Verotuksesta

[Grez]

Eihän korko nyt mitenkään vertaudu vuokraan.

Kirjoitin yhtiövastike + korko.

Tällä kaavalla olen nyt 2 vuotta omat todelliset kuluni ilmoittanut.

Olis ihan mielenkiintoista jos löytäisit lähteen tuolle. (Tai no ilmeisesti olet vain tehokkaasti sekoittanut itse konsepteja) Näkisin tuolla laskentatavallasi saa "laskennalliset" kulut tai "verrannolliset" kulut, ei "todelliset" kulut. Minulta vahva veikkaus että jos verottaja joskus tarkastaa verotuksesi, niin ei tuota tule hyväksymään. (Olettaen että puhutaan tilanteesta jossa asunto on henkilökohtaisessa omistuksessasi ja aiot myydä sen 2vuoden asumisajan jälkeen verovapaasti. Jos tilanne on se, että työhuoneen verran asunnosta omistaa joku muu niin sitten se voi mennä noin, joskaan verotuksessa siitä ei tule todellista etua)


Verotuksessa yleensä todelliset kulut on sellaisia, joita on johonkin suuntaan maksettu. Esim. jos palkkaat siivoojan ja se maksaa 100e / kk niin voit vähentää siivouksen. Jos siivoat itse niin et voi vähentää 100e / kk.

Elinkeinotoiminnassa asuinhuoneistosta voi tehdä hankintamenosta poistoa 4% vuodessa, mutta se sitten vastaavasti vähentää hankintahintaa. Eli kun sen myy, niin joutuu vastaavan verran enemmästä maksamaan myyntivoittoveroa. Oma asunto (vähintään 2 vuoden asumisajalla) on verovapaa, joten siitä tulevat tappiot ei ole verovähennyskelpoisia eikä myöskään tuota poistoa voi näin ollen tehdä.

Ja poiston laskemisenkin olet ilmeisesti ymmärtänyt väärin. Se tehdään aina menojäännöksestä. Eli jos 4% on 1. vuonna 16te, niin seuraavana vuonna menojäännös on 16te pienempi eli poisto on enää 15,36te jne.

 

[Honzo]

Kirjoitin yhtiövastike + korko.

Olis ihan mielenkiintoista jos löytäisit lähteen tuolle. Näkisin tuolla laskentatavallasi saa "laskennalliset" kulut tai "verrannolliset" kulut, ei "todelliset" kulut. Minulta vahva veikkaus että jos verottaja joskus tarkastaa verotuksesi, niin ei tuota tule hyväksymään.

Verotuksessa yleensä todelliset kulut on sellaisia, joita on johonkin suuntaan maksettu. Esim. jos palkkaat siivoojan ja se maksaa 100e / kk niin voit vähentää siivouksen. Jos siivoat itse niin et voi vähentää 100e / kk.

En toki ole asiantuntija.

Ei kaikilla mitään yhtövastiketta ole. Asun omakotitalossa itsekin ja ei meillä mitään yhtiövastiketta tietenkään ole.

Jos asunto maksaa sen 400te, niin mikä voisi olla käypä vuokra kuussa? Ei toi 4% kovin kaukaa voi mennä. Tekee 1333e/kk. Ihan linjassahan toi on mielestäni. Alakanttiin jopa.

Tässä jotain vastaavaa:
Freelancer verotuksessa

ja tossa
Voit vähentää työhuoneesta aiheutuneet todelliset

• vuokra- tai hoitovastikekulut,
• valaistus-,
• lämmitys-,
• kaluste-,
• korjaus- ja
• siivouskulut
• sekä rakennuksen hankintamenon poiston (omakotitalossa).

Näin vähennät kotona työskentelyn kulut verotuksessa

Etätöiden tekemisestä aiheutuneet kulut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia, tulonhankkimisesta johtuvia kuluja. Tulonhankkimiskulut pienentävät verotettavaa tuloasi. Niissä ei ole varsinaista omavastuuta ja jos teet runsaasti etätöitä, voit vaatia verotuksessa vähennettäväksi työtilasta...

www.topcousins.fi

Onhan se nyt epätasa-asrvoista, jos vuokrakämpässä voisi työhuoneen osuuden vähentää osuutena vuokrasta, mutta omistusasunnossa ei. Tota poistoa olen itse siis käyttänyt.

 

[Grez]

Ei kaikilla mitään yhtövastiketta ole. Asun omakotitalossa itsekin ja ei meillä mitään yhtiövastiketta tietenkään ole.

No omakotitalossa sitten yhtiövastikkeeseen rinnastuu kaikki vastaavat kulut, eli huolto ja korjaukset (mutta ei perusparannukset, jotka menee taas hankintamenon lisäykseksi).

Jos asunto maksaa sen 400te, niin mikä voisi olla käypä vuokra kuussa?

"Käypä vuokra" olisi mainitsemani "verrannollinen kulu" eikä "todellinen kulu".

Sinänsä ihan hyvä tuo laittamasi "Freelancer verotuksessa". Voi vedota että tällaista tietoa löytyi, jos verottaja joskus tuon tarkastaa ja pohtii veronkorotusta määrätessään tahallisuusastetta. Verottajan asiaa koskevassa ohjeessa hankintamenon poisto mainitaan vain oman kodin ulkopuolella työskenneltäessä. (Freelancerin ostaman, rakentaman tai rakennuttaman pelkästään freelance-työssä käytössä olevan rakennuksen hankintameno vähennetään vuotuisin poistoin. )

Itse en usko että verottaja tulisi hyväksymään hankintamenon poistoa sellaisen kiinteistön hankintamenosta, joka on verovapaa/vähennyskelvoton sen vuoksi, että se on omistusasuntona väh. 2 vuotta. Toki jos olet kirjoilla jossain muualla, niin sittenhän tuo ei ole ongelma. Mutta vähennykset sitten vastaavasti nostavat myyntivoittoa jos sen joskus myy.

Onhan se nyt epätasa-asrvoista, jos vuokrakämpässä voisi työhuoneen osuuden vähentää osuutena vuokrasta, mutta omistusasunnossa ei. Tota poistoa olen itse siis käyttänyt.

En näe siinä mitään epätasa-arvoista, sillä vuokra-asunnossa sitten taas vuokranantaja maksaa veroa vuokratuotosta. Vuokratuotosta voi sitten vähentää tuon poiston, mutta mikäli kiinteistön arvo ei vastaavassa määrin alene, niin siitä pääsee sitten taas maksamaan myyntivoittona sen vähennetyn määrän.

Tai siis joo, onhan se "omistusasunnon verovapaus" tosiaan epätasa-arvoista. Harvemmat omistusasujat tuosta valittavat, kun myyvät oman asuntonsa voitolla eivätkä joudu maksamaan veroa mahdollisesta myyntivoitosta eivätkä oman asumisensa laskennallisista "vuokratuotoista".

 

[Honzo]

No omakotitalossa sitten yhtiövastikkeeseen rinnastuu kaikki vastaavat kulut, eli huolto ja korjaukset (mutta ei perusparannukset, jotka menee taas hankintamenon lisäykseksi).

"Käypä vuokra" olisi mainitsemani "verrannollinen kulu" eikä "todellinen kulu".

Sinänsä ihan hyvä tuo laittamasi "Freelancer verotuksessa". Voi vedota että tällaista tietoa löytyi, jos verottaja joskus tuon tarkastaa ja pohtii veronkorotusta määrätessään tahallisuusastetta. Verottajan asiaa koskevassa ohjeessa hankintamenon poisto mainitaan vain oman kodin ulkopuolella työskenneltäessä. (Freelancerin ostaman, rakentaman tai rakennuttaman pelkästään freelance-työssä käytössä olevan rakennuksen hankintameno vähennetään vuotuisin poistoin. )

Itse en usko että verottaja tulisi hyväksymään hankintamenon poistoa sellaisen kiinteistön hankintamenosta, joka on verovapaa/vähennyskelvoton sen vuoksi, että se on omistusasuntona väh. 2 vuotta. Toki jos olet kirjoilla jossain muualla, niin sittenhän tuo ei ole ongelma. Mutta vähennykset sitten vastaavasti nostavat myyntivoittoa jos sen joskus myy.


En näe siinä mitään epätasa-arvoista, sillä vuokra-asunnossa sitten taas vuokranantaja maksaa veroa vuokratuotosta. Vuokratuotosta voi sitten vähentää tuon poiston, mutta mikäli kiinteistön arvo ei vastaavassa määrin alene, niin siitä pääsee sitten taas maksamaan myyntivoittona sen vähennetyn määrän.

Tai siis joo, onhan se "omistusasunnon verovapaus" tosiaan epätasa-arvoista. Harvemmat omistusasujat tuosta valittavat, kun myyvät oman asuntonsa voitolla eivätkä joudu maksamaan veroa mahdollisesta myyntivoitosta eivätkä oman asumisensa laskennallisista "vuokratuotoista".

Tossa toisessa linkissä ei puhuttu mistään erillisestä rakennuksesta.

Näin vähennät kotona työskentelyn kulut verotuksessa

 

[Grez]

Tossa toisessa linkissä ei puhuttu mistään erillisestä rakennuksesta.

Näin vähennät kotona työskentelyn kulut verotuksessa

Kuten sanoin, niin verottaja saattaa ottaa tuollaisen ulkopuolisen tahon kirjoittamissa artikkeleissa olevat virheet huomioon, kun miettivät veronkorotuksen määrää eli tahallisuuden astetta. Jos olet Top-Cousinsin asiakas, niin voit ehkä saada korvauksia jopa heidän vastuuvakuutuksesta.

Toki on myös aivan mahdollista että käy tuuri ja verottaja ei koskaan tarkista verotustasi.

 

[china]

Tossa toisessa linkissä ei puhuttu mistään erillisestä rakennuksesta.

Näin vähennät kotona työskentelyn kulut verotuksessa

Tällaiset linkit ja vinkit on toki mukavia, mutta lähtisin silti siitä että todellisiin vähennyksiin pitäisi löytyä myös verottajan varsinainen ohje. Verottaja palvelee myös chatissä ja puhelimessa varsin hyvin ja jos on isommasta asiasta kyse, niin kannattaa hakea maksullinen ennakkopäätös.

 

[elmo]

Tuossa jutussa on linkki lähteeseen. Ymmärtääkseni tuo on kokonaisuudessaan lainattu täältä:

Etätyöläisen vero-opas – mätkyt kuriin ja maksut oikein

Etätyö on muuttanut monen arkea. Työmatkakulut ovat vähentyneet, mutta myös kotona työskentelystä syntyy menoja. Miten varmistan, että en maksa liikaa veroja – mutta en saa isoja mätkyjä? Mitkä kulut voin vähentää verotuksessa? Pitäisikö korjata verokorttia? Vastauksia löydät tästä jutusta.

www.taloustaito.fi

Allekirjotuksista:

Miika Härkönen, Verojuristi
Janne Kalluinen, ekonomisti
Kati Malinen, Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiainjohtaja
Harri Rajala, Verojuristi
Georg Rosbäck, Verojuristi

Vois sanoa, että sen verran painava allekirjoitus etten ihan heti lähtisi tuomitsemaan vaikka ei itse löydä verottajan sivuilta tukea.

e: Toki ne asiantuntijatkin virheitä kirjottelee, mutta luulisi tuon olevan aika puhtaaksi koluttu niistä jos 3 juristiakin on sitä tavannut. Sitä kyllä ihmettelen, että ketä on jutun toimittaja kun jokaisen kohdalla googlella tuli tollaset tittelit. Yksikään noista ei istu siihen mielikuvaan ketä kirjoittaisi tollasia juttuja. Lähteenä ehkä voisi käyttää näitä henkilöitä.

 

[Honzo]

Tällaiset linkit ja vinkit on toki mukavia, mutta lähtisin silti siitä että todellisiin vähennyksiin pitäisi löytyä myös verottajan varsinainen ohje. Verottaja palvelee myös chatissä ja puhelimessa varsin hyvin ja jos on isommasta asiasta kyse, niin kannattaa hakea maksullinen ennakkopäätös.

Onhan se näinkin. No ei tossa nyt mistään jättisummasta ole kysymys kuitenkaan. Vähän toista tonnia olen ilmoittanut. Ei verottajankaan ohje ole täysin yksiselitteinen. Pitää varmaan kysyä suoraan verottajalta. Kai noilla joku ohjepalvelu on.

 

[Grez]

Tässä kuitenkin on niin pienestä asiasta kysymys että luultavasti maksullinen ennakkopäätös ei ole järkevä.

Itselläni jos olisi epäselvyyttä, niin kysyisin verottajalta jollain tavalla kirjallisesti (chatissa tai sähköpostilla) selittäen rehellisesti tilanteen ja pyytäisin ohjeistusta miten vähennys tulee laskea. Sitten tekisin ilmoituksen ohjeen mukaan.

Koska saatu neuvonta ei ole ennakkopäätös, se ei sido verottajaa lopullisessa verotuksessa. Eli vaikka verottaja ohjeistaisi tuon pääoman poiston tekemään, niin he silti saattaisivat verotuksessa olla hyväksymättä sitä. Tällöin kuitenkin mielestäni pitäisi kaiken järjen mukaan välttää mahdolliset veronkorotukset, kun on toiminut verottajan neuvonnan mukaisesti (ja tämä on helppo näyttää toteen jos kysymys ja vastaus on kirjallisena)

Tai jos päättää tehdä poistot kysymättä verottajalta niin sitten toimittaa veroilmoituksen yhteydessä vapaamuotoisen selvityksen, jossa kertoo että vähennys on tehty näin. Selvitystähän ei normaalisti ole pakko laittaa veroilmoituksen yhteyteen, mutta sitten verottaja helposti katsoo että laskelma on tahallisesti tehty väärin ja pyritty saamaan hyötyä toivomalla että siitä ei jää kiinni. Jos taas laskelma on toimitettu verottajalle veroilmoituksen yhteydessä, niin ajattelisin että verottajan on vaikeampi argumentoida tahallista harhaanjohtamista.

 

[liha]

Täällä verottajan ohjeessa mainittu tuo rakennuksen hankintamenon poisto työhuonevähennyksen yhteydessä

Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelta 2021 toimitettavaa verotusta varten

www.vero.fi

"Jos verovelvollinen käyttää asuntoaan tai erillistä työtilaa tulon hankkimiseen, hän voi vähentää siitä aiheutuneet todelliset vuokra-, valaistus-, lämmitys-, korjaus-, siivous- ja kalustekulut sekä rakennuksen hankintamenon poiston tulonhankkimistoiminnan menona. Vähennyksen saaminen edellyttää, että kuluja on tosiasiassa syntynyt ja verovelvollinen pystyy esittämään niistä pyydettäessä luotettavan selvityksen."

Eipä tuollakaan ole tosin tuota avattu sen enempää tai laskettu esimerkillä.

 

[Honzo]

Hankintamenot: rakennus ja irtain omaisuus

Tuolta saa sen 4% poiston. Tossa nyt siis kyseessä vuokratuotto, mutta käsittääkseni toi 4% poisto on ihan yleinen.

 

[Bugtastic]

Täällä verottajan ohjeessa mainittu tuo rakennuksen hankintamenon poisto työhuonevähennyksen yhteydessä

Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelta 2021 toimitettavaa verotusta varten

www.vero.fi

"Jos verovelvollinen käyttää asuntoaan tai erillistä työtilaa tulon hankkimiseen, hän voi vähentää siitä aiheutuneet todelliset vuokra-, valaistus-, lämmitys-, korjaus-, siivous- ja kalustekulut sekä rakennuksen hankintamenon poiston tulonhankkimistoiminnan menona. Vähennyksen saaminen edellyttää, että kuluja on tosiasiassa syntynyt ja verovelvollinen pystyy esittämään niistä pyydettäessä luotettavan selvityksen."

Eipä tuollakaan ole tosin tuota avattu sen enempää tai laskettu esimerkillä.

Laskin sen näin, korjatkaa toki jos meni ihan kuuseen:
(kiinteistön hankintahinta - tontin hankintahinta) * 4% * (työhuone m2 / kokonaisala m2)

Jolloin esim 300k€, 169 neliön talolle jossa 10 neliön työhuone
(300000€ - 45000€) * 4% * (10 / 169) = 603,55

+ Lämmitys ja sähkö (ehkä voisi lisätä veden ja jätemaksut?)
2400€ * (10 / 169) = 142,01€

+ kotivakuutus
500€ * (10 / 169) = 29,59€

=> 755,15€ yhteensä

Vähennys on pienempi kuin kaavamainen 900€ mutta tuohon päälle tuli itselläni akustiikkalevyt seinälle ja motorisoitu työpöytä.

Tontin arvo 45000€ tuli puhtaalla stetson harrison menetelmällä vertailemalla lähistöllä tehtyjä tonttikauppoja. Miten tuon olisi todella selvittänyt kun ei kauppakirjoissa tai missään ollut eriteltynä?

edit: Eikös kiinteistöverokin kuuluisi olla vähennettävää työhuoneen osalta? Se ainakin unohtui.

 

[demo69]

Tuossa jutussa on linkki lähteeseen. Ymmärtääkseni tuo on kokonaisuudessaan lainattu täältä:

Etätyöläisen vero-opas – mätkyt kuriin ja maksut oikein

Etätyö on muuttanut monen arkea. Työmatkakulut ovat vähentyneet, mutta myös kotona työskentelystä syntyy menoja. Miten varmistan, että en maksa liikaa veroja – mutta en saa isoja mätkyjä? Mitkä kulut voin vähentää verotuksessa? Pitäisikö korjata verokorttia? Vastauksia löydät tästä jutusta.

www.taloustaito.fi

Allekirjotuksista:

Miika Härkönen, Verojuristi
Janne Kalluinen, ekonomisti
Kati Malinen, Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiainjohtaja
Harri Rajala, Verojuristi
Georg Rosbäck, Verojuristi

Vois sanoa, että sen verran painava allekirjoitus etten ihan heti lähtisi tuomitsemaan vaikka ei itse löydä verottajan sivuilta tukea.

e: Toki ne asiantuntijatkin virheitä kirjottelee, mutta luulisi tuon olevan aika puhtaaksi koluttu niistä jos 3 juristiakin on sitä tavannut. Sitä kyllä ihmettelen, että ketä on jutun toimittaja kun jokaisen kohdalla googlella tuli tollaset tittelit. Yksikään noista ei istu siihen mielikuvaan ketä kirjoittaisi tollasia juttuja. Lähteenä ehkä voisi käyttää näitä henkilöitä.

Kiitos muuten tuosta jutusta. Itseltä on jäänyt huomaamatta, että nykyään kumpikin etätyöläinen saa työhuonevähennyksen. Toki tuolla ei ole kauheasti merkitystä, koska ainoastaan minulle tulee muita vähennyksiä.

 

[liha]

Kysyin vero.fi chatin kautta tuosta rakennuksen hankintamenon poistosta. työhuonevähennyksessä.
Ohessa keskustelu:

Spoileri: keskustelu

Hei, kuinka voin auttaa?

Spoileri: keskustelu

Hei. Olisin kysynyt työhuonevähennyksestä ja siihen liittyvästä rakennuksen hankintamenon poistosta

Miten tuo poisto lasketaan esim omakotitalossa jossa on erillinen työhuone?

Pieni hetki, etsin myös tarkempaa ohjetta. Syventävissä vero-ohjeissa vain maininta, muttei laskentatapaa,

Vuokratulojen osalta kerrottu hankintamenopoistoista: Hankintamenot: rakennus ja irtain omaisuus

Jotta tulkitsen varmasti oikein niin voitko laskea auki esim seuraavilla fiktiivisillä luvuilla?

Omakotitalon arvo 200 000€. Talon pinta-ala 100m2. työhuoneen pinta-ala 10m2

Tuossa tapauksessa, jos haluat tarkan ohjeistuksen laskentaan, suosittelen soittamaan vielä henkilöverotuksen linjalle, 029 497 002.

Hoidetaan nyt tässä kuntoon. Onko laskelma näin?

200 000 € x 4% x (10m2 / 100m2)

Eli suhteututaan tuo työhuoneen pinta-alan osuus koko asunnon arvosta ja sen perusteella tehdään vuotuinen poisto.

kyllä. Eli tuossa esimerkkitapauksessa työhuonevähennyksessä voisi hankintamenopoistona vähentää 800€? Onko oikein?

Tuon laskentakaavan mukaan kyllä, oikein on laksettu.

ok kiitos.

Vielä varmistaisin, että muut työhuonekulut esim sähkö, lämmitys yms lasketaan myös tuolla samalla suhteella eli työhuoneen pinta-ala jaettuna talon kokonaispinta-alalla?

kyllä, eli mikä osuus koko rakennuksen kuluista voidaan katsoa kuluneen työhuoneeseen, eli koko rakennus on 100% ja tässä tapauksessa jos tuo työhuoneen pinta-ala on 10neliötä, eli se on siis 10% kokonaiskuluista.

Tämä selvä. Kiitos. Hei

Kiitos ja hyvää päivän jatkoa.

 

[Grez]

Hyvin kysyit chatissa kaikki sellaiset asiat josta ei ollut mitään epäselvyyksiä ja jätit kysymättä ne epäselvät, kuten miten voiko samaa tapaa käyttää työhuonevähennyksessä kuin vuokrapoistoissa ja onko sillä mitään vaikutusta asiaan, että kyseessä oleva asunto on (muilta osin) verovapaana omistusasuntona.

Ja hienosti asiakaspalvelijakin väisti olennaisiin asioihin vastaamisen kommentoimalla vaan että laskelma on tuon kaavan mukaisesti oikea (joskin vain ensimmäisenä vuonna), mutta ei ottanut kantaa että voiko kaavaa käyttää.

Mutta siis joo, sain itsekin tietoa että jos esim. sama kiinteistö on välillä vuokrauskäytössä, niin nuo poistot saa tehdä ja sillä ei ole merkitystä, vaikka sitten joskus ottaisikin sen omaan asuinkäyttöön ja myisi verovapaasti. Olisi aika kätevä keino kiertää veroja muuten, mutta tuolla 4% poistolla menee 17 vuotta että saa edes 50% hankintahinnasta vähennettyä.

Näin ollen alan itsekin olla sillä kannalla että tuon poiston saa tehdä vähennyksenä. (Joskin kannattaa huomioida että menojäännös ei ole sama asia kuin pelkkä kauppahinta ja vähennyksen saa tehdä vain rakennuksen, ei tontin hankintahinnan osalta). Periaatteessahan voisi vuokrata itselleen tuolla poiston summalla ja sitten vuokratuotosta saisi joka tapauksessa vähentää hankintamenojäännöksen poiston, jolloin verotettava määrä olisi 0.

Riskiä saattaa tulla siinä, jos myy rakennuksen niin, että se ei ole ollut kokonaan asumiskäytössä sitä yhtäjaksoista kahta vuotta. Eli katsooko verottaja silloin että asunto ei ole (siltä osin) ollut omana asuntona ja verottaa myyntivoiton työhuoneen osalta?

Jos nyt siis on niin että omituskiinteistöstä saa tehdä jäännöspoiston työhuoneen osalta ja tässä aiemmin kun mainittiin epätasa-arvoisuudesta...

Onhan se nyt epätasa-asrvoista, jos vuokrakämpässä voisi työhuoneen osuuden vähentää osuutena vuokrasta, mutta omistusasunnossa ei.

...niin voisin todeta että on sekin epätasa-arvoista jos omistamastaan kiinteistöstä saa tehdä poiston hankintamenojäännöksestä mutta omistamastaan asuntoyhtiön tai kiinteistöyhtiön hankintamenojäännöksestä ei saa. (Tai ainakin tuolla vuokratulojen hankintamenon poistamisen ohjeistuksessa, missä tuo 4% poisto rakennuksen hankintamenosta mainitaan sanotaan myös että "Kiinteistön maapohjan hankintamenoa ei voi vähentää poistoina. Myöskään asunto-osakkeiden ja kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden hankintamenon perusteella ei voi tehdä poistoja.")

 

[liha]

Hyvin kysyit chatissa kaikki sellaiset asiat josta ei ollut mitään epäselvyyksiä ja jätit kysymättä ne epäselvät...

Se jos minun kysymykset eivät olleet sinulle kiinnostavia niin harmi. Jokainen voi varmaan vapaasti kysyä tuolta (tai mistä nyt ikinä haluaakaan) itselle epäselvät asiat.

 

[Jebaus]

@Grez erittäin hyvin todettu.

Vaikka tuo veronmaksajien keskusliitto/sen julkaisu taloustaito on lähtökohtaisesti luotettava lähde, en kyllä itse todellakaan tuon yhden epämääräisen lauseen "sekä rakennuksen hankintamenon poiston (omakotitalossa)" mukaan uskaltaisi lähteä poistoa tekemään työhuonevähennyksenä. Tämä kuullostaa omaan korvaan jo hieman erikoiselta joten etsisin kyllä verottajan sivuilta ohjeen miten tässä toimitaan.

Vuokrauksessa tuo on ihan selvä asia, ja siellähän ohjeistus menee niin että jos olet vuokrannut sitä oman talosi huonetta, ja tehnyt poistot niin myydessä maksat sitten poistetusta osuudesta veron mahdollisesta myyntivoitosta.

Mutta se ken jaksaa kaivella tai kysyä tästä tarkempia tietoja niin iso kiitos, kiinnostaa kyllä itseänikin. Omalla kohdalla tuo laskukaava antaa näet jo lähemmäs 10 000€ poiston vuoteen "työhuoneen" osalta, ja jos tämä on mahdollista tehdä ilman myöhempiä veroseuraamuksia niin ilman muuta otan sen tervetulleena vastaan.

 

[juhaa]

Mites olette tuon nettiyhteyden arponeet, mitenköhän sekin nyt sitten määritellään…

50% ihan selkeä, mutta 100% jos laskee vaikka 8+h töitä, 8h unta ja 8h vapaata kaavalla, niin käytännössähän se menee ”pääsääntöisen” puolella, mutta kun käyttäjiä on muitakin.

 

[Grez]

50% ihan selkeä, mutta 100% jos laskee vaikka 8+h töitä, 8h unta ja 8h vapaata kaavalla, niin käytännössähän se menee ”pääsääntöisen” puolella, mutta kun käyttäjiä on muitakin.

Jos tuntien mukaan lasket, niin ei se mitenkään ole pääsääntöisesti työkäytössä. Vuodessa on työtunteja n. 230*8 eli 1640 kun taas nukkumisen lisäksikin vapaa-ajan tunteja on 4120. Eli unohda tunnit.

Alleviivasin olennaisen kohdan...

Monen etätyö on ollut työskentelyä työnantajan kannettavalla tietokoneella keittiön pöydän ääressä tai mökin saunakamarissa.

Niinpä verottaja hyväksyy etätyöstä vähennykseksi myös laajakaistayhteyden kuukausimaksuja.

Täysimääräisesti kuukausimaksut voi vähentää niiltä kuukausilta, kun etätyötä on tehty kokoaikaisesti. Mikäli työkäyttö on satunnaisempaa, vähennysoikeus puolittuu.

Ja verottajan ohjeessa sanottiin (kohta Tietoliikenneyhteys), että jos yhteys on myös puolison tulonhankkimiskäytössä, niin sitten määrät prosentit puolitetaan. Eli voisi ajatella näin, että jos kukaan muu ei vähennä kulua verotuksessa, niin sitten sen voisi vähentää täysimääräisesti, mutta puolisot ei yhdessä voi saada tuplavähennystä.

 

[Ekaros]

Juu, itsellekin selvisi hauskuus että tekniikkan voi vähentää, mutta kalusteita ei. Eli näyttö, näppis yms. menee, mutta pöytä, tuoli yms. Sisältyy tuohon 920€...

 

[Terrorwinston]

Juu, itsellekin selvisi hauskuus että tekniikkan voi vähentää, mutta kalusteita ei. Eli näyttö, näppis yms. menee, mutta pöytä, tuoli yms. Sisältyy tuohon 920€...

Tämän takia päädyin tekemään vähennykset todellisten kulujen mukaan kun tuli hankittua sähköpöytä ja kunnollinen työtuoli kotitoimistolle. Ei niistä asumiskustannuksista kummoista summaa tule, mutta yhdessä noiden hankintojen kanssa edes jotain roposia saa takaisin.

 

[pcbuilder]

Muutosverokorttia täyttäessä laitoin kokovuoden arvioon bruttotulot helmikuusta - joulukuuhun. Olisiko pitänyt tammikuu laskea tuohon mukaan?

 

[voffer]

Muutosverokorttia täyttäessä laitoin kokovuoden arvioon bruttotulot helmikuusta - joulukuuhun. Olisiko pitänyt tammikuu laskea tuohon mukaan?

No jos koko vuoden tulot siihen laitoit, niin kyllä siihen varmaan kannattaa tammikuunkin tulot ottaa mukaan.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Muutosverokorttia täyttäessä laitoin kokovuoden arvioon bruttotulot helmikuusta - joulukuuhun. Olisiko pitänyt tammikuu laskea tuohon mukaan?

Kyllä

 

[pcbuilder]

Selvä laitoin tuloihin KK brutto * 12. Laitanko verokorttini voimaan heti vai 1.2 alkaen? Kun tuohon kokovuodentuloon on tammikuu laskettu myös. Ei ole vielä kovin tuttua touhua tämä...

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Selvä laitoin tuloihin KK brutto * 12. Laitanko verokorttini voimaan heti vai 1.2 alkaen? Kun tuohon kokovuodentuloon on tammikuu laskettu myös. Ei ole vielä kovin tuttua touhua tämä...

Jos laitat sen voimaan vasta 1.2 niin tammikuu menee edellisen vuoden prosentilla mikä silloin oli käytössä. Eli laitat sen heti voimaan.

 

[voffer]

Selvä laitoin tuloihin KK brutto * 12. Laitanko verokorttini voimaan heti vai 1.2 alkaen? Kun tuohon kokovuodentuloon on tammikuu laskettu myös. Ei ole vielä kovin tuttua touhua tämä...

Ota huomioon, että saat mahdollisesti tuon palkan päälle myös lomarahoja, plus mahdolliset palkankorotukset. Toki voit myös tilata uuden kortin syksyllä, jos näyttää ettei tuloraja riitä.

Itse heitin 13 x tän hetken kk-palkka arvioksi ja alkamaan heti tammikuusta, niin menee koko vuosi samalla kortilla ja prosentilla, ellei sitten tule isompaa korotusta.

 

[poksi]

Toimitin vastikään palkanlaskentaan uuden verokortin, johon arvioin melko matalat vuositulot. Työnantaja vaihtuu, voinko tehdä nyt uuden (ja realistisen) verokortin ja toimittaa sen heti uudelle työnantajalleni, vanhan verokortin jäädessä voimaan edelliselle työnantajalle? Eikai siinä ole ongelmaa, että aiempi työnantaja maksaa palkastani veroa vasten tuoreimman verokortin prosenttia

 

[voffer]

Toimitin vastikään palkanlaskentaan uuden verokortin, johon arvioin melko matalat vuositulot. Työnantaja vaihtuu, voinko tehdä nyt uuden (ja realistisen) verokortin ja toimittaa sen heti uudelle työnantajalleni, vanhan verokortin jäädessä voimaan edelliselle työnantajalle? Eikai siinä ole ongelmaa, että aiempi työnantaja maksaa palkastani veroa vasten tuoreimman verokortin prosenttia

Voit. Tosin vanha työnantajasi saattaa saada automaattisesti uuden verokorttisi sähköisesti verottajalta ja mahdolliset tulevat palkat maksetaan sen mukaisella ennakkopidätyksellä.

 

[poksi]

Voit. Tosin vanha työnantajasi saattaa saada automaattisesti uuden verokorttisi sähköisesti verottajalta ja mahdolliset tulevat palkat maksetaan sen mukaisella ennakkopidätyksellä.

Tuo mainittu suorasiirto suoritetaan kerran vuodessa. En tiedä koskeeko kaikkia organisaatioita.

 

[voffer]

Tuo mainittu suorasiirto suoritetaan kerran vuodessa. En tiedä koskeeko kaikkia organisaatioita.

Itse tuossa juuri uusin verokortin ja lähetin sen mailina palkanlaskentaan, niin sain vastauksena ettei enää tarvitse muutosverokortteja lähetellä erikseen, vaan riittää että olen vero.fi -palvelusta tilannut ajoissa kortin, koska hakevat nykyään kuukausittain työntekijöiden päivittyneet verokortit.

Edit: tällainen vastaus siis tuli oman firman palkanlaskennasta, en tiedä kuinka suurta osaa työnantajista koskee:

Moi,

Verokorttitiedot saadaan viime kesäisen muutoksen myötä suorasiirtona verottajalta kuukausittain.

Riittää, että olet tehnyt siellä Omaverossa muutoksen viimeistään kuun 7.päivänä, niin ehättää mukaan ko. kuukauden verokorttitiedoston siirtoon ja sieltä palkkakäsittelyyn ok.

Enää ei siis tarvitse tätä verokorttia näin erikseen toimittaa.

Kuukauden 7. päivä siis taitaa meillä olla se, jolloin kuun palkanmaksut lyödään lukkoon.

 

[Copper]

Itse tuossa juuri uusin verokortin ja lähetin sen mailina palkanlaskentaan, niin sain vastauksena ettei enää tarvitse muutosverokortteja lähetellä erikseen, vaan riittää että olen vero.fi -palvelusta tilannut ajoissa kortin, koska hakevat nykyään kuukausittain työntekijöiden päivittyneet verokortit.

Edit: tällainen vastaus siis tuli oman firman palkanlaskennasta, en tiedä kuinka suurta osaa työnantajista koskee:

Kuukauden 7. päivä siis taitaa meillä olla se, jolloin kuun palkanmaksut lyödään lukkoon.

Valitettavan usein kuitenkaan työpaikoilla ei tiedoteta tuollaisista asioista. Jolloin n+1 henkilöä lähettää sen verokortin palkanlaskentaan, ja he neuvovat sitte yksitellen jokaista. Sitten kun vaihdetaan työnantajaa, niin ihmetellään että palkasta lähti 60%, ja kysyttäessä ilmoitetaan että verokortti uupuu. Suomessa varmaan pitäisi tästäkin loihtia oikein laki, että homma toimisi kaikkialla samalla tavalla.

 

[Neely]

On ehkä keskusteltu ennenkin, mutta kysyn kuitenkin. Kysymys puolisoiden välisestä rahaliikenteestä.

Heräsin vasta nyt, usean avioliittovuoden jälkeen siihen, että aviopuolisoiden välisiä tilisiirtojakin koskee lahjavero. Meillä on siis käytännössä ollut yhteiset rahat ja molemmilla on käyttöoikeus molempien tileihin. Kuitenkin minun tililtäni lähtee (yhteinen) lainanlyhennys, yhtiövastikkeet + käytännössä kaikki laskut. Tämä on ollut helpoin tapa hoitaa asiaa, kun hoidan meidän raha-asioita yleensä.

Olen sitten tehnyt tarvittaessa vaimon nimissä olevalta tililtä (sama pankki, minulla käyttöoikeus) itselleni rahasiirtoja, jotta laskujen ym. jälkeen riittää vielä rahaa kauppareissuihin ym. Nyt ymmärsin, että tällaiset siirrot kuuluvatkin lahjaveron piiriin. Mutta miten nämä sitten pitäisi hoitaa, kun pankki on automaattisesti laittanut esim. molempien nimissä olevan lainanlyhennyksen minun tililleni ja se käytännössä tarkoittaa, että minun palkastani menee suuri osa ns. yhteiseen kuluun.

Onko se ratkaisu, jos perustamme yhden yhteisen tilin, johon molempien palkat tulevat. Silloinhan verottaja ei edes pysty määrittelemään, kenen rahoja käytetään?

Toinen asia on kolmas tili, johon edelleen molemmilla käyttöoikeus, mutta johon olen saanut perintöä jonkin verran. Onko näin, ettei vaimo saisi käyttää tätä rahaa omiin menoihinsa? Ja kun tuonne tilille on siirretty vaimonkin tililtä "säästöön" rahaa, niin miten nämä asiat nyt käytännössä menevät?

Monta kysymystä, ehkä pitäisi soittaa pankkiin, mutta kysytään nyt ensin täältä.

 

[kilroy1]

Ei siihen mitään yhteistä tiliä tarvita, jatkat kuten ennenkin ja teet verottajalle selvityksen jos tulee kysely. Itse olen kerralla siirtänyt 18k€ vaimolleni (toisella kertaa reilun kympin) eikö eikä verottaja tai pankki mitään kysellyt..

 

[OSK]

Heräsin vasta nyt, usean avioliittovuoden jälkeen siihen, että aviopuolisoiden välisiä tilisiirtojakin koskee lahjavero. Meillä on siis käytännössä ollut yhteiset rahat ja molemmilla on käyttöoikeus molempien tileihin. Kuitenkin minun tililtäni lähtee (yhteinen) lainanlyhennys, yhtiövastikkeet + käytännössä kaikki laskut. Tämä on ollut helpoin tapa hoitaa asiaa, kun hoidan meidän raha-asioita yleensä.

Aviopuolisoilla on elatusvelvollisuus toisiinsa nähden ja tämä koskee myös asumiskustannuksia, joten mitään verotettavaa lahjaa ei synny tavanomaisesta elantokustannusten jakamisesta haluamallanne tavalla. Tietysti jos ostat vaimolle vaikka sijoitusasunnon, niin silloin ehkä tavanomaisen raja mahdollisesti ylittyy.

 

[Nomber]

Aviopuolisoilla on elatusvelvollisuus toisiinsa nähden ja tämä koskee myös asumiskustannuksia, joten mitään verotettavaa lahjaa ei synny tavanomaisesta elantokustannusten jakamisesta haluamallanne tavalla. Tietysti jos ostat vaimolle vaikka sijoitusasunnon, niin silloin ehkä tavanomaisen raja mahdollisesti ylittyy.

Eikä varmasti tule ongelmia vaikka olisi avopuolisoista kyse. Siis jos maksellaan normaaleja elinkustannuksia. Toki jos sitten siirtelee kymmeniä tuhansia toiselle kokoajan jne niin siihen varmaan puututaan, mutta varmaan aika yleinen tapa että toinen maksaa vaikka lyhennykset ja toinen ruuat. Taikka monesti toinen voi vaikka opiskella ja toinen elättää sitten sen ajan jne.

 

[maustevoi]

Itekki tota miettynyt, että ite kun monesti luottokortilla vaikkapa ruuat makselen, niin miten kävis jos vaikka puoliso sen luottokorttilaskunkin maksaisi.. Esim. jotain ruokaostoksia ja rautaprismaa, niin äkkiähän laskulle voi satunnaisesti suuruutta tulla.
Meniskö elatusmaksuna puolisoiden välillä? Varmaankin? Tai ylipäätään, jos "laittaa kaiken puoliksi" ,mutta välllä toinen maksaa isoja laskuja jne. niin miten meneteltäisiin.
Tuskin kukaan puuttuisi, mutta mitenhän laskujen maksujen kohdalla? Näkeekö laskun saaja jotenkin, että kas täällä puoliso laskuja makselee? Niissähän on yleensä vaan viitenumerot tunnistukseen ja tilinumerot, eli luulisi olevan automaatiojuttuja.

 

[Paapaa]

Lukekaas tää:

Lahjaveroa ei tarvitse maksaa siitä, että maksaa toisen puolesta päivittäisiä elämisen kuluja, opiskelumaksuja tai muita kasvatus-, koulutus- tai elatusmenoja. Voit siis maksaa toisen puolesta esimerkiksi vuokran, sähkön, koulukirjat tai ruokaostokset. Tällaisesta lahjoituksesta ei tarvitse maksaa lahjaveroa, jos lahjansaaja ei voi käyttää lahjaa muuhun tarkoitukseen. Käytännössä sinun pitää maksaa laskut tai kulut suoraan esimerkiksi vuokranantajalle tai ruokakauppaan.

Jos annat lahjansaajalle rahaa kulujen kattamiseen, kyse on verollisesta lahjasta, josta lahjansaajan pitää maksaa lahjaveroa. Lahjoituksesta pitää maksaa lahjaveroa, koska lahjansaaja voisi käyttää rahat muuhunkin tarkoitukseen.

Koti-irtaimisto tai kasvatus tai koulutus

Lahjaksi saadusta tavanomaiseen koti-irtaimistoon kuuluvasta varallisuudesta ei makseta lahjaveroa, ellei yksittäisen esineen arvo ylitä 5 000 euroa. Koulutusta, kasvatusta tai elatusta varten annettu lahja on veroton, mikäli lahjaa ei ole mahdollista käyttää muuhun tarkoitukseen.

www.vero.fi

Eli toisen laskun saa maksaa. Mutta tilisiirto samaa laskua varten onkin sitten jo lahjoitus. Mutta verottaja tuskin kurkkaa tilitietoja ellei siihen ole ihan painavaa syytä.

 

[Neely]

Lukekaas tää:

Koti-irtaimisto tai kasvatus tai koulutus

Lahjaksi saadusta tavanomaiseen koti-irtaimistoon kuuluvasta varallisuudesta ei makseta lahjaveroa, ellei yksittäisen esineen arvo ylitä 5 000 euroa. Koulutusta, kasvatusta tai elatusta varten annettu lahja on veroton, mikäli lahjaa ei ole mahdollista käyttää muuhun tarkoitukseen.

www.vero.fi

Eli toisen laskun saa maksaa. Mutta tilisiirto samaa laskua varten onkin sitten jo lahjoitus. Mutta verottaja tuskin kurkkaa tilitietoja ellei siihen ole ihan painavaa syytä.

Juuri näistä syistä lähdin asiaa kysymään. Olemme tosiaan tehneet ihan rahasiirtoja, joten tuon mukaan se olisi lahjaveroa, vaikka samalla maksan koko talouden laskut omalta tililtäni. Taitaa olla selkein homma perustaa yhteisomisteinen tili, jolloin kaikki laskut ja muut menot menevät samalta tililtä, eikä siirtoja tarvita.

Tämä siitä huolimatta, että pankki sanoi siirtojenkin olevan ok ja onhan se äärimmäisen epätodennäköistä, että noista mitään seuraisi.

 

[maustevoi]

Lukekaas tää:

Koti-irtaimisto tai kasvatus tai koulutus

Lahjaksi saadusta tavanomaiseen koti-irtaimistoon kuuluvasta varallisuudesta ei makseta lahjaveroa, ellei yksittäisen esineen arvo ylitä 5 000 euroa. Koulutusta, kasvatusta tai elatusta varten annettu lahja on veroton, mikäli lahjaa ei ole mahdollista käyttää muuhun tarkoitukseen.

www.vero.fi

Eli toisen laskun saa maksaa. Mutta tilisiirto samaa laskua varten onkin sitten jo lahjoitus. Mutta verottaja tuskin kurkkaa tilitietoja ellei siihen ole ihan painavaa syytä.

Mitenhän luottokorttilaskun maksaminen? Sehän menee vähän silleen, että puoliso on voinut käyttää sitä miten sattuu. (=lahjaa voi teoriassa käyttää muuhunkin tarkoitukseen). Teoriassa luottokorttilaskussa sekoittuu kaikki, eli voi olla ruoka-ja asumismenoja, mutta voi olla sitten niitä ihan ns. eri kuluja, kuin päivittäisen elämisen kulut.

EDIT: Täytyy kyllä sanoa, että oon oppinut Tech Bbs foorumilla paljon asioita. Onko toista näin hyvää foorumia?

 

[plösöpulla]

Lukekaas tää:

Koti-irtaimisto tai kasvatus tai koulutus

Lahjaksi saadusta tavanomaiseen koti-irtaimistoon kuuluvasta varallisuudesta ei makseta lahjaveroa, ellei yksittäisen esineen arvo ylitä 5 000 euroa. Koulutusta, kasvatusta tai elatusta varten annettu lahja on veroton, mikäli lahjaa ei ole mahdollista käyttää muuhun tarkoitukseen.

www.vero.fi

Eli toisen laskun saa maksaa. Mutta tilisiirto samaa laskua varten onkin sitten jo lahjoitus. Mutta verottaja tuskin kurkkaa tilitietoja ellei siihen ole ihan painavaa syytä.

Mutu: Jos kyse on kuitenkin yhteisestä tai yhteistalouden laskusta, voi ensimmäinen puoliso maksaa sen kokonaan. Kun toinen puoliso siirtää sitten rahaa ensimmäisen puolison tilille laskun puolikasta vastaavan määrän, on kyse velan maksusta. Vaikka puolisoiden välillä olisi hyvinkin sekavaa rahaliikennettä, niin luulisi sen ajan kanssa tasaantuvan tällaiseksi 'ensimmäinen maksaa laskun 1, toinen maksaa laskun 2' -rahaliikenteeksi, jossa toinen osapuoli ei vaurastu toisen kustannuksella vaan keskenäisiä velka- ja saamissuhteita kuittaillaan epäsuorasti maksamalla perheen menot aina siltä tililtä, jossa sitä käteistä sillä hetkellä sattuu olemaan. En ole koskaan kuullut että normaaliin yhteistaloudessa elämiseen olisi verottajan osalta lahjaverotuksessa puututtu. Verotettavan lahjan tunnusmerkistöön kuuluu se, että toiselle annetaan vastikkeetta rahanarvoinen etu, eikä lahjansaajalle synny mitään velvoitteita lahjoittajaa kohtaan.

Eri asia on sitten se, jos varakkaampi puoliso ostaa toiselle esimerkiksi auton tai kesämökin.

 

[DiamondTear]

Verotettava pääomatulo: n. 200€ (S-pankin Sijoitusrahastolle maksettu tuotto + Ylijäämien veronalainen pääomatulo-osuus)
Pääomatulojen tulovero : n. 60€
Korkokustannukset n. 400€ (Nordnet, näkyy verotuksessa)

Kysymys: voiko Nordnetin korkokustannuksista käyttää osan kattamaan tuon verotettavan pääomatulon, joka ei ole tullut Nordnetistä, jolloin pääomatuloista ei tarvitsisi maksaa tuloveroa? Ja voiko lopun korkokustannuksista käyttää sitten myöhempinä vuosina?

 

[Paapaa]

Kysymys: voiko Nordnetin korkokustannuksista käyttää osan kattamaan tuon verotettavan pääomatulon, joka ei ole tullut Nordnetistä, jolloin pääomatuloista ei tarvitsisi maksaa tuloveroa? Ja voiko lopun korkokustannuksista käyttää sitten myöhempinä vuosina?

Jos kyse on sijoituslainasta, niin voi hyödyntää. Ne vähennetään lopuksi pääomatuloista:

Vähennykset

www.vero.fi

Alijäämästä taas syntyy alijäämähyvitys, joka vähennetään ansiotuloista. Ja jos vielä jää jäljelle, niin sitten niitä vähennellään seuraavien 10v ajan.

 

[DiamondTear]

Jos kyse on sijoituslainasta, niin voi hyödyntää. Ne vähennetään lopuksi pääomatuloista:

Vähennykset

www.vero.fi

Alijäämästä taas syntyy alijäämähyvitys, joka vähennetään ansiotuloista. Ja jos vielä jää jäljelle, niin sitten niitä vähennellään seuraavien 10v ajan.

Kiitos. Kävin nyt muokkaamassa lainan käyttötarkoitusta omaverossa. Meinasi jäädä selityslaatikko täyttämättä, koska sivu on suunniteltu niin, että OK-nappi näkyy vaikka ei kelaisi sivua loppuun asti, niin koko laatikko ei näkynyt minulle.

Nyt kun esitäytettyä veroilmoitusta on muokattu, niin tuleeko uusi ilmoitus sitten 17.5.22 jälkeen ja siinä on tuo korkojen kulu vähennetty automaattisesti ensin pääomatulosta ja sitten ansiotuloista?

 

[Paapaa]

Nyt kun esitäytettyä veroilmoitusta on muokattu, niin tuleeko uusi ilmoitus sitten 17.5.22 jälkeen ja siinä on tuo korkojen kulu vähennetty automaattisesti ensin pääomatulosta ja sitten ansiotuloista?

Joo, ilmoituksen perusteella saat uuden verotuspäätöksen. Varmaan joskus syksyllä. Siinä sitten huomioitu kaikki mutta tsekkaa silti. Siihenki voi sitten pyytää korjausta jos on puutteita yhä.

 

[Mooses]

Joo, ilmoituksen perusteella saat uuden verotuspäätöksen. Varmaan joskus syksyllä. Siinä sitten huomioitu kaikki mutta tsekkaa silti. Siihenki voi sitten pyytää korjausta jos on puutteita yhä.

Niin. Mitään lisätietoa ei saa ennen kuin lopullisen päätöksen aikaan eli varmaan elokuussa. Onkohan verottajalla missään suunnitelmissa ikinä lisää tuohon verkkopalveluun systeemiä, joka laskisi päivitetyn kokonaisuuden tietojen perusteella. Suomalaisten verovelvollisten määrä on kuitenkin aika vakio, niin luulisi nykyisellä tietoteknisellä kapasiteetilla onnistuvan kaikkien Suomen verolaskentojen tekeminen parissa tunnissa, jos tismalleen samat laskennat on 80-luvun raudallakin saatu samassa kuukausiaikataulussa laskettua.

 

[maky]

Mitenhän kotitalousvähennyksen tekeminen menee tilanteessa, jossa laitteesta ja sen asennuksesta on osa kustannuksesta mennyt jonkin toisen piikkiin? Eli kuitilla näkyy:

Laite x €
Asennus x €
Etu -x €

Eli ei ole siis määritelty, onko etu laitteen hinnasta vai asennuksesta. Pitääköhän tuo jotenkin jyvittää laitteelle ja asennukselle?

 

[plösöpulla]

Mitenhän kotitalousvähennyksen tekeminen menee tilanteessa, jossa laitteesta ja sen asennuksesta on osa kustannuksesta mennyt jonkin toisen piikkiin? Eli kuitilla näkyy:

Laite x €
Asennus x €
Etu -x €

Eli ei ole siis määritelty, onko etu laitteen hinnasta vai asennuksesta. Pitääköhän tuo jotenkin jyvittää laitteelle ja asennukselle?

Jos etua ei ole määritelty niin kaiketi sen on katsottava kohdistuvan samassa suhteessa laitteeseen ja asennukseen?

Eli
Laite 200 €
Asennus 800 €
Alennus 100 € -> 20 € laitteelle ja 80 € asennukselle

 

[blackpink]

Myin discogs-palvelussa pari CD-levyä Iso-Britanniaan ja kyseinen myyntialusta on veloittanut ostajalta automaattisesti alvit ja tilittänyt ne minun Paypalliin. Tietääkseni en ole yksityishenkilönä alv-velvollinen ja sikäli ihmetyttää mitä näille tililleni ilmestyneille alveille pitäisi tehdä? Saan pitää tai halutessani palauttaa ostajalle?

 

[kilroy1]

Kokemusta kuolinpesän veropäätöksien valmistumisesta?

Vainaja kuoli viime kesänä ja näiden uusien aluerekisterien vuoksi peruskirja päästiin tekemään vasta joulukuussa. Nyt kaikki on ollut jo jonkin aikaa valmis, odotellaan verottajan päätöstä kuolinpesän viime vuoden veroista jotta päästään tekemään kuolinpesän jako ja lopettaminen.

Henkilöverotus on verovelvollisille jo valmistunut mutta miten voi olla mahdollista ettei verottaja saa aikaiseksi vainajan viime vuoden verotusta? Perintöveropäätöksessä kestää 6-12kk mutta nyt on kyse viimeisen elinvuoden henkilöveroista.

Nyt tuli postissa alustava laskelma mitä saa täydentää toukokuuhun asti. Poiketen normaalista tämä ei ole vielä veropäätös, lopullinen tulee kirjeen mukaan lokakuun loppuun mennessä jolloin ilmoitetaan koska mahdollinen palautus maksetaan.

Tiedän että kuolinpesä voidaan jakaa osittain, itse vaan haluaisin saada koko asian päätökseen. Ei näköjään tarvitse pitää asian kanssa kiirettä..