Valokuvaus, kameroiden käyttö, valokuvien editointi ja muu yleisthreadi valokuvaukseen

Tenba on ihan ok. Sitten esim Shimoda ja Wandrd tarjoavat paremman istuvuuden selkään ja paljon parempaa laatua. Ja ulkonäöllisesti ovat tyyllikkäämpiä, eivät näytä niin kamerarepulta.

En oikein pidä tuosta Shimodan ideasta että irrallinen sisusta, tuntuu tosi tyhmältä idealta. Enkä ole oikein laadustakaan niin vakuuttunut; tänään juuri katsoin erään Shimodan repun review-videota YouTubesta, niin ainakin ompelusaumat eivät olleet kovin laadukkaan oloisia. Tuohon Wandrd:n voisin tutustua kanssa. Toisaalta monestihan ne saman laatukategorian tuotteet (oli sitten kyseessä reppu, kamera, auto, puutarhakone jne) ovat suhteellisen samanlaisa ja erot ovat omissa mielikuvituksissa.
 
Sony 200-600mm 2x telejatke testikuva, samalla myös ilman filtteriä vs filtterin kanssa, en huomaa mitään eroa

 
Mullahan on 16l Tenban kameralaukku, johon olen ollut tyytyväinen. Mutta sen hankin jotta saan kuskattua kameraa pyörälenkeille mukaan; se on nyt käymässä pieneksi muihin tarpeisiin. Kannattaako sitten samantien mennä siihen toiseen ääripäähän eli tyyliin 32 litraseen versioon? Tuo 16l on jäämässä tuohon pyöräkäyttöön; en jaksa kuitenkaan isoa määrää kalustoa ottaa mukaan (pyörälenkeille) kuitenkaan vaikka olisi tuhannen litran laukku.

Entä valmistaja? Mulla on myös toinen Tenba, ns. top loader katuvalokuvausta varten; olen ollut laadullisesti tyytyväinen molempiin Tenboihin. Toisaalta kun ei kokemuksia muista, niin voihan ne muut olla paljon parempia kuin tuo Tenba valmistajana, toisaalta en usko että Tenba olisi kaikkein huonoinkaan. Lisäksi näyttäisi toi 32l tenba axis olevan vielä tarjouksessakin.
Kameralaukuissa on se huono puoli että ne soveltuu huonosti mihinkään muuhun käyttöön ja lopulta niitä on sitten kaapit täynnä eri kokoja. Ainoa ns. "kameralaukku" mitä enää aktiivisesti käytän on 2L olkalaukku, muuten menee tavallinen reppu + cameracube yhdistelmällä. Tällä hetkellä Tomtoc 40L Travel joka on carry-on laukun kokoinen, eli menee hyvin reissussa ja sinne sisälle sopivan kokoinen camera-cube jonne mahtuu kamera ja tarvittavat linssit. Tuo reppu valikoitui siksi että se sopii muodoltaan hyvin noille kamera kuutioille ja avautuu selän puolelta, jolloin repun voi huoletta laskea likaisellekin alustalle ilman että selkä on sen jälkeen kurassa.

Kävellessä kamera roikkuu yleensä vyöllä tai sitten repun hihnassa. (Peak Design Capture Clip ja vyöllä Pro Pad)
 
Kameralaukuissa on se huono puoli että ne soveltuu huonosti mihinkään muuhun käyttöön ja lopulta niitä on sitten kaapit täynnä eri kokoja. Ainoa ns. "kameralaukku" mitä enää aktiivisesti käytän on 2L olkalaukku, muuten menee tavallinen reppu + cameracube yhdistelmällä. Tällä hetkellä Tomtoc 40L Travel joka on carry-on laukun kokoinen, eli menee hyvin reissussa ja sinne sisälle sopivan kokoinen camera-cube jonne mahtuu kamera ja tarvittavat linssit. Tuo reppu valikoitui siksi että se sopii muodoltaan hyvin noille kamera kuutioille ja avautuu selän puolelta, jolloin repun voi huoletta laskea likaisellekin alustalle ilman että selkä on sen jälkeen kurassa.

Kävellessä kamera roikkuu yleensä vyöllä tai sitten repun hihnassa. (Peak Design Capture Clip ja vyöllä Pro Pad)

Siksi juurikin mietin, kun on tuo olkalaukku, 4l kokoinen + 16l reppu pyöräretkiä varten, niin pitäisikö sitten sen vuoksi ostaa se ~32l. ettei tarvitse noita välikokoja enää ostella. Mulle riittäisi pyörälenkille pienempikin, mutta en löytänyt; omaan mielikuvaan reppu on siellä paras; noi kaikki olkalaukut, messenger bagit jne vähän hankalia heiluu jne.
 
Siksi juurikin mietin, kun on tuo olkalaukku, 4l kokoinen + 16l reppu pyöräretkiä varten, niin pitäisikö sitten sen vuoksi ostaa se ~32l. ettei tarvitse noita välikokoja enää ostella. Mulle riittäisi pyörälenkille pienempikin, mutta en löytänyt; omaan mielikuvaan reppu on siellä paras; noi kaikki olkalaukut, messenger bagit jne vähän hankalia heiluu jne.
Mulla on pyöräkäytössä tämmöinen laukku: MTX TRUNKBAG DXP . Tuon kanssa yhteensopiva tarakka, niin on ollut aika helppo kuljettaa kameratarvikkeita. Sisätilassa on yksi vapaasti säädettävä jakaja, joten kamera + varalinssi mahtuu mukavasti, mutta kameraa varten kannattaa jotain tyynyä tms. vuorausta olla tärinöiltä suojaamassa. Tuosta laukusta oli muistaakseni olemassa versio, josta nuo sivulaukut puuttuu, jos niille ei ole käyttöä.

Tässä ratkaisussa pyöräilykäyttöä ajatellen on se hyvä puoli, että ei hiosta niin paljon kun selkä saa vapaasti hengitellä.
 
Mulla on pyöräkäytössä tämmöinen laukku: MTX TRUNKBAG DXP . Tuon kanssa yhteensopiva tarakka, niin on ollut aika helppo kuljettaa kameratarvikkeita. Sisätilassa on yksi vapaasti säädettävä jakaja, joten kamera + varalinssi mahtuu mukavasti, mutta kameraa varten kannattaa jotain tyynyä tms. vuorausta olla tärinöiltä suojaamassa. Tuosta laukusta oli muistaakseni olemassa versio, josta nuo sivulaukut puuttuu, jos niille ei ole käyttöä.

Tässä ratkaisussa pyöräilykäyttöä ajatellen on se hyvä puoli, että ei hiosta niin paljon kun selkä saa vapaasti hengitellä.

Mulla on myös Ortliebin tankolaukku, johon saa laitettua sen halvimman järkkärin mitä mulla on halvan linssin kanssa, mut jos haluaa mennä jonnekkin ns. kuvaamaan kuvaamalla pitänee ottaa enemmän kamaa mukaan, ainakin kolmijalka.
 
En oikein pidä tuosta Shimodan ideasta että irrallinen sisusta, tuntuu tosi tyhmältä idealta. Enkä ole oikein laadustakaan niin vakuuttunut; tänään juuri katsoin erään Shimodan repun review-videota YouTubesta, niin ainakin ompelusaumat eivät olleet kovin laadukkaan oloisia.

Ostin viime syksynä Shimoda Explore V2 35 -nimihirviön kun viimein kyllästyin lomareissulla tunkemaan kameraa päivän fatbikereissulle varavaatteiden ja kahden hengen eväiden ja juomien sekaan vanhaan varustelekan reppuun.
Eli tarve tuli saada paljon tavaraa plus tarvittavat kuvausvälineet mukaan siten että niiden käyttökin olisi jokseenkin sujuvaa. Kun reppu on mukava kantaa ja pitää muotonsa niin tilaa saa olla mieluummin liikaakin.
Itse pidän tuosta irroitettavasta sisuksesta, sen kun saa tuunattua mieleisekseen ja saa sinne laittaa muutakin kun kameraromuja.

No kokemusta on vasta häthätää parilta pikku koelenkiltä mutta uskoisin että reppu kyllä kestää pykälää raaemmankin käytön. Tilaa on onneksi sen verran että mukaan mahtuu jesarirulla, narua ja nippusiteitä varustevahinkojen varalle :cool:

Tulevana kesänä onkin sitten repunkantoa luvassa enemmän, tulee selville plussat ja miinukset :geek:
 
testailua miten kaukoputki pärjää sony 200-600mm 2x telejatkeelle


Swarovski 30-70x115 atx / 30x zoom = 1300mm f13?


Sony 200-600mm 2x tc 1200mm f13


Sony on telejatkeen kanssa tarkempi mutta kaukoputkellakin ihan kelvollinen tulos.
 
testailua miten kaukoputki pärjää sony 200-600mm 2x telejatkeelle
...
Sony on telejatkeen kanssa tarkempi mutta kaukoputkellakin ihan kelvollinen tulos.
Mikä mahtoi olla kuvausetäisyytenä? Vaikka kuva muodollisesti tarkentuukin, terävyys ja varsinkaan kontrasti ei välttämättä ole parhaimmillaan pitkille etäisyyksille suunnitellulla telellä/kaukoputkella. Jos kiinnostusta riittää, voisi kokeilla toistaa vertailun kaukana (50-100 m tai enemmän) olevalla kohteella.
 
Juu, käytännön testi antaa aina enemmän osviittaa käyttökelpoisuudesta. Lentokuvia nyt ei kaukoputkella tosin ole kai juuri tarkoitustakaan ottaa. Liian kaukana olevista kohteista taas lämpöväreily tekee yleensä kuraa.
 
Mikä mahtoi olla kuvausetäisyytenä? Vaikka kuva muodollisesti tarkentuukin, terävyys ja varsinkaan kontrasti ei välttämättä ole parhaimmillaan pitkille etäisyyksille suunnitellulla telellä/kaukoputkella. Jos kiinnostusta riittää, voisi kokeilla toistaa vertailun kaukana (50-100 m tai enemmän) olevalla kohteella.
tölkissä 5 metriä

132 metriä näissä

Sony


Swaro


Kaukoputkeahan ei ole valokuvaukseen tarkoitettu mutta käyttötarkoituskin on lähinnä ottaa tunnistuskuvia ja katsella sitten tarkemmin kotona.
Pelkkänä kaukoputkena swarovski on aivan järkyttävän tarkka mutta kameran kanssa ei niinkään.
 
Viimeksi muokattu:
Mikä olisi hyvä softa vanhojen skannattujen valokuvien naarmujen poistoon? Uusin Photoshop tietysti, mutta jokin huokeampi. Tekoäly(AI) toimintoja voisi olla. Ennestään minulla on Photoshop CS6, joka on noin 10 vuotta vanha versio. Siinä ei ole juuri mitään ominaisuuksia, joita on upouusissa ohjelmissa.
 
Mikä olisi hyvä softa vanhojen skannattujen valokuvien naarmujen poistoon? Uusin Photoshop tietysti, mutta jokin huokeampi. Tekoäly(AI) toimintoja voisi olla. Ennestään minulla on Photoshop CS6, joka on noin 10 vuotta vanha versio. Siinä ei ole juuri mitään ominaisuuksia, joita on upouusissa ohjelmissa.
Jos sulla on jo ne skannit olemassa eikä lisää tule heti niin photaria saa ilmaiseksi kokeilla viikon, luulis ehtivän
 
Jos sulla on jo ne skannit olemassa eikä lisää tule heti niin photaria saa ilmaiseksi kokeilla viikon, luulis ehtivän
Näin on. Ennen sai rauhassa kokeilla, mutta nyt ensimmäiseksi kyselevät jo luottokorttitietoja tilauksessa. Miksihän näin on tehty?
 
Itse innostuin filmille kuvaamisesta, kun sain isältäni sen vanhan Nikon SLR kameran. Toki filmikuvauksessa vanha on suhteellinen käsite, mutta kamera taitaa olla 90-luvulta kuitenkin. Ihan kittilinssillä on menty ja olen kuvannut 35mm mustavalkofilmiä. Ihan mukavaa ollut oppia uusia asioita ja kuvaaminen on ihan erilaista kuin digille. Lisäksi olen kehittänyt kotona filmit ja skannannut myös.

Kehittäminen on yllättävän helppoa, kunhan saa pimeässä ährättyä filmin kehitystankkiin. Tässä kohtaa jos filmi saa valoa, niin se on sitten siinä. Sen jälkeen valot päälle ja kehittämään. Lopulta, kolmen vaiheen jälkeen saa negatiivin käsiinsä ja voi sen laittaa kuivumaan. Sitten skannaus. Skannaus on yllättävän vaikeaa, koska filmin koko on niin pieni. Tasoskannerin laatu ei riitä alkuunkaan, jos haluaa hyvää matskua.

Itse käytän valolevyä = 10 000 luksin kirkasvalolamppua joka on ihan tasainen ja sitten otan Iphonella kuvan filmistä yksi kerrallaan.

Tältä näyttää valmiina.

53702421521_6cbd963c14_k.jpg


Ihan kiva harrastus, eikä edes kauhean kallis. Kamerat on käytännössä melkein ilmaisia ja filmi maksaa n. 0,50e / kuva. Työpaikan puolesta on Iphone, niin ei siihenkään mennyt rahaa :)
 

Liitteet

  • 53705216845_8a163842ed_k.jpg
    53705216845_8a163842ed_k.jpg
    414,2 KB · Luettu: 62
  • 53704781451_19bb4139f2_k.jpg
    53704781451_19bb4139f2_k.jpg
    467,2 KB · Luettu: 55
Ihanan vaikeaa siihen verrattuna, että ottaisi sen kuvan suoraan iPhonella. :D Ja siis tää ei ollu vinoilua, vaan arvostan oikeasti. Pikkasen kiinnostaisi itsekin kokeilla joskus filmiä.
 
Kehittäminen on yllättävän helppoa, kunhan saa pimeässä ährättyä filmin kehitystankkiin. Tässä kohtaa jos filmi saa valoa, niin se on sitten siinä. Sen jälkeen valot päälle ja kehittämään. Lopulta, kolmen vaiheen jälkeen saa negatiivin käsiinsä ja voi sen laittaa kuivumaan. Sitten skannaus. Skannaus on yllättävän vaikeaa, koska filmin koko on niin pieni. Tasoskannerin laatu ei riitä alkuunkaan, jos haluaa hyvää matskua.
MV-filmin kehittäminen on tosiaan yllättävänkin joutuisa toimenpide, jos sitä tekee sen verran säännöllisesti, että tarveaineet on käsillä eikä kaikkea tarvitse aina etsiä kaapin perukoilta. Puuhaa helpottaa suuresti se, että kehityksen voi tehdä huoneenlämmössä ja säätää kehitysaikaa todellisen lämpötilan mukaan. Alle puolessa tunnissa aloituksesta kehitetty filmi on kuivumassa ja sitä voi tarkastella.

E6-diakehitys vaatii sitten vähän enemmän harrastuneisuutta. Ilmeisesti sousvide-lämmitin olisi kova juttu.

Skannaus on tosiaan oikea päänsärky mutta eihän filmiä ole pakko digitoida. Parhaista ruuduista on kiva tehdä oikea paperikopio suurennuskoneella. Itse olen kuvannu 645-koossa, niin ~A5-kokoisesta printistä tulee ihan käsittämättömän terävä.
 
Vaikka filmirungot on lähes ilmaisia ja objektiivit halpoja, niin kyllä se kalliiksi tulee enemmän kuvaavalle jos 0,50/kuva maksaa.
Löytyy kyllä vielä filmirunko, mutta en jaksa nähdä suhteellisen heikon kuvanlaadun suhteen niin paljon vaivaa.
 
MV-filmin kehittäminen on tosiaan yllättävänkin joutuisa toimenpide, jos sitä tekee sen verran säännöllisesti, että tarveaineet on käsillä eikä kaikkea tarvitse aina etsiä kaapin perukoilta. Puuhaa helpottaa suuresti se, että kehityksen voi tehdä huoneenlämmössä ja säätää kehitysaikaa todellisen lämpötilan mukaan. Alle puolessa tunnissa aloituksesta kehitetty filmi on kuivumassa ja sitä voi tarkastella.

E6-diakehitys vaatii sitten vähän enemmän harrastuneisuutta. Ilmeisesti sousvide-lämmitin olisi kova juttu.

Skannaus on tosiaan oikea päänsärky mutta eihän filmiä ole pakko digitoida. Parhaista ruuduista on kiva tehdä oikea paperikopio suurennuskoneella. Itse olen kuvannu 645-koossa, niin ~A5-kokoisesta printistä tulee ihan käsittämättömän terävä.
Pidän 120/220 filmiä ihan minimi kokona, jos haluaa hyvää kuvanlaatua, mutta tuollaiset hyvät/toimivat rungot ei sitten enää olekkaan halpoja.
 
Viimeksi muokattu:
Filmissä on kyllä ihan oma fiiliksensä kuvatessa, etenkin vanhemmilla täysin mekaanisilla kameroilla.

35mm filmin skannaukseen riittää hyvin melkein mikä tahansa valotaso, macro-objektiivi ja kamera. 4x5 filmistäkin saa kohtuullisia skanneja kameralla, mutta aika työläitä yhdistellä kuvia jos haluaa läheskään kaikkia yksityiskohtia talteen. Ilford Delta 100, Portra 160 ja Fujifilm Provia 100F 4x5 koossa tallentaa kyllä älyttömästi yksityiskohtia. 96mp pixelshift moodi ei riitä alkuunkaan ilman usean pixelshift kuvan yhdistämistä.
 
Pidän 120/220 filmiä ihan minimi kokona, jos haluaa hyvää kuvanlaatua, mutta tuollaiset hyvät/toimivat rungot ei sitten enää olekkaan halpoja.
Kun ammattilaiset siirtyivät digiin, niitä sai vie-pois-hintaan mutta hinnat näyttävät tosiaan hivenen pompsahtaneen. Harmillisesti sama kehitys on kohdannut filmien hintoja.

Ilford Delta 100, Portra 160 ja Fujifilm Provia 100F 4x5 koossa tallentaa kyllä älyttömästi yksityiskohtia. 96mp pixelshift moodi ei riitä alkuunkaan ilman usean pixelshift kuvan yhdistämistä.
Jo 645 dia projisoituna sisältää yksityiskohdan jos toisenkin. Suoraan pikselivastaavuutta on vaikeaa antaa, koska eihän analoginen kuva ole sidottu pikselimatriisiin. Jos kuvassa näkyy 0,2 mm -yksityiskohtia, niin digitointiin ei riitä 0,2mm-pikselit vaan pitäisi olla 0,1mm, jotta yksityiskohdan paikan pystyy toistamaan edes osapuilleen. Muistelisin, että arvioin jotain 50-100 Mpix.

Filmin erotuskyky ei muutenkaan ole mikään kova seinä kuten digikennolla vaan riippuu yksityiskohtien kontrastista:
Screenshot at 2024-05-17 17-26-46.png

Screenshot at 2024-05-17 17-29-27.png
 
Kun ammattilaiset siirtyivät digiin, niitä sai vie-pois-hintaan mutta hinnat näyttävät tosiaan hivenen pompsahtaneen. Harmillisesti sama kehitys on kohdannut filmien hintoja.


Jo 645 dia projisoituna sisältää yksityiskohdan jos toisenkin. Suoraan pikselivastaavuutta on vaikeaa antaa, koska eihän analoginen kuva ole sidottu pikselimatriisiin. Jos kuvassa näkyy 0,2 mm -yksityiskohtia, niin digitointiin ei riitä 0,2mm-pikselit vaan pitäisi olla 0,1mm, jotta yksityiskohdan paikan pystyy toistamaan edes osapuilleen. Muistelisin, että arvioin jotain 50-100 Mpix.

Filmin erotuskyky ei muutenkaan ole mikään kova seinä kuten digikennolla vaan riippuu yksityiskohtien kontrastista:
Screenshot at 2024-05-17 17-26-46.png

Screenshot at 2024-05-17 17-29-27.png

Digitaaliseen vertailu on tosiaan aika hankalaa filmin tarkkuuden riippuessa pitkälti mitä kuvataan. Enkä muutenkaan siinä oikein näe edes mieltä, filmillä kuvauksen itselle ollessa vain rentouttavaa puuhastelua.
Lähinnä skannatessa todennut että 4x5 filmistä löytyy detaileja yleensä selkeästi enemmän mitä yhdellä 96mp pixelshift kuvalla saa skannattua. Tosin aika harvaan tilanteeseen tuotakaan tarkkuutta tarvitsee (omassa käytössä oikeasti en koskaan).

Isommissa formaateissa myös objektiivien tarkkuus rajoittaa aika monessa tilanteessa. Oma setti Rodenstock Sironar-N MC sarjaa + 75mm Grandagon-N f4.5 tuskin millään aukolla piirtää yli 100 lppmm, vaikka nuo on sinällään suhkot moderneja ja tarkkoja objektiiveja 4x5 formaattiin.
 
Viimeksi muokattu:
Ilfordin Orthosta irtoaa ainakin 120mp edestä detaljia 6x6 koossa hyvällä optiikalla ilman, että menee muusiksi jos jaksaa digitoida osissa. Tässä on kokovartalosta kroppi. Digitoitu 42mp kennolla neljässä osassa ja lopputiedosto n. 11000px kanttiinsa.
PSX_20240517_194811.jpg


Harvemmin jaksaa tehdä näin isoa tiedostoa jos ei ole printtejä tekemässä, 1:1 kuvasuhde on vähän hankala kun ei saa koko ruutua koko kennolle, mutta harvemmin siellä reunoilla mitään tarpeellista edes on ja loppukuva on rajattu johonkin järkevämpään suhteeseen niin sama digitoida niin, että löysät pois laidoilta.
 
Lähinnä skannatessa todennut että 4x5 filmistä löytyy detaileja yleensä selkeästi enemmän mitä yhdellä 96mp pixelshift kuvalla saa skannattua. Tosin aika harvaan tilanteeseen tuotakaan tarkkuutta tarvitsee (omassa käytössä oikeasti en koskaan).
Suurella tarkkuudella voi olla oma vaikutuksensa kuvaa katsoessa. Kun kuva on riittävän tarkka, voi syntyä "being there"-efekti, tuntemus, että on kuvassa läsnä eikä vain katso kuvaa.
 
Ilfordin Orthosta irtoaa ainakin 120mp edestä detaljia 6x6 koossa hyvällä optiikalla ilman, että menee muusiksi jos jaksaa digitoida osissa. Tässä on kokovartalosta kroppi. Digitoitu 42mp kennolla neljässä osassa ja lopputiedosto n. 11000px kanttiinsa.
Analogisessa mustavalkokuvassa on jotain maagista, mitä on vaikea edes kuvailla saatika toistaa diginä. Saako mistään edes natiiveja harmaasävynäyttöjä, varsinkaan resoluutiolla, joka olisi samalla hehtaarilla filmin piirtokyvyn kanssa?

Harvemmin jaksaa tehdä näin isoa tiedostoa jos ei ole printtejä tekemässä, 1:1 kuvasuhde on vähän hankala kun ei saa koko ruutua koko kennolle, mutta harvemmin siellä reunoilla mitään tarpeellista edes on ja loppukuva on rajattu johonkin järkevämpään suhteeseen niin sama digitoida niin, että löysät pois laidoilta.
Millä prosessiilla teet kuvasta printin?

Onkohan raadilla näkemystä, voiko/kannattaako (liian) vähällä käytöllä ollutta Epson Photo R2880:a elvyttää? On päässyt merkittävä osa suuttimista tukkeutumaan käytön puutteessa. Jos menee SER:ksi, niin mitä tilalle?
 
Analogisessa mustavalkokuvassa on jotain maagista, mitä on vaikea edes kuvailla saatika toistaa diginä. Saako mistään edes natiiveja harmaasävynäyttöjä, varsinkaan resoluutiolla, joka olisi samalla hehtaarilla filmin piirtokyvyn kanssa?


Millä prosessiilla teet kuvasta printin?

Onkohan raadilla näkemystä, voiko/kannattaako (liian) vähällä käytöllä ollutta Epson Photo R2880:a elvyttää? On päässyt merkittävä osa suuttimista tukkeutumaan käytön puutteessa. Jos menee SER:ksi, niin mitä tilalle?

En osaa harmaasävynäytöistä sanoa, tuskin ainakaan normaalin sukankuluttajan tilattavissa ainakaan kunnollista.

Teetin aiemmin isommat näyttelyprintit dialabilla, nyt en ole vuosiin tilannut kuin Virosta Artproofilta muutaman yksittäiskappaleen kun halvemmalla saa. Alle 60cm pitkältä sivulta menee vielä ihan itse vedostaen.

R-sarjan Epsonit on hyviä vehkeitä, materiaaliksi Hähnemuhlelta omaan makuun joku hyvätekstuurinen lumppupaperi
 
Vaikka filmirungot on lähes ilmaisia ja objektiivit halpoja, niin kyllä se kalliiksi tulee enemmän kuvaavalle jos 0,50/kuva maksaa.
Löytyy kyllä vielä filmirunko, mutta en jaksa nähdä suhteellisen heikon kuvanlaadun suhteen niin paljon vaivaa.
Ei se digikuvienkaan teettäminen ole ilmaista.
 
Ihanan vaikeaa siihen verrattuna, että ottaisi sen kuvan suoraan iPhonella. :D Ja siis tää ei ollu vinoilua, vaan arvostan oikeasti. Pikkasen kiinnostaisi itsekin kokeilla joskus filmiä.
Samaa mietin, miksi se filmi pitää olla siinä välissä, koska jos ei sitä kerro erikseen, niin ei sitä tuskin kukaan huomaa.
 
Samaa mietin, miksi se filmi pitää olla siinä välissä, koska jos ei sitä kerro erikseen, niin ei sitä tuskin kukaan huomaa.

Onhan levysoittimissakin erilainen fiilis vs. nykyaikaiset soittimet. Ehkä se filmin ero ei olekkaan se kuva, vaan se ottaminen, näkee onnistuiko shotti vasta kun kehittänyt, jne. jne. Ei voi niin montaa testishottia ottaa ja ei niistä olekkaan hyötyä kun ei voi samantien katsoa tulosta. Pitää siis enemmän miettiä kuvanottohetkellä ja olla myös tietämystä.
 
Fiilistä saa jo siitä että ne kuvat on ylipäätänsä fyysisesti olemassa. Itse kuvaan vain puhelimella, mutta ei nuo 13x18 tulosteet huonoilta näytä hyllyllä. Olen kyllä netistä lukenut oppaita, että sekin varmasti auttaa.
 
Myös filmin halation on jotain mikä tekee filmistä monesti hyvin erinäköistä ja kuvasta pehmeämmän ja miellyttävämmän näköisen. Tietysti myös digitaalisessa kuvassa editoimalla pääsee samaan efektiin ja jossain määrin myös erilaisilla mist-filttereillä.

Erityisesti vastavaloon otetuissa katu- ja muotokuvissa onnistuessaan erittäin mukava efekti. Joitain Foma retropan 320 4x5 arkkeja tuon efektin takia kuvannut, missä se tulee korostuneesti esille puuttuvan anti-halation kerroksen vuoksi.
 
Fiilistä saa jo siitä että ne kuvat on ylipäätänsä fyysisesti olemassa. Itse kuvaan vain puhelimella, mutta ei nuo 13x18 tulosteet huonoilta näytä hyllyllä. Olen kyllä netistä lukenut oppaita, että sekin varmasti auttaa.
Aamen. Itse ostin juuri Canonin Selphy-tulostimen että saan valokuvat fyysisinä kansioihin ja tauluihin. En tee mitään niillä kun ne ovat tietokoneen tai puhelimen muistissa, paljon mukavampi katsella fyysisenä.
 
Negatiivifilmiä vastaavaa huippuvalodynamiikkaa ei saa mitenkän yhdellä ruudulla digille.

Petapixel on sitä mieltä että digi vs. analoginen, digi voittaa aina jos kyseessä on täyskenno tai pienempi. Teoreettisesti sitten erikoiskameroilla se filmi vielä voi viedä.
 
Negatiivifilmiä vastaavaa huippuvalodynamiikkaa ei saa mitenkän yhdellä ruudulla digille.

Noh en nyt tiedä. Mielestäni nykyaikaisilla digeillä on kokonaisuudessaan selvästi parempi dynamiikka kuin värinegalla. Esim. Panasonic S1 valottaa niin, että huippuvalot eivät pala puhki, ja sitten voi kaivella varjoja. Laatu on huomattavasti parempaa kuin 35mm filmillä, paljon helpommin ja nopeammin ja edullisemmin. 35mm filmi ei mielestäni nykyään tarjoa mitään käytännön etua valokuvauksessa.

Suht asiallista halaatiota saa black mist-filsuilla. 1/8 mieto, 1/4 medium ja 1/1 rankka halaatio.

Kuvat nätttävät myös paremmalta oledilla HDR:nä, kuin paperilta. Paperilla on toki oma fiilis, mutta ei se näytä objektiivisesti paremmalta.
 

Petapixel on sitä mieltä että digi vs. analoginen, digi voittaa aina jos kyseessä on täyskenno tai pienempi. Teoreettisesti sitten erikoiskameroilla se filmi vielä voi viedä.
Digillä on nykykennoilla jo Canonillakin varjoalueen dynamiikka sitten filmiä edellä, siitä ei pääse mihinkään että kolme aukkoa alivalotettu nega on pilalla. Yläpäässä digin kolme aukkoa yli taas on ihan hirveän näköinen kun ala on pelkkää valkoista reikää siinä missä siellä on filmillä vielä hyvin sävyjä, helpottaa kovakontrastisissa tilanteissa kun voi valottaa oikeasti varjojen mukaan. Digillä toki voi valottaa huippuvalojen mukaan ja jälkikäteen nostaa varjot ylös ja jälki on hyvällä kennolla kelvollista kunhan ero ei ole niin iso, että kuva menee huonon hdr-oksennuksen näköiseksi.

Helppoudessa ja korkeilla herkkyyksillä digi vie kyllä 6-0
 
Noh en nyt tiedä. Mielestäni nykyaikaisilla digeillä on kokonaisuudessaan selvästi parempi dynamiikka kuin värinegalla. Esim. Panasonic S1 valottaa niin, että huippuvalot eivät pala puhki, ja sitten voi kaivella varjoja. Laatu on huomattavasti parempaa kuin 35mm filmillä, paljon helpommin ja nopeammin ja edullisemmin. 35mm filmi ei mielestäni nykyään tarjoa mitään käytännön etua valokuvauksessa.

Suht asiallista halaatiota saa black mist-filsuilla. 1/8 mieto, 1/4 medium ja 1/1 rankka halaatio.

Kuvat nätttävät myös paremmalta oledilla HDR:nä, kuin paperilta. Paperilla on toki oma fiilis, mutta ei se näytä objektiivisesti paremmalta.
Kinofilmi on tyhjä arpa jos laatua hakee eikä vain fiilistele, hyvällä optiikalla hienorakeisesta negasta saa siitäkin kyllä 100x suurennoksen tehtyä josta ei terävyyttä puutu vaan näytöllä 100% suurennoksia skanneista katseleville se ei passaa.
 
Viimeksi muokattu:
Onhan levysoittimissakin erilainen fiilis vs. nykyaikaiset soittimet. Ehkä se filmin ero ei olekkaan se kuva, vaan se ottaminen, näkee onnistuiko shotti vasta kun kehittänyt, jne. jne. Ei voi niin montaa testishottia ottaa ja ei niistä olekkaan hyötyä kun ei voi samantien katsoa tulosta. Pitää siis enemmän miettiä kuvanottohetkellä ja olla myös tietämystä.
On noin 7k vinyylisetti, mutta en kyllä tiedä tunnistanko mitään eroa cd tallenteeseen.
Tai, kyllä eroja on, mutta onko ne hyvään vai huonoon suuntaan.
 
Viimeksi muokattu:
On noin 7k vinyylisetti, mutta en kyllä tiedä tunnistanko mitään eroa cd tallenteeseen.
Tai, kyllä eroja on, mutta onko ne hyvään vai huonoon suuntaan.
Mä kyllä huomaan eron. Jos se rätisee, se on vinyyli.

Valokuvauksessa tekisi kyllä joskus hyvää simuloida filmiaikaa. En nyt puutu dynamiikkaan, vaan tuohon edellä mainittuun harkintaan kuvanottohetkellä. Eipä sitä tosin filmipokkariaikanakaan tarvinnut miettiä laukoessa. Aika point and shootia se oli. Suurin valinta tehtiin kaupan tiskillä ASA-lukujen välillä. Filmijärkkäriä mulla ei ole koskaan ollut. Mutta olis voinut hiukan miettiä valoa, sommittelua ja muuta perustauhkaa, kun kameralla sohi menemään. No, mä en toisaalta pysty noihin oikein massiivisesti nykyään vaikuttamaan. Kameran asetukset joka tapauksessa optimoitu lintukuvaukseen ja lintua ei kovin usein pysty pyytämään poseeraamaan tiettyyn suuntaan. Aukko täysille, ISOlle maksimiarvo ja valotukselle kevyt toive pysyä liikkeenpysäytysrajoissa. Koiria kuvatessa sentään tuli harrastettua koiran tasolle menemistä. Ei älykkyydessä, vaan kuvauskorkeudessa, hehe. Maailma on täynnä koirakuvia, missä hurtta katsoo kameraan kaula kenossa. Tai jos ei katso, on hieno kuva koiran perseestä. Pienellä miettimisellä kuvien taiteellinen taso nousee aika helposti, jos siihen pystyy siis vaikuttamaan.
 
Täytyy myöntää, että tekninen laatu on harvemmin mulle se juttu filmillä vaikken kinoa juuri kuvaakaan vaan kaikki menee 6x6 tai isommalla ruutukoolla. Mieluummin kuvaan vanhanaikaista HP5-negaa aukolla-kahdella puskettuna kuin uudempaa hienorakeista mielenkiintoisemman sävyntoiston ja fiiliksen takia, värinegan kanssa ehkä vähän kliinisemmin kun en isoista värivirheistä välitä ja nopea Portra 400 on sekin melko sileää jälkeä tekevä emulsio.


Digillä mieluummin terävää ja puhdasta kuvaa, jonka voi halutessaan runnoa "pilalle" jälkikäsittelyssä.
 
Negatiivifilmiä vastaavaa huippuvalodynamiikkaa ei saa mitenkän yhdellä ruudulla digille.
Miksi pitäisi saada? Aina voi ottaa mone3n kuvan panoraman esim. Canonin 5Ds tai 5Dsr , itseltä löytyy 5Ds ja hyviä kuvia tulee.
Kun suprterävällä EF 70-200mm II antaa palaa.
 
Viimeksi muokattu:
Miksi pitäisi saada? Aina voi ottaa mone3n kuvan panoraman esim. Canonin 5Ds tai 5Dsr , itseltä löytyy 5Ds ja hyviä kuvia tulee.
Kun suprterävällä EF 70-200mm II antaa palaa.
Melko hankala on tehdä potretti useammalla valotuksella. Tai mitään liikkuvaa.
 
Kuka puhui potreteista ja sekin todennäköisesti onnistuisi.
Minä en puhunut panoraamoista, näissäkin sopivalla tuulisella kelillä hdr tekee esimerkiksi puista ja vedestä mössöä.

Tottakai monivalotus onnistuu, mutta monessa paikassa se on tarpeeton ja työläs välivaihe.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 739
Viestejä
4 494 362
Jäsenet
74 286
Uusin jäsen
taavio

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom