Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
Intteli on pelipuolella ainoastaan kellojen takia edellä.

Ja tämähän ei pidä paikkaansa. Intel on pelipuolella edellä muistiviiveiden takia. Toki ero kasvaa entisestään suurempien kellojen ansioista.

Hardware Unboxed testasi i9-9900k vs. R7 3700X vs R9 3900X (4+4 corea käytössä) ja kaikki prosessorit lukittuna 4.0GHz kelloille ja samalla 3200MHz muistilla.

9900K oli peleissä nopeampi kuin Ryzenit ja 3900X oli nopeampi kuin 3700X. (CCD - > IO-die muistikaista on lukupuolella 32bit ja kirjoituspuolella 16bit. 3900X:ssä kun on kaksi CCD:tä on muistikaistaa tuplaten 3700X:ään nähden. Tuon takia 3900X on hieman nopeampi...)

Kaikessa muussa taas Ryzenit oli selvästi Inteliä edellä. (Cinebench R20 Multicore 14% nopeampi, Single core 13%, V-Ray 3900X 6% nopeampi kuin 9900k ja 2% nopeampi kuin 3700X)

 
Hetkinen mikä ero noilla 3700x ja 3900x oli muu kuin ytimien määrä?
3900X:ssä on paketissa kaksi chiplettiä, mikä mahdollistaisi max. 16-ytimisen prosessorin, siinä missä 3700X sisältää vain yhden, mikä riittää kahdeksaan ytimeen.
 
Ja koska chiplet - > IO-die välillä on yksi 16bit linja muistikirjoitusta varten 3900X on joissakin tilanteissa nopeampi koska, siinä on molemmilta chipleteiltä oma linja. Teoriassa kaistaa on kaksinkertainen määrä.
 
9900K oli peleissä nopeampi kuin Ryzenit


Graafit vain katsoin pikakelauksella.

Kuitenkin jos nyt oikein katsoin niin 1% minimeissä tuli Intelille (vs 3900x) 1 tappio, 1 tasapeli, ja 2 kiikun kaakun tasapeliä mittaustarkkuuden rajoissa, kuudesta testatusta pelistä. Erot ei ole kovin isoja mutta Inteli oli parempi testatuissa peleissä.

Merkitystä on silloin kun fps minimit jää alle sataseen ja niitähän pelejä tulee vuosien mittaan aina lisää.
 
Graafit vain katsoin pikakelauksella.

Kuitenkin jos nyt oikein katsoin niin 1% minimeissä tuli Intelille (vs 3900x) 1 tappio, 1 tasapeli, ja 2 kiikun kaakun tasapeliä mittaustarkkuuden rajoissa, kuudesta testatusta pelistä. Erot ei ole kovin isoja mutta Inteli oli parempi testatuissa peleissä.

Merkitystä on silloin kun fps minimit jää alle sataseen ja niitähän pelejä tulee vuosien mittaan aina lisää.

1% low erot:
Battlefield V: Intel 9% nopeampi
Far Cry New Dawn: Intel 10% nopeampi
Total War: Three Kingdoms: Intel 3% nopeampi
World War Z: Tasapeli
World of Tanks: AMD 4% nopeampi
Rainbow Six Siege: Tasapeli

Todella paljon lähempänä Zen 2 on mitä Zen+, mutta hieman on Intel edellä vielä. Saa nähdä tuleeko Zen 3 muuttamaan tilannetta...
 
Ensinnäkin, kun keskustellaan suunnitteluratkaisun hyvistä ja huonoista puolista, logiikka että voidaan täysin ignorata AMDn suunnitteluratkaisun negatiiviset puolet, koska "kilpailija on ehkä tekemässä tulevaisuudessa samanlaiset ratkaisun jolloin sillä on ehkä edessään sama negatiiviset puolet" on melkoisen typerä ja värittynyt.

Eihän niitä kukaan ole ignoorannut vaan mielestäni täällä on ollut aika vallitsevana mielipiteenä että AMD on päätynyt ratkaisuun jossa on tiettyjä heikkouksia, mutta hyödyt on suuremmat kuin ne heikkoudet.

Se että keskustelussa käytetään jotain lapsellisia ilkkumistermejä kertoo lähinnä keskustelijan tasosta ja haluttomuudesta pysyä asia-argumenteissa.

Ei vaan se kertoo siitä että ihmettelen edelleen että miksi intelin mielestä AMD:n ratkaisu oli niin huono että piti oikein alkaa piikitellä asialla kun kuitenkin itse sitten päätyvät jotakuinkin samanlaiseen ratkaisuun.

Eiköhän sille ole tehnyt emolevyjä useammat palvelinvalmistajat. Niitä van ei myydä erillään vaan vain kokonaisen koneen mukana. Koska kukaan ei osta yli kymppitonnin prossua ja sille emolevyä irrallisena verkkokauppa.com:sta, vaan tilataan aina kokonainen kon. Tai sitten jos joku google (joka kokoaa itse koneensa) niitä käyttää, ne ostavat ne komponentit aivan muualta kuin normaalista atk-liikkeestä, ja google käyttää esim. ihan omaa standardiaan virtalähten ja emolevyn liittämiseksi toisiinsa, ATX-standardiemot ei googlen koneissa edes toimi.

No sinulla kun tuntuu olevan kovasti fakta tietoa että kyseisillä prosessoreilla varustettuja servereitä saa ostettua niin voisitkos vaikka pari linkkiä pistää muita kuin intel itse. Esim. valmistaako HP, Dell taikka Supermicro kyseisillä romuilla palvelimia? Kun tuossa on pari isoa palvelin toimittajaa ja käsittääkseni he sanoivat ei kiitos kyseiselle romulle.

Kts. edellinen kohta

No ei se halo tuotetta muuta miksikään vaikka kuinka edellistä kohtaa lukisin.


Siinä Jimbon mietteitä tästä aiheesta ja tuo kyllä vaan vahvistaa sitä saamaani kuvaa halo tuotteesta todella vahvasti. Ja juu tiedän kyllä mitä mieltä olet kyseisen herran videoista.
Mutta siis hänen lähteen mukaan kyseistä kikotinta ei ole koskaan saanut muuta kuin erikseen tilaamalla intteliltä. Kyseinen kikotin on tehty ainoastaan ettei inttelin tuotelista näyttäisi niin pahalta verrattuna AMD:n tuotteisiin.
Eli onko halo tuotteelle enää parempaa määritelmää? :)

... mutta jos AMDllä olisi pienemmät muistiviiveet, voisi olla ettei olisi edellä edes niistä suuremmista kelloista huolimatta.

Niin sitäpä ei nyt varmuudella voida sanoa. Mutta todennäköisesti noin homma menisi.

Ja Cascade Lake-APssä vaan on jo kaksi piilastua :facepalm:

Ihan sama vaikka olisi 4 jos tuotetta ei käytännössä ole olemassa.

Niin, aivan kuin Cascade lake -APtä saa ostettua vaikka sitä ei sieltä sen verkkokauppa.com:n tai jimmsin hinnastgosta löydy. Molemmat on ihan yhtä oikeita tuotteita.

Se voi olla että joku taho noita SAATTAA johonkin jopa inteliltä tilata, mutta kyseessä ei todellakaan ole mikään yleinen tuote.

Taisi onnistua Sandy Bridge EP:stä Ivy Bridge EPhen, 8->12 ydintä

Samoin taisi onnsitua Haswell-EPstä broadwell-EPhen, 18 ->22 ydintä.

Aivan, eipä muistunut noi mieleen.

Ensin kaikkein oleellisin: RDMA ei ole välimuistikoherentti.

Jaa?

Recent advancements in high-performance networking interconnect significantly narrow the performance gap between intra-node and inter-node communications, and open up opportunities for distributed memory platforms to enforce cache coherency among distributed nodes. To this end, we propose GAM, an efficient distributed in-memory platform that provides a directory-based cache coherence protocol over remote direct memory access (RDMA).

Tais olla eka osuma kun googleen laitto "RDMA cache coherence"
http://www.vldb.org/pvldb/vol11/p1604-cai.pdf

Että mitä nyt oikein höpötät?

Melkoisen valikoivaa näkökykyä nähdä se ongelma siinä UPIn nopeudessa muttei nähdä sitä ongelmaa sen paljon hitaamman verkkolinkin nopeudessa.

Hitaamman? Onko sulla ollenkaan käsitystä millaisia nopeuksia IB linkillä voidaan toteuttaa? Se on totta että viivettä tulee mutta eipä se UPI linkkien välillä hyppiminenkään viiveetöntä ole ja kun sitten aletaan oikein kunnolla siirtämään dataa niin kyllähän toi nopeammin kyykkää kuin joku EPYC klusteri joka on leveillä IB linkeillä naitettu toisiinsa.

Tämän olen tainnut oppia jo melko samoihin aikoihin kuin milloin sinä olet oppinut lukemaan.

Asia kunnossa.

Kyllä niitä palvelinkeskuksia rakennetaan jatkuvasti ja niihin hankitaan uusia koneita.

Tuskin samaa tahtia mitä olemassa oleviin vaihdetaan uutta romua vanhan tilalle. Vai onko sinun käsitys palvelinsalista sellainen että se nakuttaa sinne hankitulla raudalla vaikka maailman tappiin ja uutta kun halutaan niin rakennetaan uusi sali ja vanha laitetaan vaikka dynamiitilla matalaksi?

Ja tämähän ei pidä paikkaansa. Intel on pelipuolella edellä muistiviiveiden takia. Toki ero kasvaa entisestään suurempien kellojen ansioista.

Tuo video on ihan julkaisun jälkeen tehty, muistaakseni noi uudet rysät on saanu pikkusen lisää pelitehoja agesa ja windows päivitysten jälkeen joita tuon videon tekohetkellä ei ollut olemassa.
Olisi mielenkiintoista jos joku tekisi vastaavan testin vaikka agesa 1004 jälkeen.
 
Tuo video on ihan julkaisun jälkeen tehty, muistaakseni noi uudet rysät on saanu pikkusen lisää pelitehoja agesa ja windows päivitysten jälkeen joita tuon videon tekohetkellä ei ollut olemassa.
Olisi mielenkiintoista jos joku tekisi vastaavan testin vaikka agesa 1004 jälkeen.

Voihan siellä pientä parantumista olla, mutta eikös suurin muutos ollut paremmat boost kellot? Nehän ei tuohon testiin vaikuta, vaikka todelliseen pelinopeuteen kylläkin.
 
Voihan siellä pientä parantumista olla, mutta eikös suurin muutos ollut paremmat boost kellot? Nehän ei tuohon testiin vaikuta, vaikka todelliseen pelinopeuteen kylläkin.

Niin en tiijä miten noi prossut käyttäytyy kun on lukittu 4GHz, onko ne siinä kuin täi tervassa vaikka core idlaa kun windowsiihan tuli muistaakseni iso muutos siihen miten nopeasti rysät herää idlestä joka voisi ehkä jonkinverran vaikuttaa tai sitten ei.
 
Eikös se muutos tullut May updaten mukana, eli varmaan on jo tuossa testissä ollut käytössä...
 
Eikös se muutos tullut May updaten mukana, eli varmaan on jo tuossa testissä ollut käytössä...
Muistaakseni uusimman tiedon mukaan se windowsin best core "tietoisuus" tulee vasta 1909 päivityksessä. Osa siitä tuli käyttöön jo versiossa 1903. Ja tuon agesa 1.0.0.4 pitäisi tuoda niitä parannuksia myös.
Tosta oli juttua noin kuukausi sitten.

Edit. Windows 10:n 1909-päivitys tuo mukanaan "Favored Core" -päivityksen

Edit 2. Tämän myötä toi HWU:n testi olisi kiva nähdä uudestaan uusilla päivityksillä sitten kun win 1909 ja agesa 1.0.0.4 on julkaistu
 
Viimeksi muokattu:
Eikös se muutos tullut May updaten mukana, eli varmaan on jo tuossa testissä ollut käytössä...

Vai oliko siinä jotakin säätöä että windowsissa tuki jo oli muttei agesassa.. Ei muista kaikkea.

EDIT: Mikä viritys se oli joka vaati piirisarjan ajureitten päivityksen?
 
Eihän niitä kukaan ole ignoorannut vaan mielestäni täällä on ollut aika vallitsevana mielipiteenä että AMD on päätynyt ratkaisuun jossa on tiettyjä heikkouksia, mutta hyödyt on suuremmat kuin ne heikkoudet.

Hyödyt AMDlle on suuremmat kuin heikkoudet. Koska AMDn resursseilla ei ole varaa kuuden eri piirin layouttaamiseen vuodessa.

Intel ei tarvi sitä "hyötyä", ettei tarvi layoutata kuutta eri piiriä vuodessa, koska intelillä on resurssit siihen eikä se myöskään tunnu intelin myyntimäärillä intelin budjetissa missään.

AMD ratkaisee ongelmaa, jota intelillä ei ole.

Ei vaan se kertoo siitä että ihmettelen edelleen että miksi intelin mielestä AMD:n ratkaisu oli niin huono että piti oikein alkaa piikitellä asialla kun kuitenkin itse sitten päätyvät jotakuinkin samanlaiseen ratkaisuun.

Intel piikitteli että käyttettiin piilastuja jotka oli "tehty työpöydälle".

Cascade Lake-AP ei koostu kahdesta "työpöytäpiiristä" van alunperinkin palvelimiin tehdyistä piilastuista.

No sinulla kun tuntuu olevan kovasti fakta tietoa että kyseisillä prosessoreilla varustettuja servereitä saa ostettua niin voisitkos vaikka pari linkkiä pistää muita kuin intel itse. Esim. valmistaako HP, Dell taikka Supermicro kyseisillä romuilla palvelimia? Kun tuossa on pari isoa palvelin toimittajaa ja käsittääkseni he sanoivat ei kiitos kyseiselle romulle.

Laitoin jo muutama viesti takaperin yhden.

No ei se halo tuotetta muuta miksikään vaikka kuinka edellistä kohtaa lukisin.

Siinä Jimbon mietteitä tästä aiheesta ja tuo kyllä vaan vahvistaa sitä saamaani kuvaa halo tuotteesta todella vahvasti. Ja juu tiedän kyllä mitä mieltä olet kyseisen herran videoista.
Mutta siis hänen lähteen mukaan kyseistä kikotinta ei ole koskaan saanut muuta kuin erikseen tilaamalla intteliltä.
[/quote]

No eipä niitä ilmaiseksi kadulla jaa. Kaikki myynnissä olevat tuotteet pitää jonkun tilata siltä firmalta joka niitä valmistaa.

Kyseinen kikotin on tehty ainoastaan ettei inttelin tuotelista näyttäisi niin pahalta verrattuna AMD:n tuotteisiin.
Eli onko halo tuotteelle enää parempaa määritelmää? :)

Lähde: epämääräinen video tyypiltä, jolla on paljon enemmän into toistella huhuja kuin oikeaa asiantuntemusta mihinkään mistä paasaa.

Niin sitäpä ei nyt varmuudella voida sanoa. Mutta todennäköisesti noin homma menisi.

Ihan sama vaikka olisi 4 jos tuotetta ei käytännössä ole olemassa.

Se voi olla että joku taho noita SAATTAA johonkin jopa inteliltä tilata, mutta kyseessä ei todellakaan ole mikään yleinen tuote.

Ei ole yleinen, mutta on myynnissä oleva tuote. Atomipommiakaan tai B-2stakaan ei ole olemassa, jos vain yleiset tuotteet lasketaan.

Jaa?

Recent advancements in high-performance networking interconnect significantly narrow the performance gap between intra-node and inter-node communications, and open up opportunities for distributed memory platforms to enforce cache coherency among distributed nodes. To this end, we propose GAM, an efficient distributed in-memory platform that provides a directory-based cache coherence protocol over remote direct memory access (RDMA).

Tais olla eka osuma kun googleen laitto "RDMA cache coherence"
http://www.vldb.org/pvldb/vol11/p1604-cai.pdf

Että mitä nyt oikein höpötät?

Tuossa paperissa ehdotetaan välimuistikoherenttiuden lisäämistä RDMAhan.

Hitaamman? Onko sulla ollenkaan käsitystä millaisia nopeuksia IB linkillä voidaan toteuttaa?
Se on totta että viivettä tulee mutta eipä se UPI linkkien välillä hyppiminenkään viiveetöntä ole ja kun sitten aletaan oikein kunnolla siirtämään dataa niin kyllähän toi nopeammin kyykkää kuin joku EPYC klusteri joka on leveillä IB linkeillä naitettu toisiinsa.

Ei ainakaan yhtään sen suurempia todellisia nopeuksia kuin mihin se väylä sen verkkokortin ja prosessorin välillä kykenee.

Ja kun se väylä sen prosessorin ja verkkokortin välillä ei ole välimuistikoherentti, ei siitä kokonaisuudestakaan saa millään välimuistikoherenttia.

Ja sen RDMAn käytännön viiveisiin muuten vaikuttaa selvästi myös se, tukeeko alusta DDIO:ta vai ei. Arvaa kumpi tukee DDIOta, Xeon vai EPYC.
 
Viimeksi muokattu:
Ja koska chiplet - > IO-die välillä on yksi 16bit linja muistikirjoitusta varten 3900X on joissakin tilanteissa nopeampi koska, siinä on molemmilta chipleteiltä oma linja. Teoriassa kaistaa on kaksinkertainen määrä.

Jokos se selvis miksi muistin kopiointi on 3000 sarjassa yhdellä chipletillä nopeampaa kuin pelkkä kirjoitus?
 
Jokos se selvis miksi muistin kopiointi on 3000 sarjassa yhdellä chipletillä nopeampaa kuin pelkkä kirjoitus?
Muistin kirjoittamista ei tyypilliseti tehdä moderneilla kääntäjillä käännetyissä ohjelmissa tolla write komennotlla, vaan käytetään tota copy komentoa. Ne paikat joissa sitä edelleen käytettäisiin ei saturoi tota kaistaa kuitenkaan. Tossa 4 GHz testissä 3900x 4+4 tilassa on nopeampi sen kaksinkertaisen cachen takia, eikä minkään täysin merkityksettömän ram write nopeuden takia. AMD optimoi ton IF linkin kaistaa siten että noille yleisesti käytetyille read ja copy komennoille on tuplakaista kirjoituskomentoon nähden, jonka takia muistikaistan saa saturoitua write käskyillä vasta kahdella chipletillä.

AMD vois varmaan halutessaan tehdä jonkun tulkkauksen prosessorin puolella joka muuttaisi noi write käskyt vastaaviksi copy käskyiksi ja napata se loppukin IF kaista muuhun käyttöön, mutta koska tolla on väliä vain jossain AIDA metriikoissa, niin ei niitä varmaan kiinnosta. Jotain yhteensopivuusongelmia varmaan pelkäävät.
 
Viimeksi muokattu:
Muistaakseni uusimman tiedon mukaan se windowsin best core "tietoisuus" tulee vasta 1909 päivityksessä. Osa siitä tuli käyttöön jo versiossa 1903. Ja tuon agesa 1.0.0.4 pitäisi tuoda niitä parannuksia myös.
Tosta oli juttua noin kuukausi sitten.

Edit. Windows 10:n 1909-päivitys tuo mukanaan "Favored Core" -päivityksen

Edit 2. Tämän myötä toi HWU:n testi olisi kiva nähdä uudestaan uusilla päivityksillä sitten kun win 1909 ja agesa 1.0.0.4 on julkaistu

Tuohan on varmasti nopeuttanut pelisuorituskykyä jonkin verran, kun käytetään korkeimmalle boostaavaa corea, mutta jos kellot on lukittu niin ei tuolla ole mitään vaikutusta.
 
Muistin kirjoittamista ei tyypilliseti tehdä moderneilla kääntäjillä käännetyissä ohjelmissa tolla write komennotlla, vaan käytetään tota copy komentoa. Ne paikat joissa sitä edelleen käytettäisiin ei saturoi tota kaistaa kuitenkaan.

Näin varmastikin, mutta kun katsoi sitä IODD slideä missä oli mainittu 32bit väylä luvulle ja 16bit väylä kirjoitukselle, ei voi oikein ymmärtää miten hitossa muistin kopioinnin tapauksessa tuo rajoite on kierretty. Jos kirjoitus väylä on puolet kapeampi, niin pitäisi kaikenjärjen mukaan tuon iskeä MYÖS kopioinnissa eikä pelkästään kirjoituksessa.
 
Näin varmastikin, mutta kun katsoi sitä IODD slideä missä oli mainittu 32bit väylä luvulle ja 16bit väylä kirjoitukselle, ei voi oikein ymmärtää miten hitossa muistin kopioinnin tapauksessa tuo rajoite on kierretty. Jos kirjoitus väylä on puolet kapeampi, niin pitäisi kaikenjärjen mukaan tuon iskeä MYÖS kopioinnissa eikä pelkästään kirjoituksessa.
Kopioinnille on oma 32bit väylä.
Edit: vai puhunkohan mä nyt ihan potaskaa. Pitääpi tarkistaa.

edit2: juu ei. Luulisin ero tulee siitä että copy käskyissä on vaan muistiosoitteet eikä itse dataa toisin kuin write käskyissä ja siksi niillä saa korkeamman kirjoituskaistan aikaiseksi tsjp. Eiköhän hkultala tuu kohta kertomaan että ei tiedetä mistään mitään ja mihin toi oikeesti perustuu.
 
Viimeksi muokattu:
Ei oikein nykyiset ryzenit vakuuttaneet niin "päivittyi" käyttökoneen i7-8700K setti -> i9-7960X settiin. Samalle X299 emolevylle kun saa sitten tarvittaessa tuoretta i9-10xxx prossua ja käytetyt rojut lähti reilusti alle vastaavan 3900X setin hinnalla :hungry:
Prossu kulkee vakiona just sen mitä kuuluukin, käy viileänä ja kellotusvaraakin tuntuis olevan jonkin verran :rolleyes:
 
Ei oikein nykyiset ryzenit vakuuttaneet niin "päivittyi" käyttökoneen i7-8700K setti -> i9-7960X settiin. Samalle X299 emolevylle kun saa sitten tarvittaessa tuoretta i9-10xxx prossua ja käytetyt rojut lähti reilusti alle vastaavan 3900X setin hinnalla :hungry:
Prossu kulkee vakiona just sen mitä kuuluukin, käy viileänä ja kellotusvaraakin tuntuis olevan jonkin verran :rolleyes:

Nuo 2066-prosessorit ovat ottaneet sen verran hintahittiä, että nyt niitä voi käytettyjen lisäksi myös uutena ns. suorin naamoin harkita etenkin jos niille PCIe-väylille on käyttöä:

  • Vastaavan tasoiset emolevyt eivät ole juuri sen kalliimpia kuin AM4:lle. Tietysti joku 3700X menee vähän heikommallakin virransyötöllä ja sitä myöten halvemmalla emolevyllä ja käyttökelpoisen coolerin saa samaan hintaan.
  • 8-ytiminen 9800X irtoaa alle 400 € uutena eli hinta tehoihin nähden suunnilleen linjassa 3700X/3800X/9700K/9900K:hon verrattuna. Isommat ydinmäärät ovat vähän oudosti hinnoiteltuja, hinta per core nousee etenkin 10-ytimisellä (hinta lähemmäs 600 €), tilanne tasaantuu isommilla ydinmäärillä.
  • Jos on tarvetta I/O:lle ja PCIe-väylille (esim. nippu NVMe-lättyjä, verkkokortit, useampi näyttis) niin niitä piisaa.
  • Jos on tarvetta rankemmalle muistikaistalle niin quad channelistakaan ei ole haittaa.
Jos itselläni ei olisi jo 3700X:ää vaan olisin päivittämässä esim. 6700K/7700K:sta niin tuo olisi täysin pätevä vaihtoehto aivan kuten tekemäsi käytettyjen kohtuuhintaisten kamojen hankkiminen. Pelitehoa noissa on riittävästi, joskaan 9900K:lle ei matalemmilla kelloilla pärjätä. Kilpailu on hyvästä ja ei voi kuluttajanäkökulmasta olla kuin tyytyväinen, että molemmilla valmistajilla on useampi hinta/tehosuhteeltaan pätevä alusta tarjota riippuen omista mieltymyksistä. :tup:
 
Hyödyt AMDlle on suuremmat kuin heikkoudet. Koska AMDn resursseilla ei ole varaa kuuden eri piirin layouttaamiseen vuodessa.

Hyödyt on myös kuluttajille näkyvät. Juuri AMD:n ratkaisun takia kuluttajat saa myös nauttia huomattavan paljon edullisemmista tuotteista mitä intteli tarjosi.

AMD ratkaisee ongelmaa, jota intelillä ei ole.

64-coren taikka suurempaa monoliittista inttel prossua odotellessa.

Ei ole yleinen, mutta on myynnissä oleva tuote. Atomipommiakaan tai B-2stakaan ei ole olemassa, jos vain yleiset tuotteet lasketaan.

Jahas. Maalitolppien siirtely alkoi. Ja mistäs atomipommeja ja B-2 voi ostaa?

No eipä niitä ilmaiseksi kadulla jaa. Kaikki myynnissä olevat tuotteet pitää jonkun tilata siltä firmalta joka niitä valmistaa.

Huoh... Kyllä taas tekeydyt oikein typeräksi. Ihan turhaa jeesustelua taas. Olen 99% varma että mikäli itte sattuisin pyörittämään jotain businesta ja kokisin että tarvitsisin JUST tuollaisen inttelin romun niin vaikka rahaa löytyisi niin en sellaista saisi hankittua koska niitä pitää ilmeisesti hankkia hiukan enemmän kuin yksi serveri että edes intteliä itseään kiinnostaa alkaa rakentaa kyseistä katiskaa.
Ja mikähän kyseisten katiskojen toimitusaika mahtaa olla, voi olla että on sen verran pitkä aika että sinä aikana olisi jollain EPYC:llä jo ehtinyt laskeskella melkoisen kaulan.

Tuossa paperissa ehdotetaan välimuistikoherenttiuden lisäämistä RDMAhan.

Noita papereita on muitakin jossa aihetta käsitellään ja koska testejä on kyhetty tekemään niin jotain virityksiä on jo olemassa. En yhtään ihmettelisi vaikka useammallakin taholla olisi homma jo käytössä. Ei ne yleensä hirveästi huutele maailmalle että mitä virityksiä on tehty ns. talon sisäiseen käyttöön.

Ei ainakaan yhtään sen suurempia todellisia nopeuksia kuin mihin se väylä sen verkkokortin ja prosessorin välillä kykenee.

Mutta nopeampi reilusti kuin UPI linkki.

Ja kun se väylä sen prosessorin ja verkkokortin välillä ei ole välimuistikoherentti, ei siitä kokonaisuudestakaan saa millään välimuistikoherenttia.

Sehän on väylä jossa voidaan siirtää vaikka mitä tietoa kunhan käyttöjärjestelmä vaan sitä tukee.

Nyt kun tässä on tällaista esinahanvenyttely kisaa käyty niin tuli mieleen että eihän mikään estäisi AMD:tä noin teoriassa tukemasta jotain 8 socketin palvelinta. Romessa on 4 xDMI linkkiä vs. inttelin 3 UPI linkkiä ja yksi xDMI linkki on jo huomattavasti nopeampi kuin UPI linkki.
Ihan samanlaisen sötöksen AMD voisi halutessaan tehdä kuin toi inttelin 8 socket ja voisi vielä roiskia hiukan lisää linkkejä tuonne väliin missä tuossa inttelin räpellyksessä on selvästi tukkoa.
Mitäs tuohon tulisi... 64 muistokanavaa ja 512 PCI-e 4.0 väylää ja 512 corea. Mutta kuten täällä on jo sinullekin kerrottu niin ei noille 8 soketin servereille ole markkinoita.
 
AMD prosessorit huomattavasti tietoturvallisempia kuin Intelin prosessorit laajassa tietoturva analyysissä:

Intel vs AMD Processor Security: Who Makes the Safest CPUs?
Intel vs AMD Processor Security: Who Makes the Safest CPUs? | Tom's Hardware

Tiivistelmä tuloksista (raksi merkitsee analyysin voittajaa jos molemmilla raksi tasapeli):
tes11.jpg
 
Netflix, jolla on satojamiljoonia ihmisiä palvelevat valtavat serverifarmit ovat siirtymässä Intelin servereistä AMD pohjaisiin ratkaisuihin:
NETFLIX Evaluating Replacing Intel With AMD EPYC Processors, Single EPYC Compared To Dual Socket Xeon

Netflix näyttää saavan AMD pohjaisesta ratkaisuista enemmän videostreemaus tehoa irti murto-osalla siitä hinnasta mitä sama maksaisi Intel pohjaisella ratkaisulla. Netflix siis liittyy Amazonin, Facebookin rinnalle jättiyrityksiä jotka vaihtavat Intelistä AMD pohjaisiin servereihin. AMD on jo joutunut tekemään muutoksia tuotantoon, koska kysyntä on niin kovaa EPYC prosessoreilla, että tarjonta ei pysty enää vastaamaan kysyntään kun kaikki mitä valmistetaan myydään heti. Tästä syystä ilmeisesti myös Threadripperit kuluttajapuolelle ovat myöhästyneet, koska kaikki tuotantokapasiteetti on käytössä.
 
hkultala sanoi:
Ja kun se väylä sen prosessorin ja verkkokortin välillä ei ole välimuistikoherentti, ei siitä kokonaisuudestakaan saa millään välimuistikoherenttia.
Sehän on väylä jossa voidaan siirtää vaikka mitä tietoa kunhan käyttöjärjestelmä vaan sitä tukee.

:facepalm:

Välimuistikoherenttius on asia, jonka toteuttaa rauta, ei käyttis.

Ja se toimii (nykyprosessoreilla) 64 tavun välimuistilohkoilla. Käyttiksen hallitsema virtuaalimuisti toimii (vähintään) neljän kilotavun sivuilla. Käyttiksellä ei ole mitään (virallista tai nopeaa) keinoa tietää, mitä sieltä välimuistista löytyy. (toki sitä voi sivukanavahyökkäyksillä onkia, mutta suorituskyky tällöin on aivan järjettömän kamala)

Nyt kun tässä on tällaista esinahanvenyttely kisaa käyty niin tuli mieleen että eihän mikään estäisi AMD:tä noin teoriassa tukemasta jotain 8 socketin palvelinta. Romessa on 4 xDMI linkkiä vs. inttelin 3 UPI linkkiä ja yksi xDMI linkki on jo huomattavasti nopeampi kuin UPI linkki.

Sen estää esimerkiksi väylien reititysprotokolla.

Se, että johdot voi yhdistää toisiinsa ei paljoa lohduta, jos ei saada sovittua, mitä mikäkin osoite kenellekin tarkoittaa, ja mistä suunnasta mikäkin osoite löytyy.

Ja jos se reititysprotokolla olisi toteutettu tukemaan kahdeksaa sokettia, se tuki niille kahdeksalle soketille hyvin todennäköisesti mainittaisiin kyllä prossun spekseissä.

Ihan samanlaisen sötöksen AMD voisi halutessaan tehdä kuin toi inttelin 8 socket ja voisi vielä roiskia hiukan lisää linkkejä tuonne väliin missä tuossa inttelin räpellyksessä on selvästi tukkoa.
Mitäs tuohon tulisi... 64 muistokanavaa ja 512 PCI-e 4.0 väylää ja 512 corea. Mutta kuten täällä on jo sinullekin kerrottu niin ei noille 8 soketin servereille ole markkinoita.

Ei voisi, kun väyläohjaimet ei osaa reitittää sitä dataa.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: jsa
Sinänsä aika turhaa tämä 4-8s optioista keskustelu, kun ei ne ilmeisesti edes inteliä kiinnosta enää. Ice lakessa saanee enää 2s systeemin aikaiseksi.
Asuksen dia paljastaa tietoja Intelin tulevista Ice Lake- ja Cooper Lake -palvelinprosessoreista

Mitenköhän meinaavat pärjätä 2x38c kokonaisuudella AMD:n 2x64c kokonaisuutta vastaan? Toi 2x38 lienee kans joku neljän NUMA noodin viritys ja siten lähtökohtaisesti heikompi moneen käyttöön. Pcie väyliä ovat sentään saamassa jo jopa puolet siitä mitä Epyc tarjoaa.
 
Huoh... Kyllä taas tekeydyt oikein typeräksi. Ihan turhaa jeesustelua taas.

Pitää vääntää rautalankaa kun ei muuten tunnu menevän perille. Tosin ei näköjään mene perille edes rautalankaa vääntämällä.

Olen 99% varma että mikäli itte sattuisin pyörittämään jotain businesta ja kokisin että tarvitsisin JUST tuollaisen inttelin romun niin vaikka rahaa löytyisi niin en sellaista saisi hankittua koska niitä pitää ilmeisesti hankkia hiukan enemmän kuin yksi serveri että edes intteliä itseään kiinnostaa alkaa rakentaa kyseistä katiskaa.
Ja mikähän kyseisten katiskojen toimitusaika mahtaa olla, voi olla että on sen verran pitkä aika että sinä aikana olisi jollain EPYC:llä jo ehtinyt laskeskella melkoisen kaulan.

Edelleen sekoilet sen kanssa ettet ymmärrä mikä ero on ostaa pelkkä prosessori ja koko palvelinkone :facepalm:

Niitä palvelinkoneita voi tilata ihan yksittäisiä kappaleita firmoilta jotka niitä rakentaa. Ne palvelinkoneita rakentavat firmat vaan tilaa niitä prossuja suoraan inteliltä.

Tuolta voi tilata tuollaisen koneen, eikä sivulla puhuta mitään siitä että niitä pitäisi tilata monta kerralla.

https://www.aspsys.com/server-list/intel-s9200wk-server/

Ja se, että olet asiasta "99% varma" kertoo lähinnä siitä, että arvostelykykysi omasta tietämyksestäsi heittää todella pahasti. Kannattaa miettitä tätä siinä vaiheessa kun seuraavan kerran olet "99% varma" jostain asiasta.
 
Netflix, jolla on satojamiljoonia ihmisiä palvelevat valtavat serverifarmit ovat siirtymässä Intelin servereistä AMD pohjaisiin ratkaisuihin:
NETFLIX Evaluating Replacing Intel With AMD EPYC Processors, Single EPYC Compared To Dual Socket Xeon

Luetaan se juttu mihin linkataan, tai edes joka sana siitä otsikosta:

Oleellinen sana on Evaluating.

Netflix näyttää saavan AMD pohjaisesta ratkaisuista enemmän videostreemaus tehoa irti murto-osalla siitä hinnasta mitä sama maksaisi Intel pohjaisella ratkaisulla.

Jospa nyt lukisit sen linkkaamasi artikkelin etkä keksisi omia höpöhöpöjä.

wccftechin linkattu artikkeli sanoi:
Since both the EPYC part and Intel Xeon parts have similar TCOs (Total Cost of Ownership), this is essentially an exercise in meticulous technical evaluation.

Ja noissa benchmarkeissa tosiaan AMDn piiri antoi 1.5% paremman suorituskyvyn.

Eli siis, suurin piirtein samalla hinnalla 1.5% suorituskykyä lisää AMDn prossuilla

Netflix siis liittyy Amazonin, Facebookin rinnalle jättiyrityksiä jotka vaihtavat Intelistä AMD pohjaisiin servereihin.

:facepalm:

Ei, vaan mahdollisesti hankkivat AMD-pohjaisia palvelimia intel-pohjaisdten palvelimien LISÄKSI.

AMD on jo joutunut tekemään muutoksia tuotantoon, koska kysyntä on niin kovaa EPYC prosessoreilla, että tarjonta ei pysty enää vastaamaan kysyntään kun kaikki mitä valmistetaan myydään heti.

Mistähän muutoksista nyt oikein puhut? Vai heitteletkö taas mutua hatusta?

Tästä syystä ilmeisesti myös Threadripperit kuluttajapuolelle ovat myöhästyneet, koska kaikki tuotantokapasiteetti on käytössä.

Threadripperit eivät ole myöhästyneet, vaan niitä varten tehtiin uusi piirisarja ja uusi kanta(jotta saadaan enemmän kaistaa sinne piirisarjalle), ja sen uuden piirisarjan (ja mahdollisesti myös uuden pakettin tulevan IO-piirin) kehittämisessä kesti jonkin aikaa, jonka takia ne julkaistiin myöhemmin kuin EPYCit ja normli-ryzenit.

Ja vielä tästä netflixin käyttötapauksesta:

Netflix ei tarvi "tehoa" vaan kaistaa. Huomaa hyvin siitä, mitä prossuja harkitsevat; Romesta testataan vain 32 ytimen mallia, siinäkin on tarpeeksi laskentatehoa netflixin tarpeisiin.
 
Viimeksi muokattu:
Hyviä psykooseja jengillä, tässä triidissä on aina hauska vierailla ja ihastella hkultalan lehmänhermoja kun selittää asioita auki.

Jottei ihan asiattomaksi mene, niin onko vielä näkynyt mitään vuotoja uusien threadripper emolevyjen hinnoista? Hirvee polte ois tuohon uuteen 24c/48t threadripperiin, mutta nyt muutamassa tubevideossa (GN mm.) on arveltu että emolevyt tulevat olemaan todella kalliita. Puhutaankohan tässä 500e+ vai 1000e+ hintaluokasta?

Sinänsä harmi jos emot tärähtää kalliiksi. Sain rakennettua mun 1950x x399 striimikoneen 'halvalla', koska tähän sai asrockilta pirkka-emon joka maksoi 200e ja prossunkin käytettynä. Onko AMD antanu mitään lausuntoja siitä että tuleeko tälle kannalle nyt sitten vielä joku prossu-sukupolvi näiden nyt tulossa olevien jälkeen vai meneekö "inteliksi", jos 'hinnat alkaen' emot maksaa yli 500e tai jopa yli 1000e niin ois kiva kyllä jos sais sitten prossua päivitellä muutaman sukupolven.
 
Hyviä psykooseja jengillä, tässä triidissä on aina hauska vierailla ja ihastella hkultalan lehmänhermoja kun selittää asioita auki.

Jottei ihan asiattomaksi mene, niin onko vielä näkynyt mitään vuotoja uusien threadripper emolevyjen hinnoista? Hirvee polte ois tuohon uuteen 24c/48t threadripperiin, mutta nyt muutamassa tubevideossa (GN mm.) on arveltu että emolevyt tulevat olemaan todella kalliita. Puhutaankohan tässä 500e+ vai 1000e+ hintaluokasta?

Sinänsä harmi jos emot tärähtää kalliiksi. Sain rakennettua mun 1950x x399 striimikoneen 'halvalla', koska tähän sai asrockilta pirkka-emon joka maksoi 200e ja prossunkin käytettynä. Onko AMD antanu mitään lausuntoja siitä että tuleeko tälle kannalle nyt sitten vielä joku prossu-sukupolvi näiden nyt tulossa olevien jälkeen vai meneekö "inteliksi", jos 'hinnat alkaen' emot maksaa yli 500e tai jopa yli 1000e niin ois kiva kyllä jos sais sitten prossua päivitellä muutaman sukupolven.
Sen perusteella miltä nuo julkistetut TRX40 -emot näyttävät, niin tuskin saa halvintakaan alle 500€. Kalleimmat ovat varmaan pitkälti tonnin huonommalla puolella tai liki 2000€.

Jos nyt vertaa Intelin ja tulevien TR:en hintaeroa emo+prosessori -kombinaatiolla, niin:
- 18 core 9980XE (1020€) (+ esim.) ASRock X299 Taichi XE 213€ = 1233€ (i9-10980 hiukan enemmän)
- 24 core TR 3960X (arviolta 1500€) + emolevy (arvio 500€) = 2000€

3960x tarjoaa enemmän suorituskykyä, mutta tuolla vajaan 800€ hintaerolla saa esimerkiksi (hieman pyöristäen)
- 2 kpl 14TB kovalevyä, tai
- 2080 Super -näyttiksen, tai
- 2080 näyttis + 10TB kovalevyn, tai
- (melkein) 55-tuumaisen OLED-television.

Taisi AMD hinnoitella TR:t minun kannaltani ulos.
:(
Ryzen 3950x -ratkaisu pitää vielä analysoida, mutta HEDT:n olisin halunnut.
 
Sen perusteella miltä nuo julkistetut TRX40 -emot näyttävät, niin tuskin saa halvintakaan alle 500€. Kalleimmat ovat varmaan pitkälti tonnin huonommalla puolella tai liki 2000€.
Itse kyllä veikkaan, että halvimmat ovat yli 500€, mutta lähempänä viittäsataa kuin tonnia. Tämän perustan X470 <-> X570 -hintaeroon.
 
Sen perusteella miltä nuo julkistetut TRX40 -emot näyttävät, niin tuskin saa halvintakaan alle 500€. Kalleimmat ovat varmaan pitkälti tonnin huonommalla puolella tai liki 2000€.

Jos nyt vertaa Intelin ja tulevien TR:en hintaeroa emo+prosessori -kombinaatiolla, niin:
- 18 core 9980XE (1020€) (+ esim.) ASRock X299 Taichi XE 213€ = 1233€ (i9-10980 hiukan enemmän)
- 24 core TR 3960X (arviolta 1500€) + emolevy (arvio 500€) = 2000€

3960x tarjoaa enemmän suorituskykyä, mutta tuolla vajaan 800€ hintaerolla saa esimerkiksi (hieman pyöristäen)
- 2 kpl 14TB kovalevyä, tai
- 2080 Super -näyttiksen, tai
- 2080 näyttis + 10TB kovalevyn, tai
- (melkein) 55-tuumaisen OLED-television.

Taisi AMD hinnoitella TR:t minun kannaltani ulos.
:(
Ryzen 3950x -ratkaisu pitää vielä analysoida, mutta HEDT:n olisin halunnut.

No tätä vähän itsekin pyöritin päässä, ja kun noi arviot/huhut piirtää tota lähelle tonnin hintaa niin pistää mietityttämään. Mulle toi striimailu asettaa vaatimuksia; OBS pyörii näyttiksen päällä, ja käyttää sitä striimin koostamiseen + näyttiksen nvencillä nauhotan lokaaleja tiedostoja. Ja tätä varten on sit nvme levy/jä joille nauhotellaan. Kaappaan kuvaa pelikoneesta kaapparikortilla 1440p 144fps, sekin siis laajennus kortilla. Lisäksi toinen kaapparikortti kameroita varten.

Eli pcie-kaistoja tarvitaan, ja luulen että am4 alusta alkaa siinä kohtaa ahdistamaan vaikka sinänsä prossuna 3950x ois varmasti upgrade 1950x:stä.
 
Kohtuullista lotto tms. voittoa odotellen ja sitten alkaa päivitys
312735-ryzen9-generic-water-cooler-1260x709.jpg

Optimoitu neste jäähdytykseen
Pariliitä Ryzen™ 9 3950X neste jäähdytys järjestelmällä vertaansa vailla olevalle suoritus kyvylle

Opi lisää



AMD Ryzen™ 9 3950X
 
Ja noissa benchmarkeissa tosiaan AMDn piiri antoi 1.5% paremman suorituskyvyn.

Eli siis, suurin piirtein samalla hinnalla 1.5% suorituskykyä lisää AMDn prossuilla

Ei serveri farmin investointi ja ylläpitokuluja tuolla tavalla lasketa. AMD ja Intelin serverifarmien hinta kaikkine kuluineen ei todellakaan ole "suurinpiirtein sama". AMD pohjainen ratkaisu on noin 25% halvempi kuin Intel pohjainen tällähetkellä. Joissain käyttötarkoituksissa AMD on 50% halvempi kuin Intel kun kaikki kulut lasketaan. Senhän takia AMD myynti on kasvanut ja Intelin laskenut. AMD varustetut serverit ovat halvempia ne kuluttavat huomattavasti vähemmän sähköä suorituskykyyn nähden kuin Intelin prossuilla varustetut serverit.

Twitter plans to begin using EPYC Rome in its data center infrastructure later this year. Its senior director of engineering, Jennifer Fraser, said the chips will reduce the energy consumption of its data centers. “Using the AMD EPYC 7702 processor, we can scale out our compute clusters with more cores in less space using less power, which translates to 25% lower [total cost of ownership] for Twitter.”

Google and Twitter are using AMD’s new EPYC Rome processors in their data centers – TechCrunch

Koska AMD on niin paljon halvempi kuin Intel joutuu intel tiputtamaan prosessoreidensa hintoja 50% eli puoleen aikaisemmasta tasosta:

Intel to Cut Skylake-X Refresh Pricing in Half: Report (Update)
Intel to Cut Skylake-X Pricing in Half | Tom's Hardware

Sanoohan sen nyt typerämmällekin, että hintaero kaikkine kuluineen ei voi olla väittämäsi "suurinpiirtein sama" jos Intel leikkaa hinnat puoleen. :facepalm:
 
Ei serveri farmin investointi ja ylläpitokuluja tuolla tavalla lasketa.

Mihinköhän nyt viittaa tuolla "tuolla tavalla" -kommentillasi?

Se uutisjuttu mihin ITSE LINKKASIT sanoi että TCO oli suurinpiirtein sama molemmilla.

AMD ja Intelin serverifarmien hinta kaikkine kuluineen ei todellakaan ole "suurinpiirtein sama". AMD pohjainen ratkaisu on noin 25% halvempi kuin Intel pohjainen tällähetkellä. Joissain käyttötarkoituksissa AMD on 50% halvempi kuin Intel kun kaikki kulut lasketaan. Senhän takia AMD myynti on kasvanut ja Intelin laskenut. AMD varustetut serverit ovat halvempia ne kuluttavat huomattavasti vähemmän sähköä suorituskykyyn nähden kuin Intelin prossuilla varustetut serverit.

Riippuu täysin sitä, mitä verrataan mihinkäkin.

Tuo 50% lukusi on ihan puhtaasti AMDn omaa PRää, ei minkään puolueettoman tason tekemiä benchhmarkkeja.

Valitsemalla vertailukohteet ja benchmarkit sopivasti saadaan aina suuria lukuja siihen suuntaan mihin halutaan.

Twitter plans to begin using EPYC Rome in its data center infrastructure later this year. Its senior director of engineering, Jennifer Fraser, said the chips will reduce the energy consumption of its data centers. “Using the AMD EPYC 7702 processor, we can scale out our compute clusters with more cores in less space using less power, which translates to 25% lower [total cost of ownership] for Twitter.”

Eli siis, ensiksi linkkasit innoissasi uutisjutun, jonka otsikonkin ymmärsit väärin, ja jota et ole edes lukenut, mutta sen perusteella väität täällä ties mitä paikkaansapitämätöntä, ja sitten kun sieltä uutisjutusta löytyy sisältä asiaa, joka ei tuekaan ennakkoluulojasi ja alkuperäisen viestisi sisältöä, ignoraat sieltä täysin ne sinulle epämiellyttävät kohdat ja rupeat muualta kaivelemaan juttuja jotka on (mahdollisesti oikeasti eri tilanteissa) eri mieltä sen kanssa.

(Kuitenkaan myöntämättä, että linkkaamasi juttu voisi varsinaisesti olla väärässä)

Twitter ei ole Netflix. Kaikilla on omat workloadinsa. Twitterin pitää välittää parinsadan merkin viestejä. Netflixin pitää palvella satojen megatavun tai gigatavujen videotiedostoja.

Tämä tarkoittaa sitä että vaatimukset suorituskyvylle on aika erilaiset; Netflixille paljon tärkeämpää on raaka kaistanleveys, twitter taas tarvii enemmän prosssoritehoa.

Toistetaan vielä: Alkuperäinen linkkaamasi uutinen sanoi että TCO oli suurinpiirtein sama molemmilla ja alkuperäisen linkkaamasi uutisen benchmarkit kertoi 1.5% suorituskykyerosta Netflixin workloadeilla, ei suuremmasta.



Koska AMD on niin paljon halvempi kuin Intel joutuu intel tiputtamaan prosessoreidensa hintoja 50% eli puoleen aikaisemmasta tasosta:

:facepalm:

Jospa nyt yrittäisit edes ymmärtää, mistä prosessoreista on missäkin uutisessa kyse.

Tyypillisin intelin prossu noissa palvelimissa on nykyään Cascade Lake-SP.

Skalake-X josta tuossa uutisessasi puhutaan taas on HEDT-prossu, vähemmällä ydinmäärällä, vähemmällä muistikanavamäärällä.
 
Viimeksi muokattu:
Välimuistikoherenttius on asia, jonka toteuttaa rauta, ei käyttis.

Kun niitä testejä on pystytty tekemään ja papereita asian tiimoilta kirjoiteltu niin ilmeisesti sitten on jokin keino kyseisen tiedon välittämiseen peltipurkista toiseen.

Sen estää esimerkiksi väylien reititysprotokolla.

Siksi sanoin että teoriassa. Jotain muutoksia toki tarttis tehä.

Sinänsä aika turhaa tämä 4-8s optioista keskustelu, kun ei ne ilmeisesti edes inteliä kiinnosta enää. Ice lakessa saanee enää 2s systeemin aikaiseksi.

No ei mikään ihme ettei kiinnosta kun ei noille ole juuri mitään markkinoita.

Mitenköhän meinaavat pärjätä 2x38c kokonaisuudella AMD:n 2x64c kokonaisuutta vastaan? Toi 2x38 lienee kans joku neljän NUMA noodin viritys ja siten lähtökohtaisesti heikompi moneen käyttöön. Pcie väyliä ovat sentään saamassa jo jopa puolet siitä mitä Epyc tarjoaa.

Veikkaan että toi 38-core prossu on edelleen monoliittinen. Node shrinkin takia saavat tungettua lisää coreja ja tuo 38-corea on tuskin täysi piiri vaan saantojen takia "leikattu".

Edelleen sekoilet sen kanssa ettet ymmärrä mikä ero on ostaa pelkkä prosessori ja koko palvelinkone :facepalm:

Vai että sekoilen, olen kyllä koko serverin ostamisesta keskustellut mielestäni pari viimeisintä viestiä ainakin.

Niitä palvelinkoneita voi tilata ihan yksittäisiä kappaleita firmoilta jotka niitä rakentaa. Ne palvelinkoneita rakentavat firmat vaan tilaa niitä prossuja suoraan inteliltä.

Tuolta voi tilata tuollaisen koneen, eikä sivulla puhuta mitään siitä että niitä pitäisi tilata monta kerralla.

https://www.aspsys.com/server-list/intel-s9200wk-server/

Aha eli myymällä intelin valmistamia valmiita servereitä voi kutsua serverien rakentajaksi itseään.
Intel® Server System S9256WK1HLC Compute Module

Tuo linkkaamasi putka vain jälleenmyy sitä minkä intel valmistaa. Eli edelleen odotan jotain todistetta siitä että maailmasta löytyy joku muu valmistaja joka valmistaa servereitä tuon prossun ympärille.
Sellaista nyt ei vaan ole kun ketään ei kiinnostanut alkaa tuhlaamaan resursseja moiseen.

Tuo nyt ei olisi paha. Toivottavasti tulee ilman propellia. Milloin valmistajat saa julkaista nuo emot? Asuksen sivuilla ei ainakaan vielä näkynyt mitään.

Taitaapi olla ropeli kaikissa, ainakin näin Robert jutteli Fullynerd jaksossa jossa oli vieraana.

 
Kun niitä testejä on pystytty tekemään ja papereita asian tiimoilta kirjoiteltu niin ilmeisesti sitten on jokin keino kyseisen tiedon välittämiseen peltipurkista toiseen.

Luetaan se paperi, niin se selviää sieltä:

Tuossa oli tehty oma ohjelmointirajapinta josta pitää erikseen kutsua read/write-funktiota.

Tuo ei toimi siten että vaan luetaan sitä muistia normaaleilla muistiaccesseilla.

Kaikki softat pitää erikseen kirjoittaa uusiksi käyttämään tuon mekamismeja, ja sitten ne kaikki lukukomennot menee noiden kirjastojen läpi.

Ja kun tuon mekanismeja käytetään, KAIKKI accessit dataan joka voidaan jakaa menee noiden kirjastojen läpi, vaikka se olisi paikallista. Pelkkä luku/kirjoitus muuttuukin vähintään funktiokutsuksi.

Sairaan hidasta, verrattuna siihen, että softa vaan lukee/kirjoittaa muistia ja rauta reitittää sen perille.
 
Se uutisjuttu mihin ITSE LINKKASIT sanoi että TCO oli suurinpiirtein sama molemmilla.
Toistetaan vielä: Alkuperäinen linkkaamasi uutinen sanoi että TCO oli suurinpiirtein sama molemmilla ja alkuperäisen linkkaamasi uutisen benchmarkit kertoi 1.5% suorituskykyerosta Netflixin workloadeilla, ei suuremmasta.

Ikävä sekaantua (lähes) viihdyttävään kaksin (vai kolmin?) taisteluun, olematta kenenkään puolella tai vastaan, mutta voidaanko kuitenkin myöntää, että Twitteriä koskevassa nettiartikkelissa Twitterin edustaja toteaa/väittää, että AMD EPYC 7702:llä saadaan 25% TCO-säästö, kun huomioidaan tilan ja energian säästö ytimien lukumäärään nähden?

Ja totean perään, että - vaikkakin tarkoitus on ilmeinen - artikkelista ei kuitenkaan selviä, mihin nykytilanteeseen tätä 25% säästöä Twitterillä verrataan.
 
Ikävä sekaantua (lähes) viihdyttävään kaksin (vai kolmin?) taisteluun, olematta kenenkään puolella tai vastaan, mutta voidaanko kuitenkin myöntää, että Twitteriä koskevassa nettiartikkelissa Twitterin edustaja toteaa/väittää, että AMD EPYC 7702:llä saadaan 25% TCO-säästö, kun huomioidaan tilan ja energian säästö ytimien lukumäärään nähden?

Kyllä, mutta "ytimien lukumäärään nähden" on merkityksetön mittari, kun ytimet voi olla hyvin eritehoisia.

Millä on väliä on sillä, mikä se on ajettavan workloadin suorituskykyyn nähden.

Ja Netflixin workload on sellainen, että se tarvii lähinnä paljon kaistaa. (mutta siis kaistaa, joka saadaan oikeasti käyttöön, ei väylän kaistanleveydestä laskettuja laskennallisia lukuja; DDIO auttanee tässä selvästi että intel pääsee 1.5% päähän AMDstä vaikka "laskennallista kaistaa" Intelillä on selvästi vähemmän)
 
Millä on väliä on sillä, mikä se on ajettavan workloadin suorituskykyyn nähden.

Ei mitään. Twitterin bisneksen tuotannolliset KPI:t tuskin liittyvät ytimien lukumäärään, vaan ennemminkin palveluiden käytettävyyteen, saatavuuteen ja välityskykyyn. Ja kustannuksiin, joilla tavoitteisiin päästään. Oletin tämän olen kaikille itsestäänselvyys, enkä ymmärtänyt tuota jatkuvaa jankuttamista, missä hoetaan suorituskykyä kahden erilaisen käyttötarkoituksen välillä ikään kuin se toinen olisi ainoa oikea.

Pointtini oli, eikö voisi myöntää edes sitä, että jotkut ainakin uskovat saavansa hyötyä asiasta, jota ei itse osaa arvostaa - tai on jossain toisessa käyttötarkoituksessa vähemmän merkityksellistä?

Jos luet viestini uudelleen, huomaat ehkä, että minä en väittänyt mitään. Esitin vain toiveen, että muiden, tässä tapauksessa Twitterin, mielipiteitä voisi ottaa huomioon ja jopa kunnioittaa hiukan. Siitäkin huolimatta, että artikkeli oli käytännössä AMD:n markkinointia. Mutta niinhän tuollaiset julkaisut aina ovat.

Nähtävästi kuitenkin oletin liikaa ja annan teidän nyt jatkaa keskenänne.
 
Viimeksi muokattu:
Ja vielä tästä netflixin käyttötapauksesta:

Netflix ei tarvi "tehoa" vaan kaistaa. Huomaa hyvin siitä, mitä prossuja harkitsevat; Romesta testataan vain 32 ytimen mallia, siinäkin on tarpeeksi laskentatehoa netflixin tarpeisiin.
Netflixin kokeiluista on saatavilla esitys täältä:
https://people.freebsd.org/~gallatin/talks/euro2019.pdf

Esityksestä huomataan, että tuo Netflixin kokeilu on tehty EPYCin ensimmäisellä sukupolvella - esitys on pidetty syyskuun puolen välin jälkeen, joten Netflixillä ei ole ollut mitään mahdollisuuksia tehdä testejään vielä EPYC ROME-prosessoreilla.

Ensimmäisen sukupolven EPYCin piirteitä on 4 NUMA-noodia ja tästä johtuen myös suorituskyvyn optimoimiseksi on pitänyt käyttää neljää 100 Gbitin verkkokorttia - yksi jokaista NUMA-noodia kohden.

Vastaavasti Intelin tapauksessa tuplaprossukoneessa on pitänyt käyttää kahta verkkokorttia, jottei Intelin prosessorit yhdistävä UPI-väylä mene tukkoon.

Kullakin NUMA-noodilla on myös omat NVMe-levyt ja kutakin NUMA-noodia kohden on oma virtuaalikone, joka toimii vain paikallisilla resursseilla (mahdollisuuksien mukaan). NUMA-rakenteen käyttäminen monimutkistaa Netflixin mukaan ylläpitoa, kun yhden fyysisen palvelimen sijaan pitää hallita fyysistä palvelinta sekä virtuaalikonetta per NUMA-noodi.

Koska kyse on 1. sukupolven EPYCistä on myös verkkokortti ja NVMe-levyt PCIe gen 3-väyläisiä.

Kaikesta tästä huolimatta on EPYC 7551 (1. sukupolven EPYC) yhdellä 32-core-prossulla hieman nopeampi kuin Intel kahdella 16-core-prosessorilla. Ihmettelen siis missä ne hehkuttamasi DDIO-ominaisuudet näkyvät kun ei tässä ainakaan.

Esityksestä näkee, että Netflixillä on suunnitelmissa tehdä testaukset uudelleen EPYC 7502P:llä, jolloin tarvitaan vain yksi prosessori (joka on yksi NUMA-noodi) yksi käyttöjärjestelmäinstanssi ja verkkokortteinakin voidaan käyttää 400 Gbitin Ethernet-kortteja PCIe Gen 4-väyläisinä. Ei tarvita enää neljää korttia per palvelin. Myöskään NVMe-levyjä ei enää tarvitse dedikoida jokaiselle NUMA-noodille erikseen.

Ei ole mitään syytä epäillä etteikö tämä olisi TCO:ltaan paljon parempi kuin Intelin 16-core Xeonit tai 1. sukupolven EPYCit. Ja lisäksi suorityskyky todennäköisesti nousee selvästi.

Se kalvo jossa puhutaan EPYCin suorituskyvystä sanoo "7502p(ish) bandwidth" ja tarkoittanee tällä sitä, että noilla optimoinneilla mitä Netflix on tuossa esittää on jo päästy uuden EPYCin luokkaan - mutta esitetty luku itsessään ei ole uudella EPYCillä tehty.
 
Taisi AMD hinnoitella TR:t minun kannaltani ulos.
:(
Ryzen 3950x -ratkaisu pitää vielä analysoida, mutta HEDT:n olisin halunnut.
Ensimmäisistä testivuodoista voi sanoa, että Ryzen 3950X on sekä single-core että multicore-testeissä nopeampi kuin 9980XE ja maksaa vähemmän, joten miksipä et hankkisi Ryzenia?

Sen 24-core TR:n hinta (1399 $) on ihan linjassa per core Ryzen 3950X:n kanssa - n. 50% enemmän suorituskykyä vaativissa kaikkia coreja hyödyntävissä sovelluksissa ja n. 50% hintaa lisää myös.
 
Ensimmäisistä testivuodoista voi sanoa, että Ryzen 3950X on sekä single-core että multicore-testeissä nopeampi kuin 9980XE ja maksaa vähemmän, joten miksipä et hankkisi Ryzenia?

Sen 24-core TR:n hinta (1399 $) on ihan linjassa per core Ryzen 3950X:n kanssa - n. 50% enemmän suorituskykyä vaativissa kaikkia coreja hyödyntävissä sovelluksissa ja n. 50% hintaa lisää myös.
Jaa-a.. Kuullostaa pikemminkin 50% lisää suorityskykyä ja 100% lisää hintaa (tarkkaan ottaen, 749$ vs 1399$ = 86,8% hintaero)
 
Jos nyt verrattaisiin niihin julkaisuhintoihin.

Ryzen Threadripper 2970WX October 2018 US $1299
Tuon 24-coreisen Ryzen Threadripper 3960x:n julkaisuhinta on 1399$, ja 16-coreisen 3950x:n hinta 749$.
Ei tässä kukaan vertailuja johonkin ikivanhaan 24-coreiseen 2970WX:n viitsi tehdä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 307
Viestejä
4 508 767
Jäsenet
74 351
Uusin jäsen
Hopis

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom