Vertikaaliakseloitu tuulivoimalani ( H-Darreius ) !

Tila
Keskustelu on suljettu.
Ex arkkitehti ilmailualalta, ei tiedä perusjuttujakaan, on käynyt kaikki tietyt kurssit muttei viitsinyt valmistua jne.
Arkkitehdiksi ei muuten tulla jos ei valmistuta. Eli puhut näissäkin täysin omiasi ja ristiriitaisuuksia.

Kaavojen määrään @Hemulix ottikin jo kantaa. Kannattaisi pysyä totuudessa asioissa, joidem vääristelystä käryää heti.


Lisää hatusta revittyjä lukuja ja väitteitä. Todellisuus on, ettei ole mitattu. Moneen kertaan käynyt selville, että kuva lampuista pilttipurkeissa on ainoa ns mittaus.
Arkkitehdiksi olen valmistunut jo 1993...Olen ollut Alvar Aallon ja OM Ungersain toimistoissa töissä..Suomen ja Saksan parhaat konttorit...jos jotain aiheesta ymmärrät.

Finnavia on muuttanut sen jälkeen määräyksiä.
 
1688403843502.png


Äläs nyt, kestää 50 vuotta!

Tähän mennessä pyöritelty jo useampi päivä!


Niin ne tehdään teräksestä. Varmaan huomasit mitä Stockton Rushille kävi muovituotteiden kera Atlantilla ?
 
Kuten sanoin, kyseiset kurssit on sattuneesta syystä varsin tuttuja ja väite 800 taulullisesta kaavoja on täysin ylimitoitettu. Kurssien läpäisyn kannalta olennaiset kaavat kirjoittaa helposti yhdelle A4 arkille. Mutta eihän tämä tapasi liioitella ja vääristellä asioita varsin uusi ole.


Kyllä viimeisen taulun numero oli 800, menen siitä vaikka valalle.

Ei näissä mitään ongelmaa ole...näistä vaan harvasta on apua tuulivoimaloiden testaamisen kanssa ...ellei ole virtausdynamiikan analyysien ohjelmoija.





Ei näiden opettelussa mitään ongelmaa ollut.
 
Viimeksi muokattu:
Eli ajattelit jatkaa totuttua linjaa ja muiden arvostelua / haukkumista jos puuttuvat satuiluusi. No eihän siinä, tapansa kullakin ja lopulta ylläpito hoitaa taas ketjun lukkoon.
Etköhän sinä tässä sekoita asioita aivan tahallasi...ja annat väärää tietoa.

Olisi hienoa jos jotain ymmärtäisit. Nyt siitä ei ole minkäänlaista evidenssiä.
 
Kyllä viimeisen taulun numero oli 800, menen siitä vaikka valalle.

Ei näissä mitään ongelmaa ole...näistä vaan harvasta on apua tuulivoimloiden kanssa.

Mene valalle mistä haluat, mutta "800 talullista" (mitä ikinä tarkoittaakaan) kaavoja ei kuulu noihin kursseihin. Ei edes 800 powerpoint-kalvollista tavaraa. Kuten sanoin kaavat mahtuu helposti yhdelle A4-arkille. Haluatko että kysyn vaikkapa Ainassaarelta tähän asiaan vahvistuksen? Hän varmasti sellaisen antaa kun kysyy.
 
Mene valalle mistä haluat, mutta "800 talullista" (mitä ikinä tarkoittaakaan) kaavoja ei kuulu noihin kursseihin. Ei edes 800 powerpoint-kalvollista tavaraa. Kuten sanoin kaavat mahtuu helposti yhdelle A4-arkille. Haluatko että kysyn vaikkapa Ainassaarelta tähän asiaan vahvistuksen? Hän varmasti sellaisen antaa kun kysyy.


Älä Ainasaarelta kysy vaan Muuriselta...hän niitä kalvosulkeisia piti.

Kalvoja oli 800.
 
Viimeksi muokattu:
Ja 800 kalvon kalvosulkeiset onkin paras tapa opettaa. Oppilaista tuli varmasti ruudinkeksijöitä. :think:


Joo kyllä se avaa ajatuksen siihen mitä kaikkea vaaditaan jos aikoo olla tekniikan tohtori virtausdynamiikassa.


Tyttäreni katseli huvittuneena niitä kaavoja...kun esittelin...otti pitkän matikan lukiossa...keskiarvo on heilunut 10,0 -9,9 välillä.
 
Älä Ainasaarelta kysy vaan Muuriselta...hän niitä kalvosulkeisiä piti.

Kalvoja oli 800.
Ihan sama kuka mitäkin sulkeisia pitää, vastuuopettaja vastaa sisällöstä. Oli miten oli, niin yhteenkään kurssiin ei kuulu 800-kalvoa luennoilla läpi käytävää materiaalia, saati kaavoja kuten alunperin väitit.
 
Ihan sama kuka mitäkin sulkeisia pitää, vastuuopettaja vastaa sisällöstä. Oli miten oli, niin yhteenkään kurssiin ei kuulu 800-kalvoa luennoilla läpi käytävää materiaalia, saati kaavoja kuten alunperin väitit.
Aivan tasan varmasti kuului...siinä taisi olla sekä dynamiikan ja tekniikan kalvot samassa.
 
Aivan tasan varmasti kuului...siinä taisi olla sekä dynamiikan ja tekniikan kalvot samassa.
Jossakin kalvosarjassa voi olla vaikka miljoona kalvoa, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ne kuuluisivat mihinkään yhteen kurssiin. Edelleen väitteesi 800 taulullisesta kaavoja on täyttä puppua. Ihan perus kauraa käyttää kursseilla kalvosarjoja tukena joissa voi parhaimmillaan olla kokonaisen tutkinnon asiat. Yhteen kurssiin niitä kalvoa mahtuu ihan maksimissaan kymmenesosa tuosta ja siinäkin on hyvän kurssin näkökulmasta ihan liikaa.
 
Ihan sama kuka mitäkin sulkeisia pitää, vastuuopettaja vastaa sisällöstä. Oli miten oli, niin yhteenkään kurssiin ei kuulu 800-kalvoa luennoilla läpi käytävää materiaalia, saati kaavoja kuten alunperin väitit.

Anteeksi OT, mutta inttääkö tässä nyt kaverit vastakkain jotka on käyny kouluja vähän eri aikoina? Toinen jossain 80-luvun lopulla(kalvosulkeiset) ja toinen 2000-luvulla(vähemmän kalvoja, mutta sisältö sama)? Viitaten noihin "kalvoihin" siis.

Ihan vaan näin sivuhuomiona ottamatta lainkaan kantaa ketjun aiheeseen. Mutta kuten jo aiemmin kirjottelin, niin antaa @tuulispää touhuilla, kuka tietää mitä tästä kehittyy. Ite ainaki tykkään seurata tätä kun kaveri käsin värkkäilee laitosta. Ei mitään hajua mitä sen pitäis tuottaa(no joo sähkö toki :)), minkä verran, paljon kustantaa jne. jne. mutta mukava seurata.

Tuo siis ihan vilpittömästi hyvässä mielessä @tuulispää :thumbsup:
 
Anteeksi OT, mutta inttääkö tässä nyt kaverit vastakkain jotka on käyny kouluja vähän eri aikoina? Toinen jossain 80-luvun lopulla(kalvosulkeiset) ja toinen 2000-luvulla(vähemmän kalvoja, mutta sisältö sama)? Viitaten noihin "kalvoihin" siis.

Ihan vaan näin sivuhuomiona ottamatta lainkaan kantaa ketjun aiheeseen. Mutta kuten jo aiemmin kirjottelin, niin antaa @tuulispää touhuilla, kuka tietää mitä tästä kehittyy. Ite ainaki tykkään seurata tätä kun kaveri käsin värkkäilee laitosta. Ei mitään hajua mitä sen pitäis tuottaa(no joo sähkö toki :)), minkä verran, paljon kustantaa jne. jne. mutta mukava seurata.

Tuo siis ihan vilpittömästi hyvässä mielessä @tuulispää :thumbsup:
Tuulispää on käynyt virtaustekniikan opintoja oman kertomansa mukaan ihan tässä muutaman viimevuoden sisällä. Minulla on ajantasaista tietoa kurssien sisällöistä, vaikken niitä ihan juuri itse olekaan suorittanut.
 
Jossakin kalvosarjassa voi olla vaikka miljoona kalvoa, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ne kuuluisivat mihinkään yhteen kurssiin. Edelleen väitteesi 800 taulullisesta kaavoja on täyttä puppua. Ihan perus kauraa käyttää kursseilla kalvosarjoja tukena joissa voi parhaimmillaan olla kokonaisen tutkinnon asiat. Yhteen kurssiin niitä kalvoa mahtuu ihan maksimissaan kymmenesosa tuosta ja siinäkin on hyvän kurssin näkökulmasta ihan liikaa.


800 "kalvoa" kattoi ilmeisesti koko virtausopin opinnot. Ne oli numeroitu. Esa oli varmaan hyvin ylpeä että oli saanut niin paljon kalvoja mahtumaan kahteen kurssiinsa....jotka kävin vielä väärässä järjestyksessä.
 
Tuulispää on käynyt virtaustekniikan opintoja oman kertomansa mukaan ihan tässä muutaman viimevuoden sisällä. Minulla on ajantasaista tietoa kurssien sisällöistä, vaikken niitä ihan juuri itse olekaan suorittanut.
Juuh Koronan alettua lopetin opinnot.
 
Piti oikeen uteliaisuutta tutusta moisiin vehkeisiin niin taisin keksiä mistä tää paremmuus taitaa tuulispään mielestä johtua. Taitaa olla niin että tollasella pikkusella pystymyllyllä ehkä kenties saadaa jotenkin hyvä betsin arvo jos sekään nyt ees pitää paikkaansa ku tuoton mittauksen on mitä on mutta , tuo mylly ei skaaladu kovinkaan isoksi koska täyskokoinen mylly ei kestä rasitusta jota tollaset lavat aiheuttaa kun suunta joka kierroksella muuttuu. tossa taitaa olla sama homma kun rc lekojen kohdalla pienessä saadaa rakenne kyllä kestäväksi ja tehopainu suhde uskomattomaksi mutta isompiin rakenteisiin se ei enää päde kun ei ole materiaaleja jotka järkevissä painoissa kestäisi 1:1 mallin voimia.Tässä kyl tänään tullu sama esille hyvin kuin muissakin tuulispään projekteissa se iso malli pitäisi pystyä rakentamaan spekseihin muttei siihen kukaan kykene koska ei ole materiaaleja jotka kestää tollasen ison myllyn voimat :( eli ongelma on kun on se 35metriä korkea torni jossa lavat viuhtoo niin ei sitä saada isossa myllyssä pysymään pystyssä tai ja siivet lipsahtaa yliäänen nopeudella tai jotain muuta mukavaa pikku ongelmaa.
 
Piti oikeen uteliaisuutta tutusta moisiin vehkeisiin niin taisin keksiä mistä tää paremmuus taitaa tuulispään mielestä johtua. Taitaa olla niin että tollasella pikkusella pystymyllyllä ehkä kenties saadaa jotenkin hyvä betsin arvo jos sekään nyt ees pitää paikkaansa ku tuoton mittauksen on mitä on mutta , tuo mylly ei skaaladu kovinkaan isoksi koska täyskokoinen mylly ei kestä rasitusta jota tollaset lavat aiheuttaa kun suunta joka kierroksella muuttuu. tossa taitaa olla sama homma kun rc lekojen kohdalla pienessä saadaa rakenne kyllä kestäväksi ja tehopainu suhde uskomattomaksi mutta isompiin rakenteisiin se ei enää päde kun ei ole materiaaleja jotka järkevissä painoissa kestäisi 1:1 mallin voimia.Tässä kyl tänään tullu sama esille hyvin kuin muissakin tuulispään projekteissa se iso malli pitäisi pystyä rakentamaan spekseihin muttei siihen kukaan kykene koska ei ole materiaaleja jotka kestää tollasen ison myllyn voimat :( eli ongelma on kun on se 35metriä korkea torni jossa lavat viuhtoo niin ei sitä saada isossa myllyssä pysymään pystyssä tai ja siivet lipsahtaa yliäänen nopeudella tai jotain muuta mukavaa pikku ongelmaa.
Se on juurikin näin. Useaan otteeseen on yritetty selittää mm. sellaista suhteellisen simppeliä lainalaisuutta, että siinä missä pinta-ala kasvaa toiseen potenssiin, niin tilavuus kasvaa kolmanteen.
 
Kuten sanoin kalvojen numerinnit voi olla mitä vain, muttei yhteenkään kurssiin lukualueeseen kuulu yli sataa kunnollista kalvoa.


Kyllä ne 1stä alkoi....aloin huolestua jossain 698 vaiheilla, että yltääkö yli tuhannen...ei sentään yltänyt.

Mullahan on ne valokuvattuna.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä ne 1stä alkoi....aloin huolestua jossain 698 vaiheilla, että yltääkö yli tuhannen...ei sentään yltänyt.

Mullahan on ne valokuvattuna.
On minullakin kovalevyt täynnänsä kalvosarjoja, luentotallenteita ja muita erilaisia kurssimateriaaleja. Valokuvia en juuri käytä, kun eivät mielestäni ole kovin käytännöllisiä.

Joka tapauksessa alkupäiräinen väitteesi 800 taulullisesta kaavoja voidaan varmaan vihdoin todeta vahvasti liioitelluksi. Jos jollakin kurssilla onkin materiaalina ollut 800 sivun kalvosarja (jossa ainakin kahden kurssin asiat, niin on mukana on tietysti jokaisen luennon aloitus, lopetus, otsikko, yhteenveto, harjoitus, jne. -kalvot), niin se ei tarkoita 800 sivua kaavoja. Oikeasti kurssialueeseen sisältyvät olennaiset kalvot lasketaan kymmenissä ja ne kaavat mahtuu kaikista viidestä kurssista yhdelle A4-arkille.
 
Btw kumman kaava on oikein sulla tuossa toi potenssiin kolme on eripaikassa kun tuossa mun laitatamassa pdf linkissä. siinä kaavaN LOPPU on pv3 A ja sulla pav3 onko tuo sama lasku vai jompikumpi laskee ton kaavan väärin

Molemmat on oikein. Se voisi olla vaikka A*0,5*p*v^3.
(3*5 = 5*3)
On minullakin kovalevyt täynnänsä kalvosarjoja, luentotallenteita ja muita erilaisia kurssimateriaaleja. Valokuvia en juuri käytä, kun eivät mielestäni ole kovin käytännöllisiä.

Joka tapauksessa alkupäiräinen väitteesi 800 taulullisesta kaavoja voidaan varmaan vihdoin todeta vahvasti liioitelluksi. Jos jollakin kurssilla onkin materiaalina ollut 800 sivun kalvosarja (jossa ainakin kahden kurssin asiat, niin on mukana on tietysti jokaisen luennon aloitus, lopetus, otsikko, yhteenveto, harjoitus, jne. -kalvot), niin se ei tarkoita 800 sivua kaavoja. Oikeasti kurssialueeseen sisältyvät olennaiset kalvot lasketaan kymmenissä ja ne kaavat mahtuu kaikista viidestä kurssista yhdelle A4-arkille.
Jep. Jos jotain yhtä kaavaa johdetaan 10 sivua, ei se tarkoita että kaavoja on 10 sivua.
 
Kyllä viimeisen taulun numero oli 800, menen siitä vaikka valalle.

Ei näissä mitään ongelmaa ole...näistä vaan harvasta on apua tuulivoimaloiden testaamisen kanssa ...ellei ole virtausdynamiikan analyysien ohjelmoija.





Ei näiden opettelussa mitään ongelmaa ollut.
Tähän vielä, kun kerran wiki-linkkejä innostuit listaamaan. Kait ymmärtää, että listasit juuri numeerisia menetelmiä yhtälöryhmien ratkaisuun? Ne eivät sis liity mitenkään erityisesti virtsustekniikkaan, vaikka toki voivatkin (jokin niistä) olla apuna sopivasti laaditun tehtävän ratkaisussa. Ihan vinkkinä, että numeerisista menetelmistä löytyy ihan oma ttk:n kurssinsa Oulun yliopistolta, joka muuten kuuluu sekin ympäristötekiikan maisterivaiheen opintoihin. Mutta kuten sanottu, kurssi ei varsinaisesti liity virtaustekniikkaan.
 
Tähän vielä, kun kerran wiki-linkkejä innostuit listaamaan. Kait ymmärtää, että listasit juuri numeerisia menetelmiä yhtälöryhmien ratkaisuun? Ne eivät sis liity mitenkään erityisesti virtsustekniikkaan, vaikka toki voivatkin (jokin niistä) olla apuna sopivasti laaditun tehtävän ratkaisussa. Ihan vinkkinä, että numeerisista menetelmistä löytyy ihan oma ttk:n kurssinsa Oulun yliopistolta, joka muuten kuuluu sekin ympäristötekiikan maisterivaiheen opintoihin. Mutta kuten sanottu, kurssi ei varsinaisesti liity virtaustekniikkaan.


Niin matematiikkaa se on.
 
Molemmat on oikein. Se voisi olla vaikka A*0,5*p*v^3.
(3*5 = 5*3)

Jep. Jos jotain yhtä kaavaa johdetaan 10 sivua, ei se tarkoita että kaavoja on 10 sivua.


Niin ei tietenkään...samaa kaavaa lasketaan sivukaupalla...kaikki mahdolliset menetelmät.

Ainasmaan laskuharjoitukset taas tähtäsivät siihen että tentteihin on oikeat laskut laskettuna.
 
Niin kyllä, sellaista matematiikkaa joka ei liittynyt aiheeseen. Lähinnä heräsi kysymys, että mahdatko itse ymmärtää mitä linkitit, kun ei se aiheeseen liittynyt.


Niitä käytiin läpi kursseilla.

Oletin että nämä olisivat riittäneet.








Missään tapauksessa käydyt kurssit eivät olleet turhia...opin monia asioita (ainakin yhden) jotka olin aiemmin ymmärtänyt väärin....vaikka olin omatoimisesti opiskellut jo 15 vuotiaasta asioita.
 
Viimeksi muokattu:
Niitä käytiin läpi kursseilla.

Oletin että nämä olisivat riittäneet.



Mitä näiden wiki-linkkien pitäisi osoittaa? Kuka vain osaa copy-pastettaa linkkejä loputtomiin. Ensin listaamasi ovat kuitenkin matemaattisia menetelmiä, eivät virtaustekniikan kursseilla tarvittavia kaavoja. Kait ymmärtää matemaattisen menetelmän ja fysikan kaavan eron?

Lukuisilla tekniikan kursseilla tulee osata erinäisiä matemaattisia menetelmiä, kuten näitä em. differentiaaliyhtälöiden ratkaisumenetelmiä. Menetelmät itsessään eivät silti kuulu kurssin alueseen (vaikka niitä usein lyhyesti kerrataankin). Ne kuuluvat lähtötietovaatimuksiin, joita kurssille osallistuvan tulee osta käyttää. Sekä virtaustekniikan (Ainassaaren kurssi itse teoriasta), että -dynamiikan (joka siis se CFD-mallinnus kurssi jota Muurinen vetää) kursseilla molemmilla mainitaan edellytyksinä kurssin käymiselle differentiaali yhtälöiden ratkaiaumenetelmät ja dynamiikan kurssilla vielä erikseen mainitaan edellytyksinä numeeristen menetelmien kurssi. Joten ei siis pitäisi olla yllätys, että menetelmiä tarvitaan kursseilla.

Ei tämä peruskäsitteistöissä kompurointi ainakaan minua vakuuta siitä, että sinulla olisi kovinkaan syvällistä ymmärrystä asioista, vaikka juuri se lienee tämän 'harjoituksen' tarkoitus.
 
Mitä näiden wiki-linkkien pitäisi osoittaa? Kuka vain osaa copy-pastettaa linkkejä loputtomiin. Ensin listaamasi ovat kuitenkin matemaattisia menetelmiä, eivät virtaustekniikan kursseilla tarvittavia kaavoja. Kait ymmärtää matemaattisen menetelmän ja fysikan kaavan eron?

Lukuisilla tekniikan kursseilla tulee osata erinäisiä matemaattisia menetelmiä, kuten näitä em. differentiaaliyhtälöiden ratkaisumenetelmiä. Menetelmät itsessään eivät silti kuulu kurssin alueseen (vaikka niitä usein lyhyesti kerrataankin). Ne kuuluvat lähtötietovaatimuksiin, joita kurssille osallistuvan tulee osta käyttää. Sekä virtaustekniikan (Ainassaaren kurssi itse teoriasta), että -dynamiikan (joka siis se CFD-mallinnus kurssi jota Muurinen vetää) kursseilla molemmilla mainitaan edellytyksinä kurssin käymiselle differentiaali yhtälöiden ratkaiaumenetelmät ja dynamiikan kurssilla vielä erikseen mainitaan edellytyksinä numeeristen menetelmien kurssi. Joten ei siis pitäisi olla yllätys, että menetelmiä tarvitaan kursseilla.

Ei tämä peruskäsitteistöissä kompurointi ainakaan minua vakuuta siitä, että sinulla olisi kovinkaan syvällistä ymmärrystä asioista, vaikka juuri se lienee tämän 'harjoituksen' tarkoitus.


Niin...kurrseista on jo 3 vuotta aikaa...enhän minä mikään muistipankki ole.

Ymmärrystä virtausdynamiikasta saa vaan ja ainoastaan kun tekee 4 tuulivoimalaa...1-3 lentokonetta tai laivaa/venettä...tai patoa tai vesivoimalaa jne.

Lukutoukista pelkästään ei tule mitään virtausopin ymmärtäjiä. Ymmärrän kyllä että lukutoukkiakin pitää kasvattaa ja elättää yhteiskunnissa.
 
nyt kovasti mollataan markkinoilla olevia tuotteita mutten oo nähny tosta sun myllystä juuri mitään dataa mitä se oikeasti tuottaa , juu palaa sillä 3 halowaloa kirkaasti mutta mikä sen oikea tuotto on?. tollanen halogeeni palaa jo 6-8voltilla melko kirkaana ja miten yleensäkkään joku lamppu jossa lanka lämpee niin mikä sen oikea ottama teho on , mulla jostain jääny takaraivoon ettei PUImURI toimi lampuille oikein,


Kovasti mollataan...nämä ainakaan eivät ole olleet millään virtausdynamiikan kursseilla...valehtelu on nimittäin 70 x...eli laite myydään 70 x tehokkaamapana kiuin mitä se on.... se on prosenteissa 7000 prosenttia.

Tässä valehdellaan kuin Hitlerin Saksassa.

Tesup Atlas 7 KW: https://www.tesup.fi/product-page/h...YJwpZa4v0BVpJR810ONBokYVu4fP8KkEaAm5REALw_wcB

Laitteen linkin toi minulle sijoittaja joka tokaisi että miksi ostaisin sulta rakkineen kun saa 1230 eurolla kaupasta 7 KW laitteen.

Kun mitään ymmärrystä ei ole aiheesta voi kaikki mitä myydään tuntua todelta. Laite tuottaa 100 wattia 10 m/s tuulessa korkeintaan.
 
Viimeksi muokattu:
Tarkistin asiaa maailmalta amattilaisilta...eli tässä on annettu teoreettinen maksimi 5 KW...eli jossain 30 m/s tuulessa.

Suomen keskituulessa se tuottaa 100 wattia jos sitäkään.
Mä taas olin yhteydessä nasaan tuon myllyn suuntaan ja he kovasti innostuivat tuon tuototosta kun ne kuuli että jossain biisissä laulettiin että kuussa tuulee , tuon myllyn hyötysuhteella se tuottaisi vielä helposti puolet luvatusta tuotossa jo kuu tuulilla.
no niin eiköhän lopeteta se vitsien kerronta ja asiaan.
eli olet jo sijoittajan menettänyt tuolle saaristolaismyllylle ja tai tessupille , joten ne on vain paljon uskottavampia puheissaan kun sinä ilmeisesti, ja silti en usko jos sinä sanot että 7kw mylly onkin 100w , jotain todisteita täälläkin tarvitsisi.
Mutta mutta täähän on ihan toisinto sun sähkölentskari topikista kukaan muu ei osaa mitään ja vain sinä voit tehdä myllyn joka tuottaa vaikka mittaus on ollu että 3 lamppua palaa jollain tuulella joskus =).
 
Niin...kurrseista on jo 3 vuotta aikaa...enhän minä mikään muistipankki ole.

Ymmärrystä virtausdynamiikasta saa vaan ja ainoastaan kun tekee 4 tuulivoimalaa...1-3 lentokonetta tai laivaa/venettä...tai patoa tai vesivoimalaa jne.

Lukutoukista pelkästään ei tule mitään virtausopin ymmärtäjiä. Ymmärrän kyllä että lukutoukkiakin pitää kasvattaa ja elättää yhteiskunnissa.
Siis hetkonen, kuka on tehnyt 4 tuulivoimalaa, 1-3 lentokonetta/laivaa/venettä/patoa/vesivoimalaa? Onko minulta mennyt joitain viestejäsi ohi missä esittelet näitä valmiita ja toimivaksi todistettuja vehkeitä? Olen nähnyt vain mitä mielikuvituksellisempia piirustuksia kera stencil fontin, ja pienoismallikoon vanerihyrrän, jota ei ole edes siinä määrin dokumentoitu, että voitaisiin todentaa sen pyörivän tuulessa.
 
Siis hetkonen, kuka on tehnyt 4 tuulivoimalaa, 1-3 lentokonetta/laivaa/venettä/patoa/vesivoimalaa? Onko minulta mennyt joitain viestejäsi ohi missä esittelet näitä valmiita ja toimivaksi todistettuja vehkeitä? Olen nähnyt vain mitä mielikuvituksellisempia piirustuksia kera stencil fontin, ja pienoismallikoon vanerihyrrän, jota ei ole edes siinä määrin dokumentoitu, että voitaisiin todentaa sen pyörivän tuulessa.
Näytin juuri lounaalla uusimmasta toimintavideota Hamburgin kaupungin orkesterissa kontrabassoa soittavalle Horstille. Piti näkemästään.

357069500_230286413232276_8364158047435069903_n.jpg


Huomaa, että kuvassa ei ole vaahtopäitä merelllä jolloin tuuli on noin 6-7 m/s. Jossa isot myllyt ei vielä juurikaan tuota yhtään mitään.
 
Mä taas olin yhteydessä nasaan tuon myllyn suuntaan ja he kovasti innostuivat tuon tuototosta kun ne kuuli että jossain biisissä laulettiin että kuussa tuulee , tuon myllyn hyötysuhteella se tuottaisi vielä helposti puolet luvatusta tuotossa jo kuu tuulilla.
no niin eiköhän lopeteta se vitsien kerronta ja asiaan.
eli olet jo sijoittajan menettänyt tuolle saaristolaismyllylle ja tai tessupille , joten ne on vain paljon uskottavampia puheissaan kun sinä ilmeisesti, ja silti en usko jos sinä sanot että 7kw mylly onkin 100w , jotain todisteita täälläkin tarvitsisi.
Mutta mutta täähän on ihan toisinto sun sähkölentskari topikista kukaan muu ei osaa mitään ja vain sinä voit tehdä myllyn joka tuottaa vaikka mittaus on ollu että 3 lamppua palaa jollain tuulella joskus =).


Siis haloo etkö osaa laskea ?

Annoin kaavan : ½ x p x A x Cp x V^3

Mikä tässä on epäselvä.....se antaa 100 Wattia tuolle Tesupille 10 m/s tuulessa...jolle mm. Vestakset reitataan !?
 
Näytin juuri lounaalla uusimmasta toimintavideota Hamburgin kaupungin orkesterissa kontrabassoa soittavalle Horstille. Piti näkemästään.

357069500_230286413232276_8364158047435069903_n.jpg


Huomaa, että kuvassa ei ole vaahtopäitä merelllä jolloin tuuli on noin 6-7 m/s. Jossa isot myllyt ei vielä juurikaan tuota yhtään mitään.
Ei ole vaahtopäitä, sen tosiaan kuvasta erottaa. Se onkin olennainen seikka. Noin hämärässä kuvattuna ja valotusasetusten ollessa sellaiset että aallot erottuvat kuvasta, mutta samalla lamput luovat kivan tunnelmallisen oranssin loisteen, voi siitä tehdä omat päätelmät lamppujen kirkkaudesta. Jokainen ymmärtää, että jo suhteellisen heikko lamppu joko ylivalottuu pahasti kuvassa, tai sitten taustasta ei erota mitään.
 
Ei ole vaahtopäitä, sen tosiaan kuvasta erottaa. Se onkin olennainen seikka. Noin hämärässä kuvattuna ja valotusasetusten ollessa sellaiset että aallot erottuvat kuvasta, mutta samalla lamput luovat kivan tunnelmallisen oranssin loisteen, voi siitä tehdä omat päätelmät lamppujen kirkkaudesta. Jokainen ymmärtää, että jo suhteellisen heikko lamppu joko ylivalottuu pahasti kuvassa, tai sitten taustasta ei erota mitään.
Sitä on pitänyt illan pimeydessä testata ettei vakoojat saa kauko-objektiivillä kuvattua salaista disainia.
 
Kenelle?
1688479084214.png

Laitatko videon myös tänne?


Huomasin saman ettei siellä ole ketään Horstia...kaverihan saattoi olla vakooja. Kun kysyin oliko nähnyt tuulimyllyjä matkallaan kun oli juuri tullut Tervolasta Kemin ja Simon läpi. Väitti hankkinensa juuri uuden kontrabasson....niihin oli yhteensä häneltä uponnut 100 000 euroa.

Fillaroi läpi Suomen Nordkapista....ja oli matkalla Helsinkiin....viikko aikaa ehtiä lautalle....1 kilo oli lähtenyt painoa viikossa. Hoikassa kunnossa 50 kilon kantamuksineen. Söi pizzeria Lilassa kokonaisen pizzan kerralla vaikka minä syön sitä 2-3 päivää kun otan sen mukaan kun ensin syön salaattia ison annoksen.
 
Huomasin saman ettei siellä ole ketään Horstia...kaverihan saattoi olla vakooja. Kun kysyin oliko nähnyt tuulimyllyjä matkallaan kun oli juuri tullut Tervolasta Kemin ja Simon läpi. Väitti hankkinensa juuri uuden kontrabasson....niihin oli yhteensä häneltä uponnut 100 000 euroa.

Fillaroi läpi Suomen Nordkapista....ja oli matkalla Helsinkiin....viikko aikaa ehtiä lautalle....1 kilo oli lähtenyt painoa viikossa. Hoikassa kunnossa 50 kilon kantamuksineen. Söi pizzeria Lilassa kokonaisen pizzan kerralla vaikka minä syön sitä 2-3 päivää kun otan sen mukaan kun ensin syön salaattia ison annoksen.
Lilassa nyt ei kukaan pitsan mausta välittävä käykään. Siellä käy vain ne joille määrä eli koko on ainoa kriteeri pitsan "hyvyydelle".
 
Ei ole vaahtopäitä, sen tosiaan kuvasta erottaa. Se onkin olennainen seikka. Noin hämärässä kuvattuna ja valotusasetusten ollessa sellaiset että aallot erottuvat kuvasta, mutta samalla lamput luovat kivan tunnelmallisen oranssin loisteen, voi siitä tehdä omat päätelmät lamppujen kirkkaudesta. Jokainen ymmärtää, että jo suhteellisen heikko lamppu joko ylivalottuu pahasti kuvassa, tai sitten taustasta ei erota mitään.


Yksi tapa saada testituloksia olisi ajaa 3 x 100 watin auton halogeenivalot rikki...posahtaen. Kun tietää paljonko ne sietää ylivirtaa ( testaa sen kotona ) tietää tasan tarkalleen mitä se silloin tuottaa...veikkaan jotain 10-12 m/s tuulta.
 
Viimeksi muokattu:
nyt kovasti mollataan markkinoilla olevia tuotteita mutten oo nähny tosta sun myllystä juuri mitään dataa mitä se oikeasti tuottaa , juu palaa sillä 3 halowaloa kirkaasti mutta mikä sen oikea tuotto on?. tollanen halogeeni palaa jo 6-8voltilla melko kirkaana ja miten yleensäkkään joku lamppu jossa lanka lämpee niin mikä sen oikea ottama teho on , mulla jostain jääny takaraivoon ettei PUImURI toimi lampuille oikein,


Tässä Suomi vastaa:
 
Yksi tapa saada testituloksia olisi ajaa 3 x 100 watin auton halogeenivalot rikki...posahtaen. Kun tietää paljonko ne sietää ylivirtaa ( testaa sen kotona ) tietää tasan tarkalleen mitä se silloin tuottaa...veikkaan jotain 10-12 m/s tuulta.
No on kyllä todella teknistä ja tarkkaa tuo sun tuoton mittaus , miksi pelkäät mitata sen tuottoa oikein ,paljastuuku että susihan se on. ps toi kuva taas ei todista mistään mitään.Ensinnäkin tuo lampputesti ei kerro mitään sieltä kun se yksi palaa ekaks menee ne kaks muuta sen takia.pitääkis ehkä tuolta tesupilta kysellä monta halogeeni valoa sillä saa poltettua poikki 12ms tuulessa
 
No on kyllä todella teknistä ja tarkkaa tuo sun tuoton mittaus , miksi pelkäät mitata sen tuottoa oikein ,paljastuuku että susihan se on. ps toi kuva taas ei todista mistään mitään.Ensinnäkin tuo lampputesti ei kerro mitään sieltä kun se yksi palaa ekaks menee ne kaks muuta sen takia.pitääkis ehkä tuolta tesupilta kysellä monta halogeeni valoa sillä saa poltettua poikki 12ms tuulessa


Ei se vaan on aika vaarallista kun nuo siivet viuhoo toista sataa ja painaa muutaman kilon per kipale. Kerran jo kilahti kypärään siivenkärki...putosin heti polvilleni...kypärään lommo.

2022 ekalla kerralla kun tornia ei oltu vahvistettu sen heilui ½ metriä suuntaansa. Ristituennan jälkeen sitä oli mahdollista mitata. Nyt uudella tornilla ja nivelet laakeroitumna toivon että kaikki värinät ovat hävinneet.
 
Yksi tapa saada testituloksia olisi ajaa 3 x 100 watin auton halogeenivalot rikki...posahtaen. Kun tietää paljonko ne sietää ylivirtaa ( testaa sen kotona ) tietää tasan tarkalleen mitä se silloin tuottaa...veikkaan jotain 10-12 m/s tuulta.
Tai jos ihan mittareita käyttäis.. :hmm: Melkoista komediaa tää alkaa taas olla. Etkai vain mitään petosta yritä, ku rahaa vissii ollaa vailla, mut pitäis vaa luottaa sanaan ilman dataa (jota saisit helposti tuotettua)? Ihmetyttää vain miksi ne oikeat mittaustulokset on mukamas nii hankalaa? Etkö juuri niillä saisi laitetta sijoittajille myytyä, ku niiden tulosten pitäisi olla upeetamahtavaa?
 
Näytin juuri lounaalla uusimmasta toimintavideota Hamburgin kaupungin orkesterissa kontrabassoa soittavalle Horstille. Piti näkemästään.

357069500_230286413232276_8364158047435069903_n.jpg


Huomaa, että kuvassa ei ole vaahtopäitä merelllä jolloin tuuli on noin 6-7 m/s. Jossa isot myllyt ei vielä juurikaan tuota yhtään mitään.
6m/s tuulella isot myllyt tuottavat yli 10% nimellistehostaan.
Esim. Vestaksen 8MW mylly n. 1MW.
 
Tila
Keskustelu on suljettu.

Statistiikka

Viestiketjuista
258 770
Viestejä
4 498 539
Jäsenet
74 281
Uusin jäsen
staffanjohansson34

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom