Valmistalopaketit

[Cumbo]

Mistä kaikesta vastaavan työnjohtajan kanssa olisi tärkeä sopia sopimuksella? Käyntitiheys varmaan ainakin? Mitä muuta? Mitä asioita henkilöä valitessa olisi tärkeä varmistaa?

Muutaman tarjouksen sain jo ja toinen ei maininnut rutiininomaisista käynneistä mitään, toisella 1 krt/viikko tai työmaan tahdin mukaan. Kosteusmittauksesta oli myös mainittu mittaustapa. Raportointi oli mainittu myös.

Onko ongelmaa, jos pääsuunnittelija on rakennusliikkeeltä mutta VTJ ulkopuolinen (minun palkkaama)? KVV-työnjohtaja olisi rakennusliikkeen alihankkijalta - ei sopimussuhteessa minuun.

 

[Pete88]

Mistä kaikesta vastaavan työnjohtajan kanssa olisi tärkeä sopia sopimuksella? Käyntitiheys varmaan ainakin? Mitä muuta? Mitä asioita henkilöä valitessa olisi tärkeä varmistaa?

Muutaman tarjouksen sain jo ja toinen ei maininnut rutiininomaisista käynneistä mitään, toisella 1 krt/viikko tai työmaan tahdin mukaan. Kosteusmittauksesta oli myös mainittu mittaustapa. Raportointi oli mainittu myös.

Onko ongelmaa, jos pääsuunnittelija on rakennusliikkeeltä mutta VTJ ulkopuolinen (minun palkkaama)? KVV-työnjohtaja olisi rakennusliikkeen alihankkijalta - ei sopimussuhteessa minuun.

Ihan ensimmäinen asia on referenssit. Me käytiin vastaavan muilla työmailla ja pääsin keskustelemaan rakentajien kokemuksista vastaavasta. Oli arvokasta tietoa ja helppo tehdä päätös.

Vastaavan pitäisi olla paikalla riittävän usein, mutta ihan vähintään aina tietyissä kriittisissä vaiheissa. Niistä pitää sopia erikseen.

Työturvallisuusasiat on yksi, mistä pitää sopia vastaavan kanssa. Lisäksi kosteudenhallintaan yms. liittyviä vaatimuksia voi olla esim. rakennusvalvonnalla ja vastaava voi joistakin niistä ottaa koppia, jos sovitaan. Lähtökohtaisesti siis kaikki mistä ei ole sovittu, on tilaajan vastuulla. Mulla on jemmassa jossain kattavasti koottu lista asioista, mistä voi sopia vastaavan kanssa, mutta jos löydän niin käyn pudottamassa tänne.

 

[König]

Varsinais-Suomessa työkaveri on myös rakentanut Jukkatalon 2021 ja voit muuten tuolla takuulla pyyhkiä sitten vaikka naapurin persettä. Siellä on vähän isompaa ongelmaa ollut tuon rakentamisen jälkeen (mm. toisen kerroksen lattialämmitys ei toimi yms.) ja vieläkään ei ole korjattu vaikka aikaa mennyt toista vuotta. Et kannattaa varautua henkisesti tuohon kymmenen vuoden "takuuseen".

Joo, takuuthan rauenneet. Olisin voinut ehkä täsmentää että tarkoitin tuolla enemmänkin talon runkorakenteita, kattorakenteita jne. Eli koska aikanaan on uskallettu noille luvata 10v takuu, niin en kuumottele sitä että noissa olisi nyt mitään suurempia rakennusvirheitä tms. Toki aika näyttää

 

[Juh44]

Mistä kaikesta vastaavan työnjohtajan kanssa olisi tärkeä sopia sopimuksella? Käyntitiheys varmaan ainakin? Mitä muuta? Mitä asioita henkilöä valitessa olisi tärkeä varmistaa?

Muutaman tarjouksen sain jo ja toinen ei maininnut rutiininomaisista käynneistä mitään, toisella 1 krt/viikko tai työmaan tahdin mukaan. Kosteusmittauksesta oli myös mainittu mittaustapa. Raportointi oli mainittu myös.

Onko ongelmaa, jos pääsuunnittelija on rakennusliikkeeltä mutta VTJ ulkopuolinen (minun palkkaama)? KVV-työnjohtaja olisi rakennusliikkeen alihankkijalta - ei sopimussuhteessa minuun.

Pääsuunnittelijan tulo rakennusliikkeen kautta/heidän palkkalistoilta häiritsisi kyllä itseäni, voi varmasti olla ihan pätevä kaveri mutta kyllä siinä hänen työnantajan intressit painaa enemmän kuin jonkun satunnaisen talonrakentajan, eli mennään minimeillä..
Sama juttu sen kvv työnjohtajan kanssa..
Eli jos käy joku kämmi tyyliin iv-kanavissa eristettä 50mm eikä 100mm niin herkemmin menee sormienvälistä sillä talotehtaan piikkiin työskentelevällä..

 

[Cumbo]

Pääsuunnittelijan tulo rakennusliikkeen kautta/heidän palkkalistoilta häiritsisi kyllä itseäni, voi varmasti olla ihan pätevä kaveri mutta kyllä siinä hänen työnantajan intressit painaa enemmän kuin jonkun satunnaisen talonrakentajan, eli mennään minimeillä..
Sama juttu sen kvv työnjohtajan kanssa..
Eli jos käy joku kämmi tyyliin iv-kanavissa eristettä 50mm eikä 100mm niin herkemmin menee sormienvälistä sillä talotehtaan piikkiin työskentelevällä..

Mikä kohta tarkalleen pääsuunnittelijan tehtävissä hiertää, jos VTJ on varmuudella riippumaton? VTJ:ia olen jututtanut sillä tavalla, että pääsevät sitten samaan hintaan konsultoimaan rakentaessa, kun kysymyksiä on nyt jo pitkä liuta.

Pitääpä tuota KVV-työnjohtajaakin miettiä. Ei mitään hajua mitä sellainen erikseen täällä Pohjois-Suomessa maksaa. Jos jollakulla on muuten suositella päteviä (taikka varoittaa ei-pätevistä) VTJ:ista, niin mielellään otan vastaan - vaikka yv:llä. Oulussa rakennetaan.

 

[Juh44]

Vastaava valvoo enimmäkseen rakennustyön laatua, ja pääsuunnittelija valvoo suunnitelmia ja niiden yhteensopivuutta/toimivuutta.
Homma menee vähän niin että jos jossain on rakennusvirhe niin herkästi muutetaan vaan kuvat virheen mukaisiksi.. Tai jos jossain on kylmäsiltaa niin annetaan sen olla...
Tai jos yläkerran värähtelymitoitus on tiukilla niin annetaan olla hieman notkuva kun määräykset sen sallii..
Tapoja on monia ja en ihan täysin selvillä ole kaikista mahdollisista kiekeröistä, mutta perusperiaatteenahan varsinkin isoilla firmoilla on että tehdään niinkuin on laillista mutta hyvät rakennustavat voi unohtaa...

Se ei vaan ole oikein kestävällä pohjalla jos joutuu valvomaan myös oman työnantajansa etua...

 

[PCB]

Vastaava valvoo enimmäkseen rakennustyön laatua, ja pääsuunnittelija valvoo suunnitelmia ja niiden yhteensopivuutta/toimivuutta.
Homma menee vähän niin että jos jossain on rakennusvirhe niin herkästi muutetaan vaan kuvat virheen mukaisiksi.. Tai jos jossain on kylmäsiltaa niin annetaan sen olla...
Tai jos yläkerran värähtelymitoitus on tiukilla niin annetaan olla hieman notkuva kun määräykset sen sallii..
Tapoja on monia ja en ihan täysin selvillä ole kaikista mahdollisista kiekeröistä, mutta perusperiaatteenahan varsinkin isoilla firmoilla on että tehdään niinkuin on laillista mutta hyvät rakennustavat voi unohtaa...

Se ei vaan ole oikein kestävällä pohjalla jos joutuu valvomaan myös oman työnantajansa etua...

Tuo lihavoitu kyllä vähän hämmästyttää. Sen myötä kun välipohjissa värähtelykin otettiin mukaan laskentaan, voi ihan perustellusti sanoa että nykyään tehdään hyviä ja jäykkiä välipohjia, kun vaan täyttävät määräystason. Jos haluaa selvästi määräystasoa korkeampaa laatua, tulisi tällaiset asiat määritellä ennen sopimuksia. Eli asiantuntijan kanssa etukäteen määrittely, toki silloinkin voi olla vaikeaa saada tällaisia erikoisjuttuja saada ainakaan talopakettiin mukaan. Halvaksi ei välttämättä tule.

 

[Ashrakki]

Kellään kokemusta mikä harkkoalakerran vs puurunkosen alakerran hintaero on jos tekee 2 krs omk?

 

[Koolinki]

Millaisia takuusopimuslausekkeita teidän talopakettisopimuksiin on kirjattu. Lukekaapa tuo ensin.

10-vuoden virhevastuu

Kuluttajansuojalain mukainen virhevastuu koskee kaikkea rakentajan vastuulla olevia suorituksia.

ainoakotini.blogspot.com

 

[Juh44]

Tuo lihavoitu kyllä vähän hämmästyttää. Sen myötä kun välipohjissa värähtelykin otettiin mukaan laskentaan, voi ihan perustellusti sanoa että nykyään tehdään hyviä ja jäykkiä välipohjia, kun vaan täyttävät määräystason. Jos haluaa selvästi määräystasoa korkeampaa laatua, tulisi tällaiset asiat määritellä ennen sopimuksia. Eli asiantuntijan kanssa etukäteen määrittely, toki silloinkin voi olla vaikeaa saada tällaisia erikoisjuttuja saada ainakaan talopakettiin mukaan. Halvaksi ei välttämättä tule.

Jostain noita notkuvia pohjia edelleenkin tulee ja ainakin paperilla väitetään määräysten täyttyvän, värähtelyt on ilmeisesti/(ymmärrettävästi) aika monimutkainen asia rakenteellisesti.

Tuo ei ehkä sen viestin tärkein pointti ollut, asia voisi hyvinkin olla joku kg/m² asiakin ettei kestä kummoista kirjahyllyä yläkertaan tai että routaeristeet on piirretty vain 1m etäisyydelle sokkelista.. Kuitenkin joku sellainen joka säästää rakentajan rahoja ja ei suuresti näy asiakkaalle...

 

[Lucas]

Jostain noita notkuvia pohjia edelleenkin tulee ja ainakin paperilla väitetään määräysten täyttyvän, värähtelyt on ilmeisesti/(ymmärrettävästi) aika monimutkainen asia rakenteellisesti.

Tuo ei ehkä sen viestin tärkein pointti ollut, asia voisi hyvinkin olla joku kg/m² asiakin ettei kestä kummoista kirjahyllyä yläkertaan tai että routaeristeet on piirretty vain 1m etäisyydelle sokkelista.. Kuitenkin joku sellainen joka säästää rakentajan rahoja ja ei suuresti näy asiakkaalle...

Grynderit tinkii kaikesta sellaisesta maksimaalisesti mikä ei näy suoraan potentiaalisille asunnon ostajille. Jos haluaa viimeisen päälle laatua, niin taitaa olla ainoa mahdollisuus rakennuttaa tai rakentaa itse.

 

[PCB]

Jostain noita notkuvia pohjia edelleenkin tulee ja ainakin paperilla väitetään määräysten täyttyvän, värähtelyt on ilmeisesti/(ymmärrettävästi) aika monimutkainen asia rakenteellisesti.

Tuo ei ehkä sen viestin tärkein pointti ollut, asia voisi hyvinkin olla joku kg/m² asiakin ettei kestä kummoista kirjahyllyä yläkertaan tai että routaeristeet on piirretty vain 1m etäisyydelle sokkelista.. Kuitenkin joku sellainen joka säästää rakentajan rahoja ja ei suuresti näy asiakkaalle...

Vähän lisää ihmetyksen aihetta. Kyllä ne välipohjat kestää ihan minkälaisen kirjahyllyn tahansa sinne yläkertaan. Sen sijaan ei välttämättä kestä, jos täytät koko yläkerran tiiviisti kirjahyllyillä.

Routaeristeiden mitoitus on kyllä niin yksinkertainen juttu, että ne kyllä äärimmäisen harvoin on väärin. Sellainen juttu, että suunnittelija laittaa ne 99 kertaa sadasta ihan ulkomuistista. En nyt ulkoa muista, mutta se 1000 mm saattaa ollakin se normaali tietyissä tapauksissa.

Jos ei noudateta hyvää rakennustapaa, niin sehän on käytänössä laiton. Ei sellaista saa tehdä. Jos haluat erikseen parempaa laatutasoa, se pitää huolehtia sopimuksiin.

 

[Juh44]

Vähän lisää ihmetyksen aihetta. Kyllä ne välipohjat kestää ihan minkälaisen kirjahyllyn tahansa sinne yläkertaan. Sen sijaan ei välttämättä kestä, jos täytät koko yläkerran tiiviisti kirjahyllyillä.

Routaeristeiden mitoitus on kyllä niin yksinkertainen juttu, että ne kyllä äärimmäisen harvoin on väärin. Sellainen juttu, että suunnittelija laittaa ne 99 kertaa sadasta ihan ulkomuistista. En nyt ulkoa muista, mutta se 1000 mm saattaa ollakin se normaali tietyissä tapauksissa.

Jos ei noudateta hyvää rakennustapaa, niin sehän on käytänössä laiton. Ei sellaista saa tehdä. Jos haluat erikseen parempaa laatutasoa, se pitää huolehtia sopimuksiin.

Äkkiä ylittyy 200kg/m² kun kirjahyllystä puhutaan, ja siihen muut romut lisäksi...

Ja ei ne routaeristeet varmasti väärin olekkaan, ne vaan voi tehdä just tuolla metrillä ja mennä pienen riskin kera tai sit pistää 2m ja tekee kunnolla ‍

Sama juttu kylpyhuoneen kanssa, säästömielessä sinne laitetaan ek kipsilevy ja pistetään 600mm tolppajako. Aika harva levyvalmistaja antaa heidän tavalliselle levylleen märkätiloissa 600mm koolausväliä tai ylipäätään märkätilakäyttöä..

Tai sitten ihan runkovahvuuden valinta, jos sitä ei tilatessaan varmista 198mm niin talotoimittaja voi tehdä sen halutessaan vaikka 173.
Tai ikkunat, yleensä nekin on paketeissa tuota 170mm luokkaa ja sitten siellä smyygiä ulko ja sisäpuolella, vs. 500e hintaero että saadaan 210mm karmisyvyys ja sisäpuolelta smyygitön ikkuna.

Tai ulkovuoripaneeli, niitäkin näkyy nykyään jostain 19mm vahvasta tavarasta tehtynä vaikka 28mm olisi fiksumpi valinta.

Tai joku tuulensuojalevyjen teippaus, jos sitä ei ole detaljeihin kirjoitettu niin ei niitä silloin teippailla.
Jyrsijäverkotkaan ei lue missään määräyksissä mutta silti ne on aivan fiksua laittaa...
Talossa vaan on miljoona säästökohdetta joista talotoimittaja pyrkii jokaisesta viilaamaan euron pois jotta saisi hommaan katetta, ja jos se pääsuunnittelija on siellä viilaajan puolella niin kyllähän se työnantajansa etua ajaa kaikin laillisin keinoin..

 

[Perkeles]

Tuli tuossa yhden isomman uudiskohteen alla viimeisiä kaapelivetoja vetäessäkin mieleen. että kai viemärit pitäisi olla vähän paremmin kannakoitu, kun muutamankin muhvin jouduin painamaan takaisin kiinni, kun aukesivat kun vahingossa vähän yli kulkiessa vahingossa heilautti...

 

[PCB]

Äkkiä ylittyy 200kg/m² kun kirjahyllystä puhutaan, ja siihen muut romut lisäksi...

Ja ei ne routaeristeet varmasti väärin olekkaan, ne vaan voi tehdä just tuolla metrillä ja mennä pienen riskin kera tai sit pistää 2m ja tekee kunnolla ‍

Sama juttu kylpyhuoneen kanssa, säästömielessä sinne laitetaan ek kipsilevy ja pistetään 600mm tolppajako. Aika harva levyvalmistaja antaa heidän tavalliselle levylleen märkätiloissa 600mm koolausväliä tai ylipäätään märkätilakäyttöä..

Tai sitten ihan runkovahvuuden valinta, jos sitä ei tilatessaan varmista 198mm niin talotoimittaja voi tehdä sen halutessaan vaikka 173.
Tai ikkunat, yleensä nekin on paketeissa tuota 170mm luokkaa ja sitten siellä smyygiä ulko ja sisäpuolella, vs. 500e hintaero että saadaan 210mm karmisyvyys ja sisäpuolelta smyygitön ikkuna.

Tai ulkovuoripaneeli, niitäkin näkyy nykyään jostain 19mm vahvasta tavarasta tehtynä vaikka 28mm olisi fiksumpi valinta.

Tai joku tuulensuojalevyjen teippaus, jos sitä ei ole detaljeihin kirjoitettu niin ei niitä silloin teippailla.
Jyrsijäverkotkaan ei lue missään määräyksissä mutta silti ne on aivan fiksua laittaa...
Talossa vaan on miljoona säästökohdetta joista talotoimittaja pyrkii jokaisesta viilaamaan euron pois jotta saisi hommaan katetta, ja jos se pääsuunnittelija on siellä viilaajan puolella niin kyllähän se työnantajansa etua ajaa kaikin laillisin keinoin..

Varmasti saa rahaa palamaan, kun laittaa routaeristeet tuplavarmuudella tilanteessa, jossa on jo kaikki mahdolliset varmuuskertoimet. Ja sinäkö ostat talopaketin, jossa ei ole sopimuksin määritelty runkomateriaaleja, runko-/eristevahvuutta, karmisyvyyttä, ulkoverhouslaudan paksuutta?

 

[Tuomi0]

Löytyyköhän näistä mitään ajantasaista tietoa paljonko säästää jos tekee pitkästä? Puutakin monesti kaadetaan paljon talon alta ja siinä on mahdollisuus vetää kenttäsahalla kakkosnelosta läjään joka talopaketissa ei hyödytä.

 

[Juh44]

Löytyyköhän näistä mitään ajantasaista tietoa paljonko säästää jos tekee pitkästä? Puutakin monesti kaadetaan paljon talon alta ja siinä on mahdollisuus vetää kenttäsahalla kakkosnelosta läjään joka talopaketissa ei hyödytä.

Eipä oikein löydy, mutta jos puutavaran osuus on 10-20ke luokkaa niin ei siinä nykyhinnoilla juuri palkoille pääse.

Mulla on nyt 200m² sisäpintavaiheessa, puut omasta metsästä ja ainoat ostetut palvelut on ollut paalutus, sokkeli, lattiavalut, lvi-työt ja uunin+piipun muuraus.
Laatoitus ja vedeneristys tulee olemaan myös ulkopuoliselta.

Työ ja kaiken tavaran kilpailutukset on ainoa missä pystyy konkreettisesti säästämään ja sekin edellyttää jotain palkallista lomaa töistä...

Tuosta omasta puutavarasta vielä sen verran että jos aikoo koko talon siitä tehdä niin siihen tarttee ≈1-2 rekallista tukkia.. Harvalla on aivan niin isoa rakennuspaikkaa joten perämetsään joutuu menemään. Hommassa kun on vielä jonkinverran rajoitteita,
eli siitä puusta tulee rajallinen määrä puutavaraa, eli latvoille täytyy keksiä jotain (polttopuut vuosikausiksi tai myynti)
Ja siitä tukista tulee rajallinen määrä leveää puutavaraa, eli jos haluaa edes 195mm leveällä paneelilla tehdä ulkovuoren niin sitä puuta pitää kaataa pirun paljon ja tulee jäämään kilometri 100*25 lautaa yli niistä tukin ulkoreunoista.
Sama homma runkopuutavaran kanssa, pitää olla isoa puuta että saa 198*48 lopputuotteen aikaan.

Ja tuosta mitasta pääsimmekin siihen että sen puutavaran pitää sahauksen jälkeen kuivata, joko "vuosi ulkona" tai koneellisesti sahalla, kuivauspaikan löytäminen voi olla aika nihkeää kun sahat tuppaavat olemaan isoja firmoja nykyään.

Ja kun tavara on kuivaa niin suosittelen runkotavaran osalta höyläämistä, eli se karvainen lankku pukataan höylän läpi jotta siitä saadaan sileä tasamittainen tuote, hyvä sahuri tekee kyllä jokaisesta tuotteesta oikean kokoista mutta puun kuivuessa tapahtuvalle kutistumista se ei voi kuin ennustaa ja joskus se osuu kohdalleen ja joskus ei.

(Itse kaadatin 50m³ tukkia joista sahautin runkopuutavaran, "pinnoista" mistä ei tullut lankkua tehtiin lautaa kattoruoteiksi, koolauksiin, räystäille ja pieliin.)
Ulkovuoripaneelin ja sisäpuolen 48*48 ostin kaupasta, paneeli siksi että haluamamme profiilin höyläys oli kallista ja se että tukkia olisi tarvinnut tuplamäärän paneelin leveyden takia, 48*48 siksi että niistä on aiemmissa projekteissa tullut melkoisia potkureita kuivuessaan vaikka ovatkin olleet asianmukaisesti taapeloituna.

Liitteenä vielä kuva oman metsän luokattomasta puusta ja kaupasta ostetusta pohjoisen tiheäsyisestä ulkovuoripaneelista..

Edit: myös iv-työt tein itse..

 

[antti-x]

Täällä on mennävuosina kenttäsahattu paljonkin mutta alkaa olla katoavaa kansaperinnettä. Itsellä sahattiin tontin puut käytännössä kaikki 32x100 tavaraksi jolla voi katon lyodä umpeen konesaumatun pellin alla ja käyttää tuuletusrakona ulkoverhoilussa. Enemmän harrastusta vaikka on nuorisoa taapelihommiin.

Nykyään työ on niin kallista että on yleensä loogisempaa ostaa mitallistettu puutava muualta. 28x170 UTV paneeli maksoi pohjamaalattuna 2,6€ metri alvilla, eli ison talon paneelit 1600m reilu 4 tonnia. Siinä olisi kaikkinensa kertynyt aika paljon hanskan jälkiä itse toteuttaen ja 4 tonnilla ei kuitenkaan saa kuin max 2 viikkoa alvillista timpurintyötä.

 

[Tuomi0]

Niinhän se taitaa olla että eri laadut ja koot tekevät oman puun hyödyntämisestä haastavaa. plus kuivaus..Ehkäpä hirsityyliin autokatosta ja sen sellaista, haloiksi pistäminen on kauheeta haaskoa.

Rakentelin kohtuullisen kokoista traktorisuojaa taannoin ja siinä kevyesti kilpailuttamalla isoimmat tavaraerät tuli valmispaketteihin vertaamalla saman hintainen pitkästä, sisältäen kaiken ostokaivuu mukaanlukien kuin oli pakettien tavarahinta ilman perustuksia. Toki sama kate saattaa olla euromääräisesti talossa jolloin sen suhde hinnassa on merkittävästi pienempi.

Talon rakentaminenhan kannattaa ottaa sielun hoitona. Jos siinä laskee työtunteja voi lähteä terveys. Stressaantunut Jouluksi kotiin meininki on surullista katsottavaa.

 

[Lucas]

Sama juttu kylpyhuoneen kanssa, säästömielessä sinne laitetaan ek kipsilevy ja pistetään 600mm tolppajako. Aika harva levyvalmistaja antaa heidän tavalliselle levylleen märkätiloissa 600mm koolausväliä tai ylipäätään märkätilakäyttöä..

Kylpyhuoneen jos haluaa tehdä viimeisen päälle kosteuden kannalta turvallisesti, niin sehän kannattaa muurata irti muista seinistä ja väliin jättää muutaman sentin tuuletusvälit. Silloin jos vesieristeet pettävät, niin siinä ei isompaa vahinkoa pääse kehittymään.

Luonnollisesti grynderit tinkivät tuostakin ja sen sijasta ratkaisuna on vesieristetty kipsilevy.

 

[antti-x]

Talon rakentaminenhan kannattaa ottaa sielun hoitona. Jos siinä laskee työtunteja voi lähteä terveys. Stressaantunut Jouluksi kotiin meininki on surullista katsottavaa.

Ongelmaa varsinkin puutaloa hiljaksiin vuosien mittaan rakentaessa tulee vähän siitä että menee enemmän aikaa suojaamiseen kuin rakentamiseen jos ei ainakin säältä suojaan pyri sykähtämään aika nopeasti. Ja seuraavaksi pitääkin pitää se koko ajan plussan puolella mikä maksaa jne jne.

 

[Juh44]

Ongelmaa varsinkin puutaloa hiljaksiin vuosien mittaan rakentaessa tulee vähän siitä että menee enemmän aikaa suojaamiseen kuin rakentamiseen jos ei ainakin säältä suojaan pyri sykähtämään aika nopeasti. Ja seuraavaksi pitääkin pitää se koko ajan plussan puolella mikä maksaa jne jne.

Itsellä lyötiin huhtikuussa paalut,

Toukokuun puolivälissä pidin 3vkoa lomia ja liukumia, siinä sivussa tein talon ja pihatien maatyöt 8t vuokrakoneella,

Kesäkuussa urakoitsija valoi sokkelin, kesäkuun lopussa täyttelin iltahommina traktorilla sokkelinreunustoja.

Heinäkuun alussa lainasin hiabbiautoa ja nostin sokkelikaverin kanssa ontelolaatat paikoilleen ja he valoivat ontelosaumat. Kuun puolivälissä jäin vapaalle ja nostelin omalla pikkuhiabilla kattoristikot sokkelin päälle ja tehtiin katto valmiiksi. Loppukuusta käytin isoa hiabbia nostamassa ruodepinnalla olevan katon viereen tehdylle pedille ja aloin tekemään seinärunkoja, rungot oli muutamassa päivässä tehty jolloin katto takaisin päälle.

Elokuun alussa tuulensuojalevytys ja villoitus 2viikon aikana samanaikaisesti-> (villat on takuulla hyvin)
Sitten sisälle styroxit, putket ja osa verkoista.
(oli muuten tympeä kontata siellä 80cm ryömintätilassa kaikki viemärit)
Loppukuu tehtiin ulkovuorta kun lattialämmitysromujen saannissa kestikin yllättävän kauan.

Syyskuun ekalla viikolla asensin katon ja loput räystään aluset. Kuun puolivälissä oli lattiavalu ja tontille ilmestyi oma 30t kaivinkone kun ostotyön tekijät tuntui olevan kiireisiä ja aika kalliitakin.
Loppukuun kävin töissä.

Lokakuun toisella viikolla alkoi iv kanavien asennus, se oli kyllä vihoviimeistä hommaa kun isoja kanavia kannakoi ja eristää, tuloilmakanaviin tuli armaflex+ 50-100mm villaa ja sitä kanavaa sitten riitti, poistokanaviin riitti onneksi 50-100mm villaa..
Kanavien ohessa valmistui yläkerran lattia, yläkerran villoitus/tuulensuojalevytys ja ulkoseinien sisä koolaukset..
Viimeisen viikon aikana kaivoin jätevesien käsittelykentän maahan, sai siirtää huolella massoja kun 25m pitkä purkuputki oli 4,5m maanpinnalta ja 13m pitkän kentän pohjakin jossain 3,5m kieppeillä.
Minulla meni 5 päivää kun tein tähellisesti kaadot kohdalleen ja kaiken suodatinkankaalla ympäröiden, ammattimiehellä varmaan 4 päivää mutta 4*8*100€ on ihan riittävä motivaatio itse tekemiseen.. (laskin 20e/h oman koneen kuluiksi) ja tuolla rahalla olisi saanut vaan 20t koneen töihin..

Marraskuun alussa sisäväliseinien rungot, yläkerran koolaukset ja ikkunoiden asennus. (Siihen saakka oli menty tuplamuovilla ikkunoissa)
Loppukuusta tein yhden huoneen valmiiksi ja menin käymään töissä.

Joulukuun puolivälissä kantelin muurarille tiiliä ja tein yläkerran väliseinärungot, myös puhallusvillat tuli tuolloin ja talo alkoi pitämään kunnolla lämpöä.

Tammikuun alusta tein teknisen tilan valmiiksi jotta sinne sai keskuksen, iv-koneen ja lvi tavaraa paikoilleen.
Loppukuukausi olikin sisäseinien levytyksiä ja sisustustavaran kilpailutusta.

Helmikuun alussa kaivettiin vesijohdon viimeinen 10m ja tehtiin yhdistys runkolinjaan. (Siihen asti mentiin kantovedellä ja jokivedellä.)
Sähköjen vetoa tehtiin myös ahkerasti tammi-helmikuun vaihteessa, talossa on jonkinverran läpijuostavia huoneita niin porraskytkentöihin meni kelallinen 5*1,5mmj, toki valaisinten määrä on muutenkin perustasoa suurempi.
Helmikuun puolivälissä tuli mlp ja rakennusvaiheena oli märkätilojen levytykset.
Loppukuu menikin sisäseiniä levytellessä ja pakkeloidessa kunnes viimeisellä viikolla joutui viikoksi valtion leipiin.

Maaliskuu onkin ollut massalla tuhrimista ja maalausta khh ja wc akselilla.
Ja mittauskeskuksen uusinnassa meni päivä-2 (talo tuli vanhalle rakennuspaikalle ja sähköt ryöstettiin toiselta rakennukselta jonka keskus alkoi olemaan "valmis".)

Maanantaina selvisi kosteusmittauksessa että ei pääse vielä ≈kuukauteen pinnoittamaan kun laatan sisäkosteudet oli 89-95% välillä, nyt saakin pakkeloida shortseissa kun kiertää +35c vesi lattiassa... (olisi pitänyt jo syksyllä hioa ne liimat kunnolla eikä vaan silittää rosoja pois sillä koneella)

Kodinkoneet ostettiin miltei kaikki jo black fridaystä, keittion varmistuttua tammikuussa hankittiin sittemmin mikro Virosta, Boschin liesituuletin saksasta ja ruotsista Siemensin lieskarin etulista jotta myös lieskari sopii muiden koneiden ilmeeseen..

Enää loput..... (Hitosti pintoja, sisäkatot, lattiat, yläkerta melkein kokonaan, piha, maalämpöpiiri, ulkoa pielilautoja ja maalaus)





Eli kiirettä en ole pitänyt ja jossain paketti talossa oltaisiin asuttu jo kuukausitolkulla.
Toisaalta nyt saadaan laatua, varusteita ja juuri sitä mitä toivotaan...

 

[Lucas]

Heinäkuun alussa lainasin hiabbiautoa ja nostin sokkelikaverin kanssa ontelolaatat paikoilleen ja he valoivat ontelosaumat. Kuun puolivälissä jäin vapaalle ja nostelin omalla pikkuhiabilla kattoristikot sokkelin päälle ja tehtiin katto valmiiksi. Loppukuusta käytin isoa hiabbia nostamassa ruodepinnalla olevan katon viereen tehdylle pedille ja aloin tekemään seinärunkoja, rungot oli muutamassa päivässä tehty jolloin katto takaisin päälle.

Se on moderni tehokas tapa tehdä pitkästä tavarasta talo, että sokkelin päälle rakentaa valmiin katon ja seinät rakentaa eristeitä vajaaksi saakka siinä tontilla kokonaisen seinän kokoisina elementteinä. Sitten vain iso useamman kymmenen tonnia nostava nosturiauto paikalle ja katto nostaa sivuun, seinäelementit paikoilleen ja sitten katto päälle. Tuossa ei päivääkään mene nosturiautolla.

Pitää olla huomattavasti vanhempi se nosturi kuin mitä ne elementit ja katto painaa kun se nosturin teho ilmoitetaan suoraan ylöspäin nostettaessa. Silloin kun taakkaa nostetaan vaikka 15 metrin päästä sivusta, niin se ei pysty läheskään yhtä paljoa nostamaan.

Useampi sata euroa tuollaisen nosturiauton tuntihinta on kuskeineen ja sitten joku muutaman satasen perusmaksu siitä kun ilmestyy tontille.

 

[Juh44]

Se on moderni tehokas tapa tehdä pitkästä tavarasta talo, että sokkelin päälle rakentaa valmiin katon ja seinät rakentaa eristeitä vajaaksi saakka siinä tontilla kokonaisen seinän kokoisina elementteinä. Sitten vain iso useamman kymmenen tonnia nostava nosturiauto paikalle ja katto nostaa sivuun, seinäelementit paikoilleen ja sitten katto päälle. Tuossa ei päivääkään mene nosturiautolla.

Pitää olla huomattavasti vanhempi se nosturi kuin mitä ne elementit ja katto painaa kun se nosturin teho ilmoitetaan suoraan ylöspäin nostettaessa. Silloin kun taakkaa nostetaan vaikka 15 metrin päästä sivusta, niin se ei pysty läheskään yhtä paljoa nostamaan.

Useampi sata euroa tuollaisen nosturiauton tuntihinta on kuskeineen ja sitten joku muutaman satasen perusmaksu siitä kun ilmestyy tontille.

Se oli 15min kun katto vaihtoi paikkaa, (itsellä oli selvät sävelet asiasta ja liinatkin valmiina)
Hintaa ei tullut nostokeikoille kuin 300e luokkaa, tuntiveloitus jotain 150e kieppeillä mutta ajankäyttö oli todella tehokasta ja sovittiin että käy nostamassa kun kerkeää..

Seinät tehtiin pitkästä alle ja tuettiin pelkillä revoilla pystyyn, näin saatiin myös tuulensuojalevyn saumakohdat hyvin.

Nuo nostoarvotaulukot on normitallaajalle varsin monimutkaista kauraa mutta tuo minun katto painoi 6t luokkaa, ja nostosäde ihan minimi mitä voi vaan olla, 90tm koneella olisi siirtynyt pois sokkelilta mutta päällemenoon tarvitsi 165 jollainen se ensimmäiselläkin kerralla oli.
Jos olisi pitänyt esim. päädystä nostaa niin olisi mennyt mobiilihommiksi ja kustannukset x2-3

 

[antti-x]

Se oli 15min kun katto vaihtoi paikkaa, (itsellä oli selvät sävelet asiasta ja liinatkin valmiina)
Hintaa ei tullut nostokeikoille kuin 300e luokkaa, tuntiveloitus jotain 150e kieppeillä mutta ajankäyttö oli todella tehokasta ja sovittiin että käy nostamassa kun kerkeää..

Seinät tehtiin pitkästä alle ja tuettiin pelkillä revoilla pystyyn, näin saatiin myös tuulensuojalevyn saumakohdat hyvin.

Nuo nostoarvotaulukot on normitallaajalle varsin monimutkaista kauraa mutta tuo minun katto painoi 6t luokkaa, ja nostosäde ihan minimi mitä voi vaan olla, 90tm koneella olisi siirtynyt pois sokkelilta mutta päällemenoon tarvitsi 165 jollainen se ensimmäiselläkin kerralla oli.
Jos olisi pitänyt esim. päädystä nostaa niin olisi mennyt mobiilihommiksi ja kustannukset x2-3

Mistä oli nostopisteet katossa ja kuka ne laski/veikkasi, 6 tonnia kuitenkin kuormaa jonkin verran puurungolle ja alapaarre on kai mitoitettu lähinnä vetoa kestämään eikä sitä että tulee painoa reunoista? Itsellä laajennusprojekti jatkuu kesällä niin että 5x6m + räystäät on laajennus ja 8x6m on vanha osa. Mietin että jos saisi viereen pellolle (omaa maata) tasattua paikan johon koota sen 6x13m katon valmiiksi niin ei tarvitsisi kuin pari päivää vanhaa osaa pitää ilman kattoa.

edit: Ekan laajennuksen 6x (5m + 2m parveke) tein kesällä perinteisesti alhaalta ylöspäin. Kellarin kanssa 3 kerrosta eli aika korkealla sai ruoteita ja aluskatehuopaa asennella syksyllä. Kattotuolit saatiin paikalleen noin tunnissa parin tutun timpurin avulla, noin muuten ei juuri ole tarvittu tuntityön tekijöitä vielä tontilla, mitä nyt ikkunat otin raaka-asennuksella ja ekovilla puhallettiin seiniin ja kattoon samalla kertaa kun oli melkein halvempaa kuin pelkkä levy. Vielä pitäisi itse saada sisäseiniä+lattioita kuosiin että saa märkätilat vesieristys ja laatoitusvaiheeseen ennen kesää.

 

[Kaali]

Mistä kaikesta vastaavan työnjohtajan kanssa olisi tärkeä sopia sopimuksella? Käyntitiheys varmaan ainakin? Mitä muuta? Mitä asioita henkilöä valitessa olisi tärkeä varmistaa?

Muutaman tarjouksen sain jo ja toinen ei maininnut rutiininomaisista käynneistä mitään, toisella 1 krt/viikko tai työmaan tahdin mukaan. Kosteusmittauksesta oli myös mainittu mittaustapa. Raportointi oli mainittu myös.

Onko ongelmaa, jos pääsuunnittelija on rakennusliikkeeltä mutta VTJ ulkopuolinen (minun palkkaama)? KVV-työnjohtaja olisi rakennusliikkeen alihankkijalta - ei sopimussuhteessa minuun.

Mitä kaikkea odotat vastaavalta työnjohtajalta? Voisi melkein niin kysyä. Tarvitsetko apua itse rakennuslupien hakemisessa, materiaalien kilpailutuksessa, maatöiden järjestämisessä, urakkasopimusten tekemisissä jne? Mikä on sinulle tuttua ja mikä ei rakentamisessa? Mikäli olet täysin noviisi rakentamisen osalta, niin kannattaa kysyä vastaavalta työnjohtajalta suoraan sellaista "pakettia", jolla saat hänestä mahdollisemman paljon irti. Kysyä myös, että mitä sisältää ja mitä sinun tulisi itse ottaa huomioon, että mikä ei sisälly hänen palveluunsa. Mikäli mulle maksettaisiin 5000e projektista, jossa olen vastaava työnjohtaja, niin pitäisin vain pakolliset katselmukset tyyliin. 7500e hintaan voisin käydä työmaalla joka kolmas viikko. 13.000e hintaan voisin jo käydä joka viikko ja auttaa lupien hakemisessa ja osittain työvaiheiden kilpailutuksessa jne. Näin esimerkkinä.

E: Hinnat heitetty nyt sitten tosiaan aivan hatusta, mutta toimivat havainnolistavana esimerkkinä.

 

[Juh44]

Mistä oli nostopisteet katossa ja kuka ne laski/veikkasi, 6 tonnia kuitenkin kuormaa jonkin verran puurungolle ja alapaarre on kai mitoitettu lähinnä vetoa kestämään eikä sitä että tulee painoa reunoista? Itsellä laajennusprojekti jatkuu kesällä niin että 5x6m + räystäät on laajennus ja 8x6m on vanha osa. Mietin että jos saisi viereen pellolle (omaa maata) tasattua paikan johon koota sen 6x13m katon valmiiksi niin ei tarvitsisi kuin pari päivää vanhaa osaa pitää ilman kattoa.

Ristikkoja tilatessa kerroin että katto nostetaan kokonaisena, he mitoittivat ristikot siten että "yksi nostokohta läpi talon keskeltä harjaa"

Ristikkokuvissa oli kerrottu revaukset ja alapaarretaso piti jäykistää 2m välein pituussuunnassa laudalla. (Minä laitoin lattiakoolaukset jo maassa joten jätin ne laudat pois)

Jyrkkä katto 250mm ruodejaolla oli aika kolmion muotoinen joten se oli myös siksi varsin jäykkä paketti.

Itse nosto oli luonnollisesti minun vastuulla, nostopisteeksi tarvitsi jämerän palkin jotta kuorma olisi mahdollisimman tasainen eikä yksittäisiä ristikoita rasitettaisi.
Kasasin yläpaarteen alapuolelle ("huonetilan kattoon") 15m pitkän palkin yhteenruuvatuista 48*198 lankusta joita oli neljä rinnakkain ja jatkoskohdat mahdollisimman hyvin limitettyinä.
siitä sitten tasaisella jaolla 4kpl 3t nostoliinaa harjan raosta katolle jossa liinat yhdistettiin sakkeleilla, sitten vaan 2-haara ketjuilla liinalenkeistä kiinni ja katto ylös, ne kaksi liinaa tasapainottivat kuormituksensa kun nosto ei ollut suoraan liinasta vaan molempien liinojen muodostamasta lenkistä.
Tämä siis kun katto oli räystäineen n. 16*10m
Olisi ollut painajainen alkaa tuota tekemään korkealle vaikka oma saksilavakin löytyy, ruoteitten ja aluskatteen asennus olisi vienyt todella paljon aikaa ja ikävällä työskentelykorkeudella, myös tilattu nosturi olisi ollut pitkään tontilla kun omalla ei olisi yltänyt nostamaan yksittäisiä ristikoita rungon päälle ja se on hieman hidasta hieromista niitä siellä taivaalla kiinnitellä ja revailla suoraan.
Räystäänalusetkin oli mukava tehdä maassa...

Se peti pitää olla jämäkkä ja suora, itse tasasin maasta tasaisen kentän, johon asettelin 2kpl 5 trukkilavan rivejä, lavojen päälle puhelinpylväät laserilla ja laudanpätkillä korkoon laittaen.
Ja jos teet sen katon rakennuksen vieressä muista huomioida että se pyörähtää 180° nostettaessa.
(jos tekee "samoinpäin" viereen niin se katto pitää viedä todella kauas nosturista pyörähtääkseen= vaatii paljon voimaa nosturista ja pienemmillä ei edes onnistu.

 

[Cumbo]

Mitä kaikkea odotat vastaavalta työnjohtajalta? Voisi melkein niin kysyä. Tarvitsetko apua itse rakennuslupien hakemisessa, materiaalien kilpailutuksessa, maatöiden järjestämisessä, urakkasopimusten tekemisissä jne? Mikä on sinulle tuttua ja mikä ei rakentamisessa? Mikäli olet täysin noviisi rakentamisen osalta, niin kannattaa kysyä vastaavalta työnjohtajalta suoraan sellaista "pakettia", jolla saat hänestä mahdollisemman paljon irti. Kysyä myös, että mitä sisältää ja mitä sinun tulisi itse ottaa huomioon, että mikä ei sisälly hänen palveluunsa. Mikäli mulle maksettaisiin 5000e projektista, jossa olen vastaava työnjohtaja, niin pitäisin vain pakolliset katselmukset tyyliin. 7500e hintaan voisin käydä työmaalla joka kolmas viikko. 13.000e hintaan voisin jo käydä joka viikko ja auttaa lupien hakemisessa ja osittain työvaiheiden kilpailutuksessa jne. Näin esimerkkinä.

E: Hinnat heitetty nyt sitten tosiaan aivan hatusta, mutta toimivat havainnolistavana esimerkkinä.

Olen noviisi rakentamisessa. Hankala olla kauheasti vailla, kun ei täyttä ymmärrystä ole mitä yleensä tekevät. Olen paljon lueskellut ja sitä kautta kyllä viisastunut. Olen jo varmistanut, että pääsevät konsultoimaan ja vastailemaan kysymyksiin, joita on jo ja tulee lisää. Maatöiden kilpailutusta ym. pääsevät myös tekemään ja rakennusliikkeiden tarjoisten vertailussa avittamaan ja tarjouspyyntöäkin tekemään.

Odotan myös siis, että normisti pääsuunnittelijalle kuuluvia hommia tekisi jonkin verran. Päässuunnittelijalle jäisi sitten enemmän yhteensovittaminen yms. ja VTJ olisi se meidän edustaja/avustaja.

Miten käyntitiheydestä kannattaisi sopia? Onko jollain jotain valmista, hyvää tekstiä sopimuksesta? Mielestäni työmaalla pitää olla rutiinikäynnit x krt/vko/kk eikä pelkästään katselmuksia. Mitkä ovat pakollisten katselmusten lisäksi ne vaiheet, joissa pitäisi edellyttää VTJ:lta käyntiä työmaalla?

 

[pinkeliviinica]

Miten käyntitiheydestä kannattaisi sopia?

omalla työmaallani pääsuunnittelija kävi aina kun soitin sille et nyt olisi tarve.. (mulla oli etuna valvontakamera jolla sain valvottua kohdetta etänä esim töissä näki mitä talolla tapahtuu)

ongelma minulla oli siinä kun talopaketti nousee niin perkuleen nopeasti pystyyn että itsekkin kun olin joka päivä töiden jälkeen katsomassa että mitä on saatu aikaiseksi vain huomatakseni että jokin asia olikin tehty jo ja nyt se on piilossa lopullisesti.
esim viemärit... ensin kävin ruokatauolla vielä talolla ja huomasin että reitit oli kaivettu valmiiksi. seuraavan kerran töiden jälkeen 3h myöhemmin oli viemärit jo tehty ja peitetty sepelillä ja paikoitellen jo styroksitkin päällä.
onneksi pääsuunnittelija oli ollut sen verran paikalla että oli katsonut työn tekemistä.... tässä kohtaa tuli semmoinen olo että kun pääsuunnittelija oli paikalla ja minä niin viemärin tekijä oli asenteella "vitt*ko kattelette, kyllä minä osaan näitä hommia tehdä jo 20v kokemuksella" eli parempi olikin "pysyä poissa" mutta valvonnassa pitää olla kyllä tarkkana juuri siksi ettei työmiehet esim peitä virheitään maan alle tai kipsilevyjen alle tms kun vaikka sitä kokemusta olisikin niin monesti voi olla juurikin se oppiharha että just kun itsekkin on tehny jotain juttuja 20vuotta niin kuvittelee osaavansa kaiken kunnes tulee se päivä kun huomaa että määräykset tms ovat muuttuneet ajat sitten ja toimintapoja pitää muuttaa tai tekee periaatteessa oikein mutta nykystandardien mukaan väärin

 

[JuhaH]

Kaikki putkethan pitäisi vähintään kuvata ennen peittämistä KVV-työnjohtajalle jos (ja kun) tämä itse ei ole paikalla - ja jo tällä verukkeella niitä putkia kannattaa dokumentoida vaikka maaurakoitsija pitäisikin sitä kyttäyksenä. Lisäksi niitä ei ikinä asenneta millilleen kuvien mukaan, yleensä ei edes metrilleen, niin joku dokumentointi lopputuloksesta on myöhemminkin hyödyllistä. Vie termarissa tuoretta kahvia putkarille ja juttelee mukavia, niin työnjälki kohenee kummasti ja kuvaaminenkaan ei enää ahdista tekijää niin paljoa

Ja vaikka dokumentoin omaa työmaata hyvinkin tunnollisesti ja lähes kaikki on omin käsin rakennettu, niin nyt kalkkiviivoilla vähän harmittaa etten ostanut jotain 360 kameraa projektin alussa - tuollaiselle ihan ehdoton suositus saa dokumentoitua rakenteet todella helposti ja kattavasti ennen kuin ne menee piiloon.

Työmaavalvontaa ammatikseen tekevä työkaverini vei työmiehille pullaa ja kahvia lähes aina kun kävi omalla pientalotyömaallaan - ammattilaisena tiesi millä varmistaa parhaan mahdollisen lopputuloksen. Mulkuille tehdään sekundaa, mutta hyvien tyyppien eteen ollaan usein valmiita näkemään vähän vaivaakin.

 

[pinkeliviinica]

Kaikki putkethan pitäisi vähintään kuvata ennen peittämistä KVV-työnjohtajalle jos (ja kun) tämä itse ei ole paikalla - ja jo tällä verukkeella niitä putkia kannattaa dokumentoida vaikka maaurakoitsija pitäisikin sitä kyttäyksenä. Lisäksi niitä ei ikinä asenneta millilleen kuvien mukaan, yleensä ei edes metrilleen, niin joku dokumentointi lopputuloksesta on myöhemminkin hyödyllistä. Vie termarissa tuoretta kahvia putkarille ja juttelee mukavia, niin työnjälki kohenee kummasti ja kuvaaminenkaan ei enää ahdista tekijää niin paljoa

Ja vaikka dokumentoin omaa työmaata hyvinkin tunnollisesti ja lähes kaikki on omin käsin rakennettu, niin nyt kalkkiviivoilla vähän harmittaa etten ostanut jotain 360 kameraa projektin alussa - tuollaiselle ihan ehdoton suositus saa dokumentoitua rakenteet todella helposti ja kattavasti ennen kuin ne menee piiloon.

Työmaavalvontaa ammatikseen tekevä työkaverini vei työmiehille pullaa ja kahvia lähes aina kun kävi omalla pientalotyömaallaan - ammattilaisena tiesi millä varmistaa parhaan mahdollisen lopputuloksen. Mulkuille tehdään sekundaa, mutta hyvien tyyppien eteen ollaan usein valmiita näkemään vähän vaivaakin.

itsekkin vein kaffepakettia ja vissyä yms aina kun mahdollista.. harmillisesti juuri putkari oli kohteessa vain päivän ja sähkäritkin vain päivän eli ne tulee ja menee niin nopsaan ettei ehdi kissaa sanomaan
runkotöitä teki pari heppua paripäivää ja tiilikaton tekijät tuli erikseen muualta ( ne viipyi kans vaan päivän) jne.. ainoa ketä viipyi pitempään oli sisätöihin ja siihenkin vain yksi timpuri joka sit naputtelikin 2kk.

 

[Pete88]

Rakenteita tosiaan kannattaa käydä eri vaiheissa valokuvaamassa, vaikka sinänsä ei mitään rakentamisesta tietäisikään. Kuvien avulla eri asioiden läpikäyminen tarvittaessa on paljon helpompaa kuin pelkkien suunnitelmien pohjalta. Varsinkin kun joskus hyviäkin suunnitelmia voidaan joutua mukauttamaan toteutuksen yhteydessä.

Juh44 nimimerkille iso peukku rakentamisesta, ei ihan joka jantterilta onnistu tänä päivänä!

Itse en ole millään lailla rakennusalan ammattilainen, mutta on kyllä tullut isosti nautittua siitä, ettei otettu mitään avaimet käteen ratkaisua, vaan tehdään ns. pitkästä tavarasta, joskin runkotoimitus olikin talotehtaan paketti. Varsinkin kun on tehty melko paljon nykypäivän tyyppiratkaisuista poikkeavia rakenneratkaisuja, on tullut aika syvällisesti tutustuttua moniin eri rakentamisen salaisuuksiin. En taatusti vieläkään varmasti tiedä riittävästi kaikesta, mutta on kyllä mukavaa pystyä edes hieman joskus kyseenalaistamaan ja ihan vahtimaankin, että hommat tulee tehtyä niin kuin suunniteltu. Ja suunnitteluun oltiin panostettu isosti, niin sitä silloin kyllä edellyttää, että käytännön toteutus myös noudattaisi huolellisesti tehtyjä suunnitelmia. Rakennekuvien opiskelu on ollut mukavaa. Samoin erilaisten ongelmien ratkominen mitä on tullut meidän ratkaisuissa eteen. Ei ole esimerkiksi lainkaan selvää tänä päivänä miten yhdistät puisen alapohjan harvalaudoituksella ja vesikiertoisella lattialämmityksellä yhdistettynä aitoon lankkulattiaan. Ja jotta asiaa ei tehtäisi helpoksi, kulmakertoimena vielä modernisti toteutettu painovoimainen ilmanvaihto.

 

[Tuomi0]

Ja suunnitteluun oltiin panostettu isosti, niin sitä silloin kyllä edellyttää, että käytännön toteutus myös noudattaisi huolellisesti tehtyjä suunnitelmia. Rakennekuvien opiskelu on ollut mukavaa. Samoin erilaisten ongelmien ratkominen mitä on tullut meidän ratkaisuissa eteen. Ei ole esimerkiksi lainkaan selvää tänä päivänä miten yhdistät puisen alapohjan harvalaudoituksella ja vesikiertoisella lattialämmityksellä yhdistettynä aitoon lankkulattiaan. Ja jotta asiaa ei tehtäisi helpoksi, kulmakertoimena vielä modernisti toteutettu painovoimainen ilmanvaihto.

Miksi piti alkaa tekemään tuollaisia juttuja?

 

[Pete88]

Miksi piti alkaa tekemään tuollaisia juttuja?

Vastaan aikanaan laajemmin kun hommat etenee, mutta syitä: täysin tuulettuva alapohja, huollettavuus, hygroskooppisuus, hengittävyys, muovittomuus, sisäilman laatu, laadukkaat ja aidot materiaalit.

 

[Warwick]

En nyt halua maalailla piruja seinille, mutta tuolla tavalla tulee herkästi ns. myyntikelvoton talo. Voi siinä ihan tyytyväisenä itse asustella, mutta kaikki täyspäiset ostajaehdokkaat kääntyy ympäri, kun kuulevat talon olevan täynnä jonkun maallikon itse visioimia ja toteuttamia ratkaisuja.

 

[Juh44]

Joo ei olisi minun makuun tuo rakennus, joko täysin perinteinen hirsimökki tai nykyajan tietotaidon mukainen muovitalo. Mutta rakentaminen on varsin kompromissirikasta puuhaa. Ja harvempi noita erikoisia kohteita myyntiin rakentaa, ainakin itse aion pitää kynsin ja hampain itsetehdystä kämpästä kiinni...

 

[Pete88]

En nyt halua maalailla piruja seinille, mutta tuolla tavalla tulee herkästi ns. myyntikelvoton talo. Voi siinä ihan tyytyväisenä itse asustella, mutta kaikki täyspäiset ostajaehdokkaat kääntyy ympäri, kun kuulevat talon olevan täynnä jonkun maallikon itse visioimia ja toteuttamia ratkaisuja.

Aikanaan tosiaan voin avata projektia enemmänkin, mutta ei tässä olla rakentamassa taloa, jossa olisi monimutkainen asua ja toisaalta vaikka ajatukset on omia, niin toteutus ei tosiaankaan ole tullut pelkästään omasta päästä, vaan suunnitteluun on panostettu ja käytetty alan erityisasiantuntijoita. Vastaavia ratkaisuja tekevät esim. Sunhouse ja Honkatalot, enkä ole havainnut em. valmistajien talojen kohdalla olleen erityisiä myyntivaikeuksia, vaikka ei tätä lähtökohtaisesti myyntiin tehdä ja siksi hankkeeseen ryhdyttiin, kun ei ollut valmista ratkaisua olemassa.

 

[antti-x]

Vastaan aikanaan laajemmin kun hommat etenee, mutta syitä: täysin tuulettuva alapohja, huollettavuus, hygroskooppisuus, hengittävyys, muovittomuus, sisäilman laatu, laadukkaat ja aidot materiaalit.

Muu ok mutta en ymmärrä mikä painovoimaisessa ilmanvaihdossa kiehtoo, koneellisen ilmanvaihdon yli 80% lämmöntalteenotolla voi tehdä hyvin vaikka olisikin hydroskooppiset rakenteet ja on silloin paljon energiataloudellisempi. Jos oletetaan että saman ilmamäärän kuuluu silti vaihtua niin se otetaanko siitä talteen valtaosa lämmöstä (ja kesällä voi tehdä toisinpäin) vaiko ei on kuitenkin energiatalouden kannalta aika merkittävää. Ulkoilma tulee koneellisessa ilmanvaihdossa myös paremmin suodatettua jos sisäilman laatua miettii.

 

[Pete88]

Muu ok mutta en ymmärrä mikä painovoimaisessa ilmanvaihdossa kiehtoo, koneellisen ilmanvaihdon yli 80% lämmöntalteenotolla voi tehdä hyvin vaikka olisikin hydroskooppiset rakenteet ja on silloin paljon energiataloudellisempi. Jos oletetaan että saman ilmamäärän kuuluu silti vaihtua niin se otetaanko siitä talteen valtaosa lämmöstä (ja kesällä voi tehdä toisinpäin) vaiko ei on kuitenkin energiatalouden kannalta aika merkittävää. Ulkoilma tulee koneellisessa ilmanvaihdossa myös paremmin suodatettua jos sisäilman laatua miettii.

Tämä on juuri se syy, miksi laadin aikanaan koko projektista oman threadin jossa kaikki nämä valinnat ja ratkaisut on paljon paremmin kuvattu auki. Tänne kun laitan näistä lyhyitä kommentteja, niin herättää tosiaan varmasti enemmän hämmästystä ja ihmettelyä kuin taustoitus puuttuu.

En hämmennä porukkaa enempää. En ole huvikseen korostanut, että suunnitteluun on panostettu isosti, yksi merkittävä syy on ollut se, että kun halutaan ns. tyyppiratkaisuista poikkeavia toteutuksia, niin se vaatii erityisasiantuntijuutta, jota onneksi vielä Suomesta löytyy, vaikka aina helppoa ei ole ollut. Jokainen ratkaisu on myös tehty siten, että se täyttää kaikki nykypäivän vaatimukset, eikä missään ole oikaistu. Esim. koko talo on suunniteltu alusta alkaen sen mukaan, että tulee esim. tuo painovoimainen iv. Se on vaatinut mm. ihan omat laskelmansa ja suunnitelmat, jotta järjestelmän ns. hyötysuhde on paras mahdollinen. Helppoa tai halpaa ei ole ollut, mutta ei me tähän koko projektiin ryhdytty siksi, että se sitä pitäisi olla. Kaikista näistä seikoista huolimatta me ei olla suunniteltu eikä aiota asua missään 1900-luvun alun torpassa, vaan likimain kaikki tämä päivän mukavuudet on silti tuotu taloon ja asumisviihtyvyydestä ei ole tingitty. Talossa vaan ei ole varmaan yhtään millimetriä, jonka yksityiskohtia ja toteutusta ei olisi jossain kohtaa mietitty ekologisuuden, asumismukavuuden, funktionaalisuuden ja arkkitehtuurin kannalta. Esim. suunnitteluun (tosin tähän vaikutti osaltaan koronainflaatio) on mennyt aikaa kolmisen vuotta.

 

[aqery]

Hei! Onko kellään tietoa, saako suoralla sähköllä olevaa omakotitaloa läpi energiatodistuksesta, jos U-arvot on perus vaaditut ja kämpässä on vaikka kaksi ilmalämpöpumppua lämmittämässä?

 

[Kaali]

Hei! Onko kellään tietoa, saako suoralla sähköllä olevaa omakotitaloa läpi energiatodistuksesta, jos U-arvot on perus vaaditut ja kämpässä on vaikka kaksi ilmalämpöpumppua lämmittämässä?

En nyt oikein ymmärtänyt kysymystäsi, mutta energiatodistus on pakollinen, jos olet asuntoa myymässä. Sillä ei ole väliä onko sulla vaikka 10 ilmalämpöpumppua talossa, vai ei yhtään.

 

[JuhaH]

Voi olla että vaatii vähän säätöä, mutta uskoisin että onnistuu - vahva suositus kuitenkin vesiputkille lattiassa - mahdollistaa tulevaisuudessa melkolailla minkä tahansa lämmitysmuodon. Sähköpattereiden osalta kannattaa tutustua ecodirektiiviin vaatimuksiin eli ihan ne halvimmat seinäpatterit eivät käy - ainakaan jos niitä ei laita taloautomaation perään. Lämpimän veden kierto on "myrkkyä" energiatodistuksessa vaikka lämpö vapautuisikin huonetiloihin eli sitä kannattaa yrittää välttää, paineenalennusventtiili parantaa tilannetta hieman ja aurinkopaneeleista on paljon hyötyä. Ja tiiveys pitäisi varmaan saada vähintään siihen 2.0 lukuun. Kun selailet ketjua hieman taakepäin, niin mittaus kannattaa tehdä talopakettifirmamalliin siinä vaiheessa kun runko on pystyssä ja höyrysulut vedetty ikkunoiden yli ilman että niihin on tehty ensimmäistäkään läpivientiä - pääsee helposti hyviin lukemiin

Sitä E-lukua voi yrittää haarukoida laskureilla, mutta noihin ei kannata ihan täysin luottaa - ainakin omaan energiatodistukseen tuli aikalailla eri lukemia kuin näillä laskureilla: Rakennusten energialaskuri — Eksergia

En nyt oikein ymmärtänyt kysymystäsi, mutta energiatodistus on pakollinen, jos olet asuntoa myymässä. Sillä ei ole väliä onko sulla vaikka 10 ilmalämpöpumppua talossa, vai ei yhtään.

Uutta taloa ei saa rakentaa jos se ei mene vähintään B-energialuokkaan.

 

[aqery]

Voi olla että vaatii vähän säätöä, mutta uskoisin että onnistuu - vahva suositus kuitenkin vesiputkille lattiassa - mahdollistaa tulevaisuudessa melkolailla minkä tahansa lämmitysmuodon. Sähköpattereiden osalta kannattaa tutustua ecodirektiiviin vaatimuksiin eli ihan ne halvimmat seinäpatterit eivät käy - ainakaan jos niitä ei laita taloautomaation perään. Lämpimän veden kierto on "myrkkyä" energiatodistuksessa vaikka lämpö vapautuisikin huonetiloihin eli sitä kannattaa yrittää välttää, paineenalennusventtiili parantaa tilannetta hieman ja aurinkopaneeleista on paljon hyötyä. Ja tiiveys pitäisi varmaan saada vähintään siihen 2.0 lukuun. Kun selailet ketjua hieman taakepäin, niin mittaus kannattaa tehdä talopakettifirmamalliin siinä vaiheessa kun runko on pystyssä ja höyrysulut vedetty ikkunoiden yli ilman että niihin on tehty ensimmäistäkään läpivientiä - pääsee helposti hyviin lukemiin

Sitä E-lukua voi yrittää haarukoida laskureilla, mutta noihin ei kannata ihan täysin luottaa - ainakin omaan energiatodistukseen tuli aikalailla eri lukemia kuin näillä laskureilla: Rakennusten energialaskuri — Eksergia


Uutta taloa ei saa rakentaa jos se ei mene vähintään B-energialuokkaan.

Kiitos paljon! Tässä on siis taustalla se että olen kyllä energiatodistuksen laatija, mutta olen laatinu energistodistuksia vain suuriin toimistorakkennuksiin, kouluihin yms.

On vain todella vähän tehtynä noita omakotitalokohteita ja nekin olemassa oleviin, vanhoihin. Täytyy varmaan vähän laskea voiko tuo olla mitenkä mahdollista. Voin raportoida tänne kun saan tarkasteltua.

Yhtä tuttua vain kiinnostaa tämä kun aikoo rakentaa talon mahdollisimman halvalla.

 

[Koolinki]

Ja taas asunnonostajat jätettiin pulaan vastuuttoman rakentajan johdosta. Tälle touhulle ei näytä olevan loppua. Olkaa tarkkkana.

Syytökset: Konkurssiin mennyt rakennusliike pystytti Järvenpäähän lähes kelvottoman talon – "Ala-arvoista, ammattitaidotonta"

Järvenpääläisen taloyhtiön mukaan Puukoti Group Oy on tehnyt huolimatonta työtä ja vakavia virheitä. Toimitusjohtaja vastaa, että rakennusmääräyksiä on noudatettu.

www.iltalehti.fi

 

[Kaali]

Uutta taloa ei saa rakentaa jos se ei mene vähintään B-energialuokkaan.

Tämä itselläni tiedossa. Lähinnä ihmettelin, kun keskustelu on "valmistalopaketit" ja luultavasti yksikään valmistalotoimittaja tuskin myy talopakettia, sillä logiikalla, etteikö energia-arvot täyttyisi minimivaatimusten osalta?

 

[JuhaH]

Tämä itselläni tiedossa. Lähinnä ihmettelin, kun keskustelu on "valmistalopaketit"

... Ja uudet nykyaikaiset talot ylipäätänsä.

 

[Koolinki]

Tuolla uusi juttu autotalleista.

Autotalli voi olla riskirakenne

Maankäyttö- ja rakennuslaki koskee myös autotalleja. Säädösten mukaan autotallin tulee olla käyttötarkoitukseensa ja olosuhteisiin soveltuva.

ainoakotini.blogspot.com

 

[Kinkkujuusto]

Tuolla uusi juttu autotalleista.

Autotalli voi olla riskirakenne

Maankäyttö- ja rakennuslaki koskee myös autotalleja. Säädösten mukaan autotallin tulee olla käyttötarkoitukseensa ja olosuhteisiin soveltuva.

ainoakotini.blogspot.com

Ihan hyvä kirjoitus. Itse olen tuskaillut kun en ole löytänyt markkinoilta sopivia jalkalistoja omaan talliini. Vaatimuksena olisi noin 80mm korkeat ja täysin vedenkestävät.

 

[Pete88]

Tuolla uusi juttu autotalleista.

Autotalli voi olla riskirakenne

Maankäyttö- ja rakennuslaki koskee myös autotalleja. Säädösten mukaan autotallin tulee olla käyttötarkoitukseensa ja olosuhteisiin soveltuva.

ainoakotini.blogspot.com

Sinänsä tosi koomista ottaen huomioon, että moni mainittu asia on itsestäänselvyys asuinrakennuksessa, mutta ne eivät sitten välity autotalliin. Itselle on tulossa vain autokatos ja lämmin varasto, mutta en olisi edes harkinnutkaan käyttää tuossa materiaaleja, jotka eivät kestä kosteusrasitusta paikoissa missä rasitusta on. Sitäkin ihmeteltiin, kun laitatin katokseen öljynerotuskaivon kun kuulemma niitä harrastetaan vain autotalleissa ja katoksessa riittäisi betonin luiskaaminen siihen katoksen eteen. En halunnut noin, vaan halusin kaiken potentiaalisen maaperää pilaavan aineksen menevän tuon kaivon kautta ja kaadot katoksessa siten, ettei vesi jää sielläkään seisomaan, vaan vesi menee heti kaivoon.

 

[Arde92]

Ihan hyvä kirjoitus. Itse olen tuskaillut kun en ole löytänyt markkinoilta sopivia jalkalistoja omaan talliini. Vaatimuksena olisi noin 80mm korkeat ja täysin vedenkestävät.

Pokkaa pellin ja liimalla kiinni lattiaan