Vertikaaliakseloitu tuulivoimalani ( H-Darreius ) !

Tila
Keskustelu on suljettu.
Tämä tornin tuulenohjain on hieman kysymysmerkki edelleen...sen pitäisi vähentää turbulenssia 95%.

bending_plywood_rivets.jpg
 
Haluaisn tähän myös tupla USB portin..koska sähköäollaan tekemässä.

En tiedä onnistuuko ilman regulattoria ?
banaaniliitin.jpg
 
Tässä laitoin vielä banaaniliittimillä naparuuviin johdot mittareista, että pääsee tarkistamaan arvot yleismitarilla.
kojetaulu15.jpg
 
Ohjain alkaa olla valmis...seuraavaksi kokoan siivet ja niitä ohjaavan mekanismin...ja maalaan ne...niin sitten alkaa olla valmista..kun muutamia liitoksia on tehty ja sulakkeeseen kiinnitetty johdot. Kaikki palat on jo valmiina.
fin3.jpg
 
Mielenkiintoinen projekti. Milläs tossa on estetty ettei myrskyllä pyöri ylinopeutta ja räjähdä? Vai onko vaan suunniteltu niin ettei pyöri ylilujaa tuuli kuinka kovaa tahansa.
 
Mielenkiintoinen projekti. Milläs tossa on estetty ettei myrskyllä pyöri ylinopeutta ja räjähdä? Vai onko vaan suunniteltu niin ettei pyöri ylilujaa tuuli kuinka kovaa tahansa.


Joo ...lähtökohtaisesti valittu siipiprofiili omaa paljon nostovoimaa ( paksu ja kupera ), muttei periaatteessa kykene liikkuvaan kovin hillittömän kovaa rikkoakseen itsensä. Tämä pitää myös melun alhaisena kun siipi pysyy kaukana äänenopeudesta toisin kuin propellien siiven/lapojen kärjet.
 
Viimeksi muokattu:
Erittäin mielenkiintoinen projekti. Onko tarkoitus patentoida jotain vai meinaatko laittaa valmiin tuotteen piirustukset jakoon?
 
setup2.jpg
Erittäin mielenkiintoinen projekti. Onko tarkoitus patentoida jotain vai meinaatko laittaa valmiin tuotteen piirustukset jakoon?


Huonosti ollut rahoitusta saatavilla tähän. Kolmannen proton sähköntuotto varmaan kertoo kannattaako patentoida. Uskoisin niin.
 
Huolimatta lukuista tutkimustuloksista ( CFD jne ) joissa jopa Betzin limitti ylitetään tätä H-Darrieusta säätyvällä siipikulmalla ei ole saatu toimimaan odotuksia vastaavalla tasolla...aiemmin siis.

äänestys.jpg


wood_belt_glued.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Huomautus - Tämän palautteen olisi voinut esittää myös hieman asiallisemmin?
setup2.jpg



Huonosti ollut rahoitusta saatavilla tähän. Kolmannen proton sähköntuotto varmaan kertoo kannattaako patentoida. Uskoisin niin.
Jos markkinointimateriaalisi on samaa tasoa kuin esittämäsi kama täällä, niin en ihmettele, että rahaa ei heru. Tarvitset liikekumppanin joka osaa myydä ja markkinoida. Nuo havainnekuvasi ovat niin luotaantyöntäviä, ettei tulisi mieleenkään harkita oman rahan käyttämistä tuollaiseen.

Miksi kaikki grafiikka ja fontit ovat kuin 5vuotiaan paintilla kyhäämää oksennusta?
 
Jos markkinointimateriaalisi on samaa tasoa kuin esittämäsi kama täällä, niin en ihmettele, että rahaa ei heru. Tarvitset liikekumppanin joka osaa myydä ja markkinoida. Nuo havainnekuvasi ovat niin luotaantyöntäviä, ettei tulisi mieleenkään harkita oman rahan käyttämistä tuollaiseen.

Miksi kaikki grafiikka ja fontit ovat kuin 5vuotiaan paintilla kyhäämää oksennusta?

Missä on fontteja ja milloin olen markkinoinut ?

Business Finland on sanonut ettei H-Darrieuksia rahoiteta..kaksi proffaa on aiemmin yrittänyt !

100 miljoonaa on laitettu Winwindeihin ja 40 miljoonaa kuulemma Merventoon...luu jäi käteen ja BF:än virkaatekevää lainatakseni...ovat törmänneet "lasikattoon aiheissa tuulivoima ja häkäpönttöenergia !".

Euroakaan en ole laittanut markkinointiin..aion ainoastaan todistaa että H-Darrieus tuulivoimala on paljon tehokkaampi kuin potkurit..se on jäänyt tähän mennessä tekemättä..koska ilmeisesti yliopistoissa tykätään tehdä vain CFD analyyseja....toimivien protojen sijaan....joista oikeasti voisi jotakin konkreettista mitata.
 
Viimeksi muokattu:
Missä on fontteja ja milloin olen markkinoinut ? Business Finland on sanonut ettei H-Darreiuksia rahoiteta..kaksi proffaa on aiemmin yrittänyt !
Esim. edellisessä viestissä on rikkinäisen kuvasuhteen screenshotti comic sanssilla ja edellisellä sivulla excel-screenshotteja ja hailuodon karttoja jollain satunnaisesti valituilla karmean näköisillä overlay-fontilla.


Muista, että kaikki viestintä on markkinointiviestintä.
 
Mikäköhän tuolle olisi sopiva Suomenkielinen nimitys ?

Georges Darrieus ei keksinyt lapakulmaa säätävää laitosta joten periaatteessa sille voisi keksiä aivan uutukaisen nimenkin ?

Itse käytän usein lyhennettä H-D...mutta se taas viittaa Harrikoihin liikaa ?
 
Aah okei..et tykkää STENCIL fontista ?

Tässä on nyt ihan yksinkertaisesti kyse siitä, että amatöörimäisellä esityksellä ja tuherruksilla hyväkään ideaa on vaikea kaupata. Siinä mielessä puhutaan ihan asiaa.
 
Mitä ihmettä? Jos joku keksis laitteen joka on todistetusti käytännön testeissä esim. 2x parempi ja 10x halvempi valmistaa, niin mihin tarvitaan hienoja markkinointimateriaaleja?

Sanoo vaan: "haluaako joku paremman vai ei?"

Eikö?

Toki tämä keissi ei ehkä vielä tuossa vaiheessa..
 
Mitä ihmettä? Jos joku keksis laitteen joka on todistetusti käytännön testeissä esim. 2x parempi ja 10x halvempi valmistaa, niin mihin tarvitaan hienoja markkinointimateriaaleja?

Sanoo vaan: "haluaako joku paremman vai ei?"

Eikö?

Toki tämä keissi ei ehkä vielä tuossa vaiheessa..

Eikä tule koskaan olemaankaan, veikkaisin. Idea on ollut kauan jo olemassa, ja jos se olisi saatavissa kannattavaksi, se olisi jo toteutettu.
 
Mitä ihmettä? Jos joku keksis laitteen joka on todistetusti käytännön testeissä esim. 2x parempi ja 10x halvempi valmistaa, niin mihin tarvitaan hienoja markkinointimateriaaleja?

Sanoo vaan: "haluaako joku paremman vai ei?"

Eikö?

Toki tämä keissi ei ehkä vielä tuossa vaiheessa..


Niin tämä on voimakkaasti vaiheessa.

Tuolla tiede.fi saitilla eräs 70+ vuotias mies aloitti tuulivoimakeskustelun omastaan.

Vaimo kuoli yllättäen ja itse sai jonkun kohtauksen ja halvautui osittain. Hieno mylly oli jäädä kokonaan tekemättä.

Ilman miljoonia tällaisten tekemiseen menee vuosia...varsinkin kun ja jos mitään aivan vastaavaa ei ole kukaan aiemmin tehnyt.

Joku heitti ilmaan luvun 20 x...kun tehdään protoa.....siis hinta tehdä suhteessa ns tehdasmalliin joka on liukuhihnalla sitten kun joskus ns tuote on valmis ja testattu.
 
Näin varmaan Wrightin veljeksetkin ajattelivat 1901.

He halusivat käsittääkseni todistaa lentämisen mahdollisuuden, sinä taas värkkäät tuuligeneraattoria joka on todistettavasti rakennettavissa, mutta ei ole energiantuotannossa tarpeeksi kannattava taloudellisesti.
 
He halusivat käsittääkseni todistaa lentämisen mahdollisuuden, sinä taas värkkäät tuuligeneraattoria joka on todistettavasti rakennettavissa, mutta ei ole energiantuotannossa tarpeeksi kannattava taloudellisesti.


Laskin että se on 186 x taloudellisempi kuin potkuri. Tämä on tietenkin hyvin karkea arvio.

Valmistushinta ( suorat siivet helppo tehdä )
Toiminta-aika (useita vuosikymmeniä pidempi kuin muilla)
Tehokkuus (yliopistojen datan mukaan noin 50% parempi kuin potkureilla)
Toimintaikkuna (voi käyttää myrskyssä)

Pelkästään jälkimmäisen takia 30 x enemmän energiantuotantoa samassa koossa.

Toin Wrightit sen takia tähän, että he keksivät ensimmäisen toimivan lentokoneen...vaikka siivillä oli räpistelty jo 104 vuotta aiemmin alkaen Sir Cayleystä.
 
Muutama julkaisu löytyy vertikaalisen tyylimyllyn Radar Cross Sectionista (RCS) ja tutkahäiriöistä. Ei vaan satu missään silmään että miten tämä on verrannollinen perinteiseen potkuriin?
Pienistä talon katolle tulevista vertikaaleista on maininta ettei ole merkittävä häiriölähde urbaaneissa olosuhteissa, eli liikkuvat osat vastaavat autojen tuottamaa häiriötä ja kiinteät osat eivät merkittävästi eroa talojen rakenteista. Eli pienessä mittakaavassa voimaloita voisi viljellä paljonkin. Mutta liekkö tutkimusta MW-voimalan kokoluokassa? Eli jos noilla alkaisi korvaamaan perinteisiä ropeleita.

Ropeleissa kun on sellainen ikävä piirre, että blokkaavat tutkien kuuluvuuden voimalan ympärillä ja voimalan takana. Ja näin onkin suuri määrä rakennuslupia evätty. Jos tuolla vertikaalilla saisi saman tehon edes samalla kustannuksella, mutta pienemmällä RCS:llä, voisi rakennuslupien saada helpommin. Asiaa on kyllä jonkin verran tutkittu, mutta varmasti tutkahäiriömallien simulointeja on vähänlaisesti saatavilla, kun pienissäkin voimaloissa häiriötaso on selvästi korkeampi kuin parhaimmissakin simulaatiossa. Kuka sitten lähtee ensimmäisenä ottamaan riskin ja rakentaa täysikokoisen voimalan testejä varten.
 
edit: Hutilyönti puhelimella.
Mielenkiintoinen projekti. Miksi aiemmat muiden kokeilut on hylätty? Nuo antanee paljon vastauksia.
 
Viimeksi muokattu:
Näköjään kun keksii uuden tuulimyllyn, joutuu taistelemaan muita tuulimyllyjä vastaan....


Kyllä aika pitkälle näin...nimittäin tiedemiehet ovat aika yksimielisiä siitä että BETZin limitti joka jo 1919 kertoi että on epätoivoista yrittää tuottaa tuulivoimaa potkureilla...voidaan ylittää jopa 12%:lla..ihan vaan CFD analyysien pohjalta tarkasteltuna..ja muilla laskentamalleilla. Laite kaikissa "ylityksissä" on ollut H-Darrieus tyyppinen säätyvälapainen systeemi.


https://iopscience.iop.org/article/10.1088/1742-6596/753/2/022056/pdf
 
edit: Hutilyönti puhelimella.
Mielenkiintoinen projekti. Miksi aiemmat muiden kokeilut on hylätty? Nuo antanee paljon vastauksia.


Säätyvälapaisia on vain ollut (siis konkreettisia) muutama. Ne ei ilmeisesti kestä riittävän pitkään ja olleet vaikeita skaalata suuremmaksi. Myös tuulitunneleiden pienuus on vääristänyt tuloksia..jolloin tehty iso ( oikea ) on ollut hieman pielessä. Monien mielestä niitä ei voi lainkaan testata tuulitunnelissa..koska sen pitäisi olla 10 x suurempi kuin mylly..koska muulloin alkaa tunnelin putkimaisuus vaikuttaa testituloksiin.

giro-mcair_conc2.jpg


GiromillBlade-1200x800_6035c4767f.jpg


Tässä McDonnell Aircraftin mallissa on selvästi liian pieni solidity...eli siipien ala suhteessa laitteen kaappausalaan.
 
Viimeksi muokattu:
Muutama julkaisu löytyy vertikaalisen tyylimyllyn Radar Cross Sectionista (RCS) ja tutkahäiriöistä. Ei vaan satu missään silmään että miten tämä on verrannollinen perinteiseen potkuriin?
Pienistä talon katolle tulevista vertikaaleista on maininta ettei ole merkittävä häiriölähde urbaaneissa olosuhteissa, eli liikkuvat osat vastaavat autojen tuottamaa häiriötä ja kiinteät osat eivät merkittävästi eroa talojen rakenteista. Eli pienessä mittakaavassa voimaloita voisi viljellä paljonkin. Mutta liekkö tutkimusta MW-voimalan kokoluokassa? Eli jos noilla alkaisi korvaamaan perinteisiä ropeleita.

Ropeleissa kun on sellainen ikävä piirre, että blokkaavat tutkien kuuluvuuden voimalan ympärillä ja voimalan takana. Ja näin onkin suuri määrä rakennuslupia evätty. Jos tuolla vertikaalilla saisi saman tehon edes samalla kustannuksella, mutta pienemmällä RCS:llä, voisi rakennuslupien saada helpommin. Asiaa on kyllä jonkin verran tutkittu, mutta varmasti tutkahäiriömallien simulointeja on vähänlaisesti saatavilla, kun pienissäkin voimaloissa häiriötaso on selvästi korkeampi kuin parhaimmissakin simulaatiossa. Kuka sitten lähtee ensimmäisenä ottamaan riskin ja rakentaa täysikokoisen voimalan testejä varten.


On tässä asiassa ollut muutama suomalainen taho kiinnostunut.
 


On kyllä..yritin aloittaa 2014 lentokoneprojektini jolle olin saanut rahoituspäätöksen 2009...tilanne oli kuitenkin muuttunut siten, että 2014 rahaa ei enää ollut joten aloitin tämän tuulivoimalan tekemisen, koska 2014 hoettiin ettei HAWT propellit ole kannattava meillä. Näin lekossa myös suuren riskin.
Mikäli tämä tuulivoimala breikkaisi voisin aloittaa lekon uudestaan...esim tältä pohjalta.

supa-wind (1).jpg
 
Aivan ensimmäiseen protoon laitoin itseasiassa myös lentokoneviritelmäni kokeellisen siipiprofiilin...ja jo valmiin 1/3 kokoisen mallin siiven tyvikappalet siiviksi.

wingpanels.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Lekon suunnittelun olin aloittanut jo 2008.

Siihen suunnittelin erittäin tehokkaan siipiprofiilin ja siiven XFLR-5 ohjelmalla.

XFLR5 ( opetusvideot: )

Se ei kuitenkaan ollut kovin onnistunut tuulivoimalassa.


LD_214_CL1.4 (2).jpg
 
Viimeksi muokattu:
On tässä asiassa ollut muutama suomalainen taho kiinnostunut.
Tutkapuolella tuo häiveominaisuus on todella tärkeä, maalit on hyvä olla sellaisia jotka eivät heijasta tutkataajuuksia jne.
Ensin mietin tuota siipiprofiilia, eli tuulimyllyssä on siiven muotoinen profiili, joka on kooltaan ja muodoltaan kuin lentokoneen siipi, ja vieläpä liikkuu kertaluokaltaan samaa nopeutta kuin lentokoneet. Mutta ilmeisesti tuo vertikaali vs. horisontaalinen polarisaatio tekee tuosta voimalatypistä vähemmän näkyvän, ikäänkuin jopa 30dB vaimennus olisi mahdollista verrattuna lentokoneeseen joka lentää vaakalentoa.

Ehkä tuosta jos hankkisi mittausdataa vaikka edes samantyyppisestä voimalasta, olisi se tieto hyvää markkinointimateriaalia johonkin yliopistotutkimuksen rahoitukseen.
 
Käytännössä laite on äänetön...genen ääni ( <30 dBa) ei kauas kuulu ja siivistä ei juuri lähde ääntä...ihan vierestä kuulee muttei enää 10 m päästä.

Potkureiden TSR on 20-30 luokkaa kovassa tuulessa, mutta näillä 5-10 luokkaa..jolloin kun koko siipi liikkuu ulkokehällä se tuotta massiivisesti vääntöä ja kierroksia, mutta liikkuu hitaampaa kuin potkurien lavan kärki ( joka saattaa olla lähellä äänenopeutta ja yli 110 dBa ).

Nämä ovat kuin yö ja päivä erillaisia.
 
Viimeksi muokattu:
https://www.researchgate.net/profil...is-Wind-Turbine.pdf?origin=publication_detail
Sivulla 3 on simuloitu 112m korkean Darrieus-voimalan tutkavastetta. Tuolla näyttäisi että vertikaalinen tuulivoimala tuottaisi luokkaa 10dBsm korkeamman häiriön mitatuilla tutkataajuuksilla verrattuna perinteiseen ropeliin.
Jos tuosta nyt tein oikein johtopäätöksen, niin tuollaista voimalaa on vaikea uskoa kovin helposti luvitettavaksi. Vastaakohan samalla sitä että tuulivoimamaskin pinta-ala moninkertaistuu, eli alue jolle ei saada tutkapeittoa. Oliko se sitten toisiotutka, säätutka tai laivaliikenteen omat tutkat, häiriöitä ei toivota ainakaan lisää. Tämä siis isossa mittakaavassa. Paljon on tuulivoimalahankkeiden lupia evätty juurikin tutkan häiriintymisen takia.

Pienet kiinteistön katolle laitettavat voimalat eri juttu. Tosin niissäkin varmaan tulee jotain ajatuksia jos kovin yleistyisi. Eli jos Suomi jaetaan 5x5 km tutkaruutuihin ja häiriöitä lisättäisiin kovin paljon useaan vierekkäiseen ruutuun, niin silloin tulee jo kokonaisuudessaan isompi katvealue tutkalle, jolloin rajoituksia voi tulla.
 
https://www.researchgate.net/profil...is-Wind-Turbine.pdf?origin=publication_detail
Sivulla 3 on simuloitu 112m korkean Darrieus-voimalan tutkavastetta. Tuolla näyttäisi että vertikaalinen tuulivoimala tuottaisi luokkaa 10dBsm korkeamman häiriön mitatuilla tutkataajuuksilla verrattuna perinteiseen ropeliin.
Jos tuosta nyt tein oikein johtopäätöksen, niin tuollaista voimalaa on vaikea uskoa kovin helposti luvitettavaksi. Vastaakohan samalla sitä että tuulivoimamaskin pinta-ala moninkertaistuu, eli alue jolle ei saada tutkapeittoa. Oliko se sitten toisiotutka, säätutka tai laivaliikenteen omat tutkat, häiriöitä ei toivota ainakaan lisää. Tämä siis isossa mittakaavassa. Paljon on tuulivoimalahankkeiden lupia evätty juurikin tutkan häiriintymisen takia.

Pienet kiinteistön katolle laitettavat voimalat eri juttu. Tosin niissäkin varmaan tulee jotain ajatuksia jos kovin yleistyisi. Eli jos Suomi jaetaan 5x5 km tutkaruutuihin ja häiriöitä lisättäisiin kovin paljon useaan vierekkäiseen ruutuun, niin silloin tulee jo kokonaisuudessaan isompi katvealue tutkalle, jolloin rajoituksia voi tulla.


Darrieus on täysin eri laite kuin H-darrieus !

Darrieus on sama kuin vispilä..joka ampuu tutkasäteitä ( heijasteita ) yltympäriinsä.

Näitä ei pidä sekoittaa keskenään !

Darrieus-windmills.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Missä on fontteja ja milloin olen markkinoinut ?

Business Finland on sanonut ettei H-Darrieuksia rahoiteta..kaksi proffaa on aiemmin yrittänyt !

100 miljoonaa on laitettu Winwindeihin ja 40 miljoonaa kuulemma Merventoon...luu jäi käteen ja BF:än virkaatekevää lainatakseni...ovat törmänneet "lasikattoon aiheissa tuulivoima ja häkäpönttöenergia !".

Euroakaan en ole laittanut markkinointiin..aion ainoastaan todistaa että H-Darrieus tuulivoimala on paljon tehokkaampi kuin potkurit..se on jäänyt tähän mennessä tekemättä..koska ilmeisesti yliopistoissa tykätään tehdä vain CFD analyyseja....toimivien protojen sijaan....joista oikeasti voisi jotakin konkreettista mitata.

Nyt kuulin tällaisen huhun, että juurikin Itä-Suomessa olisi joku firma saanut BF:ltä rahoituksen VAWT:n tekemiseen.

Ilmeisesti nyt aika on näille kypsä kun olen asiasta 3 vuotta pauhannut.

No hyvä että joku saa toteuttaa itseään.
 
Tässähän on 12 uutta innovaatiota joista olen nyt tullut paljastaneeksi 2.

Tässä ns chimney effect jolla saadaan vääntövarren risteyskohtaan nopeasti virtaavaa ilmaa virtauskentän ulkopuolelta..pieni mutta mahdollisesti hieman tehokkuutta lisäävä asia.

IMG_20191125_185128.jpg


töttöröö.jpg
 
Esim. edellisessä viestissä on rikkinäisen kuvasuhteen screenshotti comic sanssilla ja edellisellä sivulla excel-screenshotteja ja hailuodon karttoja jollain satunnaisesti valituilla karmean näköisillä overlay-fontilla.


Muista, että kaikki viestintä on markkinointiviestintä.

Eikö valittu fontti ole makuasia..onko tämä stencil kaikkien mielestä surkea ?

Hailuoto-MAP4.jpg
 
Tila
Keskustelu on suljettu.

Statistiikka

Viestiketjuista
258 753
Viestejä
4 497 883
Jäsenet
74 278
Uusin jäsen
Mikat89

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom