Verotuksesta

Onko vielä noin mustavalkoista ajattelua verottajalla? Nykyään voi tietokoneen näyttöön lyödä parin kympin mediaboxin ja se muuttuu kodinkoneeksi. Isoja oled näyttöjä ei ole saatavilla niin kyllä tuon mielestäni pystyy hyvin perustelemaan. Toki jos siellä on joku automaatio asian suhteen. Tästä oli tässä langassa juttua aiemminkin, @demo69 miten kävi?
Ei tuossa ole mitään epäselvää ohjeistuksen osalta.
"tavanomaisten kodin laitteiden hankintamenot (esim. puhelimet, kamerat, televisiot), vaikka laitteita osittain käytettäisiinkin tulonhankinnassa"

Jos haluat vähentää niin hommaat sellaisen missä ei ole viritintä (tai poistatat sen virittimien tv-alan firmassa, tällöin se käynee).
Kyllähän se 4K-telkkarin vähennys hyväksyttiin eli kukaan ei sitä tarkastanut. Ei kuittejakaan kyselty.
Tämähän ei ole merkki mistään, ei noita ilmoituksia kukaan normaalisti käsin katso.
 
Kyllähän se 4K-telkkarin vähennys hyväksyttiin eli kukaan ei sitä tarkastanut. Ei kuittejakaan kyselty.

Tänks. Samalla kaavalla mennään. Se on kuitenkin oikeasti mulla puhdas näyttö. Katotaan jos kyselee.

Ei tuossa ole mitään epäselvää ohjeistuksen osalta.
"tavanomaisten kodin laitteiden hankintamenot (esim. puhelimet, kamerat, televisiot), vaikka laitteita osittain käytettäisiinkin tulonhankinnassa"

Jos haluat vähentää niin hommaat sellaisen missä ei ole viritintä (tai poistatat sen virittimien tv-alan firmassa, tällöin se käynee).

Avainsana mun mielestä on toi osittain. En yritä tässä saada talon ainoaa töllöä vähennyksiin mihin olisi vaikka joku htpc kytketty ja sijoituksia sitä kautta pyöritettäisiin. Vaan työhuoneessa työpöydällä oleva näyttö joka 100% näyttönä. Viritin ei ole käytössä eikä älyominaisuuksia ole tullut koskaan käytettyä.

e: Ja ei näistä nykyisistä voi poistaa mitään. Siellä on joku yksi piirilevy missä kaikki sälä kiinni. Tai jos kolvaa antenniliittimen irti, mutta se on takuulle menoa samantien vaikka sen tekis liikkeessä. Kyllä mä lähden ponnistamaan tolla demo69 linjalla.
 
Viimeksi muokattu:
No jos kysellään, niin se menee sitten omaan piikkiin korotusten kera. Tuossahan se jo tulikin. Yksiselitteisesti televisio ei ole vähennyskelpoinen meno. Ei väliä mitä selittää.
 
e: Ja ei näistä nykyisistä voi poistaa mitään. Siellä on joku yksi piirilevy missä kaikki sälä kiinni. Tai jos kolvaa antenniliittimen irti, mutta se on takuulle menoa samantien vaikka sen tekis liikkeessä. Kyllä mä lähden ponnistamaan tolla demo69 linjalla.
Lähdet siis tietoisesti kusettamaan. Voin minäkin laittaa vaikka auton vähennyksiin ja se saattaa mennä läpi, mutta ei se tarkoita, että niin saa tehdä…
 
Lähdet siis tietoisesti kusettamaan. Voin minäkin laittaa vaikka auton vähennyksiin ja se saattaa mennä läpi, mutta ei se tarkoita, että niin saa tehdä…

Ei vaan toi mun tulkinta ohjeesta, saa olla eri mieltä vapaasti. Verottaja on tietenkin ohjeessaan tarkoittanut telkkaria jota osittain käytettäisiin näyttönä. Ja tässä tilanteessa ei ole siitä kyse. Mun mielestä tossa ei ole mitään epäselvää, että tuo ohje ei koske nimenomaista asiaa. Katotaan mikä on verottajan linja jos joudun tuosta keskustelemaan.


Ihan hyvä lainaus tähän asiaan Robert Kiyosakiin liittyen tuli yhdellä sivulla vastaan:

"4. VEROJEN JA YRITYSMAHDIN HISTORIA
”Verottaja haluaa aina enemmän, jos hänen antaa ottaa.”
Veroista ja verotuksesta välittäminen liittyy vahvasti omien raha-asioiden hoitamiseen. Verottaja ei tule koskaan kertomaan sinulle, miten voisit maksaa vähemmän veroja. Tämä on jokaisen omalla vastuulla. Verovähennyksien ymmärtäminen ja veroissa säästäminen kasvattavat varallisuutta. Tätä monet menestyksekkäät yrityksien omistajat osaavat hyödyntää yrityksensä varallisuuden, ja sitä myötä oman varallisuuden kasvattamisessa. Yksityishenkilöt voivat myös vaurastua ymmärtäessään verotusta ja etenkin verovähennyksiä. Valitettavan usein edes aikuiset eivät jaksa kiinnostua verotuksesta, vaikka pienellä vaivalla voisi kasvattaa käteen jäävää ansiota."
 
Ei vaan toi mun tulkinta ohjeesta, saa olla eri mieltä vapaasti. Verottaja on tietenkin ohjeessaan tarkoittanut telkkaria jota osittain käytettäisiin näyttönä. Ja tässä tilanteessa ei ole siitä kyse. Mun mielestä tossa ei ole mitään epäselvää, että tuo ohje ei koske nimenomaista asiaa. Katotaan mikä on verottajan linja jos joudun tuosta keskustelemaan.
Odotan koska joku painaa raportointinappia sillä sun jutut on hippasen ristiriidassa keskenään :). PS. se on ihan sama käytätkö sitä telkkaria siitä "näytöstä" koskaan/milloinkaan, pelkkä mahdollisuus sen käyttämiseen riittää (vrt. passi).
Nämä uudet rajathan nyt nousee jos laite on ala 1000€->1200€ tai oletettukäyttöikä alle 3v. Muuten se 25%/v. Menen tolla 50% eli kun näyttöä työkäytöstä. Niin kyssäri onkin, että lasketaanko tuo vähennys raja hankintahinnasta vai sen 50% jälkeen?
 
Noihan on 2 eri asiaa? Telkkari on 100% tietokoneen näyttö ja tietokoneen käytöstä on näyttöä työkäytöstä joten 50% vähennys.

Miksi pitäisi painaa raportti nappulaa? Ei saa olla eri mieltä ja 'keskustella' aiheesta?


Mun tulkinnan mukaan toi nykyinen ohje koskee juuri tilannetta, että tv:tä käytetään osittain tietokoneen näyttönä koska se olisi yleisin tilanne. Eikä sitä, että tv on 100% tietokoneen näyttö.

Olen kyllä samaa mieltä, että tuo ei välttämättä mene läpi juuri sen mahdollisuuden takia, että sitä voi käyttää muunakin... Tämän kaltainen käyttö on varmaan aika vähäistä kun taas sen avaaminen ohjeessa tarkemmin ajaisi tilanteeseen, että ihmiset löisi niitä olkkarin töllöjä vähennyksiin eikä ole resursseja alkaa kaikki selvittämään ja syynäämään...
 
Noihan on 2 eri asiaa? Telkkari on 100% tietokoneen näyttö ja tietokoneen käytöstä on näyttöä työkäytöstä joten 50% vähennys.

Miksi pitäisi painaa raportti nappulaa? Ei saa olla eri mieltä ja 'keskustella' aiheesta?


Mun tulkinnan mukaan toi nykyinen ohje koskee juuri tilannetta, että tv:tä käytetään osittain tietokoneen näyttönä koska se olisi yleisin tilanne. Eikä sitä, että tv on 100% tietokoneen näyttö.

Olen kyllä samaa mieltä, että tuo ei välttämättä mene läpi juuri sen mahdollisuuden takia, että sitä voi käyttää muunakin... Tämän kaltainen käyttö on varmaan aika vähäistä kun taas sen avaaminen ohjeessa tarkemmin ajaisi tilanteeseen, että ihmiset löisi niitä olkkarin töllöjä vähennyksiin eikä ole resursseja alkaa kaikki selvittämään ja syynäämään...
Olen samaa mieltä, että turha mitään on raportoida, saa asioista keskustella, jos nyt ei olla pommia rakentamassa tai huumeita myymässä. Sen sijaan tuo verottajan ohje on mielestäni hyvin selkeä. Telkkaria ei saa vähentää, vaikka käyttäisit sitä pelkkänä ruohonleikkurina.
 
Olen samaa mieltä, että turha mitään on raportoida, saa asioista keskustella, jos nyt ei olla pommia rakentamassa tai huumeita myymässä. Sen sijaan tuo verottajan ohje on mielestäni hyvin selkeä. Telkkaria ei saa vähentää, vaikka käyttäisit sitä pelkkänä ruohonleikkurina.

Joo pitää pohtia miten tän kanssa tekee. Vielä on aikaa. Työkaveri olisi entinen tv korjaamo yrittäjä. Jos sillä olisi pöytälaatikko firma vielä takataskussa niin voisi kolvata antenni liittimen irti ja kirjoittaa siitä kuitin. Takuu menee... Itsenäni ei niin haitta, ainut on jälleenmyynti. Tosin edellinen näyttö oli mulla 6v joten tuskin tästä luovun takuuaikana.
 
Joo pitää pohtia miten tän kanssa tekee. Vielä on aikaa. Työkaveri olisi entinen tv korjaamo yrittäjä. Jos sillä olisi pöytälaatikko firma vielä takataskussa niin voisi kolvata antenni liittimen irti ja kirjoittaa siitä kuitin. Takuu menee... Itsenäni ei niin haitta, ainut on jälleenmyynti. Tosin edellinen näyttö oli mulla 6v joten tuskin tästä luovun takuuaikana.
Muista myös sitten telkkari jälleenmyydessäsi ilmoittaa sen myyntihinta tulona sen vuoden veroilmoitukseen.

Mutta joo, tiedän lukuisia tuttuja jotka työntävät vähennyksiin vain fiilispohjaisia summia, esim vaatteet 700€, tietokone 950€, taksimatkoja 500€ jne ilman että heillä oikeasti niitä olisi ollut saati kuitteja siitä. En tiedä että yksikään näistä olisi "jäänyt kiinni" sikäli että niistä olisi koskaan kuitteja kyselty, mutta moraalinen ongelmahan tuosta tulee kun niin ei saisi tietenkään tehdä.

Ovat sitä mieltä että sieltä saa 2000-3000€ vähennykset "ilmaiseksi" ja pahimmassa tapauksessa jos niistä kysellään, sanovat että kuitteja ei ole tallessa/löydy ja vähennykset jäävät saamatta.
 
Voihan tuota etukäteen myös kysyä verottajalta. Mä kyllä 99,9% varmasti sanon että sieltä tulee kielteinen vastaus vähennykselle.
 
Muista myös sitten telkkari jälleenmyydessäsi ilmoittaa sen myyntihinta tulona sen vuoden veroilmoitukseen.

Niin että 6v päästä kun siitä saa pari satasta?


Voihan tuota etukäteen myös kysyä verottajalta. Mä kyllä 99,9% varmasti sanon että sieltä tulee kielteinen vastaus vähennykselle.

Kai sitä vois joku A4 hirmusten perustelujen kera ja sit joku virkailija TLDR, telkkari->hylsy :).
 
Voihan tuota etukäteen myös kysyä verottajalta. Mä kyllä 99,9% varmasti sanon että sieltä tulee kielteinen vastaus vähennykselle.

Verottajalta et sitten kirjallisesti ohjeistusta saa, ja jos antavatkin väärää tietoa niin pesevät kyllä kätensä aika huolella.
 
Verottajalta et sitten kirjallisesti ohjeistusta saa, ja jos antavatkin väärää tietoa niin pesevät kyllä kätensä aika huolella.
Jaa, niinkö? :think:

vero.fi sanoi:
1.2 Ennakkoratkaisuhakemus
Verohallinto voi antaa verovelvollisen kirjallisesta hakemuksesta ennakkoratkaisun yksilöityyn verotusta koskevaan kysymykseen. Verohallinnon ennakkoratkaisun antamisen tarkoituksena on mahdollistaa se, että verovelvollinen voi itselleen tärkeässä tai poikkeuksellisessa tilanteessa saada ennakolta tiedon siitä, miten Verohallinto tulee menettelemään kysytyn asian verotuksessa.
 
Verottajalta et sitten kirjallisesti ohjeistusta saa, ja jos antavatkin väärää tietoa niin pesevät kyllä kätensä aika huolella.
Kirjallinen ennakkoratkaisu on sitova kuten @valexi yllä totesikin. Puhelimessa annettu yleisluontoinen neuvonta, eli esim. jos tätä televisio asiaa kysyttäisiin verottajalta, ei todennäköisesti muodosta luottamuksensuojaa siinä määrin, että sitä voitaisiin katsoa sitovaksi.

"Suulliset keskustelut viranomaisen kanssa eivät yleensä muodosta viranomaista sitovaa kannanottoa (KHO 2012:21). " (Lähde)
Ja ennen kuin joku lähtee näistä tuloverotuksen juupas-eipäs-kysymyksistä pyytämään ennakkoratkaisua Verohallinnolta niin esimerkiksi tässä tapauksessa ennakkoperinnän ennakkoratkaisun hinta on 145€, missä kyllä aika nopeasti kumoutuu 1000-2000€ tuloista tehtävän vähennyksen verohyöty.
 
Jos hankin uuden tietokoneen ja käytän sitä sivutulojen hankintaan (päätyössä työnantajan koneet), saa tästä ainakin sen 50 % vähennyksen.

Onko kokemusta siitä, milloin tuo 100 %:n vähennykseen oikeuttava ”merkittäviä sivutuloja” täyttyy? Löytyy myös toinen kone, jolla näytti olevan merkitystä. En löytänyt ennakkopäätöksiä, lienee syytä kysyä verottajan ajatusta :hmm:
 
Jos hankin uuden tietokoneen ja käytän sitä sivutulojen hankintaan (päätyössä työnantajan koneet), saa tästä ainakin sen 50 % vähennyksen.

Onko kokemusta siitä, milloin tuo 100 %:n vähennykseen oikeuttava ”merkittäviä sivutuloja” täyttyy? Löytyy myös toinen kone, jolla näytti olevan merkitystä. En löytänyt ennakkopäätöksiä, lienee syytä kysyä verottajan ajatusta :hmm:
Tästä ei nyt varsinaista ohjeistusta taida olla, ja liekö ennakkotapauksiakaan oikeuskäytännössä, mutta verotuksen näkökulmasta taidetaan puhua sivutuloista joissa on kyse selkeästä ja aktiivisesta tulonhankkimistarkoituksesta. Esim. day trading, valokuvaaja, freelance toimittaja jne.

Tämän kannalta on myös merkittävää miten nämä "merkittävät sivutulot" ilmoitetaan verotuksessa. Mikäli kyse on pääomatuloista, et voi tehdä vähennystä ansiotuloistasi, koska vähennys tehdään samasta tulolajista. Samoin mikäli kyse on yritystoiminnasta tai tulonhankkimistoiminnasta, myöskään tällöin et voi tehdä vähennystä palkkatulojesi verotuksesta.

Mikäli saat taas palkkaa kahdelta työnantajalta, joista toinen ei tarjoa työvälineitä ollenkaan, näkisin että silloin tietokoneen voisi vähentäisi 100% osuudella, mikäli tietokonetta käytetään pääsääntöisesti työkäytössä. Tässäkin on toki omat rajansa, että 3000€ pelitietokoneen hankintaa joutuu varmasti selittelemään ja perustelemaan mikäli huomattavat sivutulosi tulevat esim. excelin pyörittelyllä.
 
Tästä ei nyt varsinaista ohjeistusta taida olla, ja liekö ennakkotapauksiakaan oikeuskäytännössä, mutta verotuksen näkökulmasta taidetaan puhua sivutuloista joissa on kyse selkeästä ja aktiivisesta tulonhankkimistarkoituksesta. Esim. day trading, valokuvaaja, freelance toimittaja jne.

Tämän kannalta on myös merkittävää miten nämä "merkittävät sivutulot" ilmoitetaan verotuksessa. Mikäli kyse on pääomatuloista, et voi tehdä vähennystä ansiotuloistasi, koska vähennys tehdään samasta tulolajista. Samoin mikäli kyse on yritystoiminnasta tai tulonhankkimistoiminnasta, myöskään tällöin et voi tehdä vähennystä palkkatulojesi verotuksesta.

Mikäli saat taas palkkaa kahdelta työnantajalta, joista toinen ei tarjoa työvälineitä ollenkaan, näkisin että silloin tietokoneen voisi vähentäisi 100% osuudella, mikäli tietokonetta käytetään pääsääntöisesti työkäytössä. Tässäkin on toki omat rajansa, että 3000€ pelitietokoneen hankintaa joutuu varmasti selittelemään ja perustelemaan mikäli huomattavat sivutulosi tulevat esim. excelin pyörittelyllä.
Tässä olisi siis kyseessä juurikin valokuvaustoiminta, jonka työn laskutan tällaisen laskutuspalvelun kautta. Suunnittelin hankkivani työtä varten kohtuuhintaisen läppärin. Pitänee lukea tuota ja kysellä tarvittaessa verottajalta (meilitse, kuten ylempänä suositeltiin :) )
 
Tässä olisi siis kyseessä juurikin valokuvaustoiminta, jonka työn laskutan tällaisen laskutuspalvelun kautta. Suunnittelin hankkivani työtä varten kohtuuhintaisen läppärin. Pitänee lukea tuota ja kysellä tarvittaessa verottajalta (meilitse, kuten ylempänä suositeltiin :) )
Laskutuspalveluita kannattaa myös vertailla. Jotkut maksavat korvaukset palkkana (esim. Ukko.fi Kevytyrittäjyys) ja jotkut toimivat vain laskuttajina ja sinulle muodostuu y-tunnus (esim. OP Kevytyrittäjä/Ukko.fi Toiminimiyrittäjyys), jolloin saatu tulo on elinkeinotoiminnan tai tulonhankkimistoiminnan tuloa. Pääsääntöisesti kevytyrittäjyys ja korvauksien saaminen palkkana on kannattavampaa mikäli toiminta on pienimuotoista tai epäsäännöllistä. Mikäli toiminta on laajempaa ja jatkuvaa, niin silloin kannattaa harkita toiminimiyrittäjyyttä, laskutuspalvelun kautta tai ilman, jolloin on mahdollista vähentää toiminnasta aiheutuvia kuluja paljon monipuolisemmin.
 
Onko täällä kukaan muuten Veronmaksajain keskusliiton jäsenenä? Jäsenet näkyvät saavan mm. verojuristin apua puhelimitse. Tuossahan ottaa helposti yhdelläkin juristille esitetyllä kysymyksellä vuosimaksun (29 euroa) äkkiä takaisin :)
 
Uutissuomalaisen kyselyyn vastanneista melkein puolet kannattaa kuntaveron progression lisäämistä. Kolmasosa vastanneista vastustaa. Kannatusta on eniten vasemmistopuolueiden kannattajien ja pienituloisten joukossa. Kokoomuksen kannattajat ja suurituloiset vastustavat.
 
Onko täällä kukaan muuten Veronmaksajain keskusliiton jäsenenä? Jäsenet näkyvät saavan mm. verojuristin apua puhelimitse. Tuossahan ottaa helposti yhdelläkin juristille esitetyllä kysymyksellä vuosimaksun (29 euroa) äkkiä takaisin :)

Olen jäsenenä ja maksut olen laittanut pääomaverojen vähennyksesi. Ei tosiaan tarvitse kuin yksi puhelu niin tulee kymmenen vuoden maksut katettua.
 
Onko täällä kukaan muuten Veronmaksajain keskusliiton jäsenenä? Jäsenet näkyvät saavan mm. verojuristin apua puhelimitse. Tuossahan ottaa helposti yhdelläkin juristille esitetyllä kysymyksellä vuosimaksun (29 euroa) äkkiä takaisin :)

Kyllä ja olen puhelinpalvelua käyttänytkin. Saamani palvelu on ollut täyden kympin arvoista. Rahallinen säästö todellakin on ollut huomattava verrattuna jäsenmaksuun.
 
Ajattelin mennä töihin Ruotsalaiseen firmaan, mutta työskennellä Suomessa. Suomeen palkataan luultavasti myöhemmin lisäkseni myös toinen työntekijä.

Miten tämmöisessä tapauksessa verotus toteutuu? Jostain olen kuullut jotain jostain "nettosopimuksesta", jossa se palkka on kai sitten se mitä jää käteen ja muusta ei tarvitse huolehtia? Ei kiinnostaisi itse maksella jotain sivukuluja. Työauto, puhelin ja läppäri ainakin tulisi myös käyttöön, mutta jostain työterveyshuolloista jne. ei itsellä tässä tapauksessa mitään käsitystä.
 
Ajattelin mennä töihin Ruotsalaiseen firmaan, mutta työskennellä Suomessa. Suomeen palkataan luultavasti myöhemmin lisäkseni myös toinen työntekijä.

Miten tämmöisessä tapauksessa verotus toteutuu? Jostain olen kuullut jotain jostain "nettosopimuksesta", jossa se palkka on kai sitten se mitä jää käteen ja muusta ei tarvitse huolehtia? Ei kiinnostaisi itse maksella jotain sivukuluja. Työauto, puhelin ja läppäri ainakin tulisi myös käyttöön, mutta jostain työterveyshuolloista jne. ei itsellä tässä tapauksessa mitään käsitystä.
 
No tuosta suoraan ei löytynyt vastausta tilanteeseen, mutta löytyi tieto tuosta nettopalkkauksesta bruttopalkkalaskurin takaa. Tuo onkin aivan mainiota kun luultavasti tuleva työnantaja hoitaa homman mieluiten tuolla tapaa yksinkertaisesti, niin ei tarvitse suomalaista tilitoimistoa väliin ja minä pystyn keskittymään töihin tuollaisten juttujen sijaan. :)


Mihin laskuria voi käyttää?
Bruttopalkkalaskuri on tarkoitettu avuksi tilanteisiin, joissa työntekijä ja työnantaja ovat sopineet nettopalkasta. Työnantaja maksaa työntekijälle sovitun suuruisen nettopalkan. Sen lisäksi ulkomainen työnantaja maksaa työntekijän puolesta tämän henkilökohtaiset tuloverot. Ulkomainen työnantaja ei peri näitä veroja työntekijältä.

Bruttopalkkalaskuri kertoo, mikä bruttotulon tulisi olla. Bruttotulo muodostuu nettopalkasta ja työnantajan maksamista veroista.

Laskuri sopii tilanteeseen, jossa nettopalkka on ainoa ansiotulo eikä työnantaja vastaa muiden tulojen veroista. Kun työnantaja maksaa tuloveron työntekijän puolesta, tulovero on sen vuoden tuloa, jolloin nettopalkka on maksettu.

Miten nettopalkka lasketaan?
Suomessa nettopalkkana otetaan huomioon kaikki suoritukset, jotka työnantaja maksaa työntekijälle tai hänen puolestaan ja joista työnantaja maksaa myös veron.

Tällaisia suorituksia ovat esimerkiksi

  • rahapalkka
  • luontoisedut
  • bonukset
  • lakisääteiset maksut, jotka työnantaja maksaa ulkomailla työntekijän puolesta.

muoks: tähän kuvioonhan sopisi työsuhdeauto mainiosti. :tup:
 
Jos otan vakuudettoman kulutusluoton asunnon myyntihintaan, saanko ilmoittaa sen verotuksessa sijoituslainaksi ? Jos se siihen siis tosiallisesti menee tai on mennyt, mutta pankkia en ole häiriköinyt, vaan automaatti tehnyt päätöksen. Korot luokkaa 7 pros.
 
Jos otan vakuudettoman kulutusluoton asunnon myyntihintaan, saanko ilmoittaa sen verotuksessa sijoituslainaksi ? Jos se siihen siis tosiallisesti menee tai on mennyt, mutta pankkia en ole häiriköinyt, vaan automaatti tehnyt päätöksen. Korot luokkaa 7 pros.
Jos asunto on hankittu tulonhankkimista varten, niin kyllä voit vähentää pääomatuloista.


 
Tyhmä kysymys mutta voiko tulonhankintakustannuksena vähentää käytettynä ostetun laitteen, esim. läppärin tai näytön? Jos voi niin miten menetellään kuittien yms kanssa, sanotaan nyt vaikka tänä vuonna ostettu kannettava, kuitissa lukee 1000€ mutta itse maksat siitä 800€.
 
Tyhmä kysymys mutta voiko tulonhankintakustannuksena vähentää käytettynä ostetun laitteen, esim. läppärin tai näytön?
Ei käytettyjä laitteita ole rajattu pois.

Jos voi niin miten menetellään kuittien yms kanssa, sanotaan nyt vaikka tänä vuonna ostettu kannettava, kuitissa lukee 1000€ mutta itse maksat siitä 800€.
Joka antamalla viranomaiselle verotusta varten väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta, [..] aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jättämisen tai sen määräämisen liian alhaiseksi taikka veron aiheettoman palauttamisen, on tuomittava veropetoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
 
Ei käytettyjä laitteita ole rajattu pois.


Joka antamalla viranomaiselle verotusta varten väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta, [..] aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jättämisen tai sen määräämisen liian alhaiseksi taikka veron aiheettoman palauttamisen, on tuomittava veropetoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Tämä ei ollut kysymykseni vaan se että jos ostan uutena 1000€ maksaneen läppärin käytettynä 800€:lla niin ilmoitanko verottajalle tämän juuri näin ja saan vähentää verotuksessa tuon 800€?

Toinen kysymys, onko väliä laitteen alkuperäisellä ostovuodella vai onko ainoa merkitsevä tekijä milloin olen itse sen ostanut käytettynä? Ts. jos laite on ostettu 2020 alunperin kaupasta ja ostan sen käytettynä tänä vuonna niin voin vähentää sen tulonhankkimiskuluna tämän vuoden verotuksessa?
 
Sorry, en tajunnut, että sotket laitteen edellisen ostajan kuittia ja ostotapahtumaa omaan verotukseesi. Niillä ei ole sinun kannalta suoraan mitään väliä. Ymmärsin tekstistäsi virheellisesti, että on tarkoitus tehdä verotusta varten kuitti, jossa on eri summa, kuin mitä laitteesta maksat.

Tämä ei ollut kysymykseni vaan se että jos ostan uutena 1000€ maksaneen läppärin käytettynä 800€:lla niin ilmoitanko verottajalle tämän juuri näin ja saan vähentää verotuksessa tuon 800€?

Kuitissa oletettavasti lukee se summa, minkä olet siitä maksanut käytettynä, ja ilmoitat sen summan.

Toinen kysymys, onko väliä laitteen alkuperäisellä ostovuodella vai onko ainoa merkitsevä tekijä milloin olen itse sen ostanut käytettynä? Ts. jos laite on ostettu 2020 alunperin kaupasta ja ostan sen käytettynä tänä vuonna niin voin vähentää sen tulonhankkimiskuluna tämän vuoden verotuksessa?

Ei sillä ole merkitystä, milloin laite on alunperin ostettu. Sillä on merkitystä, milloin sinä sen ostat.
 
Kuitissa oletettavasti lukee se summa, minkä olet siitä maksanut käytettynä, ja ilmoitat sen summan.

Harvemmin yksityisten välisissä kaupoissa mitään kuitteja kirjoitellaan, ainoastaan joku kirjeenvaihto voi löytyä "kuitiksi"

EDIT: enkä tosiaan ole sotkemassa mitään muiden kuitteja omaan verotukseen eikä todellakaan ole tarkoitus mitään verohuijausta suorittaa, en oikein tajua sinun aggressiivista vastaustyyliäsi, vaikuttaa vähän ylimääräiseltä pätemiseltä.
 
Harvemmin yksityisten välisissä kaupoissa mitään kuitteja kirjoitellaan, ainoastaan joku kirjeenvaihto voi löytyä "kuitiksi"

EDIT: enkä tosiaan ole sotkemassa mitään muiden kuitteja omaan verotukseen eikä todellakaan ole tarkoitus mitään verohuijausta suorittaa, en oikein tajua sinun aggressiivista vastaustyyliäsi, vaikuttaa vähän ylimääräiseltä pätemiseltä.

Kyllä yksityisten välisessä kaupassa voi tehdä kauppakirjan tai kuitin. Kyllä sellainen olisi syytä tehdä, jos tarkoitus on verotukseen se laittaa.

Ymmärsin vain väärin epäselvästä kysymyksestäsi. En vastaa enää, jos vastaukseni ärsyttävät. Ei ole tarkoitus.
 
Sitovan ennakkoratkaisun lisäksi verottajalta voi saada ei-sitovaa kirjallista neuvontaa ihan sähköpostitse. Done that, been there.
Joo. Lisäksi juuri tuollaisessa jonkin yksittäisen oston vähentämisessä tällä ei-sitovan yleisluontoisen neuvon hakemiseen tähtäävällä yhteydenotolla voi olla merkitystä, jos neuvo tukee asiakkaan käsitystä. Vaikka kävisi niin, että jälkeenpäin tulisi tarkastus ja pyydettäisiin selvitystä ja todettaisiin että ei käy(kun ei ollut sitova ennakkoratkaisu), niin hyvin todennäköisenä pitäisin että verotusta vain oikaistaisiin ilman lisäveroa, veronkorotusta tai etenkään rikosilmoitusta. Seuraamuksia ei ole tarkoitus antaa vähäisestä vahingosta saati varsinkaan vilpittömästi ja avoimesti toimineelle asiakkaalle. Niiden tarkoitus on toimia raippana törkeästä huolimattomuudesta, laiskuudesta ja vilpistä. Eri vakavuustasoina ja räikeämmässä tapauksessa rikosasian ohessa.
 
No niin tilanne. Kirjotiin uudiskohteesta kauppakirjan 1.3.2021 omaan käyttöön menossa olevaksi, valmistuu 1/2022. Ostin tämän jälkeen sijoituskäyttöön 1.5 sijoituskämpän, tai no oli tarkoitus ostaa se omaan käyttöön, eka mut tuli siitä 2kk jälkeen sijoituskämppä. Noh, kas kummaaa, tämän jälkeen 1.7 käveli vielä unelmien tontti vastaan niin tuli sekin ostettua.
Tilannehan on siis se, etten missään ole asunut yli 2kk pitempään...
Ja omaan käyttöön tulossa tuo tontti.

Saankos minä näistä jonkun nyt varainsiirtoverottomana ja voinko vaihtaa ton 1.3 kauppakirjoitetun sijoituskämpäksi?
Eli: Voinko jotenkin siis maksaa noista kahdesta aikaisemmasta kämpästä varainsiirtoverot ja taas ostaa tämän tontin varainsiirtoverottomana, vai saanko ostaa mitään varainsiirtoverottomana?
Paljon tuli yllätystapahtumia, niin en tiedä onko mikään oikeutettu varainsiirtoverottomuuteen.. vai voinko vaan päättää mikä noista varainsiirtoveroton.

Ensiasunnon ostajan etu oli siis käyttämättä vielä 1.3.2021..
 
No niin tilanne. Kirjotiin uudiskohteesta kauppakirjan 1.3.2021 omaan käyttöön menossa olevaksi, valmistuu 1/2022. Ostin tämän jälkeen sijoituskäyttöön 1.5 sijoituskämpän, tai no oli tarkoitus ostaa se omaan käyttöön, eka mut tuli siitä 2kk jälkeen sijoituskämppä. Noh, kas kummaaa, tämän jälkeen 1.7 käveli vielä unelmien tontti vastaan niin tuli sekin ostettua.
Tilannehan on siis se, etten missään ole asunut yli 2kk pitempään...
Ja omaan käyttöön tulossa tuo tontti.

Saankos minä näistä jonkun nyt varainsiirtoverottomana ja voinko vaihtaa ton 1.3 kauppakirjoitetun sijoituskämpäksi?
Eli: Voinko jotenkin siis maksaa noista kahdesta aikaisemmasta kämpästä varainsiirtoverot ja taas ostaa tämän tontin varainsiirtoverottomana, vai saanko ostaa mitään varainsiirtoverottomana?
Paljon tuli yllätystapahtumia, niin en tiedä onko mikään oikeutettu varainsiirtoverottomuuteen.. vai voinko vaan päättää mikä noista varainsiirtoveroton.

Ensiasunnon ostajan etu oli siis käyttämättä vielä 1.3.2021..
Miksi spämmäät samaa asiaa (Verotuksesta) kun sinulle jo kerran on sanottu että varman vastauksen saat verotoimistosta? Kysy sieltä älä täältä, mutta kerro toki tänne miten kävi.
 
Miksi spämmäät samaa asiaa (Verotuksesta) kun sinulle jo kerran on sanottu että varman vastauksen saat verotoimistosta? Kysy sieltä älä täältä, mutta kerro toki tänne miten kävi.
Ei oo enää sama tilanne, ku tuli tonttikin/kiinteistö hankittua edellisten lisäksi. Kuhanpaha kokeilen onko tietoa täällä.
 
Ei oo enää sama tilanne, ku tuli tonttikin/kiinteistö hankittua edellisten lisäksi. Kuhanpaha kokeilen onko tietoa täällä.
Meinaat tosissasi että tuo kun kuvio on nyt helpompi ja yksinkertaisempi kuin edelliskerralla :)? Eiköhän siinä ole nyt 1 mutka lisää reitillä ja kun ei edellisestä mutkastakaan päästy viimeksi läpi varmuudella niin meinaat että nyt mennään sukkana molemmat mutkat... Tässä ajassa olisit kysynyt jo asian joko chätissä tai puhelimessa.
 
No niin tilanne. Kirjotiin uudiskohteesta kauppakirjan 1.3.2021 omaan käyttöön menossa olevaksi, valmistuu 1/2022. Ostin tämän jälkeen sijoituskäyttöön 1.5 sijoituskämpän, tai no oli tarkoitus ostaa se omaan käyttöön, eka mut tuli siitä 2kk jälkeen sijoituskämppä. Noh, kas kummaaa, tämän jälkeen 1.7 käveli vielä unelmien tontti vastaan niin tuli sekin ostettua.
Tilannehan on siis se, etten missään ole asunut yli 2kk pitempään...
Ja omaan käyttöön tulossa tuo tontti.

Saankos minä näistä jonkun nyt varainsiirtoverottomana ja voinko vaihtaa ton 1.3 kauppakirjoitetun sijoituskämpäksi?
Eli: Voinko jotenkin siis maksaa noista kahdesta aikaisemmasta kämpästä varainsiirtoverot ja taas ostaa tämän tontin varainsiirtoverottomana, vai saanko ostaa mitään varainsiirtoverottomana?
Paljon tuli yllätystapahtumia, niin en tiedä onko mikään oikeutettu varainsiirtoverottomuuteen.. vai voinko vaan päättää mikä noista varainsiirtoveroton.

Ensiasunnon ostajan etu oli siis käyttämättä vielä 1.3.2021..
Jos ostit 1.5. tästä sijoituskämpästä 1/2 tai enemmän niin ensiasunnon varainsiirtoverovapaus on mennyt siihen. Toki verovapaus edellyttää, että otat tämän kämpän käyttöön vakituisena asuntonasi mahdollisimman pian, mutta viimeistään 6kk kuluessa kaupanteosta (eikä siellä ole välissä asunut kukaan muu).

Vaikka et ottaisi tätä sijoitusasuntoa käyttöön vakituisena asuntonasi, et voi siltikään saada ensiasunnon verovapautta enää 1.3.2021 kaupat tehtyyn uudiskohteeseen kun se valmistuu, koska sen osalta ensiasunnon verovapauden edellytykset täyttyvät vasta kun kohde valmistuu ja on asuinkelpoinen, jolloin voit ottaa sen käyttöön vakituisena asuntonasi, ja tuolloin olet jo omistanut aiemmin 1/2 asuinkelpoisesta asuinhuoneistosta (sijoituskämpästä).

Täten et voi myöskään saada ensiasunnon varainsiirtoverovapautta 1.7. ostettuun tonttiin kun siihen valmistuu talo.
 
No niin tilanne. Kirjotiin uudiskohteesta kauppakirjan 1.3.2021 omaan käyttöön menossa olevaksi, valmistuu 1/2022. Ostin tämän jälkeen sijoituskäyttöön 1.5 sijoituskämpän, tai no oli tarkoitus ostaa se omaan käyttöön, eka mut tuli siitä 2kk jälkeen sijoituskämppä. Noh, kas kummaaa, tämän jälkeen 1.7 käveli vielä unelmien tontti vastaan niin tuli sekin ostettua.
Tilannehan on siis se, etten missään ole asunut yli 2kk pitempään...
Ja omaan käyttöön tulossa tuo tontti.

Saankos minä näistä jonkun nyt varainsiirtoverottomana ja voinko vaihtaa ton 1.3 kauppakirjoitetun sijoituskämpäksi?
Eli: Voinko jotenkin siis maksaa noista kahdesta aikaisemmasta kämpästä varainsiirtoverot ja taas ostaa tämän tontin varainsiirtoverottomana, vai saanko ostaa mitään varainsiirtoverottomana?
Paljon tuli yllätystapahtumia, niin en tiedä onko mikään oikeutettu varainsiirtoverottomuuteen.. vai voinko vaan päättää mikä noista varainsiirtoveroton.

Ensiasunnon ostajan etu oli siis käyttämättä vielä 1.3.2021..
Hieman heikolta näyttää. Olet ostanut useita eri kohteita ja kaupan päälle vielä muuttanut asuntojen käyttötarkoituksia pitkin matkaa. Lonkalta sanoisin, että et saa verovapautta mihinkään, mutta voihan sitä kuitenkin yrittää, koska oletettavasti tonni ellei useampikin kyseessä.

Kolmanteen kauppaan et varmasti saa verovapautta.

Vaihtoehto A:
Jos olet maksanut veron ennen 1.5. tuosta 1.3. kauppakirjoitetusta uudiskohteesta, niin voisit yrittää hakea maksetun veron palauttamista viimeistään 1-3 vuoden kuluttua kaupoista. Toisaalta sinun pitäisi myös muuttaa kohteeseen viimeistään 6 kk sisällä omistusoikeuden siirtymisestä. Omistusoikeus yleensä on siirtynyt jo ennen veron maksamista, joten 30.4. + 6 kk = 29.10. Tämä tarkoittaa, että uudiskohde tuskin ehtii valmiiksi, etkä siis voi muuttaa 6 kk sisällä, jolloin menetät verovapauden.

B:
Jos uudiskohteen vero ja omistusoikeus ovat 1.5. jälkeen, niin tuo 1.5. kauppa yksinäänkin luultavasti estää palautuksen.

C:
Jos uudiskohteen kauppakirja ei jostain syystä veisikään 1.5. ostetun verovapautta ja omistusoikeus ei ole siirtynyt, niin verovapautta voisi yrittää siihen sen 2 kk asumisen perusteella. Tämä edellyttänee, että olet sen ensimmäisen 2 kk aikana maksanut veron ja tehnyt muuttoilmoituksen väestötietojärjestelmään. Tällöin voisit hakea palautusta viimeistään 1-3 vuoden sisällä kaupoista. Verottaja tosin saattaa olla vähän nihkeänä, koska olet asumisesi ja palautushakemuksen välissä ehtinyt jo tehdä kämpästä sijoitusasunnon.


Ensin peruskauraa verottajan sivulta:

"Ensiasunnon ostajana sinun ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

Olet kaupantekohetkellä 18–39-vuotias.
Omistat kaupan jälkeen asunnosta 50 % tai enemmän.
Ostat asunnon vakituiseksi asunnoksesi ja muutat siihen 6 kuukauden kuluessa kaupanteosta.
Et ole kaupantekohetkellä tai sitä ennen omistanut mistään asunto-osakkeesta tai asuinrakennuksesta 50 %:a tai enempää.
Ensiasunto voi olla asunto-osake, kuten kerrostalo- tai rivitalohuoneisto. Se voi olla myös kiinteistö, kuten omakotitalo. Ensiasunnon verovapaus ei koske autopaikkaa, esimerkiksi autotallia, jonka osakkeet voi myydä erikseen."



Sitten syventävä ohje:



Palautuksen hakeminen:



Jos et halua/osaa selvittää asiaa noiden ohjeiden avulla, niin kannattaa kysyä suoraan verottajalta. Tapaus on tavallista kimurantimpi. Itse en osaa tämän enempää auttaa, enkä aio edes vilkaista tuota syventävää ohjetta, missä vastaava tapaus saattaisi tuurilla olla käsiteltynä. Kysyisin samantien verottajalta.
 
On aivan eri asia olla varakas oman työn tuloksena kuin pappa betalar-taustalla. Perintö ei ole tuloa. Se on perusteeton varallisuuden siirto henkilöltä toiselle.Tuloon liittyy aina työ tai sijoitusriski. Perinnössä ei ole kyse kummastakaan.

Haudan valtio voi ryöstää. Siellä kuopassa ei rahalla tee mitään. Sen sijaan työn verottaminen on erittäin haitallista.
Samalla varmaan ihmisten antamat lahjat pitää sosialisoida valtiolle? Sekin on perusteetonta varallisuuden siirtämistä toiselle.

Ihmiset ovat valmiita uurtamaan jotta jälkeläisillään on paremmat oltavat. Perintöjen sosialisointi pahimman luokan varkautta, etenkin perheyrityksen ja maatilojen/metsän kohdalla. Lisäksi perintöjen sosialisointi puuttuu vahvasti ihmisten oikeuteen päättää mitä rahoillansa tekee. Kyllä kai mulla on oikeus päättää minne rahani ja omaisuuteni menee kuolemani jälkeen. Se ei valtiolle kuulu pätkän vertaa.

Eikös se ole tärkeintä että jokaisella on mahdollisuus rikastua omalla työllään, eikä se mitä joku saa perintönä, vai saako ollenkaan. Perintövero on vain kateusvero eikä muuta. Ollaan kateellisia kun toinen peri mutta minä en.
 
Samalla varmaan ihmisten antamat lahjat pitää sosialisoida valtiolle? Sekin on perusteetonta varallisuuden siirtämistä toiselle.

Ihmiset ovat valmiita uurtamaan jotta jälkeläisillään on paremmat oltavat. Perintöjen sosialisointi pahimman luokan varkautta, etenkin perheyrityksen ja maatilojen/metsän kohdalla. Lisäksi perintöjen sosialisointi puuttuu vahvasti ihmisten oikeuteen päättää mitä rahoillansa tekee. Kyllä kai mulla on oikeus päättää minne rahani ja omaisuuteni menee kuolemani jälkeen. Se ei valtiolle kuulu pätkän vertaa.

Eikös se ole tärkeintä että jokaisella on mahdollisuus rikastua omalla työllään, eikä se mitä joku saa perintönä, vai saako ollenkaan. Perintövero on vain kateusvero eikä muuta. Ollaan kateellisia kun toinen peri mutta minä en.

Sadan prosentin perintöveron tapauksessahan nimenomaan uurastetaan jälkipolvien hyväksi - kaikki menee heille. Tällöin nimenomaan voi elämänsä aikana päättää omasta varallisuudestaan koska tuloveroa voidaan laskea. Nythän valtio päättää jo elinaikanasi omaisuutesi käytöstä. Kuolleena asialla ei ole merkitystä ja harva kuollut päätöksiä tekeekään.

Korkea perintövero on vain toisenlainen verotusmuoto, joka olisi huomattavasti parempi kuin elinaikainen tulovero. Kuollutta ei voi verotuksella passivoida, mutta tuloverolla voi elävän ihmisen.
 
Sadan prosentin perintöveron tapauksessahan nimenomaan uurastetaan jälkipolvien hyväksi - kaikki menee heille. Tällöin nimenomaan voi elämänsä aikana päättää omasta varallisuudestaan koska tuloveroa voidaan laskea. Nythän valtio päättää jo elinaikanasi omaisuutesi käytöstä. Kuolleena asialla ei ole merkitystä ja harva kuollut päätöksiä tekeekään.

Korkea perintövero on vain toisenlainen verotusmuoto, joka olisi huomattavasti parempi kuin elinaikainen tulovero. Kuollutta ei voi verotuksella passivoida, mutta tuloverolla voi elävän ihmisen.
Sä oikeasti meinasit että yritystä ei saa jättää jälkipolville eikä itse saa päättää mitä omaisuudelleen tapahtuu kuoltuaan? valtio tulee ja vie kaiken omaisuuden vaikka sillä olisi läheisille tunnearvoa. Se kummasti passivoi jo eläessä jos tietää ettei voi antaa mitään kuoltuaan jälkipolville.

Ja 100 % perintövero ei uurasteta jälkipovien hyväksi, vaan ainostaan tukahdutetaan ihmisten motivaatio uurastaa lasten hyväksi.

Lisäksi sä kirjoitat yleistä liirum laarumia, etkä noita mun argumentteja käsittele mitenkään, kuten sitä että sun argumenteilla lahajavero pitää nostaa myös 100 %. Se ei ole keskustelua jos toisen argumentit ohitetaan ja jatketaan kirjoittamalla jotain ylevää hieman sivusta.
 
Samalla varmaan ihmisten antamat lahjat pitää sosialisoida valtiolle? Sekin on perusteetonta varallisuuden siirtämistä toiselle.

Ihmiset ovat valmiita uurtamaan jotta jälkeläisillään on paremmat oltavat. Perintöjen sosialisointi pahimman luokan varkautta, etenkin perheyrityksen ja maatilojen/metsän kohdalla. Lisäksi perintöjen sosialisointi puuttuu vahvasti ihmisten oikeuteen päättää mitä rahoillansa tekee. Kyllä kai mulla on oikeus päättää minne rahani ja omaisuuteni menee kuolemani jälkeen. Se ei valtiolle kuulu pätkän vertaa.

Eikös se ole tärkeintä että jokaisella on mahdollisuus rikastua omalla työllään, eikä se mitä joku saa perintönä, vai saako ollenkaan. Perintövero on vain kateusvero eikä muuta. Ollaan kateellisia kun toinen peri mutta minä en.

Miksi puhut verotuksesta 'sosialisointina' ja kutsut perintöveroa 'kateusveroksi'? Jotenkin raskasta tuo, että keksitään jotain mukanokkelia uudissanoja asioille, joita on ollut aina. Esimerkiksi kapitalistisessa Englannissa perintövero on ollut olemassa vuodesta 1894 lähtien.

Jos tarkkoja ollaan, valtio ei perintö- tai lahjaverolla määrää siitä, että mitä sinä omaisuudellasi teet. Kun lahjoitat tai annat omaisuutesi perintönä jollekin henkilölle, on se lahjan- tai perinnönsaaja verovelvollinen perinnöstään. Hänhän voi itse päättää että realisoiko saamaansa omaisuutta verojen maksuun vai hoitaako veron maksun jotenkin muuten. Tämä tietenkin, jos perintövero on alle 100 %.

Käytännössä työllä rikastuminen ja perintövero voidaan asettaa vastakkain, koska valtaosa veroista kerätään tällä hetkellä ansiotuloveroista. Esimerkiksi minä maksan joka kuukausi palkastani isommalla prosentilla (29 %) veroa kuin mitä maksaisin 1 000 000 euron perinnöstä vanhemmiltani (20 %). Kyllähän tuo, että verotusta kohdistetaan palkkatyöhön eikä passiiviseen perinnönsaamiseen, jossa perinnönsaaja ei ole itse osallistunut perittävän omaisuuden karttamiseen, suosii rikastumista perinnöllä eikä työnteolla.

Oma näkemykseni on se, että verotusta tulisi kohdistaa enemmän passiivisen omaisuuden (perinnöt, kiinteistöt yms.) verottamiseen ja vastaavalla määrällä alentaa ansiotuloverotusta. Tämä olisi kansantaloudellisesti kannattavampaa, koska työn tekeminen muuttuisi kannattavammaksi.
 
Miksi puhut verotuksesta 'sosialisointina' ja kutsut perintöveroa 'kateusveroksi'? Jotenkin raskasta tuo, että keksitään jotain mukanokkelia uudissanoja asioille, joita on ollut aina. Esimerkiksi kapitalistisessa Englannissa perintövero on ollut olemassa vuodesta 1894 lähtien.

Jos tarkkoja ollaan, valtio ei perintö- tai lahjaverolla määrää siitä, että mitä sinä omaisuudellasi teet. Kun lahjoitat tai annat omaisuutesi perintönä jollekin henkilölle, on se lahjan- tai perinnönsaaja verovelvollinen perinnöstään. Hänhän voi itse päättää että realisoiko saamaansa omaisuutta verojen maksuun vai hoitaako veron maksun jotenkin muuten. Tämä tietenkin, jos perintövero on alle 100 %.

Käytännössä työllä rikastuminen ja perintövero voidaan asettaa vastakkain, koska valtaosa veroista kerätään tällä hetkellä ansiotuloveroista. Esimerkiksi minä maksan joka kuukausi palkastani isommalla prosentilla (29 %) veroa kuin mitä maksaisin 1 000 000 euron perinnöstä vanhemmiltani (20 %). Kyllähän tuo, että verotusta kohdistetaan palkkatyöhön eikä passiiviseen perinnönsaamiseen, jossa perinnönsaaja ei ole itse osallistunut perittävän omaisuuden karttamiseen, suosii rikastumista perinnöllä eikä työnteolla.

Oma näkemykseni on se, että verotusta tulisi kohdistaa enemmän passiivisen omaisuuden (perinnöt, kiinteistöt yms.) verottamiseen ja vastaavalla määrällä alentaa ansiotuloverotusta. Tämä olisi kansantaloudellisesti kannattavampaa, koska työn tekeminen muuttuisi kannattavammaksi.
Koko keskustelu lähti tästä viestistä:

Perintövero voisi olla aivan hyvin 100%, jolloin tuloveroa voitaisiin laskea merkittävästi.

Tällä tavalla jokainen on motivoitunut työskentelemään ja kaikki lähtevät liikkeelle samasta tilanteesta. Kyse on aidosta mahdollisuuksien tasa-arvosta.

Tuloverojen laskeminen merkittävästi lisäisi yhteiskunnan aktiivisuutta ja työntekoa. Nyt on erikoinen tilanne kun toisen henkilön kuolema voi olla merkittävä tulonlähde.

Kuoleman jälkeen omaisuudella ei tee mitään, joten sen voi hyvin siirtää valtion tuloksi.

Tuossa nimenomaan ehdotettiin 100 % perintöveroa(ja että se edistäisi jotenkin tulevien sukupolvien asemaa) perusteella ansioton tulo, jolloin sosialisointi on oikein hyvä termi. En siis puhunut kaikesta verotuksesta sosialosointina.

Ja peritäveroa kutsuin kateusveroksi sillä sitä se mielestäni on. Verotetaan vielä kerran moneen kertaan verotettua omaisuutta.

Ja ei meillä ole tällä hetkellä oikein varaa laskea veroja, eikä niitä pidä myöskään kiristää. Nyt pitä leikata menoja mm. karsia hallintoa, estää julkisten rahojen törsäys(yliviikari ja maahanmuuttajien juoksukisat 0,4 miljoonalla eurolla) priorisoida menoja vähentää turhia raporttien tekoa ja miettiä erilaisia tehtäviä mitkä on tarpeellisia ja mitkä ei.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
257 628
Viestejä
4 479 160
Jäsenet
73 961
Uusin jäsen
askor

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom