Vertikaaliakseloitu tuulivoimalani ( H-Darreius ) !

Tila
Keskustelu on suljettu.
https://www.researchgate.net/profil...is-Wind-Turbine.pdf?origin=publication_detail
Sivulla 3 on simuloitu 112m korkean Darrieus-voimalan tutkavastetta. Tuolla näyttäisi että vertikaalinen tuulivoimala tuottaisi luokkaa 10dBsm korkeamman häiriön mitatuilla tutkataajuuksilla verrattuna perinteiseen ropeliin.
Jos tuosta nyt tein oikein johtopäätöksen, niin tuollaista voimalaa on vaikea uskoa kovin helposti luvitettavaksi. Vastaakohan samalla sitä että tuulivoimamaskin pinta-ala moninkertaistuu, eli alue jolle ei saada tutkapeittoa. Oliko se sitten toisiotutka, säätutka tai laivaliikenteen omat tutkat, häiriöitä ei toivota ainakaan lisää. Tämä siis isossa mittakaavassa. Paljon on tuulivoimalahankkeiden lupia evätty juurikin tutkan häiriintymisen takia.

Pienet kiinteistön katolle laitettavat voimalat eri juttu. Tosin niissäkin varmaan tulee jotain ajatuksia jos kovin yleistyisi. Eli jos Suomi jaetaan 5x5 km tutkaruutuihin ja häiriöitä lisättäisiin kovin paljon useaan vierekkäiseen ruutuun, niin silloin tulee jo kokonaisuudessaan isompi katvealue tutkalle, jolloin rajoituksia voi tulla.


Käytin paljon aikaa juuri Itä-Suomen markkinointiin..soitin kaikki tekniset johtajat ja kaupunginjohtajat linjalla...Hamina, Lappeenranta, Mikkeli jotta saisin tälle tukea ja rahoitusta.

Tämä nimenomaan massiivisen hyötysuhteensa ja ja tehokkutensa sekä yksinkertaisuutensa takia on oiva verme juuri itäiseen Suomeen jossa on rajoituksia tutkaheijasteiden takia. Erityisesti "pommitin" asiassa myös Business Finlandia....siellä ei lämmetty asialle....mutta toivotettiin kovasti onnea projektiin.
 
Lisävalokonsoli..jotta saan vaihtoehtoja virtapiirille josta mitataan tehoa.
Ark_of_the_Covenant.jpg

Ark_of_the_Covenant_2.jpg

Ark_of_the_Covenant_3.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Tarkistaakseni eräitä reunaehtoja siiven toiminnalle latasin uudelleen X-foil pohjaisen lekosuunnitteluohjelman ja sain tällaisen lukeman isoilla kohtauskulmilla.

Voinko pitää sitä luotettavana ?

record-LD.jpg
 
Jep..kyllä tuo L/D taitaa olla oikein. Asetukset oli oikein.

Tässä ilman siipiä ja 3a jalkaa mutta sähköt asennettuna ilman geneä.
Kojetaulu18.jpg
 
kill_switch2.jpg


Oikeesti toi on ylösalaisin..roikuu alla..ja kun nostetaan kahvasta menee 3 AC johtoa oikkariin.
 
Onko tuo jotain lentokone/pienoismallivaneria? Mistä noin julmettuja paloja löytää ja mitä maksaa?
 
Onko tuo jotain lentokone/pienoismallivaneria? Mistä noin julmettuja paloja löytää ja mitä maksaa?


Millinen vaneri lienee aika tyyristä..myydään noin 1500 x 1500 mm levyinä..hintaa en muista ...toistasataa kuitenkin. Koskisen Sahalta..saa. Lekovaneria se taitaa olla..samaa kuin muutkin mutta ilman oksia.

leikkausta.jpg
 
Onnistuisiko noin iso siipi jostakin muovista, kun näyttää olevan suht hyvä runko kuitenkin alla?
 
Mä teen tämän puusta koska kaikki Vestakset ja GE:n uusin on tehty tai tehdään osittain puusta.

Tuotantomallin voisi tehdä teräksestä koska se on 1/50 kustannuksiltaan hiilikuidusta Elon Muskin mukaan.

Puu on myös ainoa josta on kokemusta.

Myös 300 G:n kesto on sille testattu.

wingster.jpg



katkaisijat.jpg


Jouluaattona sain ekaan kertaa mallattua siipeä mekanismeineen vääntövarren kanssa. Kaikki on passelisti paikallaan.
 
Viimeksi muokattu:
Molemmat siivet ovat nyt kokeiltu mallata kiinni vääntövarteen...ja kaikki näyttäisi olevan ok.

Menee silti ensikuuhun tuo Betzin Limitin rikkomiskokeilu..kaikkea pientä on edelleen tuunaamatta...wingletit asentamatta jne jne.

endplates.jpg
 
  • Tykkää
Reactions: ebu
Arvioidaan vaikka 8k€. Vai oliko tämä kilpailukysymys? :btooth:

Ninjaedit. Vai onko tuo 110 viemärin päällä? Sitten menee halvemmalla.
 
Onko tuo jotain lentokone/pienoismallivaneria? Mistä noin julmettuja paloja löytää ja mitä maksaa?

Millinen vaneri lienee aika tyyristä..myydään noin 1500 x 1500 mm levyinä..hintaa en muista ...toistasataa kuitenkin. Koskisen Sahalta..saa. Lekovaneria se taitaa olla..samaa kuin muutkin mutta ilman oksia.

Koskisen levy/vaneriteollisuus ainakin tekee ohutvaneria/lentokonevaneria.

Saatavilla ainakin valikoiduista Starkin myymälöistä, neliöhinta paksuudesta/ohuudesta riippuen sieltä n. 20€/m2 aina reilu 50€/m2 hintaa. Levyn koko 1550x1550mm eli 2,4m2.
 
Pari kommenttia projektistasi.

Ensiksi
Kirjoitat tuolla #19 viestissä:
"Olen havainnut kaksi erikoista ikäänkuin löydöstä laitteessa ja sen toiminnassa.
2. Sille luonteenomainen tärinä ei riko sitä jos se on otettu huomioon. Antaa sen täristä jos se auttaa sitä toimimaan paremmin...täriseehän autojen moottoritkin."

Kyllä auton moottorin tärinät pyritään minimoimaan.
Miten saat tasapainotettua nuo puusta tehdyt siivet? Niissähän ei mitenkään voine olla sama määrä liimaa joka siivessä. Eli sun täytyy käyttää jotain trimmauspaloja tasapainotukseen.
Käsittääkseni liian suuri tärinä hajoittaa rakennelmasi. Tasapainotus pitänee olla pystyakselin koko mitalla.

Toiseksi
Tunnetko ketään sähköalan kaveria, jota voisit konsultoida noista sähkövirityksistäsi? Mielestäni se kannattaisi.
Miksi siinä keltaisessa mittaustelineessä (laatikossa) on V- ja A-mittarien lisäksi yleismittari?
Jostain syystä olet kuormaksi valinnut polttimoita lasikupuihin. Niillä ei saa aikaan tasaista kuormituksen säätöä. Jokinsortin lämpövastus voisi olla kätevämpi tai sitten peräti laboratoriotyyppinen keinokuorma.

Projektisi on mielenkiintoinen.
Toivon sinulle parasta menestystä sen parissa.
 
Viimeksi muokattu:
Eiköhän tää prokkis mee samaan sarjaan kun saman kaverin lentokonealan game changerit mullistavine landareineen. Ainakaan ulosanti ei oo muuttunu yhtään vuosien varrella:

Pienen uuden lentokoneen suunnittelu ja valmistus !?

Edelleen mukana samat hienot termit samoine "arvioineen" ja "faktoineen", jotka on millon mitäkin härpäkettä ultakeveästi lentokoneesta avaruusalukseen suunnitellessa todistettu, mut ei kuitenkaan, mut ne on kuitenkin arvioitu että ne pitää paikkansa, vaikka joku paremmin tietävä laskiskin että joko ne ei pidä paikkaansa, tai härveliltä haetut ominaisuudet eivät täyty.

Mutta oli miten oli, onnea projektiin ja muista pitää järki mukana ettei satu vahinkoja esim. epätasapainossa olevien , mut todistetusti 300G:tä kestävien lapojen ja ilmastointiteipillä(?) teipattujen johtoliitosten ja yleisen sähköturvallisuuden kanssa.
 
Tämä "pystyvoimala" konsepti on itseäni maallikkona kiinnostanut valtavasti - koska tätä laitetta ei tarvitse suunnata kuten kolmilapaista propelliveljeään. Juuri lapakulman säädöllä saisi tämän "deaktivoitua" tarpeen tullen mutta se olisikin se ainut säätö mitä tällaiselle tarvitsee tehdä - minun nähdäkseni. Seuraan siksi mielenkiinnolla, koska omavaraiseen asumiseen tällainen sopisi mielestäni paremmin kuin perinteinen tuulimylly.
 
Itseä kiinnostaa kahdenlaiset tuulimyllyt, teoreettiset tai todelliset.
1) Häiritsee mahdollisimman vähän tutkaa, eli myös Pohjois-Karjala voisi vaurastua tuulivoimalla.
2) Pienoistuulivoimala mahdollisimman pienellä huoltotarpeella, mahdollisimman pienellä tuulella käynnistyvä, eli vähentäisi akkujen tarvetta. Sähkön tarve 24/7/365

Toivottavasti projektin tavoitteet täyttyy ja tulee uusia patentteja, joista raha jäisi vieläpä Suomeen. Vuosia menee varmasti prototyyppiin ja tutkaan liittyvät hyväksynnät ottavat aika myös vuosia. En ihmettele ettei muutamassa vuodessa ole tullut vielä valmista
 
Pari kommenttia projektistasi.

Ensiksi
Kirjoitat tuolla #19 viestissä:
"Olen havainnut kaksi erikoista ikäänkuin löydöstä laitteessa ja sen toiminnassa.
2. Sille luonteenomainen tärinä ei riko sitä jos se on otettu huomioon. Antaa sen täristä jos se auttaa sitä toimimaan paremmin...täriseehän autojen moottoritkin."

Kyllä auton moottorin tärinät pyritään minimoimaan.
Miten saat tasapainotettua nuo puusta tehdyt siivet? Niissähän ei mitenkään voine olla sama määrä liimaa joka siivessä. Eli sun täytyy käyttää jotain trimmauspaloja tasapainotukseen.
Käsittääkseni liian suuri tärinä hajoittaa rakennelmasi. Tasapainotus pitänee olla pystyakselin koko mitalla.

Toiseksi
Tunnetko ketään sähköalan kaveria, jota voisit konsultoida noista sähkövirityksistäsi? Mielestäni se kannattaisi.
Miksi siinä keltaisessa mittaustelineessä (laatikossa) on V- ja A-mittarien lisäksi yleismittari?
Jostain syystä olet kuormaksi valinnut polttimoita lasikupuihin. Niillä ei saa aikaan tasaista kuormituksen säätöä. Jokinsortin lämpövastus voisi olla kätevämpi tai sitten peräti laboratoriotyyppinen keinokuorma.

Projektisi on mielenkiintoinen.
Toivon sinulle parasta menestystä sen parissa.


Eilinen päivä meni sähkärin kanssa.

Siivet tasapainotetaan...nyt olivat 5 gramman sisällä kun valmiit ilman winglettejä..joilla saadaan tasapaino grammalleen tuunattua. Maalilla voidaan vielä tasata jos esiintyy epätasapainoa.

Hyvä kommentti kiitos siitä.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä "pystyvoimala" konsepti on itseäni maallikkona kiinnostanut valtavasti - koska tätä laitetta ei tarvitse suunnata kuten kolmilapaista propelliveljeään. Juuri lapakulman säädöllä saisi tämän "deaktivoitua" tarpeen tullen mutta se olisikin se ainut säätö mitä tällaiselle tarvitsee tehdä - minun nähdäkseni. Seuraan siksi mielenkiinnolla, koska omavaraiseen asumiseen tällainen sopisi mielestäni paremmin kuin perinteinen tuulimylly.


Niin ja mieti että 7 000 000 euroa pystytettynä maksava V-150 Vestas jättää käyttämättä kaikki kovat tuulet koska ne sammutetaan jo 22 m/s tuulessa. Myöskin niiden hyötysuhde on enää 2% luokkaa yli 20 m/s tuulessa...ja räjähtämäisillään runkoon kohdistuvasta väännöstä. Laskin että sen takia jo pelkästään mahdollisesta vuosituotannosta jää 1/4 käyttämättä.



Suomessa on vuositasolla noin 20 päivää jolloin yli 20 m/s tuulia.

Vestas continues expansion in Finland | Tiedotteet | TuuliWatti.fi
 
Eiköhän tää prokkis mee samaan sarjaan kun saman kaverin lentokonealan game changerit mullistavine landareineen. Ainakaan ulosanti ei oo muuttunu yhtään vuosien varrella:

Pienen uuden lentokoneen suunnittelu ja valmistus !?

Edelleen mukana samat hienot termit samoine "arvioineen" ja "faktoineen", jotka on millon mitäkin härpäkettä ultakeveästi lentokoneesta avaruusalukseen suunnitellessa todistettu, mut ei kuitenkaan, mut ne on kuitenkin arvioitu että ne pitää paikkansa, vaikka joku paremmin tietävä laskiskin että joko ne ei pidä paikkaansa, tai härveliltä haetut ominaisuudet eivät täyty.

Mutta oli miten oli, onnea projektiin ja muista pitää järki mukana ettei satu vahinkoja esim. epätasapainossa olevien , mut todistetusti 300G:tä kestävien lapojen ja ilmastointiteipillä(?) teipattujen johtoliitosten ja yleisen sähköturvallisuuden kanssa.


Mä oon lapsesta asti piirtänyt /suunnitellut lentokoneita ja teen sellaisen kun saan tämän päätkökseensä. Puulentokone ei todellakaan ottanut tuulta Flight Forumilla, mutta sain positiivisen rahoituspäätöksen 2009 puurakenteiselle lekolle jossa oli patentoimaton vaneri -styrsa-vaneri rakenne.

Nyt on sekin valmis..luonnossuunnitelma aurinko-akku lekolle. Teen sen jos Luoja suo...tämän tuulimyllyn jälkeen...tai sen aikana. Siihen kristallisoituu kaikki jonka näen tarpeelliseksi ja edistykselliseksi lentokoneessa...noin 50 vuoden tutkimisella ja analysoinnilla.

supa-wind (1).jpg
 
Viimeksi muokattu:
Itseä kiinnostaa kahdenlaiset tuulimyllyt, teoreettiset tai todelliset.
1) Häiritsee mahdollisimman vähän tutkaa, eli myös Pohjois-Karjala voisi vaurastua tuulivoimalla.
2) Pienoistuulivoimala mahdollisimman pienellä huoltotarpeella, mahdollisimman pienellä tuulella käynnistyvä, eli vähentäisi akkujen tarvetta. Sähkön tarve 24/7/365

Toivottavasti projektin tavoitteet täyttyy ja tulee uusia patentteja, joista raha jäisi vieläpä Suomeen. Vuosia menee varmasti prototyyppiin ja tutkaan liittyvät hyväksynnät ottavat aika myös vuosia. En ihmettele ettei muutamassa vuodessa ole tullut vielä valmista


Aikaa tuntuu menevän kun koko kasvaa. Isoa metallimyllyä varten vaikka vaan alle 50 m korkea pitäisi saada miljoonia tuotetkehitykseen. Niitä voisi viedä 3-4 kerrallaan nopeasti Super Herculeksella "tontille".

cycloturbine400A3.jpg
 
Mataluutensa takia laitteella on varaa ottaa turpaan se 1-2 m/s tuulennopeudessa kun Cp on paljon parempi (oletettavasti). Myöskin laite on kaunis katsella kun se pyörii äänettömästi.

wind speed calculator.jpg
 
Niin ja mieti että 7 000 000 euroa pystytettynä maksava V-150 Vestas jättää käyttämättä kaikki kovat tuulet koska ne sammutetaan jo 22 m/s tuulessa. Myöskin niiden hyötysuhde on enää 2% luokkaa yli 20 m/s tuulessa...ja räjähtämäisillään runkoon kohdistuvasta väännöstä. Laskin että sen takia jo pelkästään mahdollisesta vuosituotannosta jää 1/4 käyttämättä.



Suomessa on vuositasolla noin 20 päivää jolloin yli 20 m/s tuulia.

Vestas continues expansion in Finland | Tiedotteet | TuuliWatti.fi

Tuulivoimaloita ei kannata optimoida koville tuulille. Kustannukset (generaattori, vaihteisto ja invertteri) nousisivat jos kovat tuulet otettaisiin käyttöön. Vuosituotto monin kertaisille investoinneille ei vain kannata. Kyllä nämä tarkkaan lasketaan. Lisäksi jos kaikki tuulivoimalat olisi optimoitu 20m/s tuulelle niin sähkön hinta olisi negatiivinen kovilla tuulilla kiitos ylituotannon. Rahan takia näitä suunnitellaan ei harrastuksen.
Mielenkiintoinen projekti kuitenkin!
 
Generaattori vaatii jo aika suurta ajatustyötä että hyötysuhteen saisi pidettyä hyvänä noin suurella tehoskaalalla, kuin myös mietittävä minkälainen vaihdelaatikko tarvitaan väliin jos tuulimyllystä halutaan tehoa ulos hyvin erilaisilla kierrosnopeuksilla. Mutta nämä on ratkaistavaissa olevia asioita, ihan oma projektinsa se. Optimointeja varmasti halutaan tehdä, ehkä sähköinen lapakulman säätö on yksi tapa saavuttaa halutut kierrosnopeudet eri tuulilla?
 
Aiempia projekteja sivusilmällä seuranneena uskoisin että tohon ropelin ja generaattorin väliin on suunniteltu pultattavaksi plug and pray tyyliin esim. Audi Quattron diffi.

Jos siinä lukee Torque Vector, nii sehän pelaa semmoisenaan käyttötarkotuksesta riippumatta.

Edit: Rakentelun laatu on sinänsä jees, varsinkin noissa puuosissa. Mut mitkä on perustelut käyttää puuta, vaneria ja styroksia? Eikä esim. kuumalankaleikkurilla muotoiltua finnfoamia, hiilikuitulevyillä/tangoilla jäykistettynä ja vaikka RC siipikalvolla päällystettynä?

Joo, absoluuttinen kestävyys voi olla heikompi, mut eikö materiaalivalinnoilla saavutettava pienempi paino pyörivissä rakenteissa kompensoi asiaa?
 
Viimeksi muokattu:
Generaattori vaatii jo aika suurta ajatustyötä että hyötysuhteen saisi pidettyä hyvänä noin suurella tehoskaalalla, kuin myös mietittävä minkälainen vaihdelaatikko tarvitaan väliin jos tuulimyllystä halutaan tehoa ulos hyvin erilaisilla kierrosnopeuksilla. Mutta nämä on ratkaistavaissa olevia asioita, ihan oma projektinsa se. Optimointeja varmasti halutaan tehdä, ehkä sähköinen lapakulman säätö on yksi tapa saavuttaa halutut kierrosnopeudet eri tuulilla?


Laitteen toimintatapa on aivan erillainen kuin potkurilla joten en koe ongelmaksi koviakaan tuulia...niiden antama etu tulee ikäänkuin ilmaiseksi.
 
Aiempia projekteja sivusilmällä seuranneena uskoisin että tohon ropelin ja generaattorin väliin on suunniteltu pultattavaksi plug and pray tyyliin esim. Audi Quattron diffi.

Jos siinä lukee Torque Vector, nii sehän pelaa semmoisenaan käyttötarkotuksesta riippumatta.

Edit: Rakentelun laatu on sinänsä jees, varsinkin noissa puuosissa. Mut mitkä on perustelut käyttää puuta, vaneria ja styroksia? Eikä esim. kuumalankaleikkurilla muotoiltua finnfoamia, hiilikuitulevyillä/tangoilla jäykistettynä ja vaikka RC siipikalvolla päällystettynä?

Joo, absoluuttinen kestävyys voi olla heikompi, mut eikö materiaalivalinnoilla saavutettava pienempi paino pyörivissä rakenteissa kompensoi asiaa?


Tämä siipi painaa noin 2/5 umpipuisesta.
 
Tästä on videota jo aiemmista malleista.

Sen verran on classified että videota ei heti laiteta...eikä innovaation keskeisiä osia muutenkaan esille.
 
Eniten itseä arveluttaa tälläisen myrkyn kesto. Siipien pyöriessä ne käyvät pakosti kaikki kohtauskulmat läpi. Tämä estää perinteisen tuulimyllyn tavan kestää myrskyt. Jos rakenne pitää rakentaa kestämään suurimmatkin myrskyt siitä tulee valtavan kallis. Toinen vaihtoehto on tehdä lapakulmien aktiivinen säätö ja tällä tavalla hallita tehoja. Tämä yhdistettynä tehokkaaseen jarruun voisi tällainenkin tuulimylly toimia luotettavasti. Hallitsematon pyöriminen myrsky tuulissa rikkoo tuulimyllyn hyvin nopeasti.
 
Eniten itseä arveluttaa tälläisen myrkyn kesto. Siipien pyöriessä ne käyvät pakosti kaikki kohtauskulmat läpi. Tämä estää perinteisen tuulimyllyn tavan kestää myrskyt. Jos rakenne pitää rakentaa kestämään suurimmatkin myrskyt siitä tulee valtavan kallis. Toinen vaihtoehto on tehdä lapakulmien aktiivinen säätö ja tällä tavalla hallita tehoja. Tämä yhdistettynä tehokkaaseen jarruun voisi tällainenkin tuulimylly toimia luotettavasti. Hallitsematon pyöriminen myrsky tuulissa rikkoo tuulimyllyn hyvin nopeasti.
Idea tässä on kait se, että siivet ovat nivellettyjä ja kohtauskulma on säädettävissä - käytännössä kai tarkoitus on kääntää kulmaa pois optimista kovalla tuulella, jolloin energian kaappausta pystyy rajoittamaan.
 
Eniten itseä arveluttaa tälläisen myrkyn kesto. Siipien pyöriessä ne käyvät pakosti kaikki kohtauskulmat läpi. Tämä estää perinteisen tuulimyllyn tavan kestää myrskyt. Jos rakenne pitää rakentaa kestämään suurimmatkin myrskyt siitä tulee valtavan kallis. Toinen vaihtoehto on tehdä lapakulmien aktiivinen säätö ja tällä tavalla hallita tehoja. Tämä yhdistettynä tehokkaaseen jarruun voisi tällainenkin tuulimylly toimia luotettavasti. Hallitsematon pyöriminen myrsky tuulissa rikkoo tuulimyllyn hyvin nopeasti.


Täysin suunnittelun kautta hallittavissa oleva tilanne.
 
Tila
Keskustelu on suljettu.

Statistiikka

Viestiketjuista
258 753
Viestejä
4 497 883
Jäsenet
74 278
Uusin jäsen
Mikat89

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom