Valmistalopaketit

[Niffetin]

Onko noihin energialuokkiin tullut viimeaikoina uusia muutoksia meillä on talon energiaselvityksessä vuotoluku 4. (ihan sen takia, ettei sitä tarvinnut alkaa erikseen mittaamaan) ja kuitenkin energialuokka on A 2018 asetuksen mukaisesti. Kuka näistä edes perässä pysyy, kun kaikkea säädetään jatkuvasti

Energiatodistuslaki tuli 2013 (Voimaan tuli vissiin 2014 vuoden alusta, jos en ihan väärin muista). Päivittyi laskentasäännöt 2018. Muuttui mm. primäärikertoimet eri primäärienergioille. (Sähkö, kaukolämpö yms.).
Käytännössä siis perus pientalo, joka on laskettu 2018 määräyksillä, jossa on MLP tai oikein mitoitettu VILP + ihan perus IV LTO on aika automaattisesti A-luokassa. 2013 - 2018 välillä meni MLP torpat B-C-luokan taloksi, A-luokkaan pääseminen olisi edellyttänyt melkein päällään seisomista plus erittäin "rajua" ns. aktiivitaloa. Uusilla säännöillä PILP pientalot heiluu yleensä B-C:n nurkilla noin ulkomuistista, siis nämä uudisrakennukset. Muissa rakennusluokissa (liikekiinteistöt, hoivakodit, kerrostalot) pitää edelleen uusillakin laskentasäännöillä tehdä vähän taikoja ja sanoa pari loitsua, että pääsevät A-luokkaan.

Pohjimmiltaan lakimuutos tehtiin siitä syystä, että poliittisesti tulkittiin suomalaisen ns. matalaenergiatalon tarkoittavan sitä, mitä EU direktiivissään tarkoitti passiivitalolla tjsp. kun keskustelua alan julkaisuissa seurasin. Aikaisempi (kansallinen, aikaisemman lain aikainen) tulkinta oli, että direktiivissä olevalla asialla luultiin tarkoittavan aktiivitaloa. Ja jos euroja käytetään konsulttina, niin tämä uudempi tulkinta ja laki suhteessa tarvittaviin investointeihin rakentamisvaiheessa ja rakennuksen elinkaarikustannuksiin on huomattavasti parempi. Itsellä siis laskentapätevyydet. Ja erityisasiantuntijuus rakennusten energiatehokkuudesta. :F

 

[Niffetin]

Olen mielenkiinnolla seurannut mittauksista käytyä keskustelua. Jopa maaperätutkimusta on pidetty tarpeettomana. Tämäkin on ympäristöministeriön asetuksen mukaan täysin välttämätön toimenpide, jota ilman ei ainakaan pääkaupunkiseudulla rakennuslupaa irtoa. Sama ihmetys koskee tiiveysmittausta. Ei näytetä ymmärrettävän, että tapauksesta riippuen noin 15% energiasäästön sijaan tiiveyden tärkein tehtävä on suojata rakenteita homehtumiselta estämällä kosteuden tiivistyminen rakenteiden sisään.

Käytännössä tiiveysmittaus on pakollista, koska ainakaan pääkaupunkiseudulla ei 4,0 arvolla rakennuslupaa irtoa. Tavanomaisen valmistalopaketin suunnitelman lähtöarvo on 2.0, joka sekin on todella paljon. Ei kait kukaan vakavasti otettava rakentaja lähde rakentamaan ilman maaperätutkimusta ja 4.0 tiiveysarvolla säästääkseen muutaman tonnin, ellei tarkoituksena ole tehdä risumajaa. Mutta kuten keskustelusta huomaa niitäkin on. Tuo radonmittauskin pitäisi suorittaa STUK:n ohjeiden ja menetelmien mukaan, jos haluaa hoitaa mittauksen asianmukaisesti. Gigantin myymät mittarit ei siihen kelpaa, vaikka hyviä ovatkin.

Maankäyttö- ja rakennuslaki toteaa 131 § seuraavaa: "..Rakennuslupaa haetaan kirjallisesti rakennusvalvontaviranomaiselta. Rakennuslupahakemukseen on liitettävä: .."
" .. 2) selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista sekä näiden edellyttämästä perustamistavasta ja tarvittavista muista toimenpiteistä; .."

Se, että hesalaiset vaatii virallista maaperätutkimusta on vähän.. jos siis vaativat. No jätän sanomatta. Yleensähän rakennuslupaa varten riittää, että vastaavaksi työnjohtajaksi tuleva henkilö tekee perustamistapalausunnon aloituskokoukseen mennessä. Se on käytännössä se minimi, koska tulee suoraan MRL:stä vaatimus. Eli tehdään koekuoppa, vast.tj. tekee A4 paperin, että joo moreenia, voidaan perustaa maanvaraisesti ja nimi alle. Jos puhutaan kairauksista, niin välillä ne hiesu/savikerrokset pääsee yllättämään. Asiakkaalla kairattiin, kun naapurilla oli ollut hiesua ja savea talonsa alla. Omassa kohteessa nurkissa moreenia, mutta talon alla hiesua. Kivaa kamaa, jos ei häiritä ja ei sada vettä. Mitä teimme kairauksella, mikä ei kaivinkoneella sitten selvinnyt? Toki jollain keveni touhutonnilla kukkaro.
Maaperätutkimus on tutkimus ja lausunto on lausunto ja laki puhuu selvityksestä. Lain tarkoittama selvitys ei ole siis (välttämättä) vaade tutkimuksesta.

Mutta sitten tuohon tiiveyteen, voi hyvin olla, että PKS-ravat vaatii 2.0, mutta mun käsitykseni mukaan se ei kyllä perustu mihinkään. Tosin tässä voi olla kyse maallikon väärinymmärryksestä, että mitä se raksavalvonta vaatii ja miten sitten asiantuntija sitä asiakkaalleen avaa. Olen tarkoituksella pyrkinyt pysymään PKS-alueen ulkopuolella.
Sillä, energiamääräykset sanoo, että 4.0 on minimi. 2.0 arvoon asti voidaan mennä (talotehtaan) laadunvarmistusselvityksellä tjsp., mutta näitä laadunvarmistusselvityksillä "ilmaiseksi" saatavia 2.0 lukuja ei ole kaikissa raksavalvonnoissa hyväksytty. Yleensä käytännössä jos tasarissa (tasauslaskenta) tai e-todistuksessa lupavaiheessa ilmoitetaan mitä tahansa alle 4.0, niin raksa.valv. edellyttää mittausta, vaikka pitäisi talotehtaiden kohdalla olla vasta alle 2.0 lukemasta. Pidän kyllä erittäin mahdollisena, että jotkut rakennusvalvonnat tulkitsevat tuon 4.0 ilmanvuotoluvun samoin kuin itse, sillä...

Näin asiantuntijana sanon, että ilmanvuodoltaan 4.0 oleva tönö on rakennusvirheellinen tuote, noin karkeasti, se määräysten 4.0 on vähän turhan löysä. Toki kunnolliset höyrynsulkuteipit on ollut markkinoilla ehkä vasta noin 10 vuotta. Ja hankala sitä on höyryn (tai ilmansulkua) tehdä hyvin puristusliitoksiin. Kun kaikki läpiviennit pitäs sitten oikeasti miettiä, että mistä ne tuodaan ja miten tehdään. Höyrynsulun sisäpuolinen 2" x 2" koolaus auttaa aina todella paljon ulkoseinillä, mutta ei ne läpiviennit siihen lopu. Detskut pitäs olla mietittynä ennen tekemistä, koska ei se perus kirvesmies niitä ala siinä tekemisen ohella kehittämään. Se tekee niin kuin aina ennenkin. Ja vielä en ole yhdelläkään työmaalla sellasia suunnitelmia ja/tai toteutuksia nähnyt (siis jos ei teipata). Mutta tämä on ihan vakio alalla kuin alalla, ei sorvari ala soveltamaan, jos insinööri ei ole suunnitellut.

 

[antti-x]

Tähän tiiviyteen liittyen mikä olisi hyvä vaihe ja tapa vetää esim ilmalämpöpumpun läpivienti nykymallin mukaisesta 200mm+50mm eristeen seinästä jossa kipsilevy sisällä ja puuverhoilu ulkona? Jos valmiista seinästä poraa läpi niin selkeästi helpoin ja usein pakko jos asennetaan myöhemmin, mutta miten sitten hoidetaan höyrysulun eheys?

 

[JuhaH]

Mä olen tosissaan hoitanut nuo niin, että seinän läpi kulkee riittävän isot sähkö- tai viemäriputken pätkät, jotka katkotaan tasaan sisä- ja ulkoseinän kanssa. Tuo putkenpätkä on helppo teipata tiiviisti höyrysulkuun ennen seinäpinnoitteita. Putkeen voi vetää sitten jälkikäteen mitä vetää ja putki on helppo tiivistää esim uretaanivaahdolla. Jos letkuja/piuhoja pitää uusia, tai lisätä jälkikäteen niin sekin onnistuu höyrysulkuun kajoamatta - senkun raapii uretaanit putkesta pois, tekee tarvittavat toimenpiteet ja tiivistää putken taas uretaanilla.

edit: ...jos on jo rakennettu sisäseinä, niin sitten isompi aukko kipsilevyyn (ainakin koolausvälin levyinen), läpivienti edellä kuvatulla tavalla ja seinän paikkaus. Jos on onnistunut avaamaan seinän fiksusti, niin onnistuu todennäköisesti sillä irtileikatulla palalla.

 

[morgani]

Onko täällä porukka lähtenyt valmistaloprojektiin ilman sen suurempaa kokemusta rakentamisesta? Vähän ollut suunnitelmissa ja tontteja kartoitettu, mutta vielä aika kaukana toteutuksesta. Netistä kun lueskelee niin vähän joka yrityksestä löytää melko huonoa palautetta. Kun ei itsellä ole hirveän vankkaa tietämystä, niin mietityttää osaako sitä vaatia tarpeeksi laadussa yms. Pitkään kiinnosti tietty Finnlamellin hirsitalomalli, mutta tuostakin firmasta löytyy paljon negatiivista tekstiä netistä, samoin ylipäätään DEN-yhtiöistä.

 

[Greedo]

Omassa valmistalopaketti -projektissa laadunvalvonta oli pitkälti mitä itse kävi vastaavana työnjohtajana tarkastamassa.

Talopakettitoimittaja ei juuri lainkaan vahtinut aliurakoitsijoidensa tekemistä vaan luottavat siihen, että he tekevät asiat oikein.

Itse kävin joka ilta työmaalla töiden ohella, mutta useammin olisi kyllä pitänyt käydä. Kyllä tuollaiseen projektiin pätevä vastaava kannattaa palkata. Mutta ei sekään kaikkea huomaa.

Omat kokemukset rakennusalalta on se, että jos joku mainostaa itse omaa laatuaan niin on syytä olla hereillä.

 

[Koolinki]

Onko täällä porukka lähtenyt valmistaloprojektiin ilman sen suurempaa kokemusta rakentamisesta? Vähän ollut suunnitelmissa ja tontteja kartoitettu, mutta vielä aika kaukana toteutuksesta. Netistä kun lueskelee niin vähän joka yrityksestä löytää melko huonoa palautetta. Kun ei itsellä ole hirveän vankkaa tietämystä, niin mietityttää osaako sitä vaatia tarpeeksi laadussa yms. Pitkään kiinnosti tietty Finnlamellin hirsitalomalli, mutta tuostakin firmasta löytyy paljon negatiivista tekstiä netistä, samoin ylipäätään DEN-yhtiöistä.

Täällä on monenlaista mielipidettä ja asiantuntijaa. Itse neuvoisin sinua, että tee nöyrästi kaikki ”By the Book”, niin sinulla on edes teoriassa mahdollisuus saada itsellesi hyvä talo. Älä säästä maaperä- tai mahdollisesti myös LOADMAN-maaperän kantavuusmittauksissa tai muissakaan laadun mittauksissa.

Älä hanki savipohjaista tonttia tai tonttia montusta/rinteestä, jossa tarvitaan hulevesi- ja viemäriveden pumppauskaivot. Savi on ongelma pohjarakentamisessa ja hävittämisessä. Viemärikaivo pitää imeä vähintään kolmen vuoden välein tyhjäksi, koska kaivon pohjalle saostunut paska tukkii pumpun tai rikkoo sen lopullisesti. Toinen mahdollisuus on pitää paska juoksevana hämmentämällä tavaraa kaivon pohjalla aika ajoin.

Suosittelen hankkimaan kallioperäisen alueen perustasoa korkeammalla olevan tontin. Louhinta on yleensä halvempaa kuin paalutus noin 50 e kuutio poiskuljetettuna paikasta riippuen.

Jos tilaat muuttovalmiin talopaketin esim. DENiltä sinulla on lain ja kauppasopimuksen mukaan päätoteuttajan rooli ja vastaat kaikesta myös valvonnasta. Ilman jatkuvaa päivittäistä omavalvontaa tulos tulee olemaan onneton. Vastaavan työnjohtajan palkkaaminen ei ole valvontaan mikään ratkaisu. Vastaavat työnjohtajat hoitavat yleensä vain rakennusvalvonnan vaatimat katselmukset ja palaverit. Vastaavan työnjohtajan työmaakäyntien määrästä, tehtävistä ja raportoinnista pitää sopia erikseen kirjallisesti. Rakennusvalvonta hyväksyy vain suunnitelmat ja muutamat katselmukset. Rakennusvalvonta ei tee laadunvalvontaa.

 

[mattipoeka]

Onko täällä porukka lähtenyt valmistaloprojektiin ilman sen suurempaa kokemusta rakentamisesta? Vähän ollut suunnitelmissa ja tontteja kartoitettu, mutta vielä aika kaukana toteutuksesta. Netistä kun lueskelee niin vähän joka yrityksestä löytää melko huonoa palautetta. Kun ei itsellä ole hirveän vankkaa tietämystä, niin mietityttää osaako sitä vaatia tarpeeksi laadussa yms. Pitkään kiinnosti tietty Finnlamellin hirsitalomalli, mutta tuostakin firmasta löytyy paljon negatiivista tekstiä netistä, samoin ylipäätään DEN-yhtiöistä.

Voin suositella Finnlamellia ihan varauksetta oman projektin pohjalta. Nyt varsinkin kun säheltäjät on lähteneet, kun töitä on vähemmän. Jos edellisessä talossa narinalista oli n. 200 kohtainen, niin tässä nykyisessä talossa narinalista oli n. 5 kpl joista yksikään ei ole iso ongelma. Myös ovat korjanneet nopeasti ilmoitettuja asioita (ennen vuositarkastusta), yleensä 1-3 päivän sisään. Ainoa minkä rekkulassa on mennyt pitempään on kattoturvalaitteiden ja räystäiden kanssa.. ilmeisesti ko. urakoitsija ei ole kovin aktiivinen fiksailuissa, mutta kaikki muut on menneet todella nopeasti.

 

[Koolinki]

Onko täällä porukka lähtenyt valmistaloprojektiin ilman sen suurempaa kokemusta rakentamisesta? Vähän ollut suunnitelmissa ja tontteja kartoitettu, mutta vielä aika kaukana toteutuksesta. Netistä kun lueskelee niin vähän joka yrityksestä löytää melko huonoa palautetta. Kun ei itsellä ole hirveän vankkaa tietämystä, niin mietityttää osaako sitä vaatia tarpeeksi laadussa yms. Pitkään kiinnosti tietty Finnlamellin hirsitalomalli, mutta tuostakin firmasta löytyy paljon negatiivista tekstiä netistä, samoin ylipäätään DEN-yhtiöistä.

Yksi suositus vielä. Vältä ajamasta multaa ja istuttamasta kasveja tulevan talosi vierustalle. Sienet ja sienirihmastot olivat maapallon maaperässä miljoonia vuosia ennen kasvien kehittymistä. Sittemmin sienet ja kasvit löysivät toisensa ja alkoivat elää symbioosissa. Multamaa ja kasvit talon vierustalla tuovat takuuvarmasti myös sienirihmastot ja lahottajasienet taloosi ja se ei ole hyvä yhdistelmä asumisterveyden ja talon kunnon osalta. Edelleen näkee uudisrakennusten vierustalle ajettavan multaa istutuksia varten. 20 cm sepelikaista ei ole sienirihmastojen kannalta vielä riittävä etäisyys perustuksesta.

 

[König]

Onko täällä porukka lähtenyt valmistaloprojektiin ilman sen suurempaa kokemusta rakentamisesta? Vähän ollut suunnitelmissa ja tontteja kartoitettu, mutta vielä aika kaukana toteutuksesta. Netistä kun lueskelee niin vähän joka yrityksestä löytää melko huonoa palautetta. Kun ei itsellä ole hirveän vankkaa tietämystä, niin mietityttää osaako sitä vaatia tarpeeksi laadussa yms. Pitkään kiinnosti tietty Finnlamellin hirsitalomalli, mutta tuostakin firmasta löytyy paljon negatiivista tekstiä netistä, samoin ylipäätään DEN-yhtiöistä.

Meikäläinen rakennutti emännän kanssa -21 ilman minkäänlaista kokemusta. Tärkeimmäksi koin hyvän vastaavan mestarin, joka jeesasi projektissa. Meillä vastaavalla mestarilla oli kokemusta myös rakennesuunnittelusta, pääsuunnittelusta jne., joten hänen kanssaan käyttiin jatkuvasti talotoimittajan toimittamia rakennesuunnitelmia, perustussuunnitelmia jne. läpi. Hän siis "tuplatsekkasi", että kaikki on paperilla ok ja valvoi sitten vielä käytännössä tuota työmaalla, että maatyöt, perustukset ja talossa menee kaikki kunnolla. 5000e maksoi tuolloin meidän vastaava mestari koko projektiin.

Jos budjettia löytyy ja löytyy hyvä tontti, niin laittakaa hakuun. Paras kuva itselle selviää talotoimittajasta kun alatte kilpailuttamaan. Ehkä DEN (Ainoakoti, Designtalo, Finnlamelli) on nykyään ok, mutta me jätettiin se suosiolla pois kun niin paljon huonoa kuultu. Lopputuloshan riippuu hyvin pitkälti siitä, millaisen timpurin ja muut röi ukkelit työmaalle saatte talotoimittajalta.

 

[Koolinki]

Meikäläinen rakennutti emännän kanssa -21 ilman minkäänlaista kokemusta. Tärkeimmäksi koin hyvän vastaavan mestarin, joka jeesasi projektissa. Meillä vastaavalla mestarilla oli kokemusta myös rakennesuunnittelusta, pääsuunnittelusta jne., joten hänen kanssaan käyttiin jatkuvasti talotoimittajan toimittamia rakennesuunnitelmia, perustussuunnitelmia jne. läpi. Hän siis "tuplatsekkasi", että kaikki on paperilla ok ja valvoi sitten vielä käytännössä tuota työmaalla, että maatyöt, perustukset ja talossa menee kaikki kunnolla. 5000e maksoi tuolloin meidän vastaava mestari koko projektiin.

Jos budjettia löytyy ja löytyy hyvä tontti, niin laittakaa hakuun. Paras kuva itselle selviää talotoimittajasta kun alatte kilpailuttamaan. Ehkä DEN (Ainoakoti, Designtalo, Finnlamelli) on nykyään ok, mutta me jätettiin se suosiolla pois kun niin paljon huonoa kuultu. Lopputuloshan riippuu hyvin pitkälti siitä, millaisen timpurin ja muut röi ukkelit työmaalle saatte talotoimittajalta.

Pääkaupunkiseudulla yhden miehen firmojen vastaavan työnjohtajan/pääsuunnittelijan yleinen palkkiotaso on noin 5000 - 6000 euroa sisältäen rakennusvalvonnan aloituspalaverin ja työmaakatselmukset. Hintaan sisältyy 8 käyntikertaa työmaalla. Täällä rakennusvalvonta ei hyväksy eläkkeellä olevia ”rakennusmestareita” vastaaviksi. Pitää olla rakennusalan ammattikorkeakoulututkinto ja esittää CV aiemmista vastaavan tehtävistä. Samaa mieltä olen, että ei kannata valita DENin toimittamaa taloa. Tarkkana pitää olla muidenkin toimittajien kanssa.

 

[mattipoeka]

Pääkaupunkiseudulla yhden miehen firmojen vastaavan työnjohtajan/pääsuunnittelijan yleinen palkkiotaso on noin 5000 - 6000 euroa sisältäen rakennusvalvonnan aloituspalaverin ja työmaakatselmukset. Hintaan sisältyy 8 käyntikertaa työmaalla. Täällä rakennusvalvonta ei hyväksy eläkkeellä olevia ”rakennusmestareita” vastaaviksi. Pitää olla rakennusalan ammattikorkeakoulututkinto ja esittää CV aiemmista vastaavan tehtävistä. Samaa mieltä olen, että ei kannata valita DENin toimittamaa taloa. Tarkkana pitää olla muidenkin toimittajien kanssa.

Jos nyt seurannut Jukkatalon, Designtalon, Honkarakenteen, Hongan, Kastellitalon ja Finnlamellin touhua, niin kyllä jokaisessa on haasteita ollut nyt kun rakentanut tähän kiireisimpään aikaan. Me rakennettiin kaiken ruuhkaisimpaan ja paskimpaan aikaan, varsinkin maaurakoitsijat oli ihan paskaa kahta lukuunottamatta.. yksi meni nurinkin välissä, useampi kävi yrittämässä ja opettelemassa kaivinkoneen käyttöä, suurinosa ei katsonut kuvia ollenkaan vaan teki "mutuna" hommia ja päin persettähän ne tehtiin.. sit piti ammattilaisten korjata.

DEN:n oman porukan työhommissa ei mitään valittamista (myynti, suunnittelu, asiakaspalvelu, projektipäälliköt, sähkärit ja putkarit), ainoa mistä on joutunu sanomaan oli aliurakoitsijat (koska pahin rakennusbuumi menossa). Silloinkin kyse oli lähinnä 2 henkilön tunaroinnista ja ne meni nopeasti vaihtoon, kun huomasivat että hommat ei ole lapasessa.. fiksari porukka myös asiansa tuntevaa sakkia.

 

[irspa]

Täällä rakennusvalvonta ei hyväksy eläkkeellä olevia ”rakennusmestareita” vastaaviksi. Pitää olla rakennusalan ammattikorkeakoulututkinto ja esittää CV aiemmista vastaavan tehtävistä.

Ammattikorkeakouluja on Suomessa ollut vasta 90-luvun lopusta asti. Myös pääkaupunkiseudulla on vielä paljon vanhoja ”rakennusmestareita”, joilla on opistotason tutkinto (rkm, tekn, ins), joka on täysin riittävä vaativankin-luokan rakentamiseen. Vastaavan työnjohtajan tulkintaohje löytyy kaupungin sivuilta.

https://toptenrava.fi/wp-content/uploads/2023/09/MRL-122e01A.pdf

 

[Koolinki]

Ammattikorkeakouluja on Suomessa ollut vasta 90-luvun lopusta asti. Myös pääkaupunkiseudulla on vielä paljon vanhoja ”rakennusmestareita”, joilla on opistotason tutkinto (rkm, tekn, ins), joka on täysin riittävä vaativankin-luokan rakentamiseen. Vastaavan työnjohtajan tulkintaohje löytyy kaupungin sivuilta.

https://toptenrava.fi/wp-content/uploads/2023/09/MRL-122e01A.pdf

Syy miksi eläköityneitä mestareita ei pääkaupunkiseudulla hyväksytä, on heidän vanhentuneet tiedot voimassa olevista määräyksistä. Tietysti itsensä ajan tasalla pitäneitä eläkeläisiäkin on, mutta eivät kelpaa täällä rakennusvalvonnalle, koska ei voida olla varmoja heidän tietämystasosta. Nämä ”vanhan liiton” kaverit ovat muuten kunnon tietäjiä ja heiltä voi saada hyviä vinkkejä rakentamiseen, mutta valitettavasti aika on ajanut heidän ohitse ja ansaitsevat lepopäivänsä. Nykyisin määräysten suhteen ajan tasalla pysyminen edellyttää vastuuhenkilöiltä jatkuvaa kurssittamista myös rakennusalalla. Tämä on mielestäni ihan ymmärrettävä peruste.

 

[PCB]

Syy miksi eläköityneitä mestareita ei pääkaupunkiseudulla hyväksytä, on heidän vanhentuneet tiedot voimassa olevista määräyksistä. Tietysti itsensä ajan tasalla pitäneitä eläkeläisiäkin on, mutta eivät kelpaa täällä rakennusvalvonnalle, koska ei voida olla varmoja heidän tietämystasosta. Nämä ”vanhan liiton” kaverit ovat muuten kunnon tietäjiä ja heiltä voi saada hyviä vinkkejä rakentamiseen, mutta valitettavasti aika on ajanut heidän ohitse ja ansaitsevat lepopäivänsä. Nykyisin määräysten suhteen ajan tasalla pysyminen edellyttää vastuuhenkilöiltä jatkuvaa kurssittamista myös rakennusalalla. Tämä on mielestäni ihan ymmärrettävä peruste.

Miksi rakennusmestari lainausmerkeissä? Eläkkeellä oleminen ei ole mikään peruste olettaa, että ammattitaito ja tietämys on ruosteessa, varsinkin jos aktiivisesti tekee vastaavan hommia, kuten tässä tapauksessa. Voi toki olla todellinen linjaus ravalta, ei ole kokemusta eläkeläisistä.

Nämä sinun juttusi ovat välillä hyvin kyseenalaisia, nytkin. Näyttäisi, että aika tarkkaan pitää suhtautua, kun väitteet ja käsitteet ovat väliin mitä sattuu.

 

[Boulder]

On paljon rakennusmestarin tittelillä olevia henkilöitä, jotka on olleet ihan muissa hommissa vuosia ja unohtaneet todella paljon. Siksi se CV:kin on tärkeä.

Appiukko oli/on rakennusmestari ja oli vielä myyntihommissa työelämässä ollessaan puuhaamassa meillä terassia. Itse en ymmärrä rakentamisesta paljoakaan, mutta näin nopeasti, että ukko on aika pihalla.

 

[PCB]

On paljon rakennusmestarin tittelillä olevia henkilöitä, jotka on olleet ihan muissa hommissa vuosia ja unohtaneet todella paljon. Siksi se CV:kin on tärkeä.

Appiukko oli/on rakennusmestari ja oli vielä myyntihommissa työelämässä ollessaan puuhaamassa meillä terassia. Itse en ymmärrä rakentamisesta paljoakaan, mutta näin nopeasti, että ukko on aika pihalla.

Tottakai näin voi sinun appiukkosi kohdalla olla ja CV kuuluu asiaan riippumatta muusta statuksesta. Mutta kyse ei ollutkaan siitä, vaan siitä että eläkeläisyys ei ole mikään peruste arvioida ammattitaitoa. Eläkkeellä oleva rakennusmestari on saattanut vielä 2 vuotta sitten vetää Suomen vaativinta työmaata, olla mukana lausumassa uusista asetuksista jne. 2 vuodessa ei määräyksissä tapahdu mitään niin olennaista, että se olisi ongelma.

Meillä on paljon eläkeläisiä, jotka tekevät osa-aikatyötä, esim. lääkäreinä jne. Ihan ammattilaisia ovat.

 

[Koolinki]

Tottakai näin voi sinun appiukkosi kohdalla olla ja CV kuuluu asiaan riippumatta muusta statuksesta. Mutta kyse ei ollutkaan siitä, vaan siitä että eläkeläisyys ei ole mikään peruste arvioida ammattitaitoa. Eläkkeellä oleva rakennusmestari on saattanut vielä 2 vuotta sitten vetää Suomen vaativinta työmaata, olla mukana lausumassa uusista asetuksista jne. 2 vuodessa ei määräyksissä tapahdu mitään niin olennaista, että se olisi ongelma.

Meillä on paljon eläkeläisiä, jotka tekevät osa-aikatyötä, esim. lääkäreinä jne. Ihan ammattilaisia ovat.

Hyvä, että pidät eläkeläisten puolia. Tässä on kuitenkin kysymys rakennusvalvonnan linjan vedosta. Linjoja ei vedetä yksittäistapausten perusteella. On kokonaan eri asia kuvitella osaavansa ja tietävänsä rakennusmääräykset, kuin todella tietää mitä puhuu. Linjauksen tavoitteena on suojella rakennuttajan etua, ettei ketään, joka vain kuvittelee olevansa pätevä pääsisi vastaavaksi. Näin pitää olla.

 

[PCB]

Hyvä, että pidät eläkeläisten puolia. Tässä on kuitenkin kysymys rakennusvalvonnan linjan vedosta. Linjoja ei vedetä yksittäistapausten perusteella. On kokonaan eri asia kuvitella osaavansa ja tietävänsä rakennusmääräykset, kuin todella tietää mitä puhuu. Linjauksen tavoitteena on suojella rakennuttajan etua, ettei ketään, joka vain kuvittelee olevansa pätevä pääsisi vastaavaksi. Näin pitää olla.

En pidä eläkeläisten puolia, vaan ammattilaisten. Kirjoitinkin, että kyseinen linjanveto voi olla, en ole sitä kiistänyt millään tavalla.

No on ainakin huomattu, että sinulla nämä asiat on vähän hakusessa. Viimeisimpien sivun kuluessa sinä olet puhunut "taloverkoista" ja ns. muunneltua totuutta mm. rakennusmääräyksistä / -asetuksista, tiiveysmittauksesta, hirsitalojen ilmantiiveydestä, radonmittauksesta jne. Nyt viimeisimpänä väitit että omakotitaloissa pääkaupunkiseudulla pitää vastaavalla työnjohtajalla olla ammattikorkeakoulututkinto.

Hyvä, että toimit täällä faktan tarkastajana. Sellainen täältä on puuttunutkin. Oikein hyvää työtä teet. Kannustan jatkamaan samaan malliin, koska sinulla näyttää olevan hyvä tietopohja.

No ei, vaan hyvin moni muukin täällä oikoo näitä juttujasi, niin tässä viimeisimmässäkin. Olen kyllä samaa mieltä kanssasi, että suunnitteluun, valvontaan ja ammattilaisiin kannattaa panostaa, mutta samalla ei kannata ihan mitä sattuu väittää.

 

[Koolinki]

En pidä eläkeläisten puolia, vaan ammattilaisten. Kirjoitinkin, että kyseinen linjanveto voi olla, en ole sitä kiistänyt millään tavalla.

No on ainakin huomattu, että sinulla nämä asiat on vähän hakusessa. Viimeisimpien sivun kuluessa sinä olet puhunut "taloverkoista" ja ns. muunneltua totuutta mm. rakennusmääräyksistä / -asetuksista, tiiveysmittauksesta, hirsitalojen ilmantiiveydestä, radonmittauksesta jne. Nyt viimeisimpänä väitit että omakotitaloissa pääkaupunkiseudulla pitää vastaavalla työnjohtajalla olla ammattikorkeakoulututkinto.

Uskomatonta, että joltakin voi tulla jatkuvasti noin hyödyllisiä ulostuloja.

 

[mkoosebi]

Onko täällä porukka lähtenyt valmistaloprojektiin ilman sen suurempaa kokemusta rakentamisesta?

Tavallaan joo on, Kastellin paketti onnistui ok ilman isompia ongelmia. Vinkkinä, rakennuttajana oleminen pitää ottaa tosissaan, olet päävastuussa että tontille tulee talo ja se talotoimittaja on vain yksi yhteistyökumppaneistasi samoin vastaava mestari.
Vastaava mestari kannattaa palkata ajoissa ja tehdä sopimus "kädestä pidosta" eli maksaa suosiolla enemmän mutta saa sitten enemmän työmaakäyntejä sekä opastusta vähän kaikkeen.

 

[mattipoeka]

Tavallaan joo on, Kastellin paketti onnistui ok ilman isompia ongelmia. Vinkkinä, rakennuttajana oleminen pitää ottaa tosissaan, olet päävastuussa että tontille tulee talo ja se talotoimittaja on vain yksi yhteistyökumppaneistasi samoin vastaava mestari.
Vastaava mestari kannattaa palkata ajoissa ja tehdä sopimus "kädestä pidosta" eli maksaa suosiolla enemmän mutta saa sitten enemmän työmaakäyntejä sekä opastusta vähän kaikkeen.

Tämä.. kannattaa varautua siihen, että itsekin aika aktiivisesti saa käydä paikanpäällä pyörimässä

 

[JuhaH]

Syy miksi eläköityneitä mestareita ei pääkaupunkiseudulla hyväksytä, on heidän vanhentuneet tiedot voimassa olevista määräyksistä. Tietysti itsensä ajan tasalla pitäneitä eläkeläisiäkin on, mutta eivät kelpaa täällä rakennusvalvonnalle, koska ei voida olla varmoja heidän tietämystasosta. .

Mulla on Espoossa vastaavana eläkkeellä oleva rakennesuunnittelija (appiukko). Hyväksyttäminen ei ollut ihan triviaalia, mutta meni kuitenkin aika pienellä läpi, vaikka ei ollut yhtään pientaloreferenssiä esittää ja varsinainen työnjohtokokemuskin oli suht ohutta. Vastapainona sitten osallistunut useammankin rt-kortin kirjoittamiseen ja vastannut isommassa konsulttitoimistossa koko rakennesuunnittelun toimialasta ennen eläkkeellejäämistä.

 

[Pete88]

Laitetaan nyt omakin lusikka soppaan, kun kerran näissä hommissa nyt ollaan kiinni ainakin jonkun aikaa vielä. Eli ei ihan otsikon mukainen projekti, koska kyseessä yksilöllinen, tavanomaisista rakenneratkaisuista poikkeava talo olisi tulossa ja se ei tule talopakettina. Tästä huolimatta matkan varrelta on jäänyt joitakin asioita, jotka mielelläni jaan muillekin rakentajille toteutustavasta huolimatta.

Ensinnäkin tontti määrittää montaa asiaa jatkoa ajatellen ja siihen kannattaa uhrata aikaa ja jonkin verran rahaakin. Aiemmin mainittu maaperätutkimus on hyvä teettää, mutta ei se välttämättä autuaaksi tee. Itse teetätin maaperätutkimuksen ja jälkiviisaana olisi pitänyt pyytää tekemään muutamaa kairausta enemmän reikiä, jotta olisi paremmin saatu hahmotettua, minkälainen maaperä on vastassa. Maaperätutkimuksen lausunnon mukaan oli todennäköistä, että kallio saattaisi olla hyvinkin pinnassa, kahden kairauksen perusteella jopa 40 cm päässä. No totuus valkeni sitten kun alettiin oikeisiin töihin ja kaivinkone ryhtyi ihan oikeasti perkaamaan läpi, mitä sieltä tulee. Ei ollut kallio pinnassa, mutta sitäkin enemmän isohkoja kiviä oli. Onneksi telakoneen nostettavissa ja pyöriteltävissä, mutta isoimmat jouduttaneen vielä myöhemmin pilkkomaan, jotta ne saa vietyä pois tontilta. Muutama säilytetään ihan maisemointimielessä. Maaperätutkimus ei missään nimessä ole turha toimenpide ja voi antaa arvokasta tietoa tontin ominaisuuksista, mutta ei se välttämättä autuaaksi tee. Lopulta kun työt aloitetaan, tiedetään vasta varmaksi mitä tuleman pitää.

Yleensä pelotellaan, että pohjatyöt ja perustus syövät tuhottomasti rahaa. No näin voi käydä, mutta jos maaperää on tutkittu ja tiedostetaan riskit, voinee asian pyrkiä huomioimaan jo suunnittelupöydällä ja yllätysten mahdollisuus pienenee tai on ainakin hallittavissa. Yllättäviin kustannuksiin perustamisvaiheessa on syytä varautua, mutta aika harvoin onneksi se tulee ihan mahdottomia maksamaan.

Tällä hetkellä ammattitaitoisen työvoiman saaminen ei pitäisi olla ongelma ja referenssit kannattaa selvittää etukäteen, ennen kuin ottaa porukkaa työmaalle. Rakentamisen toteutustapa vaikuttaa tähän toki paljon, avaimet käteen toimituksessa talotoimittajan kautta voi tulla paljonkin tekijöitä, mutta mikään ei estä sopimasta tehtaan kanssa, että esim. LVI- ja sähkötyöt tulevat artistin hankkimana. Jos kuitenkin delegoi itselle hommia, on hyvä hankkia jonkinlainen perusymmärrys asioista ja varmistaa, että asiat tulee tehtyä oikea-aikaisesti.

Toteutustavasta huolimatta tilaajalle jää paljon vastuita ja selvitettäviä asioita. Joillekin saattaa tulla yllätyksenä, miten paljon hyvin teknisiinkin asioihin joutuu asioista kokematon tilaaja vastaamaan. Pahimmillaan asia soitetaan sinulle töihin ja asia pitäisi päättää välittömästi. Ei tee pahaa opiskella etukäteen talonrakentamisesta ja keskustella jo etukäteen vastaavan kanssa, mitä työvaiheita on tulossa seuraavaksi ja tehdä vähän taustatyötä valmiiksi.

Taloja rakennetaan tavanomaisena vuotena useita tuhansia ja alalla työskentelee valtava määrä ihmisiä. Silti itsestäni tuntui aluksi, että tietoa tuntuu olevan vaikea saada ja monia arvokkaita oppeja pantataan tai niitä ei kerrota yleisölle. Kuinka montaa rakennusblogia olenkaan lukenut ja niiden haasteista, mutta kukaan ei vahingossakaan pura asiaa auki siten, että siitä kukaan muu voisi ottaa opiksi. Jossain vaiheessa opin, että pitää osata esittää oikeita kysymyksiä, niin alkaa tietoa löytymään.

Yksi merkittävä osa-alue on realistisen budjetin määrittäminen. Tässä on syytä erottaa kaksi asiaa: kustannusarvio ja budjetti. Jälkimmäisen tulisi aina olla suurempi kuin ensimmäisen. Kustannusarvio on se, jonka vastaava tekee ja joka lähetetään pankille eteenpäin. Sen pitäisi vastata mahdollisimman realistisesti, mitä haluamasi talo tulee maksamaan. Kuten arvioissa yleensä, se on kuitenkin paras arvaus tulevasta, eikä ole mikään absoluuttinen totuus. Kustannusarvion luotettavuutta pystyy kuitenkin merkittävästi parantamaan, selvittämällä huolellisesti eri osa-alueiden todellisia kustannuksia. Avaimet käteen paketissa vaihtoehdot ovat toki enemmän siinä, mitä talotehdas sinulle antaa, vaikkakin yksilöllisten ratkaisujen tekeminenkin on yleensä täysin mahdollista. Kaikesta huolimatta varmimman ajatuksen kustannuksista saa, kun pyytää valmiiksi oikeita tarjouksia eri osa-alueista, selvittelee, minkälaista varustusta kotiin haluaa (esim. kodinkoneiden kustannukset on melko helposti etukäteen selvitettävissä). Lisäksi pitää huolellisesti tutustua siihen, mitä talotoimittajan toimitussisältöön kuuluu ja mitä ei. Vastaavan kanssa on hyvä käydä läpi varsinkin ne osa-alueet mitä siihen ei kuulu ja mitä ne maksavat. Myös ammattitaitoinen vastaava pystyy jo rakennekuvien perusteella sanomaan melko valistuneen arvauksen, paljonko on menekit ja mitä ne suunnilleen maksavat. Kun kustannusarvio on jiirissä, sitten pitää jättää joustovaraa yllätyksille ja se joustovara on kustannusarvion ja budjetin välissä. Kustannusarviota ei tulisi siis venyttää budjetin suuruiseksi, koska se ei kestä mitään yllätyksiä. On tärkeää tiedostaa, että suunnitelmien muuttaminen kesken rakentamisen on yleensä kallista ja etukäteen suunnitelemalla ja niistä kiinni pitämisellä voi ehkäistä yllättäviä kustannuksia. Myös konsepti siitä, että extra satasen panostus tässä, tarkoittaa, että jostain muualta pitäisi pystyä nappaamaan satanen pois. Muutoin venytät kokonaiskusannuksia ja sen tekee salakavalan helposti.

Omalla kohdallani suurimmat yllätykset (joskin kyse pitkästä tavarasta tehdystä toteutuksesta) ovat olleet työn kustannuksia koskevat seikat (asioita tehdään tuntitöinä ja koska ei tehdä ns. tyyppitaloa, on ollut yllättävän vaikea arvioida paljonko niiden tekemiseen kuluu aikaa) sekä muutamat yksittäiset rakenteiden kannalta välttämättömät materiaalit, jotka aikanaan vahingossa (ja kun en ole kuitenkaan ammattilainen) jäivät merkitsemättä budjettiin. Maatöitä ja perustuksia koskevat kustannukset toteutuivat loppupeleissä yllättävän kohtuullisina. Ihan oikeata säästöä voi myös saada aikaan muutamilla seuraavilla, mutta välttämättömillä toimenpiteillä: työmaan siistinä pitäminen, kilpailuttamalla hankintoja, pitämällä huolen siitä, että asioita tehdään oikeassa järjestyksessä ja järkevästi (esim. putkimies ei tule yksittäisen pikkujutun vuoksi käymään työmaalla ja veloita siitä sitten matkakuluja yms., ellei se ole oikeasti välttämätöntä), joitakin työvaiheita voi artisti varsin hyvin tehdä itse, jos kyse on ns. simppeleistä toimenpiteistä, jotka vievät ammattilaiseltakin aikaa, mutta eivät vaadi erityisosaamista. Esimerkiksi yksittäisen timpurin tuntihinta voi olla n. 60€/h, joten siitä voi laskea, kuinka paljon voi säästää, jos edes jotakin pystyy tekemään itse. Mihinkään yli-inhimilliseen ei kannata ryhtyä, mutta asioihin perehtymällä voi saada säästöjä aikaan.

Jahka tästä omasta hankkeesta päästään joskus siihen vaiheeseen, että hommat alkavat olla taputeltuja, jaan mielelläni yksityiskohtia ja oppeja, kuinkas sitten kävikään.

 

[JuhaH]

Helppo yhtyä edelliseen. Itse kaipailin kustannusarvioon jonkunlaista pohjaa jossa olisi kaikki päätarvikkeet ja valmiiksi arvottu tietyille tyyppitaloille määrät, jolloin voisi varmistaa että kaikki pääpalikat on laskelmassa mukana, ja että suuruusluokat on järkeviä. Mulla ostettua työtä oli todella vähän ja omassa arviossa suurimmat heitot koski kiinnitystarpeita + maaleja ja tasotteita: Nauloja, ruuveja, teippejä, liimoja jne meni kaikkia moninkertainen määrä kuin arviossa, vaikka arviossakin määrät oli oikeasti reiluja. Lisäksi oli muutamia (useamman tuhannen euron) kohtia minkä puutteen tajusi vasta myöhemmin. Maatyöt on se vaikein rasti, itse palkkasin kalliin ja hyväksi tiedetyn tekijän ja jälkikäteen ei kaduta. Tontilla oli aiemmin huseerannut myös halpa maanrakentaja (hallinnanjakoalue ja naapurin LVI kulki meidän hallinta-alueen läpi ja esim viivytyssäiliöt on meidän hallinta-alueella). Tuon halvan maarakentaja osuudet tehtiin käytännössä kahteen kertaan: putket liian pinnassa eristämättä, viivytyssäiliö lipsahtanut katualueen puolelle, kaivotyyppien luova soveltaminen yms. Ja sen halvan saaminen tontille korjaamaan jälkiään oli todella kovan vaivan takana (lopulta kuukausien riitely), kun taas mun oman maanrakentajan kanssa isompi ongelma oli niin tehokas tekeminen, etten itse meinannut pysyä kyydissä mukana.

JA yksi vinkki millä voi potentiaalisesti välttää monta ongelmaa. Varmistakaa että tontille on tehty jonkunlainen tasaussuunnitelma, ennen lattiakoron määrittämistä. Koska arkkitehdit eivät yleensä ymmärrä tasauksista mitään (ei pääsuunnittelijat eivätkä valvonnan) , niin tuossa voi tulla todella kalliita suunnitteluvirheitä korjattavaksi. Perinteinen käytäntö pientaloissa on, että arkkitehti määrittää lattiakoron jollain hihavakiolla ja piharakentaja koitaa säätää tasaukset järkeviksi talon jo valmistuttua pihaa tehdessään. Pienillä kaupunkitonteilla piha on täynnä tavaraa ja naapureiden rajat lähellä, niin järkevän tasauksen toteuttaminen voi mennä mahdottomaksi jos lattiakorko on määritelty esim puolimetriä liian matalalle.

 

[Lucas]

Maatyöt on se vaikein rasti, itse palkkasin kalliin ja hyväksi tiedetyn tekijän ja jälkikäteen ei kaduta. Tontilla oli aiemmin huseerannut myös halpa maanrakentaja (hallinnanjakoalue ja naapurin LVI kulki meidän hallinta-alueen läpi ja esim viivytyssäiliöt on meidän hallinta-alueella). Tuon halvan maarakentaja osuudet tehtiin käytännössä kahteen kertaan: putket liian pinnassa eristämättä, viivytyssäiliö lipsahtanut katualueen puolelle, kaivotyyppien luova soveltaminen yms. Ja sen halvan saaminen tontille korjaamaan jälkiään oli todella kovan vaivan takana (lopulta kuukausien riitely), kun taas mun oman maanrakentajan kanssa isompi ongelma oli niin tehokas tekeminen, etten itse meinannut pysyä kyydissä mukana.

Se maanrakennusala on ala jonne on pesiytynyt monenlaista kusettajaa ja koijaria.

Yhtä taloa rakentaessa joskus sovittu kaivinkoneurakoitsija jätti kokonaan tulematta koneineen sovittuna aikana aamulla omakotitalotyömaalle. Kiire tuli hommata uusi kaivinkoneukko koneineen siihen muualta kun oli sovittu jo kuorma-autot toisesta firmasta kuskaamaan päiväksi sitä maata pois tontilta talon alta. En tiedä oliko ukolla ryyppy jumittanut päälle tai saanut muualta tuottoisamman urakan ja jätti vaan kylmästi muut sovitut työt tekemättä eikä vastannut puhelimeen edes.

Yhdellä omakotitalotyömaalla taas se kaivinkonekuski, joka tuli pihatöihin, oli hieman huono tekijä ja lisäksi näki että tarkoituksella hidasteli sitä hommaa että saa koko päiväksi laskutettavia tunteja.

Sitten taas yhtä omakotitaloa rakentaessa saatiinkin kaivinkonetta käyttämään sellainen kolmekymppinen kuski, joka on kokemusten mukaan sen maansiirtofirman ehdottomasti paras tekijä ja tahtoo olla hänelle kuukausien työlistat täynnä kun suunnilleen kaikki ammattirakentajat haluavat hänet kaivamaan kun se homma tosiaan onnistuu todella vauhdikkaasti ja erinomaisella laadulla.

Oikeasti niille tietyille ammattilaisille kannattaa maksaa vaikka muutama sata euroakin päivän hommasta ylimääräistä jos tosiaan se ammattitaito on kohdillaan ja homma tapahtuu. Halvemmaksi se kuitenkin tulee kuin jollakin tunarilla teettää hitaalla vauhdilla sutta ja sekundaa. Joku lattiavalun liipparin ja hänen ammattitaito on myös yksi tärkeä tekijä. Kunnon ammattilainen, niin sehän lattia on kerralla millillilleen kohdillaan ja suora ja kaadot oikein kosteissa tiloissa. Joku paska tekijä niin lattia on mutkalla ja pitää ostaa tonneilla tasoitetta ja timanttilaikalla hio lattiaa ties miten paljon.

Normaali ihminen kun on tekemässä omakotitaloa ja ulkopuolista ammattimiestä tarvii, niin sitä tietoa harvalla alalla olemattomalla on, että kuka se on vaikka paikkakunnalla se liippari jolla osaaminen on kohdillaan ja mikä maansiirtofirma on se jolla homma tapahtuu laadulla eikä ole mitään kusettaja joka tekee paskaa tai hyvä putkimies. Niillä rakennusalalla olevilla on usein tiedossa ne luottotekijät joilla se homma tapahtuu laadulla.

 

[Pete88]

Oikeasti niille tietyille ammattilaisille kannattaa maksaa vaikka muutama sata euroakin päivän hommasta ylimääräistä jos tosiaan se ammattitaito on kohdillaan ja homma tapahtuu. Halvemmaksi se kuitenkin tulee kuin jollakin tunarilla teettää hitaalla vauhdilla sutta ja sekundaa. Joku lattiavalun liipparin ja hänen ammattitaito on myös yksi tärkeä tekijä. Kunnon ammattilainen, niin sehän lattia on kerralla millillilleen kohdillaan ja suora ja kaadot oikein kosteissa tiloissa. Joku paska tekijä niin lattia on mutkalla ja pitää ostaa tonneilla tasoitetta ja timanttilaikalla hio lattiaa ties miten paljon.

Normaali ihminen kun on tekemässä omakotitaloa ja ulkopuolista ammattimiestä tarvii, niin sitä tietoa harvalla alalla olemattomalla on, että kuka se on vaikka paikkakunnalla se liippari jolla osaaminen on kohdillaan ja mikä maansiirtofirma on se jolla homma tapahtuu laadulla eikä ole mitään kusettaja joka tekee paskaa tai hyvä putkimies. Niillä rakennusalalla olevilla on usein tiedossa ne luottotekijät joilla se homma tapahtuu laadulla.

Jos vastaavalla on paljon kokemusta, niin hänellä yleensä on suositella hyviä tekijöitä. Aiemmassa rakennusbuumissa toki saattoi tuottaa isoja haasteita saada ne hyvät kaverit omalle työmaalle, mutta ainakin nyt sen luulisi onnistuvan. Mielestäni hintaa suurempi tekijä on aina referenssit. Enkä tarkoita pelkästään CV:tä lukemalla, vaan ihan oikeasti kontaktoimalla niitä ihmisiä, joiden kohteita ovat olleet rakentamassa. Esimerkiksi kun valitsin itse meille vastaavaa työnjohtajaa, kävimme yhdessä hänen kanssaan työmailla, jossa toimi niin ikään vastaavana. Kyselin suoraan omistajila kokemuksia ja ajatuksia tästä vastaavasta. Lisäksi muut urakoitsijat ovat tulleet joko vastaavan suosituksesta tai oman selvitystyöni perusteella. Siinäkin tapauksessa, että vastaava on jotakuta suositellut, olen tehnyt taustatyötä tästä toimijasta ja lisäksi saattanut selvitellä muitakin vaihtoehtoja. Aika usein olen havainnut sen, että pelkästään hinta ei todellakaan takaa laatua. Myös se, minkälainen henkilökemia on, vaikuttaa lopulta jonkin verran lopputulokseen. Jos yhteistyö ei tahdo pelata, se vähintään lisää kitkaa tekemisessä.

Sutta ja sekundaa alalta kyllä löytyy ja kaikenlaisia onnenonkijoita. Itse kelpuutan omalle työmaalleni vain ne ammattilaiset, jotka kykenevät yhtteistyöhön, on vahva osaaminen alaltaan ja on toisaalta kykenevä ajattelemaan laatikon ulkopuolelta. Tällä tarkoitan sitä, että olen omassa hankkeessani poikennut joiltakin osin merkittävästikin ns. tyyppiratkaisuista, jolloin kyky hahmottaa asiat toisin myös ammattilaisen osalta, on erityisen tärkeää.

 

[Cumbo]

Maankäyttö- ja rakennuslaki toteaa 131 § seuraavaa: "..Rakennuslupaa haetaan kirjallisesti rakennusvalvontaviranomaiselta. Rakennuslupahakemukseen on liitettävä: .."
" .. 2) selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista sekä näiden edellyttämästä perustamistavasta ja tarvittavista muista toimenpiteistä; .."

Se, että hesalaiset vaatii virallista maaperätutkimusta on vähän.. jos siis vaativat. No jätän sanomatta. Yleensähän rakennuslupaa varten riittää, että vastaavaksi työnjohtajaksi tuleva henkilö tekee perustamistapalausunnon aloituskokoukseen mennessä. Se on käytännössä se minimi, koska tulee suoraan MRL:stä vaatimus. Eli tehdään koekuoppa, vast.tj. tekee A4 paperin, että joo moreenia, voidaan perustaa maanvaraisesti ja nimi alle. Jos puhutaan kairauksista, niin välillä ne hiesu/savikerrokset pääsee yllättämään. Asiakkaalla kairattiin, kun naapurilla oli ollut hiesua ja savea talonsa alla. Omassa kohteessa nurkissa moreenia, mutta talon alla hiesua. Kivaa kamaa, jos ei häiritä ja ei sada vettä. Mitä teimme kairauksella, mikä ei kaivinkoneella sitten selvinnyt? Toki jollain keveni touhutonnilla kukkaro.
Maaperätutkimus on tutkimus ja lausunto on lausunto ja laki puhuu selvityksestä. Lain tarkoittama selvitys ei ole siis (välttämättä) vaade tutkimuksesta.

Mutta sitten tuohon tiiveyteen, voi hyvin olla, että PKS-ravat vaatii 2.0, mutta mun käsitykseni mukaan se ei kyllä perustu mihinkään. Tosin tässä voi olla kyse maallikon väärinymmärryksestä, että mitä se raksavalvonta vaatii ja miten sitten asiantuntija sitä asiakkaalleen avaa. Olen tarkoituksella pyrkinyt pysymään PKS-alueen ulkopuolella.
Sillä, energiamääräykset sanoo, että 4.0 on minimi. 2.0 arvoon asti voidaan mennä (talotehtaan) laadunvarmistusselvityksellä tjsp., mutta näitä laadunvarmistusselvityksillä "ilmaiseksi" saatavia 2.0 lukuja ei ole kaikissa raksavalvonnoissa hyväksytty. Yleensä käytännössä jos tasarissa (tasauslaskenta) tai e-todistuksessa lupavaiheessa ilmoitetaan mitä tahansa alle 4.0, niin raksa.valv. edellyttää mittausta, vaikka pitäisi talotehtaiden kohdalla olla vasta alle 2.0 lukemasta. Pidän kyllä erittäin mahdollisena, että jotkut rakennusvalvonnat tulkitsevat tuon 4.0 ilmanvuotoluvun samoin kuin itse, sillä...

Näin asiantuntijana sanon, että ilmanvuodoltaan 4.0 oleva tönö on rakennusvirheellinen tuote, noin karkeasti, se määräysten 4.0 on vähän turhan löysä. Toki kunnolliset höyrynsulkuteipit on ollut markkinoilla ehkä vasta noin 10 vuotta. Ja hankala sitä on höyryn (tai ilmansulkua) tehdä hyvin puristusliitoksiin. Kun kaikki läpiviennit pitäs sitten oikeasti miettiä, että mistä ne tuodaan ja miten tehdään. Höyrynsulun sisäpuolinen 2" x 2" koolaus auttaa aina todella paljon ulkoseinillä, mutta ei ne läpiviennit siihen lopu. Detskut pitäs olla mietittynä ennen tekemistä, koska ei se perus kirvesmies niitä ala siinä tekemisen ohella kehittämään. Se tekee niin kuin aina ennenkin. Ja vielä en ole yhdelläkään työmaalla sellasia suunnitelmia ja/tai toteutuksia nähnyt (siis jos ei teipata). Mutta tämä on ihan vakio alalla kuin alalla, ei sorvari ala soveltamaan, jos insinööri ei ole suunnitellut.

Et kyllä ole asiantuntija, jos maaperätutkimukset (kairaamalla) ja geoteknisen suunnittelijan/asiantuntijan tekemä perustamistapaesitys ovat turhia. Onnea ja menestystä vaan muutaman koekuopan perusteella rakentamaan. Pykäiset siihen puolen miljoonan talon ja vuoden päästä seinät halkeilee ja nurkat vajoaa mutta säästyipä touhutonni.

Monessa paikassa voi rakentaessa säästää mutta täysin idioottimaista yrittää tuossa säästää erit. kun kyse aivan olemattomasta kulusta.

 

[Koolinki]

Et kyllä ole asiantuntija, jos maaperätutkimukset (kairaamalla) ja geoteknisen suunnittelijan/asiantuntijan tekemä perustamistapaesitys ovat turhia. Onnea ja menestystä vaan muutaman koekuopan perusteella rakentamaan. Pykäiset siihen puolen miljoonan talon ja vuoden päästä seinät halkeilee ja nurkat vajoaa mutta säästyipä touhutonni.

Monessa paikassa voi rakentaessa säästää mutta täysin idioottimaista yrittää tuossa säästää erit. kun kyse aivan olemattomasta kulusta.

Hyvä kommentti.

 

[Koolinki]

Moikka. En ole puhunut, että rakennusvalvonta vaatisi 2.0 tiiveyttä, vaan että se on talopaketeissa yleinen suunnittelun lähtökohtana energiatehokkuudelle, joka rakennusluvassa joudutaan ilmoittamaan ja tarkentuu myöhemmin tiiveysmittauksessa. No ymmärrän, että keskustelupalstoilla tapahtuu helposti ”rikkinäinen puhelin” ilmiö. Kannatta kuitenkin lukea huolellisesti mitä on kirjoitettu.

Mahtaakohan porukka edes tietää mitä maaperätutkimus tarkoittaa ja mitä toimenpiteitä siihen sisältyy. Mielestäni suuressa kuvassa on vaikea löytää rakennesuunnittelijaa tai vastaavaa työnjohtajaa, joka tulee tontille kaivamaan lapiolla kuopan ja päättelee lonkalta, voidaanko perustaa maanvaraisesti, tarvitaanko tuulettuva ryömintätila tai paalutus ja miten pohjaveden virtaus toimii sekä millä tasolla on kirsivesi puhumattakaan tarvittavasta tontin korkeuserojen vaaitsemisesta ja mille korkeudelle talo pitäisi perustaa. Kyllä lähtökohta vastavalle työnjohtajalle on, että maaperätutkimus tehdään. Jos vastaava työnjohtaja ei tätä vaadi tai ilmestyy tontille lapio kädessä tekemään maaperätutkimusta, niin heittäkää mies heti helvettiin.

Totta kai näitäkin varmasti jostain löytyy ja ihan ok. jos rakennuttaja ja rakennusvalvonta tällaisen ”kaiva kuoppa lapiolla ja katso” maaperäselvitykseen pohjautuvan perustamistapasuunnitelman hyväksyy. Mahdolliset seuraukset kantaa sitten rakennuttaja itse. Kuten sanottu, kukaan vastuullinen rakennesuunnittelija ei tällaisen tutkimuksen pohjalta suunnittele mitään. Kuulostaa sota-ajan meiningiltä.

 

[Sledge]

Et kyllä ole asiantuntija, jos maaperätutkimukset (kairaamalla) ja geoteknisen suunnittelijan/asiantuntijan tekemä perustamistapaesitys ovat turhia. Onnea ja menestystä vaan muutaman koekuopan perusteella rakentamaan. Pykäiset siihen puolen miljoonan talon ja vuoden päästä seinät halkeilee ja nurkat vajoaa mutta säästyipä touhutonni.

Monessa paikassa voi rakentaessa säästää mutta täysin idioottimaista yrittää tuossa säästää erit. kun kyse aivan olemattomasta kulusta.

Täällä tuo kaupungin keskustassa on kaupunki itse jo selvittänyt maaperätutkimuksen ja se on pohjavesialuetta / harjusoraa. Lisäksi, kun tontilla on jo ollut kellarilla oleva talo niin suuria kiviäkään tuskin on löydettävissä.
En oikein ymmärrä mitä uutta tietoa tuolla kairaamisella tällaisessa tilanteessa olisi saatavilla? Toki tämä on harvinainen tilanne tuon pohjien rakentamisen suhteen ja siitä tosiaan maksetaan se hinta, että maalämpöä ei esim. voi asentaa.

 

[Cumbo]

Täällä tuo kaupungin keskustassa on kaupunki itse jo selvittänyt maaperätutkimuksen ja se on pohjavesialuetta / harjusoraa. Lisäksi, kun tontilla on jo ollut kellarilla oleva talo niin suuria kiviäkään tuskin on löydettävissä.
En oikein ymmärrä mitä uutta tietoa tuolla kairaamisella tällaisessa tilanteessa olisi saatavilla? Toki tämä on harvinainen tilanne tuon pohjien rakentamisen suhteen ja siitä tosiaan maksetaan se hinta, että maalämpöä ei esim. voi asentaa.

Jos jotain tapahtuu (eli maaperäolosuhteet olisivatkin jotain muuta), niin maksaako kaupunki?

 

[Greedo]

Kaupunki voi tehdä maaperätutkimuksen, mutta perustamistapalausunto se kaupungin tutkimus ei ole.

 

[Sledge]

Jos jotain tapahtuu (eli maaperäolosuhteet olisivatkin jotain muuta), niin maksaako kaupunki?

Ei varmasti maksa, kuten ei maksa se maaperätutkimuksenkaan tehnyt yritys jos porauksista huolimatta löytyy jotain yllättävää.

 

[Cumbo]

No enpä jatka tästä aiheesta enempää. Sanon vain, että väärät käsitykset teillä on asiasta. Sattuneista syistä tiedän asiasta paljonkin.

Sen verran sanon ennen mikin tiputtamista, että teettäkää ne pohjatutkimukset taloa rakentaessa - ja mielellään vielä asiantuntevalla yrityksellä.

Asiasta kolmanteen: onko kenelläkään olemassa exceliä (tai tiedossa paikkaa, josta moisen voisi ladata), jolla voisi budjetoida rakentamisen kustannuksia? Eli sellainen taulukko, joka sisältäisi ihan kaiken mahdollisen okt-rakennusprojektiin liittyvän riveittäin? Ei tarvi välttis edes olla excel, mutta jos jostain jonkunnäköisen lista näkisi, niin osaisi kilpailuttaessa kysellä tarjoajilta jokaisen kohdan ja varmistaa, kuuluuko hintaan vai ei.

 

[Pete88]

No enpä jatka tästä aiheesta enempää. Sanon vain, että väärät käsitykset teillä on asiasta. Sattuneista syistä tiedän asiasta paljonkin.

Sen verran sanon ennen mikin tiputtamista, että teettäkää ne pohjatutkimukset taloa rakentaessa - ja mielellään vielä asiantuntevalla yrityksellä.

Asiasta kolmanteen: onko kenelläkään olemassa exceliä (tai tiedossa paikkaa, josta moisen voisi ladata), jolla voisi budjetoida rakentamisen kustannuksia? Eli sellainen taulukko, joka sisältäisi ihan kaiken mahdollisen okt-rakennusprojektiin liittyvän riveittäin? Ei tarvi välttis edes olla excel, mutta jos jostain jonkunnäköisen lista näkisi, niin osaisi kilpailuttaessa kysellä tarjoajilta jokaisen kohdan ja varmistaa, kuuluuko hintaan vai ei.

Tuohon budjettiasiaan: Valitettavasti ei vielä, kun homma on vaiheessa, mutta joka ikinen nippeli ja nappeli tulee koostettua toteutuneiden kustannusten exceliin ja voin siitä aikanaan ehkä jalostaa jonkinlaisen koosteen. Oikeastaan ainoat haasteet on siinä, että osa tarvikkeista tulee timpurifirman kautta ja heidän laskutuksessaan ei ole aina ihan nimiketasolla asioita eritelty, joten vähän joutuu asioita ryhmittelemään myös yleisemmällä tasolla.

Sitten toki oma haasteensa on siinä, että jokainen hanke on tavallaan uniikki, niin ihan 1:1 on vaikea saada tarvikkeita ja kustannuksia menemään. Olen silti huomannut, että kovin harva erittelee edes välttävällä tasolla, mitä mikäkin on maksanut ja paljonko rahaa on mennyt mihinkin. Tässä ketjussa tosin muutama iloinen poikkeus.

 

[Cumbo]

No enpä jatka tästä aiheesta enempää. Sanon vain, että väärät käsitykset teillä on asiasta. Sattuneista syistä tiedän asiasta paljonkin.

Sen verran sanon ennen mikin tiputtamista, että teettäkää ne pohjatutkimukset taloa rakentaessa - ja mielellään vielä asiantuntevalla yrityksellä.

Asiasta kolmanteen: onko kenelläkään olemassa exceliä (tai tiedossa paikkaa, josta moisen voisi ladata), jolla voisi budjetoida rakentamisen kustannuksia? Eli sellainen taulukko, joka sisältäisi ihan kaiken mahdollisen okt-rakennusprojektiin liittyvän riveittäin? Ei tarvi välttis edes olla excel, mutta jos jostain jonkunnäköisen lista näkisi, niin osaisi kilpailuttaessa kysellä tarjoajilta jokaisen kohdan ja varmistaa, kuuluuko hintaan vai ei.

Itse itselleni vastaten. Löysin ainakin yhden pohjan, josta ajattelin itselle muokata passelin. Löytyi tästä blogista ja kun moni oli tuota kommenteissa kysellyt, niin oli näemmä lisätty onedrive-linkki exceliin. Itse bedjettiin liittyvä blogiteksti tässä.

 

[JuhaH]

Tuokin on aika karkea listaus. Esimerkkinä vaikka kylppärin pinnat, joihin helposti laskee vaikka vesieristeen, märkätilalevyt ja laatat, mutta nopeasti unohtuu tuplakoolaus märkätilalevyjen taakse, rst-ruuvit, rst-kiinnityslevyt, saumaliimat märkätilalevyihin, kaikki vesieristenauhat ja -läpiviennit, laattalistat ovenpieliin yms yms, jotka nopeasti tuplaavat sen peruslitteroihin perustuneen arvion (puhumattakaan työn kustannusten arvioinnista) - ja sama koskee vähän kaikkea.

 

[antti-x]

Tuokin on aika karkea listaus. Esimerkkinä vaikka kylppärin pinnat, joihin helposti laskee vaikka vesieristeen, märkätilalevyt ja laatat, mutta nopeasti unohtuu tuplakoolaus märkätilalevyjen taakse, rst-ruuvit, rst-kiinnityslevyt, saumaliimat märkätilalevyihin, kaikki vesieristenauhat ja -läpiviennit, laattalistat ovenpieliin yms yms, jotka nopeasti tuplaavat sen peruslitteroihin perustuneen arvion (puhumattakaan työn kustannusten arvioinnista) - ja sama koskee vähän kaikkea.

Miksi kikkailla märkätilalevyjen ja rst kiinnikkeiden kanssa jos vetää kunnolla ohjeen mukaan vesieristeet EK kipsilevyihin? Jos se vesieriste ei pidä niin tuskin galvanoitujen kiinnikkeiden ruostuminen on siinä sitten se eka ongelma?

 

[Tapsa32]

Meillä kunnan porukka ja mestari olivat molemmat sitä mieltä, että maaperätutkimus ei välttämättä olisi tarpeellinen. Tontti sijaitsee selkeällä soraharjulla ja pohjavesialueella. Soraharju on kuitenkin radonille tyypillistä aluetta ja siitä näkökulmasta itseäni kyllä mietityttää, että pitäisikö se tutkimus kuitenkin teettää.

 

[antti-x]

Meillä kunnan porukka ja mestari olivat molemmat sitä mieltä, että maaperätutkimus ei välttämättä olisi tarpeellinen. Tontti sijaitsee selkeällä soraharjulla ja pohjavesialueella. Soraharju on kuitenkin radonille tyypillistä aluetta ja siitä näkökulmasta itseäni kyllä mietityttää, että pitäisikö se tutkimus kuitenkin teettää.

Säteilyturvakeskus ei suosittele maaperän huokosilman radonmittauksia

Tuossa tiivistelmä stukin sivulta, kannattaa noudattaa hyvää rakennustapaa ja tehdä radonputkistot poistoineen kunnolla mutta turha mittailla etukäteen sitä.

 

[JuhaH]

Miksi kikkailla märkätilalevyjen ja rst kiinnikkeiden kanssa jos vetää kunnolla ohjeen mukaan vesieristeet EK kipsilevyihin? Jos se vesieriste ei pidä niin tuskin galvanoitujen kiinnikkeiden ruostuminen on siinä sitten se eka ongelma?

Ne kevyet märkätilalevyt on n+1 kertaa mukavempia asentaa ja rakenteena aikalailla varmempia, kun sulla on täysin vedenkestävä levy, jonka takana tuuletus (voi esim porailla kiinnikkeille reikiä suht huoletta). Puhumattakaan jos haluaa laittaa seinä-wc:tä tai tehdä laatoitettuja seinäkkeitä tms. Henkilökohtaisesti en edes harkitsisi kipsilevyvaihtoehtoa kylppäriin..

 

[antti-x]

Ne kevyet märkätilalevyt on n+1 kertaa mukavempia asentaa ja rakenteena aikalailla varmempi, kun sulla on täysin vedenkestävä levy, jonka takana tuuletus. Puhumattakaan jos haluaa laittaa seinä-wc:tä tai tehdä laatoitettuja seinäkkeitä. Henkilökohtaisesti en edes harkitsisi kipsilevyvaihtoehtoa kylppäriin..

Ja silti sillä on tehty niistä valtaosa jos levyä on käytetty, ja timpurit jotka ovat erikoistuneet kylppäriremppohin ja käyneet toistuvasti tuoreimmat sertifikaattikoulutukset pitivät kipsilevyä tiheällä koolauksena järkevimpänä vaihtoehtona.

 

[JuhaH]

Juu rakennusalalla ammattimiesten on hankala päästä eroon vanhoista tavoista oli ne kuinka hyviä tai huonoja tahansa. Monikohan tuon mielipiteen esittäjistä on kokeillut asentaa moderneja märkätilalevyjä? Itse en keksi kipsilevystä yhtä ainoaa hyvää puolta noihin verrattuna. Neliöhinta toki korkeampi kuin kipsillä, mutta kun laskee jotain arvoa säästyneelle työlle ja vesieristeille, niin hintaero menee olemattomaksi.

 

[antti-x]

Juu rakennusalalla ammattimiesten on hankala päästä eroon vanhoista tavoista oli ne kuinka hyviä tai huonoja tahansa. Monikohan tuon mielipiteen esittäjistä on kokeillut asentaa moderneja märkätilalevyjä? Itse en keksi kipsilevystä yhtä ainoaa hyvää puolta noihin verrattuna. Neliöhinta toki korkeampi kuin kipsillä, mutta kun laskee jotain arvoa säästyneelle työlle ja vesieristeille, niin hintaero menee olemattomaksi.

Muutan mieltäni nopeasti ja itsellä on nyt 200mm ekovillaa + höyrysulkupaperi tulevan kylppärin seinässä, ja keväseen mennessä pitäisi saada valmiiksi. Tuli mieleen että ainakin tuon ulkoseinän osalta se jos pistäisi seinän rukopuiden kohtaan vielä pystyrimat (tuuletusrako ylöspäin) ja sitten 50mm tulppa märkätilalevyt vaakaan olisi aika simppeli ratkaisu jossa eristepaksuus riittäisi.

 

[Cumbo]

Tuokin on aika karkea listaus. Esimerkkinä vaikka kylppärin pinnat, joihin helposti laskee vaikka vesieristeen, märkätilalevyt ja laatat, mutta nopeasti unohtuu tuplakoolaus märkätilalevyjen taakse, rst-ruuvit, rst-kiinnityslevyt, saumaliimat märkätilalevyihin, kaikki vesieristenauhat ja -läpiviennit, laattalistat ovenpieliin yms yms, jotka nopeasti tuplaavat sen peruslitteroihin perustuneen arvion (puhumattakaan työn kustannusten arvioinnista) - ja sama koskee vähän kaikkea.

Jostain pitää lähteä. Jos löydät paremman listan, niin vinkkaa ihmeessä.

 

[Pete88]

Tuokin on aika karkea listaus. Esimerkkinä vaikka kylppärin pinnat, joihin helposti laskee vaikka vesieristeen, märkätilalevyt ja laatat, mutta nopeasti unohtuu tuplakoolaus märkätilalevyjen taakse, rst-ruuvit, rst-kiinnityslevyt, saumaliimat märkätilalevyihin, kaikki vesieristenauhat ja -läpiviennit, laattalistat ovenpieliin yms yms, jotka nopeasti tuplaavat sen peruslitteroihin perustuneen arvion (puhumattakaan työn kustannusten arvioinnista) - ja sama koskee vähän kaikkea.

Eri rakenneosien budjetointi kiinnostaa varmaan suurinta osaa rakentajista ennen rakentamista, mutta jostain kumman syystä sitä tietoa ei enää kaivata tai ainakaan jaeta muille rakentamisen jälkeen. Esimerkiksi rakennesuunnittelun kuvista on suhteellisen helppo hahmottaa oman kohteen eri rakenteet ja tarvikkeet. Niiden perusteella olen erittäin hyvällä osumatarkkuudella pystynyt laskemaan omia tulevia kustannuksia, lukuun ottamatta työn osuutta. Valitettavasti moni rakentaja ei enää tee ns. osaurakoina tai muuna toteutuksena rakentamista, vaan mennään enemmän avaimet käteen periaatteella. Ensimmäisessä on se hyvä puoli, että moniin asioihin voi pitkin matkaa vaikuttaa. Lisäksi jos alkaa näyttää siltä, että joku menee pitkäksi, voi kenties jostain myöhemmästä vaiheesta viilata hieman pois (esim. edullisemmat laatat tms.). Samalla pysyy hyvin kärryllä, mitä asioiden pitäisi maksaa ja mitä ne tulivat maksamaan ja paljonko budjettia on vielä jäljellä. Omassa hankkeessani ainoastaan työn osuus on vaikeimmin arvattava, koska töitä tehdään tuntipalkalla ja siksi kustannukset on ollut pakko arvioida keskimääräisesti eri työvaiheiden osalta, osittain myös peilaten toteumaan.

Aika monikin pystyisi antamaan suht tarkkoja tietoja uusille rakentajille, kun esimerkkisi listaisi jonnekin, mistä kostean tilan kevyt väliseinä koostuu. Sieltä sitten vaan laskemaan menekkejä, materiaaleja ja vertaa vaikka rautakaupan hintoihin, niin ei tule aliarvioitua kustannuksia.

 

[JuhaH]

Minäkin suosittelisin katsomaan ajatuksella ne rakennepiirustukset ja mielellään jonkun CAD-ohjelman avustamana että saa pinta-alat tarkemmin haltuun. Kaikkeen vähintään se 10% hukkaa yms. Pintamateriaalien laatutaso jollain neliöhinnalla, missä yrittää pysyä sitten tavalla tai toisella. Kun kaiken hankkii ostovaiheessa hieman suunniteltua parempana "kun loppuelämäksi tässä taloa rakennetaan" niin kokonaisbudjetti karkaa helposti. Meillä esim lattioihin oli budjetoitu 50€/m2 ja lopulta yläkertaan tuli 30€/m2 vinyyli, alakerran oleskelutiloihin 75€/m2 tammiparketti, ja varastoon epoksimaali, jolloin kokonaishinta piti.

Spoileri: Esimerkki katto ja kattotarviketilauksesta josta voi allokoida sitä litteroiden määrää mistä pientalossakin puhutaan

Kattopelti Ruukki Classic SR35-475 C 11700 mm

Kattopelti Ruukki Classic SR35-475 C 6830 mm

Kattopelti Ruukki Classic SR35-475 C 3800 mm

Sivuliitoslista pystysaumakatteille Ruukki Classic 3m Pural BT matta musta

Pulpettikaton yläräystäslista Ruukki Classic 3m Pural BT matta musta

Alaräystäslista

Liitoslista kulmalla 110 astetta Ruukki Classic 3m Pural BT matta musta

Päätylista Ruukki Classic 3m Pural BT matta musta

Nousutikas SafeGrip Classic sivulle 2.1 m + asennussarja RSLFSE

Nousutikas SafeGrip Classic sivulle 4.2 m + asennussarja RSLFSE + lisäasennussarja

Lapetikas Ruukki SafeGrip 3.3 m, Nordic ja konesaumakatoille + UniSeam asennussarja

Lapetikas Ruukki SafeGrip 8.7 m, Nordic ja konesaumakatoille +2 x asennussarja UniSeam

Lumiestepaketti Ruukki Classic ja Nordic lukkosaumakatteille 3m + UniSeam asennussarja, 2kpl putkia

Kattosilta Ruukki Classic, Nordic ja konesaumakatoille 3m + UniSeam asennussarja

Sadevesijärjestelmä Ruukki puolipyöreä: vesikouru 4.0 m ø125 mm

Sadevesijärjestelmä Ruukki puolipyöreä: vesikouru 3.0 m ø125 mm

Sadevesijärjestelmä Ruukki puolipyöreä: kourun jatkokappale ø125 mm kourulle

Sadevesijärjestelmä Ruukki puolipyöreä: pikakoukku säädettävä ø125 mm kourulle

Sadevesijärjestelmä Ruukki puolipyöreä: lähtökaulus ø125 mm kourusta ø90 mm syöksytorveen

Sadevesijärjestelmä Ruukki puolipyöreä: seinäkiinnike ø90 mm syöksytorvelle

Sadevesijärjestelmä Ruukki puolipyöreä: Y-haara ø90 mm

Sadevesijärjestelmä Ruukki puolipyöreä: mutka pyöreä ø90 mm

Sadevesijärjestelmä Ruukki puolipyöreä: syöksytorvi pyöreä 2.5 m ø90 mm

Sadevesijärjestelmä Ruukki puolipyöreä: syöksytorvi pyöreä 1.0 m ø90 mm

Sadevesijärjestelmä Ruukki puolipyöreä: poistoputki ø90 mm

Ruuvi Ruukki Classic ja Nordic S342025WB PH2 100 kpl

 

[Cumbo]

Eri rakenneosien budjetointi kiinnostaa varmaan suurinta osaa rakentajista ennen rakentamista, mutta jostain kumman syystä sitä tietoa ei enää kaivata tai ainakaan jaeta muille rakentamisen jälkeen. Esimerkiksi rakennesuunnittelun kuvista on suhteellisen helppo hahmottaa oman kohteen eri rakenteet ja tarvikkeet. Niiden perusteella olen erittäin hyvällä osumatarkkuudella pystynyt laskemaan omia tulevia kustannuksia, lukuun ottamatta työn osuutta. Valitettavasti moni rakentaja ei enää tee ns. osaurakoina tai muuna toteutuksena rakentamista, vaan mennään enemmän avaimet käteen periaatteella. Ensimmäisessä on se hyvä puoli, että moniin asioihin voi pitkin matkaa vaikuttaa. Lisäksi jos alkaa näyttää siltä, että joku menee pitkäksi, voi kenties jostain myöhemmästä vaiheesta viilata hieman pois (esim. edullisemmat laatat tms.). Samalla pysyy hyvin kärryllä, mitä asioiden pitäisi maksaa ja mitä ne tulivat maksamaan ja paljonko budjettia on vielä jäljellä. Omassa hankkeessani ainoastaan työn osuus on vaikeimmin arvattava, koska töitä tehdään tuntipalkalla ja siksi kustannukset on ollut pakko arvioida keskimääräisesti eri työvaiheiden osalta, osittain myös peilaten toteumaan.

Aika monikin pystyisi antamaan suht tarkkoja tietoja uusille rakentajille, kun esimerkkisi listaisi jonnekin, mistä kostean tilan kevyt väliseinä koostuu. Sieltä sitten vaan laskemaan menekkejä, materiaaleja ja vertaa vaikka rautakaupan hintoihin, niin ei tule aliarvioitua kustannuksia.

Itse vastikään keskustelin parin avaimet käteen -toimijan kanssa ja kyllä siinä hankkeen aikana pystyy tarpeita viilaamaan. Laatoille, lattioille yms. annetaan joku perusmalli ja hintaryhmä ja voit itse käydä valikoimassa muuta. Samoin kuulemma materiaaleista ja töistä voi jättää jotain pois ja niistä saa hyvityksen. Esim. keittiön osalta tästä puhuttiin, kun yksi toimija käytti Puusteliia (jota itse pidän ihan yliarvostettuna ja ylihintaisena) ja itse laittaisinkin todennäköisesti hyväksi todetun Ikean keittiön taloon.

 

[PCB]

Itse vastikään keskustelin parin avaimet käteen -toimijan kanssa ja kyllä siinä hankkeen aikana pystyy tarpeita viilaamaan. Laatoille, lattioille yms. annetaan joku perusmalli ja hintaryhmä ja voit itse käydä valikoimassa muuta. Samoin kuulemma materiaaleista ja töistä voi jättää jotain pois ja niistä saa hyvityksen.

Varmasti voi. Mutta tuo on se paikka, jossa talotehdas tekee katetta parhaiten, joten se ei ole halpaa. Jos jätät jonkun materiaalin kokonaan pois, hyvitetään omakustannehinta, mutta katetta ei.