Rangaistava vihapuhe ei ota kantaa itse ajatukseen tai tietoon. Saman asia voi sanoa ilman vihan lietsontaa, asiallisesti. Paitsi jos ajatus on lietsoa vihaan kansanryhmää vastaa ja silloin sanavapauden rajoitukset on paikallaan.
Puheiden rangaistavuus kun ei edellytä mitään vihan lietsontaa. Syytteeseen riittää se, että syyttäjän mielestä puheissa uhataan, solvataan tai panetellaan jotain ryhmää. Miten jotain panettelusyytöstäkin vastaan edes voi puolustautua?
Otetaanpa käytännön esimerkki. Olihan tuo ilmastointiteippiheitto vähän rumasti sanottu. Jospa syyttäjä olisi sitä mieltä, että siinä uhataan, solvataan ja panetellaan ihmisiä, jotka eivät kykene hengittämään nenän kautta, niin miten puolustautuisit?
Sekin loukkaa sananvapautta, että edellytetään, että asia pitäisi sanoa jollain tietyllä tavalla, jotta se ei olisi rangaistavaa. Sananvapaus kun suojaa paitsi sisältöä myös esityksen muotoa. Sanottavan saa sanoa juuri niin kärjekkäästi kuin sanoja haluaa, myös kohtuullisesti liioitellen, ellei sitten käsillä ole erityistä perustetta miksi sanottavaa ei saisi sanoa ollenkaan.
Valitusprosessi on mahdollisuus jonka EU meille suo ja sananvapauden luulisi olevan sen väärti. Valituksia kyllä tehdään mutta ei kiihotus pykälästä. Valitusten puute viittaa siihen suuntaan että lain tulkinta on Suomessa oikean suuntainen.
Mitä tekemistä EU:lla on EIT:n kanssa?
Joo, vika ei ole lain tulkinnassa. Lakihan on kirjoitettu justiinsa niin, että sekä syyttäminen, tuomitseminen että rankaiseminen käy hyvin jouhevasti, kun poliisi ja syyttäjälaitos sen katsovat tarpeelliseksi. Vika on ihan selkeästi itse laissa. Senpä vuoksi onkin aika ymmärrettävää, että kynnys lähteä "pitkälle kierrokselle" peräämään oikeuksiaan on tavattoman korkea. Jokuhan voi paheksua sitäkin, että voimassaolevan lain oikeutusta kyseenalaistetaan.
Kiihotuspykälä on osa isompaa kokonaisuutta jonka tarkoitus on taata yhdenvertaisuus kaikille.
Ah, tuo iki-ihana kokonaisarvointi, joka pelastaa aina, kun argumentit loppuvat...
Ihmisoikeuksien rajoittamiseen nyt vain ei riitä mikään väitetty hyvä tarkoitus vaan rajoitukset on kyettävä osoittamaan objektiivisesti välttämättömiksi kaikilta osin. Yhdenvertaisuuden toteuttamiseen riittäisi huomattavasti rajatumpikin sääntely. Valtio loukkaa kiihotuspykälällä kaikkien oikeutta lähettää ja vastaanottaa tietoja ja ajatuksia tavoitteisiin nähden täysin suhteettomassa määrin. Miksi nimenomaan solvaavat ja panettelevat viestit on kriminalisoitu, vieläpä pitkän vankeusrangaistuksen uhalla?
Onko kiihotuspykälä vielä muotoiltu silläkin tavoin ovelasti, että uhkauksen, solvauksen tai panettelun ei edes tarvitse olla tahallista vaan tuomittavuuteen riittää tahallinen viestin julkaisu? Vrt. uskonrauhan rikkominen, jossa täytyy osoittaa tahallinen loukkaamistarkoitus - ellei kyse ole Jumalan pilkkaamisesta.
Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää...
vs.
Joka
1) julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa (267/1922) tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai...