Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Eikö tämä ole sama kuin diafilmillä: ei kestä ylivalotusta juuri yhtään? Tämä ei oikeastaan ole kovin yllättävää, koska digikamera muodostaa tavallaan suoraan positiivikuvan diafilmin tapaan. Kun pikselin elektronikaivo on täynnä, niin se on täynnä.Digillä on nykykennoilla jo Canonillakin varjoalueen dynamiikka sitten filmiä edellä, siitä ei pääse mihinkään että kolme aukkoa alivalotettu nega on pilalla. Yläpäässä digin kolme aukkoa yli taas on ihan hirveän näköinen kun ala on pelkkää valkoista reikää siinä missä siellä on filmillä vielä hyvin sävyjä, helpottaa kovakontrastisissa tilanteissa kun voi valottaa oikeasti varjojen mukaan.
Missä nykyään saisi tehtyä (väri-)kinonegasta laadukkaita suurennoksia edes kymppikuvien kokoluokassa (tai vähän yli)?Kinofilmi on tyhjä arpa jos laatua hakee eikä vain fiilistele, hyvällä optiikalla hienorakeisesta negasta saa siitäkin kyllä 100x suurennoksen tehtyä josta ei terävyyttä puutu vaan näytöllä 100% suurennoksia skanneista katseleville se ei passaa.
Perus kymppikuvaan ei paljoa enempää tarvita, riippuen printtiprosessista 1,5-2.2mp on tarpeeksi ja ylimenevä "hukkuu" alaspäin skaalaukseen. Selkärangasta tulee edelleen 20x30cm printin pidemmän sivun mitta 3543px 300dpi printtiresoluutiolla kun isommasta ei ollut käytettävässä prosessissa mitään hyötyä enkä ole nytkään mitään radikaalia positiivista muutosta vaikka pikselimäärä olisi vaadittua isompikin. Iso osa digipainoista pyytää matskun oikeassa pikselimäärässä prosessin pikselitiheydellä.Eikö tämä ole sama kuin diafilmillä: ei kestä ylivalotusta juuri yhtään? Tämä ei oikeastaan ole kovin yllättävää, koska digikamera muodostaa tavallaan suoraan positiivikuvan diafilmin tapaan. Kun pikselin elektronikaivo on täynnä, niin se on täynnä.
Missä nykyään saisi tehtyä (väri-)kinonegasta laadukkaita suurennoksia edes kymppikuvien kokoluokassa (tai vähän yli)?
Väittäisinpä, että digilabbikset onnettomine skannausresoluutioineen jouduttivat merkittävästi filmikuvauksen loppua. Esim. tässä Noritsun kai ihan OK skannereita 00-luvun lopulta: normaaliskannaus kinolle 1002 x 1512 px, eli n. 1,5 Mpix.
Vaikka kuvaajalla olisi mikä Leica, ei siitä oikein ole iloa, jos labra vedostaa kuvista epäterävää suttua.
300 dpi kymppikuvassa on juuri sellainen, että riittää valtaosaan (pokkari-)kuvista mutta se syö kaiken hyvästä optiikasta tulevan edun. Pintojen tekstuureista tulee pikselimössöä eikä läheltä katsoen enää erotu yksityiskohtia.Perus kymppikuvaan ei paljoa enempää tarvita, riippuen printtiprosessista 1,5-2.2mp on tarpeeksi ja ylimenevä "hukkuu" alaspäin skaalaukseen.
Suhtaudun lievällä skeptisyydellä halpojen printterien (ja varsinkin halpojen skannereiden) dpi-lupauksiin.Pikselitiheyden kasvattaminen vaatii melko kovia resoluutioita, tuon 20x30 printin kanssa pitäisi monen parin satasen printterin mainostaman 1200dpi tarkkuuden kanssa olla jo yli 130 megapikselin tiedosto
Onko kukaan kuullut väitettä, että omalta pihalta ei saisi kuvata julkisen alueen puolelle, esim. jos siinä menee tie, niin sinne ei saisi kuvata? Itse kuulin väitteen ja kuulosti niin hölmöltä, että pitää oikein tarkistaa voisiko toi pitää paikkaansa. Oma veikkaukseni on, että hän on kuullut väittämän, että julkiselta alueelta ei saa kuvata toisen yksityistä pihaa kun se on kotirauhan piirissä ja jotenkin ajan kuluessa kääntänyt aseltelman päässään toisinpäin.
Kaikkea siellä pihalla saa kuvata, mikä näkyy kadulta. Pihalla olevia ihmisiä ei saa kuvata ilman lupaa.Onko kukaan kuullut väitettä, että omalta pihalta ei saisi kuvata julkisen alueen puolelle, esim. jos siinä menee tie, niin sinne ei saisi kuvata? Itse kuulin väitteen ja kuulosti niin hölmöltä, että pitää oikein tarkistaa voisiko toi pitää paikkaansa. Oma veikkaukseni on, että hän on kuullut väittämän, että julkiselta alueelta ei saa kuvata toisen yksityistä pihaa kun se on kotirauhan piirissä ja jotenkin ajan kuluessa kääntänyt aseltelman päässään toisinpäin.
Taitaa tuo lähinnä koskea tallentavaa videovalvontaa ja omalla pihallakin siitä tarvitsee ilmoittaa.
Eikös tuo ilmoitus koske vain julkisia alueita?
Tälläinen tuli minilexistä "Omaan pihaan kohdistuvasta kameravalvonnasta ei tarvitse ilmoittaa tarroilla eikä kylteillä."
Muistin väärin, tosiaan omalla pihalla ei tarvitse kylttejä, mutta ilmeisesti vieraita tulisi informoida.
Varmaan tuossa sekoitetaan valvontakamerat ja valokuvaamisen keskenään. Kuvaamiseen julkisilla paikoilla ei tarvitse lupaa, mutta kuvissa ei saa olla mitään henkilöä loukkaava tietoa.
Jos kuvaat katualuetta tallentavalla kameravalvontajärjestelmällä se muodostaa henkilörekisterin, jonka ylläpitäminen vaatii viranomaiselta luvan.
Kerrotko mistäs moisen luvan voi hakea ja miltä viranomaiselta?
Varmista ensin että perusedellytykset täyttyvät. Pikaisella googletuksella en löytänyt tahoa, joka määrittää täyttyvätkö riittävät perusteet rekisterille ja myöntää luvan (seuraava teksti ei koske yksityisalueita):Kerrotko mistäs moisen luvan voi hakea ja miltä viranomaiselta?
Vielä kinofilmin tarkkuudesta. Tuossa yllä (#255) pohdin asiaa teoriapohjalta ja nyt törmäsin norjalaisten tekemään mv-filmi/kehite-vertailuun. Siinä on kuvattu Canon EOS 50mm/1.4-objektiivilla (f/8) samaa asetelmaa eri mv-filmeille ja kehitetty ne eri kehittein. Nega on skannattu Hasselbladin 5600 dpi-skannerilla 48 Mpix-resoluutioon. Kuvauskalusto, filmit ja kehitteet on kenen tahansa harrastajan ulottuvissa, skanneri ei ehkä niinkään.Perus kymppikuvaan ei paljoa enempää tarvita, riippuen printtiprosessista 1,5-2.2mp on tarpeeksi ja ylimenevä "hukkuu" alaspäin skaalaukseen.
Kyllähän sitä detaljia on, mutta jos molemmat pikselimäärät printataan 10x15 cm koossa paperille niin sitä eroa ei normaali katseluetäisyydeltä juuri näeVielä kinofilmin tarkkuudesta. Tuossa yllä (#255) pohdin asiaa teoriapohjalta ja nyt törmäsin norjalaisten tekemään mv-filmi/kehite-vertailuun. Siinä on kuvattu Canon EOS 50mm/1.4-objektiivilla (f/8) samaa asetelmaa eri mv-filmeille ja kehitetty ne eri kehittein. Nega on skannattu Hasselbladin 5600 dpi-skannerilla 48 Mpix-resoluutioon. Kuvauskalusto, filmit ja kehitteet on kenen tahansa harrastajan ulottuvissa, skanneri ei ehkä niinkään.
Esim. tässä Ilford Pan F, tavallinen hidas hienoraefilmi:
n. 1,5cm x 1,5cm aluetta vastaava ote koko kuvasta 1:1 pikselein, D76-kehite:filmPanF
Fotoimport er en spesialbutikk innen foto, med et stort utvalg av blekk og papir, samt analogt materiell og lysutstyr.fotoimport.no
Sama skaalattuna digi-kymppikuvien "1,5 Mpix"-resoluutioon:
Ainakin minusta näyttää siltä, että tässä hukataan merkittävän paljon negalla olevaa kuvainformaatiota. Jos negasta tekee huolellisesti analogisen vedoksen, uskoisin, että ollaan paljon lähempänä tarkkaa skannia kuin suttuista digi-kymppikuvaa.
Tässä vielä hidas erikoisfilmi Adox CMS 20, Adotech-kehitteellä:
Niin, nk. "normaali katseluetäisyydeltä" ...ja "juuri näe". Ongelma onkin siinä, että suttukuvista ei detaljia näe _miltään_ katseluetäisyydeltä. Sen sijaan tarkasta piirrosta ei ole ainakaan haittaa katsoopa kuvaa miten hyvänsä.Kyllähän sitä detaljia on, mutta jos molemmat pikselimäärät printataan 10x15 cm koossa paperille niin sitä eroa ei normaali katseluetäisyydeltä juuri näe
300 vs 600dpi printin eron kymppikuvassa näkee luupilla. Normaalin pikalabran tekemien kymppikuvien ja kunnon printterillä tehtyjen kuvien välisen eron näkee kyllä paljaalla silmällä, mutta se ei ole tiedoston resoluutiosta kiinni vaan siitä kuvakioskin surkeasta printteristä. Tyypillisesti nuo 10-30cm pidemmän sivun suurennokset meni (ja menee vieläkin) sen halvimman massavalmistuksen kautta ja isommat sitten erillisellä koneella.Niin, nk. "normaali katseluetäisyydeltä" ...ja "juuri näe". Ongelma onkin siinä, että suttukuvista ei detaljia näe _miltään_ katseluetäisyydeltä. Sen sijaan tarkasta piirrosta ei ole ainakaan haittaa katsoopa kuvaa miten hyvänsä.
Jos tuntuu siltä, että "kino ei tarjoa mitään", niin joka tapauksessa on syytä tarkistaa oma filmistä-kuvaksi prosessi. Vika ei ehkä ole kuvaajassa, eikä kamerassa, eikä filmissä vaan kämälaatuisessa digitoinnissa. Eikä tämä koske vain kinoa vaan keskikoostakin saa laadukkaalla optiikalla enemmän irti.
Tämä "1,5 Mpix" on asia, joka alkoi sylettää ihan oikeasti. En ole yli kymmeneen vuoteen kuvannut ainoatakaan kinorullaa, kun teetetyistä kuvista ei vain tule kunnollisia teki mitä hyvänsä. Kaapissa on mm. Zeissin 135mm -prime, jonka ostin kun epäilin, että Tamronin zoomi on varmaan pehmeä. Eipä auttanut.
Sitä kyllä ihmettelen, että miten valokuvausala on voinut hyväksyä tällaisen vedostuslaadun pilaamisen. Ei valokuvaus ole pelkkää taidetta vaan se on myös tekniikkaa, ja yleensä tekniikan ammattilaisilla on vahva ammattiylpeys: asiakkaille toimitetaan kunnollista eikä kuraa. Ei kai suttuinen kuvanlaatu ei ole taiteessakaan mikään itsetarkoitus?
En ole Nikon-kuvaaja, mutta henkilökohtaisesti pitäisin Z-sarjaa itsestäänselvänä valintana peilittömyyden takia, paljon mukavampi käyttää ja kuvata. Toki jos vierastaa täysin optisen etsimen puutetta, niin peilillinen on sit sopiva.onko tosta Z sarjasta joku merkittävä etu vrt. D sarjan uudemmat.
Miksi optinen etsin olisi huonompi/parempi? Onko peilillisessä parempi tarkkuus silmille kun kuvaa? Onko manuaalitarkennuksessa eroja jne.En ole Nikon-kuvaaja, mutta henkilökohtaisesti pitäisin Z-sarjaa itsestäänselvänä valintana peilittömyyden takia, paljon mukavampi käyttää ja kuvata. Toki jos vierastaa täysin optisen etsimen puutetta, niin peilillinen on sit sopiva.
On se pimeässä/hämärässä vielä parempi kun ei mene ruvelle ja hidastu. Noissa pro-luokan peilittömissä ei enää kyllä kaukana olla, mutta taustavalaistu paneeli on aina vähän tympeä silmille pimeässä. Muutoin se elektroninen etsin on kaikin puolin parempiMiksi optinen etsin olisi huonompi/parempi? Onko peilillisessä parempi tarkkuus silmille kun kuvaa? Onko manuaalitarkennuksessa eroja jne.
Miksi optinen etsin olisi huonompi/parempi? Onko peilillisessä parempi tarkkuus silmille kun kuvaa? Onko manuaalitarkennuksessa eroja jne.
Mulla on Wanhahkoksi laskettava Nikon D700& Nikon D7000.
Objektiiveja on toki nivaska. Jos jos jos päivittää Nikon Z:n niin mites noi linssit toimii adapterien kanssa (AF:t, ei AF-S) ja onko tosta Z sarjasta joku merkittävä etu vrt. D sarjan uudemmat. Ollut vähän harrastus tauolla niin pudonnut kelkasta.
Drinkkeri tossa vastaskin mahdolliset haitat. Itse pidän niitä niin vähäisenä, ettei kallistais omaa valintaa enää peilien puoleen. Peilitön mahdollistaa korkeamman kuvausnopeuden ja usein noissa peilittömissä on parempia tarkennusominaisuuksiakin. Mä kuvaan usein yöllä, eikä esim. Canonin R-sarjan etsimet enää aiheuta häiriötä. Oikeastaan päin vastoin, erittäin pimeellä voi tilapäisesti veivata isoa korkealle ja nähdä etsimestä paljon enemmän kuin paljaalla silmällä, eli voi lukita tarkennuksen helposti ja laskea valotuksen normaalitasolle. Manuaalitarkennuksessa en ole sen enempiä huomannut haittoja, ite käytän focus peakingia niin näkee aina helposti koska on tarkennus kohdillaan manuaalilla, mikä olis (tietääkseni) astetta hankalampaa optisella etsimellä.Miksi optinen etsin olisi huonompi/parempi? Onko peilillisessä parempi tarkkuus silmille kun kuvaa? Onko manuaalitarkennuksessa eroja jne.
Millään kameralla manuaalitarkennuksessa ei ole eroa, koska se tarkentava koneisto on kuvaaja itse.
Nikonin FTZ adapteri toimi hyvin AF-S objektiivinen kanssa, mutta adapterissa ei ole AF moottoria, minkä takia AF objektiivit toimii käsittääkseni vain käsitarkenteisina.
Kyllähän se tuntuu lompakossa kun joutuu objektiivit ostamaan. Ite ostin suosiolla canonin puolella uudet RF-sarjalaiset obiskat kun EF-sarjaa ei enää kehitetä ja peilillisten kameroiden kehityskin loppui. Kirpaisihan se laittaa n.10k€ pelkkään lasiin heti alkuun, mut eipä tartte ihan heti olla päivittämässä niitä.Oma viimeisin kokemus peilttömistä on samalta ajalta mistä noi kameratkin on. Niissä oli lagia. Hyvä jos nykytekniikalla sekin on saatu pois. Ja no...mulla on AF linssejä melkoinen nippu. Eli ne menis sitten vaihtoon kans. Mut halvemman pään Z kyllä houkuttas, onhan tässä nyt kohta 15v edellisestä päivityksestä pl. linssit.
Kyllähän se tuntuu lompakossa kun joutuu objektiivit ostamaan.
Nikonilla vähän sama asia, eivät kehitä enää peilillä olevia uusia kameroita,
Yksi likinäköisyyden sivuvaikutus on, että ilman laseja pystyy katsomaan lähelle, ja silloin näkee myös detaljeja hitusen enemmän kuin puolen metrin etäisyydellä. Pystyy esim. lukemaan setelien mikropainatukset. Usko nyt, että digiprintit näyttävät oikeasti epäteräviltä vanhoihin analogiprintteihin verrattuna.300 vs 600dpi printin eron kymppikuvassa näkee luupilla.
Arvaat varmaan paljonko näitä pikalabroja on tullut käytettyä.Normaalin pikalabran tekemien kymppikuvien ja kunnon printterillä tehtyjen kuvien välisen eron näkee kyllä paljaalla silmällä, mutta se ei ole tiedoston resoluutiosta kiinni vaan siitä kuvakioskin surkeasta printteristä.
Jos linssit on menossa vaihtoon, niin katsoisin myös Fujin tarjonnan.Oma viimeisin kokemus peilttömistä on samalta ajalta mistä noi kameratkin on. Niissä oli lagia. Hyvä jos nykytekniikalla sekin on saatu pois. Ja no...mulla on AF linssejä melkoinen nippu. Eli ne menis sitten vaihtoon kans. Mut halvemman pään Z kyllä houkuttas, onhan tässä nyt kohta 15v edellisestä päivityksestä pl. linssit.
Jos linssit on menossa vaihtoon, niin katsoisin myös Fujin tarjonnan.
Toki näin mutta oleellista kai on se, että merkissä pysyminen ei välttämättä tuo kovin paljon lisäarvoa, jos kaapissa oleva optiikka on menossa vaihtoon oleellisilta osilta.Jos meinaa merkkiä vaihtaa, niin mielestäni silloin kannattaa tehdä katselmus jokaisen valtamerkin tuotteisiin, siinä hintaluokassa jonka meinaa laitteistoon laittaa.
Toki näin mutta oleellista kai on se, että merkissä pysyminen ei välttämättä tuo kovin paljon lisäarvoa, jos kaapissa oleva optiikka on menossa vaihtoon oleellisilta osilta.
Hiipuvan formaatin optiikasta tuskin saa jälkimarkkinoilla kunnon hintaa, niin voisi olla järkevää päivittää runko tuoreimpaan ja katsoa rinnalle avoimesti jotain muuta. Ainakin itse olen sitä mieltä, että oldskool-järkkärillä hyvällä optisella etsimellä on mukava kuvata ja suurin ongelma on rohjakkeen raahaamisessa mukana. Rinnalla voisi toimia joku hyvin kompakti, jopa MFT-paketti.
Silmälasien kanssa sähköiset etsimet ei oikein tunnu toimivan hyvin. Vaikka ei olisi jatkuvaa tarvetta, niin kannattaa kokeilla miten toimii aurinkolasien kanssa.
Kannattaa tietenkin lähteä omista tarpeista. Jos kalusto on palvellut riittävän hyvin yli vuosikymmenen, niin on syytä pohtia sitäkin paljonko toimivaa pakkaa kannattaa sekoittaa pelkästä päivittämisen ilosta. Saako uudella kameralla paikattua kuvaamista haittaavia toiminnallisuuden puutteita tai saako sillä kokonaan uusia kykyjä?
Still-kuvaukseen järkkäreistä tuli monella tapaa "riittävän" hyviä 2010 tienoilla. Lisäpikseleitä on vaikea käyttää hyödyksi, ellei teetä todella suuria kuvia. Esim. Ifolorin 20x30 @400dpi on 16 Mpix mutta 13x19@300dpi vain 3,4 Mpix.
Pitkään askarruttanut asia.. Käytän vallan Capture One ohjelmistoa, koska sen sai vielä ostettua täysin omaksi jokin aika sitten. Nyt käyttänyt windows konetta ja mietinkin, että onko windows ja macbookin kansiorakenne samanlainen? Eli käytän vallan "sessioista" capture onessa ja jos siirtyisin macbookin käyttäjäksi, niin voisinko vain varmuuskopiot siirtää macbookille ja sessiot toimisivat kuin ennenkin? Jos jollain olisi tästä kokemusta.
onko windows ja macbookin kansiorakenne samanlainen?
Koska helpompi sitten jos haluaa jatkaa. Viikon saat kuitenkin ilmaiseksi.
Varjot on jo tukossa vasemmalla puolen (ja mustissa kukkapurkeissa), joten kehitys on valotuksen suhteen melko oikein. Kontrastiton tuo vähän on keskisävyissä, mutta voi hyvin olla filminkin ominaisuus. Puskemalla filmi aukkoa-kahta korkeammalle herkkyydelle saa kontrastia negaan vaikka kuinka, mutta itse tekisin sen paperille vedostusvaiheessa sopivalla 0-5 -valotuksella jos täysin analogisesti mennäänTulipa pitkästä aikaa koeponnistettua filmipohjainen "kuvatehdas". Tässä skannattu kuva (300 dpi):
Ja pari detaljia 1200 dpi
Kuva jäi vähän harmaaksi, eli varjot ei oikein mene syvän mustiksi. Miten tätä voisi korjata? Jyrkempää kontrastia vedostukseen vai olisiko vain pitänyt kehittää kuvaa pidempään?
Kiitos tiedosta. Jostain syystä aloin kammoksumaan "import /export catalog" ominaisuuksia Lightroomin takia, kun oli muutamia kertoja vaikeuksia saada vanhoja säätöjä palautettua. En muista enää mikä siinä sitten lopuksi oli vialla käyttäjän lisäksi. Mutta ihastuin tuohon Capture Onen "session" ominaisuuteen helppouden takia. Kun raahaa sen työstettävän kansion varmuuskopiosta esim. kuvakansioon, niin ei tarvitse kuin Capture Onesta valita "open session" ja valita sieltä se kansion sisäinen tiedosto, mikä pitää säädöt yms tiedot sisällänsä.Ei ole. Eli "export catalog" kautta uuteen koneeseen.
Kiitos tiedosta. Jostain syystä aloin kammoksumaan "import /export catalog" ominaisuuksia Lightroomin takia...
Myös linssin optinen "formula" vaikuttaa kontrastiin. Millä lasilla kuvasit? Muista myös, että korkea kontrasti ei ole mikään hyvän valokuvan peruspiirre. Minusta kyseisessä kuvassa on pehmeän kontrastin myötä rauhallinen tunnelma.Varjot on jo tukossa vasemmalla puolen (ja mustissa kukkapurkeissa), joten kehitys on valotuksen suhteen melko oikein. Kontrastiton tuo vähän on keskisävyissä, mutta voi hyvin olla filminkin ominaisuus. Puskemalla filmi aukkoa-kahta korkeammalle herkkyydelle saa kontrastia negaan vaikka kuinka, mutta itse tekisin sen paperille vedostusvaiheessa sopivalla 0-5 -valotuksella jos täysin analogisesti mennään
Kokemusta ei tuollaisesta siirtymästä valitettavasti ole, joten saatan olla väärässä, mutta mielestä Capture Onen sessiot ovat kokonaan kansiopohjaisia. Taisi riippua Capture Onen asetuksista muodostaako se "sidecarit" joka tiedostolle vai jonkun keskitetyn tiedoston, mutta session tietoja se ei tallenna siihen yhteen suureen emo-Catalogiin - se on juuri sessioiden idea, että pysyvät erillään.Kiitos tiedosta. Jostain syystä aloin kammoksumaan "import /export catalog" ominaisuuksia Lightroomin takia, kun oli muutamia kertoja vaikeuksia saada vanhoja säätöjä palautettua. En muista enää mikä siinä sitten lopuksi oli vialla käyttäjän lisäksi. Mutta ihastuin tuohon Capture Onen "session" ominaisuuteen helppouden takia. Kun raahaa sen työstettävän kansion varmuuskopiosta esim. kuvakansioon, niin ei tarvitse kuin Capture Onesta valita "open session" ja valita sieltä se kansion sisäinen tiedosto, mikä pitää säädöt yms tiedot sisällänsä.
Pitää tehdä testiä tuon "catalogin" kanssa.
Kiitos tiedosta. Jostain syystä aloin kammoksumaan "import /export catalog" ominaisuuksia Lightroomin takia, kun oli muutamia kertoja vaikeuksia saada vanhoja säätöjä palautettua. En muista enää mikä siinä sitten lopuksi oli vialla käyttäjän lisäksi. Mutta ihastuin tuohon Capture Onen "session" ominaisuuteen helppouden takia. Kun raahaa sen työstettävän kansion varmuuskopiosta esim. kuvakansioon, niin ei tarvitse kuin Capture Onesta valita "open session" ja valita sieltä se kansion sisäinen tiedosto, mikä pitää säädöt yms tiedot sisällänsä.
Pitää tehdä testiä tuon "catalogin" kanssa.
On hyvin mahdollista että filmin tai paperin ominaisuudet eivät ole enää ihan speksien mukaisia. Molemmat on hyvinkin 10 vuotta vanhoja. Filminä Ilford FP4+ ja paperina RC MGIV, ja nämä yksilöt on säilytetty huoneenlämmössä. Kehitteinä oli D76 stock ja PQ universal. On ollut positiivinen yllätys, että nämä on olleet vielä näinkin hyvin hengissä - mutta kaipa nämä olisi syytä käytellä pois.Varjot on jo tukossa vasemmalla puolen (ja mustissa kukkapurkeissa), joten kehitys on valotuksen suhteen melko oikein. Kontrastiton tuo vähän on keskisävyissä, mutta voi hyvin olla filminkin ominaisuus. Puskemalla filmi aukkoa-kahta korkeammalle herkkyydelle saa kontrastia negaan vaikka kuinka, mutta itse tekisin sen paperille vedostusvaiheessa sopivalla 0-5 -valotuksella jos täysin analogisesti mennään
Fujin GA645i rullafilmi-"pokkari" on kyseessä. Ihan perus, ei tuossa ole edes zoomia vaan EBC 60mm/4.0. Kyllä tuolla kontrastiakin saa aikaiseksi. Toisaalta kun kuvausaika oli alkuilta ja taivas kevyessä pilvessä, niin pehmeä kontrasti on varmaan ihan realistinen.Myös linssin optinen "formula" vaikuttaa kontrastiin. Millä lasilla kuvasit? Muista myös, että korkea kontrasti ei ole mikään hyvän valokuvan peruspiirre. Minusta kyseisessä kuvassa on pehmeän kontrastin myötä rauhallinen tunnelma.
FP4 on melko laakea filmi, mitä tulee kontrastiin eli vedostaessa sitten ne ylä- ja alapään sävyt kuntoon. Puhdas musta on mun mielestä harvemmin on se paras tavoite vaan pyrin enemmän jyrkentämään keskisävyjen erotusta. Sanoisin, että negat olis kannattanut kehittää ISO50-80 mukaan niin olisi vanhassa filmissä enemmän jyrkkyyttä.On hyvin mahdollista että filmin tai paperin ominaisuudet eivät ole enää ihan speksien mukaisia. Molemmat on hyvinkin 10 vuotta vanhoja. Filminä Ilford FP4+ ja paperina RC MGIV, ja nämä yksilöt on säilytetty huoneenlämmössä. Kehitteinä oli D76 stock ja PQ universal. On ollut positiivinen yllätys, että nämä on olleet vielä näinkin hyvin hengissä - mutta kaipa nämä olisi syytä käytellä pois.
Paperi ei vaikuta hunnuttuneen kun taivas on liki valkoinen.Onko paperin hyvän valotuksen hakemiseen helppoja keinoja? Tätä toki helpottaisi, jos negat olisivat oikein valotettuja ja varsinkin tasalaatuisesti kehitettyjä. Joskus kokeilin apuna Clas Olsonin luksimittaria.
Miten päin tämä nyt meneekään: jos filmi kehitetään hitaana, kehitysaika on lyhyt ja negat jäävät harmaiksi. Jos kehitetään nopeana, kehitysaika on pitkä ja negoista tulee tummia.FP4 on melko laakea filmi, mitä tulee kontrastiin eli vedostaessa sitten ne ylä- ja alapään sävyt kuntoon. Puhdas musta on mun mielestä harvemmin on se paras tavoite vaan pyrin enemmän jyrkentämään keskisävyjen erotusta. Sanoisin, että negat olis kannattanut kehittää ISO50-80 mukaan niin olisi vanhassa filmissä enemmän jyrkkyyttä.
Valkoinen reunus on vielä valkoisempi, eli ei ole huntua. Ikä on kyllä voinut herkistää papereita.Paperi ei vaikuta hunnuttuneen kun taivas on liki valkoinen.
Yksi kuvaa pehmentävä tekijä lienee diffuusi väripää, ei tarvitse filttereitä.Multigrade-filtterit on se helpoin tapa säätää kontrastia vedostusvaiheessa, näitä saa sarjoina 12 filtterin pakoissa jyrkkyysvälilä 00-5 (näiden välissä sitten puolikkaan välein eri vahvuisia. Mitä pienempi numero sen loivempi kuva, mutta 00 ja 5 on ne yksistään käyttökelvottomat, mutta kahdestaan käytettynä antavat ylivoimaisesti tarkimmat säätömahdollisuudet. Normaali multigradepaperi on jyrkkyydeltään n. 2,5 jos ei käytetä filtteriä.