Arkkitehdiksi olen valmistunut jo 1993...Olen ollut Alvar Aallon ja OM Ungersain toimistoissa töissä..Suomen ja Saksan parhaat konttorit...jos jotain aiheesta ymmärrät.
Äläs nyt, kestää 50 vuotta!
Tähän mennessä pyöritelty jo useampi päivä!
Eli ajattelit jatkaa totuttua linjaa ja muiden arvostelua / haukkumista jos puuttuvat satuiluusi. No eihän siinä, tapansa kullakin ja lopulta ylläpito hoitaa taas ketjun lukkoon.
Etköhän sinä tässä sekoita asioita aivan tahallasi...ja annat väärää tietoa.
Mene valalle mistä haluat, mutta "800 talullista" (mitä ikinä tarkoittaakaan) kaavoja ei kuulu noihin kursseihin. Ei edes 800 powerpoint-kalvollista tavaraa. Kuten sanoin kaavat mahtuu helposti yhdelle A4-arkille. Haluatko että kysyn vaikkapa Ainassaarelta tähän asiaan vahvistuksen? Hän varmasti sellaisen antaa kun kysyy.Kyllä viimeisen taulun numero oli 800, menen siitä vaikka valalle.
Ei näissä mitään ongelmaa ole...näistä vaan harvasta on apua tuulivoimloiden kanssa.
Crank–Nicolson method - Wikipedia
en.wikipedia.org
Ja 800 kalvon kalvosulkeiset onkin paras tapa opettaa. Oppilaista tuli varmasti ruudinkeksijöitä.
Ja 800 kalvon kalvosulkeiset onkin paras tapa opettaa. Oppilaista tuli varmasti ruudinkeksijöitä.
Ihan sama kuka mitäkin sulkeisia pitää, vastuuopettaja vastaa sisällöstä. Oli miten oli, niin yhteenkään kurssiin ei kuulu 800-kalvoa luennoilla läpi käytävää materiaalia, saati kaavoja kuten alunperin väitit.
Aivan tasan varmasti kuului...siinä taisi olla sekä dynamiikan ja tekniikan kalvot samassa.
Jossakin kalvosarjassa voi olla vaikka miljoona kalvoa, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ne kuuluisivat mihinkään yhteen kurssiin. Edelleen väitteesi 800 taulullisesta kaavoja on täyttä puppua. Ihan perus kauraa käyttää kursseilla kalvosarjoja tukena joissa voi parhaimmillaan olla kokonaisen tutkinnon asiat. Yhteen kurssiin niitä kalvoa mahtuu ihan maksimissaan kymmenesosa tuosta ja siinäkin on hyvän kurssin näkökulmasta ihan liikaa.
), minkä verran, paljon kustantaa jne. jne. mutta mukava seurata.
Tuulispää on käynyt virtaustekniikan opintoja oman kertomansa mukaan ihan tässä muutaman viimevuoden sisällä. Minulla on ajantasaista tietoa kurssien sisällöistä, vaikken niitä ihan juuri itse olekaan suorittanut.Anteeksi OT, mutta inttääkö tässä nyt kaverit vastakkain jotka on käyny kouluja vähän eri aikoina? Toinen jossain 80-luvun lopulla(kalvosulkeiset) ja toinen 2000-luvulla(vähemmän kalvoja, mutta sisältö sama)? Viitaten noihin "kalvoihin" siis.
Ihan vaan näin sivuhuomiona ottamatta lainkaan kantaa ketjun aiheeseen. Mutta kuten jo aiemmin kirjottelin, niin antaa @tuulispää touhuilla, kuka tietää mitä tästä kehittyy. Ite ainaki tykkään seurata tätä kun kaveri käsin värkkäilee laitosta. Ei mitään hajua mitä sen pitäis tuottaa(no joo sähkö toki
Tuo siis ihan vilpittömästi hyvässä mielessä @tuulispää
Juuh Koronan alettua lopetin opinnot.
Kuten sanoin kalvojen numerinnit voi olla mitä vain, muttei yhteenkään kurssiin lukualueeseen kuulu yli sataa kunnollista kalvoa.
eli ongelma on kun on se 35metriä korkea torni jossa lavat viuhtoo niin ei sitä saada isossa myllyssä pysymään pystyssä tai ja siivet lipsahtaa yliäänen nopeudella tai jotain muuta mukavaa pikku ongelmaa.Se on juurikin näin. Useaan otteeseen on yritetty selittää mm. sellaista suhteellisen simppeliä lainalaisuutta, että siinä missä pinta-ala kasvaa toiseen potenssiin, niin tilavuus kasvaa kolmanteen.Piti oikeen uteliaisuutta tutusta moisiin vehkeisiin niin taisin keksiä mistä tää paremmuus taitaa tuulispään mielestä johtua. Taitaa olla niin että tollasella pikkusella pystymyllyllä ehkä kenties saadaa jotenkin hyvä betsin arvo jos sekään nyt ees pitää paikkaansa ku tuoton mittauksen on mitä on mutta , tuo mylly ei skaaladu kovinkaan isoksi koska täyskokoinen mylly ei kestä rasitusta jota tollaset lavat aiheuttaa kun suunta joka kierroksella muuttuu. tossa taitaa olla sama homma kun rc lekojen kohdalla pienessä saadaa rakenne kyllä kestäväksi ja tehopainu suhde uskomattomaksi mutta isompiin rakenteisiin se ei enää päde kun ei ole materiaaleja jotka järkevissä painoissa kestäisi 1:1 mallin voimia.Tässä kyl tänään tullu sama esille hyvin kuin muissakin tuulispään projekteissa se iso malli pitäisi pystyä rakentamaan spekseihin muttei siihen kukaan kykene koska ei ole materiaaleja jotka kestää tollasen ison myllyn voimat
On minullakin kovalevyt täynnänsä kalvosarjoja, luentotallenteita ja muita erilaisia kurssimateriaaleja. Valokuvia en juuri käytä, kun eivät mielestäni ole kovin käytännöllisiä.
Jep. Jos jotain yhtä kaavaa johdetaan 10 sivua, ei se tarkoita että kaavoja on 10 sivua.
Tähän vielä, kun kerran wiki-linkkejä innostuit listaamaan. Kait ymmärtää, että listasit juuri numeerisia menetelmiä yhtälöryhmien ratkaisuun? Ne eivät sis liity mitenkään erityisesti virtsustekniikkaan, vaikka toki voivatkin (jokin niistä) olla apuna sopivasti laaditun tehtävän ratkaisussa. Ihan vinkkinä, että numeerisista menetelmistä löytyy ihan oma ttk:n kurssinsa Oulun yliopistolta, joka muuten kuuluu sekin ympäristötekiikan maisterivaiheen opintoihin. Mutta kuten sanottu, kurssi ei varsinaisesti liity virtaustekniikkaan.Kyllä viimeisen taulun numero oli 800, menen siitä vaikka valalle.
Ei näissä mitään ongelmaa ole...näistä vaan harvasta on apua tuulivoimaloiden testaamisen kanssa ...ellei ole virtausdynamiikan analyysien ohjelmoija.
Crank–Nicolson method - Wikipedia
Runge–Kutta methods - Wikipedia
Euler method - Wikipedia
Gauss–Legendre method - Wikipedia
Ei näiden opettelussa mitään ongelmaa ollut.
Niin kyllä, sellaista matematiikkaa joka ei liittynyt aiheeseen. Lähinnä heräsi kysymys, että mahdatko itse ymmärtää mitä linkitit, kun ei se aiheeseen liittynyt.
Mitä näiden wiki-linkkien pitäisi osoittaa? Kuka vain osaa copy-pastettaa linkkejä loputtomiin. Ensin listaamasi ovat kuitenkin matemaattisia menetelmiä, eivät virtaustekniikan kursseilla tarvittavia kaavoja. Kait ymmärtää matemaattisen menetelmän ja fysikan kaavan eron?Niitä käytiin läpi kursseilla.
Oletin että nämä olisivat riittäneet.
Navier–Stokes equations - Wikipedia
Bernoulli differential equation - Wikipedia
Newtonian fluid - Wikipedia
Silentmill 5 kW | SAARISTOTEKNIIKKA.COM tosta 5000eur 5kw laitos. veikkaan että tuskin moni taloyhtiö tollasta hirviötä saa tontille mahtumaan
Mä taas olin yhteydessä nasaan tuon myllyn suuntaan ja he kovasti innostuivat tuon tuototosta kun ne kuuli että jossain biisissä laulettiin että kuussa tuulee , tuon myllyn hyötysuhteella se tuottaisi vielä helposti puolet luvatusta tuotossa jo kuu tuulilla.
Siis hetkonen, kuka on tehnyt 4 tuulivoimalaa, 1-3 lentokonetta/laivaa/venettä/patoa/vesivoimalaa? Onko minulta mennyt joitain viestejäsi ohi missä esittelet näitä valmiita ja toimivaksi todistettuja vehkeitä? Olen nähnyt vain mitä mielikuvituksellisempia piirustuksia kera stencil fontin, ja pienoismallikoon vanerihyrrän, jota ei ole edes siinä määrin dokumentoitu, että voitaisiin todentaa sen pyörivän tuulessa.
Näytin juuri lounaalla uusimmasta toimintavideota Hamburgin kaupungin orkesterissa kontrabassoa soittavalle Horstille. Piti näkemästään.
Ei ole vaahtopäitä, sen tosiaan kuvasta erottaa. Se onkin olennainen seikka. Noin hämärässä kuvattuna ja valotusasetusten ollessa sellaiset että aallot erottuvat kuvasta, mutta samalla lamput luovat kivan tunnelmallisen oranssin loisteen, voi siitä tehdä omat päätelmät lamppujen kirkkaudesta. Jokainen ymmärtää, että jo suhteellisen heikko lamppu joko ylivalottuu pahasti kuvassa, tai sitten taustasta ei erota mitään.Näytin juuri lounaalla uusimmasta toimintavideota Hamburgin kaupungin orkesterissa kontrabassoa soittavalle Horstille. Piti näkemästään.
Huomaa, että kuvassa ei ole vaahtopäitä merelllä jolloin tuuli on noin 6-7 m/s. Jossa isot myllyt ei vielä juurikaan tuota yhtään mitään.
Sitä on pitänyt illan pimeydessä testata ettei vakoojat saa kauko-objektiivillä kuvattua salaista disainia.
Kenelle?
www.staatsorchester-hamburg.de
Kenelle?
Laitatko videon myös tänne?Philharmonisches Staatsorchester Hamburg - Besetzung
Übersicht über die Orchestermitglieder des Philharmonischen Staatsorchesters Hamburg
Lilassa nyt ei kukaan pitsan mausta välittävä käykään. Siellä käy vain ne joille määrä eli koko on ainoa kriteeri pitsan "hyvyydelle".
No on kyllä todella teknistä ja tarkkaa tuo sun tuoton mittaus , miksi pelkäät mitata sen tuottoa oikein ,paljastuuku että susihan se on. ps toi kuva taas ei todista mistään mitään.Ensinnäkin tuo lampputesti ei kerro mitään sieltä kun se yksi palaa ekaks menee ne kaks muuta sen takia.pitääkis ehkä tuolta tesupilta kysellä monta halogeeni valoa sillä saa poltettua poikki 12ms tuulessa
Ei varmaan ole varaa ostaa muutamaa metriä johtoa että mittalaitteet saa myllyn alta kauemmaksi tms.
Tai jos ihan mittareita käyttäis..
Melkoista komediaa tää alkaa taas olla. Etkai vain mitään petosta yritä, ku rahaa vissii ollaa vailla, mut pitäis vaa luottaa sanaan ilman dataa (jota saisit helposti tuotettua)? Ihmetyttää vain miksi ne oikeat mittaustulokset on mukamas nii hankalaa? Etkö juuri niillä saisi laitetta sijoittajille myytyä, ku niiden tulosten pitäisi olla upeetamahtavaa?
6m/s tuulella isot myllyt tuottavat yli 10% nimellistehostaan.Näytin juuri lounaalla uusimmasta toimintavideota Hamburgin kaupungin orkesterissa kontrabassoa soittavalle Horstille. Piti näkemästään.
Huomaa, että kuvassa ei ole vaahtopäitä merelllä jolloin tuuli on noin 6-7 m/s. Jossa isot myllyt ei vielä juurikaan tuota yhtään mitään.
