- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 22 250
Jotain järkeä nyt näihin teorioihin. Polttoaineräjähdys ei saa aikaiseksi tuollaista tuhoa ja toisekseen se junahan syttyi/räjähti vasta pääräjähdyksen jälkeen.Näistä "mikä räjäytti sillan"-hypoteeseista tulee helposti liian monimutkaisia ja niissä on liian monia liikkuvia osia / asioita jotka voivat mennä vikaan.
Nähdäkseni yksinkertaisin selitys on, että oli vain yksi pienehkö pommi junan polttoainevaunussa. Räjähdys oli niin "näyttävä", että sen täytyi olla enimmäkseen polttoaineräjähdys.
Itse pommi oli varustettuna ajastimella. Radiosignaaleissa olisi häirinnän mahdollisuus. Ajastin oli mahdollisimman suurella todennäköisyydellä asetettu laukeamaan sillan kaariosan kohdalla, jossa jänneväli on pisin ja korjaaminen vaikeinta. Kovin kauas siitä ei jääty ja tuossakin kohtaa rakenteelliset vauriot ovat isoja.
Viereisen ajoradan kansi on paikallaan vain painovoimaisesti. Räjähdyspaine heijastui vedestä, nosti sen ylös ja pudotti pois paikaltaan.
Tämäkin video viittaa sillan alapuolelta tulevaan räjähdykseen:
Siis epäilet sitä että kestävät, vai epäilet että eivät kestä?Jaaha siellä meinataan koittaa josko ensimmäinen juna pääsisi raiteita pitkin.. Saapa nähdä kestääkö raiteet tuollaista,itse kyllä epäilen että raiteet kestää.
Siellä on rakenteellista vauriota niin paljon, että minä arvelen ettei se silta kestä. Tai ettei kestä ainakaan kovin pitkään.
Arvelen myös että tuo on Venäjän vääristeltyä propagandaa, jolla pyritään rauhoittelemaan omaa kansaa.
Edit.
Ei tuo ihan terveeltä näytä ja melko varmasti palo on jatkunut vielä pitkään kuvan ottamisen jälkeen. Tuossa on varmaan kahdet raiteet vierekkäin(?), eli teoriassa taaimmaiset voisivat olla paremmassa kunnossa. Teräksen palon aikana menettämä lujuus palautuu pääosin jäähtymisen myötä, mutta itse sillan betonirakenteen kestävyys tulipalon jälkeen lienee tuossa se suurempi ongelma.
3.2.1 Teräsbetoni
Betoni on palamaton materiaali, joka on teräkseen verrattuna hyvin epähomogeenistä ja hitaasti lämpenevää. Lämmönvastustuskykyä käytetäänkin betonirakenteissa hyödyksi suojaamaan raudoitteita palon aikana kuumenemiselta mahdollisimman pitkään. Tällöin valitaan suojabetonille tietty paksuus, joka antaa raudoitteille eristävän suojan siihen asti, että lämpö leviää syvemmälle rakenteeseen. Yleisen mielipiteen mukaan raudoitteet tulisi suojata altistumiselta yli 300 °C:een lämpötiloille. (Fletcher et al. 2007, s. 37–38, 43.) Betonin käyttäytyminen palossa ei kuitenkaan aina ole niin yksiselitteistä, vaan betonin halkeilu ja muut myöhemmin selitettävät ilmiöt saattavat altistaa raudoitteet lämmölle jo palon varhaisemmissa vaiheissa.
Teräsbetonirakenteet voivat menettää lujuuteensa ja sortua palossa monella eri tavalla. Esimerkiksi kuormitetussa laatassa kuumentuneet teräkset voivat menettää lujuutensa, minkä seurauksena on laatan taipuma tai vetolujuuden pettäminen. Toiseksi raudoitteiden ja ympäröivän betonin välinen palossa heikentynyt tartunta voi pettää aiheuttaen betonin vetolujuusmurtuman. Kolmanneksi voi tapahtua puristuslujuusmurto puristusvyöhykkeellä, mikä liittyy betonin lämpötilariippuvaan puristuslujuuden häviöön kyseisellä alueella. (Fletcher et al. 2007 mukaan, s. 40.)
Viimeksi muokattu: