Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju

[Threadripper]

Huhua pukkaa: zen2 13% parempi IPC vs zen+.
Kuulostaa kyllä liian hyvälle ollakseen totta.

AMD Zen 2, 7nm Ryzen and EPYC CPUs To Feature 13% IPC Uplift

Mikäli aikaisemmin esittämäni teoriat pitävät paikkaansa, ei tuossa ole mitään kovinkaan ihmeellistä. Ihan uskottavaa, tuolla pääsisi hieman Skylaken edelle, ei sen kummempaa.

 

[JiiPee]

Vieläkään mikään ei viittaa siihen etteikö 5+ GHz kelloja saisi TSMC:n prosessilla. Se ettei Intelin 4 vuotta myöhästyvä prosessi jolla saadaan hädintuskin toimivia 2-core piirejä kellotu kerro mitään siitä miten kellottuu TSMC:n 7nm. Ainahan arvauksia voi heitellä muttei tällä hetkellä ole muita viittauksia "kellotaajuuskaton" tulemiseen kuin Intelin rikkinäinen 10nm prosessi josta ei voi päätellä yhtään mitään.

Niin mitä nyt varsin seikkaperäisesti tässä kerrottu niistä haasteista jonka ilmeisesti olet jättänyt huomiotta kokonaan.
Power Delivery Affecting Performance At 7nm

 

[Griffin]

Huhua pukkaa: zen2 13% parempi IPC vs zen+.
Kuulostaa kyllä liian hyvälle ollakseen totta.

AMD Zen 2, 7nm Ryzen and EPYC CPUs To Feature 13% IPC Uplift

Huhut on huhuja, niinpitkään kun niillä ei oikeasti ole tukevaa pohjaa, ne kannattaa unohtaa.

 

[Kizmo]

Vahingossa julkaistu ja sittemmin poistettu testi: (google cache)

Performance Review of the Intel Core i9 9900K with Gigabyte Z390 AORUS Master - The Tech Revolutionist

Taas reilu testi missä on lähes vastaavat tuotteet vastaavilla jäähdytyksillä vastakkain.


Vaan oma komea tehonkulutus 9900K:lla.

To even make the Core i9 9900K possible, Intel had to undo their mistake of placing sub-par thermal interface material between the processor core and the heatspreader. This time, they are using a Solder Thermal Interface Material (STIM) to improve heat dissipation and increase core clocks. Based on our tests, the CPU ran at a idle temperature of 30 degree Celsius (at a controlled room temperature of 24 degree Celsius) and at a load temperature of 75 degree Celsius (during Cinebench Benchmark). Also, we measured the power consumption of the whole system to be at about 43W in idle and 330W when on load (Cinebench).

330W - 43W on aika paljon enemmän kuin 95W Aletaan olla threadripper luokassa tehonkulutuksessa kellotetulla? ceepulla.


muoks: koko arska jos se häviää

Performance Review of the Intel Core i9 9900K with Gigabyte Z390 AORUS Master
ZHI CHENG
1 HOUR AGO
00 VIEWS

Introduction

As the CPU race heats up, Intel is feeling the competition and finally producing new processors with significant performance improvements. Their recent release of the new Coffee Lake refresh processors also include a new Core i9 variant, which come in a 8 core 16 threads configuration, putting it heads on with AMD’s Ryzen 7 series. It seems like processors with high core counts are going to be the new norm very soon.

Together with the new processors, Intel has also came out with the Z390 chipset. This chipset will work with both the Intel 9th Generation Coffee Lake refresh processors, and 8th Generation Coffee Lake processors as well. In today’s review, we are going to take a look at the performance of the Intel Core i9 9900K processor, and see how it fairs with AMD’s Ryzen 7 series.

There isn’t too much difference between the Intel Z370 and Z390 chipsets. In fact, the main difference is that the latter comes with native USB 3.1 Gen2 support and integrated 802.11ac WiFi. Do also note that these new 9th generation processors also use the same LGA1151 interface to the motherboard like the 8th generation. Motherboard manufacturers have already rolled out BIOS updates for their Z370 to support the 9th generation processors too. This means that the 8th and 9th generation processors will work on both Z370 and Z390 motherboards.

How will the new 9th generation Intel Core i9 processors fair against AMD’s Ryzen 7? That’s something which we are really interested to find out. In this article, we will take a closer look at the Intel Core i9 9900K with the Gigabyte Z390 AORUS Master motherboard. We will find out the raw performance of this new processor and compare it to the Ryzen 7 from the red camp. Moreover, we will also see just how much more we can overclock the Core i9 9900K on the Gigabyte Z390 AORUS Master to bring out even more performance right out from this system.

Test Setup

Specs Main System Comparison System
CPU Intel Core i9 9900K (Engineering Sample) AMD Ryzen 7 2700
RAM Team Group T-Force DDR4 3000 CL16-16-16-39 2 x 16GB DDR4 Kit Team Group T-Force DDR4 3000 CL16-16-16-39 2 x 16GB DDR4 Kit
Storage Plextor M8V M.2 SATA SSD 256GB Plextor M8V M.2 SATA SSD 256GB
GPU Gigabyte GeForce RTX 2080 Gaming OC 8G Gigabyte GeForce RTX 2080 Gaming OC 8G
Motherboard Gigabyte Z390 AORUS Master Gigabyte X470 AORUS Gaming 7 Wi-Fi
CPU Cooler Cryorig A80 280mm AIO Hybrid Liquid Cooler AMD Wraith Stealth Cooler (Stock)
OS Windows 10 Pro 64 bit Windows 10 Pro 64 bit
Drivers NVIDIA 411.70 (RTX 2080) NVIDIA 411.70 (RTX 2080)
For our tests, we have the Intel Core i9 9900K head on with the AMD Ryzen 7 2700. They are both the top of the line in the mainstream product segment. We tried to make sure that both setups are kept as similar as possible to ensure a fair test between the two platforms.

For our game tests, both Deus Ex: Mankind Divided (Direct X 12) and Total War: Warhammer ran on Ultra settings. The benchmarks were conducted on 1920 x 1080 resolution.

Overclocking

Overclocking the Intel Core i9 9900K was a breeze. Gigabyte has promised that their motherboard will support the new Coffee Lake refresh processors to be overclocked over 5GHz, and it did perform just as expected. On our setup with Gigabyte’s Z390 AORUS Master, we managed to bring the Core i9 9900K to 5.225GHz without much effort. (For reference, the stock Core i9 9900K has a base clock of 3.6GHz and which can be increased with Turbo Boost up to 5GHz.)

If you are wondering that the overclock may not be significant due to the small increase in frequency, we have to say that it is not easy to overclock a multi core processor. This is due to the expected increase in power load per frequency increase. Therefore, the power delivery of the motherboard is fundamental for a stable overclock. Thanks to the Gigabyte z390 AORUS Master, our manual overclock allowed us to bring all cores on the processor to be clocked at 5.225GHz and complete all our CPU benchmarks.

(Of course, if we had more time with the setup for our review, we are also confident to push it even further!)

Performance

Deus Ex: Mankind Divided
Based on the result from the Cinebench R15 benchmark, we can see that higher frequency and better architecture on the Intel Core i9 9900K made it perform a lot better than the Ryzen 7. In fact, the difference in score really showed how much more superior the Intel processors are, especially when both the CPUs shared the same TDP of 95W.

However, when we moved to other benchmarks, the differences were far smaller. This also means that in real world experience, you shouldn’t really see that much of a difference between the two processors. In 3DMark Time Spy, the Ryzen 7 was just about 500 points shy from the Intel Core i9. We should also take note that the score in Time Spy is largely dependent on the GPU, which stayed the same throughout the different tests.

Surprisingly, in the Deus Ex: Mankind Divided benchmark test, the Ryzen 7 2700 even managed to inch a head slightly in terms of average FPS. Such similar results is only possible for games which rely heavily on the GPU, but less on the CPU. On the other hand, for games that require a good amount of CPU compute, the FPS differences were noticeably large. In the Total War: Warhammer test, we saw the Ryzen 7 2700 fair almost 20FPS less than the Core i9 9900K. This is perhaps where the Core i9 really shines.

Temperature and Power Consumption
To even make the Core i9 9900K possible, Intel had to undo their mistake of placing sub-par thermal interface material between the processor core and the heatspreader. This time, they are using a Solder Thermal Interface Material (STIM) to improve heat dissipation and increase core clocks. Based on our tests, the CPU ran at a idle temperature of 30 degree Celsius (at a controlled room temperature of 24 degree Celsius) and at a load temperature of 75 degree Celsius (during Cinebench Benchmark). Also, we measured the power consumption of the whole system to be at about 43W in idle and 330W when on load (Cinebench).

Conclusion
With the introduction of the Core i9 to the mainstream segment, we can see how Intel is on their toes and paying more attention to the competition. It’s a product that is worth mentioning, after years of marginal improvements. The Core i9 brings about significant speed bumps which can be directly felt by the users in different usage scenarios. The updated architecture also has brought an even more optimized and power efficient processor onto the table, showing us the true potential of Intel, rather than just small controlled updates for the sake of releasing new products. Intel has just shown us their hidden trump card for 2018. Let’s see what AMD has got up their sleeves with Ryzen 2 next year…

 

[jorma88]

Vahingossa julkaistu ja sittemmin poistettu testi: (google cache)

Performance Review of the Intel Core i9 9900K with Gigabyte Z390 AORUS Master - The Tech Revolutionist

Taas reilu testi missä on lähes vastaavat tuotteet vastaavilla jäähdytyksillä vastakkain.


Vaan oma komea tehonkulutus 9900K:lla.



330W - 43W on aika paljon enemmän kuin 95W Aletaan olla threadripper luokassa tehonkulutuksessa kellotetulla? ceepulla.


muoks: koko arska jos se häviää

Mutta siinähän puhutaan whole systemistä elikkä ei ainoastaan prossusta.. Näin ainakin itse ymmärsin, joten eihän se vielä kerro mitään

 

[Kizmo]

Mutta siinähän puhutaan whole systemistä elikkä ei ainoastaan prossusta.. Näin ainakin itse ymmärsin, joten eihän se vielä kerro mitään

Siksi minua kiinnostikin whole system testissä tehonkulutuksen muutos eikä niinkään idle-load absoluuttiset lukemat. Cpu testissä sen tehon muutoksen tekee cpu

 

[jorma88]

Siksi minua kiinnostikin whole system testissä tehonkulutuksen muutos eikä niinkään idle-load absoluuttiset lukemat. Cpu testissä sen tehon muutoksen tekee cpu

Jepp, niinhän se menee. En ajatellut tarpeeksi ennenkuin kirjoitin
Mutta jos se nyt on kellotettu prossu siinä powerconsumption testissä niin eihän sitä 95W tdp voida katsoa, jos sen sijaan on stockina testattu niin ehkä. Eihän se tdp melkein koskaan kerro se huipputeho mitä prossu käyttää, va olenko taas ihan väärin ymmärtänyt (on kyllä mahdollista )?

 

[Kizmo]

Jepp, niinhän se menee. En ajatellut tarpeeksi ennenkuin kirjoitin
Mutta jos se nyt on kellotettu prossu siinä powerconsumption testissä niin eihän sitä 95W tdp voida katsoa, jos sen sijaan on stockina testattu niin ehkä. Eihän se tdp melkein koskaan kerro se huipputeho mitä prossu käyttää, va olenko taas ihan väärin ymmärtänyt (on kyllä mahdollista )?

Juurikin, se ei testistä selviä. Silti kellotetulle ja vesijäähdytetyllekin aika rouheat lukemat.

 

[Threadripper]

Niin mitä nyt varsin seikkaperäisesti tässä kerrottu niistä haasteista jonka ilmeisesti olet jättänyt huomiotta kokonaan.
Power Delivery Affecting Performance At 7nm

Ensinnäkin, TSMC:n 7nm on oikeastaan 10nm. Toisekseen käytännössä samat löpinät erilaisista ongelmista kelpaisivat sellaisenaan lähes minkä tahansa menneen valmistustekniikan osalta. Tähän mennessä ne ongelmat on pystytty ratkaisemaan eikä tällä hetkellä mikään viittaa siihen etteikö niitä TSMC olisi pystynyt ratkaisemaan 7nm tekniikan osalta. Tietenkin kun tuollaisia arvauksia heittää loputtomiin, joskus ne oikeaan osuvat tuurillakin.

Toisin sanottuna, mikään ei edelleenkään viittaa siihen etteikö Zen2 voisi helposti saavuttaa 5 GHz+ kelloja. Paperilla TSMC:n 7nm:n pitäisi voittaa Intelin 14nm++++++ jolla Intelkin saa 5 GHz irti. Intelin 10nm taas on niin pahasti rikki ettei siitä voi päätellä mitään.

 

[JiiPee]

Ensinnäkin, TSMC:n 7nm on oikeastaan 10nm. Toisekseen käytännössä samat löpinät erilaisista ongelmista kelpaisivat sellaisenaan lähes minkä tahansa menneen valmistustekniikan osalta. Tähän mennessä ne ongelmat on pystytty ratkaisemaan eikä tällä hetkellä mikään viittaa siihen etteikö niitä TSMC olisi pystynyt ratkaisemaan 7nm tekniikan osalta. Tietenkin kun tuollaisia arvauksia heittää loputtomiin, joskus ne oikeaan osuvat tuurillakin.

Toisin sanottuna, mikään ei edelleenkään viittaa siihen etteikö Zen2 voisi helposti saavuttaa 5 GHz+ kelloja. Paperilla TSMC:n 7nm:n pitäisi voittaa Intelin 14nm++++++ jolla Intelkin saa 5 GHz irti. Intelin 10nm taas on niin pahasti rikki ettei siitä voi päätellä mitään.

En mitenkään pysty uskomaan että prosesilla joka on pääasiassa suunniteltu low power vehkeisiin yksi kirjasto muuttamalla saadaan yht äkkiä hilattua kelloja tolkuttomasti ylös. Jos sinä siihen uskot niin ok. Uskoohan jotkut myös jumalaan ja kaikenlaisiin ihmetekoihin.

 

[Deleted member 3664]

En mitenkään pysty uskomaan että prosesilla joka on pääasiassa suunniteltu low power vehkeisiin yksi kirjasto muuttamalla saadaan yht äkkiä hilattua kelloja tolkuttomasti ylös. Jos sinä siihen uskot niin ok. Uskoohan jotkut myös jumalaan ja kaikenlaisiin ihmetekoihin.

Älä unohda että 6Ghz ilmajäähdytyksellä on realistinen arvio viimeistään Zen3:lle

 

[svk]

Älä unohda että 6Ghz ilmajäähdytyksellä on realistinen arvio viimeistään Zen3:lle

Mistä tuo on peräisin? haut ei antaneet tulosta.

 

[Keketin]

Mistä tuo on peräisin? haut ei antaneet tulosta.

AMD Zen

 

[svk]

AMD Zen

Jotenkin ei yllättänyt

 

[rlame]

Minä veikkaan, että se +200-300mhz saadaan aina uuden ryzenin myötä.
Joten zen2 olisi 4500-4600 Mhz Turbo ja zen3 4700-4900 Mhz.
Mahdollisesti jonkunlaista parannusta myös siihen monella ytimellä parhaat kellotaajuudet saavutetaan.

Mukavaa kyllä kun pitkästä aikaa Intel ei ole se ainoa realistinen vaihtoehto.
Täälläkin vaihtui pitkään palvellut 2600K kesällä 2700x:n.

 

[Threadripper]

En mitenkään pysty uskomaan että prosesilla joka on pääasiassa suunniteltu low power vehkeisiin yksi kirjasto muuttamalla saadaan yht äkkiä hilattua kelloja tolkuttomasti ylös. Jos sinä siihen uskot niin ok. Uskoohan jotkut myös jumalaan ja kaikenlaisiin ihmetekoihin.

Uskomuksesi on ihan sama, riittää kun katsotaan mitä valmistajat sanovat. Tässä tulee Faktaa:

- GF:n 12nm väite: GLOBALFOUNDRIES Introduces New 12nm FinFET Technology for High-Performance Applications

The new 12LP technology provides as much as a 15 percent improvement in circuit density and more than a 10 percent improvement in performance over 16/14nm FinFET solutions on the market today.

Suoraan laskettuna: Ryzen 7 1800X 4 GHz turbo -> Ryzen 7 2700X 4,4 GHz turbo

Totuus: Ryzen 7 2700X 4,3 GHz turbo. Hyvin piti paikkaansa GF:n arvio. Luultavasti 4,4 GHz:n kelloihin olisi päästy paremmalla cherry pickingillä mutta malleja oli vain 2 ja lisäksi valmistuskapasiteetti rajallinen. Viittasivat myös 16nm:n joten verrokki voisi olla myös TSMC 16nm.

- TSMC:n 10nm väite: Taiwan Semiconductor Manufacturing Company Limited

With a more aggressive geometric shrinkage, this process offers 2X logic density than its 16nm predecessor, along with ~15% faster speed and ~35% less power consumption.

Oletus: GF 14nm = TSMC 16nm (TSMC 16nm on hieman parempi kellotaajuuksien suhteen)

Suoraan laskettuna: Ryzen 7 1800X 4 GHz turbo -> Ryzen "10nm TSMC" 4,6 GHz turbo

Kun GF:n 12nm pääsee 4,3 GHz:n, 4,5-4,6 GHz olisi ihan realismia TSMC:n 10nm prosessilla.

- TSMC:n 7nm väite: Taiwan Semiconductor Manufacturing Company Limited

Compared to its 10nm FinFET process, TSMC’s 7nm FinFET features 1.6X logic density, ~20% speed improvement, and ~40% power reduction. TSMC set another industry record by launching two separate 7nm FinFET tracks: one optimized for mobile applications, the other for high performance computing applications.

Suoraan laskettuna: Ryzen "10nm TSMC" 4,6 GHz turbo -> Ryzen "7nm TSMC" 5,5 GHz turbo

- TSMC 5nm "lupaus" (tämä voisi olla Zen3):

15% more performance

Suoraan laskettuna: Ryzen "7nm TSMC" 5,5 GHz turbo -> Ryzen "5nm, TMSC" 6,3 GHz turbo

Eihän se ihan noin suoraviivaisesti mene. Kellojen lisäksi voidaan parantaa energiatehokkuutta ja tehdä isompi mutta huonommin kellottuva piiri. Silti nykyiset Ryzenien kellotaajuutta rajoittaa vain valmistusteknikka, eli valmistustekniikan rajan siirtyessä 5,5 GHz:n tienoille, 5 GHz on enemmän minimivaatimus huippumallille kuin vaikeasti saavutettava.

Vertailun vuoksi, GF:n 7nm "5 GHz" prosessille luvattiin "yli 40% vs 14nm LPP". TSMC:n lupaukset +15% ja +20% ovat yhdessä +38% vs 16nm.

 

[Kizmo]

Voi kun se tosimaailmassa menisi noin yksinkertaisesti

Tuollaiset väitteet pitää paikkansa lähinnä jos tarkastellaan yksittäisiä logiikkaelementtejä tai niistä rakennettuja maltillisen kokoisia kokonaisuuksia. Miljardien transistorien CPU:ssa your mileage may vary.

Alkaen aivan siitä että kuinka hyvin piirisuunnittelijoilla on ollut kristallipallo kiillotettuna jotta ovat arvanneet tuotantolastun parametrit oikein.

 

[hese_e]

Suoraan laskettuna: Ryzen 7 1800X 4 GHz turbo -> Ryzen 7 2700X 4,4 GHz turbo

Totuus: Ryzen 7 2700X 4,3 GHz turbo. Hyvin piti paikkaansa GF:n arvio. Luultavasti 4,4 GHz:n kelloihin olisi päästy paremmalla cherry pickingillä mutta malleja oli vain 2 ja lisäksi valmistuskapasiteetti rajallinen. Viittasivat myös 16nm:n joten verrokki voisi olla myös TSMC 16nm.

- TSMC:n 10nm väite: Taiwan Semiconductor Manufacturing Company Limited

Paitsi 1800X XFR oli 4.1Ghz, jossa pysytään about yhtä kauan mitä 2700X 4.35Ghz XFR2 taajuudella joten noillakin laskumenetelmillä lupailtu yli 10% laimenee entisestään 6% tasolle.

 

[Primusol]

Paitsi 1800X XFR oli 4.1Ghz, jossa pysytään about yhtä kauan mitä 2700X 4.35Ghz XFR2 taajuudella joten noillakin laskumenetelmillä lupailtu yli 10% laimenee entisestään 6% tasolle.

Veikkaan että ei sieltä tule yli 4.5Ghz. Tuo 4.5Ghz olisi jopa mielestäni jo hyvä tulos jos IPC paranisi samalla ja saisivat muistinkulkuja vielä lisää. Siihen kun laskee vielä pienemmät voltit niin avot!

 

[JiiPee]

Veikkaan että ei sieltä tule yli 4.5Ghz. Tuo 4.5Ghz olisi jopa mielestäni jo hyvä tulos jos IPC paranisi samalla ja saisivat muistinkulkuja vielä lisää. Siihen kun laskee vielä pienemmät voltit niin avot!

Mulle kelpais Zen2 joka menis 4,6GHz about 10% IPC parannuksella ja paremmalla AVX tuella. Alkas olla aika kohdillaan.

 

[Threadripper]

Voi kun se tosimaailmassa menisi noin yksinkertaisesti

Tuollaiset väitteet pitää paikkansa lähinnä jos tarkastellaan yksittäisiä logiikkaelementtejä tai niistä rakennettuja maltillisen kokoisia kokonaisuuksia. Miljardien transistorien CPU:ssa your mileage may vary.

Alkaen aivan siitä että kuinka hyvin piirisuunnittelijoilla on ollut kristallipallo kiillotettuna jotta ovat arvanneet tuotantolastun parametrit oikein.

Kyllä valmistajienkin kannattaa varoa etteivät lupaa ihan mitä tahansa. Ei Ryzeninkään pitänyt päästä kuin johonkin 3,5 GHz:n kellotaajuuksiin. Noin puoli gigahertsiä pieleen

Puhuihan GlobalFoudrieskin ihan avoimesti 5 GHz:n oikeista piireistä 7nm prosessilla, jolle GF lupasi vähän parempaa kuin TSMC lupaa omalle 7nm prosessilleen.

Paitsi 1800X XFR oli 4.1Ghz, jossa pysytään about yhtä kauan mitä 2700X 4.35Ghz XFR2 taajuudella joten noillakin laskumenetelmillä lupailtu yli 10% laimenee entisestään 6% tasolle.

Ehkä siksi verrokkina oli myös 16nm TSMC prosessi jonka pitäisi kellottua korkeammalle.

 

[Threadripper]

Veikkaan että ei sieltä tule yli 4.5Ghz. Tuo 4.5Ghz olisi jopa mielestäni jo hyvä tulos jos IPC paranisi samalla ja saisivat muistinkulkuja vielä lisää. Siihen kun laskee vielä pienemmät voltit niin avot!

Mulle kelpais Zen2 joka menis 4,6GHz about 10% IPC parannuksella ja paremmalla AVX tuella. Alkas olla aika kohdillaan.

TSMC:n 7nm prosessi vastaa aikalailla Intelin 10nm prosessia joka taas on selvästi parempi kuin Intelin 14nm++. Intelin 14nm++ pääsee 5 GHz:n. Do the math.

 

[JiiPee]

Ehkä siksi verrokkina oli myös 16nm TSMC prosessi jonka pitäisi kellottua korkeammalle.

Sillä TSMC:n 16nm prosessilla ei ole yhtään ryseniä valmistettu joten on ihan turha tehdä mitään johtopäätöksiä että miten se sillä kellottuisi. Tuollaisia johtopäätöksiä voidaan tehdä vain jos samaa tuotetta on valmistettu molemmilla prosesseilla ja näin ei ole käsittääkseni tehty minkään tuotteen kohdalla.

 

[JiiPee]

TSMC:n 7nm prosessi vastaa aikalailla Intelin 10nm prosessia joka taas on selvästi parempi kuin Intelin 14nm++. Intelin 14nm++ pääsee 5 GHz:n. Do the math.

No siis yks syy sille Intelin 10nm myöhästymiselle joidenkin lähteitten mukaan on nimenomaan se että 14nm on jo hiottu niin hyväksi että 10nm ei päästä samoihin kelloihin.
Jos maksimi kellot tippuu vaikka 4,5GHz niin onhan se hiukan vaikeaa tuotteita myydä joiden suorituskyky on huonompi kuin edellisten tuotteiden. Toki virrankulutus laskee ehkä riippuen kuinka paljon joudutaan antamaan runtua että päästään niihin kelloihin, mutta se on laiha lohtu jos se raaka suorituskyky heikkenee.
Palvelin sektorilla asia toki eri koska siellä ei noita korkeita kelloja niin agressiivisesti tavoitella. Mutta jos saannotkin on huonot niin sen takia sitä ei olla edes palvelin lastuihin otettu käyttöön.

Eli jos Intel saa saannot kuntoon niin voipi olla että 10nm prosessorit tulee palvelinpuolelle ja läppäreihin. Ja vasta paljon myöhemmin desktop puolelle.

 

[Threadripper]

Sillä TSMC:n 16nm prosessilla ei ole yhtään ryseniä valmistettu joten on ihan turha tehdä mitään johtopäätöksiä että miten se sillä kellottuisi. Tuollaisia johtopäätöksiä voidaan tehdä vain jos samaa tuotetta on valmistettu molemmilla prosesseilla ja näin ei ole käsittääkseni tehty minkään tuotteen kohdalla.

Itse asiassa vertailukohta löytyy. TSMC:n 16nm prosessilla on valmistettu Nvidian näytönohjainpiirejä ja saman perusarkkitehtuurin piirejä (GT 1030 ja jotain muita) on tehty myös Samsungin 14nm LPP prosessilla. Samsungin 14nm LPP on tarkalleen sama mitä GF käyttää Ryzen ykkösissä. TSMC:n tekemät piirit kellottuvat vähän korkeammalle kuin Samsungin tekemät, joten TSMC:n prosessin voidaan sanoa venyvän kovemmille kelloille näytönohjainpiiressä. On hyvin epätodennäköistä ettei tilanne olisi prosessoreissa vastaava.

No siis yks syy sille Intelin 10nm myöhästymiselle joidenkin lähteitten mukaan on nimenomaan se että 14nm on jo hiottu niin hyväksi että 10nm ei päästä samoihin kelloihin.
Jos maksimi kellot tippuu vaikka 4,5GHz niin onhan se hiukan vaikeaa tuotteita myydä joiden suorituskyky on huonompi kuin edellisten tuotteiden. Toki virrankulutus laskee ehkä riippuen kuinka paljon joudutaan antamaan runtua että päästään niihin kelloihin, mutta se on laiha lohtu jos se raaka suorituskyky heikkenee.
Palvelin sektorilla asia toki eri koska siellä ei noita korkeita kelloja niin agressiivisesti tavoitella. Mutta jos saannotkin on huonot niin sen takia sitä ei olla edes palvelin lastuihin otettu käyttöön.

Eli jos Intel saa saannot kuntoon niin voipi olla että 10nm prosessorit tulee palvelinpuolelle ja läppäreihin. Ja vasta paljon myöhemmin desktop puolelle.

14nm++ on 10nm myöhästymiselle seuraus, ei syy. Inteliltä loppuu kapasiteetti ja joutuvat myymään eioota joten 10nm kamalle olisi käyttöä aika monessakin käyttökohteessa mutta mitään toimivaa ei saada ulos. Mikäänhän ei estä tekemästä 14nm prosessilla niitä 5 GHz piirejä ja laittamasta 10nm piirejä kannettaviin ym. Paitsi se ettei 10nm prosessilla saada mitään toimivaa. Nyt kun 10nm myöhästyy pari vuotta lisää, tuleva 10nm voi hyvin olla 10nm+ joka pääsee koville kelloille. Sen 10nm+:n piti olla tuotannossa jo aikoja sitten...

 

[Primusol]

TSMC:n 7nm prosessi vastaa aikalailla Intelin 10nm prosessia joka taas on selvästi parempi kuin Intelin 14nm++. Intelin 14nm++ pääsee 5 GHz:n. Do the math.

Ihailtavaa miten helposti pystyy oikomaan mutkia jos vaan itse uskoo siihen...

 

[Threadripper]

Ihailtavaa miten helposti pystyy oikomaan mutkia jos vaan itse uskoo siihen...

Mikä logiikassa on pielessä?

Miten Intel sai kellotettua i9-9900K:n 5 GHz:n? Ihan vaan taikasauvalla, Intelhän tekee i9-9900K:n samalla valmistustekniikalla mitä teki i7-7700K:n eiku

 

[svk]

Mikä logiikassa on pielessä?

Miten Intel sai kellotettua i9-9900K:n 5 GHz:n? Ihan vaan taikasauvalla, Intelhän tekee i9-9900K:n samalla valmistustekniikalla mitä teki i7-7700K:n eiku

en menis paljoa johtopäätöksiä vetämään siitä kuinka korkealle yksi ydin kellottuu turbossa

 

[Threadripper]

en menis paljoa johtopäätöksiä vetämään siitä kuinka korkealle yksi ydin kellottuu turbossa

Siitä voi nykyisin (ei ole hirveästi tyhjää kellotaajuuksissa) päätellä aika paljon siitä missä prosessorin rajat menevät. Yleensä ne muutkin ytimet kellottuvat lähelle sitä "parhaan" ytimen turboa maltillisella jäähdytyksellä. Lämmöntuotto asettaa rajat miksi valmistajat eivät laita all-core turboa niin ylös kuin helposti saisivat.

 

[Threadripper]

https://www.techspot.com/review/1730-intel-core-i9-9900k-core-i7-9700k

9900K ei juuri kehuja saa.

Obviously no matter your preference, only those with money to burn will be considering the 9900K at its current market price, or even the $500 MSRP for that matter. For me it’s just too expensive and too impractical, keeping it cool seems like a daily challenge and unless you’re going all out on custom liquid cooling, it’s a challenge you’ll likely fail.

Basically you can build a Ryzen 7 2700X gaming rig with a GTX 1080 Ti and still save over $100 compared to a i9-9900K build using a GTX 1070. Again, unless you have money to burn, the 9900K is not a great value at the current asking price.

70/100.

Virrankulutus on sentään kunnossa:

TDP = virrankulutus

 

[Kapteeni_kuolio]

@Threadripper osaisitko neuvoa mikä ois hywö AMD-suoritin pelistriimailuun, semmonen mikä ei ota helvetisti turpaan 9900K:lta? Näyttää testeissä nyt siltä että 9900K on 30-50% nopeampi kuin 2700X kun pelataan ja striimataan, eli tehdään yhtä-aikaa kahta toimintoa jotka vaatii molemmat sekä ytimiä että single-core laskentatehoa

Niin kovin haluaisin olla AMD-mielinen, mutta vetää mielen matalaksi nämä testit nyt

Intel i9-9900K CPU Review: Solder vs. Delid, Streaming Benchmarks, & Gaming vs. 2700(X), 8700K, More





Ajattelin heti sua kun luin ton striimitestin gamers-nexuksesta. Tulit heti mieleeni, oi ihana könsikäs Palauta AMD:n kunnia! LUOTAMME SINUUN!

 

[Threadripper]

@Threadripper osaisitko neuvoa mikä ois hywö AMD-suoritin pelistriimailuun, semmonen mikä ei ota helvetisti turpaan 9900K:lta? Näyttää testeissä nyt siltä että 9900K on 30-50% nopeampi kuin 2700X kun pelataan ja striimataan, eli tehdään yhtä-aikaa kahta toimintoa jotka vaatii molemmat sekä ytimiä että single-core laskentatehoa

Niin kovin haluaisin olla AMD-mielinen, mutta vetää mielen matalaksi nämä testit nyt

Intel i9-9900K CPU Review: Solder vs. Delid, Streaming Benchmarks, & Gaming vs. 2700(X), 8700K, More





Ajattelin heti sua kun luin ton striimitestin gamers-nexuksesta. Tulit heti mieleeni, oi ihana könsikäs Palauta AMD:n kunnia! LUOTAMME SINUUN!

Threadripperin saa suunnilleen samaan hintaan kuin 9900K:n

 

[Deleted member 3664]

@Threadripperin saa suunnilleen samaan hintaan kuin 9900K:n

 

[Kapteeni_kuolio]

Threadripperin saa suunnilleen samaan hintaan kuin 9900K:n

Mutta peli-fps merkittävästi huonompi kuin 9900K:lla? Sieluun vähän sattuu jos vieressä Intel-vlei pelaa ja striimaa samaa peliä +40% paremmalla FPS:llä

 

[svk]

hyvinhän tuo pärjää, kun suhteuttaa kivien hinnat toisiinsa

 

[Threadripper]

Mutta peli-fps merkittävästi huonompi kuin 9900K:lla? Sieluun vähän sattuu jos vieressä Intel-vlei pelaa ja striimaa samaa peliä +40% paremmalla FPS:llä

Aika harvassa noista tapauksista nopeuserolla on oikeasti merkitystä. Esim. Dotassa kaikki prosessorit ovat liian hitaita, koska ei noin kevyessä pelissä 0.1% LOW voi olla alle 60 FPS.

Fortnitessa 9900K 10 MBps Fast tekee ainoan merkittävän eron Ryzeniin.

Huvittavaa ettei noinkaan kevyitä kasuaalipelejä pysty hyvällä laadulla streamaamaan edes Intelin 8-ytimisellä "superpeliprossulla" Testaisivat jollakin kunnon pelillä.

Sitäpaitsi kuinka moni 9900K:n omistaja pelaa Fortnitea tai Dota kakkosta? Tuskin edes 0.1%.

 

[Kapteeni_kuolio]

Aika harvassa noista tapauksista nopeuserolla on oikeasti merkitystä. Esim. Dotassa kaikki prosessorit ovat liian hitaita, koska ei noin kevyessä pelissä 0.1% LOW voi olla alle 60 FPS.

Fortnitessa 9900K 10 MBps Fast tekee ainoan merkittävän eron Ryzeniin.

Huvittavaa ettei noinkaan kevyitä kasuaalipelejä pysty hyvällä laadulla streamaamaan edes Intelin 8-ytimisellä "superpeliprossulla" Testaisivat jollakin kunnon pelillä.

Sitäpaitsi kuinka moni 9900K:n omistaja pelaa Fortnitea tai Dota kakkosta? Tuskin edes 0.1%.

Totta, ja täytyy muistaa että AMD:lla freimit on paljon sulavampia!

 

[JiiPee]

TSMC:n 16nm prosessilla on valmistettu Nvidian näytönohjainpiirejä ja saman perusarkkitehtuurin piirejä (GT 1030 ja jotain muita) on tehty myös Samsungin 14nm LPP prosessilla.

GPU ei ole CPU joten ei voida olettaa että kellottuvuus olisi verrattavissa.

14nm++ on 10nm myöhästymiselle seuraus, ei syy.

Se on sekä että. Mikäli se 10nm olisi saatu toimimaan ajallaan, niin ei olisi niin suuria suorituskyky paineita mitä nyt on ja jokainen 14nm viilaus hilaa sitä rimaa ylös.

 

[hkultala]

AMD tarjoaa enemmän ytimiä samaan hintaan ja kun IPC ja kellot ovat tarpeeksi lähellä Intelin vastaavia, niin se tarkoittaa enemmän suorituskykyä samalla rahalla säikeistyvissä tehtävissä.

Ei, vaan jos intel on 25% edellä ydinkohtaisessa suorituskyvyssä niin AMD tarvii kymmenen ydintä intelin kahdeksaa vastaan, että pääsee tasoihin intelin kanssa monen säikeen suorituskyvyssä. Tai jos intel on 12.5% edellä, AMD tarvii yhdeksän ydintä intelin kahdeksaa vastaan.

Ja on paljon workloadeja, jotka eivät säikeisty erityisen hyvin.

 

[JiiPee]

Ei, vaan jos intel on 25% edellä ydinkohtaisessa suorituskyvyssä niin AMD tarvii kymmenen ydintä intelin kahdeksaa vastaan, että pääsee tasoihin intelin kanssa monen säikeen suorituskyvyssä. Tai jos intel on 12.5% edellä, AMD tarvii yhdeksän ydintä intelin kahdeksaa vastaan.

Ja on paljon workloadeja, jotka eivät säikeisty erityisen hyvin.

Yhtälössä kannattaa myös huomioida AMD:n parempi SMT suorituskyky. Eihän se nyt mikään järisyttävän suuri ole, mutta kaikki lasketaan.

 

[hkultala]

Ei mutta kun mennään suurempiin ydinmääriin (esim. 32-core AMD vs 28-core Intel), ero kasvaa todella suureksi.

32-ytiminen EPYC/Threadripper 4*213mm = 852mm^2, intel Skylake-SP XCC ~700 mm^2.

Intelin 28 ydintä vie siis selvästi vähemmän pinta-alaa kuin AMDn 32 ydintä.

Kun laskee reunahävikin mukaan, 300mm^2 kiekolta saa n. 75 skylake-SP-XCCtä, ja n. 260 zeppeliniä eli n. 65 32-ytimistä EPYCiä/threadripperiä.

Eli AMDn tarvii zeppelinillensä n. 15% paremmat saannot että pääsee tasoihin intelin kanssa siinä, montako toimivaa piiriä samankokoiselta piikiekolta saadaan.

Käytännössähän AMD kyllä saa enemmän kuin 15% paremmat saannot, mutta kuinka paljon, on hyvä kysymys. Ei se ero kuitenkaan AMDn hyväksi mikään todella suuri ole, kun kuitenkin piireistä voidaan kuitenkin osa ytimistä kytkeä pois päältä, jos niiden kohdalle osuu valmistusvika, piiri on totaalisen pilalla vain jos valmsitusvika osuu vaikka johonkin muisti- tai IO-ohjaimeen tai väylälogiikkaan.


Intelin pienempään kokoon on kaksi selvää syytä:

1) Intelin "14nm" prosessi on todellisuudessa pienempi eli tiheämpi kuin Globalfoundriesin "14nm" prosessi
2) Zeppelin-piirillä paljon enemmän pinta-alaa haaskataan IO:hon A) jolla ne eri piilastut kommunikoivat keskenenään B) koska joka piilastulla on myös eteläsilta eli SATA- ja USB-ohjaimet jne. joita näissä monen piilastunkonfiguraatiossa ei joka piiriltä tarvisi, ainakaan niin suuressa määrin.

Jos AMDllä olisi monoliittinen 32-ytiminen piilastu, jossa olisi vain 8 CCXää samalla piilastulla, se olisi hiukan pienempi kuin intelin 28-ytiminen piilastu, muistaakseni AMD taisi joskus julkaista jonkun sliden jossa sellaisen kooksi sanottiin jotain 660mm^2 luokkaa.

Muistin väärin. AMDn slidessä sanottiinkin 777mm^2. Mutta ilmeisesti tässä oli laskettu sen mukaan, että siellä olisi kuitenkin sama määrä IOta ulospäin.


edit: korjattu nuo montako piilastua saa kiekolta, meni halkaisija ja säde sekaisin. Lisäksi laskettu uusiksi käyttäen tuota laskuria eikä omaa arviota reunojen hukasta. Laskuriin yritetty syöttää suurinpiirtein piirien oikeat mitat eikä sqrt(pinta-ala) mitoiksi.

 

[hkultala]

Yhtälössä kannattaa myös huomioida AMD:n parempi SMT suorituskyky. Eihän se nyt mikään järisyttävän suuri ole, mutta kaikki lasketaan.

Käytin termiä "ydinkohtainen suorituskyky" enkä "säiekohtainen suorituskyky". Eli tuo on jo huomioitu.

 

[JiiPee]

Käytin termiä "ydinkohtainen suorituskyky" enkä "säiekohtainen suorituskyky". Eli tuo on jo huomioitu.

Niin ja sitten kuitenkin puhuit monen säikeen suorituskyvystä. Toki SMT off kaikilla coreilla ajettuna on myös monen säikeen suorituskykyä, mutta kyllä yleensä oletuksena on että se SMT on päällä.

 

[hkultala]

Niin ja sitten kuitenkin puhuit monen säikeen suorituskyvystä. Toki SMT off kaikilla coreilla ajettuna on myös monen säikeen suorituskykyä, mutta kyllä yleensä oletuksena on että se SMT on päällä.

Pitääkö vääntää rautalangasta:

Yhden ytimen suorituskyky on yhdellä ytimellä saavutettava monen(zenillä ja intelin prossuilla kahden) säikeen suorituskyky. SMT on luonnollisesti tässä päällä.

Yhden säikeen suorituskyky on maksimaalinen suortituskyky, mikä saadaan yhdelle säikeelle. (käytännössä silloin, kun ytimellä ajetaan vain yhtä säiettä)

Kaikissa noissa laskelmissani puhuin näistä vain ensimmäisestä. Se SMTn vaikutus sisältyy siihen jo.

 

[JiiPee]

Pitääkö vääntää rautalangasta:

Yhden ytimen suorituskyky on yhdellä ytimellä saavutettava monen(zenillä ja intelin prossuilal kahden) säikeen suorituskyky. SMT on luonnollisesti tässä päällä.

Yhden säikeen suorituskyky on maksimaalinen suortituskyky, mikä saadaan yhdelle säikeelle. (käytännössä silloin, kun ytimellä ajetaan vain yhtä säiettä)

SMT off ero 25%, SMT on ero alle 25% koska AMD:llä parempi SMT suorituskyky.

 

[hkultala]

SMT off ero 25%, SMT on ero alle 25% koska AMD:llä parempi SMT suorituskyky.

SMT OFF on täysin EVVK. Minä en ole koskaan tänään puhunut mistään "SMT off"-tilanteesta. Kun puhun ydinpohjaisesta suorituskyvystä prosessorilla jossa on SMT niin silloin kyse on tietysti tilanteesta jossa SMT on päällä. Tämän pitäisi olla itsestäänselvää.

 

[JiiPee]

SMT OFF on täysin EVVK. Minä en ole koskaan tänään puhunut mistään "SMT off"-tilanteesta. Kun puhun ydinpohjaisesta suorituskyvystä prosessorilla jossa on SMT niin silloin kyse on tietysti tilanteesta jossa SMT on päällä.

Se on yks ja sama onko se päällä vai ei kun se yhden ytimen suorituskyky yhdellä säikeellä on sama oli se päällä tai ei. Mutta monen säikeen kuormalla ero sitten näkyy. Ja koska ilmeisesti kokonaissuorityskykyä vänkytit että 25% ero niin se toteutuu ainoastaan SMT off tilanteessa kun ajetaan pelkillä coreilla. Mutta SMT on tilanteessa se ero kutistuu koska AMD:llä on edelleen parempi SMT.

 

[hkultala]

Se on yks ja sama onko se päällä vai ei kun se yhden ytimen suorituskyky yhdellä säikeellä on sama oli se päällä tai ei.

Minä en edelleenkään ole puhunut mitään yhden säikeen suorituskyvystä joten jatkat vaan samaa typerää olkiukkoiluasi jossa höpötät yhden säikeen suorituskyvystä.

Mutta monen säikeen kuormalla ero sitten näkyy.

SE OLETETTU 25% TARKOITTI NIMENOMAAN SITÄ MONEN (KAHDEN) SÄIKEEN SUORITUSKYKYÄ, KUN KÄYTETÄÄN VAIN YHTÄ YDINTÄ. KUINKA MONTA KERTAA TÄTÄ PITÄÄ VÄÄNTÄÄ RAUTALANGASTA????

Ja koska ilmeisesti kokonaissuorityskykyä vänkytit että 25% ero niin se toteutuu ainoastaan SMT off tilanteessa kun ajetaan pelkillä coreilla. Mutta SMT on tilanteessa se ero kutistuu koska AMD:llä on edelleen parempi SMT.

Mitä ihmettä nyt oikein horiset "pelkistä coreista".


Ja lauseessani oli "jos"-sana nimenomaan sen takia, että tuo oli esimerkki, että JOS se lukema toteutuu. Sen takia laitoin siihen toisen esimerkin pienemmillä luvuilla, että jos 25%ia ei saavuteta, 12.5% ainakin saavutetaan.



Ja sitä paitsi se "AMD hyötyy SMT"stä enemmän on myös täysin workload-kohtaista. AMDn SMT-implementaatiossa ei ole mitään fundamentaalsiesti erilaista joka tekee siitä paremman. Prosessorissa vaan tietyt yksikkömäärät ja puskurien koot jne. tekee sen, että kokonaislukuworkloadeilla hyöty on yleensä (muttei aina) suurempi kuin intelillä.

 

[JiiPee]

SE OLETETTU 25% TARKOITTI NIMENOMAAN SITÄ MONEN (KAHDEN) SÄIKEEN SUORITUSKYKYÄ, KUN KÄYTETÄÄN VAIN YHTÄ YDINTÄ. KUINKA MONTA KERTAA TÄTÄ PITÄÄ VÄÄNTÄÄ RAUTALANGASTA????

No pakottamallako sinä meinasit 2 säiettä ajaa yhdellä corella ja SMT:llä? Jos se kone ei käy 100% kuormalla niin kyllä sitä 2 säiettä käsittääkseni mieluummin ajetaan kahdella oikealla corella, ei corella ja SMT:llä.

Ja et puhunut yhtään mitään alkujaan kahdesta säikeestä, mutta koska menit sotkemaan ns. single core suorituskyvyn ja monen säikeen suorityskyvyn samaan soppaan niin olihan se luontevaa vetästä kani hatusta ja alkaa selitellä että tarkoitin kahden säikeen suorituskykyä.

 

[hkultala]

No pakottamallako sinä meinasit 2 säiettä ajaa yhdellä corella ja SMT:llä? Jos se kone ei käy 100% kuormalla niin kyllä sitä 2 säiettä käsittääkseni mieluummin ajetaan kahdella oikealla corella, ei corella ja SMT:llä.

Ja et puhunut yhtään mitään alkujaan kahdesta säikeestä, mutta koska menit sotkemaan ns. single core suorituskyvyn ja monen säikeen suorityskyvyn samaan soppaan niin olihan se luontevaa vetästä kani hatusta ja alkaa selitellä että tarkoitin kahden säikeen suorituskykyä.

Sinä tässä ainoa joka on sotkenut asioita. Et meinaa millään ymmärtää eroa ydinkohtaisen ja säiekohtaisen suorituskyvyn välillä, ja sitten kun alan vääntämään näistä rautalankaa, alat vain ymmärtämään väärin rautalankaanikin ja keksimään siitä uusia olkiukkoja. (tämä "kaksi säiettä". Kaksi säiettä oli vaan esimerkki siitä että yksi ydin voi ajaa kohta säiettä, jolloin maksimaalinen suorituskyky saavutetaan yhdellä ytimellä (jo) kahdella säikkeellä)

Jos verrataan sitä, montako ydintä tarvitaan johonkin (monen säikeen) suorituskykyyn , niin silloin ydinkohtainen suorituskyky on se ainoa järkevä tapa laskea sitä. Tämänkin pitäisi olla itsestäänselvää, mutta joillekin näköjään ei.