Valmistalopaketit

Yritän tässä arpoa sähkärillä kuluvien työpäivien määrää. Talo on siis nyt lähtemässä sisätiloista valmistumaan ja mm. kevyitä väliseiniä ryhdytään rakentamaan. Kyseessä hirsitalo, niin pystyporaukset ja johdotukset ulkoseiniin on jo tehty. Nyt tässä ihan vaan omaan ennusteeseeni yritän saada hehtaarille, paljonko työpäiviä sähkärillä voisi olla tässä vaiheessa jäljellä.

Voisiko joku kokemusasiantuntija tai virallinen asiantuntija laittaa käytännön toteumaa omasta projektista, että kun sisätyöt aloitettiin, niin monenako päivänä sähkäri kävi paikan päällä? Ja kävikö työpari vai yksittäinen henkilö? Jokainen hanke on tottakai omanlaisensa ja varustus vaikuttaa kuluvaan aikaan, joten siksikin tämä on vain suuntaa-antava asia, mutta auttaisi minua ylläpitämään ennustetta tulevista töistä ja määristä.

Kaikkien sähkötarvikkeiden määrät, hinnat yms. olen saanut jo laskettua, eli tarvikkeiden hinta on tiedossa, töiden määrää yritän arvailla.
 
Yritän tässä arpoa sähkärillä kuluvien työpäivien määrää.
omassa talossani den:in sähkärit (2kpl) tekivät seinä ja kattorasiat ja johtovedot (mmj/antenni/rj45) päivässä eli noin 9tunnin aikana koko taloon (sisällä ja ulkona, talo yhdessä tasossa noin 130m2) samalla asennettiin sähköpääkeskus yms.
vielä ei ole rasioiden päälle tullut itse pistokkeita tms eli veikkaan toista työpäivää ko sähkäreille ja homma on valmis.
joku tunti/päivä toki pitää varata sitten vielä kaiken loppumittaamiseen pöytäkirjoihin ja kansioihin.
 
Viimeksi muokattu:
omassa talossani den:in sähkärit (2kpl) tekivät seinä ja kattorasiat ja johtovedot (mmj/antenni/rj45) päivässä eli noin 9tunnin aikana koko taloon (sisällä ja ulkona, talo yhdessä tasossa noin 130m2) samalla asennettiin sähköpääkeskus yms.
vielä ei ole rasioiden päälle tullut itse pistokkeita tms eli veikkaan toista työpäivää ko sähkäreille ja homma on valmis.
joku tunti/päivä toki pitää varata sitten vielä kaiken loppumittaamiseen pöytäkirjoihin ja kansioihin.

Ok, kiitos paljon! Eli tuon perusteella tunteja voisi mennä 9h x 2 työpäivää x kaksi tekijää + 1 pvä (8h) yhden henkilön osalta oheisjuttuja. Yht. 44h.

Mulla yhdessä tasossa talo ja n. 137m2. Varustus jokseenkin tavanomainen, mutta kiintovalaisimien paikat valmistellaan (paneeliin) itse, sähkärit saavat vetää johdot ja kytkennät.
 
Ok, kiitos paljon! Eli tuon perusteella tunteja voisi mennä 9h x 2 työpäivää x kaksi tekijää + 1 pvä (8h) yhden henkilön osalta oheisjuttuja. Yht. 44h.

Mulla yhdessä tasossa talo ja n. 137m2. Varustus jokseenkin tavanomainen, mutta kiintovalaisimien paikat valmistellaan (paneeliin) itse, sähkärit saavat vetää johdot ja kytkennät.
Jos rasianpaikkoja hirteen (sisä ja ulkopuolelle) on useampia niin laskisin tuohon vielä päivän niiden porailuille.
Lisäksi ns juustohöylä poranterä on lähes pakollinen tuohon hommaan

Joskus nähnyt kun sähkäri koitti perus rasiaterällä ja taltalla tehdä noita reikiä..
 
Löytyiskö netistä joku järkevä ja helppo sivu, jonka avulla voisi suunnitella 2-kerroksisen okt:n pohjakuvaa? Ihan vain luonnosmallia, jonka voisi lykätä varsinaiselle suunnitelijalle käteen pohjaksi.
 
Löytyiskö netistä joku järkevä ja helppo sivu, jonka avulla voisi suunnitella 2-kerroksisen okt:n pohjakuvaa? Ihan vain luonnosmallia, jonka voisi lykätä varsinaiselle suunnitelijalle käteen pohjaksi.

floorplanner ei ole ehkä ihan helpoin mahdollinen mutta tekee 3D mallin jossa kulkea eli voi miettiä sisustuksen, ikkunoiden paikkoja jne samalla paremmin.

edit: Tässä esimerkki jossa suunniteltu rintamamiestalon laajennusta (eli en tietenkään tekisi vastaavaa pohjaa uuteen taloon) Kivisto (copy)
 
Viimeksi muokattu:
Löytyiskö netistä joku järkevä ja helppo sivu, jonka avulla voisi suunnitella 2-kerroksisen okt:n pohjakuvaa? Ihan vain luonnosmallia, jonka voisi lykätä varsinaiselle suunnitelijalle käteen pohjaksi.

Tämä voi olla itsestään selvä asia, mutta omakotitaloa kun alkaa pohjaa miettiä, niin kaikki kaikessa on aurinko. Eli katsoa ensimmäisenä suunnilleen missä suunnassa tontilla on etelä ja olohuone pyrkiä pistää avautumaan ikkunoiltaan etelään. Toiseksi paras suunta on länsi. Optimi kenties olisi kun olohuone avautuisi etelään, mutta ikkuna tai useampi olisi myös länteen. Ja piirrellä mistä aurinko paistaa mihinkin aikaan taloon.

Myös piha ja terassit tai parveke olisi mukava saada tuonne suuntaan.

Talon makuuhuoneet sitten painottaa talon pohjoispuolen sivulle jos vain mahdollista tai itään.

Varmaan itsestään selvyys tuo asia suurimmalle osalle, mutta aina silloin tällöin tullut vastaan omakotitaloja, joissa talo on suunniteltu ja rakennettu suunnilleen päinvastoin ilmansuuntiin. Parveke tai terassikin on talon pohjoissivulla ja siellä terassilla ei koskaan kukaan näytä edes käyvän kun aina on varjossa ja pimeässä.

Toki siinä on pakko tehdä jotain kompromisseja kun ihan kaikkea on mahdotonta saada täysin ihanne ilmansuuntiin.

Jos talopaketteja katsoo malliksi ja niiden pohjia, niin ne on useimmiten suunniteltu pienille tonteille joissa naapuritalot tulee muutaman metrin päähän talon sivuille ja sen takia ikkunat talon sivuilla on minimoitu. Jos taloa suunnittelee paikkaan jossa naapurit ovat kauempana, niin niitä talon sivujakin voi hyvin varustaa isommilla ikkunoilla jos se vain muuten sopii suunnitelmaan.

Omakotitaloon on hyvä rakentaa myös tekninen tila, jonne on käynti suoraan ulkoa omasta ovesta. Sinne saa piilotettua suunnilleen kaiken talotekniikan. Kannattaa tehdä siitä riittävän iso jos haluaakin joskus esimerkiksi maalämpöön päivittää, niin mahtuu kaikki vehkeet sinne.
 
Omakotitaloon on hyvä rakentaa myös tekninen tila, jonne on käynti suoraan ulkoa omasta ovesta. Sinne saa piilotettua suunnilleen kaiken talotekniikan. Kannattaa tehdä siitä riittävän iso jos haluaakin joskus esimerkiksi maalämpöön päivittää, niin mahtuu kaikki vehkeet sinne.
Omalla sisäänkäynnillä tämä ei syö edes rakennusoikeusneliöitä ja sen maalämmön tilavarauksen kohdalle saa vaikka autonrenkaita odottamaan laitteistoja :p kustannusten kannalta tilan sijaintia kannattaa miettiä muutamaan kertaan. Nurkkaan sijoitettu tekninen tila tuplaa helposti sähköjohtojen ja IV-kanavien määrän verrattuna keskeisesti sijoitettuun tekniseen tilaan ja sijainnilla on myös iso vaikutus siihen kuinka nopeasti hanoista tulee lämmintä vettä.
 
Helppoa, muttei halpaa, ainakaan jos putkiston hukkalämpöä ei saa hyödynnettyä enemmän tai vähemmän täysmääräisesti huonetilajen lämmitykseen.
Tätäkin on helppo automatisoida, ei tarvi huudattaa pumppua 247. Yksikertaisimmillaan kellokytkimellä pärjää ja aina voi hifistellä lisää. Pääsääntöisesti vesiputken menee talon "läpi" jolloin osa hukkalämmöstä siirtyy asuntoon. Köyhästä tämäkin voi tuntua kalliilta, mutta ei tulisi mieleenkään olla ilman.
 
Helppoa, muttei halpaa, ainakaan jos putkiston hukkalämpöä ei saa hyödynnettyä enemmän tai vähemmän täysmääräisesti huonetilajen lämmitykseen.

Ei siinä kovin paljoa ja kauaa omakotitalossa vettä tarvi laskea käyttövesiputkesta vaikka keittiössä, että lämmintä vettä alkaa tulla oli se putken pituus sitten 2 metriä tekniseen tilaan tai 10 metriä.

Jos se on ongelma, niin pistää sitten hullunkierron siihen.

Sehän lämminvesiputki suojaputkineen kannattaa sijoittaa alakerrassa sinne EPS tai XPS eristeeseen lattiavalun alle pintaan. Siitähän se lämpö tulee hyödyksi talon lämmitykseen ennemmin tai myöhemmin.

Kylmävesiputkiveto taas kannattaa vetää suojaputkineen sinne lattiaeristeiden alle soraan tai hiekkaan. Siellä se ei jäädy koskaan ja aina tulee hanasta heti viileää tai kylmää vettä. Tämä koskee toki vain maavaraista laattaa. Jos jostain syystä rossipohjalla talon tekee, niin eihän sinne alle rossipohjaan kestä mitään jäätyvää putkea laittaa.
 
Talon suunnittelu kannattaa aina aloittaa ensiksi tonttiin tutustumalla ja jos tontti on kaava-alueella, kaavamääräyksiin tutustumalla. Ei ehdi sitten liikaa haaveilemaan niistä pro ratkaisuista kun käy ilmi, että kaava antaa tehdä vain tietynmallisen ja värisen talon, pahimmillaan samanlaisen kuin naapurilla. Eli rakentamisen reunaehdot kannattaa selvittää ensiksi ja sen jälkeen maaperätutkimuksella perustamisolosuhteet. Näiden tietojen pohjalta voi sitten lähteä muovaamaan taloa heti oikeaan suuntaan.

Seuraava vaihe olisi muodostaa budjetti ja oma toivelista siitä, mitä taloltaan haluaa. Suunnitteluun ei voi käyttää liikaa aikaa, joten siihen kannattaa panostaa. Omalla kokemuksella voin sanoa, että mitä paremmin suunniteltu, sitä parempi lopputulos ja myös kustannukset pysyvät paremmin kurissa, kun huolella ensiksi suunnittelee ja pitää niistä kiinni. Muutokset kesken matkan vievät aikaa ja rahaa. Eikä projektin jälkeen ole lainkaan mukavaa, jos huomaa vaikka, ettei se talo tullutkaan optimaalisesti siihen tontille. Näitäkin on tullut vastaan.

Monella on kova kiire päästä rakentamaan, mutta ottaen huomioon homman mittakaavan, kannattaa malttaa ja suunnitella kerralla kunnolla. Myös kurinalaisuus siinä, mihin kannattaa ja mihin ei kannata panostaa. Kaikilla on aina mielipide ja ulkopuoliset haluavat usein rohkaista panostamaan vähän joka kohtaan. Ongelma vaan on siinä, että artisti on maksajana ja panostaminen joka kohdassa vaatii sitten sen mukaisia taloudellisia resursseja. Toisin sanoen budjetti sanelee sen, voiko esim. joka huonetta ryydittää ethernet pistokkeilla tai kuinka iso olohuoneesta pitäisi tulla tai kuinka paljon pitäisi tehdä sitä sun tätä.
 
Seuraava vaihe olisi muodostaa budjetti ja oma toivelista siitä, mitä taloltaan haluaa. Suunnitteluun ei voi käyttää liikaa aikaa, joten siihen kannattaa panostaa. Omalla kokemuksella voin sanoa, että mitä paremmin suunniteltu, sitä parempi lopputulos ja myös kustannukset pysyvät paremmin kurissa, kun huolella ensiksi suunnittelee ja pitää niistä kiinni. Muutokset kesken matkan vievät aikaa ja rahaa. Eikä projektin jälkeen ole lainkaan mukavaa, jos huomaa vaikka, ettei se talo tullutkaan optimaalisesti siihen tontille. Näitäkin on tullut vastaan.

Talon rakentaminen on joka tapauksessa kallis tikki.

Jos talon haluaa tehdä kustannustehokkaasti, niin neliskulmainen pohjaratkaisu on lähes poikkeuksessa halvin.

Joskus kuulin ammattilaisen karkean arvion, että jokainen ylimäärääinen mutka ulkoseinissä maksaa kymppitonnin. Eli jos esimerkiksi erkkerin tekee taloon, niin siinä saa parikymmentä tonnia kaivaa taskusta lisää.

Jos haluaa taloon eri korkuisia korotettuja sisäkattoja, niin sekin on yllättävän kallista. Halvemmaksi tulee kun tekee koko asunnon vaikka 2,9 metrin huonekorkeudella ja sitten jossain tiloissa laskee sitä kattoa. Tyyliin eteinen, vessat, pesutilat ja sauna. Jos on noin korkea huonekorkeus, niin nehän ilmanvaihtoputkistot saanee vedettyä kätevästi höyrynsulun sisäpuolella esimerkiksi makuuhuoneissa kuljettaen ja tekee laskatun katon niihin niin, että putket jäävät piiloon ja katon korkeus silti niissä huoneissa on koko alalta hyvinkin se 2,4 metrin minimikorkeus.

Joskus viikkoja olen pähkäillyt yhden rakennettavan kaksikerroksisen omakotitalon ilmastointiputkien vetoreittejä kun putket tuli asunnon sisään höyrynsulun sisäpuolelle ja kaikin tavoin yritettiin minimoida ne näkyviin jäävät kotelot niille ja lasketut katot. Vasta talon valmistuttua tuli mieleen, että sen yhden makuuhuoneen katonlaskun olisi voinut välttää kun olisi tuulikaapin päältä vetänyt poikki talon ne putket keittiöön. Tuossa talossa lisävaikeuskerrointa aiheutti se, että useampia makuuhuoneita varustettiin vielä sekä tulo, että poistilmaventtiileillä, että voi pistää desibelioven niiden oveen. Silloin se poisto ei toimi toiseen tilaan oven kynnyksen alta kun desibeliovi on niin tiivis vaan pitää olla huoneessa sekä tulo että poisto ilmastoinnille. Missään nimessä tuo ole perustason grynderirakentamista vaan sehän grynderin perusratkaisu pistää ne putket yläpohjaan puhallusvillojen sekaan. Taloon tuli myös kymmenkunta ylimääräistä äänenvaimenninta ilmastointiputkiin huoneiden välille. Useamman tonnin nekin maksoivat yhteensä. Kummasti lisää vain asumismukavuutta tuollainen kun talossa akustiikka toimii ja huoneiden välillä melu ei juuri kuulu.

Taloa jos tekee myyntiin, niin tuollainen "näkymätön" laatu ei vaikuta oikeastaan mitään myyntihintaan vaan talon ostajaa ja erityisesti rouvaa kiinnostaa enemmän vain ne millaiset näkyvät pinnat on missäkin ja onko joku jääkaappi jotain Smeg-merkkiä tai muuta "muotimerkkiä". Helppoa ja halpaa niitä pintoja on uusia ja kodinkoneita, mutta se on äärimmäisen kallista jos haluaa vaikka sähkölämmityskaapelit korvata vesikiertoisella lämmönjaolla koko talossa ja siirtää vaikka ilmastointiputket vintiltä höyrynsulun sisäpuolelle ja parantaa niiden äänenvaimennusta.
 
Joskus viikkoja olen pähkäillyt yhden rakennettavan kaksikerroksisen omakotitalon ilmastointiputkien vetoreittejä kun putket tuli asunnon sisään höyrynsulun sisäpuolelle ja kaikin tavoin yritettiin minimoida ne näkyviin jäävät kotelot niille ja lasketut katot. Vasta talon valmistuttua tuli mieleen, että sen yhden makuuhuoneen katonlaskun olisi voinut välttää kun olisi tuulikaapin päältä vetänyt poikki talon ne putket keittiöön. Tuossa talossa lisävaikeuskerrointa aiheutti se, että useampia makuuhuoneita varustettiin vielä sekä tulo, että poistilmaventtiileillä, että voi pistää desibelioven niiden oveen. Silloin se poisto ei toimi toiseen tilaan oven kynnyksen alta kun desibeliovi on niin tiivis vaan pitää olla huoneessa sekä tulo että poisto ilmastoinnille. Missään nimessä tuo ole perustason grynderirakentamista vaan sehän grynderin perusratkaisu pistää ne putket yläpohjaan puhallusvillojen sekaan. Taloon tuli myös kymmenkunta ylimääräistä äänenvaimenninta ilmastointiputkiin huoneiden välille. Useamman tonnin nekin maksoivat yhteensä. Kummasti lisää vain asumismukavuutta tuollainen kun talossa akustiikka toimii ja huoneiden välillä melu ei juuri kuulu.

Minkä tyyppisenä rakennuttamisprojektina tuo tehtiin? Ei vaikuta ainakaan ihan perus talotehtaan tekemältä ratkaisulta tai edes muulta kokonaisurakalta paitsi jos kaikki tuo ilmanvaihtokanavien miettiminenkin tehtiin jo ennen kuin kaupat lyötiin lukkoon.

Ja mitä tälle talolle tuli kokonaisuudessaan hintaa?


Joku linkitti tänne (siis jonnekin tällä foorumilla) jotain ääntä vaimentavia ilmanvaihtoratkaisuja oven päälle mikä mahdollistaisi desibeliovet normaalilla ilmanvaihdolla.
 
Minkä tyyppisenä rakennuttamisprojektina tuo tehtiin? Ei vaikuta ainakaan ihan perus talotehtaan tekemältä ratkaisulta tai edes muulta kokonaisurakalta paitsi jos kaikki tuo ilmanvaihtokanavien miettiminenkin tehtiin jo ennen kuin kaupat lyötiin lukkoon.

Ja mitä tälle talolle tuli kokonaisuudessaan hintaa?


Joku linkitti tänne (siis jonnekin tällä foorumilla) jotain ääntä vaimentavia ilmanvaihtoratkaisuja oven päälle mikä mahdollistaisi desibeliovet normaalilla ilmanvaihdolla.

Hyvin läheinen ihminen rakenteli itselleen talon. Kaksikerroksinen omakotitalo noin 160 neliömetriä ja päälle 40 neliötä erilliseen rakennukseen talli- ja varastotilaa ja sekin talon tapaan matalaenergiarakennuksena.

Aika tarkkaan 170 tuhatta euroa tuli maksamaan joskus 15 vuotta sitten se. Pankin kustannuslakurien mukaan hinta oli yli 350 tuhatta euroa. Hintaa selittää se, että talon tehneellä oli yli 20 vuoden kokemus suunnilleen kaikesta rakentamisesta ja omantyön osuus oli varmaan 90+ prosenttia ja kaikki kilpailutettiin tavaroista perusteellisesti. SAFA arkkitehti oli mukana projektissa ja rakennusinsinööri teknisiä ratkaisuja suunnittelemassa. Ulkopuolinen putkimies oli hoitamassa kytkentojä ja sähköurakoitsija veteli sähköt ja toisen kerroksen lattiaan kipsivalufirma valoi sen lattian.

Itse olin ajatellut, että se on urbaanilegendaa, että energialaitokselta tulevat mittareita vaihtelemaan kun liian vähän ostoenergiaa kuluu. Tuossa talossa kaukolämpöä meni noin 13 tuhatta kWh vuodessa sisältäen tallirakennuksen. Energialaitokselta ne tuli sitten noin vuosi talon valmistumisesta päiväksi niitä mittareita tarkkailemaan ja taisivat mittarinkin vaihtaa teknisessä tilassa. Ja eristävät sen kaukolämpöputken ennen mittaria jota oli paljaana joku 30 senttiä. Pakko sanoa, että oli hienosti eristetty. :tup: Ei se lämmönkulutus siitä noussut silti jatkossa. Tuli sille varmaan oma hintansa kun kaksi ukkoa päivän kyttää mittaria ja tutkii ettei varasteta kaukolämpöä.

Enää tuskin tuolla hinnalla onnistuisi millään vastaavan talon rakentaminen vaan eiköhän se olisi vähintään 50 tonnia kalliimpi. Ja parin vuoden edestä ammattilaisen työpalkkoja menee siihen rakentamiseen jos ulkopuolisella pitää teettää.
 
Löytyiskö netistä joku järkevä ja helppo sivu, jonka avulla voisi suunnitella 2-kerroksisen okt:n pohjakuvaa? Ihan vain luonnosmallia, jonka voisi lykätä varsinaiselle suunnitelijalle käteen pohjaksi.
En tiedä miten toimii kahden kerroksen piirtämiseen, mutta Room Sketcherillä suunnittelin meille pohjan minkä sitten talotehdas piirti lopulliseen muotoon. 3d-mallisss pystyi kävelemään sisällä mikä joitain ratkaisuja auttoi hahmottamaan vaikka ei nyt mikää kauhean laadukas softa olekaan. Lisäksi tykkäsin kun mittoja sai näkyviin kun tiloja suunnitteli.

 
Sellainen kysymys talon rakentaneille, että jos nyt rakentaisitte, niin mitä tekisitte toisin? Mitä talostanne puuttuu? Minkä tekisitte toisin? Erilliseen (lämpimään) autotalliin liittyen saa kertoa myös kommentteja. :)
 
Tämä voi olla itsestään selvä asia, mutta omakotitaloa kun alkaa pohjaa miettiä, niin kaikki kaikessa on aurinko. Eli katsoa ensimmäisenä suunnilleen missä suunnassa tontilla on etelä ja olohuone pyrkiä pistää avautumaan ikkunoiltaan etelään. Toiseksi paras suunta on länsi. Optimi kenties olisi kun olohuone avautuisi etelään, mutta ikkuna tai useampi olisi myös länteen. Ja piirrellä mistä aurinko paistaa mihinkin aikaan taloon.

Myös piha ja terassit tai parveke olisi mukava saada tuonne suuntaan.

Talon makuuhuoneet sitten painottaa talon pohjoispuolen sivulle jos vain mahdollista tai itään.

Varmaan itsestään selvyys tuo asia suurimmalle osalle, mutta aina silloin tällöin tullut vastaan omakotitaloja, joissa talo on suunniteltu ja rakennettu suunnilleen päinvastoin ilmansuuntiin. Parveke tai terassikin on talon pohjoissivulla ja siellä terassilla ei koskaan kukaan näytä edes käyvän kun aina on varjossa ja pimeässä.

Toki siinä on pakko tehdä jotain kompromisseja kun ihan kaikkea on mahdotonta saada täysin ihanne ilmansuuntiin.

Jos talopaketteja katsoo malliksi ja niiden pohjia, niin ne on useimmiten suunniteltu pienille tonteille joissa naapuritalot tulee muutaman metrin päähän talon sivuille ja sen takia ikkunat talon sivuilla on minimoitu. Jos taloa suunnittelee paikkaan jossa naapurit ovat kauempana, niin niitä talon sivujakin voi hyvin varustaa isommilla ikkunoilla jos se vain muuten sopii suunnitelmaan.

Omakotitaloon on hyvä rakentaa myös tekninen tila, jonne on käynti suoraan ulkoa omasta ovesta. Sinne saa piilotettua suunnilleen kaiken talotekniikan. Kannattaa tehdä siitä riittävän iso jos haluaakin joskus esimerkiksi maalämpöön päivittää, niin mahtuu kaikki vehkeet sinne.

Tai sitten on eri preferenssit. Jos itse olisin talon suunnittelut noin, olisi terassi tielle, olkkari tielle, piha tielle ja ei mitään yksityisyyttä mihinkään suuntaan. Siksi kaikki on pohjoiseen josta ei näy naapuritalot ja muut. Terassiakin on ihan hitosti ja aikaa tulee vietettyä pääosin touko - elokuu akselilla enemmän kuin sisätiloissa. Optimitapauksessa kaikelle on aina se paras vaihtoehto, mutta sitten on nämä mainitsemasi rakennustapaohjeet ja tuhat muuta asiaa (ainakin kaava-alueella). Plus lähtökohtaisesti kannattaa rakentaa talo jossa itse asuu just kuten haluaa, jälleenmyyntiä varten sitä ei kannata tehdä.
 
Sellainen kysymys talon rakentaneille, että jos nyt rakentaisitte, niin mitä tekisitte toisin? Mitä talostanne puuttuu? Minkä tekisitte toisin? Erilliseen (lämpimään) autotalliin liittyen saa kertoa myös kommentteja. :)
Tee isompi, mitä ajattelit. Tila loppuu kuitenkin kesken :lol:

Ja korkiampi, mitä ajattelit ja teräspalkki liukuvalle ketjunostimelle
 
Sellainen kysymys talon rakentaneille, että jos nyt rakentaisitte, niin mitä tekisitte toisin? Mitä talostanne puuttuu? Minkä tekisitte toisin? Erilliseen (lämpimään) autotalliin liittyen saa kertoa myös kommentteja. :)
Löytyiskö netistä joku järkevä ja helppo sivu, jonka avulla voisi suunnitella 2-kerroksisen okt:n pohjakuvaa? Ihan vain luonnosmallia, jonka voisi lykätä varsinaiselle suunnitelijalle käteen pohjaksi.
Tämän muuttaisin. Sen sijaan, että alkaisin itse tuherrella pohjapiirroksia, palkkaisin pätevän suunnittelijan, mieluiten arkkitehdin. Onko tilaohjelma tehty, onko tarpeita listattu? Oletan että rakennuspaikka on sentään tiedossa.

Uskon että tähän tulee monta kommenttia, jossa haukutaan arkkitehdit taivaanrannan maalareiksi. Ei se niin ole, vaikka joka ammattikunnasta löytyy monenlaista viheltäjää. Vähintään 90% suomalaisten pientalojen suunnittelijoista on epäpäteviä.
 
Ja korkiampi, mitä ajattelit ja teräspalkki liukuvalle ketjunostimelle

Mitä nostelet ketjunostimella?

Tuo autotallin huonekorkeus mietityttikin.. Minkäkorkuisia olette tehneet?

Talli tarkoitus rakentaa ison kaupungin OKT-alueelle, jossa tontti- ja rakennustila on rajallinen eli mitään maataloushallia ei ole tila- ja budjettirajoitteista johtuen mahdollista tehdä - tontille pitää jättää tilaa niille emännän marjapuskillekin. :cool: Alustavasti olin ajatellut n. 50-neliöistä kahden auton tallia ja tallin päätyyn n. 20 m2 varasto (erillinen tila ja sisäänkäynti).

Tämän muuttaisin. Sen sijaan, että alkaisin itse tuherrella pohjapiirroksia, palkkaisin pätevän suunnittelijan, mieluiten arkkitehdin. Onko tilaohjelma tehty, onko tarpeita listattu? Oletan että rakennuspaikka on sentään tiedossa.

Uskon että tähän tulee monta kommenttia, jossa haukutaan arkkitehdit taivaanrannan maalareiksi. Ei se niin ole, vaikka joka ammattikunnasta löytyy monenlaista viheltäjää. Vähintään 90% suomalaisten pientalojen suunnittelijoista on epäpäteviä.

Talofirmojen kanssa olen keskustellut jo ja heillä on arkkitehti talossa/alihankintana, jonka kanssa tehdään suunnittelu. Hintoihin sisältyy usein vain tyyliin luonnos ja yksi muutos ja itse olen epäileväinen, että tällaisella työllä saa itselle sopivaa kokonaisuutta. Ajallisestikin joku rakennusliike tarjouksella oli arvioinut tälle suunnitteluvaiheella 1-2 viikkoa. Itse olen sen verran tarkka, että epäilen ettei ihan noin helposti tule. Karkea ajatus on talon pohjasta olemassa.
 
Sellainen kysymys talon rakentaneille, että jos nyt rakentaisitte, niin mitä tekisitte toisin? Mitä talostanne puuttuu? Minkä tekisitte toisin? Erilliseen (lämpimään) autotalliin liittyen saa kertoa myös kommentteja. :)
Tekninen tila riittävän suureksi. Nykyinen on sellainen, että siellä mahtuu juuri seisomaan eli yhtään ylimääräistä tilaa ei käytännössä ole.
 
Tekninen tila riittävän suureksi. Nykyinen on sellainen, että siellä mahtuu juuri seisomaan eli yhtään ylimääräistä tilaa ei käytännössä ole.
Miksi pitäisi olla ylimääräistä tilaa? Eikö se ole riittävä, jos kaikki tarvittava onnistu, huolto jne?
 
Sellainen kysymys talon rakentaneille, että jos nyt rakentaisitte, niin mitä tekisitte toisin? Mitä talostanne puuttuu? Minkä tekisitte toisin? Erilliseen (lämpimään) autotalliin liittyen saa kertoa myös kommentteja. :)

1-2 metriä lisää leveyttä, jotta KHH olisi käytännöllisempi. Muuten täyttää tarpeet itse talo hyvin. Autokatos 1.5 kertaa isommaksi ja ulkovarasto nykyisen 18 neliön sijaan ainakin 30-40 neliötä. Pikkuasioita onneksi.
 
Miksi pitäisi olla ylimääräistä tilaa? Eikö se ole riittävä, jos kaikki tarvittava onnistu, huolto jne?
Siellä pitäisi olla jonkun verran laajennusvaraa jos ja kun jotain tarpeita tulee vastaan. Omalla kohdalla tilanne on ongelmallinen kun vanhassa rakennuksessa mitoitus on tehty kaukolämmön mukaan ja sehän ei vaadi juurikaan tilaa.
 
Sellainen kysymys talon rakentaneille, että jos nyt rakentaisitte, niin mitä tekisitte toisin? Mitä talostanne puuttuu? Minkä tekisitte toisin? Erilliseen (lämpimään) autotalliin liittyen saa kertoa myös kommentteja. :)
Autotalli +autokatos niin isoksi mitä tontti ja lompakko kestää,lisäksi jos vähänkään on ajatusta tehdä/harrastaa auton rassaamista niin varaus pilarinostimelle.Toki kannattaa ottaa huomioon tontin koko,sijainti,perheen koko ja kauanko on ajatus asua siinä.Jos on väljempi tontti maaseutumaisella seudulla niin helposti kertyy kaiken näköistä harrastus ja työ konetta tilaa viemään.
 
Miksi pitäisi olla ylimääräistä tilaa? Eikö se ole riittävä, jos kaikki tarvittava onnistu, huolto jne?
Itellä ainakin tekninentila täynnä kaikkea työkalua, työ- ja harrastusvaatteita.
Ei tarvii muita kaappeja ja naulakoita näillä sotkea täyttää.
 
Autotalli +autokatos niin isoksi mitä tontti ja lompakko kestää,lisäksi jos vähänkään on ajatusta tehdä/harrastaa auton rassaamista niin varaus pilarinostimelle.Toki kannattaa ottaa huomioon tontin koko,sijainti,perheen koko ja kauanko on ajatus asua siinä.Jos on väljempi tontti maaseutumaisella seudulla niin helposti kertyy kaiken näköistä harrastus ja työ konetta tilaa viemään.

Pilarinostinhan tietysti olisi helkkarin hyvä, mutta tarve hyvin satunnainen ja vie älyttömästi tilaa. Pääosin autot kuitenkin ovat siellä vain parkissa, mutta jos nostimen laittaa, niin tilaa pitää olla helkkaristi, jos meinaa kaksi auto sisään vielä saada.
 
Pilarinostinhan tietysti olisi helkkarin hyvä, mutta tarve hyvin satunnainen ja vie älyttömästi tilaa. Pääosin autot kuitenkin ovat siellä vain parkissa, mutta jos nostimen laittaa, niin tilaa pitää olla helkkaristi, jos meinaa kaksi auto sisään vielä saada.

Kaava usein rajoittaa tallin kokoa. Esimerkiksi täällä Oulussa oli raja muistaakseni 50 neliömetriä erilliselle autotalli+varasto rakennukselle. Siihen mahtui lämmin talli yhdelle autolle plus varasto sen taakse. Autotallin viereen jäi sitten paikka autokatokselle. Samalla hinnalla sen seinän olisi pyöräyttänyt autotallissa ja varastosta sen katoksen ulkolaidalle, jolloin olisi saanut kahden auton lämpimän tallin. Mutta minkäs siinä tekee kun kaava rajoittaa.

Toki se olisi ruman ja liian massiivisen näköinen 100 neliön talli rakennus talon edessä.

Jossain maaseudulla kaava ei rajoita juuri harrastuksia ja onnistuu helposti vaikka tuhannen neliömetrin konehalli rakentaa talon pihalle tai vaikka useampi. Tai vaikka hehtaarin kokoinen halli.

Sehän on niitä valintoja tuo, että haluaako ennemmin rakentaa paikkaan, jossa kaavan rajoituksiin on pakko sopeutua vai rakentaako ennemmin jonnekin syrjäiseen paikkaan maaseudulla, jossa kaava ei rajoita harrastuksia.
 
Mitä nostelet ketjunostimella?

Tuo autotallin huonekorkeus mietityttikin.. Minkäkorkuisia olette tehneet?

Talli tarkoitus rakentaa ison kaupungin OKT-alueelle, jossa tontti- ja rakennustila on rajallinen eli mitään maataloushallia ei ole tila- ja budjettirajoitteista johtuen mahdollista tehdä - tontille pitää jättää tilaa niille emännän marjapuskillekin. :cool: Alustavasti olin ajatellut n. 50-neliöistä kahden auton tallia ja tallin päätyyn n. 20 m2 varasto (erillinen tila ja sisäänkäynti).

Moottorit, kelekat, hirven ruhot mitä nyt keksiikään. Eikä nyt varsinaisesti nosteluun vaan enemmänkin siirtelyyn ja roikottamiseen =) Itsellä huonekorkeus 2700mm ja oviaukko 2500mm (mahtuu esim. sprintteri sisälle), kyseisen paikan kaava ei paljoa korkeampaa olisi antanut tehdä niin piti tyytyä johonkin. Tuolla korkeudella ei paljon matalanostinta kummempaa talliin saa eli jos rakennuspaikka antaa myöten niin more is more.
 
Kaava usein rajoittaa tallin kokoa. Esimerkiksi täällä Oulussa oli raja muistaakseni 50 neliömetriä erilliselle autotalli+varasto rakennukselle. Siihen mahtui lämmin talli yhdelle autolle plus varasto sen taakse. Autotallin viereen jäi sitten paikka autokatokselle. Samalla hinnalla sen seinän olisi pyöräyttänyt autotallissa ja varastosta sen katoksen ulkolaidalle, jolloin olisi saanut kahden auton lämpimän tallin. Mutta minkäs siinä tekee kun kaava rajoittaa.

Toki se olisi ruman ja liian massiivisen näköinen 100 neliön talli rakennus talon edessä.

Jossain maaseudulla kaava ei rajoita juuri harrastuksia ja onnistuu helposti vaikka tuhannen neliömetrin konehalli rakentaa talon pihalle tai vaikka useampi. Tai vaikka hehtaarin kokoinen halli.

Sehän on niitä valintoja tuo, että haluaako ennemmin rakentaa paikkaan, jossa kaavan rajoituksiin on pakko sopeutua vai rakentaako ennemmin jonnekin syrjäiseen paikkaan maaseudulla, jossa kaava ei rajoita harrastuksia.

Oulussa tuota olen ihmetellytkin, kun okt-tontille saattaa olla rakennusoikeutta 90 m2, mutta tontilla on kokoa 500-1000 m2 ja rakennuspaikan koko saattaa olla tallille 6 x 8m. Onko tuossa ajatus, että tallista tehdään 2-kerroksinen?
 
Oulussa tuota olen ihmetellytkin, kun okt-tontille saattaa olla rakennusoikeutta 90 m2, mutta tontilla on kokoa 500-1000 m2 ja rakennuspaikan koko saattaa olla tallille 6 x 8m. Onko tuossa ajatus, että tallista tehdään 2-kerroksinen?

Kuulostaa oudolta.

Usein se rakennusoikeus on Oulussa kaava-alueella uusilla alueilla esimerkiksi 250m2+50m2.

Taisi olla myös jotain rajoituksia kaavassa ettei tontille saa rakentaa mitään 60 neliöistä "minitaloa" vaan pitää olla isompi.

Onko tuo 90 neliötä sitten se rakennusoikeus mitä talon yli jäänyt eli tyyliin 250 m2 talon koko miinus 40 neliötä ylijäänyttä siitä yli ja sitten se 50 m2 tallin koolle rakennusoikeutta? Talli-varastorakennuksesta ei saa silti rakentaa 50 m2 isompaa vaan se 40 m2 sen ylimenevää saa käyttää vain talon laajennuksiin.

Talosta erillinen tallirakennus pitää arkkitehdin mukaan, ainakin mitä jutellut aiheesta, niin olla paljon pienempi massasijoittelultaan kuin se talo ja katot ja muut suunnitella siihen niin, että talo ei jää sen "varjoon" vaan on sopusuhtainen pieni lisä siinä talon vieressä tontilla. Hölmöltä se toki näyttää kun tontin perällä on joku normikoinen omakotitalo ja sitten edessä tontilla on joku kaksi isoa MB Sprinteriä vetävä kahden tallin ja ison varaston hökkeli.
 
Talofirmojen kanssa olen keskustellut jo ja heillä on arkkitehti talossa/alihankintana, jonka kanssa tehdään suunnittelu. Hintoihin sisältyy usein vain tyyliin luonnos ja yksi muutos ja itse olen epäileväinen, että tällaisella työllä saa itselle sopivaa kokonaisuutta. Ajallisestikin joku rakennusliike tarjouksella oli arvioinut tälle suunnitteluvaiheella 1-2 viikkoa. Itse olen sen verran tarkka, että epäilen ettei ihan noin helposti tule. Karkea ajatus on talon pohjasta olemassa.
itse ainakin hioin monta kuukautta peruspohjia jo itse talopakettimyyjän kanssa (koska pohjat vaikuttivat aina talopaketin hintoihinkin). se ei maksanut muutakuin aikaa. sitten kun saatiin pohja abaut kunnolliseksi niin ei perus "arkkitehdille" joka piirsi pohjat jääny juuri muuta tekemistä. :)
 
Sellainen kysymys talon rakentaneille, että jos nyt rakentaisitte, niin mitä tekisitte toisin? Mitä talostanne puuttuu? Minkä tekisitte toisin? Erilliseen (lämpimään) autotalliin liittyen saa kertoa myös kommentteja. :)

Sitten taas vinkkinä, että budjetti ratkaisee, mihin hullutuksiin kannattaa ryhtyä. Eli kannattaa mieluummin lähteä lompakko edellä suunnittelemaan, eikä ensiksi suunnitella sitä obsessed garage tyylistä 300t€ tallia ja todeta, ettei tähän nyt ole mitään paukkuja.

Aloittaa vaikka ruutupaperille hahmottelemaan, minkälaista toivoisi ja mihin voisi realistisesti ryhtyä. Autokatos ei syö rakennusoikeutta samalla tavalla kuin talli, eli jos huollettavia autoja on se yksi kerrallaan, en ehkä investoisi kahden auton talliin, vaan väljään yhden auton talliin ja katokseen sekä lämpimään varastoon. Tulee halvemmaksi ja saa todennäköisesti kaavan rajoissa enemmän aikaan.

Sitten kanssa muistetaan, että tulityöt yms. vakavat harrastusjutut vaatii juridisessa mielessä vähän enemmän kuin pelkkä autotalli. Eli jo luvasta lähtien pitäisi huomioida. Maksaa kylläkin enemmän. Nimittäin jos vaikka sattuisi tulipalo ja voidaan johtaa, että tallissa on hitsattu, voi korvaus jäädä saamatta.

Lisäksi kaava voi vaatii naapurirakennuksiin nähden erilaisia paloteknisiä ratkaisuja, jos naapurin rakennukset ovat lähellä. Riippuu ihan kaavasta.

Omassa talo projektissa, joka on siis tässä edelleen käynnissä, tekisin toisin vaan sen, että pitäisi taikoa jostain enemmän rahaa. :lol: Jos siis olisi ollut isommat budjetit, niin olisin varmaan 10 neliötä isomman talon tehnyt, mutta johonkin oli pakko vetää raja ja siis ihan tietoinen päätös tehtiin talon koon suhteen.

Arkkitehtiä olen käyttänyt ja suosittelen. Saa juuri sitä mitä haluaa. On myös paljon helpompi kilpailuttaa toimittajia kunnon suunnitelmilla. Arkkitehteja on hyviä, kun jaksaa seuloa jyvät akanoista.

Edit: niin ja jos nyt päättäisin, niin en olisi varmaan ryhtynyt rakentamaan talvea vasten. Pitkälti siihen päädyttiin pitkän lupaprosessin vuoksi, mutta jos osuu arpaonni niin kuin meille ja tulee tälläinen pitkä, kylmä ja erittäin luminen talvi, niin siinä saa kyllä maksaa monta tonnia ylimääräistä, että puuhataan talvella. Toki tavara on pysynyt puhtaana ja kuivana, mutta siihen se melkein jää.
 
Sitten taas vinkkinä, että budjetti ratkaisee, mihin hullutuksiin kannattaa ryhtyä. Eli kannattaa mieluummin lähteä lompakko edellä suunnittelemaan, eikä ensiksi suunnitella sitä obsessed garage tyylistä 300t€ tallia ja todeta, ettei tähän nyt ole mitään paukkuja.

Aloittaa vaikka ruutupaperille hahmottelemaan, minkälaista toivoisi ja mihin voisi realistisesti ryhtyä. Autokatos ei syö rakennusoikeutta samalla tavalla kuin talli, eli jos huollettavia autoja on se yksi kerrallaan, en ehkä investoisi kahden auton talliin, vaan väljään yhden auton talliin ja katokseen sekä lämpimään varastoon. Tulee halvemmaksi ja saa todennäköisesti kaavan rajoissa enemmän aikaan.

Sitten kanssa muistetaan, että tulityöt yms. vakavat harrastusjutut vaatii juridisessa mielessä vähän enemmän kuin pelkkä autotalli. Eli jo luvasta lähtien pitäisi huomioida. Maksaa kylläkin enemmän. Nimittäin jos vaikka sattuisi tulipalo ja voidaan johtaa, että tallissa on hitsattu, voi korvaus jäädä saamatta.

Lisäksi kaava voi vaatii naapurirakennuksiin nähden erilaisia paloteknisiä ratkaisuja, jos naapurin rakennukset ovat lähellä. Riippuu ihan kaavasta.

Omassa talo projektissa, joka on siis tässä edelleen käynnissä, tekisin toisin vaan sen, että pitäisi taikoa jostain enemmän rahaa. :lol: Jos siis olisi ollut isommat budjetit, niin olisin varmaan 10 neliötä isomman talon tehnyt, mutta johonkin oli pakko vetää raja ja siis ihan tietoinen päätös tehtiin talon koon suhteen.

Arkkitehtiä olen käyttänyt ja suosittelen. Saa juuri sitä mitä haluaa. On myös paljon helpompi kilpailuttaa toimittajia kunnon suunnitelmilla. Arkkitehteja on hyviä, kun jaksaa seuloa jyvät akanoista.

Edit: niin ja jos nyt päättäisin, niin en olisi varmaan ryhtynyt rakentamaan talvea vasten. Pitkälti siihen päädyttiin pitkän lupaprosessin vuoksi, mutta jos osuu arpaonni niin kuin meille ja tulee tälläinen pitkä, kylmä ja erittäin luminen talvi, niin siinä saa kyllä maksaa monta tonnia ylimääräistä, että puuhataan talvella. Toki tavara on pysynyt puhtaana ja kuivana, mutta siihen se melkein jää.

Tuon budjetin suhteen ongelmalliseksi koen sen, että ensin käytetään arkkitehtiä ja tehdään valmiit suunnitelmat ja vasta sen jälkeen saadaan kilpailuttamalla tieto, mitä lysti maksaa. Sitten, jos se onkin liikaa, niin uudestaan arkkitehdin palveluille. Näin olen ainakin ymmärtänyt.

Mikä talvella rakentamisessa maksoi niin paljon enemmän? Itsellä ajatus ottaa suht täydellinen avaimet käteen -paketti (ilman maatöitä ja jotain muita juttuja).
 
Tuon budjetin suhteen ongelmalliseksi koen sen, että ensin käytetään arkkitehtiä ja tehdään valmiit suunnitelmat ja vasta sen jälkeen saadaan kilpailuttamalla tieto, mitä lysti maksaa. Sitten, jos se onkin liikaa, niin uudestaan arkkitehdin palveluille. Näin olen ainakin ymmärtänyt.
jep näin juuri.. arkkitehdit voi hioa yksityiskohtia yms tehdä aika kivankin talon mutta hinnoista ne ei tiedä tuontaivaallista ennenkuin talokuvan vie talopaketti myyjälle joka laskee hinnan, eli siis omalla kohdallani se denin arkkitehti ei juuri muuta tehnyt kuin piirsi puhtaaksi valmiit suunnitelmat jotka olin jo hionut itse myyjän kanssa etukäteen jo ilman arkkitehtiakin (koska talo oli yksinkertainen kuitenkin)

Mikä talvella rakentamisessa maksoi niin paljon enemmän? Itsellä ajatus ottaa suht täydellinen avaimet käteen -paketti (ilman maatöitä ja jotain muita juttuja).
kaikki talvella maksaa enemmän. ja huomaa että yleensä aina talopaketti kaupoissa suojauksesta ja tontin lumen ja jään poistosta vastaa aina talopaketin ostaja. vaikka sinulla olisi erikseen rakennuttaja talollesi niin vastuu on ostajalla.

talvella pitää suojata kohdetta lumelta ja jäältä ja estää maa-ainesten jäätyminen yms jne. helpoimmalla pääsee kun rakentaa valtavan teltan tulevan talopaikan päälle (näitäkin ilmeisesti juuri oppilaitokset tekee) mutta sekin tarkoittaa isoja vuokrakuluja telineistä yms sekä sitä ettei isoilla koneilla mennä enään teltan sisälle tekemään yhtäänmitään.
itsellänikin pysähtyi talon pohjien tekeminen täysin kun tuli takatalvi viimevuonna huhtikuussa ja jotta hommia saatiin jatkettua niin se meni tosi kuraiseksi se homma kun se vesimäärä sitten suli yms.. kiva tehdä talonpohjalle pohja töitä kun montussa on useamman uima-altaan verran vettä jota vaan tulee lisää kokoajan ja uppopumppu huusi yötäpäivää :D
ja kaivinkoneillakin on pakkasrajansa eli jos on ihan jäätävät pakkaset niin koneiden hydrauliikka yms menee jäähän ja muutenkaan voitelut eivät toimi kunnolla jne ja voi olla että koneet eivät edes starttaa kovilla pakkasilla...

silloin kannattaa talvirakentaminen tehdä jos talon pohjat on saanut valmiiksi jo kesällä tms että talveksi jää vain pelkkä pystytys yms ei muuten.
ja muutenkin kun talopaketti saapuu niin sieltä saapuu samalla monta rekallista puutavaraa ja muuta tavaraa niin niille olisi hyvä joku katos tms etteivät jää taivasalle. esim kattoristikotkin pitää suojata.
itselläni on vieläpä mäki tänne talollle tullessa niin sekin on talvella niin luikas ettei tänne edes pääsisi yksikään rekka talvella... nyttenkin sai jännittää että pääsikö viime huhtikuussa betonirekka mäen ylös jne (onneksi pääsi kun kevät alkoi sitten kuitenkin nopeaan takatalven jälkeen)
 
Jos arkkitehdille speksaa heti alkuun ”tavallisia ja helppoja/halpoja rakenneratkaisuja” ja siitä huolimatta se yrittää piirtää jotain kallista teräspalkistoa vaativaa himmeliä niin toimeksiannon toteutus ei ole osunut edes hehtaarille. Toki itsekin kannattaa olla tarkkana ja jos vähänkin epäilyttää niin kysyä ko. kohdan kulupuolta.

Lisäksi puutaloa suunnittelemaan ei kannata palkata missään nimessä kivitaloja piirtänyttä ja päin vastoin, tällä välttää isoimmat sudenkuopat koska suunnitteluperiaatteet on täysin erilaiset rakenneratkaisuiden osalta. Kivitalon sisälläkin ero tehdäänkö valu- vai kevytbetoniharkolla, koska toiseen tarvittaan välituet (jänneväli) joka taas vaikuttaa siihen miten sisätiloja voi suunnitella.

Puutaloon arkkitehti jättää helposti huomioimatta jäykistävät väliseinät ja sen että vinosisäkatto vaatii kattotuoliltakin jotain vs suora sisäkatto. Näiden seurauksena se alkuperäinen visio saattaa muuttua. Kaverilla kasvoi katon ulkokorkeus harjalla varmaan 2 metriä jotta kattotuoli jaksoi kantaa kuorman. Ei siitä urpon näköistä tullut ko. paikassa kun torppa rinteessä mutta tasamaan tontilla tilanne eli mittasuhteet varmaan pistäisi snadisti silmään…
 
ainoa muutos jonka nyt tekisin toisin olisi se että rakentaisin autotalli/autokatoksen erikseen jo valmiiksi ennen taloa.. toki myös sillä ajatuksella että tallilla on nyt sillä tavalla kokoa että mahtuu pari autoa alle ja parikyt neliöö pieni varasto samassa.
silloin saapuvat tavarat saisi säältä suojaan katokseen/autotalliin ja itsekkin jos meinaa raksalla olla ennen talopaketin saapumista niin on varastosta se hyöty että siellä voi sitten juoda kahvia tai lämmitellä jos kelit ovat kylmät jne ja muutenkin saa tavaraa jo sinnekkin talteen lukkojen taakse.
ps suosittelen jo ennen ensimmäistäkään kaivuuta tms tonttikeskuksen asentamista jotta tontilla on jo sähköt ja samalla yhtä sään kestävää valvontakameraa. itseäni on auttanut valtavasti kun on talolla ollut edes se yksi kamera niin näkee mitä tontilla/talolla tapahtuu 24h ja jos tuleekin jotakin tavaraa niin voi sanoa kuskille et pakittaa vaikka siihen tiilien viereen vasemmalle jne vaikka itse olisikin vielä 50km päässä töissä tms :D
 
Jos rakentaa puutalon suurelementeistä, kannattaa verhoilla sisäkatto kipsilevyistä, ei MDF-paneeleeita, koska ne ovat pahvia. Kipsilevykatto jäykistää tehokkaasti elementtirungon. Rungon eläminen vähenee, samalla paukahdukset ja narinat lähes poistuvat. Sisäkatto kannattaa myös tasoittaa, koska kattoristikoiden alapaarteet eivät muodosta täysin suoraa asennuspintaa katon sisäverhoukselle.
 
Siellä pitäisi olla jonkun verran laajennusvaraa jos ja kun jotain tarpeita tulee vastaan. Omalla kohdalla tilanne on ongelmallinen kun vanhassa rakennuksessa mitoitus on tehty kaukolämmön mukaan ja sehän ei vaadi juurikaan tilaa.

Täällä about sama tilanne. Aluksi oli pelkkä sähkökattila. Hyvin mahtui ~2m2 tilaan. Sitten vaihdettiin maalämpöön ja puskurivaraaja piti sijoittaa jo vaatehuoneen puolelle. Sitten tuli yläkerta ja siine piti vetää lämmitysputket ja sähköt. Yläkertaan tuli myös maakylmä, joten taas yksi kiertovesipumppu ja muuta rojua lisää. Sähkökeskustakin piti laajentaa, kun pihalle tuli hallia yms. ja kaikkea automaatiotakin oli kiva saada.

Sitten tuli asennettua aurinkopaneelitkin. Koppi kuumui jo niin kuumaksi, että invertteri oli pakko sijoittaa ulos. Hiukan helpotti myös ahtautta. Nyt on rakennettu autotallia ja sen lämmitystä varten on tungettu lämmönvaihdinta ja taas uutta paisuntasäiliötä.

Putkia ja kampetta on jo niin monessa kerroksessa, että kauhulla odotan päivää, kun maalämpöpumppua pitää alkaa vaihtamaan. Yläkerran käyttövesiputkien asennuksessa olisin turvautunut ammattilaisen apuun, mutta tyyppi juoksi karkuun, kun olisi pitänyt putket kytkeä maalämpöpumpun alla nurkassa olevaan jakotukkiin. :rofl:

Että semmoista. Nyt jos rakentaisin, niin ainakin 20m2 varaisin tekniselle tilalle. Ja yksi seinä täyteen valmiita läpivientiputkia sokkelin alitse. Ne loppuu kuitenkin kesken.
 
Tuon budjetin suhteen ongelmalliseksi koen sen, että ensin käytetään arkkitehtiä ja tehdään valmiit suunnitelmat ja vasta sen jälkeen saadaan kilpailuttamalla tieto, mitä lysti maksaa. Sitten, jos se onkin liikaa, niin uudestaan arkkitehdin palveluille. Näin olen ainakin ymmärtänyt.

Mikä talvella rakentamisessa maksoi niin paljon enemmän? Itsellä ajatus ottaa suht täydellinen avaimet käteen -paketti (ilman maatöitä ja jotain muita juttuja).

Kuten totesin, niin pitäisi yrittää löytää omalle kohteelle oikea arkkitehti, joka ymmärtää myös kustannusten päälle. Toki arkkitehti piirtää juuri sitä mitä haluat, mutta silloin artistilla pitää olla näkemystä, mitä mikäkin maksaa. Me oltiin jo ennen ensimmäistäkään arkkitehdin luonnosta melko perusteellisesti kartoitettu, mitä halutaan ja mitä se noin karkealla otannalla saattaisi tulla maksamaan. Kun löydettiin meille soveltuva arkkitehti (piirtänyt työkseen myös talotehtaille talomalleja mallistoon), joka erittäin hyvin ymmärsi, että kun tehdään näin ja näin, niin mitä se voisi suunnilleen maksaa. Jos jossain kohtaa meinattiin vähän turhan erikoista (toisin sanoen tarpeettoman arvokasta) ratkaisua ehdottaa, niin arkkitehti osasi kyllä heti tuoda ilmi, että mikäli halutaan toivomamme ratkaisu, se sitten maksaa ylimääräistä. Jo tarjouspyyntövaiheessa ilmaisimme myös sen, paljonko budjettimme rakentamiseen on ja näin ollen arkkitehdilla oli käsitys, ettei tässä miljoonakohdetta olla suunnittelemassa.

Tottakai lopulliset kustannukset selviävät vasta kun paperit toimittaa talomyyjälle ja laskevat sen perusteella, mitä se tulee maksamaan. Kannattaa toki huomioida jo arkkitehdin luonnosvaiheessa, että se talo on edes sinnepäin suunniteltu siten, että se taipuu talotehtaiden tuotantolinjalle ilman isompia ähräämisiä. Silloin se toteutuva kustannus on paljon lähempänä arvioitua. Tuotantokuva-vaiheessa joka tapauksessa talon jotkin yksityiskohdat muuttuvat arkkitehdin kuvista, jotta se saadaan sovitettua tehtaan prosesseihin. Näin ainakin hirsitalon kohdalla.

Talvella rakentaminen voi olla ihan oiva aika rakentaa, jos ei satu ihan näin poikkeuksellinen talvi kuin meille nyt sattui. Meillä kävi siinä mielessä onni, että ehdittiin kaikki kriittiset maatyöt ja perustukset tehdä ennen loka-marraskuussa alkaneita pakkasia, joten siinä mielessä maa-aineksia ei tarvinnut lämmittää ja taistella kovassa pakkasessa toimimattomien koneiden vuoksi. Hirsirungon pystytyskin tehtiin onneksi juuri ennen lumien tuloa. Säältä suojaan työt saatiin kuitenkin tehtyä vasta sitten kun luntakin oli jo kohtuullisen reippaasti ehtinyt sataa. Käytännössä ylimääräinen kustannus on sittemmin syntynyt siitä, että työt tontilla väistämättä hidastuvat, kun timpurit joutuvat työskentelemään lumessa ja pelkät lumityöt vaativat enemmän aikaa. Me on jouduttu välillä päivittäin käymään kolaamassa lumia pois tontilta, jotta kaikki pääsevät siellä mahdollisimman hyvin kulkemaan, eikä makseta 60€/h timpurille, että hän siellä kolailee lumia. Työtahti on myös hidastunut, kun pakkasessa ovat joutuneet työskentelemään. Lisäksi sovittiin pakkasrajasta, että jos menee yli 15 pakkasasteen, niin sitten pidetään vapaapäivä työmaalta, koska ei sitä kylmemmässä ainakaan ulkotöitä voi järkevästi tehdä. Me päästiin kunnolla sisätöihin vasta aika vastikään tammikuun lopulla. Sisätyöt toki onnistuvat talvellakin, mutta lämmittäminen syö kovemmilla pakkasilla reilusti sähköä ja vaikka otettiin 9,9 snt/kwh puolen vuoden sopimus syksyllä (että on sentään vältetty ne kovimmat pörssihinnat), niin leutoon talveen verrattuna meillä on varmaan mennyt tuplat sähköä.

Kenties järkevin tapa aikataulullisesti olisi ehtiä tekemään maatyöt hyvien säiden aikana ja saada talo sellaiseen valmiusasteeseen, että päästään tekemään sisätöitä ja kenties myös eristykset olisivat valmiita. Sisätöitä kyllä pystyy varsin hyvin tekemään talvella ja ei tarvitse lämmittää mitään harakanpesää, joka syö tuhottomasti sähköä. Keväälle ja kesälle sitten saisi talon jo niin pitkälle valmiiksi, että pystyisi varmaan jo muuttamaan sisään.

Autotalli/katos ennen taloa on sinänsä hyvä idea ja mietimme sitä itsekin aluksi, mutta käytännön realiteeteista johtuen päätettiin jättää ulkorakennuksen rakentaminen siihen ajankohtaan, kun talo on jo tehty. Maatyöt ja perustus tehtiin kylläkin samalla kun talollekin, joten maatöitä ei jäänyt ollenkaan tehtäväksi ja ne arvaamattomat kulut on katoksen osalta jo taklattu, mutta haluttiin varmistaa, että mikäli talon kanssa hommat menevät ns. pitkäksi, niin on jostakin mistä ammentaa, ennen kuin tarvitsee lähteä pankin tiskille juttelemaan. Se hyvä puoli meidän ratkaisussa kuitenkin on, että kun on perustus jo valmiina, niin olemme sitä käyttäneet tavaroiden varastointipisteenä ja lisäksi olemme yhteen kohtaan pystyttäneet ison pressukatoksen, johon on viety rakennustarvikkeita sääsuojaan ja josta ne on helposti ja nopeasti saanut myös käyttöön. Sitten kun talo on valmis, niin varmaan itse pystyttelen katoksen pystyyn (ainakin niin pitkälle kuin osaaminen riittää ja käytän ammattilaista apuna heti kun vähänkään siltä tuntuu) ja homma on helpompaa kun asuu siinä vieressä, eikä joudu matkustamaan erikseen työmaalle.
 
Kuten totesin, niin pitäisi yrittää löytää omalle kohteelle oikea arkkitehti, joka ymmärtää myös kustannusten päälle. Toki arkkitehti piirtää juuri sitä mitä haluat, mutta silloin artistilla pitää olla näkemystä, mitä mikäkin maksaa. Me oltiin jo ennen ensimmäistäkään arkkitehdin luonnosta melko perusteellisesti kartoitettu, mitä halutaan ja mitä se noin karkealla otannalla saattaisi tulla maksamaan. Kun löydettiin meille soveltuva arkkitehti (piirtänyt työkseen myös talotehtaille talomalleja mallistoon), joka erittäin hyvin ymmärsi, että kun tehdään näin ja näin, niin mitä se voisi suunnilleen maksaa. Jos jossain kohtaa meinattiin vähän turhan erikoista (toisin sanoen tarpeettoman arvokasta) ratkaisua ehdottaa, niin arkkitehti osasi kyllä heti tuoda ilmi, että mikäli halutaan toivomamme ratkaisu, se sitten maksaa ylimääräistä. Jo tarjouspyyntövaiheessa ilmaisimme myös sen, paljonko budjettimme rakentamiseen on ja näin ollen arkkitehdilla oli käsitys, ettei tässä miljoonakohdetta olla suunnittelemassa.

Tottakai lopulliset kustannukset selviävät vasta kun paperit toimittaa talomyyjälle ja laskevat sen perusteella, mitä se tulee maksamaan. Kannattaa toki huomioida jo arkkitehdin luonnosvaiheessa, että se talo on edes sinnepäin suunniteltu siten, että se taipuu talotehtaiden tuotantolinjalle ilman isompia ähräämisiä. Silloin se toteutuva kustannus on paljon lähempänä arvioitua. Tuotantokuva-vaiheessa joka tapauksessa talon jotkin yksityiskohdat muuttuvat arkkitehdin kuvista, jotta se saadaan sovitettua tehtaan prosesseihin. Näin ainakin hirsitalon kohdalla.

Talvella rakentaminen voi olla ihan oiva aika rakentaa, jos ei satu ihan näin poikkeuksellinen talvi kuin meille nyt sattui. Meillä kävi siinä mielessä onni, että ehdittiin kaikki kriittiset maatyöt ja perustukset tehdä ennen loka-marraskuussa alkaneita pakkasia, joten siinä mielessä maa-aineksia ei tarvinnut lämmittää ja taistella kovassa pakkasessa toimimattomien koneiden vuoksi. Hirsirungon pystytyskin tehtiin onneksi juuri ennen lumien tuloa. Säältä suojaan työt saatiin kuitenkin tehtyä vasta sitten kun luntakin oli jo kohtuullisen reippaasti ehtinyt sataa. Käytännössä ylimääräinen kustannus on sittemmin syntynyt siitä, että työt tontilla väistämättä hidastuvat, kun timpurit joutuvat työskentelemään lumessa ja pelkät lumityöt vaativat enemmän aikaa. Me on jouduttu välillä päivittäin käymään kolaamassa lumia pois tontilta, jotta kaikki pääsevät siellä mahdollisimman hyvin kulkemaan, eikä makseta 60€/h timpurille, että hän siellä kolailee lumia. Työtahti on myös hidastunut, kun pakkasessa ovat joutuneet työskentelemään. Lisäksi sovittiin pakkasrajasta, että jos menee yli 15 pakkasasteen, niin sitten pidetään vapaapäivä työmaalta, koska ei sitä kylmemmässä ainakaan ulkotöitä voi järkevästi tehdä. Me päästiin kunnolla sisätöihin vasta aika vastikään tammikuun lopulla. Sisätyöt toki onnistuvat talvellakin, mutta lämmittäminen syö kovemmilla pakkasilla reilusti sähköä ja vaikka otettiin 9,9 snt/kwh puolen vuoden sopimus syksyllä (että on sentään vältetty ne kovimmat pörssihinnat), niin leutoon talveen verrattuna meillä on varmaan mennyt tuplat sähköä.

Kenties järkevin tapa aikataulullisesti olisi ehtiä tekemään maatyöt hyvien säiden aikana ja saada talo sellaiseen valmiusasteeseen, että päästään tekemään sisätöitä ja kenties myös eristykset olisivat valmiita. Sisätöitä kyllä pystyy varsin hyvin tekemään talvella ja ei tarvitse lämmittää mitään harakanpesää, joka syö tuhottomasti sähköä. Keväälle ja kesälle sitten saisi talon jo niin pitkälle valmiiksi, että pystyisi varmaan jo muuttamaan sisään.

Autotalli/katos ennen taloa on sinänsä hyvä idea ja mietimme sitä itsekin aluksi, mutta käytännön realiteeteista johtuen päätettiin jättää ulkorakennuksen rakentaminen siihen ajankohtaan, kun talo on jo tehty. Maatyöt ja perustus tehtiin kylläkin samalla kun talollekin, joten maatöitä ei jäänyt ollenkaan tehtäväksi ja ne arvaamattomat kulut on katoksen osalta jo taklattu, mutta haluttiin varmistaa, että mikäli talon kanssa hommat menevät ns. pitkäksi, niin on jostakin mistä ammentaa, ennen kuin tarvitsee lähteä pankin tiskille juttelemaan. Se hyvä puoli meidän ratkaisussa kuitenkin on, että kun on perustus jo valmiina, niin olemme sitä käyttäneet tavaroiden varastointipisteenä ja lisäksi olemme yhteen kohtaan pystyttäneet ison pressukatoksen, johon on viety rakennustarvikkeita sääsuojaan ja josta ne on helposti ja nopeasti saanut myös käyttöön. Sitten kun talo on valmis, niin varmaan itse pystyttelen katoksen pystyyn (ainakin niin pitkälle kuin osaaminen riittää ja käytän ammattilaista apuna heti kun vähänkään siltä tuntuu) ja homma on helpompaa kun asuu siinä vieressä, eikä joudu matkustamaan erikseen työmaalle.

Mistä ja miten moisen arkkitehdin löytää? Mitä arkkitehdin osuus taloprojektissa karkeasti on ja toimiko teillä myös pääsuunnittelijana?
 
Mistä ja miten moisen arkkitehdin löytää? Mitä arkkitehdin osuus taloprojektissa karkeasti on ja toimiko teillä myös pääsuunnittelijana?

Me taidettiin lähteä niinkin eksoottisesti liikkeelle, kuin Googlaamalla (referenssit merkkaa paljon). Meillä oli tietysti jo käsitystä, mitä halutaan ja mikä talon runkomateriaali tulee olemaan. Eli ei ryhdytty pystymetsästä asiaa miettimään ja ihmettelemään arkkitehdin kanssa, että mitä me oikeastaan halutaan. Arkkitehti omalla ammattitaidollaan piirsi sitten ne meidän luonnostelmat ja ajatukset todellisuudeksi. Arkkitehti toimii meillä myös pääsuunnittelijana. Arkkitehdin merkittävin rooli meidän tapauksessamme on ollut suunnitteluvaiheessa ja rakennuslupaan asti tarvittiin myös hänen pääsuunnittelijan rooliaan aika paljon. Kun varsinainen talo alkoi nousta, niin loppupeleissä on hyvin vähän vaivattu arkkitehtia, päivittäin olemme sen sijaan vastaavan mestarin kanssa yhteyksissä sekä tarpeen mukaan muiden vastuullisten kanssa. Meillä toki monta ns. tyyppiratkaisusta poikkeavaa toteutusta ja vaatii ihan älyttömästi omaa selvitystyötä ja koordinointia, joten siinäkin mielessä pääsuunnittelijaa/arkkitehtia vaivattu aika vähän. Toisin sanoen kun kaikki suunnitelmat ovat valmiita ja pääsuunnittelija on ne katsonut läpi, ettei ole mitään ihmeempiä ristiriitoja, niin käytännön toteutuksessa vastaavan työnjohtajan rooli korostuu.

Jos on tarkoitus mennä ns. tyyppiratkaisuilla hyvin pitkälle, niin en ehkä sitten siinä tapauksessa välttämättä ryhtyisi erikseen arkkitehtia hommaamaan. Meillä tuli niin paljon kaikkea "hauskaa", että tuo oli käytännössä ainoa vaihtoehto, kun talotehtaat eivät tee kuin sitä omaa juttuaan. Toki sitten on sellaisia valmistajia kuten Sunhouse tai Honkatalot, mutta heidän kanssaan kun juttelee, niin ei oikein saisi olla ollenkaan artistilla budjettia, vaan "se maksaa minkä se maksaa" mentaliteetilla mentävä. Silloin siis saa mitä itse toivoo, eikä tarvitse erikseen suunnittelijoita hommata siihen väliin. Mutta jos haluaa jotain omia juttuja ja kuitenkin toteutus tehdään tavanomaisten toimittajien puitteissa, niin hyvällä arkkitehdilla on tuossa oikein hyvä ekologinen lokero.
 
Itsellä tarkoitus hoitaa taloprojekti mahdollisimman pitkälle avaimet käteen -mallilla muutamalla poikkeuksella: kodinkoneet aion tilata itse Saksasta/Virosta ja keittiön otan Ikeasta (josta varmaan myös suunnittelu sille). Lisäksi saan kaiken talotekniikan erittäin edullsesti tutun kautta (käytännössä kaikki LVIS). Nyt mietinkin, että miten tämä kannattaisi hoitaa talofirman kanssa? Jos heille suoraan sanon, että "näitä en teiltä ota", niin siirtävätkö ennen tarjousta vain katteensa muuhun tarjottavaan? Jos taas pyydän kaiken kattavan tarjouksen ja sitten ilmoitan, että tätä ja tätä en ota, niin ovatko hyvitykset minimaalisia? Pitäisikö tarjousta kysyessä jo kysäistä, että saisiko esim. keittiön kalusteet ja LVIS-tarvikkeet eriteltynä? Talofirmoillehan nekin ovat katteellista myyntiä, joten saattaako joku kieltäytyä hommista kokonaan vai ottavatko menettämänsä katteen sitten vain jossain muualla?

Mietin siis, että missä vaiheessa ja miten tämä kannattaisi ilmaista. Ja siis olen varma, että LVIS:n saan halvemmalla, koska ottavat samasta paikkaa LVIS-tavaran kuin minä ja heille myydään vajaan 20 %:n katteella, kun minä saan 1 %:n katteella.
 
Itsellä tarkoitus hoitaa taloprojekti mahdollisimman pitkälle avaimet käteen -mallilla muutamalla poikkeuksella: kodinkoneet aion tilata itse Saksasta/Virosta ja keittiön otan Ikeasta (josta varmaan myös suunnittelu sille). Lisäksi saan kaiken talotekniikan erittäin edullsesti tutun kautta (käytännössä kaikki LVIS). Nyt mietinkin, että miten tämä kannattaisi hoitaa talofirman kanssa? Jos heille suoraan sanon, että "näitä en teiltä ota", niin siirtävätkö ennen tarjousta vain katteensa muuhun tarjottavaan? Jos taas pyydän kaiken kattavan tarjouksen ja sitten ilmoitan, että tätä ja tätä en ota, niin ovatko hyvitykset minimaalisia? Pitäisikö tarjousta kysyessä jo kysäistä, että saisiko esim. keittiön kalusteet ja LVIS-tarvikkeet eriteltynä? Talofirmoillehan nekin ovat katteellista myyntiä, joten saattaako joku kieltäytyä hommista kokonaan vai ottavatko menettämänsä katteen sitten vain jossain muualla?

Mietin siis, että missä vaiheessa ja miten tämä kannattaisi ilmaista. Ja siis olen varma, että LVIS:n saan halvemmalla, koska ottavat samasta paikkaa LVIS-tavaran kuin minä ja heille myydään vajaan 20 %:n katteella, kun minä saan 1 %:n katteella.
Aika outona pitäisin, jos talofirma alkaisi jostain isännän hommaamista roippeista asentelemaan ja vielä niin, että kokonaisuudessa jäisi itse voitolle. Eli käytännössä jätät nuo hommat kokonaisurakasta kokonaan pois ja hankit niille itse asentajan.
 
Aika outona pitäisin, jos talofirma alkaisi jostain isännän hommaamista roippeista asentelemaan ja vielä niin, että kokonaisuudessa jäisi itse voitolle. Eli käytännössä jätät nuo hommat kokonaisurakasta kokonaan pois ja hankit niille itse asentajan.
Tämä.
Ja voi olla aikamoinen säätö saada aina oma putkari työmaalle, kun työmaa sitä vaatii.
 
Aivan, mutta pitäisikö ne jättää jo kokonaisuudesta tarjousta kysyessä pois vai kysyä tarjouksen saamisen jälkeen, että paljonko näistä hyvitetään, jos en otakaan tätä ja tätä? Tällöinhän talofirmalle kauppa näyttää alkuun isommalta, jolloin eri osa-alueiden katteet saattavat olla pienemmät. Jos taas kovin karsitaan kokonaisuutta, niin herää ajatus, että otetaanko jäljelle jäävästä isompi kate.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
262 664
Viestejä
4 553 638
Jäsenet
75 041
Uusin jäsen
Samikk

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom