulee uudempi versio taas vuoden tai parin sisällä, mutta onko siinä riittävä parannus?
3. Pärjäisikö 2700x:llä huoletta seuraavat 5-vuotta?

Tuo ryzenin uusi prossu samalle emolle politiikka kyllä miellyttäisi. Ei kai ryzen 2700x missään olisi ainakaan 4,5 Ghz 2600K:ta hitaampi?
 
Himoittas vähän päivitellä Intelin 2600K prossua. Loogisin vaihtoehto olis 8700K koska enempi ytimiä ja kovemmat megahertsit. Toisaalta ryzenin 8 ydintä himottas kanssa, koska enempi on parempi. Nyt sitten mietityttää pari juttua:

1. Intel julkaisee 8-ytimiset, tuleeko ne pieksemään ryzenin maanrakoon?
2. Ryzenistä tulee uudempi versio taas vuoden tai parin sisällä, mutta onko siinä riittävä parannus?
3. Pärjäisikö 2700x:llä huoletta seuraavat 5-vuotta?

Tuo ryzenin uusi prossu samalle emolle politiikka kyllä miellyttäisi. Ei kai ryzen 2700x missään olisi ainakaan 4,5 Ghz 2600K:ta hitaampi?

Se että piekseekö ryzen intelin vastikkeen riippuneen siitä, että mistä sitä katsoo. Erittäin hyvin säikeystyvissä ohjelmissa ryzen 2700X on pääsääntöisesti edellä 8700K prossua, mutta 8-ydin coffee lake tasoittaa varmasti eroa nätisti.
 
Himoittas vähän päivitellä Intelin 2600K prossua. Loogisin vaihtoehto olis 8700K koska enempi ytimiä ja kovemmat megahertsit. Toisaalta ryzenin 8 ydintä himottas kanssa, koska enempi on parempi. Nyt sitten mietityttää pari juttua:

1. Intel julkaisee 8-ytimiset, tuleeko ne pieksemään ryzenin maanrakoon?
2. Ryzenistä tulee uudempi versio taas vuoden tai parin sisällä, mutta onko siinä riittävä parannus?
3. Pärjäisikö 2700x:llä huoletta seuraavat 5-vuotta?

Tuo ryzenin uusi prossu samalle emolle politiikka kyllä miellyttäisi. Ei kai ryzen 2700x missään olisi ainakaan 4,5 Ghz 2600K:ta hitaampi?
Intel 8-ydin todennäköisesti nopeampi kuin 8-ydin Ryzen. Toisaalta on melko turvallista olettaa että myös hinta on vähintään samassa suhteessa kalliimpi. Ryzenin tultua näyttäisi Intelin parempi suorituskyky maksavan noin 20% enemmän kuin vastaava perf/€-suhde Ryzenillä. Sitten taas Intelin kasiytimisiä joutunee nyt odottelemaan vielä se puoli vuotta ja AMD tuonee toisen sukupolven rysät siitä taas todennäköisesti puolen vuoden päästä.

Joka tapauksessa en usko että tulee pieksemään maan rakoon. Intel on joutunut myös laskemaan jonkun verran kelloja lisäytimien myötä ja AMD on taas saanut valmistusprosessia kiinni, niin että erot kaventuvat koko ajan. Toisekseen koska ymmärtääkseni AMD:n Zen-malli on aika kustannustehokas valmistaa, niin jos näyttää siltä että Intel saa liian suuren etumatkan, niin nopeasti heittävät taas pari ydintä lisää kuluttajamalleihin. Joko Threadripperiä tai sitten kuten ennustettu niitä tulee automaattisesti lisää Zen2:n myötä.

Se että pärjääkö tuleva viisi vuotta on haastava kysymys. Intelin monopoliaikaan varmaan olisi mennytkin, mutta nyt kun on taas saatu kilpailua markkinoille, niin julkaisu/tehonkorotustahti näyttäisi kiihtyneen. Niin tai näin, samalla lailla kaikki vanhenee eli jos nyt ostat sen yleiskäyttöön parhaimman teho/hintasuhteen prossun eli 2700x:n, niin pisimmälle sillä pötkit kaikista tämän hetken valinnoista.
 
Intel 8-ydin todennäköisesti nopeampi kuin 8-ydin Ryzen. Toisaalta on melko turvallista olettaa että myös hinta on vähintään samassa suhteessa kalliimpi. Ryzenin tultua näyttäisi Intelin parempi suorituskyky maksavan noin 20% enemmän kuin vastaava perf/€-suhde Ryzenillä. Sitten taas Intelin kasiytimisiä joutunee nyt odottelemaan vielä se puoli vuotta ja AMD tuonee toisen sukupolven rysät siitä taas todennäköisesti puolen vuoden päästä.

Joka tapauksessa en usko että tulee pieksemään maan rakoon. Intel on joutunut myös laskemaan jonkun verran kelloja lisäytimien myötä

Vain peruskelloja, mutta ei turbokelloja, ja niillä on enemmän väliä.

ja AMD on taas saanut valmistusprosessia kiinni, niin että erot kaventuvat koko ajan. Toisekseen koska ymmärtääkseni AMD:n Zen-malli on aika kustannustehokas valmistaa, niin jos näyttää siltä että Intel saa liian suuren etumatkan, niin nopeasti heittävät taas pari ydintä lisää kuluttajamalleihin. Joko Threadripperiä tai sitten kuten ennustettu niitä tulee automaattisesti lisää Zen2:n myötä.

Ei oikein ole järkeviä edellytyksiä tuoda niitä lisäytimiä inhimillisen hintaisiin kuluttajamalleihin ennen zen2sta. Threadripper vaatii erilaisen kannan ja on selvästi kalliimpi valmistaa, ja lisäksi se on muistin suhteen NUMA mikä on selvästi monimutkaistava tekijä muistin suhteen; muistiviiveet lisääntyy kun mennään muistiin, joka on kiinni toisessa piisirussa.

Mutta zen2 voi tosiaan tuoda joko kolmen CCXn piisirun tai kuuden ytimen CCXn.


Lisäksi globalfoundries on ainakin hypettänyt "7nm" valmistustekniikkaansa paljon. On ihan mahdollista, että zen2 tulee sekä
1) ottamaan inteliä selvästi kiinni IPCssä, koska arkkitehtuurin parannukset, että
2) ottamaan intelin kellossa kiinni, koska valmistustekniikka.

Mutta on myös mahdollista, että GF kohtaa oman "7nm" valmistustekniikkaansa kanssa samoja ongelmia minkä kanssa intel nyt tappelee "10nm" prosessinsa kanssa ja zen2 viivästyy tai alisuoritutuu sen takia selvästi.
 
Emo menee vaihtoon milloin mistäkin syystä. Esim:
1. Koska PCIe väylän kehitys.
2. Koska Kiintolevyn liitäntäväylän kehitys.
3. Koska USB väylän kehitys.
4. Koska muistien kehitys ja hintamuutokset.

Saa nähdä, jos Intel saa vielä vähän enemmän optanesta irti ja hinnat laskisivat jonkinverran, niin se alkaisi olla hyvinkin kiinnostava vetonaula ja syy mahdolliseti esim emonkin vaihtoon.. Harmi sinänsä, ettö ko virityksessä oleva selkeästi flashiä parempi muistitekniikka taitaa olla patenttilukittu ym intelille.
-----------------
Mitä vanhoihin prossuihin tulee, niin puuttuvat käskykantalaajennukset voivat helposti estää esim tökkimättömän 4K materiaalin purun kokoonpanossa. 1 kpl 6c12T 1366 kokoonpanoa meni jokinaika sitten tuolla sen takia hylkyyn...
 
Emo menee vaihtoon milloin mistäkin syystä. Esim:
1. Koska PCIe väylän kehitys.
2. Koska Kiintolevyn liitäntäväylän kehitys.
3. Koska USB väylän kehitys.
4. Koska muistien kehitys ja hintamuutokset.

Saa nähdä, jos Intel saa vielä vähän enemmän optanesta irti ja hinnat laskisivat jonkinverran, niin se alkaisi olla hyvinkin kiinnostava vetonaula ja syy mahdolliseti esim emonkin vaihtoon.. Harmi sinänsä, ettö ko virityksessä oleva selkeästi flashiä parempi muistitekniikka taitaa olla patenttilukittu ym intelille.
-----------------
Mitä vanhoihin prossuihin tulee, niin puuttuvat käskykantalaajennukset voivat helposti estää esim tökkimättömän 4K materiaalin purun kokoonpanossa. 1 kpl 6c12T 1366 kokoonpanoa meni jokinaika sitten tuolla sen takia hylkyyn...

Onko kyseessä jokin tietty käskykanta, vai useampi mikä vaikutti asiaan?
 
Emo menee vaihtoon milloin mistäkin syystä. Esim:
1. Koska PCIe väylän kehitys.
2. Koska Kiintolevyn liitäntäväylän kehitys.
3. Koska USB väylän kehitys.

Nämä kaikki ovat käytännössä alaspäinyhteensopivia, eli ei pakota vaihtamaan emolevyä. Ja lisäksi se on PCIe-väylä ja USB-väylä.

(tosin jossain vaiheessa pcie-väylässä oli jotain jännitejuttuja jotka hiukan rikkoi alaspäinyhteensopivuutta, mutta siinäkin taisi olla joku siirtymäkausi)

4. Koska muistien kehitys ja hintamuutokset.

Tämä on ainoa, joka voi "pakottaa" vaihtamaan, koska eri muistityyppien välillä eivät ole alaspäinyhteensopivia. Saman muistityypin eri nopeuksisten versioiden välillä sen sijaan on alaspäinyhteensopivuus.

Saa nähdä, jos Intel saa vielä vähän enemmän optanesta irti ja hinnat laskisivat jonkinverran, niin se alkaisi olla hyvinkin kiinnostava vetonaula ja syy mahdolliseti esim emonkin vaihtoon.. Harmi sinänsä, ettö ko virityksessä oleva selkeästi flashiä parempi muistitekniikka taitaa olla patenttilukittu ym intelille.

Kyllä ne nykyisin markkinoilla olevat (SATA- ja NVME-liitäntäiset) toimii ihan yhtä lailla AMDnkin prossujen kanssa.

Patentit koskee vain sitä muistin sisäistä toimintaa sekä mahdollisia tulevia liitäntämuotoja (optanen laittamista DIMMille).

Mitä vanhoihin prossuihin tulee, niin puuttuvat käskykantalaajennukset voivat helposti estää esim tökkimättömän 4K materiaalin purun kokoonpanossa. 1 kpl 6c12T 1366 kokoonpanoa meni jokinaika sitten tuolla sen takia hylkyyn...

Tuo oli muinaisprossu, josta puuttui AVX, joka tuli jo yli 7 vuotta sitten.
 
Viimeksi muokattu:
Nämä kaikki ovat käytännössä alaspäinyhteensopivia, eli ei pakota vaihtamaan emolevyä. Ja lisäksi se on PCIe-väylä ja USB-väylä.

(tosin jossain vaiheessa pcie-väylässä oli jotain jännitejuttuja jotka hiukan rikkoi alaspäinyhteensopivuutta, mutta siinäkin taisi olla joku siirtymäkausi)



Tämä on ainoa, joka voi "pakottaa" vaihtamaan, koska eri muistityyppien välillä eivät ole alaspäinyhteensopivia. Saman muistityypin eri nopeuksisten versioiden välillä sen sijaan on alaspäinyhteensopivuus.



Kyllä ne nykyisin markkinoilla olevat (SATA- ja NVME-liitäntäiset) toimii ihan yhtä lailla AMDnkin prossujen kanssa.

Patentit koskee vain sitä muistin sisäistä toimintaa sekä mahdollisia tulevia liitäntämuotoja (optanen laittamista DIMMille).



Tuo oli muinaisprossu, josta puuttui AVX, joka tuli jo yli 7 vuotta sitten.

Alaspäinyhteensopivuus ei tuo siihen vanhaan tukea sille maksiminopeudelle uudella laitteella, joten se nyt ei auta. Jos se vanhakin on ok, niin sitten ei tarvitse päivittää, niin simppeliä se on.
Niin dimmille pistetty optane olisi ihan kiva.

Sitä en tiedä, toimiiko ryzenillä, en ole nähnyt testejä. Lähinnä tarkoitin lukitusta valmistuksen suhteen Intelille ja mahd mikronille, joka nostaa hintoja, koska ei ole vapaata kilpailua ja valmistusmäärät pysyvät pieninä.
 
Viimeksi muokattu:
Alaspäinyhteensopivuus ei tuo siihen vanhaan tuke sillä maksiminopeudella uudelle laitteelle, joten se nyt ei auta. Jos se vanhakon on ok, niin sitten ei tarvitse päivittää, niin simppeliä se on.
Niin dimmille pisteey optane olisi ihan kiva.

Sitä en tiedä, toimiiko ryzenillä, en ole nähnyt testejä. Lähinnä tarkoitin lukitusta valmistuksen suhteen Intelille ja mahd mikronille, joka nostaa hintoja, koska ei ole vapaata kilpailua ja valmistusmäärät pysyvät pieninä.
Joo, muisti lienee useimmiten se pakottavin syy vaihtaa koko lankku. PCIe on kuitenkin ollut jo vuosia aivan riittävän nopea eli jos haluaa vaikka nopeampaa massamuistiväylää, niin hankkii suht.edullisen PCIe-kortin johon sen tuikkaa kiinni. Itse katselin tuossa hetki sitten toista flash-levyä ja kun emon ainoa nvme-paikka oli käytössä, niin muutaman kympin lisäsijoituksella olisi saanut PCIe-adapterin sitä varten. Päädyin kuitenkin hankkimaan vielä ihan normin SSD-levyn. Sama PCIe-laajentelu pätee myös jos haluaa USB3-portteja vanhaan koneeseen ja mitä noita nyt on.
 
Alaspäinyhteensopivuus ei tuo siihen vanhaan tuke sillä maksiminopeudella uudelle laitteelle, joten se nyt ei auta. Jos se vanhakon on ok, niin sitten ei tarvitse päivittää, niin simppeliä se on.

Tässä puhuttiin päivittämisestä, ei uuden laitteen hankkimisesta.

Siinä, että päivittääkseen ulkoisen USB-kovalevyn tai SATA-väylään tulevan SSD-levyn uuteen nopeampaan malliin samalla aletaan vaihtamaan emolevyä jotta siitä saadaan täysi nopeus irti ei ole mitään järkeä, kun ne kuitenkin toimivat vanhalla emolevyllä ja käytännössä nopeusero tosimaailman käytössä jää kuitenkin hyvin pieneksi oli sitten uusin siirtomoodi käytössä tai ei.

Jos aletaan vaihtamaan lähes kaikkia osia, että ne uudet siirtomoodit oikeasti saadaan käyttöön, kyse ei ole käytännössä päivittämisestä vaan uuden laitteeston hankkimisesta.


Eli siis verrokit on:
1) Meillä on systeemi jossa on hyvin päivitysvaraa prossun suhteen, mutta voi jäädä uusimmat turhat tiedonsiirtomoodit USBltä tai SATAltä väliin ilman lisäkortteja (melko merkityksettömiä ominaisuuksia) tai
2) Meillä ei käytännössä ole päivitysvaraa uudempiin prossuihin ja päivityksen sijaan pitää laittaa koko systeemi uusiksi. Samalla saadaan sitten uudet (turhahkot) USB- ja SATA-tiedonsiirtomoodit, mutta hintaa tulee moninkertaisesti lisää.


Ja uutta laitteistoa hankkiessa tietysti kannattaa valita laitteisto, joka tukee uusimpia siirtomoodeja, koska 1) voidaan valita koko laitteisto sen mukaan, että se tukee niitä ja 2) jätetään tulevaisuuteen enemmän päivitysvaraa.
 
Alaspäinyhteensopivuus ei tuo siihen vanhaan tuke sillä maksiminopeudella uudelle laitteelle, joten se nyt ei auta. Jos se vanhakon on ok, niin sitten ei tarvitse päivittää, niin simppeliä se on.

Kerrotkos nyt että mihin tarviit PCI-E 3.0 väylää kovempaa vauhtia? Meinaan vaan kun nykyiset näytönohjaimet ei edes saa PCI-E 3.0 16x väylää hyödynnettyä. 8x on ihan riittävä.
 
Kerrotkos nyt että mihin tarviit PCI-E 3.0 väylää kovempaa vauhtia? Meinaan vaan kun nykyiset näytönohjaimet ei edes saa PCI-E 3.0 16x väylää hyödynnettyä. 8x on ihan riittävä.
Esim läppäriin ulkoinen näyttis olisi kiva liittää jollakin kapeammalla väylällä (esim 4X-1x). Pöytäkonepuolella taas tarvitaan mahdollisimman nopea väylä GPU:n ja näyttiksen välille, jotta esim GPU:ta voidaan hyödyntää laskennassa ym mahdollisimman tehokkaasti. Ei se konsoleissakaan huvikseen ole se rakenne, mikä niissä tällähetkellä on. Väylä siinä välissä nyt vain hukkaa suorituskykyä, täysin turhaan. Aina noille nopeammille väylille on tarvetta löytynyt, ei niitä PCI-E 1.0 nopeudella liikennöiviä näyttiksiä enää sattuneesta syystä tehdä.
 
Esim läppäriin ulkoinen näyttis olisi kiva liittää jollakin kapeammalla väylällä (esim 4X-1x). Pöytäkonepuolella taas tarvitaan mahdollisimman nopea väylä GPU:n ja näyttiksen välille, jotta esim GPU:ta voidaan hyödyntää laskennassa ym mahdollisimman tehokkaasti. Ei se konsoleissakaan huvikseen ole se rakenne, mikä niissä tällähetkellä on. Väylä siinä välissä nyt vain hukkaa suorituskykyä, täysin turhaan. Aina noille nopeammille väylille on tarvetta löytynyt, ei niitä PCI-E 1.0 nopeudella liikennöiviä näyttiksiä enää sattuneesta syystä tehdä.

Ei ole, mutta uskon sen rakeenteen olevan olemassa enemmänkin kustannussyistä olemassa kuin väyläratkaisun tähden.
 
Ei ole, mutta uskon sen rakeenteen olevan olemassa enemmänkin kustannussyistä olemassa kuin väyläratkaisun tähden.

Miten sen nyt ottaa. Intel pisti AMD:n GPU:n samalle alustalle PCIe väylän päähän, koska kyseinen tapa on halvin ja helpoin tapa.

Konsoleissa nimenomaan puhuttiin paljon GPU:n käytöstä laskennan apuna. Homma vai kusahti hieman, kun GPU:n suorituskyky oli, mitä oli, joten ne jouduttiin etupäässä hyödyntämään grafiikan piirtoon pelkästään..
 
Esim läppäriin ulkoinen näyttis olisi kiva liittää jollakin kapeammalla väylällä (esim 4X-1x).

Merkitys pöytäkonetta päivitettäessä tasan 0.

Pöytäkonepuolella taas tarvitaan mahdollisimman nopea väylä GPU:n ja näyttiksen välille, jotta esim GPU:ta voidaan hyödyntää laskennassa ym mahdollisimman tehokkaasti.

Ongelma tässä on se, että pcien nelosversiokin on liian hidas siihen, että tämä toimisi tehokkaasti.

Ne workloadit, jotka tästä oikeasti merkittävästi hyötyy, on äärimmäisen harvassa, kun käytännössä kaikki workloadit on joko sellaisia, että
1) Se väylä ei ole oikeastaan millään tavalla pullonkaula
2) Se nelosversiokin olisi niin paha pullonkaula, että ei ole järkeä laskea näyttiksellä.
3) Rutiinin laskemiseen tehokkaasti näyttiksellä tarvittaisiin välimuistikoherenttia väylää, jota pcie(myöskään nelosversio) ei ole.

Ei se konsoleissakaan huvikseen ole se rakenne, mikä niissä tällähetkellä on.

Niissä siinä on oikeasti välimuistikoherentti liitäntä ja yhteinen muisti ilman mitään kaistapullonkaulaa siinä välissä. Pci express 4.0 ei tätä ole.

Väylä siinä välissä nyt vain hukkaa suorituskykyä, täysin turhaan.

Niin, vaikka se olisi pci expressin nelosversio. Sen kanssa ei edelleenkään kannata vekslata dataa edestakaisin CPUn ja GPUn muistien välillä.

Aina noille nopeammille väylille on tarvetta löytynyt, ei niitä PCI-E 1.0 nopeudella liikennöiviä näyttiksiä enää sattuneesta syystä tehdä.

Tehdäänpäs, Mikä tahansa nykynäyttis osaa liikennöidä pcie 1.0-nopeudella.

Ja näyttikseni on tällä hetkellä kiinni pcie 3.0 x8-väylässä. Ihan vaan koska sen siirtämisestä pcie3.0 x16-väylään en saisi käytännössä missään käytännön tilanteessa mitään lisänopeutta, enkä jaksanut siirtää vanhaa (idlaavaa tai mainaavaa) näyttistä slotista toiseen.

Ja pcie 2.0 x 16 tarjoaa saman kaistan kuin tämä pcie 3.0 x 8

Eli siis, edes pcie 3.0lle ei ole vielä kovin paljoa tarvetta löytynyt kotikoneessa yhden GPUn systeemeissä. Sen sijaan sille on löytynyt käyttöä kahden GPUn systeemeissä, kun sen avulla saadaan 16 linjaa riittämään kahdelle näyttikselle.


Toki jossain palvelimissa joissa on jotain 10 gigabitin verkkokortteja ja joissa tehdään todella järeätä levy-IOta massiivisiin SSD-levyihin sitä IO-kaistaa tarvii mahdollisimman paljon.
 
Merkitys pöytäkonetta päivitettäessä tasan 0.



Ongelma tässä on se, että pcien nelosversiokin on liian hidas siihen, että tämä toimisi tehokkaasti.

Ne workloadit, jotka tästä oikeasti merkittävästi hyötyy, on äärimmäisen harvassa, kun käytännössä kaikki workloadit on joko sellaisia, että
1) Se väylä ei ole oikeastaan millään tavalla pullonkaula
2) Se nelosversiokin olisi niin paha pullonkaula, että ei ole järkeä laskea näyttiksellä.
3) Rutiinin laskemiseen tehokkaasti näyttiksellä tarvittaisiin välimuistikoherenttia väylää, jota pcie(myöskään nelosversio) ei ole.



Niissä siinä on oikeasti välimuistikoherentti liitäntä ja yhteinen muisti ilman mitään kaistapullonkaulaa siinä välissä. Pci express 4.0 ei tätä ole.



Niin, vaikka se olisi pci expressin nelosversio. Sen kanssa ei edelleenkään kannata vekslata dataa edestakaisin CPUn ja GPUn muistien välillä.



Tehdäänpäs, Mikä tahansa nykynäyttis osaa liikennöidä pcie 1.0-nopeudella.

Ja näyttikseni on tällä hetkellä kiinni pcie 3.0 x8-väylässä. Ihan vaan koska sen siirtämisestä pcie3.0 x16-väylään en saisi käytännössä missään käytännön tilanteessa mitään lisänopeutta, enkä jaksanut siirtää vanhaa (idlaavaa tai mainaavaa) näyttistä slotista toiseen.

Ja pcie 2.0 x 16 tarjoaa saman kaistan kuin tämä pcie 3.0 x 8

Eli siis, edes pcie 3.0lle ei ole vielä kovin paljoa tarvetta löytynyt yhden GPUn systeemeissä. Sen sijaan sille on löytynyt käyttöä kahden GPUn systeemeissä, kun sen avulla saadaan 16 linjaa riittämään kahdelle näyttikselle.
No, pistä se näyttiksesi sitten 4X väylään, kun sillä nopeudella ei ole mitään merkitystä. Tai tee vielä parempi repäisy ja pistä se bridgepiirin päässä olevaan 4X väylään. Mitään eroa kun et kuitenkaan huomaa.

Väylä on esim silloin heti pullonkaula, JOS ja kun tekstuureja joudutaan siirtämään sitä myöten syystä tai toisesta. Mitä nopeampi väylä, sen lievempi töksähdys. Tietysti jos on senverran fiksu, jotta hankkii näyttiksen reilulla muistimäärällä, niin tekstuurien siirtotarve pelin aikana on lähinnä aloitusvaiheessa..

Ja hei, noillahan ei ole sinulle mitään ostopakkoa, voit pysyä PCIe 2.0 emossa ihan niinpitkään, kun haluat.
--------------
Massamuistit ja intelin nuhainen DMI väylä (nyt =4x PCIe 3 ) hyötyvät jokatapauksessa eniten tuosta PCIe4.0:sta, ihan pöytäkoneissakin.
---------------
Onkos Nvidia muuten luopunut jo SLI sillasta?
 
No, pistä se näyttiksesi sitten 4X väylään, kun sillä nopeudella ei ole mitään merkitystä. Tai tee vielä parempi repäisy ja pistä se bridgepiirin päässä olevaan 4X väylään. Mitään eroa kun et kuitenkaan huomaa.

Väylä on esim silloin heti pullonkaula, JOS ja kun tekstuureja joudutaan siirtämään sitä myöten syystä tai toisesta. Mitä nopeampi väylä, sen lievempi töksähdys. Tietysti jos on senverran fiksu, jotta hankkii näyttiksen reilulla muistimäärällä, niin tekstuurien siirtotarve pelin aikana on lähinnä aloitusvaiheessa..

Ja hei, noillahan ei ole sinulle mitään ostopakkoa, voit pysyä PCIe 2.0 emossa ihan niinpitkään, kun haluat.

Näin monta riviä melkein pelkkää olkiukkoiluilua..

Tuossa vähän benchmarkkeja pci express-väylän nopeuden vaikutuksesta pelinopeuteen:

NVIDIA GeForce GTX 1080 PCI-Express Scaling

--------------
Massamuistit ja intelin nuhainen DMI väylä (nyt =4x PCIe 3 ) hyötyvät jokatapauksessa eniten tuosta PCIe4.0:sta, ihan pöytäkoneissakin.

DMI ei ole millään tavalla nuhainen eikä sen nopeudessa huomaa missään koti- tai työpöytäkäytössä käytännössä yhtään mitään pullonkaulaa millään koti-/työpöytäkäyttäjän todellisella workloadilla.

Ja jos tietokoneen pääasiallinen käyttötarkoitus on levyimagejen siirtely kovalevyltä SSD-levyltä toiselle, kannattaa hakeutua psykiatriseen hoitoon.
 
Viimeksi muokattu:
Peleissähän taidetaan harrastaa aika paljon ennakkoon striimaamista, millä vältetään kerralla lataamista.
 
Näin monta riviä melkein pelkkää olkiukkoiluilua..

Tuossa vähän benchmarkkeja pci express-väylän nopeuden vaikutuksesta pelinopeuteen:

NVIDIA GeForce GTX 1080 PCI-Express Scaling



DMI ei ole millään tavalla nuhainen eikä sen nopeudessa huomaa missään koti- tai työpöytäkäytössä käytännössä yhtään mitään pullonkaulaa millään koti-/työpöytäkäyttäjän todellisella workloadilla.

Ja jos tietokoneen pääasiallinen käyttötarkoitus on levyimagejen siirtely kovalevyltä toiselle, kannattaa hakeutua psykiatriseen hoitoon.

Valitettavasti ohjelmat muuttuvat kokoajan raskaimmiksi ja isommiksi möhkäleiksi, jollin sinne ei todellakaan kavata mitään 4X PCIe 3.0 väylää väliin, jota myöten yritetään tuupata
- Ääni
- Verkko
- USB3.1
- Mahdollisesti joku muu nopea, vähälatessinen väylä (FW /TB)
- massamuistiasema

Lähinnä massamuistit ovat kehittyneet kokoajan, s.e. tuo väylä saadaan niillä saturoitua ihan liian helposti. En ymmärrä, miksi vastustat kehitystä, kun kuitenkin tuplasti tiedonsiirtokapasiteettiä on aina tuplasti tiedonsiirtokapasiteettiä ja sitä jopa voidaan hyödyntää...
 
Valitettavasti ohjelmat muuttuvat kokoajan raskaimmiksi ja isommiksi möhkäleiksi, jollin sinne ei todellakaan kavata mitään 4X PCIe 3.0 väylää väliin, jota myöten yritetään tuupata
- Ääni

96 KHz 24-bit 9-kanavaääni tarkoittaa 2.6 megatavua sekunnissa. Tämä on pieru saharassa pcie expressin kaistassa.


Suurin osa liikenteestä lähtee ulos internetiin jonkun maksimissaan 100-megabittisen = 13- megatavuisen yhteyden kautta. Edelleenkään ei tunnu yhtään missään siinä pci express/DMI-kaistassa.

- USB3.1
- Mahdollisesti joku muu nopea, vähälatessinen väylä (FW /TB)

Se, että sillataan lisää väyliä ei kuluta YHTÄÄN kaistaa silloin kun niiden sillattujen väylien yli ei siirretä dataa.

Eli sen sillatun väylän olemassaolo on nolla-argumentti, jos sille ei keksi mitään käyttöskenaariota.

- massamuistiasema

... jonka nopeutta todellisissä käyttötilanteissa dominoi hakuajat, ei väylän kaista.

Lähinnä massamuistit ovat kehittyneet kokoajan, s.e. tuo väylä saadaan niillä saturoitua ihan liian helposti.

Se väylä saadaan saturoituia ainoastaan kun yrittämällä yritetään ja siirrellään niitä levyimageja todella nopean SSDn partitiolta toiselle. Se ei saturoidu missään järkevässä normaalissa käyttötarkoituksessa, kaikissa normaalitilanteissa pullonkaula on aivan muualla, eli siis sen SSD-levyn hakuajassa.

Se, siirtyykö joku levyimage partitiolta toiselle viidessä vai seitsemässä sekunnissa on täysin EVVK. Sillä ei ole MITÄÄN merkitystä mihinkään.

Niinkuin oikeasti, kannattaa hakeutua hoitoon jos koneen pääasiallinen käyttötarkoitus on niiden levyimagejen siirtely.

En ymmärrä, miksi vastustat kehitystä, kun kuitenkin tuplasti tiedonsiirtokapasiteettiä on aina tuplasti tiedonsiirtokapasiteettiä ja sitä jopa voidaan hyödyntää...

Minä en vastusta kehitystä. Sinä sen sijaan puhut aivan puhdasta paskaa siitä, että emolevy on käytännössä pakko vaihtaa parin vuoden välein näiden "parempien liitäntien" takia, vaikka todellisuudessa monta vuotta vanhalla emolevyllä selviää oikein hyvin, ja hyödyt uusien emolevyjen uusista liitännistä ja siirtomoodeista jäävät todella pieniksi.


(Vasta) siinä vaiheessa siitä uudesta emolevystä on oikeasti iloa, kun se uusi emolevy mahdollistaa NVRAMeja tukevat DIMMit tai välimuistikoherentin liitännän oheislaitteille kuten näyttikselle.
 
Viimeksi muokattu:
96 KHz 24-bit 9-kanavaääni tarkoittaa 2.6 megatavua sekunnissa. Tämä on pieru saharassa pcie expressin kaistassa.



Suurin osa liikenteestä lähtee ulos internetiin jonkun maksimissaan 100-megabittisen = 13- megatavuisen yhteyden kautta. Edelleenkään ei tunnu yhtään missään siinä pci express/DMI-kaistassa.



Se, että sillataan lisää väyliä ei kuluta YHTÄÄN kaistaa, jos niitä väyliä ei käytetä johonkin.



... jonka nopeutta todellisissä käyttötilanteissa dominoi hakuajat, ei väylän kaista.



Se väylä saadaan saturoituia ainoastaan kun yrittämällä yritetään ja siirrellään niitä levyimageja todella nopean SSDn partitiolta toiselle. Se ei saturoidu missään järkevässä normaalissa käyttötarkoituksessa, kaikissa normaalitilanteissa pullonkaula on aivan muualla, eli siis sen SSD-levyn hakuajassa.

Se, siirtyykö joku levyimage partitiolta toiselle viidessä vai seitsemässä sekunnissa on täysin EVVK. Sillä ei ole MITÄÄN merkitystä mihinkään.

Niinkuin oikeasti, kannattaa hakeutua hoitoon jos koneen pääasiallinen käyttötarkoitus on niiden levyimagejen siirtely.

Hakuajat ovat kokoajan pienentyneet / pienentymässä. Tietysti jos käyttää halppisratkaisuja, niin sitten nopeus ei ole kummoinen, mutta jos siihen massamuistiin jonkun 500e-800e satsaa, niin sitten nopeus on parempi. Itse en ole tähän mennessä vielä katunut yhdenkään käytössäolevan SSD:n ostoa, Ja sen tiedän, että seuraava askel on jossain vaiheessa nopea M2 tai Octane käyttis ja ohjelmakäyttöön, eikä emo saa olla eden minkäänlainen periaatteellinen jarru siinä vaiheessa.

Eikö ennemminkin hoitoon kannattaisi hakeutua, jos se käy ahdistamaan, että laitteista tehdään paremmin toimivia?

Ps osalla kone on liitetty esim toiseen koneeseen / NASsiin verkon kautta ja sieltä voi tulla sen 5-8 Gigan nopeudella dataa. Ei läheskään kaikki käytä sitä verkkoliitintä ainoastaan internettiin liittämiseen.
 
Hakuajat ovat kokoajan pienentyneet / pienentymässä.

Flash-pohjaisella SSDllä ei merkittävästi.

Flash-pohjaisten SSDiden kehitys on lähinnä sitä, että sinne SSD-levylle laitetaan yhä suurempi määrä rinnakkaisia flash-muisti-bankkeja, mikä auttaa kaistaan, mutta ei juuri auta viiveeseen

Optane/x-point toki tuo hakuaikoihin selvän parannuksen.

Ps osalla kone on liitetty esim toiseen koneeseen / NASsiin verkon kautta ja sieltä voi tulla sen 5-8 Gigan nopeudella dataa. Ei läheskään kaikki käytä sitä verkkoliitintä ainoastaan internettiin liittämiseen.

Mitähän gigatavuluokan dataa oikein kuvittelet niiden koneiden välillä siirtäväsi jatkuvasti suurella nopeudella?

Yleinen käyttötarkoitus on esim. elokuvan katsominen toisen koneen levyltä. Tässä ei tarvi koko leffaa siirtää sekunnissa, siihen on aika kaksi tuntia.


Ja levyimagejen jatkuva siirtely kahden eri tietokoneen välillä ei ole yhtään sen fiksumpaa ja hyödyllisempää toimintaa kuin niiden siirtely saman koneen eri partiitoiden välillä. Täysin EVVK.


Kotikoneessa/yhdellä käyttäjällä ei yksinkertaisesti MISSÄÄN ole sellaisia HYÖTYdatamääriä että tällaisia tiedonsiirtonopeuksia tarvittaisiin yhtään mihinkään. Ja jos olisi, ja sitä dataa siirreltäisiin näitä nopeuksia yhtään enempää, kuluttaja-SSDistä paukkuisi kirjoitussyklit hetkessä.


Ja kaikki se "temppidataliikenne" mikä syntyy satunnaisesta swappaamisesta ja www-selaimen levylle tallettavasta välimusitista yms. ei ole bulkkidataa jonka nopeutta väylä dominoi vaan satunnaisdataa, jonka nopeutta hakuaika dominoi.
 
Viimeksi muokattu:
Flash-pohjaisella SSDllä ei merkittävästi.

Flash-pohjaisten SSDiden kehitys on lähinnä sitä, että sinne SSD-levylle laitetaan yhä suurempi määrä rinnakkaisia flash-muisti-bankkeja, mikä auttaa kaistaan, mutta ei juuri auta viiveeseen

Optane/x-point toki tuo hakuaikoihin selvän parannuksen.



Mitähän gigatavuluokan dataa oikein kuvittelet niiden koneiden välillä siirtäväsi jatkuvasti suurella nopeudella?

Yleinen käyttötarkoitus on esim. elokuvan katsominen toisen koneen levyltä. Tässä ei tarvi koko leffaa siirtää sekunnissa, siihen on aika kaksi tuntia.


Ja levyimagejen jatkuva siirtely kahden eri tietokoneen välillä ei ole yhtään sen fiksumpaa ja hyödyllisempää toimintaa kuin niiden siirtely saman koneen eri partiitoiden välillä. Täysin EVVK.


Kotikoneessa/yhdellä käyttäjällä ei yksinkertaisesti MISSÄÄN ole sellaisia HYÖTYdatamääriä että tällaisia tiedonsiirtonopeuksia tarvittaisiin yhtään mihinkään. Ja jos olisi, ja sitä dataa siirreltäisiin näitä nopeuksia yhtään enempää, kuluttaja-SSDistä paukkuisi kirjoitussyklit hetkessä.


Ja kaikki se "temppidataliikenne" mikä syntyy satunnaisesta swappaamisesta ja www-selaimen levylle tallettavasta välimusitista yms. ei ole bulkkidataa jonka nopeutta väylä dominoi vaan satunnaisdataa, jonka nopeutta hakuaika dominoi.

Onneksi noita kehitetään muitakin, kuin FLASH pohjaisia ratkaisuja.

Minulle on aivan sama, jos sinulla on aina aikaa siirrellä jotain tiedostoa kaksi tuntia. Itseä kun saatttaa toisinaan harmittaa muutaman minuutinkin siirto.
Tietokoneen nyt vain pitää olla mahdollisimman vikkelä sen odottelu, kun se latailee ja nypläilee jotain on todella rasittavaa puuhaa.
Minua ei pätkääkään kiinnosta, miten toimit koneidesi kanssa tai mitä ominaisuuksia niiltä et vaadi. Sanoisin, että en miltei 100%:lla varmuudella tule ikinä joutumaan odottelemaan niitä, joten tee miten lystäät, mutta nuo asiaan kuulumattomat hoitorölläilyt ym voisit kyllä jättää ihan suosiolla väliin.
 
Minulle on aivan sama, jos sinulla on aina aikaa siirrellä jotain tiedostoa kaksi tuntia. Itseä kun saatttaa toisinaan harmittaa muutaman minuutinkin siirto.

Onko sinulla paljonkin satojen gigatavujen kokoisia tiedostoja, joita siirtelet jatkuvasti? Pienemmillä ei nimittäin mene minuutteja DMIn yli.

Minun suurin tiedostoni on n. 30 gigan levyimage. Sitä ei ole vielä koskaan tarvinnut siirtää, mutta sekin siirtyisi DMin yli alle kymmenessä sekunnissa.

Seuraavaksi suurimmat tiedostoni ovat jotain 6 gigan videotiedostoja. DMIn kaistalla näiden siirtäminen kestäisi puolitoista sekuntia.

Että niinkuin oikeasti. Voisitko nyt ottaa ne aivot käyttöön sen sijaan että mutuilet aivan älyttömyyksiä kaistatarpeestasi?

Tietokoneen nyt vain pitää olla mahdollisimman vikkelä sen odottelu, kun se latailee ja nypläilee jotain on todella rasittavaa puuhaa.

Sitten kannattaisi sitä tietokonetta päivittää siihen suuntaan, että se odottelu vähenee, eikä nopeuttaa täysin turhia asioita, joiden nopeus ei ole missään pullonkaula.

Mars ostamaan se optane-levy! Ja mars tilaamaan nopeampi internet-yhteys!
 
Viimeksi muokattu:
Koskakohan Intel meinasi uutta arkkitehtuuria alkaa väsätä? Eikö tämä nykyinen ole vähän loppuun koluttu jo varsinkin, kun AMD yllätti housut kintuissa. Näyttää skaalautuvan muutenkin huonosti useammalle ytimelle.
 
Koskakohan Intel meinasi uutta arkkitehtuuria alkaa väsätä? Eikö tämä nykyinen ole vähän loppuun koluttu jo varsinkin, kun AMD yllätti housut kintuissa.

Kyllä sen Sapphire Rapids:in tuotekehitys on aloitettu jo pari vuotta sitten. Menee vaan toiset pari vuotta, että se saadaan valmiiksi ja markkinoille.

Sen aikaa mennään vielä lake-sarjan viilauksilla.

Ja Lake-sarjan ytimistäkin on oikeastaan kolmea eri arkkitehtuuriversiota:

* Ilman AVX-512-tukea (kuluttajamallit)
* AVX-512-tuella (nopeuden suhteen) rajoitetuilla AVX-512-laskentayksiköillä (SP-sarjan alemmat mallit, sekä ilmeisesti myös cannon lake) (*)
* "Täydellä" AVX-512-tuella täysillä 512-bittisillä laskentayksiköillä. (SP-sarjan järeämmät mallit)

Näyttää skaalautuvan muutenkin huonosti useammalle ytimelle.

Ei siinä arkkitehtuurissa ole mitään minkä takia se skaalautuisi huonosti suurelle ydinmäärälle.

Zeniä pienempi suorituskykyero yhden ja monen säikeen välillä ei johdu siitä, että intel skaalautuisi huonosti monelle ytimelle, vaan siitä, että intel pärjää paremmin yhdellä ytimellä. Ja tämä taas johtuu valmistustekniikan eroista; Matalammilla kelloilla (ei turbo-mode, kaikki ytimet käytössä, lämpö- ja virransyöttörajoitteinen tilanne) molemmat on suurinpiirtein yhtä enegiatehokkaita valmistustekniikoita, mutta suuremmalla jännitteellä (turbo-mode, vähän ytimiä käytössä, rajoittavana tekijänä ei lämpö/virransyöttö vaan kriittiset polut) intelin valmistustekniikka mahdollistaa suuremmat kellotaajuudet ja sen kautta paremman yhden säikeen suorituskyvyn.


(*) Näissä malleissa siis on käskykannan puolesta ihan sama AVX-512-tuki, mutta siellä ei ole kaikkia SIMD-laskentayksiköitä levennetty 512 bittiin, jolloin 256-bittiseen AVXään verrattuna AVX-512 ei tuplaa teoreettista laskentanopeutta. AVX-512sta saadaan kuitenkin näilläkin ytimillä pieni hyöty, koska sen avulla voidaan esimerkiksi vektoroida looppeja, joita ilman AVX-512sta ei voida vektoroida.
 
Viimeksi muokattu:
Koskakohan Intel meinasi uutta arkkitehtuuria alkaa väsätä? Eikö tämä nykyinen ole vähän loppuun koluttu jo varsinkin, kun AMD yllätti housut kintuissa. Näyttää skaalautuvan muutenkin huonosti useammalle ytimelle.
Lähinnä datan siirtely siellä prossun sisällä eri paikkojen välillä, välimuistit ja muistiohjaimet ovat ne alueet, joita kehittelemällä sikä Intel, että AMD saisivat nopeutettua parhaiten noita prossujaan, joissa on > 8 ydintä.
--------
AMD:llä on lisäksi valinnan paikka, aikooko se tehdä tiettyjä hitaita erikoiskäskyjä raudalla vai hitaalla emulaatiolla tulevissa prossuissaan. Joskus oli huhuja, että myös intel siirtyisi joissain käskystä pois raa-asta rauta totutuksesta ja ne hidastuisivat, mutta siitä on jo aikaa ja kyseessä taisi olla uutisankka..
 
Onneksi noita kehitetään muitakin, kuin FLASH pohjaisia ratkaisuja.

Minulle on aivan sama, jos sinulla on aina aikaa siirrellä jotain tiedostoa kaksi tuntia. Itseä kun saatttaa toisinaan harmittaa muutaman minuutinkin siirto.
Tietokoneen nyt vain pitää olla mahdollisimman vikkelä sen odottelu, kun se latailee ja nypläilee jotain on todella rasittavaa puuhaa.
Minua ei pätkääkään kiinnosta, miten toimit koneidesi kanssa tai mitä ominaisuuksia niiltä et vaadi. Sanoisin, että en miltei 100%:lla varmuudella tule ikinä joutumaan odottelemaan niitä, joten tee miten lystäät, mutta nuo asiaan kuulumattomat hoitorölläilyt ym voisit kyllä jättää ihan suosiolla väliin.
No näin se joillakin on mutta ei siinä mitään, silloin ostetaan se kallein ja päivitetään tiheään. Ehkä tässä kädenväännössä kannattaisi miettiä kuitenkin sitä isoa porukkaa, joille ihan oikeasti tuo vanhallakin emolevyllä ajelu ja siihen kenties uuden prossan läiskääminen on ihan validi polku. Muutenkin @hkultala on oikeassa sen suhteen että levyjen/verkon yli tehtävät suuret datasiirrot ovat malliesimerkki huonosta suunnittelusta. Aika paljon tätä hölmöilyä on tehty ihan suurissakin yritysympäristöissä ja vasta nyt on alettu heräämään että se datan siirto itse asiassa maksaa lukuisilla mittareilla mitattuna (cpu-syklit, tietoliikennesatsaukset, levytilan kertautumiset, salaukset...) ja paljon. Päälle tulee sitten vielä epäsuorat kulut/haitat eli esim. latenssiviiveet, datan koherenttius, hallinta, ylläpito. Järkevällä suunnittelulla se kerralla siirrettävän datan määrä on minimaalinen, siirto voidaan tehdä taustalla huomaamattomasti mieluusti osissa, ja siirtomatkat lyhyitä.

Kotielämässä pätee samat lainalaisuudet eli se siirtely on usein typerää ja turhaa. Jonkun pelin latausajat voi hieman lyhentyä tai joku raskas video-editointi, joka ei mahdu muistiin...nääh, ei kyllä pahemmin mieleen tule käyttökelpoisia esimerkkejä. Isoimmat perustallaajan paketit on nykyään pelejä, jotka voivat viedä sen satakin gigatavua, mutta näitä lataillaan sitten hartaudella Steamista ja asennetaan kerran. Omalta SSD:ltä kyllä latautuu kaikki uusimmatkin pelit niin vikkelästi etten ehdi edes miettiä haluaisinko sitä nopeammaksi.

Ja sitten toinen mieleen tullut aihe kun lueskelin tätä:
ARM julkaisi Cortex-A76-prosessoriytimet, Mali-G76-grafiikkaohjaimen ja Mali-V76-videoprosessorin - io-tech.fi
Siis muiden lisäksi ARM on luukuttamassa nyt 7nm-prosessin piirejä. Kait nuo GF:n ja TMSC:n prosessit alkaa sitten olla ihan oikeastikin sen verran hyvällä mallilla että useampi taho uskaltaa niitä jo markkinoida tosissaan. Intelin 10nm vastannee kilpailijoiden 7nm:ää, mutta mitä hemmettiä Intel oikein sählää kun muut tulee nyt heittämällä rinnalle tai jopa ohi.
 
Viimeksi muokattu:
Intelin 10nm vastannee kilpailijoiden 7nm:ää, mutta mitä hemmettiä Intel oikein sählää kun muut tulee nyt heittämällä rinnalle tai jopa ohi.

Jossain oli juttuu että Intel mokasi siinä että lähtivät liian agressiivista shrinkkii hakemaan. Intelin 14nm mentiin jo todella agressiivisella otteella ja jos en väärin muista niin intelin tavoite 10nm kanssa oli vieläkin kunnianhimoisempi ja se kusee nyt kintuille.
 
Mielenkiintoisia huhuja pyörii kyllä loppuvuoden 2018 ja alkuvuoden 2019 prossuista. Pitäisiköhän sittenkin harkita tuon 2700X palautusta ja sinnitellä vielä yksi vuosi SB i7:lla.. Jo nuo Zen2 huhut vaikuttavat aikas hyviltä, kun ilmeisesti 5Ghz onnistuisi silläkin ja huhutut teholisäykset kuulostavat melko merkittäviltä. Ja sitten toki vielä Intelin vastineet..
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 380
Viestejä
4 549 125
Jäsenet
74 978
Uusin jäsen
Omi77

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom