Vertikaaliakseloitu tuulivoimalani ( H-Darreius ) !

Tila
Keskustelu on suljettu.
Idea tässä on kait se, että siivet ovat nivellettyjä ja kohtauskulma on säädettävissä - käytännössä kai tarkoitus on kääntää kulmaa pois optimista kovalla tuulella, jolloin energian kaappausta pystyy rajoittamaan.


Niin...kohtauskulman säätö hävittää kaikki jäykän mallin ongelmat...ja lisää kestoa ja tehoa kautta toimintaikkunan.
 
Hukkaan heitettyä aikaa. Ja olevinaan niin salaista. Olisi jo toteutettu jos asiassa mitään järkeä olisi.

Ratkaisua on haettu 1978 lähtien kuumeisesti kautta tuulivoimaa ymmärtävän älymystön.

giro-mcair_conc.jpg
 
Missä kohtaa olettaisit että patentit on läpi että pääsisi näkemään kokonaisuuden? Yleensä osaan aika hyvin arvioida mistä kohtaa asiat rikkoutuu ensimmäiseksi ihan katsomalla ja vihjeiden perusteella tuossa laitoksessa saattaa olla jotain kriittisiä kohtia missä materiaali on lujilla.
 
Missä kohtaa olettaisit että patentit on läpi että pääsisi näkemään kokonaisuuden? Yleensä osaan aika hyvin arvioida mistä kohtaa asiat rikkoutuu ensimmäiseksi ihan katsomalla ja vihjeiden perusteella tuossa laitoksessa saattaa olla jotain kriittisiä kohtia missä materiaali on lujilla.


Nimenomaan kriittiset kohdat on tunnistettu ja mitoitettu asiat niin ettei ongelmia tule. Toki erillainen toimintaperiaate aiheuttaa eri osien kulumista kuin potkureissa.

Patentoiminen kaupallisessa mielessä saattaa niellä 100ja tuhansia..joten siinä ei olla vielä.
 
Viimeksi muokattu:
Tuolta löytyy hivenen tuoreempaa tietoa asiasta:
(PDF) Darrieus vertical axis wind turbine for power generation I: Assessment of Darrieus VAWT configurations

Materiaalin kestävyys on yksi ongelma. Tavallisessa tuulimyllyssä kuormitukset on suhteellisen tasaisia. Tämän tyyppisessä voimien suunnat vaihtuvat pyörimisen aikana aiheuttaen värähtelyitä siipiin jotka rasittavat materiaalia pitemmän päälle. Aktiivista lavan säätö vältettiin kustannusten ja kestävyyden johdosta. Tietysti kun tehdään pientä tuulivoimalaa voi materiaalit ylimitoittaa mutta isoissa se syö kannattavuuden.
 
Tuolta löytyy hivenen tuoreempaa tietoa asiasta:
(PDF) Darrieus vertical axis wind turbine for power generation I: Assessment of Darrieus VAWT configurations

Materiaalin kestävyys on yksi ongelma. Tavallisessa tuulimyllyssä kuormitukset on suhteellisen tasaisia. Tämän tyyppisessä voimien suunnat vaihtuvat pyörimisen aikana aiheuttaen värähtelyitä siipiin jotka rasittavat materiaalia pitemmän päälle. Aktiivista lavan säätö vältettiin kustannusten ja kestävyyden johdosta. Tietysti kun tehdään pientä tuulivoimalaa voi materiaalit ylimitoittaa mutta isoissa se syö kannattavuuden.

Linkissä ei ollut mitään tuoretta vaan 2015 tehty täysin luettelomainen tutkimus.

Näin kiinalaisten mielestä, joilla ei ole tätä innovaatiota joka muuttaa paletin täysin. Olen jo mitannut että oma laitteeni ei edes rasitu pyörimisessä joka vastaa 300 G:n rasitusta jos vain pyörimisnopeus ja pyörimissäde otetaan huomioon..tapahtuu kuitenkin paljon muuta joka vaikuttaa asiaan.

Nimenomaan teoria ja todellisuus ovat tässä kaksi eri asiaa. Harva tutkija tekee konkreettista mallia jolloin tietopohja kapenee koe kokeelta kun todellista dataa oikeasta VAWT tuulivoimalasta ei ole. Olisko tuo liiallinen CFD mallinnus ja vahvistusharha eli luulo siitä kaikki on nyt tutkittu ja oikein syy miksi toimivaa tuulivoimalaa ei ole aiemmin keksitty ?

Vahvistusharha – Wikipedia

Confirmation bias - Wikipedia

Belief perseverance - Wikipedia

Myöskään mitään oikeaa taloudellista syytä ei ole tehdä yli 50-60 metriä korkeita tuulivoimaloita (Suomessa)..ainakaan VAWT tyyppisiä....ellei sitten ole punapuita tms metsässä.

Harva tajuaa että nykytyyppiset HAWT propellit lisäävät ilmastomuutosta (mikäli niillä aiottaisiin korvata fossiiliset): Large-scale wind power has its down side
Harvard study finds that wind turbines create MORE global warming than the fossil fuels they eliminate – and the same is true for scooters and electric cars
 
Viimeksi muokattu:
@tuulispää, ihan mielenkiinnosta haluaisin tietää, että onko jokin projekteistasi koskaan edennyt siihen pisteeseen, että sen voisi sanoa olevan valmis tai toimiva? Jos ei, niin mikä on nähdäksesi syynä tälle?

Ei sillä, että minulla välttämättä olisi kompetenssia kiistää suunnitelmiesi toteutuskelpoisuutta, mutta väkisinkin herättää epäilyksiä koko homman järkevyydestä jos maailmaa mullistavia keksintöjä löytyy joka lähtöön, mutta jostain syystä mikään niistä ei valmistu koskaan.
 
Linkissä ei ollut mitään tuoretta vaan 2015 tehty täysin luettelomainen tutkimus.

Näin kiinalaisten mielestä, joilla ei ole tätä innovaatiota joka muuttaa paletin täysin. Olen jo mitannut että oma laitteeni ei edes rasitu pyörimisessä joka vastaa 300 G:n rasitusta jos vain pyörimisnopeus ja pyörimissäde otetaan huomioon..tapahtuu kuitenkin paljon muuta joka vaikuttaa asiaan.

Nimenomaan teoria ja todellisuus ovat tässä kaksi eri asiaa. Harva tutkija tekee konkreettista mallia jolloin tietopohja kapenee koe kokeelta kun todellista dataa oikeasta VAWT tuulivoimalasta ei ole. Olisko tuo liiallinen CFD mallinnus ja vahvistusharha eli luulo siitä kaikki on nyt tutkittu ja oikein syy miksi toimivaa tuulivoimalaa ei ole aiemmin keksitty ?
Linkittämäni juttu oli state of art tyyppinen katsaus. Jos sulla on uudempaa niin jaa ihmeessä. 60-luvulta kun tuota on kehitetty aktiivisesti niin parina viime vuonna en usko mitään ihmeellistä olisi tapahtunut. Poislukien tietysti tämä sinun 300G värinätön/voimaton laite. Anteeksi kun en ihan heti usko moiseen ihmeeseen. Olen mielelläni väärässä tosin.
 

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että huomasitko, että toinen linkkaamasi lähde on vaihtoehtoisen totuuden julkaisu?

Edit: ja tutkimustulosten tulkintakin on jäänyt puolitiehen. Muutaman minuutin googlauksella löytyi lisää tietoa aiheesta, kuten että tuulivoimalat sekoittavat ilmamassoja ja siitä syystä voivat lämmittää voimalan ympäristöä. Ne eivät generoi lämpöä ja sitä myöten lämmitä ilmakehää.
 
Viimeksi muokattu:
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että huomasitko, että toinen linkkaamasi lähde on vaihtoehtoisen totuuden julkaisu?

Edit: ja tutkimustulosten tulkintakin on jäänyt puolitiehen. Muutaman minuutin googlauksella löytyi lisää tietoa aiheesta, kuten että tuulivoimalat sekoittavat ilmamassoja ja siitä syystä voivat lämmittää voimalan ympäristöä. Ne eivät generoi lämpöä ja sitä myöten lämmitä ilmakehää.


Huomasin kyllä...mutta lämpötila muutos tapahtui vain jos massiivisesti vaihdettiin HAWTeihin... alkuperäinen tutkimus.

Tämä on Harvard Edun linkki:Large-scale wind power has its down side
 
@tuulispää, ihan mielenkiinnosta haluaisin tietää, että onko jokin projekteistasi koskaan edennyt siihen pisteeseen, että sen voisi sanoa olevan valmis tai toimiva? Jos ei, niin mikä on nähdäksesi syynä tälle?

Ei sillä, että minulla välttämättä olisi kompetenssia kiistää suunnitelmiesi toteutuskelpoisuutta, mutta väkisinkin herättää epäilyksiä koko homman järkevyydestä jos maailmaa mullistavia keksintöjä löytyy joka lähtöön, mutta jostain syystä mikään niistä ei valmistu koskaan.

Tästä on kolmas toimiva proto nyt 98% valmis.
 
Linkittämäni juttu oli state of art tyyppinen katsaus. Jos sulla on uudempaa niin jaa ihmeessä. 60-luvulta kun tuota on kehitetty aktiivisesti niin parina viime vuonna en usko mitään ihmeellistä olisi tapahtunut. Poislukien tietysti tämä sinun 300G värinätön/voimaton laite. Anteeksi kun en ihan heti usko moiseen ihmeeseen. Olen mielelläni väärässä tosin.


Tämän tutkimus on alkanut vasta 70-luvun lopulla "öljykriisin" jälkeen kun huomattiin että jo silloin saatiin CP 0.51.

VAWT on vanhin tunnettu tuulivoimalatyyppi.

nastifan.jpg
 
Eikö voisi jättää viestiketjun lukematta, jos aihe ei kiinnosta? Aika turha kuva, ei tuo mitään arvoa viestiketjuun @visionääri
Protohan toimii, jos se täyttää sille annetut vaatimukset suurelta osin. Aika monta iteraatiota vaatii että toimii optimaalisesti.

Kyllä juuri näin. Yliopistolla tutkimme tarkasti tän kolmannen mallin ominaisuudet ja output jne datan ja teemme siitä ns. benchmarkin tulevalle tutkimukselle.
 
Tämän tutkimus on alkanut vasta 70-luvun lopulla "öljykriisin" jälkeen kun huomattiin että jo silloin saatiin CP 0.51.

VAWT on vanhin tunnettu tuulivoimalatyyppi.

nastifan.jpg
Mikä tämä on? Tätä ketjua on hirveen hankala seurata kun täällä viljellään vain mutkikkaita termejä ja projektin vetäjä vastaa kysymyksiin heittämällä kaikenmaailman linkkejä kommentoimatta sen enempää mitä ja mistäkohtaa niiden takaa löytyy ja postataan yhtä sun toista kuvaa monesti vielä useaan kertaan selittämättä sen tarkemmin mitä mikin on ja miten se aiheeseen liittyy.
 
Tosiaan olisi mukava kun ensimmäiseen viestiin editoitaisiin lyhenteiden merkitykset. Erikseen voisi olla matemaattista ajattelua vaativat termit/yksiköt.
esim.
CP, Power Coefficient
VAWT, Vertical Axis Wind Turbine.

Mielestäni englanninkielinen termin avaaminen riittää useimmissa tapauksissa, toki tuolla matikan puolella on jo suht haastavaa lähdeaineistoa. Väärin suomennettu voi aiheuttaa sekaannusta
 
Power coefficient on mekaaninen hyötysuhde josta sitten ammennetaan sähköä esim 90% hyötysuhteella.
 
Aikaa tuntuu menevän kun koko kasvaa. Isoa metallimyllyä varten vaikka vaan alle 50 m korkea pitäisi saada miljoonia tuotetkehitykseen. Niitä voisi viedä 3-4 kerrallaan nopeasti Super Herculeksella "tontille".

cycloturbine400A3.jpg
Tässä kuvassa ilmeisesti fantasioidaan sillä, että "Jestas X-400" ja sen mahtavat vanerisiivet kaappaavat tuulen liike-energiasta tasan 100% ja jokin vielä tuntematon generaattori tuottaa tuosta liike-energiasta 100% hyötysuhteella sähköä. Kyllä, tuulen teho on 400 m2 pinta-alalla ja 25 m/s nopeudella on noin 4 MW, mutta kerrotko vielä mihin kaikki se pysähtynyt ilma katoaa, jotta uutta mahtuu tilalle? :kahvi:
 
Tässä kuvassa ilmeisesti fantasioidaan sillä, että "Jestas X-400" ja sen mahtavat vanerisiivet kaappaavat tuulen liike-energiasta tasan 100% ja jokin vielä tuntematon generaattori tuottaa tuosta liike-energiasta 100% hyötysuhteella sähköä. Kyllä, tuulen teho on 400 m2 pinta-alalla ja 25 m/s nopeudella on noin 4 MW, mutta kerrotko vielä mihin kaikki se pysähtynyt ilma katoaa, jotta uutta mahtuu tilalle? :kahvi:


Perehdy virtausdynamiikkaan...tai siiven spanwise flow käsitteeseen niin selviää mihin se ilma menee.

Vinkkejä tai viitteitä saa täältäkin: Spanwise Flow - Airliners.net


vortex.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Tässä kuvassa ilmeisesti fantasioidaan sillä, että "Jestas X-400" ja sen mahtavat vanerisiivet kaappaavat tuulen liike-energiasta tasan 100% ja jokin vielä tuntematon generaattori tuottaa tuosta liike-energiasta 100% hyötysuhteella sähköä. Kyllä, tuulen teho on 400 m2 pinta-alalla ja 25 m/s nopeudella on noin 4 MW, mutta kerrotko vielä mihin kaikki se pysähtynyt ilma katoaa, jotta uutta mahtuu tilalle? :kahvi:
Tässä tosiaan fantasioidaan suuresta tehonkestosta. Vestaskin saisi huomattavasti suurempia maksimi tehoja tuulimyllystänsä jos se vain olisi taloudellisesti kannattavaa.
Myrsky tuulien tuotto on marginaalinen koko vuoden tuotannossa, mutta kustannukset kasvavat huimasti jos ne halutaan tuotantoon. Nythän tuulimyllyt ajetaan pois tuotannosta myrskytuulilla jotta ne kestäisivät vähintään 20 vuotta.
 
Tässä tosiaan fantasioidaan suuresta tehonkestosta. Vestaskin saisi huomattavasti suurempia maksimi tehoja tuulimyllystänsä jos se vain olisi taloudellisesti kannattavaa.
Myrsky tuulien tuotto on marginaalinen koko vuoden tuotannossa, mutta kustannukset kasvavat huimasti jos ne halutaan tuotantoon. Nythän tuulimyllyt ajetaan pois tuotannosta myrskytuulilla jotta ne kestäisivät vähintään 20 vuotta.

Ei tässä ole mitään perää.

Vetakset menee rikki ja torni menee rusetille jos niitä ajetaan yli 22-25 m/s tulissa...aiemmin Winwind laitettiin kiinni jo 16 m/s tuulessa ja saatiin käyntiin vasta 7 m/s tuulessa.

Jotain perää on siinä, että koska ne mitoitetaan 10-15 m/s tuulille ...niin niitä ei voi käyttää enää kovassa tuulessa. Mutta pointtini on siinä, että mun esittämä laite voisi pyöriä vielä 65 m/s tuulessa jossa kaikki HAWT laitteet jo kaatuu..koska sen hyrrävoima on niin voimakas...hyrrävoima taas nimenomaan kaataa sen HAWTin..kovassa menossa.

Kuten jo sanoin 1/4 vuotuisesta tuulienergiasta jää käyttämättä koska HAWT ei kykene sitä hyödyntämään.

Netti on täynnä HAWT teollisuuden sepittämää tarinaa siitä miksi rupelit on hyviä..kannattaa lukea kriitttisesti ja opetella itse fysiikkaa ja virtausdynamiikkaa.

collapse.jpeg
 
Viimeksi muokattu:
1/4 jätetään ottamatta, koska sitä ei ole taloudellisesti kannattavaa ottaa talteen.

Kun 95% ajasta tulee kuitenkin hitaasti, niin tuulivoiman maksimikapasiteetti pitää ylimitoittaa tarpeeseen nähden ainakin n. kolminkertaisesti.

Jos kaikki voimalat toimisivat kovalla tuulella maksimiteholla, niin sitten energiaa tuotetaan yli tarpeen ja sähköpörssissa tehon hinta menee nollaan / negatiiviseksi.

Tuo on jo nykyisin ongelma Saksassa ja Tanskassa nimenomaan kovilla tuulilla. Kovalla tuulella hyvin energiaa tuottava voimala tekee vain persnettoa omistajalleen, koska silloin energian arvo on negatiivinen...
 
Mietin voiko lapakulmia säätää niin, että tuotto kasvaisi johonkin nimelliseen tehoon ja sitten pysyisi siinä, vaikka tuulennopeus kasvaisi. Eli kaikki elektroniikka voisi olla speksattu 20m/s tuulelle, mutta toimisi hyvin myös pienillä tuulilla, eli jos tuottaisi jotain jo 4m/s tuulilla. Vai onko 4m/s - 7m/s tuulilla hirveästi merkitystä vuositasolla?
 
Mietin voiko lapakulmia säätää niin, että tuotto kasvaisi johonkin nimelliseen tehoon ja sitten pysyisi siinä, vaikka tuulennopeus kasvaisi. Eli kaikki elektroniikka voisi olla speksattu 20m/s tuulelle, mutta toimisi hyvin myös pienillä tuulilla, eli jos tuottaisi jotain jo 4m/s tuulilla. Vai onko 4m/s - 7m/s tuulilla hirveästi merkitystä vuositasolla?


Kyllä juuri näin olen speksannut omani...laite ei lähde laukalle kovassa tuulessa.
 
Tässä kuvassa on Kastrup, DK todelista tuuli tilastoa:
upload_2020-1-14_19-36-5.png


Wind Turbine Power Calculator

Musta kuvio on tuulen sisältämä enrgia. Tästä nähdään selvästi että yli 20m/s tuulille ei ole mitään järkeä suunnitella tuulivoimaloita. Siellä ei vain yksinkertaisesti ole energiaa tarjolla. On paljon järkevämpää sammuttaa tuulivoimala ja säästää rakenteita kun kuluttaa rakenteita valtavilla kuormilla.
 
Tästä on videota jo aiemmista malleista.

Sen verran on classified että videota ei heti laiteta...eikä innovaation keskeisiä osia muutenkaan esille.
Kannattaako tästä sinun innovaatiosta sitten jatkaa keskustelua, jos et aio siitä mitään keskeistä kertoa?
Myöskään mitään oikeaa taloudellista syytä ei ole tehdä yli 50-60 metriä korkeita tuulivoimaloita (Suomessa)..ainakaan VAWT tyyppisiä....ellei sitten ole punapuita tms metsässä.
Tuulivoimaloita ei tehdä korkeiksi vain siksi että lavat mahtuvat pyörimään vaan koska ylempänä ilmakehässä on enemmän tuulta käytössä kun maanpinta ei jarruta virtauksia (minkä varmaan virtausdynamiikan mestarina ymmärrät). Jos tuuliatlaksen mukaan Suomessa sisämaassa tulee esimerkiksi 50m korkeudessa keskimäärin 5m/s, 100m korkeudessa 6,5m/s ja 200m korkeudessa 8m/s, niin vastaavasti tuulen keskimääräinen teho on 100m korkeudessa kaksinkertainen ja 200m korkeudessa nelinkertainen. Em. luvuista ei liene kovin vaativaa ekstrapoloida, että tilanne ei ainakaan parane maan pintaa kohti.

Mielestäni tuo on melko vahva taloudellinen kannustin tehdä voimaloista mahdollisimman korkeita :kahvi:
Perehdy virtausdynamiikkaan...tai siiven spanwise flow käsitteeseen niin selviää mihin se ilma menee.

Vinkkejä tai viitteitä saa täältäkin: Spanwise Flow - Airliners.net


vortex.jpg
Eli ilma jatkaa sittenkin virtausta? Voidaanko tästä kenties päätellä ettei vanerisiipi kaappaakaan kaikkea ilman liike-energiaa? :kahvi:
Kyllä juuri näin olen speksannut omani...laite ei lähde laukalle kovassa tuulessa.
Hyvä että olet speksannut. VAWT on jo itsessään rakenteena itseään rajoittava, joten se on juuri pienvoimaloihin helppo valinta kun yleensä ei tarvitse rakennella erikseen jarruja.

VAWT:ien yleisimpänä haasteenahan on ollut se tosiasia, että kokoluokan kasvaessa turbiinin laakeroinnista ei saada järkevällä panostuksella riittävän luotettavaa kun koko vispilän massa makaa laakerin päällä. Kokoluokan kasvaessa VAWT:in pyörivä massa kasvaa nopeammin kuin HAWT:in, joten suuresta HAWT:sta on helpompi tehdä luotettava kohtuullisella panostuksella. Samoin siipien kiinnitykset/kannattimet hajoavat VAWT:ssa yleisesti ennen aikojaan, koska siipiin kohdistuu jatkuvasti rasituksia eri suunnista (HAWT:issa siivet ovat aina tuulen suuntaan kohtisuorassa).

VAWT:in etuna on toki myös tehokkaampi toiminta puuskittaisessa ja pyörivässä tuulessa, joten se voittaa yleensä HAWT:in jos mylly on lähellä maata. Tämän takia se soveltuu hyvin nimenomaan pienvoimalaksi, mutta suuressa kokoluokassa markkinatalous on jo valinnut voittajan :kahvi:
 
Kannattaako tästä sinun innovaatiosta sitten jatkaa keskustelua, jos et aio siitä mitään keskeistä kertoa?

Tuulivoimaloita ei tehdä korkeiksi vain siksi että lavat mahtuvat pyörimään vaan koska ylempänä ilmakehässä on enemmän tuulta käytössä kun maanpinta ei jarruta virtauksia (minkä varmaan virtausdynamiikan mestarina ymmärrät). Jos tuuliatlaksen mukaan Suomessa sisämaassa tulee esimerkiksi 50m korkeudessa keskimäärin 5m/s, 100m korkeudessa 6,5m/s ja 200m korkeudessa 8m/s, niin vastaavasti tuulen keskimääräinen teho on 100m korkeudessa kaksinkertainen ja 200m korkeudessa nelinkertainen. Em. luvuista ei liene kovin vaativaa ekstrapoloida, että tilanne ei ainakaan parane maan pintaa kohti.

Mielestäni tuo on melko vahva taloudellinen kannustin tehdä voimaloista mahdollisimman korkeita :kahvi:

Eli ilma jatkaa sittenkin virtausta? Voidaanko tästä kenties päätellä ettei vanerisiipi kaappaakaan kaikkea ilman liike-energiaa? :kahvi:

Hyvä että olet speksannut. VAWT on jo itsessään rakenteena itseään rajoittava, joten se on juuri pienvoimaloihin helppo valinta kun yleensä ei tarvitse rakennella erikseen jarruja.

VAWT:ien yleisimpänä haasteenahan on ollut se tosiasia, että kokoluokan kasvaessa turbiinin laakeroinnista ei saada järkevällä panostuksella riittävän luotettavaa kun koko vispilän massa makaa laakerin päällä. Kokoluokan kasvaessa VAWT:in pyörivä massa kasvaa nopeammin kuin HAWT:in, joten suuresta HAWT:sta on helpompi tehdä luotettava kohtuullisella panostuksella. Samoin siipien kiinnitykset/kannattimet hajoavat VAWT:ssa yleisesti ennen aikojaan, koska siipiin kohdistuu jatkuvasti rasituksia eri suunnista (HAWT:issa siivet ovat aina tuulen suuntaan kohtisuorassa).

VAWT:in etuna on toki myös tehokkaampi toiminta puuskittaisessa ja pyörivässä tuulessa, joten se voittaa yleensä HAWT:in jos mylly on lähellä maata. Tämän takia se soveltuu hyvin nimenomaan pienvoimalaksi, mutta suuressa kokoluokassa markkinatalous on jo valinnut voittajan :kahvi:


Ei ei ei ja ei..olet täysin väärässä. Eihän ilmaston lämpenemistä edistävä teollisuus voi olla oikea ratkaisu.

Olen moneen kertaan sanonut tässä ketjussa että nuo poittisi ovat myyttejä.

Alkeellinen ANEW jo tuottaa 70% hyötysuhteella sähköä verkkoon...eli 200% enemmän kuin rupelit. ( samankokoiset tuottaa vain 23%:lla jos propelli )

vertical-axis-wind-turbine.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Tässä kuvassa on Kastrup, DK todelista tuuli tilastoa:
upload_2020-1-14_19-36-5.png


Wind Turbine Power Calculator

Musta kuvio on tuulen sisältämä enrgia. Tästä nähdään selvästi että yli 20m/s tuulille ei ole mitään järkeä suunnitella tuulivoimaloita. Siellä ei vain yksinkertaisesti ole energiaa tarjolla. On paljon järkevämpää sammuttaa tuulivoimala ja säästää rakenteita kun kuluttaa rakenteita valtavilla kuormilla.


Oletko pystyttämässä tuulivoimalaa Kastrupiin ?

Eikö 100 % enemmän tuottava huokeampi olisi kuitenkin kannattavampi ?
 
Viimeksi muokattu:
Oletko pystyttämässä tuulivoimalaa Kastrupiin ?

Eikö 100 % enemmän tuottava huokeampi olisi kuitenkin kannattavampi ?
Kommenttisi ovat aika luokattomia. Esitän asiallista dataa mutta se ei näytä sinua kiinnostavan. Jaa nyt ihmeessä se sinun luotettavampi data millä teet laskelmasi jos minun ei käy. Tai myönnä että arvaat asiat, niin kuin mies.

Jos voit näyttää mihin tuo sinun 100% perustuu niin voin kommentoida sitä. Jos kustannukset kasvaa 200% niin varmaan itsekkin tiedät vastauksen.
 
Kommenttisi ovat aika luokattomia. Esitän asiallista dataa mutta se ei näytä sinua kiinnostavan. Jaa nyt ihmeessä se sinun luotettavampi data millä teet laskelmasi jos minun ei käy. Tai myönnä että arvaat asiat, niin kuin mies.

Jos voit näyttää mihin tuo sinun 100% perustuu niin voin kommentoida sitä. Jos kustannukset kasvaa 200% niin varmaan itsekkin tiedät vastauksen.


Tuosahan se on yllä..oletko lukutaidoton ?
 
Tässä kuvassa on Kastrup, DK todelista tuuli tilastoa:
upload_2020-1-14_19-36-5.png


Wind Turbine Power Calculator

Musta kuvio on tuulen sisältämä enrgia. Tästä nähdään selvästi että yli 20m/s tuulille ei ole mitään järkeä suunnitella tuulivoimaloita. Siellä ei vain yksinkertaisesti ole energiaa tarjolla. On paljon järkevämpää sammuttaa tuulivoimala ja säästää rakenteita kun kuluttaa rakenteita valtavilla kuormilla.


Oulussa Hailuodon Marjaniemessä mitattiin jopa 30 m/s viimekesänä...äskettäin tuuli viikon putkeen 20-25 m/s.
 
Kommenttisi ovat aika luokattomia. Esitän asiallista dataa mutta se ei näytä sinua kiinnostavan. Jaa nyt ihmeessä se sinun luotettavampi data millä teet laskelmasi jos minun ei käy. Tai myönnä että arvaat asiat, niin kuin mies.

Jos voit näyttää mihin tuo sinun 100% perustuu niin voin kommentoida sitä. Jos kustannukset kasvaa 200% niin varmaan itsekkin tiedät vastauksen.

Edelleenkin, lueskelkaa vaikka about puolesta välistä eteenpäin, tai taaksepäin tuota lentokonefoorumin threadia, jonka linkkasin aikaisemmin niin ymmärrätte miksi "varoitin" näistä saman kaverin projekteista ja niiden tyylistä.

Edit: Pienen uuden lentokoneen suunnittelu ja valmistus !?

Tuleeko näillä kaikille projekteille oikeesti jostain rahotusta? Innovaatiot mallia "pienen, kevyen, taitolentokelpoisen, hitaan, käytännössä sakkaamattoman, nopean, kiinalaisella 10hp 2- tahtimoottorilla, joka on tuunattu yön aikana 40 heppaiseksi metanolia käyttäväksi luotettavaksi työjuhdaksi varustetun lentokoneen kabiinin paineistuksen toteutus potkurivirrassa olevalla viemäriputken pätkällä, jossa on läppäventtiili".

Nämä siis joitakin parhaita paloja flightforumin threadista
 
Viimeksi muokattu:
Ilmeisesti viittaat tuohon mainokseen laskelmana tuulivoimalasi hyvyydestä. Valitettavasti siinä ei ole yhtään tietoa miten paljon energiaa tuulivoimala tuottaa. Siinä kehutaan kyllä kuika paljon enemmän tehoa siinä on. Corolloiden äänisysteemien paremmuutta verrataan wateilla ei tuulivoimaloiden. Vuosituotanto on se mikä määrittää onko tuulivoimala hyvä vai ei. Itse asiassa tuulivoimalassa on parempi tasainen tuotanto kuin maksimaalinen huipputeho.

Rahoituksesta on turha itkeä niin kauan kuin jakelet velemedian linkkejä ja jätät peruslaskelmat tekemättä, kuten vuosituotanto ennuste eri tuuliprofileille. Kommenttisi että jossakin tuuli viime viikolla paljon vain alleviivaa tuulivoimloiden systeemitason ymmärryksen puutettasi.

Ehkä osaat suunitella siipiä mutta se on vain yksi osa taloudellisesti järkevää tuulivoimalaa.
 
Ilmeisesti viittaat tuohon mainokseen laskelmana tuulivoimalasi hyvyydestä. Valitettavasti siinä ei ole yhtään tietoa miten paljon energiaa tuulivoimala tuottaa. Siinä kehutaan kyllä kuika paljon enemmän tehoa siinä on. Corolloiden äänisysteemien paremmuutta verrataan wateilla ei tuulivoimaloiden. Vuosituotanto on se mikä määrittää onko tuulivoimala hyvä vai ei. Itse asiassa tuulivoimalassa on parempi tasainen tuotanto kuin maksimaalinen huipputeho.

Rahoituksesta on turha itkeä niin kauan kuin jakelet velemedian linkkejä ja jätät peruslaskelmat tekemättä, kuten vuosituotanto ennuste eri tuuliprofileille. Kommenttisi että jossakin tuuli viime viikolla paljon vain alleviivaa tuulivoimloiden systeemitason ymmärryksen puutettasi.

Ehkä osaat suunitella siipiä mutta se on vain yksi osa taloudellisesti järkevää tuulivoimalaa.


Tuulivoimalan hyötysuhdetta verrataan vaan wateilla ohivirtaavasta ilmasta kappausalaan sidotusta pinta-alasta.

Energia on riippuvainen tusinasta eri muuttujasta.
 
Edelleenkin, lueskelkaa vaikka about puolesta välistä eteenpäin, tai taaksepäin tuota lentokonefoorumin threadia, jonka linkkasin aikaisemmin niin ymmärrätte miksi "varoitin" näistä saman kaverin projekteista ja niiden tyylistä.

Edit: Pienen uuden lentokoneen suunnittelu ja valmistus !?

Tuleeko näillä kaikille projekteille oikeesti jostain rahotusta? Innovaatiot mallia "pienen, kevyen, taitolentokelpoisen, hitaan, käytännössä sakkaamattoman, nopean, kiinalaisella 10hp 2- tahtimoottorilla, joka on tuunattu yön aikana 40 heppaiseksi metanolia käyttäväksi luotettavaksi työjuhdaksi varustetun lentokoneen kabiinin paineistuksen toteutus potkurivirrassa olevalla viemäriputken pätkällä, jossa on läppäventtiili".

Nämä siis joitakin parhaita paloja flightforumin threadista

Sain positiivisen rahoituksen 2009 vaneri-styrsa-vaneri patentoimattoman ultrakevyen koneen valmistamiseksi. Hain Flight Forumilta hieman pohjatietoa ja tunnustelin markkinoitavuutta. Agendani oli tuoda esiin käyttämätöntä luonnonvaraamme..puuta !

Mulla on nyt erittäin hyvä konsepti lentokoneeksi...noin 50 vuoden kokemuksella aiheesta.

Aiotko jankata tätä sun spämmäystä täällä...kuten Tiede.fi saitilla ?

supa-wind (1).jpg
 
Edelleenkin, lueskelkaa vaikka about puolesta välistä eteenpäin, tai taaksepäin tuota lentokonefoorumin threadia, jonka linkkasin aikaisemmin niin ymmärrätte miksi "varoitin" näistä saman kaverin projekteista ja niiden tyylistä.

Edit: Pienen uuden lentokoneen suunnittelu ja valmistus !?

Tuleeko näillä kaikille projekteille oikeesti jostain rahotusta? Innovaatiot mallia "pienen, kevyen, taitolentokelpoisen, hitaan, käytännössä sakkaamattoman, nopean, kiinalaisella 10hp 2- tahtimoottorilla, joka on tuunattu yön aikana 40 heppaiseksi metanolia käyttäväksi luotettavaksi työjuhdaksi varustetun lentokoneen kabiinin paineistuksen toteutus potkurivirrassa olevalla viemäriputken pätkällä, jossa on läppäventtiili".

Nämä siis joitakin parhaita paloja flightforumin threadista

Käsittääkseni tätä topicia ei ole pakko seurata? Antaa toisten keksiä. Jos ei itse siihen pysty, niin turha tulla kateellisena mollaamaan. Jos pystyy kyseenalaistamaan keksinnön, voi sillä tuoda lisäarvoa keskusteluun. Mutta minä ainakaan en ymmärrä nyt sinun pointtiasi? Osoitat johonkin edelliseen projektiin, joka ilmeisesti on epäonnistunut? Ilmeisesti koitat saada tämänkin keskustelun sivuraiteille ja lukittua? Ja tästä hyötyy kuka?
 
Käsittääkseni tätä topicia ei ole pakko seurata? Antaa toisten keksiä. Jos ei itse siihen pysty, niin turha tulla kateellisena mollaamaan. Jos pystyy kyseenalaistamaan keksinnön, voi sillä tuoda lisäarvoa keskusteluun. Mutta minä ainakaan en ymmärrä nyt sinun pointtiasi? Osoitat johonkin edelliseen projektiin, joka ilmeisesti on epäonnistunut? Ilmeisesti koitat saada tämänkin keskustelun sivuraiteille ja lukittua? Ja tästä hyötyy kuka?

Ei se mitenkään epäonnistunut...vaan 2009 sain pyynnön tulla Siporex OY:n edustajaksi Ouluun kiinteällä kuukausipalkalla...sitä hyvää kesti 2012 asti kun JÄMERÄn edustama Siporex meni konkkaan. Päätiin siirtää koneen aloitusta..ja aloitin sen uudelleen 2014, mutta silloin oli tuulet kääntyneet..rahaa ei enää saanut mistään.

Koska silloin huudettiin kovaan ääneen, että tuulivoima ei ole kannattavaa..päätin korjata asian ja lopettaa hyperkevyen koneen projektin haihatuksena (asiakaskuntaa en osannut hahmottaa ollenkaan)...mutta samat ongelmat rahoituksessa jatkuivat..Keksintösäätiönkin rahoitus oli lopetettu 2014.
 
Tee se itse -projektina tämä on ihan hieno. Samoin omaan pienimuotoiseen energiantuontantoon tämä voi olla ihan toimiva ratkaisu.

Teollisessa energiantuotannossa pystyakseliturbiinit eivät ole toistaiseksi saaneet jalansijaa. Joskus ehkä saavat, tai sitten eivät.

Jossain majakoissa ja vastaavissa kohteissa pystyturbiineja on käsittääkseni käytössä, mutta ne ovat kai vähän eri mallisia ja kompaktimpia kuin tämä. Hyötysuhteella ei ole siellä niin suurta merkitystä, tärkeämpää on yksinkertaisuus ja luotettavuus vaativissa oloissa.

En tunne virtausmekaniikkaa mitenkään kunnolla, mutta Betzin rajan rikkomiseen suhtaudun vähän skeptisesti. Sen takana olevaa matematiikkaa on kuitenkin pohdittu vuosikymmeniä. Tietysti jos se on laskettu reunaehdoilla, jotka eivät ole voimassa tietynlaisessa voimalassa, voisi jotain mahdollisuuksia ollakin. Mutta eikö kukaan muu ole huomannut näitä reunaehtoja näiden vuosikymmenien aikana?
 
Tee se itse -projektina tämä on ihan hieno. Samoin omaan pienimuotoiseen energiantuontantoon tämä voi olla ihan toimiva ratkaisu.

Teollisessa energiantuotannossa pystyakseliturbiinit eivät ole toistaiseksi saaneet jalansijaa. Joskus ehkä saavat, tai sitten eivät.

Jossain majakoissa ja vastaavissa kohteissa pystyturbiineja on käsittääkseni käytössä, mutta ne ovat kai vähän eri mallisia ja kompaktimpia kuin tämä. Hyötysuhteella ei ole siellä niin suurta merkitystä, tärkeämpää on yksinkertaisuus ja luotettavuus vaativissa oloissa.

En tunne virtausmekaniikkaa mitenkään kunnolla, mutta Betzin rajan rikkomiseen suhtaudun vähän skeptisesti. Sen takana olevaa matematiikkaa on kuitenkin pohdittu vuosikymmeniä. Tietysti jos se on laskettu reunaehdoilla, jotka eivät ole voimassa tietynlaisessa voimalassa, voisi jotain mahdollisuuksia ollakin. Mutta eikö kukaan muu ole huomannut näitä reunaehtoja näiden vuosikymmenien aikana?


Myös Tadeusz Koronowicz Puolasta on laskenut jopa 80% tehokkuuden olevan saavutettavissa.

Tadeutz_Koronowicz.jpg
 
Aiotko jankata tätä sun spämmäystä täällä...kuten Tiede.fi saitilla ?


supa-wind (1).jpg

Sori, en ole tiede.fi foorumilla käynyt kuin vierailijana "ohikulkiessani" lukaisemassa sinun spämmäilyjäsi, samoin kuin flightforumilla. Ilmeisesti (tai sellaisen kuvan ainakin tästä touhusta saa) se menee niin että kun ideasi, tai pikemminkin laitteesi speksit ja "laskelmat" (joilla hurjat lukemat ja milloin mikäkin fysiikan lakia rikkova ominaisuus ympätty laitteeseesi) kyseenalaistetaan jollain foorumilla joidenkin oikeasti asioista tietävien puolelta, niin sit vaihdetaan foorumia.

Projektit alkavat mielenkiintoisesti, mut oma ulosantisi ja hehkutuksesi ilman perusteluja vievät threadin sivuraiteille heti kun joku haistaa palaneen käryä vaikka "laskelmissasi". Koska et koskaan esitä mitään oikeaa dataa omista laitteistasi, vain jonkun hatusta heitetyn loppulukeman, olipahan se sitten sakkausnopeus, tai joku 300G testatut lavat, tai 65m/s tuulessa kasassa pysyvä tuulivoimala, tai paintilla piirrellyt kuvat.

Käsittääkseni tätä topicia ei ole pakko seurata? Antaa toisten keksiä. Jos ei itse siihen pysty, niin turha tulla kateellisena mollaamaan. Jos pystyy kyseenalaistamaan keksinnön, voi sillä tuoda lisäarvoa keskusteluun. Mutta minä ainakaan en ymmärrä nyt sinun pointtiasi? Osoitat johonkin edelliseen projektiin, joka ilmeisesti on epäonnistunut? Ilmeisesti koitat saada tämänkin keskustelun sivuraiteille ja lukittua? Ja tästä hyötyy kuka?

Ja sori, ei ole kateutta ilmassa. Pystyn innovoimaan itsekin ja siitä on ihan jotain todisteitakin olemassa esim. valtakunnallisen keksijäkilpailun historiassa meikäläisen osalta kahteen otteeseen (2 ja 1 sija).

Tämän kaverin ideoiden/väittämien kyseenalaistamisella keskusteluun lisäarvon tuominen ei onnistu kehittävästi. Jos joku sanoo että sähkömies vois tsekata kytkennät, niin se on just eilen tarkistanu ne. Jos joku sanoo ja perustelee rautalangasta vääntämällä että ei toi noin voi toimia ja sattuu vielä niin että keksijä itsekin sen ymmärtää, niin yhtäkkiä ei niin oo väitettykkään että se toimis, vaan lukija on asian ymmärtäny väärin.

Mut yleensä se taas menee siihen väittelyyn että keksijältä kysytään perusteita/laskelmia väittämilleen, joita ei sitten koskaan toimiteta, vaan pistetään joku random fakta että jossain tuuli viime viikolla niin ja niin kovaa, tai kuva jostain savimyllystä. Tai että piirustuksia/laskelmia ei voi laittaa jakoon, kun intialaiset kopioi idean.

Edellinen projekti kuoli samaan suuruudenhulluuteensa/fysiikan lakien rikkomiseen kuin muutkin, idean vetäjän inttäessä koko threadin läpi mm. oikeasti jotain ilmailusta tietävien henkilöiden kanssa, väittäen että he ovat väärässä, vaikka nämä henkilöt esittivät oikeita laskukaavoja ja laskelmia esim. härveliin soveltuvista/soveltumattomista potkureista.

Pointtina varoitukselle oli se, että joku tuulimyllyillä tuotetun sähkön päälle ymmärtävä ei ainakaan vakavissaan hukkaisi aikaansa threadin aloittajan kanssa väittelemiseen, koska se ei ole aikaisemmin johtanut mihinkään ja kuten tästäkin threadista näkee, ei johda nytkään.

Jos edelleen epäilyttää että puhun kateuttani paskaa, niin ette ole tutustuneet tarpeeksi esim. flightforumin threadiin.

Siinä ei ole mitään vikaa että rakentelee ja testailee, kunhan siitä ei koidu henkilövahinkoja. Yksi ongelmista (aikaisemmin mainittujen ongelmien lisäksi) on ylimielinen tyyli jolla se tehdään. "ratkaistaanpas tässä laakista ongelma, jota koko tuulivoimala-alan älymystö on yrittänyt ratkaista iät ja ajat kun mulla on tässä tää mun kehittämä todella tehokas foili ja cp sitä ja tätä, sekä tietty betzin limitit jne ylitetään heittämällä".

Mut ei siinä mitään, jatkakaa. Mut älkää kukaan muukaan kyseenalaistako mitään asiaa tässä härvelissä, muuten lähtee threadi sivuraiteille niinkun aikaisemmatkin threadit eri foorumeilla ja sit pitää taas ettii uus foorumi idealleen.

Edit: Korjailtu kirjoitusvirheitä.
 
Viimeksi muokattu:
Itse toivotan aloittajalle onnea ideansa kanssa. Valitettavasti tarvittaisiin vähän enemmän todisteita ja oikeita tuloksia että voisi noihin puheisiin uskoa. Noh nythän vehje on jo muutamaa prosenttia vaille valmis, eli kohta saamme nähdä uuden aikakauden tuulivoimaloiden kehityksessä ja energiantuotannossa. :)
 
Itse toivotan aloittajalle onnea ideansa kanssa. Valitettavasti tarvittaisiin vähän enemmän todisteita ja oikeita tuloksia että voisi noihin puheisiin uskoa. Noh nythän vehje on jo muutamaa prosenttia vaille valmis, eli kohta saamme nähdä uuden aikakauden tuulivoimaloiden kehityksessä ja energiantuotannossa. :)

Jep....ja nyt tuulivoimala on sellainen että siihen voi vaihtaa siipiä....ja aina ottaa uudet mittaustulokset...eli alkaa iterointi/haarukoiminen.
 
Tila
Keskustelu on suljettu.

Statistiikka

Viestiketjuista
258 773
Viestejä
4 498 690
Jäsenet
74 282
Uusin jäsen
Seizan

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom