Vertikaaliakseloitu tuulivoimalani ( H-Darreius ) !

Liittynyt
08.11.2019
Viestejä
160
Sori, en ole tiede.fi foorumilla käynyt kuin vierailijana "ohikulkiessani" lukaisemassa sinun spämmäilyjäsi, samoin kuin flightforumilla. Ilmeisesti (tai sellaisen kuvan ainakin tästä touhusta saa) se menee niin että kun ideasi, tai pikemminkin laitteesi speksit ja "laskelmat" (joilla hurjat lukemat ja milloin mikäkin fysiikan lakia rikkova ominaisuus ympätty laitteeseesi) kyseenalaistetaan jollain foorumilla joidenkin oikeasti asioista tietävien puolelta, niin sit vaihdetaan foorumia.

Projektit alkavat mielenkiintoisesti, mut oma ulosantisi ja hehkutuksesi ilman perusteluja vievät threadin sivuraiteille heti kun joku haistaa palaneen käryä vaikka "laskelmissasi". Koska et koskaan esitä mitään oikeaa dataa omista laitteistasi, vain jonkun hatusta heitetyn loppulukeman, olipahan se sitten sakkausnopeus, tai joku 300G testatut lavat, tai 65m/s tuulessa kasassa pysyvä tuulivoimala, tai paintilla piirrellyt kuvat.



Ja sori, ei ole kateutta ilmassa. Pystyn innovoimaan itsekin ja siitä on ihan jotain todisteitakin olemassa esim. valtakunnallisen keksijäkilpailun historiassa meikäläisen osalta kahteen otteeseen (2 ja 1 sija).

Tämän kaverin ideoiden/väittämien kyseenalaistamisella keskusteluun lisäarvon tuominen ei onnistu kehittävästi. Jos joku sanoo että sähkömies vois tsekata kytkennät, niin se on just eilen tarkistanu ne. Jos joku sanoo ja perustelee rautalangasta vääntämällä että ei toi noin voi toimia ja sattuu vielä niin että keksijä itsekin sen ymmärtää, niin yhtäkkiä ei niin oo väitettykkään että se toimis, vaan lukija on asian ymmärtäny väärin.

Mut yleensä se taas menee siihen väittelyyn että keksijältä kysytään perusteita/laskelmia väittämilleen, joita ei sitten koskaan toimiteta, vaan pistetään joku random fakta että jossain tuuli viime viikolla niin ja niin kovaa, tai kuva jostain savimyllystä. Tai että piirustuksia/laskelmia ei voi laittaa jakoon, kun intialaiset kopioi idean.

Edellinen projekti kuoli samaan suuruudenhulluuteensa/fysiikan lakien rikkomiseen kuin muutkin, idean vetäjän inttäessä koko threadin läpi mm. oikeasti jotain ilmailusta tietävien henkilöiden kanssa, väittäen että he ovat väärässä, vaikka nämä henkilöt esittivät oikeita laskukaavoja ja laskelmia esim. härveliin soveltuvista/soveltumattomista potkureista.

Pointtina varoitukselle oli se, että joku tuulimyllyillä tuotetun sähkön päälle ymmärtävä ei ainakaan vakavissaan hukkaisi aikaansa threadin aloittajan kanssa väittelemiseen, koska se ei ole aikaisemmin johtanut mihinkään ja kuten tästäkin threadista näkee, ei johda nytkään.

Jos edelleen epäilyttää että puhun kateuttani paskaa, niin ette ole tutustuneet tarpeeksi esim. flightforumin threadiin.

Siinä ei ole mitään vikaa että rakentelee ja testailee, kunhan siitä ei koidu henkilövahinkoja. Yksi ongelmista (aikaisemmin mainittujen ongelmien lisäksi) on ylimielinen tyyli jolla se tehdään. "ratkaistaanpas tässä laakista ongelma, jota koko tuulivoimala-alan älymystö on yrittänyt ratkaista iät ja ajat kun mulla on tässä tää mun kehittämä todella tehokas foili ja cp sitä ja tätä, sekä tietty betzin limitit jne ylitetään heittämällä".

Mut ei siinä mitään, jatkakaa. Mut älkää kukaan muukaan kyseenalaistako mitään asiaa tässä härvelissä, muuten lähtee threadi sivuraiteille niinkun aikaisemmatkin threadit eri foorumeilla ja sit pitää taas ettii uus foorumi idealleen.

Edit: Korjailtu kirjoitusvirheitä.
No miksi sä sitten väität ?

James_Blyth's_1891_windmill.jpg


Kuvassa James Blythin suunnittelema mylly 1891.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
53


Kuvassa James Blythin suunnittelema mylly 1891.
Tässä kuvassa on kanadalaisten rakentama maailman suurin VAWT vuodelta 1984:

joka saatiin toimintaan 1987 ja lopetti toimintansa vain kuusi vuotta myöhemmin, kun laakerit eivät kestäneet :kahvi:
 
Liittynyt
31.03.2017
Viestejä
176
@tuulispää

Threadissa taitaa olla ennen tätä viestiä 5 vastausta minulta, joissa en mielestäni ole yhdessäkään väitellyt sinun kanssasi mistään.

Kysyin jossain viestissä siiven materiaalivalinnoista ja kysyin miksi ei käytetä jotain muuta, niin vastasit vain että "tämä siipi painaa 2/5 umpipuisesta".

?

Yhdessä viestissä jopa kehuin puutöiden osien laatua.

Toisekseen, en lue itseäni tuohon kyseiseen oikeaan osaajaryhmään. Kuten tekstissä seisoo, varoitin oikeita osaajia, että turha väitellä kanssasi, kun he ovat luultavasti väärässä. He voivat väittelyssä säästetyllä ajalla kehittää vaikka oman ylivertaisen tuulivoimalansa, jolla mullistavat energian tuotannon. Jos siis osaavat.

Voisitko muuten valaista miten olet saanut valmistettua tuon kokoiset siivet noista materiaaleista ja liimoista tuolla valmistustekniikalla siten, että niiden painot on meidän foorumiepäilijöiden kyselyjen jälkeisessä tarkistusmittauksessa jo ennen tasapainotusta 5 gramman sisällä toisistaan? Tiedosta voisi tai voisi olla olematta hyötyä omassa lennokkiharrastuksessa.

Meinaan vaan että havainnollistavana esimerkkinä 5 grammaa on lähestulkoon yhtä kuin kaksi isoa muovista kertakäyttölusikkaa.

 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
08.11.2019
Viestejä
160
Mulla on vaaka jossa käytän siipiä tämän tästä.

Sekoitan siinä suhteessa epoksia mitä tarvin tasapainoon...ja lisään saumoihin extraa jos vaikuttaa olevan epätasapainossa..tai viilaan osaa pois jos liikaa.

Niin ja se sähköinssi tosiaan juuri kävi paikalla...hän on mukana juuri siksi että sähköt menee oikein..nyt hän tilasi regulaattoreita ( ja ne tuli postin kautta 2 päivää sitten ) ja saadaan tuo USB latauspiste toimimaan myös.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
08.11.2019
Viestejä
160
Tässä kuvassa on kanadalaisten rakentama maailman suurin VAWT vuodelta 1984:

joka saatiin toimintaan 1987 ja lopetti toimintansa vain kuusi vuotta myöhemmin, kun laakerit eivät kestäneet :kahvi:
Joo tämä on tiedossa...ja siksi ei vispilöitä enää kukaan rakenna..se oli Darrieus nimeltään.

H-Darrieus on tavallaan tehokkaampi...vaikka se taitaakin on hieman herkempi värinöille kuin vispilä.
 
Liittynyt
31.03.2017
Viestejä
176
Selvä.

On varmaan tullut eteen joskus netissä, mut kannattaa oikeesti kokeilla aiemmin mainittua kuumalankaleikkuria. Yksinkertaisuudessaan omakin leikkuri oli pari puuvartta pultattuna pöytään kiinni, langan kireyden säätö, puiden väliin hitsauslanka, johon sitten 12 volttia ja sopiva määrä ampeereja.

Protoiluun (jos meinaat erilaisia siipiä testata) ihan omiaan, kun helpottaa ja nopeuttaa siiven valmistamista. Myös huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin käyttää protoiluun jotain lentokonevaneria.

Finfoamista kun tekee, niin on jo muutenkin jäykempää kuin styroksi ja leikattu pinta sulaessaan jäykistää valmista osaa vielä lisää. Vaadittavaa lisätukea voit sitten rakennella foamiin vaikka hiilikuidusta, tai vaikka puusta jos niin haluat, tukirakenteille on helppo sulatella jigeillä urat/paikat. Yllätyt miten keveitä ja jäykkiä rakenteita saat valmistettua.

Lopulliset osat voi tarvittaessa tehdä jostain muusta.

Esimerkkivideo:

 
Liittynyt
08.11.2019
Viestejä
160
Selvä.

On varmaan tullut eteen joskus netissä, mut kannattaa oikeesti kokeilla aiemmin mainittua kuumalankaleikkuria. Yksinkertaisuudessaan omakin leikkuri oli pari puuvartta pultattuna pöytään kiinni, langan kireyden säätö, puiden väliin hitsauslanka, johon sitten 12 volttia ja sopiva määrä ampeereja.

Protoiluun (jos meinaat erilaisia siipiä testata) ihan omiaan, kun helpottaa ja nopeuttaa siiven valmistamista. Myös huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin käyttää protoiluun jotain lentokonevaneria.

Finfoamista kun tekee, niin on jo muutenkin jäykempää kuin styroksi ja leikattu pinta sulaessaan jäykistää valmista osaa vielä lisää. Vaadittavaa lisätukea voit sitten rakennella foamiin vaikka hiilikuidusta, tai vaikka puusta jos niin haluat, tukirakenteille on helppo sulatella jigeillä urat/paikat. Yllätyt miten keveitä ja jäykkiä rakenteita saat valmistettua.

Lopulliset osat voi tarvittaessa tehdä jostain muusta.

Esimerkkivideo:


En mä tästä voi yllättyä kun oon tehnyt noita siipiä työkseni Kirkkonummella.

On hyvä tapa tehdä, muttei kestä tässä.
 

spacecat

Premium-jäsen
Tukijäsen
Köyhä
Liittynyt
15.08.2017
Viestejä
56
Tuommoinen löytyi,valmis paketti ja millä spekseillä:
Huutokaupat.comvoimala.jpg
voimala.jpg


5 siipinen Tuuliturbiinigeneraattori 300W 12/24 VDC Pystysuuntaisakseli turbiinigeneraattori, jossa on vedenpitävä DC-laturin ohjain
Ominaisuudet:
Ohjain: Automaattinen jarrutus, joka estää akun ylikuormituksen ja tuulivoimalan vaurioitumisen voimakkaissa tuulissa.

Aerodynaaminen muotoilu: Aerodynaamisen suunnittelun ja rakennesuunnittelun optimoinnin ansiosta tuulienergian käyttöaste on suuri, lisää tuotannon kapasiteetin kasvu.

Korkea suorituskyky: Generaattori, joka käyttää kestomagneetin roottorin vaihtovirtageneraattoria, yhdistettynä erityiseen teräsrakenteeseen, vähentää tehokkaasti generaattorin vastusmomenttia, kun taas tuulipyörällä ja generaattorilla on hyvät sovitusominaisuudet, yksikön käyttövarmuus.

Sovellus:teollisuus ja kotikäyttö, käytön seuranta, tuulesta lisäenergiaa esim. aurinkosähkökäyttöiseen järjestelmään.

Alumiiniseoksesta valmistettu kuori, jossa on kaksinkertainen laakerikantaja, tuulenkestokapasiteetti on parempi ja turvallinen.
Kuvaus:

Alhainen käynnistysnopeus, tehokas tuulivoiman käyttö, alhainen tärinä ja alhainen melu.

Tuulipyörä toimii tasaisesti, luotettavasti, hiljaisena.

Helppo asennus, huolto ja korjaus
erittely:

Väri:, valkoinen,

Materiaali: nailonkuitu- ja alumiiniseos

Tuotekoko: 82 * 82 * 59,5 CM

Pakkauskoko: 61 * 44 * 30 CM

Nimellisjännite: 12/24 V

Nimellisteho: 300W

Max. teho: 310W

Tuulen nopeus: 2m / s

Nimellinen tuulen nopeus: 12m / s

Turvallinen tuulen nopeus: 45m / s

Terien lukumäärä: 5

Paketti sisältää:

1 x Tuuliturbiinigeneraattori

1 x ohjain
 
Liittynyt
08.11.2019
Viestejä
160
Tuommoinen löytyi,valmis paketti ja millä spekseillä:
Huutokaupat.com

5 siipinen Tuuliturbiinigeneraattori 300W 12/24 VDC Pystysuuntaisakseli turbiinigeneraattori, jossa on vedenpitävä DC-laturin ohjain
Ominaisuudet:
Ohjain: Automaattinen jarrutus, joka estää akun ylikuormituksen ja tuulivoimalan vaurioitumisen voimakkaissa tuulissa.

Aerodynaaminen muotoilu: Aerodynaamisen suunnittelun ja rakennesuunnittelun optimoinnin ansiosta tuulienergian käyttöaste on suuri, lisää tuotannon kapasiteetin kasvu.

Korkea suorituskyky: Generaattori, joka käyttää kestomagneetin roottorin vaihtovirtageneraattoria, yhdistettynä erityiseen teräsrakenteeseen, vähentää tehokkaasti generaattorin vastusmomenttia, kun taas tuulipyörällä ja generaattorilla on hyvät sovitusominaisuudet, yksikön käyttövarmuus.

Sovellus:teollisuus ja kotikäyttö, käytön seuranta, tuulesta lisäenergiaa esim. aurinkosähkökäyttöiseen järjestelmään.

Alumiiniseoksesta valmistettu kuori, jossa on kaksinkertainen laakerikantaja, tuulenkestokapasiteetti on parempi ja turvallinen.
Kuvaus:

Alhainen käynnistysnopeus, tehokas tuulivoiman käyttö, alhainen tärinä ja alhainen melu.
Nämä kiinanihmeet yleensä tuottaa noin 1/10 luvatusta energiasta spesifisellä tuulella. Siksi eivät ole yleistyneet..vesi ja jää voivat lumen kanssa myös alentaa saantia ja kestoa niistä. Menevät rikki jo usein asennusvaiheeessa.
 
Liittynyt
08.11.2019
Viestejä
160
Nämä puuvalmiit siivet ilman maalia painavat miolemmat tasan 2118 grammaa kpl.

2xwings2118gr.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
487
Nämä kiinanihmeet yleensä tuottaa noin 1/10 luvatusta energiasta spesifisellä tuulella. Siksi eivät ole yleistyneet..vesi ja jää voivat lumen kanssa myös alentaa saantia ja kestoa niistä. Menevät rikki jo usein asennusvaiheeessa.
Noista olen yrittänyt etsiä jotakin käyttökokemuksia, usein kirjoittajalla ei ole henkilökohtaista kokemusta, vaan suurpiirteisesti kertoo miten huono on, kertomatta kenenkä mukaan.
Toki on hyvin haastavaa löytää sellainen paikka, jossa tuulisi riittävän kovaa muuten kuin satunnaisesti, Aurinkokennon rinnalla toisi hieman lisävarmuutta. Mutta Ilmatieteenlaitoksen dataa tutkineena, talvella usein käy niin ettei tuule eikä paista. Toki hieman pidentää kesämökin kautta keväästä ja syksystä.

Hieman isompaa, kesäkäyttöä ajatellen ylimitoitettua, voi joutua miettimään ympärivuotiselle huvimökille
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
53
Noista olen yrittänyt etsiä jotakin käyttökokemuksia, usein kirjoittajalla ei ole henkilökohtaista kokemusta, vaan suurpiirteisesti kertoo miten huono on, kertomatta kenenkä mukaan.
Toki on hyvin haastavaa löytää sellainen paikka, jossa tuulisi riittävän kovaa muuten kuin satunnaisesti, Aurinkokennon rinnalla toisi hieman lisävarmuutta. Mutta Ilmatieteenlaitoksen dataa tutkineena, talvella usein käy niin ettei tuule eikä paista. Toki hieman pidentää kesämökin kautta keväästä ja syksystä.

Hieman isompaa, kesäkäyttöä ajatellen ylimitoitettua, voi joutua miettimään ympärivuotiselle huvimökille
Tässä on saksalainen Savonius DIY-kitti, jossa speksitkin todennäköisesti pitää paikkansa:
ElvWiS III ALUMINIUM with Universal Mount

Käyttökokemuksia ei oikein löydy, mutta jotain Youtube-videoita sentään. Eihän tuokaan häävisti tuota sähköä, mutta aurinkosähkön rinnalle varmaan melko huoleton vaihtoehto.
 
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
483
Tässä on saksalainen Savonius DIY-kitti, jossa speksitkin todennäköisesti pitää paikkansa:
ElvWiS III ALUMINIUM with Universal Mount

Käyttökokemuksia ei oikein löydy, mutta jotain Youtube-videoita sentään. Eihän tuokaan häävisti tuota sähköä, mutta aurinkosähkön rinnalle varmaan melko huoleton vaihtoehto.
10m/s tuulella noin 30-40wattia. Pitää laittaa melko hyvälle paikalle että tuottaa jotain.
 

mRkukov

Hrrrr...
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 483
Noista olen yrittänyt etsiä jotakin käyttökokemuksia, usein kirjoittajalla ei ole henkilökohtaista kokemusta, vaan suurpiirteisesti kertoo miten huono on, kertomatta kenenkä mukaan.
Toki on hyvin haastavaa löytää sellainen paikka, jossa tuulisi riittävän kovaa muuten kuin satunnaisesti, Aurinkokennon rinnalla toisi hieman lisävarmuutta. Mutta Ilmatieteenlaitoksen dataa tutkineena, talvella usein käy niin ettei tuule eikä paista. Toki hieman pidentää kesämökin kautta keväästä ja syksystä.

Hieman isompaa, kesäkäyttöä ajatellen ylimitoitettua, voi joutua miettimään ympärivuotiselle huvimökille
Itseltä löytyy aurinkosähkön kaverina huonolla sijainnilla oleva perinteinen tuulimylly. Mallia kiina ja 600W. Halkaisija taisi olla 1.3 vai 1.4m. Sijoitettu järven rantaan ja tähän mennessä tuotto noin 0.00Wh. :D

Ensi kesänä tarkoitus nostaa läheisen mäen rinteeseen korkealle niin katsotaan alkaako jo tuottaa jotain. Tavoite olisi ylläpitää agm akustoa talvikuukausina. Tuskin siitä juuri käyttövirtaa saa. (Joo, kyllä se mylly toimisi, mutta kun vaatii todella reilun tuulen juuri oikeasta kulmasta niin ei montaa kertaa vuodessa pyöri. Kiinan mallit ei myöskään pakkasesta tykkää vaan vaatii entistä kovemman starttituulen.)
 
Liittynyt
08.11.2019
Viestejä
160
Noista olen yrittänyt etsiä jotakin käyttökokemuksia, usein kirjoittajalla ei ole henkilökohtaista kokemusta, vaan suurpiirteisesti kertoo miten huono on, kertomatta kenenkä mukaan.
Toki on hyvin haastavaa löytää sellainen paikka, jossa tuulisi riittävän kovaa muuten kuin satunnaisesti, Aurinkokennon rinnalla toisi hieman lisävarmuutta. Mutta Ilmatieteenlaitoksen dataa tutkineena, talvella usein käy niin ettei tuule eikä paista. Toki hieman pidentää kesämökin kautta keväästä ja syksystä.

Hieman isompaa, kesäkäyttöä ajatellen ylimitoitettua, voi joutua miettimään ympärivuotiselle huvimökille

Kyllä netti pursuaa näitä käyttökokemuksia jossa myllyn spinneri meni heti asennuksessa rikki. Tai mittari ei koskaa käynyt lähelläkään luvattuja tehoja.
 
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
487
Monesti jutuista puuttuu jokin tärkeä tieto, saa kuvan että kirjoittaja luulee että voimalasta saisi ulos nimellistehon verran jokaisena päivänä. Sellaista todellista testiä, missä kuvataan miten hyvin luvattu teho saavutetaan vaikkapa 5m/s tuulella, puuttuu
 

njake

get string from object
Make ATK Great Again
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
525
Itseltä löytyy aurinkosähkön kaverina huonolla sijainnilla oleva perinteinen tuulimylly. Mallia kiina ja 600W. Halkaisija taisi olla 1.3 vai 1.4m. Sijoitettu järven rantaan ja tähän mennessä tuotto noin 0.00Wh. :D

Ensi kesänä tarkoitus nostaa läheisen mäen rinteeseen korkealle niin katsotaan alkaako jo tuottaa jotain. Tavoite olisi ylläpitää agm akustoa talvikuukausina. Tuskin siitä juuri käyttövirtaa saa. (Joo, kyllä se mylly toimisi, mutta kun vaatii todella reilun tuulen juuri oikeasta kulmasta niin ei montaa kertaa vuodessa pyöri. Kiinan mallit ei myöskään pakkasesta tykkää vaan vaatii entistä kovemman starttituulen.)
Generaattori siis jarruttaa, eli liian iso generaattori ja liian pienet lavat ja tuulipinta-ala, jos tuon oikein tulkitsee.
Väärä maa, väärä tuote. Oliko suomesta ostettu vai suoraan kiinasta?
 

mRkukov

Hrrrr...
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 483
Generaattori siis jarruttaa, eli liian iso generaattori ja liian pienet lavat ja tuulipinta-ala, jos tuon oikein tulkitsee.
Väärä maa, väärä tuote. Oliko suomesta ostettu vai suoraan kiinasta?
Suoraan kiinasta. Ja kyllähän tuo pyörii, mutta sijainti todella paska. Tuuskittaisia tuulia ja hyvin huonosti niitäkään. Sen verran piti modata jo että lapoja hieman enemmän kulmaan niin alkaa pyöriä pienemmässä tuulessa. Lataussäädin vaihtui dc step up konverteriin ja siitä pidemmillä johdoilla mökille, missä akut ja mppt säädin. Hauakintahan noissa 12v tai 24v myllyissä on se että akkujen pitäisi sijaita suoraan myllyn alla. Jos taas tulee aurinkopaneelien "kaveriksi" niin sijoitus melkein aina johonkin kauas. Yritäppä siinä saada yli 50m päähän 12v tai edes 24v. Saa olla peukalon paksuista kaapelia, joka ei todellakaan mitään halpaa. Siksi dc step up melkein 100v asti. Katsotaan ensi kesänä toimiiko paremmin uudessa sijainnissa. Ehkä jotain isompaa raporttia jos saan vehkeet pelaamaan. :)

/OT
 
Liittynyt
07.07.2017
Viestejä
320
Suoraan kiinasta. Ja kyllähän tuo pyörii, mutta sijainti todella paska. Tuuskittaisia tuulia ja hyvin huonosti niitäkään. Sen verran piti modata jo että lapoja hieman enemmän kulmaan niin alkaa pyöriä pienemmässä tuulessa. Lataussäädin vaihtui dc step up konverteriin ja siitä pidemmillä johdoilla mökille, missä akut ja mppt säädin. Hauakintahan noissa 12v tai 24v myllyissä on se että akkujen pitäisi sijaita suoraan myllyn alla. Jos taas tulee aurinkopaneelien "kaveriksi" niin sijoitus melkein aina johonkin kauas. Yritäppä siinä saada yli 50m päähän 12v tai edes 24v. Saa olla peukalon paksuista kaapelia, joka ei todellakaan mitään halpaa. Siksi dc step up melkein 100v asti. Katsotaan ensi kesänä toimiiko paremmin uudessa sijainnissa. Ehkä jotain isompaa raporttia jos saan vehkeet pelaamaan. :)

/OT
Hetkonen, sinulla on regulaattori ennen MPPT:tä? Eihän tuollainen kytkentä edes voi toimia. Regulaattori vetää genen oikoseen pienillä tuotoilla sen yrittäessä kompensoida matalaa jännitettä ottamalla entistä enemmän virtaa sisään, eikä puolestaan MPPT säätimet voi toimia reguloidun sisääntulon kanssa, ne kasvattavat tehon ottoa siihen saakka kunnes regu kyykkää.
 

mRkukov

Hrrrr...
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 483
Hetkonen, sinulla on regulaattori ennen MPPT:tä? Eihän tuollainen kytkentä edes voi toimia. Regulaattori vetää genen oikoseen pienillä tuotoilla sen yrittäessä kompensoida matalaa jännitettä ottamalla entistä enemmän virtaa sisään, eikä puolestaan MPPT säätimet voi toimia reguloidun sisääntulon kanssa, ne kasvattavat tehon ottoa siihen saakka kunnes regu kyykkää.
Step up säädetty starttaamaan vasta 20v tietämillä. Siihen asti jännite kulkee vapaasti läpi. Mppt taas tarvitsee vähintään akusto + oliko 1v latausta varten, eli 25-30 volttia riippuen varauksesta. Alle 20v ei siis mikään jarruta. Kukaan ei sitä jännitettä käytä. Tuon 20v kohdalta sitten nostaa step up 95 voltin tietämille, jolloin etäisyys ja ohuemmat kaapelit ei aiheuta liikaa häviötä. Mppt taas syö niin paljon kun saa, eli ropellin vauhti alas... ja taas ylös... ja alas. Näin ainakin teoriassa. Lisäksi tarvitaan jarru niin ettei missään kohtaa rikota 100v suoraan geneltä ja laitteistoa paskaksi... niin ja en maininnut että genen ja step upin välissä tasasuuntaaja. ;)

Edit: tästä ei tosiaan juuri ohjeita netistä löydy, mutta pari proof of conceptia kyllä. Siksi on tarkoitus tehdä isompi postaus jos saan homman skulaamaan kunnolla. :)
 
Liittynyt
07.07.2017
Viestejä
320
Step up säädetty starttaamaan vasta 20v tietämillä. Siihen asti jännite kulkee vapaasti läpi. Mppt taas tarvitsee vähintään akusto + oliko 1v latausta varten, eli 25-30 volttia riippuen varauksesta. Alle 20v ei siis mikään jarruta. Kukaan ei sitä jännitettä käytä. Tuon 20v kohdalta sitten nostaa step up 95 voltin tietämille, jolloin etäisyys ja ohuemmat kaapelit ei aiheuta liikaa häviötä. Mppt taas syö niin paljon kun saa, eli ropellin vauhti alas... ja taas ylös... ja alas. Näin ainakin teoriassa. Lisäksi tarvitaan jarru niin ettei missään kohtaa rikota 100v suoraan geneltä ja laitteistoa paskaksi... niin ja en maininnut että genen ja step upin välissä tasasuuntaaja. ;)
Regu ei osaa mitään ottotehonhallintaa, se kasvattaa aina virranottoa kun sisääntulojännite laskee, ja generaattoreiden (tai paneeleiden) ollessa kyseessä jännite laskee tietyn pisteen jälkeen rajusti ilman virran kasvamista (teho laskee), jota kompensoidaan ottamalla entistä enemmän virtaa jne.. Juuri se on se ero regulaattorin ja MPPT säätimen välillä, jos regu osaisi käyttäytyä tuollaisen tulon kanssa, ei sitä lataussäädintä/MPPT:tä tarvitsisi alkuunkaan. MPPT regun päässä ei toimi, koska se nostaa tehonottoa niin kauan kunnes regu ylittää tuon rajan jonka jälkeen se ajaa genen jännitteen niin alas kunnes se laukaisee jonkun suojamekanismin, eikä siihen auta enää vaikka MPPT vähentäisi tehonottoa huomatessaan jännitteen kyykkäävän (=regun lakatessa reguloimasta). Tuo kytkentä ei yksinkertaisesti voi toimia, enkä yhtään ihmettele miksi tuotto on tähän mennessä ollut 0Wh. Jännitteen muuttaminen korkeammaksi olisi mahdollista tavan AC muuntajalla, koska niiden ulostulojännite seuraa sisääntulon jännitettä.
 

mRkukov

Hrrrr...
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 483
enkä yhtään ihmettele miksi tuotto on tähän mennessä ollut 0Wh
Sijainti, sijainti ja sijainti.

Kyllä se on jo watteja tuottanut, muttei kovin montaa. Puuskissa ei muutenkaan energiaa juuri nimeksikään. Mutta kyllä, tuolla kytkennällä on energiaa siirtynyt sen vähän mitä mylly pyörinyt.

Jännitteen muuttaminen korkeammaksi olisi mahdollista tavan AC muuntajalla, koska niiden ulostulojännite seuraa sisääntulon jännitettä.
Tämä ollut toisena vaihtoehtona. Nostaisi ac jänön korkealle ja lähellä akkuja mppt sitten hoitaisi säädöt. Tuo gene on vain kolmivaiheista, eli tarvitaan hieman enemmän muuntajia.
 
Liittynyt
07.07.2017
Viestejä
320
Sijainti, sijainti ja sijainti.

Kyllä se on jo watteja tuottanut, muttei kovin montaa. Puuskissa ei muutenkaan energiaa juuri nimeksikään. Mutta kyllä, tuolla kytkennällä on energiaa siirtynyt sen vähän mitä mylly pyörinyt.


Tämä ollut toisena vaihtoehtona. Nostaisi ac jänön korkealle ja lähellä akkuja mppt sitten hoitaisi säädöt. Tuo gene on vain kolmivaiheista, eli tarvitaan hieman enemmän muuntajia.
Watteja tuollainen kytkentä tuottaa siinä tilanteessa kun geneltä on varaa ottaa enemmän tehoa mitä kulutus (kuorma+latausvirta+muut häviöt) on. Jos kulutus on suurempi mitä geneltä voi ottaa, tuotto tippuu käytännössä nollaan, siinä missä pelkkä MPPT säädin genen jatkeena ottaisi sen minkä se voi parhaimmillaan ottaa ja laskisi/nostaisi lataustehoa sen mukaan. MPPT ei pysty säätämään lataustehoa jos sisääntulo on reguloitu.
 

mRkukov

Hrrrr...
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 483
Watteja tuollainen kytkentä tuottaa siinä tilanteessa kun geneltä on varaa ottaa enemmän tehoa mitä kulutus (kuorma+latausvirta+muut häviöt) on. Jos kulutus on suurempi mitä geneltä voi ottaa, tuotto tippuu käytännössä nollaan, siinä missä pelkkä MPPT säädin genen jatkeena ottaisi sen minkä se voi parhaimmillaan ottaa ja laskisi/nostaisi lataustehoa sen mukaan. MPPT ei pysty säätämään lataustehoa jos sisääntulo on reguloitu.
Meinaat ettei tuo voi toimia kiihdytys+jarrutus+kiihdytys+jarrutus sykleillä? Isompi teho geneltä hidastaa niin että jännite laskee ja hetken päästä, jos edelleen tuulee, nousee jännite taas riittäväksi. Tuuli yrittää nostaa genen nopeutta ja kytkentä estää sitä juurikaan nousemasta. Energia siirtyy akkuihin? Tuo myllyn pyörivä massa kerää liike-energiaa jonkin verran ja siitä on varaa ottaa "liikaa", jolloin vauhti hidastuu. Sitten sama sykli alusta. Eihän tuolla mitään tasaista tehoa tai edes kaikkea energiaa varastoon saa. Tavoite oli saada talven ylläpitoteho akuille. Ei niinkään energiaa käyttöön.
 
Liittynyt
07.07.2017
Viestejä
320
Meinaat ettei tuo voi toimia kiihdytys+jarrutus+kiihdytys+jarrutus sykleillä? Isompi teho geneltä hidastaa niin että jännite laskee ja hetken päästä, jos edelleen tuulee, nousee jännite taas riittäväksi. Tuuli yrittää nostaa genen nopeutta ja kytkentä estää sitä juurikaan nousemasta. Energia siirtyy akkuihin? Tuo myllyn pyörivä massa kerää liike-energiaa jonkin verran ja siitä on varaa ottaa "liikaa", jolloin vauhti hidastuu. Sitten sama sykli alusta. Eihän tuolla mitään tasaista tehoa tai edes kaikkea energiaa varastoon saa. Tavoite oli saada talven ylläpitoteho akuille. Ei niinkään energiaa käyttöön.
Mutta kun isompi teho geneltä laskee sitä jännitettä, jonka kompensoimiseksi regu ottaa enemmän virtaa, joka laskee entisestään sitä jännitettä. MPPT ottaa regulta jatkuvasti maksimimäärän tehoa, koska se ei saa mitään feedbackia geneltä ja regu puolestaan ottaa geneltä sitten maksimimäärän virtaa (ellei kuorma ole riittävän pieni) koska se ei ymmärrä virran kasvattamisen vähentävän tehon saantia. Genet ovat vastakohtia sille teholähteelle mille regut ovat suunniteltu, kun MPP (Maximum Power Point, se mitä MPPT säätimillä haetaan) ylitetään, teho laskee kuorman kasvatettaessa. Siksi myöskään tehoa ei voida ottaa yhtään "liikaa" geneiltä, koska silloin saadaan vain aiempaa vähemmän tehoa pihalle.

Saisit oletettavasti enemmän tehoa pihalle kokonaan ilman sitä regulaattoria, jännitettä voi hukkua huolella matkan varrelle, mutta hyötysuhde olisi silti parempi kuin regu+MPPT kombolla. Periaatteessa tuo voisi myös toimia jos regun korvaisi toisella MPPT säätimellä, jolla nostettaisiin se jännite haluttuihin lukemiin. Ei mikään ideaali toteutus, mutta se toimisi edes jollain tapaa, olettaen säätimen olevan tarpeeksi tyhmä, ettei se luule kuormaa vialliseksi akuksi. Kiihdytys+jarrutus sykleillä tuo toimisi jos siinä olisi joku kytkin, joka irrottaisi ropelin genestä kierrosten tippuessa ja kytkisi sen takaisin kun nopeutta on kertynyt tarpeeksi lisää.

Menee kyllä jo jokseenkin ohi ketjun aiheen. Suosittelen tutustumaan noiden säädinten ja regulaattoreiden sielunelämään tarkemmin ja jos vielä mietityttää, pistä vaikka uusi ketju pystyyn.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
880
Nämä puuvalmiit siivet ilman maalia painavat miolemmat tasan 2118 grammaa kpl.

Millä meinasit pinnoittaa, jotta pysyy tasapainossa... entä onko myös korkeammat momentit tasattu, eli painojakaumat samat molemmissa lavoissa?

Kuinka tarkasti tuo profiili on sama molemmissa siivissä, tai mitat? Kuvat nimittäin näyttivät melkoiselta ”polven päällä” säätämiseltä. Onko tuo tasapaino myös aerodynaamisesti hyvin hallussa?

Pituutta noilla lienee se noin 18–19 tiilikertaa (17 tiilikertaa + kallistuskulma), joka tuolla oletettavasti 75 mm tiilellä tekee sen noin 1600 mm? Ja painoa se 2 kg? Eikö tuo ole aika törkeän paljon tuossa kokoluokassa?

Ja, mistä lähtien tuollainen yksinkertainen puinen siipi on lujempi kuin esimerkiksi ketjussa jo mainittu leikattu Finnfoam + sen pintaan säkitetty korkean kuitusuhteen hiilikuitu (tai edes lasikuitu). Siis sellainen joka vedetään siihen yhdistelmällä ali- ja ylipainesäkitystä. Ja ehkä myös hieman lämmitystä. Siiven johtoreunasta voinee tarvittaessa myös tehdä sen D-palkin jos hifistellään. (Tai ihan kokonaan onton kuitusiiven, mutta se olisi taas jo työläämpi.) Tai, upottaa siihen vaahtoon sen kaupallisen kuitupalkin jonka lujuus–paino-suhde on parempi kuin minkään tuollaisen ei-teollisesti-valmistetun materiaalin (kun se kuitu–epoksi-suhde on jotain ihan muuta, ja se epoksi on tasan siihen käytettyyn kuituun optimoitu). Olisi silti myös edelleen varmaan halvempaa kuin tuo lentokonevaneri...

Noilla säkitetyillä siivillä saisi myös todennäköiseti huomattavasti tarkemmin halutun profiilin, ja myös esimerkiksi jos niitä ei kuumalankaleikkaa vaan vaikka CNC-koneistaa, pituussuunnassa halutulla tavalla vaihtelevan profiiliin.

Toki, jos lähtökohtana oli mukamas voittaa Betzin laki, niin ei kai sitä voi liikaa olettaa muultakaan yrittämisen tasolta. (Tässä kohtaa voisi esimerkiksi huomauttaa, että nuo pystyakseli-Betz-voittajasimulaatiot yleensä tekevät sen virheellisen olettaman, että sen laitteen leveys = ilman keräysala. Ei, ei, ei... ja siinä selittyikin se muutaman kymmenen prosentin ylitys, jos sellaista edes oikeasti simulaation ulkopuolella saa – kun simulaatioissa usein unohtuu vähintään osa oikean maailman häviöistä.)

Mutta kukin toki tavallaan, ja toki jos tuollaisen oikeasti toimivan mullistavan voimalan saa aikaan, niin olisihan se hienoa. Mutta ei sen tavoittelussa varmaan ole tarpeen tieten tahtoen itseen haitata käyttämällä vain rajallista materiaalivalikoimaa.
 
Liittynyt
31.03.2017
Viestejä
176
Millä meinasit pinnoittaa, jotta pysyy tasapainossa... entä onko myös korkeammat momentit tasattu, eli painojakaumat samat molemmissa lavoissa?

Kuinka tarkasti tuo profiili on sama molemmissa siivissä, tai mitat? Kuvat nimittäin näyttivät melkoiselta ”polven päällä” säätämiseltä. Onko tuo tasapaino myös aerodynaamisesti hyvin hallussa?

Ja, mistä lähtien tuollainen yksinkertainen puinen siipi on lujempi kuin esimerkiksi ketjussa jo mainittu leikattu Finnfoam + sen pintaan säkitetty korkean kuitusuhteen hiilikuitu (tai edes lasikuitu).

Noilla säkitetyillä siivillä saisi myös todennäköiseti huomattavasti tarkemmin halutun profiilin, ja myös esimerkiksi jos niitä ei kuumalankaleikkaa vaan vaikka CNC-koneistaa, pituussuunnassa halutulla tavalla vaihtelevan profiiliin.

Mutta kukin toki tavallaan, ja toki jos tuollaisen oikeasti toimivan mullistavan voimalan saa aikaan, niin olisihan se hienoa. Mutta ei sen tavoittelussa varmaan ole tarpeen tieten tahtoen itseen haitata käyttämällä vain rajallista materiaalivalikoimaa.
Näitä pointteja hain itsekin takaa, mutta kun toinen on tehny kuulemma noita työkseen ja tietää finfoamin/kuumalankaleikkauksenkin päälle (vaikka kolmossivulla mainitsee että ei oo kokemusta kuin puusta) ja osaa sanoa että finfoam-pohjainen rakenne ei kestä, vaikka painonsäästö on melkoinen vrt. puurakenteeseen, niin mitäpä tähän nyt oikein sanois... :D

Ja vaikka siitä finfoam pohjaisesta rungosta nyt ei saiskaan turattua kestävää rakennetta muita materiaaleja käyttämällä, niin kai siitä nyt jumaliste edes jotain protoja saa väännettyä aika pirun paljon helpommalla, kuin vääntämällä jokaiselle siipiprofiilille hyvän hintaisesta leko-vanerista siipeä. Mut kuten mainittua, rakentakoot miten haluaa. Toivottavasti meikäläisen veroeurot ei mene tämmöseen rakenteluun. Kiinnostais kyllä tietää enemmän tuosta aikaisemmasta puupanssarivaunusta josta jossain threadissa oli puhetta. Mihin kyseinen projekti kusahti? Ilmeisesti on onnistuttu jotenkin optimoimaan puu panssarivaununkin materiaalina erityisen hyvin? Jokin uusi rakennustekniikka vai mistä on kyse?

Edit: Vai onko vielä patentoimaton, että ei voi avata asiaa enempää ettei kukaan vaan nyysi ideaa?
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
483
Minusta tuo grammalleen tasapainottaminen on hivenen turhaa. Siiven kokemat voimat vaihtavat 360-astetta suuntaansa joka kierroksella. Tämä generoi erillaisia värähtelyitä runkoon joka tapauksessa. Näiden voimien hallinta on ongelma joka pienentää tälläisen tuulivoimalan elinikää.
 
Liittynyt
08.11.2019
Viestejä
160
Millä meinasit pinnoittaa, jotta pysyy tasapainossa... entä onko myös korkeammat momentit tasattu, eli painojakaumat samat molemmissa lavoissa?

Kuinka tarkasti tuo profiili on sama molemmissa siivissä, tai mitat? Kuvat nimittäin näyttivät melkoiselta ”polven päällä” säätämiseltä. Onko tuo tasapaino myös aerodynaamisesti hyvin hallussa?

Pituutta noilla lienee se noin 18–19 tiilikertaa (17 tiilikertaa + kallistuskulma), joka tuolla oletettavasti 75 mm tiilellä tekee sen noin 1600 mm? Ja painoa se 2 kg? Eikö tuo ole aika törkeän paljon tuossa kokoluokassa?

Ja, mistä lähtien tuollainen yksinkertainen puinen siipi on lujempi kuin esimerkiksi ketjussa jo mainittu leikattu Finnfoam + sen pintaan säkitetty korkean kuitusuhteen hiilikuitu (tai edes lasikuitu). Siis sellainen joka vedetään siihen yhdistelmällä ali- ja ylipainesäkitystä. Ja ehkä myös hieman lämmitystä. Siiven johtoreunasta voinee tarvittaessa myös tehdä sen D-palkin jos hifistellään. (Tai ihan kokonaan onton kuitusiiven, mutta se olisi taas jo työläämpi.) Tai, upottaa siihen vaahtoon sen kaupallisen kuitupalkin jonka lujuus–paino-suhde on parempi kuin minkään tuollaisen ei-teollisesti-valmistetun materiaalin (kun se kuitu–epoksi-suhde on jotain ihan muuta, ja se epoksi on tasan siihen käytettyyn kuituun optimoitu). Olisi silti myös edelleen varmaan halvempaa kuin tuo lentokonevaneri...

Noilla säkitetyillä siivillä saisi myös todennäköiseti huomattavasti tarkemmin halutun profiilin, ja myös esimerkiksi jos niitä ei kuumalankaleikkaa vaan vaikka CNC-koneistaa, pituussuunnassa halutulla tavalla vaihtelevan profiiliin.

Toki, jos lähtökohtana oli mukamas voittaa Betzin laki, niin ei kai sitä voi liikaa olettaa muultakaan yrittämisen tasolta. (Tässä kohtaa voisi esimerkiksi huomauttaa, että nuo pystyakseli-Betz-voittajasimulaatiot yleensä tekevät sen virheellisen olettaman, että sen laitteen leveys = ilman keräysala. Ei, ei, ei... ja siinä selittyikin se muutaman kymmenen prosentin ylitys, jos sellaista edes oikeasti simulaation ulkopuolella saa – kun simulaatioissa usein unohtuu vähintään osa oikean maailman häviöistä.)

Mutta kukin toki tavallaan, ja toki jos tuollaisen oikeasti toimivan mullistavan voimalan saa aikaan, niin olisihan se hienoa. Mutta ei sen tavoittelussa varmaan ole tarpeen tieten tahtoen itseen haitata käyttämällä vain rajallista materiaalivalikoimaa.
Betzin lain ylittäminen pitäisi tieteellisten julkaisujen mukaan olla ihan piece of cake. Kyllä tästä saa hyvin tarkankin...ja sisällä on enemmän ilmaa styrsan sijaan. Ilma on kuulemma styrsaa kevyempää.

Näitä pointteja hain itsekin takaa, mutta kun toinen on tehny kuulemma noita työkseen ja tietää finfoamin/kuumalankaleikkauksenkin päälle (vaikka kolmossivulla mainitsee että ei oo kokemusta kuin puusta) ja osaa sanoa että finfoam-pohjainen rakenne ei kestä, vaikka painonsäästö on melkoinen vrt. puurakenteeseen, niin mitäpä tähän nyt oikein sanois... :D

Ja vaikka siitä finfoam pohjaisesta rungosta nyt ei saiskaan turattua kestävää rakennetta muita materiaaleja käyttämällä, niin kai siitä nyt jumaliste edes jotain protoja saa väännettyä aika pirun paljon helpommalla, kuin vääntämällä jokaiselle siipiprofiilille hyvän hintaisesta leko-vanerista siipeä. Mut kuten mainittua, rakentakoot miten haluaa. Toivottavasti meikäläisen veroeurot ei mene tämmöseen rakenteluun. Kiinnostais kyllä tietää enemmän tuosta aikaisemmasta puupanssarivaunusta josta jossain threadissa oli puhetta. Mihin kyseinen projekti kusahti? Ilmeisesti on onnistuttu jotenkin optimoimaan puu panssarivaununkin materiaalina erityisen hyvin? Jokin uusi rakennustekniikka vai mistä on kyse?

Edit: Vai onko vielä patentoimaton, että ei voi avata asiaa enempää ettei kukaan vaan nyysi ideaa?
Styrsasiipi saattaa olla mahdollinen, mutta koska alunperin tässä piti käyttää puukomposiittia saloissa koska tekijää peloteltiin "ammattimiesten" taholta korkeista G-voimista...niin nyt on perinteinen puusiipi.

Minusta tuo grammalleen tasapainottaminen on hivenen turhaa. Siiven kokemat voimat vaihtavat 360-astetta suuntaansa joka kierroksella. Tämä generoi erillaisia värähtelyitä runkoon joka tapauksessa. Näiden voimien hallinta on ongelma joka pienentää tälläisen tuulivoimalan elinikää.
Tämä on todellakin oletus nykytiedon valossa...jopa Cambridgen sivuilta kerrottiin näin allekirjoittaneelle. Mulla nyt vaan sattuu olemaan parempaa tietoa omista kenttäkokeista omalla poikkeuksellisen edistyneellä härvelillä.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
08.11.2019
Viestejä
160
Monesti jutuista puuttuu jokin tärkeä tieto, saa kuvan että kirjoittaja luulee että voimalasta saisi ulos nimellistehon verran jokaisena päivänä. Sellaista todellista testiä, missä kuvataan miten hyvin luvattu teho saavutetaan vaikkapa 5m/s tuulella, puuttuu
5 m/s on aivan hyvä tuuli jo tälle mun härvelille. 300 rpm ylittyy niillä hujakoilla.

h-luoto.jpg
 
Liittynyt
08.11.2019
Viestejä
160
Noista olen yrittänyt etsiä jotakin käyttökokemuksia, usein kirjoittajalla ei ole henkilökohtaista kokemusta, vaan suurpiirteisesti kertoo miten huono on, kertomatta kenenkä mukaan.
Toki on hyvin haastavaa löytää sellainen paikka, jossa tuulisi riittävän kovaa muuten kuin satunnaisesti, Aurinkokennon rinnalla toisi hieman lisävarmuutta. Mutta Ilmatieteenlaitoksen dataa tutkineena, talvella usein käy niin ettei tuule eikä paista. Toki hieman pidentää kesämökin kautta keväästä ja syksystä.

Hieman isompaa, kesäkäyttöä ajatellen ylimitoitettua, voi joutua miettimään ympärivuotiselle huvimökille
Kyllä Suomessa nimenomaan tuulee talvella 5 x enemmän kuin kesällä...eli siksi kesämökillä huono ilmeisesti.
 
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
487
Kyllä Suomessa nimenomaan tuulee talvella 5 x enemmän kuin kesällä...eli siksi kesämökillä huono ilmeisesti.
Pari kuntaa Pohjois-Karjalasta analysoitu, ei siis paikallisia olosuhteita vaan yleinen tilasto. Joulu-Tammikuussa kun aurinkopaneeli ei tuota mitään, olen huomannut, että yli 4m/s tuulta ei esiintynyt yli kahteen viikkoon. Eli sekä tuuli että aurinko ovat poissa yhtäaikaa, kyllähän niillä tietysti on tietynlainen keskinäinen suhde.

edit: siis maanpinnalla, 100m korkeudessa ihan eri asia
 
Liittynyt
08.11.2019
Viestejä
160
Pari kuntaa Pohjois-Karjalasta analysoitu, ei siis paikallisia olosuhteita vaan yleinen tilasto. Joulu-Tammikuussa kun aurinkopaneeli ei tuota mitään, olen huomannut, että yli 4m/s tuulta ei esiintynyt yli kahteen viikkoon. Eli sekä tuuli että aurinko ovat poissa yhtäaikaa, kyllähän niillä tietysti on tietynlainen keskinäinen suhde.

edit: siis maanpinnalla, 100m korkeudessa ihan eri asia

Okei täällä Oulussa tuulee aika per*****sti.
 
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
487
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
218
Mitenkäs tämä eroaa sinun poikkeuksellisen edistyneestä myllystä:
WELCOME TO VERTOGEN LTD - Vertical Wind Turbines

Toki valmistusmateriaalina ei ole high tech vaneri, mutta siltikin on saatu toimiva (pyörivä?) proto kasaan. Kertoneeko Vertogenin omista tulevaisuudenäkymistä jotain se, että yhteydenottoformissa ensimmäisenä pyydetään laittaan viestiä jos kiinnostaa antaa rahaa tai vaihtoehtoisesti ostaan koko lafka?

Lisäraha menisi varmaan Photoshop-lisensseihin:



WIND TURBINES - THE FUTURE - Vertical Wind Turbines
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
08.02.2017
Viestejä
100
Aika hyvin näkyy pyörivän vaikka onkin rakennuksen vieressä. Näkyy unohtuneen syöttökaapeli peittämättä ;)
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
880
Betzin lain ylittäminen pitäisi tieteellisten julkaisujen mukaan olla ihan piece of cake. Kyllä tästä saa hyvin tarkankin...ja sisällä on enemmän ilmaa styrsan sijaan. Ilma on kuulemma styrsaa kevyempää.
Jos se ei jo aikaisemmin ollut selvää, niin tuosta ilma on styroksia kevyempää -heitosta voi viimeistään päätellä tuulispään projektin taustalla olevan mallintamisen (olemattoman) tason...

Ilman on, joo... mutta yleensä niitä siipiä tarkastallaan kokonaisuutena. Se hiili- tai lasikuitukomposiittilavasta saa tuossa samassa koossa halutessaan vaikka (a) yhtä lujan mutta kevyemmän, (b) lujemman vaikka vain yhtä painavan, tai (c) lujemman mutta silti kevyemmän. Siihen on ihan syynsä miksi jopa lennokkiväki tekee siipensä nykyään noista synteettisitä kuiduista (eikä enää puusta), teollisuuden laitteista puhumattakaan. Toki se puinen ”tikkusiipi” on tietyllä klassisella tavalla elegantti, mutta tässä taisi olla tarkoitus tehdä jonkinlaista tuotantolaitetta eikä taideteosta.

Styrsasiipi saattaa olla mahdollinen, mutta koska alunperin tässä piti käyttää puukomposiittia saloissa koska tekijää peloteltiin "ammattimiesten" taholta korkeista G-voimista...niin nyt on perinteinen puusiipi.
Perinteinen puusiipi, joka on siis huonompi kuin edes se helpoin moderni ”vaahtomuovisiipi”. Puhumattakaan noista paremmista muovisiivistä.

5 m/s on aivan hyvä tuuli jo tälle mun härvelille. 300 rpm ylittyy niillä hujakoilla.

Miksi ihmeessä haluat sen ”myllyn” pyörimään noin tolkuttoman nopeasti?

Ja, eikö tuo ole hieman itsetuhoista pitää kättä parin (kymmenen) senttimetrin päässä tuollaisesta kymmenen kertaa sekunnissa (kaksi lapaa) ohi välähtävästä puolenkymmenen kilon mötikästä. Johan siinä on pyörimisen liike-energiaa pistää vähintäänkin käsi pakettiin (vaikka laskisi vain lapojen massoilla):

E = 0.5 * J * omega^2 = 0.5 * (m * r^2) * omega^2 = 0.5 * ~4 kg * ~1 m^2 * (2 * pi * 5 Hz)^2 = ~2000 J
 
Liittynyt
08.11.2019
Viestejä
160
Mitenkäs tämä eroaa sinun poikkeuksellisen edistyneestä myllystä:
WELCOME TO VERTOGEN LTD - Vertical Wind Turbines

Toki valmistusmateriaalina ei ole high tech vaneri, mutta siltikin on saatu toimiva (pyörivä?) proto kasaan. Kertoneeko Vertogenin omista tulevaisuudenäkymistä jotain se, että yhteydenottoformissa ensimmäisenä pyydetään laittaan viestiä jos kiinnostaa antaa rahaa tai vaihtoehtoisesti ostaan koko lafka?

Lisäraha menisi varmaan Photoshop-lisensseihin:



WIND TURBINES - THE FUTURE - Vertical Wind Turbines
Vertogenilta saaattaa olla keinot lopussa markkinoinnissa ?

Heillä on 5 siipeä.....ja ilmeisesti VANE tyyppinen kohtauskulman säädin joka antaa impulssin sinusoidiselle kohtauskulman tahdistajalle. Ei taida edes toimia (videolla vane on kiinni seinässä narulla) ? Laite saattaa pyöriä myös verkkovirralla videolla..kuten muutama kiinalainen vehje myyntivideoilla.

Viisi siipinen on aina 3-siipistä hitaampi ja heikompi..paras Cp tulos saavutetaan yksisiipisellä.

Aivan liian monimutkainen ja heikkotehoinen kyetäkseen kilpailemaan kenenkään kanssa.


Heillä hieno informatiivinen osa:


Viisilapainen on huonompi kuin 3 lapainen.

Figure 1. Top view image of the 5 blade and 3 blade VAWT models.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
08.11.2019
Viestejä
160
Jos se ei jo aikaisemmin ollut selvää, niin tuosta ilma on styroksia kevyempää -heitosta voi viimeistään päätellä tuulispään projektin taustalla olevan mallintamisen (olemattoman) tason...

Ilman on, joo... mutta yleensä niitä siipiä tarkastallaan kokonaisuutena. Se hiili- tai lasikuitukomposiittilavasta saa tuossa samassa koossa halutessaan vaikka (a) yhtä lujan mutta kevyemmän, (b) lujemman vaikka vain yhtä painavan, tai (c) lujemman mutta silti kevyemmän. Siihen on ihan syynsä miksi jopa lennokkiväki tekee siipensä nykyään noista synteettisitä kuiduista (eikä enää puusta), teollisuuden laitteista puhumattakaan. Toki se puinen ”tikkusiipi” on tietyllä klassisella tavalla elegantti, mutta tässä taisi olla tarkoitus tehdä jonkinlaista tuotantolaitetta eikä taideteosta.



Perinteinen puusiipi, joka on siis huonompi kuin edes se helpoin moderni ”vaahtomuovisiipi”. Puhumattakaan noista paremmista muovisiivistä.



Miksi ihmeessä haluat sen ”myllyn” pyörimään noin tolkuttoman nopeasti?

Ja, eikö tuo ole hieman itsetuhoista pitää kättä parin (kymmenen) senttimetrin päässä tuollaisesta kymmenen kertaa sekunnissa (kaksi lapaa) ohi välähtävästä puolenkymmenen kilon mötikästä. Johan siinä on pyörimisen liike-energiaa pistää vähintäänkin käsi pakettiin (vaikka laskisi vain lapojen massoilla):

E = 0.5 * J * omega^2 = 0.5 * (m * r^2) * omega^2 = 0.5 * ~4 kg * ~1 m^2 * (2 * pi * 5 Hz)^2 = ~2000 J

Sunko mielestä ilma on raskaampaa kuin finnfoam ?

https://www.finnfoam.fi/application/files/3715/5360/3928/Finnfoam_XPS_RTS_EPD_-ymparistoseloste.pdf

Foami saattaisi olla samoissa painoissa loppupeleissä, mutta mahdollisesti hieman helpompi tehdä.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
08.11.2019
Viestejä
160
Nyt toinen siipi painaa 25 gr enemmän kuin toinen...mietin että hionko raskaamman kevyemmäksi vai maalaan toiseen lisää painoa.

wings2x.jpg
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
1 714
Suoraan kiinasta. Ja kyllähän tuo pyörii, mutta sijainti todella paska. Tuuskittaisia tuulia ja hyvin huonosti niitäkään. Sen verran piti modata jo että lapoja hieman enemmän kulmaan niin alkaa pyöriä pienemmässä tuulessa. Lataussäädin vaihtui dc step up konverteriin ja siitä pidemmillä johdoilla mökille, missä akut ja mppt säädin. Hauakintahan noissa 12v tai 24v myllyissä on se että akkujen pitäisi sijaita suoraan myllyn alla. Jos taas tulee aurinkopaneelien "kaveriksi" niin sijoitus melkein aina johonkin kauas. Yritäppä siinä saada yli 50m päähän 12v tai edes 24v. Saa olla peukalon paksuista kaapelia, joka ei todellakaan mitään halpaa. Siksi dc step up melkein 100v asti. Katsotaan ensi kesänä toimiiko paremmin uudessa sijainnissa. Ehkä jotain isompaa raporttia jos saan vehkeet pelaamaan. :)

/OT
Tuota... minkälaisia tehoja sieltä myllystä tulee jos tuo kaapelihäviö on niin merkittävä että sinne kannattaa alkaa rakentaa jotain jännitteen nostoa väliin?

Jos sen myllyn tuotto ei ole kovinkaan kummoinen, niin eihän se silloin ole se häviökään kovin iso, eikä se peukalonpakuinen kaapelikaan välttämättä niin kallista ole, jokin kaapelihan siihen on jokatapauksessa vedettävä.
 
Liittynyt
08.11.2019
Viestejä
160
Tuota... minkälaisia tehoja sieltä myllystä tulee jos tuo kaapelihäviö on niin merkittävä että sinne kannattaa alkaa rakentaa jotain jännitteen nostoa väliin?

Jos sen myllyn tuotto ei ole kovinkaan kummoinen, niin eihän se silloin ole se häviökään kovin iso, eikä se peukalonpakuinen kaapelikaan välttämättä niin kallista ole, jokin kaapelihan siihen on jokatapauksessa vedettävä.

Potentiaalisesti tämä mun pikkumylly voisi tuottaa 14 KW..... mutta gene on mitoitettu vain testiä varten pieneen tuuleen...eli tuottaa jotain 200-500 wattia.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
1 714
Potentiaalisesti tämä mun pikkumylly voisi tuottaa 14 KW..... mutta gene on mitoitettu vain testiä varten pieneen tuuleen...eli tuottaa jotain 200-500 wattia.
Niin.. no vähän offtopikkia tuo mun kysymykseni.. nimimerkille mRkukov kysymyksen esitin kun rakensi tuollaisen step-up järjestelmän.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjuja
80 555
Viestejä
1 641 038
Jäsenet
36 235
Uusin jäsen
cloudis69

Hinta.fi

Ylös Bottom