Verotuksesta

Kodin ja työpaikan välisten kulujen omavastuu on 750 euroa. Helsingissä ABC-lippu maksaa 99,70 euroa kuussa, eli 11 kuukaudelta 1 096,70 euroa. Omavastuun jälkeen tuollainen matkakulu vähentää verotettavaa tuloa 346,70 euroa, josta tulee marginaaliveroprosentilla ~45 % 156 euroa.

Kun tässä casessa työpaikan ja kodin osoitteet ovat aika liki ja todnäk samassa kaupungissa, aika hankala olisi ainakin pk-seudulla työntää ABC-lippua vaan kk-lippu olisi vain kahden vyöhykkeen. Ja taas tällöin ei edes omavastuu ylity, joten siihenhän se spekuttelu hyytyi.
 
Tietäisiköhän joku, että miten e-laskulla tulevat ennakkoveromaksujen muutokset hoituvat?

Makselen parhaillaan 2kk välein 2022 vuoden ennakkoveroja pääomatuloista. Omistamassani ja vuokraamassani kämpässä on menossa iso remppa -> kämppä on 3kk tyhjillään + pistän muutaman tonnin remppaan.

Kävin omaverossa päivittämässä ennakkoverolaskelmaa pudottamalla vuoden pääomatuloennustetta kolmen kuukauden vuokrien verran + lisäämällä kulupuolelle rempan kustannukset. Tämän seurauksena loppuvuoden ennakkoveromaksut näyttäisivät about nollautuvan. Minulle oli ehtinyt tulla jo elasku kesäkuun ennakkoverosta summalla XYZ euroa. Nyt sain ennakkoveropäätöksen jonka mukaan tämän kuukauden ennakkoverosta on jäljellä enää YZ euroa - nettipankissa on kuitenkin edelleen ensi viikolla erääntyvä merkittävästi isompi maksu.

Tietääkö joku, että osaako tuo päivittyä automaattisesti oikean suuruiseksi tai voinko itse tehdä asialle jotain? Vähän hölmöä maksaa vaikka kuinka ja paljon ylimääräistä, vaikka saahan ne sitten joskus ensi keväänä takaisin palautuksina.
Niitä e-laskuja voi käsin muokata. Ei päivity automaattisesti, lähettäjä voi perua mutta ei muokata mielestäni laskua (ja vaikka peruukin niim en tiiä poistuuko sun näkymästä) ja luoda uuden, mutta vahva veikkaus on että verohallinto ei tee mitään. Viite lienee sama joka kk-maksulla niin muutat vain käsin summan XYZ->YZ ja sillä hyvä.
 
Käsittääkseni ennakkoveron voisi maksaa myös Omaverossa suoraa. Siellä ajantasaisin tieto lienee?
 
Kun menee työpaikan ja kodin väliset kustannukset yli 7500e (2022 toki 8400) tuonne 9500e kieppeille, niin onko näin että loput menee ns. omaan piikkiin? Vai siirtyykö seuraaville vuosille jotenkin tai vastaavaa.
Itsellä sellaiset 2000e menee yli omavastuun tosiasiallisesti ja mietin onko mitään keinoja vähentää noita tosiasiallisia kuluja? Kallista tuo työssäkäynti itse maksaen.
Ja lisäkysymyksenä, voisiko esim. jollain tavalla sitten saada noita matkakuluja veks, esim. työasunnolla? Ja jos vaikka ostankin tai vuokraan työkäyttöön asunnon itselleni (speksit täyttyy), niin saanko samalla airbnb vuokrata sitä kun itse siellä satunnaisesti yöpyisin..ja sitten tietenkin työasuntona vähentäisin.
 
Kun menee työpaikan ja kodin väliset kustannukset yli 7500e (2022 toki 8400) tuonne 9500e kieppeille, niin onko näin että loput menee ns. omaan piikkiin? Vai siirtyykö seuraaville vuosille jotenkin tai vastaavaa.
Itsellä sellaiset 2000e menee yli omavastuun tosiasiallisesti ja mietin onko mitään keinoja vähentää noita tosiasiallisia kuluja? Kallista tuo työssäkäynti itse maksaen.
Ja lisäkysymyksenä, voisiko esim. jollain tavalla sitten saada noita matkakuluja veks, esim. työasunnolla? Ja jos vaikka ostankin tai vuokraan työkäyttöön asunnon itselleni (speksit täyttyy), niin saanko samalla airbnb vuokrata sitä kun itse siellä satunnaisesti yöpyisin..ja sitten tietenkin työasuntona vähentäisin.

Noihin kustannuksiin ( 9500 € ) olet ajanut jo melkoisen paljon , eli noin 38 000 km kodin ja työmaan välistä ajoa verottajan laskuopilla.

Työskenteletkö mahdollisesti jollain erityisalalla, jossa joudut vaihtamaan työkohdetta usein?
Tällöin tuo 7500 € raja ei päde, vaan vähennys tapahtuu todellisten ( verottajan ohjeilla laskettujen ) matkakulujen mukaan.

Työasunnon saat hankkia ja vähentää, mutta jos vuokraat sitä airbnb:ssä, niin virallisesti sinun pitäisi jakaa kustannukset oman majoittumisesi ja vuokraustoiminnan kesken ja tehdä vähennykset sen mukaisesti.
 
Noihin kustannuksiin ( 9500 € ) olet ajanut jo melkoisen paljon , eli noin 38 000 km kodin ja työmaan välistä ajoa verottajan laskuopilla.

Työskenteletkö mahdollisesti jollain erityisalalla, jossa joudut vaihtamaan työkohdetta usein?
Tällöin tuo 7500 € raja ei päde, vaan vähennys tapahtuu todellisten ( verottajan ohjeilla laskettujen ) matkakulujen mukaan.

Työasunnon saat hankkia ja vähentää, mutta jos vuokraat sitä airbnb:ssä, niin virallisesti sinun pitäisi jakaa kustannukset oman majoittumisesi ja vuokraustoiminnan kesken ja tehdä vähennykset sen mukaisesti.
Kyllä näin on, on tullut ajettua tosiasiallisesti paljon ja voin sen myös todentaa virallisestikin vaikka verotarkastukselle. Tälle vuotta tulee hieman vähemmän, tähän mennessä noin 16 000km. Polttoaineisiin on mennyt niin paljon rahaa, että joka kuu pienessäkin taloudessa ollaan yli 1000e/S-ryhmälle.. Varsinaisesti kyse on poikkeustilanteesta, eli perhesyyt töineen olleet tässä se oikea syy (en normaalisti toki noihin kilsoihin pääse, mutta on ollut "pakko". Nyt vaan poikkeuksellisesti kävi viime vuonna, että kilsat meni yli. Normaalisti osuu suunnilleen tuohon kilsojen maksimiin, eikä "lisäkustannuksia" synny ja tämän poikkeustilanteen "pitäisi" poistua..
Minäpäs tutkin tuota erityisalaa, että täyttyisikö kriteerit - kiitos vinkistä.
Mutta ilmeisesti tosiaan niin, että omaan pikkiin menee nuo "extra-ajot" ?
 
Minäpäs tutkin tuota erityisalaa, että täyttyisikö kriteerit - kiitos vinkistä.
Täältä voisit saada vähän jeesiä, jos suostuisit avaamaan hieman tilannetta.
Esim. mikä toimiala/millaista työtä?
Mikä on työsopimukseen merkitty työpaikka?
Onko firmalla toimipistettä, jossa työskentelet säännöllisesti?
 
Kyllä näin on, on tullut ajettua tosiasiallisesti paljon ja voin sen myös todentaa virallisestikin vaikka verotarkastukselle. Tälle vuotta tulee hieman vähemmän, tähän mennessä noin 16 000km. Polttoaineisiin on mennyt niin paljon rahaa, että joka kuu pienessäkin taloudessa ollaan yli 1000e/S-ryhmälle.. Varsinaisesti kyse on poikkeustilanteesta, eli perhesyyt töineen olleet tässä se oikea syy (en normaalisti toki noihin kilsoihin pääse, mutta on ollut "pakko". Nyt vaan poikkeuksellisesti kävi viime vuonna, että kilsat meni yli. Normaalisti osuu suunnilleen tuohon kilsojen maksimiin, eikä "lisäkustannuksia" synny ja tämän poikkeustilanteen "pitäisi" poistua..
Minäpäs tutkin tuota erityisalaa, että täyttyisikö kriteerit - kiitos vinkistä.
Mutta ilmeisesti tosiaan niin, että omaan pikkiin menee nuo "extra-ajot" ?

Matkakuluissahan verottajaa ei kiinnosta todelliset kustannukset, vaan ainoastaan se paljonko olet ajanut kodin, työasunnon ja varsinaisen asuinpaikkasi välillä ( tämäkin toki sillä edellytyksellä, että halvempaa vaihtoehtoa ei ole ).
Vähennykset lasketaan ajettujen kilometrien perusteella käyttäen 0,25 € / km arvoa, eli tällöin työmatkoja voi vähentää sen 30 000 km vuodessa.

Jos et työskentele erityisalalla, niin silloin et saa vähentää tuon 7500 € rajan ylittäviä kustannuksia.
 
En osannut googlettaa vastausta tähän: ovatko ammattikaluston kuitit vähennyskelpoisia, jos tuote on (kokonaan tai osittain) maksettu lahjakortilla?

Epäilen että ei, mutta nykyäänhän porukka saa lahjakortteja vaikkapa työnantajalta, jolloin niistä maksetaan ansiotuloverokin.
 
Mulla oli 2021 verotuksen määräpäivä 17.5.2022. En ole saantu verotuspäätöstä vielä ja nyt tuli lisää vähennettäviä asioita mieleen. Mitä sanktioita tulee jos korjaan ilmoitusta vielä?

Kun menen korjaa napista ilmoitukseen niin siellä lukee: " Muista lopuksi lähettää korjattu veroilmoituksesi viimeistään määräpäivänä, jotta tiedot välittyvät Verohallinnolle. Saat kuittauksen siitä, että ilmoituksesi on vastaanotettu. "

Määräpäivä siis mennyt, mutta voi kuitenkin muokata?

e: Täällähän se lukee:

"
Perillä määräpäivänä
Veroilmoituksen pitää olla perillä määräpäivänä. Huomioi tämä erityisesti, jos annat tietoja postitse paperilomakkeella.

Jos annat veroilmoituksen myöhässä, joudut yleensä maksamaan 50 euron myöhästymismaksun. Käytännössä maksu peritään yleensä vain, jos ilmoitus on myöhässä enemmän kuin kolme päivää.

Myöhästymismaksua ei kuitenkaan määrätä, jos veroilmoituksella vaaditaan vähennyksiä eli verot alenevat, vaikka ilmoituksen antaisi myöhässä.

Jos ilmoitat tuloja myöhässä vasta sen jälkeen, kun verotus on jo valmistunut, myöhästymismaksun sijaan voidaan määrätä veronkorotus. Veronkorotuksen määrä on yleensä kaksi prosenttia lisätystä tulosta.

Myös Omaverossa voi antaa veroilmoituksen määräpäivän jälkeen.

"


Korjasin määräpäivään mennessä ansiotuloja 45k€ edestä lisää. Joten jos nyt lisään vain vähennyksiä niin eihän ne kahden prosentin korotusta laittaa noihin tuloihin kun ne kuitenkin on määräpäivään mennessä laitettu?

Vähennyksiä mulla oli jo tuolloin yli tuon 45k€ edestä. En vaan vaivautunut kaivamaan kaikkia vähennyksiä esille, koska en silloin tiennyt, että (tulonhankkimistoiminnan tappio ansiotulon osalta vähennetään verovuoden muista ansiotuloista ja seuraavan kymmenen vuoden aikana ansiotulosta sitä mukaa kuin ansiotuloa syntyy (TVL 118 § 1 momentti) Yritystoiminta, tulonhankkimistoiminta ja harrastustoiminta henkilöverotuksessa ) tulonhankkimistoiminnan tappiot on mahdollista siirtää seuraavalle vuodelle.

e2: Verottajan chätin mukaan ei pitäisi tulla lisäveroa: "Hei, myöhästymismaksua tai veronkorotusta ei tavallisesti määrätä, mikäli ilmoittaa vain vähennyksiä myöhässä eikä se ole vuodesta toiseen toistuvaa myöhästelyä."

Jotta ei muuta kuin päivittelemään...
 
Viimeksi muokattu:
Kuinka moni odottelee edelleen lopullista verotuspäätöstä? Omaa ja vaimon päätöstä ei näy eikä kuulu...
 
Kuinka moni odottelee edelleen lopullista verotuspäätöstä? Omaa ja vaimon päätöstä ei näy eikä kuulu...
Sama täällä.

Lokakuun loppuun mennessä pitäisi viimeistään tulla, että on tässä vielä hetki aikaa.
 
Kuinka moni odottelee edelleen lopullista verotuspäätöstä? Omaa ja vaimon päätöstä ei näy eikä kuulu...
Viime viikon loppupuolella tuli minulle. Vaimolle hieman aiemmin. Eli eiköhän niitä nyt tasaisesti lähetellä. Reilu pari tonnia tuli jopa palautuksia.
 
Teetän sijoitusasuntoon perusparannusremontin, joka vähennetään 10 vuoden tasapoistoina. Remontti alkaa syksyllä ja valmistuu alkuvuoden aikana. Laskutusväli remontin suorittajalta 2vko. Aloitanko tasapoistot tänä vai ensi vuonna vai pitäisikö minulla rullata kahdet eri poistot sen mukaan, minä vuonna laskut on maksettu?
 
Meidän taloyhtiössä on autokatospaikat erillisinä osakkeina. Pikkuhiljaa alkaisi ensimmäinen aalto autopaikkojen sähköistämiseksi, eli ne jotka haluaa voi muuttaa lämpötolppien sisuskalut 8A latauksen mahdollistaviksi. Hauskuus on siinä, että autopaikkoja on reilu 20 ja alle 10 paikkaan voi tolpan laittaa ilman inframuutoksia.

Olisi sinällään järkevää, että autokatospaikkoja vaihdettaisiin niiden kesken jotka haluaa 8a latauksen. Kysymys on, että meneekö vaihdon yhteydessä muuta veroa kuin 2% varainsiirtovero? Vaikuttaako katospaikan ostohinta vaihtoon ja verotukseen? Esim. jos toinen on maksanut katospaikastaan 1000€ ja toinen 4000€, niin tuleeko tuossa verokiemuroita mukaan tulojen ja tappioiden muodossa?
 
En osannut googlettaa vastausta tähän: ovatko ammattikaluston kuitit vähennyskelpoisia, jos tuote on (kokonaan tai osittain) maksettu lahjakortilla?

Epäilen että ei, mutta nykyäänhän porukka saa lahjakortteja vaikkapa työnantajalta, jolloin niistä maksetaan ansiotuloverokin.


Miksei ihmeessä olisi? Kulu kuin kulu, olisihan (kai) sen lahjakortin käyttää muuhunkin? Ja näkyykö kuitista edes, että on maksettu lahjakortilla? Ja mikä on todennäköisyys, että verottaja pyytää edes kuittia nähtäväksi? 0,1%?
 
Meidän taloyhtiössä on autokatospaikat erillisinä osakkeina. Pikkuhiljaa alkaisi ensimmäinen aalto autopaikkojen sähköistämiseksi, eli ne jotka haluaa voi muuttaa lämpötolppien sisuskalut 8A latauksen mahdollistaviksi. Hauskuus on siinä, että autopaikkoja on reilu 20 ja alle 10 paikkaan voi tolpan laittaa ilman inframuutoksia.

Olisi sinällään järkevää, että autokatospaikkoja vaihdettaisiin niiden kesken jotka haluaa 8a latauksen. Kysymys on, että meneekö vaihdon yhteydessä muuta veroa kuin 2% varainsiirtovero? Vaikuttaako katospaikan ostohinta vaihtoon ja verotukseen? Esim. jos toinen on maksanut katospaikastaan 1000€ ja toinen 4000€, niin tuleeko tuossa verokiemuroita mukaan tulojen ja tappioiden muodossa?
Onpas surkea latausvirta. Miksi siellä ”seiftataan” noin paljon? Muutaman päivän kestää ladata joku täyssähköauto tolla virralla.
 
Meillä oli yhtiössä tolpat (2paikkaa) 16A ja totesin että pitää vetää sähköt uusiks jos meinaa että olis latausmahdollisuus. Tähän siis olisi saanut tukea taloyhtiönä. Päädyimme uusimaan vaan lämmitysyksiköt. Ei tuolla latauksella tee mitään. Täytyisi saada se 16A per latauspaikka.
 
Viimeksi muokattu:
Onpas surkea latausvirta. Miksi siellä ”seiftataan” noin paljon? Muutaman päivän kestää ladata joku täyssähköauto tolla virralla.
Infra on mitä on, ei riitä kompetenssi muuta sanomaan. On täällä suunnitelmissa jossain vaiheessa toteuttaa tujumpi lataus, mutta suurin osa osakkaista alkaa hikoilla infraparannuksen kulujen kanssa.

Tyhjästä täyteen toki kestää, mutta nämä omien ajojen 20-30km päivittäiset ajot (maksimissaan) menee verkkaisellakin latauksella. Ja töissäkin pystyy lataamaan, jos tarvitsee. Jos joskus käy niin että tarttee ripeästi akun täyteen, niin lähimmät teholaturit löytyy noin kilsan päästä.
 
Meidän taloyhtiössä on autokatospaikat erillisinä osakkeina. Pikkuhiljaa alkaisi ensimmäinen aalto autopaikkojen sähköistämiseksi, eli ne jotka haluaa voi muuttaa lämpötolppien sisuskalut 8A latauksen mahdollistaviksi. Hauskuus on siinä, että autopaikkoja on reilu 20 ja alle 10 paikkaan voi tolpan laittaa ilman inframuutoksia.

Olisi sinällään järkevää, että autokatospaikkoja vaihdettaisiin niiden kesken jotka haluaa 8a latauksen. Kysymys on, että meneekö vaihdon yhteydessä muuta veroa kuin 2% varainsiirtovero? Vaikuttaako katospaikan ostohinta vaihtoon ja verotukseen? Esim. jos toinen on maksanut katospaikastaan 1000€ ja toinen 4000€, niin tuleeko tuossa verokiemuroita mukaan tulojen ja tappioiden muodossa?

Autopaikkaosakkeiden vaihto on luovutus, josta syntyy varainsiirtovero- ja tuloveroseuraamuksia. Ajatellaan, että autopaikan arvo on nyt 5 000 euroa. A ja B haluavat vaihtaa osakkeet keskenään. A on ostanut osakkeen 2 500 eurolla ja B 4 000 eurolla. A ja B ovat molemmat ostaneet osakkeet 2013 jälkeen ja maksaneet saannoistaan 2 % varainsiirtoveron.

Kuvaamassasi vaihdossa A 'ostaa' B:n 5 000 euron arvoisen autopaikkaosakkeen. Ei ole merkitystä sillä, maksetaanko vastike rahana 5 000 eurolla vai annetaanko vastikkeena 5 000 euron arvoinen autopaikkaosake. A:n tulee maksaa tuosta saannosta varainsiirtoveroa 2 % 5 000 eurosta, eli 100 euroa. Jos autopaikkaosakkeeseen kohdistuu yhtiölainaosuus, tulee tästäkin maksaa varainsiirtovero. B 'myy' 5 000 eurolla osakkeen, jonka hankintameno oli 4 000 euroa + B:n aikoinaan maksama 80 euron varainsiirtovero. Tuosta syntyy 920 euron luovutusvoitto, joka on veronalaista pääomatuloa.

Vastaavasti B 'ostaa' 5 000 euron arvoisen autopaikkaosakkeen ja antaa siitä vastikkeena 5 000 euron arvoisen autopaikkaosakkeen. B maksaa 2 % varainsiirtoveron 5 000 eurosta. A:n luovutusvoitto on 5 000 euroa - 2 500 euroa - 50 euroa = 2 450 euroa, joka on veronalaista pääomatuloa.

Jos taloyhtiössä on sitovasti päätetty ennen vaihdon toteuttamista tehdä jollekin autopaikoille muutoksia siten, että taloyhtiö tilaa ja maksaa työn ja autopaikkaosakkeen omistaja vastaa tällaisen muutoskustannuksen maksamisesta taloyhtiölle, voitaisiin tuollainen velkavastuun siirtyminenkin joissain tilanteissa katsoa vastikkeeksi, joka vaikuttaisi luovutusvoittoverotukseen ja varainsiirtoveroon.

 
Miksei ihmeessä olisi? Kulu kuin kulu, olisihan (kai) sen lahjakortin käyttää muuhunkin? Ja näkyykö kuitista edes, että on maksettu lahjakortilla? Ja mikä on todennäköisyys, että verottaja pyytää edes kuittia nähtäväksi? 0,1%?

Hyvä pointti tuo kuitti, jos se on selvästi täydelle summalle niin ei taatusti ongelmaa. Mutta jos lahjakortit on vähennetty kuitissa käteissummasta, ja lahjakortin lähdekin on vaikka naapurilta saatu synttärilahja, niin onhan se vähän jännää että ilmaiseksi saadusta rahasta voisi tehdä vielä verovähennykset päälle?
 
Jos se lahjakortti on kohtalaisen vapaasti käytettävissä, niin se rinnastetaan rahaan. Jos olisit saanut satasen setelin ja käyttäisit sen työtavaran ostoon niin tietenkin kulu on vähennettävää. Lahjakortti on aika sama asia. Sitten jos se lahjakortti olisi tarkoitettu jonkin spesifin työjutun ostoon eikä sitä voisi käyttää muuhun olisi eri asia. Silloin sitä ehkä olisi parempi sanoa vaikka maksusitoumukseksi tai laskustusluvaksi mieluummin.
 
Onpas surkea latausvirta. Miksi siellä ”seiftataan” noin paljon? Muutaman päivän kestää ladata joku täyssähköauto tolla virralla.

Aika harva ajaa alkua täydestä tyhjäksi joka päivä.. Taloyhtiöiden lämmityspaikat ovat suunniteltu hieman erilaiseen sähkönlulutukseen minkä kymmenen sähköautoa vaativat.. Ongelmaa ei olisi joa kymmenestä autopaikan omistajasta vain yhdellä-kahdella olisi sähkis.

Ja saa sillä 8A, ladattua 1,83kw virtaa.. Normaalisti ollaan yli 12h kotona/ vrk eli n. 25Kwh virtaa.. Paljon parempi kuin ei mitään..
 
Autopaikkaosakkeiden vaihto on luovutus, josta syntyy varainsiirtovero- ja tuloveroseuraamuksia. Ajatellaan, että autopaikan arvo on nyt 5 000 euroa. A ja B haluavat vaihtaa osakkeet keskenään. A on ostanut osakkeen 2 500 eurolla ja B 4 000 eurolla. A ja B ovat molemmat ostaneet osakkeet 2013 jälkeen ja maksaneet saannoistaan 2 % varainsiirtoveron.

Kuvaamassasi vaihdossa A 'ostaa' B:n 5 000 euron arvoisen autopaikkaosakkeen. Ei ole merkitystä sillä, maksetaanko vastike rahana 5 000 eurolla vai annetaanko vastikkeena 5 000 euron arvoinen autopaikkaosake. A:n tulee maksaa tuosta saannosta varainsiirtoveroa 2 % 5 000 eurosta, eli 100 euroa. Jos autopaikkaosakkeeseen kohdistuu yhtiölainaosuus, tulee tästäkin maksaa varainsiirtovero. B 'myy' 5 000 eurolla osakkeen, jonka hankintameno oli 4 000 euroa + B:n aikoinaan maksama 80 euron varainsiirtovero. Tuosta syntyy 920 euron luovutusvoitto, joka on veronalaista pääomatuloa.

Vastaavasti B 'ostaa' 5 000 euron arvoisen autopaikkaosakkeen ja antaa siitä vastikkeena 5 000 euron arvoisen autopaikkaosakkeen. B maksaa 2 % varainsiirtoveron 5 000 eurosta. A:n luovutusvoitto on 5 000 euroa - 2 500 euroa - 50 euroa = 2 450 euroa, joka on veronalaista pääomatuloa.

Jos taloyhtiössä on sitovasti päätetty ennen vaihdon toteuttamista tehdä jollekin autopaikoille muutoksia siten, että taloyhtiö tilaa ja maksaa työn ja autopaikkaosakkeen omistaja vastaa tällaisen muutoskustannuksen maksamisesta taloyhtiölle, voitaisiin tuollainen velkavastuun siirtyminenkin joissain tilanteissa katsoa vastikkeeksi, joka vaikuttaisi luovutusvoittoverotukseen ja varainsiirtoveroon.

Tämä selkeytti asiaa, isot kiitokset! :tup:
 
Osaako tässä joku nyt tulkita, paljonko mulla on siis yhteensä vielä "käytettävänä" luovutustappioita? Tämä siis veropäätöksestä.. Eli onko niin, että mulla on käytettävänä vielä vanhoja tappioita 1692+962e vai miten tuota tulkitsette?
Ei oo ihan osakesijoittaminen sinänsä putkeen historiassa mennyt, kun vasta pikkuhiljaa ollaan pääsemässä ns. "nollille". Eikä nollilla olla vieläkään.. Eikä kyllä uskalla ensivuodestakaan luvata, että voittoa tulee näillä markkinaturbulensseillä. Ehkä sitten 2024-2025?
Tavoitteena osakkeista saada siis kassavirtaa laskennallisesti 500e/kk:ssa bruttoa noin 2-5v sisällä.. ja sitten tyytyä siihen. Mieluummin kulutan kuin säästän, mutta pakko säästää että voi kuluttaa :D..

Lähinnä tarkoituksena itsellä siis varmista, että mitään tappioita ei jää käyttämättä tai että aikaikkuna riittää niiden kuolettamiseen?
Olettaisin että tämän vuoden voitoista vähennetään ensin nuo historialliset tappiot, ja sitten tämän vuoden tappiot siirtyy sitten taas sen 5v käytettäväksi?
Oon tahallisesti ottanut voittoja ja tappioita tänä vuonna ylös "veivaamalla", jotta saan ns. verotuksen ns. "nollattua" tähän vuoteen ja että olis aikaa vähentää noita tappioita teoriassa tulevista voitosta tulevaisuudessa...






Osakkeissa tosin ei tänä vuonna voittoa tullut, mutta kait vuokratuloista onneksi on vähän edes mitä vähentää.

Kun eikös nyt tosiaan ole niin, että voin osaketappioita vähentää vuokratuloista? Osaako verottaja automaattisesti vähentää osaketappioni vuokratuloista, vai pitääkö osaketappiot jotenkin itse osata ohjata vähentymään vuokratuloista?
 
Viimeksi muokattu:
Eli onko niin, että mulla on käytettävänä vielä vanhoja tappioita 1692+962e vai miten tuota tulkitsette?
Juuri noin.

Pääomatuloissa vuokratuloista vähennetään pääomatulolajin tappiot kuten luovutustappio ja verottaja tekee sen automaattisesti jos tiedot on vaan oikein.
 
Juuri noin.

Pääomatuloissa vuokratuloista vähennetään pääomatulolajin tappiot kuten luovutustappio ja verottaja tekee sen automaattisesti jos tiedot on vaan oikein.

Selvä. Joo pitää ruveta laskemaan jossain välissä, miten menee kokonaiskustannukset tänä vuonna, että ollaanko voitolla vai tappiolla vuokratulot+osaketulot(tappiot)+korkokulut lainoista + vastikkeet.. Että pitääkö tässä vielä jossain vaiheessa vähän realisoida tappioita, kun vielä olis jotain 3400e mahdollista tappiota realisoida.. Tässä vaiheessa siis.
Ei oo ihan helppo laskuhomma, mut katotaan miten käy. Ei kannata turhaan verottajalle varmaan 30% veroa maksaa, jos tappioita vielä reservissä ois. Kait se on kuukauden päästä kateltava uudelleen, missä kurssit surffaa.
 
Että pitääkö tässä vielä jossain vaiheessa vähän realisoida tappioita, kun vielä olis jotain 3400e mahdollista tappiota realisoida.. Tässä vaiheessa siis.
Ei oo ihan helppo laskuhomma, mut katotaan miten käy.
Helppohan se on. Loppuvuodesta katsot eniten tuottaneen osakkeen ja myyt sitä niin paljon että saat isoimman hyödyn. Sitten ostat seuraavana päivänä takaisin, jolloin saat hankintahinnan alas.
Jos myöhemmin aiot luopua noista osakkeista, niin hankintahinta on korkeampi, jolloin et maksa niin paljon veroa.
 
Helppohan se on. Loppuvuodesta katsot eniten tuottaneen osakkeen ja myyt sitä niin paljon että saat isoimman hyödyn. Sitten ostat seuraavana päivänä takaisin, jolloin saat hankintahinnan alas.
Jos myöhemmin aiot luopua noista osakkeista, niin hankintahinta on korkeampi, jolloin et maksa niin paljon veroa.
Kyseessä lähinnä siitä tässä kohden siis, että onko tulossa vahingossa "voitollinen vuosi", kun vielä olisi verovähennyksiä käytettävissä.
Laskelmieni mukaan (koska en ole realisoinut tappioita, niin tällä hetkellä tilanne realisoituen voittojen/tappioiden + osinkojen suhteen on sellainen, että olen noin 600e voitolla, mutta siitä lähtee vielä pois tuo 2700e edellissvuosien tappiota jolloin olisin noin -2200e tappiolla. Toisaalta minulla on vuokratuloja, jotka voivat nostaa eräästä kulusta (6000e) huolimatta kokokonaistulot melkein voitolle tai ainakin lähelle sitä.. Niin siksi pitää katsoa, että miten noita tappiollisia osakkeita realisoi, ja kannattaako niitä realisoida. Toisaalta verothan maksetaan joka tapauksessa joskus, että ei niitä nyt ikinä voi hamaan tappiin vältellä... ja jos ei hyödynnä tappioita vielä tänä vuonna, niin on taas ensi vuonna aikaa ne hyödyntää jne..

Mut pitää yrittää hyödyntää tappiot ainakin jossain välissä - jos ei tämän vuoden verotukseen, niin ensi vuoden.
Käsittääkseni isossa kuvassa ei varmaan kuitenkaan ole väliä, milloin tappiot realisoi - kunhan niitä ei päästä vanhenemaan? Kun pitäähän ne verot kuitenkin maksaa joskus, vaikkakin on varmaan totta että mitä kauemmas sitä lykkää, sitä enemmän on käytettävissä korkoa korolle ilmiötä.
 
Mikäs helvetin läppä tämä on, että Omaverosta ei enää saa kuluvan vuoden verokorttia?

Verokortti 2022
Verokorttia ei saa enää OmaVerosta.
Verokortin voi tehdä puhelimitse tai verotoimistossa 30.12.asti.

En ala soittelemaan mihinkään. Täytyy vissiin heittää 2/3 koko vuoden palkasta jollain hatusta revityllä prosentilla ja katsoa miten keväällä käy. :facepalm:
 
Kyllä se veroprosenttilaskuri toimii edelleen jos itse itsellesi olet palkkaa maksamassa niin saat desimaalitkin kohdalleen.
 
Tammikuullekaan ei meinaa saada uutta korttia. Normaalistihan ne tulee laskennan jälkeen automaattisesti, mutta nyt on 8.12. lähetetty hakemus edelleen odottamassa käsittelyä. Ei kiinnostaisi maksaa 5 prosenttiyksikön edestä liikaa veroa tammikuussa kun rahalla olisi oikeaa käyttöä.
 
Kyllä se veroprosenttilaskuri toimii edelleen jos itse itsellesi olet palkkaa maksamassa niin saat desimaalitkin kohdalleen.
Toki ja sillä jonkun prosentin sainkin arvottua. Sinne vain pitää käsin syöttää kaikki mikä omaverossa olisi jo valmiina.

Lähinnä ärsyttää, että oikea toiminto on poistettu käytöstä kesken verovuoden. Laitoin asiasta jo palautetta. Eivät varmaan ole edes ajatelleet käyttötapausta, että joku haluaa vielä joulukuun lopussa laskea koko vuoden verotusta uusiksi.
 
Pitäis käydä tän vuoden työhuonevähennys laittamassa mutta en kyllä tuolta omaverosta mistään löydä missä se nykyään on?
löytyhän se sieltä.
 
Tammikuullekaan ei meinaa saada uutta korttia. Normaalistihan ne tulee laskennan jälkeen automaattisesti, mutta nyt on 8.12. lähetetty hakemus edelleen odottamassa käsittelyä. Ei kiinnostaisi maksaa 5 prosenttiyksikön edestä liikaa veroa tammikuussa kun rahalla olisi oikeaa käyttöä.
Ah, no ihmettelinkin miksi ei omakaan verokortti vaan tule tuonne omaveroon.. Tosin tein vasta 17.12. tuon
 
Mitä minä en nyt ymmärrä? Täytän summan kohtaan "Ulkomailta saatujen ansiotulojen määrä koko vuonna" ja laitan täpän kohtaan, että otetaan huomioon veroprosentissa.
-> Menen katsomaan lomakkeen esikatselua, ja veroprosentti ei muutu mihinkään, laitan tuohon kenttään sitten 0 euroa tai 30 000 euroa.

Vasta kun laitan saman summan kohtaan "muut ansiotulot", veroprosentti päivittyy. Vero.fi kuitenkin käskee laittamaan tuohon ulkomailta saatuihin tuloihin jos kyseessä on esimerkiksi Youtube. Siihen saa myös vähennykset eriteltyä, toisin kuin muihin ansiotuloihin. En nyt vain ymmärrä miksi tuo veroprosentti ei muutu.

Edit: Vikatilanne verossa. Joutuu soittamaan ja luettelemaan kaikki verotiedot suullisesti mikäli tarvii tuota kohtaa täytellä.
 
Viimeksi muokattu:
Sijoitusasuntojeni lainoista menee tilihoitokuluja 60 euroa vuodessa. Voiko nämä vähentää verotuksesta? Kun Danskelta kysyin että ovatko nuo 60 euroa ylipäätään niissä ilmoitetuissa koroissa niin Danske osasi heti sanoa että sitä 60 euroa ei voisi mukamas vähentää verotuksessa.
 
Sijoitusasuntojeni lainoista menee tilihoitokuluja 60 euroa vuodessa. Voiko nämä vähentää verotuksesta? Kun Danskelta kysyin että ovatko nuo 60 euroa ylipäätään niissä ilmoitetuissa koroissa niin Danske osasi heti sanoa että sitä 60 euroa ei voisi mukamas vähentää verotuksessa.
Kyllä nuo vähennyksiin kelpaa jos ovat tulonhankkimisvelasta tulevia kuluja.
 
Tuli tuossa jonkin verran kotitalousvähennykseen meneviä kuluja ja mielelläni ottaisin ne nyt alkuvuonna yhdelle tai kahdelle kuukaudelle kokonaisuudessaan. Ainakin yhden kuukauden verot noilla kuittaisi lähes kokonaan. Onnistuuko tuo miten helposti? Voinko tehdä esim nyt ensikuulle verokortin missä ilmoitan vuoden tuloiksi yhden kk tulot jolloin verokorttiin tulee prosentiksi nolla ja sitten vaan loppuvuodeksi uusi verokortti johon ne vähennykset jotka tasapainottaa tämän yhden kuukauden 0 veroprosentin?
 
Tuli tuossa jonkin verran kotitalousvähennykseen meneviä kuluja ja mielelläni ottaisin ne nyt alkuvuonna yhdelle tai kahdelle kuukaudelle kokonaisuudessaan. Ainakin yhden kuukauden verot noilla kuittaisi lähes kokonaan. Onnistuuko tuo miten helposti? Voinko tehdä esim nyt ensikuulle verokortin missä ilmoitan vuoden tuloiksi yhden kk tulot jolloin verokorttiin tulee prosentiksi nolla ja sitten vaan loppuvuodeksi uusi verokortti johon ne vähennykset jotka tasapainottaa tämän yhden kuukauden 0 veroprosentin?
Riippuu ihan työnantajan palkanlaskennasta millaiseen kikkailuun suostuvat mutta kyllähän tuo täysin mahdollista on.
 
Riippuu ihan työnantajan palkanlaskennasta millaiseen kikkailuun suostuvat mutta kyllähän tuo täysin mahdollista on.

Lähinnä verottajan kannalta mietin että tuleeko jotain sanomista, etenkin kun vero.fi vaatii syyn miksi "tulot putoaa" noin radikaalisti. tuskin meillä palkanlaskija edes vilkaisee noihin kortteihin vaan taitavat mennä automaatiolla kun niitä voi vaan pudotella infran kautta kansioon.
 
Eipä sen pitäisi työnantajalle/palkanlaskennalle kuulua mitenkään. Naputtelee mieleiset arvot omaveroon ja jos verottaja lähettää kortin niin sillä selvä. Tullut itsekkin useasti "lainattua" rahaa tuolla tavalla eikä siitä mitään ongelmaa ole tullut (jos ei kovia mätkyjä seuraavana syksynä lasketa).
 
Eipä sen pitäisi työnantajalle/palkanlaskennalle kuulua mitenkään. Naputtelee mieleiset arvot omaveroon ja jos verottaja lähettää kortin niin sillä selvä. Tullut itsekkin useasti "lainattua" rahaa tuolla tavalla eikä siitä mitään ongelmaa ole tullut (jos ei kovia mätkyjä seuraavana syksynä lasketa).

Työnantajan, tai palkanlaskennan, ainut tehtävä on "laskea" palkka. Ja vähentää siitä TYEL ja sun muut sos. maksut. Jos ei verokorttia ole, niin menee se 60%. Jos/kun on se verokortti, niin hehän toimivat sitten sen perusteella.

Olet siis oikeassa jnejne.

Periaattessa (ja käytännössäkin) saa kyllä 0% verokortin vaikka >100000€ tuloilla. Pitää vain sitte maksaa verot jälkikäteen :)
 
Kuinkas se oikein meneekään, että jos ostat yksityishenkilönä yksityiseen käyttöön luottokortilla USA:sta $20:lla tallennustilaa (sähköisen palvelun osto EU-alueen ulkopuolelta), niin pitääkö tästä ostoksesta laskea ja maksaa erikseen ALV 24% Suomen verottajalle ?
 
Pitää maksaa.



Mutta eikös tuossa vero.fi oppaassa sanota päinvastoin ?

"Jos ostaja on kuluttaja, arvonlisäveron tilittämisestä vastaa palvelun myyjä."

Yritin katsella omavero.vero.fi palvelustakin oma-aloitteisten verojen maksun kohdalta asiaa, mutta en ollut löytävinäni sieltä sopivaa verolajia tälläistä tapausta varten, että joku "jippo" tässä ALV:n maksamisesa yksityishenkilöiden kohdalla nyt taitaa olla...
 
Viimeksi muokattu:
Mutta eikös tuossa vero.fi oppaassa sanota päinvastoin ?

"Jos ostaja on kuluttaja, arvonlisäveron tilittämisestä vastaa palvelun myyjä."

Yritin katsella omavero.vero.fi palvelustakin oma-aloitteisten verojen maksun kohdalta asiaa, mutta en ollut löytävinäni sieltä sopivaa verolajia tälläistä tapausta varten, että joku "jippo" tässä ALV:n maksamisesa yksityishenkilöiden kohdalla nyt taitaa olla...

Kommentti oli oikein ja sinäkin olet oikeassa.

Nykyisin EU:n ulkopuolelta EU-alueelle myytävien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden myynnistä yksityishenkilöille pitäisi EU-lainsäädännön mukaan periä asiakkaan sijainnin mukainen ALV. Tämän keräämisestä ja tilittämisestä on aina vastuussa myyjä, ei koskaan ostaja.

Kokonaan toinen asia on se, tapahtuuko näin oikeasti. Moni pienempi esim. USA:lainen firma ei ole lainkaan tietoinen tällaisesta EU:n säännöstä, tai vaikka heillä olisi siitä tieto, ei heitä kiinnosta sitä noudattaa, koska ei EU:lla ole mitään voimaa pakottaa näitä kokonaan muualla toimivia firmoja keräämään ALV:tä asiakkailtaan.

Eli lopputuloksena: Kuluttajana sinun ei tarvitse itse asiasta murehtia. Myyjä veloittaa sen jos on veloittaakseen. Jos ei niin se ei ole sinun ongelmasi.
 
Pääomatulojen (osakkkeet) vähennyksistä: voiko työtön vähentää kännykän maksun kuukausimaksut vuodelta 2022? Ja liittymänmaksut. Mitä hittoa kituuttaa rahaa säästäen paskaliittymällä jos nämä on verovähennyskelpoista kelle vain?

Mitenkäs tilattu M.2-levy tietokoneeseen. Pöytäkone vuodelta 2019 voiko sitä vielä vähentää kun ei ole kolmeen vuoteen vähentänyt?

Vai onko näillä vähennyksillä edes väliä nyt vuodelle 2022 kun lähinnä tappiota tuli tänä vuonna? Mutta toki ottaisin lisää hyvitystä seuraaville vuosille jos se on mahdollista varsinkin kun 2021 tuli maksettua isoja mätkyjä turhaan kun ei älynnyt vähennyksiä/tappiolla myyntejä tehdä.
 
Pääomatulojen (osakkkeet) vähennyksistä: voiko työtön vähentää kännykän maksun kuukausimaksut vuodelta 2022? Ja liittymänmaksut. Mitä hittoa kituuttaa rahaa säästäen paskaliittymällä jos nämä on verovähennyskelpoista kelle vain?

Mitenkäs tilattu M.2-levy tietokoneeseen. Pöytäkone vuodelta 2019 voiko sitä vielä vähentää kun ei ole kolmeen vuoteen vähentänyt?

Vai onko näillä vähennyksillä edes väliä nyt vuodelle 2022 kun lähinnä tappiota tuli tänä vuonna? Mutta toki ottaisin lisää hyvitystä seuraaville vuosille jos se on mahdollista varsinkin kun 2021 tuli maksettua isoja mätkyjä turhaan kun ei älynnyt vähennyksiä/tappiolla myyntejä tehdä.

Vastaaan vain tuohon ”kituuttamiseen” ... Koska kaikki vähennykset on X-tulosta, ei X-verosta. Satasan lisäkulu pääomatulojen hankkimiseksi antaa palautuksena sen 30 euroa (tai 34 euroa jos niitä pääomatuloja on yli 30000 euroa vielä sen vähennyksenkin jälkeen, ja jotain siltä ja väliltä jos ollaan tuossa reunalla). Loput 66–70 euroa on silti omasta taskusta. Eli, se lisäkulu ei ole läheskään ilmainen, vaan siinä on vaan se ”30 prosentin alennus”, jos siis kulu on hyväksyttävä tulonhankkimiskulu. Muutoin sitä ei toki voi lainkaan vähentää.

Ja, jos ei ole X-tuloa, niin ei ole myöskään nyt vielä mistä vähentää.

Verottaja osannee kertoa mikä on hyväksyttävä kulu, mutta vähän nyt kuulostaa siltä, että ensin kannattaa katsoa ohjeita myös hieman ihan itse siitä mikä on hyväksyttävä kulu.
 
Pääomatulojen (osakkkeet) vähennyksistä: voiko työtön vähentää kännykän maksun kuukausimaksut vuodelta 2022? Ja liittymänmaksut. Mitä hittoa kituuttaa rahaa säästäen paskaliittymällä jos nämä on verovähennyskelpoista kelle vain?

Mitenkäs tilattu M.2-levy tietokoneeseen. Pöytäkone vuodelta 2019 voiko sitä vielä vähentää kun ei ole kolmeen vuoteen vähentänyt?

Lainaus Verohallinnon ohjeesta: "Pääomatuloista tehtävät vähennykset"

"Pääomatuloista vähennettäviä tulonhankkimismenoja voivat olla esimerkiksi
  • puhelinkulut
  • atk-kulut, kuten tietokone tai nettiyhteys
  • ammattikirjallisuuden hankkimisesta syntyneet kulut.
Kulujen täytyy liittyä tulojen hankkimiseen, esimerkiksi sijoitustoimintaan.

Myös työhuonevähennyksen voi tehdä pääomatuloista. Vähennyksen määrään vaikuttaa se, onko kyseessä päätoiminen tulonhankkimistoiminta vai satunnaisten sivutulojen hankinta.

Jos kulut liittyvät arvopapereiden, arvo-osuuksien tai vastaavan omaisuuden hoitoon ja säilyttämiseen, kuluista vähennetään 50 euron omavastuu. Veroilmoitukseen kulut merkitään täysimääräisenä omavastuu mukaan lukien.
" (LÄHDE)

Ohjeessa "Mitä kuluja ei voi vähentää verotuksessa?" on kuitenkin tarkennettu, että "tavanomaisten kodin laitteiden hankintamenot (esim. puhelimet, kamerat, televisiot), vaikka laitteita osittain käytettäisiinkin tulonhankinnassa" eivät ole vähennyskelpoisia. Elinkeinoharjoittajille on erillinen ohje. (LÄHDE)

Puhelinliittymä menee taas edellä mainittujen vähennyskelpoisten puhelinkulujen alle. Pääomatulojen kohdalla on pääsääntöisesti samat vaatimukset näytön osalta asian X käytöstä tulonhankkimistoimintaan eli jos on kyse satunnaisista sivutuloista niin vähentää saa 50 % kulusta X ja jos kyse on päätoimisesta sijoitustoiminnasta tai huomattavien sivutulojen hankinnasta (esim. tuhansia euroja) niin silloin varmaan 100 % vähennyskin voisi mennä läpi. (LÄHDE)

Eli lyhyesti, puhelimen osarit eivät ole vähennyskelpoisia henkilöverotuksessa (työttömällä ei-yrittäjällä), toiminimiyrittäjällä esim. taas ovat, mutta vähennys tehdään silloin elinkeinotoiminnan tuloksesta, ei ansio- tai pääomatuloista. Liittymästä voi lähtökohtaisesti vähentää 50% pääomatulojenhankkimismenoina jos on näyttöä sijoitustoiminnasta. M.2 levyä tietokoneeseen vuodelta 2019 ei voi vähentää enää vuoden 2022 tai 2023 verotuksessa. Jos hankinnalla on ollut selkeä yhteys tulonhankkimistoimintaan (ansiotulot tai pääomatulot) hankinnan verovuonna, voidaan silloin hakea verotuksen oikaisua (käsittelyaika on sen 12kk).

Vai onko näillä vähennyksillä edes väliä nyt vuodelle 2022 kun lähinnä tappiota tuli tänä vuonna? Mutta toki ottaisin lisää hyvitystä seuraaville vuosille jos se on mahdollista varsinkin kun 2021 tuli maksettua isoja mätkyjä turhaan kun ei älynnyt vähennyksiä/tappiolla myyntejä tehdä.

Pääomatuloista tehtävät vähennykset huomioidaan myös siinä tapauksessa, että verovuoden kokonaistulos pääomatulojen osalta on tappiollinen. Myyntitappio kuitenkin huomioidaan vain siinä tapauksessa, että omaisuuden (esim. osakkeet & rahastot) luovutushinnat ovat olleet verovuoden aikana yhteen yli 1000 euroa.

"Omaisuuden myynnistä tai muusta luovutuksesta syntyneet tappiot vähennetään kaikista pääomatuloista.

Jos sinulla ei ole lainkaan pääomatuloja tai pääomatuloja on vähemmän kuin vähennettäviä myyntitappioita, vähennys siirtyy seuraaville viidelle vuodelle. Myyntitappion perusteella et voi saada alijäämähyvitystä ansiotulojen verotuksessa.

Pieniä myyntitappioita ei voi vähentää. Vähennystä ei saa, jos verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut hankintamenot ovat enintään 1 000 euroa.

Jos pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä on enemmän kuin pääomatuloja, syntyy alijäämä.

Jos ansiotulojen verot eivät riitä tämän alijäämän vähentämiseen eli alijäämähyvityksen tekemiseen, verotuksessa vahvistetaan pääomatulolajin tappio. Tappio vähennetään seuraavien 10 verovuoden aikana pääomatulosta sitä mukaa kuin pääomatuloa syntyy.
" (LÄHDE)

EDIT: Korostettu suorat lainaukset.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
260 388
Viestejä
4 519 743
Jäsenet
74 619
Uusin jäsen
k(n)fidens

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom