Valmistalopaketit

[Hooämäl]

Keskusteluista päätellen yleinen asenne näyttää olevan kielteinen kaikelle, mikä ei ole pakollista. Halutaan säästää kaikesta mitä laki pakota tekemään. Näyttää olevan vaikeata ymmärtää eri asioiden merkitystä ja hyödyllisyyttä. On suuri ylpeydenaihe, jos saa jonkin työsuorituksen mahdollisimman halvalla ja antaa hylsyn hyvälle rakentamistavalle ja ammattitaidolle. No, jossain vaiheessa, ehkä muutaman vuoden kuluttua laiminlyönnit iskevät omaan kukkaroon.

Olen nähnyt useammankin ”tee sisätyöt itse” rakentajan kädenjäljen. Voi sanoa, että pilalle on pantu koko talo. Ei ymmärretä, että sisätyöt vaativat todella ammattilaisen työsuorituksen. En uhraisi euroakaan taloon, jonka laatutaso on ”kyllä se minulle kelpaa” tasoa.

Pohjatutkimus on välttämätön toimenpide, jos haluaa varmistaa oikein valitun ja mitoitetun perustuksen. Ei sitä tietenkään kannata tehdä, ellei kukaan pakota. Paalutuksestakin voi säästää, kun ei kukaan pakota eikä tiedä pitääkö paaluttaa vai ei.

Tiiveysmittaus on puolestaan välttämätöntä tehdä, jos haluaa energiatehokkaan terveen talon. Perinteiset hirsitalot tai nykyiset liimapalkkihirsitalot eivät pääse lähellekään tavanomaisen seinärakenteen energiatehokkuutta. Tiiveysmittauksella voidaan todeta ilmavuodot ja tukkia ne, jolloin voidaan varmistaa energiatehokkuus ja saada mahdollisimman totuudenmukainen energiatodistus.

Tää nyt on taas aika mutkat suoriksi vetämistä. Tiiviin ja terveen talon voi rakentaa ilman tiiveysmittaustakin. Tämänhän todistaa tiiveysmittauskin, joka menee huippuarvoihin laakista, eikös? Ja jos ammattilainen rakentaa itse itselleen, uskallan toivoa ja uskoa, että tiiveyteen kiinnitetään erityistä huomiota.

 

[Hooämäl]

Kukaan ei pakota tekemään taloa, joten ei ole mikään pakko tehdä tiiveysmittaustakaan tai noudattaa mitään muutakaan rakentamiseen liittyvää määräystä.

Tämäkin on täysin järjetön ääripäästä toiseen kommentti.

 

[Hooämäl]

A-energialuokka kannattaa pitää tavoitteena. Jos höyrynsulkumuovit ovat tiiviit ja hyvin teipattu sekä alareunat viety lattiassa valun alle, viemäreiden läpiviennit oikein tiivistetty ja lattian EPS-eristeet ilman rakoja sekä lattian pintavalu asianmukainen, niin e-luku 0,3 tulee kevyesti. Hirsitalon luvut ovat sitten reilusti yli 1.0 arvon.

Hirsitalojakin saadaan kevyesti alle tuon 1.0 arvon.

 

[Koolinki]

Hirsitalojakin saadaan kevyesti alle tuon 1.0 arvon.

Niin varmaan. Täällä voi väittää mitä vain, varsinkin jos ei tee tiiveysmittausta. Silloin voi kuvitella myös mitä vain. Kyllä hirsitalojen lukemat ovat ennemmin 2.0 kuin 1.0. Mutta kannattaa tehdä se tiiveysmittaus, niin tietää varmasti.

.

 

[sledass]

Niin varmaan. Täällä voi väittää mitä vain, varsinkin jos ei tee tiiveysmittausta. Silloin voi kuvitella myös mitä vain. Kyllä hirsitalojen lukemat ovat ennemmin 2.0 kuin 1.0. Mutta kannattaa tehdä se tiiveysmittaus, niin tietää varmasti.

.

Kyllä tuo alle yhden tiiveys on nykyliimahirsillä ihan normi. Omakin hirsitalo on 0,62 mitattuna, enkä nyt mielestäni niin tarkkaan joka paikkaa edes käynyt mittausta varten tilkitsemässä..

 

[Bertta]

Itselläni on suurehko hirsitalo perinteisillä hirsillä. Ilmavuotoja on tietysti paljon, mutta ei energiankulutus siltikään mahdotonta ole - jopa yllättävän matalaa. Lisäksi ilma vaihtuu talossa luontaisesti jonkin verran.

En ole tuota kokenut ongelmaksi lainkaan.

 

[repairman]

Keskusteluista päätellen yleinen asenne näyttää olevan kielteinen kaikelle, mikä ei ole pakollista. Halutaan säästää kaikesta mitä laki pakota tekemään. Näyttää olevan vaikeata ymmärtää eri asioiden merkitystä ja hyödyllisyyttä. On suuri ylpeydenaihe, jos saa jonkin työsuorituksen mahdollisimman halvalla ja antaa hylsyn hyvälle rakentamistavalle ja ammattitaidolle. No, jossain vaiheessa, ehkä muutaman vuoden kuluttua laiminlyönnit iskevät omaan kukkaroon.

Olen nähnyt useammankin ”tee sisätyöt itse” rakentajan kädenjäljen. Voi sanoa, että pilalle on pantu koko talo. Ei ymmärretä, että sisätyöt vaativat todella ammattilaisen työsuorituksen. En uhraisi euroakaan taloon, jonka laatutaso on ”kyllä se minulle kelpaa” tasoa.

Pohjatutkimus on välttämätön toimenpide, jos haluaa varmistaa oikein valitun ja mitoitetun perustuksen. Ei sitä tietenkään kannata tehdä, ellei kukaan pakota. Paalutuksestakin voi säästää, kun ei kukaan pakota eikä tiedä pitääkö paaluttaa vai ei.

Tiiveysmittaus on puolestaan välttämätöntä tehdä, jos haluaa energiatehokkaan terveen talon. Perinteiset hirsitalot tai nykyiset liimapalkkihirsitalot eivät pääse lähellekään tavanomaisen seinärakenteen energiatehokkuutta. Tiiveysmittauksella voidaan todeta ilmavuodot ja tukkia ne, jolloin voidaan varmistaa energiatehokkuus ja saada mahdollisimman totuudenmukainen energiatodistus.

Eihän nyt hyvänen aika tiiveysmittaukset ja pohjatutkimukset ole se ongelma. Muutaman sadan euron juttuja nuo. Ongelma on se, että jos talon pelkät materiaalit saa 100k€ -150k€ ja valmis talo maksaa 400k€, niin mihin loppujen lopuksi katoaa se yli 200 000€?

Ongelma on siis se, että lääkärin kannattaa ottaa vuosi virkavapaata ja tehdä se talo itse, vaikka taidot rakentamiseen eivät kohtaa mitenkään. Valtio on kustantanut sen kalliin koulutuksen, jolla tuossa vuoden aikana ei tee mitään Vuodessa lääkärin nettopalkka voisi olla 50k€, mutta raksalla käytettynä tekee kuitenkin 150k€ voiton. Onko ongelma valtion verotus, joka vie leijonan osan koko potista? Ensin maksat omista tuloista puolet veroa ja jäljelle jääneestä maksat raksafirmalle, joka taas maksaa siitä puolet veroa?

Hommaa ei ainakaan auta se, että ei se raksafirmojen laatukaan mitään hääviä ole. Koko ajan saat olla valvomassa tekemisiä. Välistä yritetään vetää koko ajan. Hommia jätetään tekemättä ja selviä virheitä ei suostuta korjaamaan. Materiaalit hommataan raksalle järjettömän suurina toimituksina ja jätetään taivasalle pilaantumaan. Jotain kun saadaan valmiiksi, niin hyvin harvoin se priimaa on. Ehkä keskinkertaista keskimäärin.

Hermojen säästämiseksi on kuitenkin paljon yksinkertaisempaa tehdä hommat itse. Kaikki tekeminen on kotiinpäin vaikka tietoa joutuukin metsästämään ja opettelemaan. Laatu on ihan just sitä mitä itse tekee. Jos priimaa haluaa, niin sitä saa, jos vain itsellä on halua sen tekemiseen. Ei, kyse ei ole taidosta. Hommat kyllä oppii. Ainut mistä voi joutua tinkimään on työvaiheeseen kuluva aika. Ammattipilaaja voi suoriutua jostakin tunnissa, mutta itse tehden voi samaan mennä 10 tuntia.

 

[Koolinki]

Otin pari esimerkkiä noin 100 neliön muuttovalmiista omakotitalosta. Hinnat ovat aika lailla samaa luokkaa. Harva rakentaja selviää 200 000 eurolla itse rakentaen. Näissä sentään tulee asianmukaiset suunnitelmat ja kaikki lain edellyttämät mittaukset ja tarkastuspöytäkirjat myös antenni ja sisäverkon lakisääteinen tarkastuspöytäkirja. Itselle jää vain valvonta.

Ainoakoti
4 h, k, oh, khh, sauna, ph
Huoneistoala: 101 m2
Kerrosala: 116 m2
Hinta Helsingissä muuttovalmiina: 196 822 €

Kannustalo
SUOMI 99
4h + k, huoneistoala 99,5 m2, kerrosala 113,5 m2 (110,0 m2)
Hinta Helsingissä muuttovalmiina: 209 550 €

 

[antti-x]

Otin pari esimerkkiä noin 100 neliön muuttovalmiista omakotitalosta. Hinnat ovat aika lailla samaa luokkaa. Harva rakentaja selviää 200 000 eurolla itse rakentaen. Näissä sentään tulee asianmukaiset suunnitelmat ja kaikki lain edellyttämät mittaukset ja tarkastuspöytäkirjat myös antenni ja sisäverkon lakisääteinen tarkastuspöytäkirja. Itselle jää vain valvonta.

Ainoakoti
4 h, k, oh, khh, sauna, ph
Huoneistoala: 101 m2
Kerrosala: 116 m2
Hinta Helsingissä muuttovalmiina: 196 822 €

Kannustalo
SUOMI 99
4h + k, huoneistoala 99,5 m2, kerrosala 113,5 m2 (110,0 m2)
Hinta Helsingissä muuttovalmiina: 209 550 €

Kannustalossa ainakaan maanrakennus, patolevyt, sadevesi/salaojat, ulkopuoliset eristeet ei kuulu toimitukseen. Ainoakodissa ei mitään lämmönlähdettä hinnassa ja tuskin siinäkään maanrakennusta.


edit: Se että millaista viimeistelyn tasoa kannattaa hakea riippuu mielestäni omasta tarpeesta ja sijainnista. Jos tekee itselle "lopullista" asuntoa alueelle jossa joka tapauksessa on haastavaa myydä mutta elämä sattuu olemaan siellä, niin turha kauheasti miettiä jälleenmyyntiarvoa vaikka tietty terve ja hyvä talo kannattaa rakentaa. Jos tekee pääkaupunkiseudulle talon jossa asuu luultavasti alle 10v, niin se missä kunnossa dokumentaatio yms asiat on, on tietty ihan eri tavalla tärkeää.

 

[Koolinki]

Kannustalossa ainakaan maanrakennus, patolevyt, sadevesi/salaojat, ulkopuoliset eristeet ei kuulu toimitukseen. Ainoakodissa ei mitään lämmönlähdettä hinnassa ja tuskin siinäkään maanrakennusta.


edit: Se että millaista viimeistelyn tasoa kannattaa hakea riippuu mielestäni omasta tarpeesta ja sijainnista. Jos tekee itselle "lopullista" asuntoa alueelle jossa joka tapauksessa on haastavaa myydä mutta elämä sattuu olemaan siellä, niin turha kauheasti miettiä jälleenmyyntiarvoa vaikka tietty terve ja hyvä talo kannattaa rakentaa. Jos tekee pääkaupunkiseudulle talon jossa asuu luultavasti alle 10v, niin se missä kunnossa dokumentaatio yms asiat on, on tietty ihan eri tavalla tärkeää.

Totta, tontti, perustusten patolevyt, vieruseristeet, salaojat, täytöt ja KVV-ulkotyöt sekä vastaavan työnjohtajan palkkaaminen jäävät asiakkaalle. Lämmönlähde ei nykyisin kuulu Älvsbytaloa ja Kiirunataloa lukuun ottamatta talopaketin vakiotoimitukseen. Molemmat rossipohjaisia. Älvsbytalon rossipohja vielä vastaoin 80 cm ryömintätilavatimuksesta poiketen 49 cm.

 

[Hooämäl]

Niin varmaan. Täällä voi väittää mitä vain, varsinkin jos ei tee tiiveysmittausta. Silloin voi kuvitella myös mitä vain. Kyllä hirsitalojen lukemat ovat ennemmin 2.0 kuin 1.0. Mutta kannattaa tehdä se tiiveysmittaus, niin tietää varmasti.

.

Miten voi kuvitella saavansa vaikka 0.5 ilman mittausta? Argumenttisi hajoilee.

 

[Koolinki]

Miten voi kuvitella saavansa vaikka 0.5 ilman mittausta? Argumenttisi hajoilee.

Olenko sellaista sanonut? Kannattaa lukea uudestaan mitä olen sanonut.

 

[Otso]

Niin varmaan. Täällä voi väittää mitä vain, varsinkin jos ei tee tiiveysmittausta. Silloin voi kuvitella myös mitä vain. Kyllä hirsitalojen lukemat ovat ennemmin 2.0 kuin 1.0. Mutta kannattaa tehdä se tiiveysmittaus, niin tietää varmasti.

Höpö höpö. Mitattu lamellihirsitalo: Rakennusvaipan ilmanvuotoluku q50 0.7 m3/m2 h

 

[Otso]

Tuplat

 

[antti-x]

Lamellihirsi ja CLT talossa on monta kerrosta muovilaminaattia niin toki ovat aika tiiviitä (toki se polyuretaanikerros voi silti olla riittävän hengittävä). Massiivihirsitalo voi hankalampi saada ykkösellä tosi tiiviiksi mutta se ei myöskään ehkä ole perimmäinen idea niissä.

 

[Koolinki]

Höpö höpö. Mitattu lamellihirsitalo: Rakennusvaipan ilmanvuotoluku q50 0.7 m3/m2 h

Hei, ole iloinen, että sulla on noinkin vähän vuotava talo. Tuolla vuotoarvolla ei pitäisi enää lamellisaumojen viheltää tuulella. Taisit ymmärtää väärin, että minä olen nuo mittaustulokset keksinyt. Lähetetään ne ”höpö höpö” terveiset Vertialle, vai mitä.

Höpötetään nyt samalla vähän lisää hirsitaloista. Tavanomaisen omakotitalon 204 mm paksun yksiaineisen lamellihirren seinän U-arvo on 0,53 ja erittäin paksun 270 mm. hirren U-arvo on 0,41. Vertailuksi tavanomaisen Designtalon ulkoseinän U-arvo 0,16. U=0,167 arvo vastaa 72 cm paksua puuta ja esimerkiksi U=0,121 vastaa 97 cm paksua puuta. U-arvon voit laskea jakamalla puun lämmönjohtavuuden hirren tehollisella paksuudella.

Jokainen tietenkin ymmärtää, että hirsitaloa ei valita energiatehokkuuden perusteella. Yleensä perusteena käytetään kosteusteknistä toimivuutta ja siitä johtuvaa hyvää sisäilmaa ja rakenteiden terveyttä. Jotkut ehkä valitsevat hirsitalon, koska pitävät perinteisestä mökkitunnelmasta. Näiden erinomaisten ominaisuuksien hintana on sitten suuremmat lämmityskulut. Nykyisissä hirsitaloissa käytetään myös lauta ja levyrakenteita. Esimerkiksi päätykolmiot eivät ole liimahirttä. Nämä Finnlamellin talot ovat enemmänkin hybriditaloja. Liimapuuta, levyä ja lautaa.

 

[JuhaH]

Saa sen hirrenkin lämpöteknisesti järkeväksi, kun lisää ulkopuolelle eristeet, tuulensuojat ja laudoituksen, mutta sitten talo ei näytä enään trendikkäältä hirsitalolta. Jos joskus vielä rakennan taloa, niin mulle tulee riittävän jämäkkä CLT-runko johon puukuitueristeet, tuulensuojat, ristikoolaus ja pystylaudoitus - tuossa alkaa olemaan talon rungon puolesta kaikki hyvät ominaisuudet yhdessä paketissa.

Otin pari esimerkkiä noin 100 neliön muuttovalmiista omakotitalosta. Hinnat ovat aika lailla samaa luokkaa. Harva rakentaja selviää 200 000 eurolla itse rakentaen. Näissä sentään tulee asianmukaiset suunnitelmat ja kaikki lain edellyttämät mittaukset ja tarkastuspöytäkirjat myös antenni ja sisäverkon lakisääteinen tarkastuspöytäkirja. Itselle jää vain valvonta.

Voi johtua myös siitä että harva omatoimirakentaja tyytyy gryndaamiseen optimoituihin rakenneratkaisuihin ja kustannustason kannalta optimoituihin (pinta)materiaaleihin.

 

[Illotus]

Vertialla on nykyään avointa tuo mittausdata Vertia Kanta – Vertia Kanta -palvelussa pääset tarkastelemaan tilastoja rakennusten tiiveydestä sekä vuotokohdista. Palvelun tiedot on kerätty Vertian toteuttamista tuhansista tiiveysmittauksista ja ne täydentyvät joka päivä.

Sieltä näkee, että hirsitaloissa ilmanvuotoluku on 2022 eteenpäin ollut jo keskimäärin alle yhden.

Itse kun rakennutettiin 2020 oli tulos 0,5 ja samaa tasoa oli myös muilla painumattomasta hirrestä samoihin aikoihin rakennuttaneilla, joita jututin.

Edit: lisätään nyt vielä, että kehitys on ollut tähän suuntaan, koska hirsitalovalmistajien on ollut käytännön pakko satsata energiatehokkuuteen. Erityisesti uudet nurkkarakenteet on mahdollista tehdä paljon tiiviimmiksi, kuin perinteinen ristinurkka.

 

[Illotus]

Nykyisissä hirsitaloissa käytetään myös lauta ja levyrakenteita. Esimerkiksi päätykolmiot eivät ole liimahirttä. Nämä Finnlamellin talot ovat enemmänkin hybriditaloja. Liimapuuta, levyä ja lautaa.

Päätykolmioiden osaltahan tämä ei ole uusi ilmiö, koska painuvalla hirrellä se kolmiorakenne on kohtuullisen haastava painuman hallinnan osalta, joten kyllä noita on paljon viime vuosisadan alkupuolellakin tehty laudasta. Nykyään painumattomalla nuo on helpompia tehdä, mutta kalliimpia vrt. lauta, joten usein tehdään laudasta.

 

[Koolinki]

Kiistatta hirsitaloissa on tapahtunut viime vuonna merkittävä ilmatiiveyden parannus. Liitteenä Vertian vuoden 2023 vertailu. Viime vuoden perusteella ilmavuotoluku alkaa lähestymään tavanomaisen lautarakenteisen talon ilmavuotolukua. Ongelmana on edelleen puun suurempi lämmönjohtavuus. Kero hirsitalo ratkaisi ongelman sijoittamalla paksujen hirsilankkujen väliin norjalaisesta kuusihakkeesta valmistetun Hunton-puukuitueristeen. Tällä hirsitaloa jäljittelevällä "eko" hirsirakenteella saavutti U=0,121 arvon. Päältä ja sisältä ei pystynyt sanomaan oliko kyseessä aito lamellihirsitalo. Firma ajautui kuitenkin konkurssiin.

 

[Lucas]

Vertialla on nykyään avointa tuo mittausdata Vertia Kanta – Vertia Kanta -palvelussa pääset tarkastelemaan tilastoja rakennusten tiiveydestä sekä vuotokohdista. Palvelun tiedot on kerätty Vertian toteuttamista tuhansista tiiveysmittauksista ja ne täydentyvät joka päivä.

Sieltä näkee, että hirsitaloissa ilmanvuotoluku on 2022 eteenpäin ollut jo keskimäärin alle yhden.

Itse kun rakennutettiin 2020 oli tulos 0,5 ja samaa tasoa oli myös muilla painumattomasta hirrestä samoihin aikoihin rakennuttaneilla, joita jututin.

Edit: lisätään nyt vielä, että kehitys on ollut tähän suuntaan, koska hirsitalovalmistajien on ollut käytännön pakko satsata energiatehokkuuteen. Erityisesti uudet nurkkarakenteet on mahdollista tehdä paljon tiiviimmiksi, kuin perinteinen ristinurkka.

Luultavasti ilmatiiveysmittauksen tilaavat lähinnä ne, jotka ovat tosissaan panostaneet talon tiiviyteen rakennusvaiheessa.

Veikkaisin, että paljon vähemmän niitä tuulenpesiä on tiiviysmittailtu.

Sellainen mielikuva, että omakotitalon tiiviysmittauksen hinta on siellä 500 euron nurkilla. Sitä summaa tuskin kiinnostaa maksaa jos sutta ja sekundaa tullut rakennettua eikä sitä ole pakko maksaa.

 

[JuhaH]

Jos suunnilleen tietää miten talo on rakennettu niin mä en tuolle mittaukselle keksi juuri muuta tarvetta kuin energiatodistuksen läpimeno. Ja jos rakennusvaiheessa on tiedossa, että rakenne vaatii alle 0,4 tiiveyden, niin siihen tulee varmaan panostettua joka tapauksessa. Mulla on vähän kintaalla ja just arvon mittauksen tarvetta. Hyvin suurella todennäköisyydellä reilusti alle 0,4 (laskelmat laadittu 0,2:lla), mutta jos lupavaiheeseen nähden kolminkertaiseksi lisääntynyt aurinkopaneelimäärä ja lämpimän veren kierron poistuminen riittäisivät hyväksyttyyn energiatodistuksen niin säästäisi tuon 500-600€ rahaa ja aikamoisen säädön, kun pitäis olla varmaan paikallakin kun mittausta tehdään ja toki normaali tekijän etsiminen jne.

Edit: Oman käsityksen mukaan tuon tiiveyden merkitys on muutenkin vähentynyt, kun IV säädetään nykyisen suht tasapainoon kun aiemmin se oli voimakkaammin alipaineinen.

edit2: Ja jos tuolla haluaisi olevan jotain merkitystäkin, niin mittaus pitäisi tehdä kahteen kertaan, siinä vaiheessa kun talo on saatu tiiviiksi ja sisäpinnat tekemättä, jolloin asialle voisi vielä jotain tehdäkin, mutta tämä mittaus ei lähtökohtaisesti kelpaa valvonnalle, joten mittaus pitää toistaa vielä muuttovalmiiseen taloon ja siinä vaiheessa rahaa on palanu helposti nelinumeroinen summa ja omaa aikaa työpäivän verran.

 

[Koolinki]

Jos suunnilleen tietää miten talo on rakennettu niin mä en tuolle mittaukselle keksi juuri muuta tarvetta kuin energiatodistuksen läpimeno. Ja jos rakennusvaiheessa on tiedossa, että rakenne vaatii alle 0,4 tiiveyden, niin siihen tulee varmaan panostettua joka tapauksessa. Mulla on vähän kintaalla ja just arvon mittauksen tarvetta. Hyvin suurella todennäköisyydellä reilusti alle 0,4 (laskelmat laadittu 0,2:lla), mutta jos lupavaiheeseen nähden kolminkertaiseksi lisääntynyt aurinkopaneelimäärä ja lämpimän veren kierron poistuminen riittäisivät hyväksyttyyn energiatodistuksen niin säästäisi tuon 500-600€ rahaa ja aikamoisen säädön, kun pitäis olla varmaan paikallakin kun mittausta tehdään ja toki normaali tekijän etsiminen jne.

Edit: Oman käsityksen mukaan tuon tiiveyden merkitys on muutenkin vähentynyt, kun IV säädetään nykyisen suht tasapainoon kun aiemmin se oli voimakkaammin alipaineinen.

edit2: Ja jos tuolla haluaisi olevan jotain merkitystäkin, niin mittaus pitäisi tehdä kahteen kertaan, siinä vaiheessa kun talo on saatu tiiviiksi ja sisäpinnat tekemättä, jolloin asialle voisi vielä jotain tehdäkin, mutta tämä mittaus ei lähtökohtaisesti kelpaa valvonnalle, joten mittaus pitää toistaa vielä muuttovalmiiseen taloon ja siinä vaiheessa rahaa on palanu helposti nelinumeroinen summa ja omaa aikaa työpäivän verran.

Jos onnistuu saamaan hyvät lukemat energiatodistukseen, siitä on hyötyä ainakin myydessä ellei energiankulutuksessa. Tiedossani on vain yksi talopakettivalmistaja, joka tekee kaksi tiiveysmittausta niin kuin pitäisi kahteen kertaan oikean lukeman saamiseksi. DEN teettää Vertialla vain kertaalleen, kun seinät ovat vielä levyttämättä. Ennen mittausta ja sen aikana tiivistellään falskaavia läpivientejä, ovenpieliä ja niittien tekemiä reikiä höyrynsulkumuoveista.

 

[JuhaH]

No juu jos tarkoitus on päästä A-energialuokkaan, niin mittaus on varmasti paikallaan, mutta tuskin kukaan ostaja osaa katsoa onko se talo hikisesti vai reilusti yli B-luokan rajojen - ja se A-luokan saaminen vaatii sitten sen verran paukkuja, että harva sitä lähtee yrittämään. Ja selvennyksenä vielä se talon tiiveys on toki tärkeä asia, mutta kyseenalaistan mittauksen tarpeen jos työmaalla on ollut en verran että tietää miten homma on tehty (tai vastannut jopa itse tiiveydestä).

 

[Koolinki]

Kaikkia mittauksia vieroksuville pari ikävää mittausta lisää. Yksi niistä on radonmittaus. Hyvä lukema siitäkin edellyttää huolellista alapohjan toteutusta. Ei, ei, se ei ole pakollinen toimenpide, mutta jos lukemat kiinnostavat, niin sen saa tehdä. Myydessä hyödyllinen tieto. Toisin, kuin radonmittaus talo- ja antenniverkon mittaus olisi sen sijaan pakko tehdä (Traficomin määräys 65 E/2022).

 

[PCB]

Ja jos rakennusvaiheessa on tiedossa, että rakenne vaatii alle 0,4 tiiveyden, niin siihen tulee varmaan panostettua joka tapauksessa. Mulla on vähän kintaalla ja just arvon mittauksen tarvetta. Hyvin suurella todennäköisyydellä reilusti alle 0,4 (laskelmat laadittu 0,2:lla).

Edit: Oman käsityksen mukaan tuon tiiveyden merkitys on muutenkin vähentynyt, kun IV säädetään nykyisen suht tasapainoon kun aiemmin se oli voimakkaammin alipaineinen.

No kovat on tavoitteet, kun jo kaikki alle 1 alle ovat hyviä tuloksia. Käytännön tasolla ei ole kovin suurta merkitystä, onko tiiveys 1,0 vai 0,8. Kyse on mittaustuloksesta, jossa on myös virhemarginaalia. Silloin kun noita alettiin mittaamaan, tiiveydet olivat luokkaa 4 rankataloissa, ja hirsitaloissa jopa 6-8. Yleinen tieto kuitenkin on ollut, että ainakin 20 vuoden ajan on hirsitaloja tehty sinne 0,5-1,0 nurkille, silloin kun on haluttu ja tehty ihan kohtuulliset toimenpiteet.

Tiiveyden merkitys on nimenomaan kasvanut oleellisesti, kun ollaan menty yhä eristävämpiin ja paksumpiin rakenteisiin ja lisäksi sääolot muuttuvat haastavimmiksi. Jossakin ns. passiivitalossa hyvä tiiveys on tärkeimpiä asioita sille, että rakenteet toimivat eikä tule kosteusvaurioita.

 

[PCB]

Kaikkia mittauksia vieroksuville pari ikävää mittausta lisää. Yksi niistä on radonmittaus. Hyvä lukema siitäkin edellyttää huolellista alapohjan toteutusta. Ei, ei, se ei ole pakollinen toimenpide, mutta jos lukemat kiinnostavat, niin sen saa tehdä. Myydessä hyödyllinen tieto. Toisin, kuin radonmittaus talo- ja antenniverkon mittaus olisi sen sijaan pakko tehdä (Traficomin määräys 65 E/2022).

Onhan se radonmittaus pakollista tietyillä paikkakunnilla, mutta taitaa koskettaa vain työpaikkoja. Sinä mielessä vähän offtopikkia kyllä.

Mihin viittaat talo- ja antenniverkon mittauksella? Talon (mahdollisen) TV-antennin signaalia, vai matkapuhelinverkkojen kuuluvuutta sisätiloissa? Yleiskaapelointihan mitataan kait aina.

 

[Koolinki]

Talopaketeissa TV/Radio-antenniverkko ei yleensä kuulu talopakettiin. Jos sellaisen siihen sisällyttää pitää muistaa vaatia tarkastuspöytäkirja. Mittauksessa mitataaan signaalivoimakkuutta ja häiröttömyyttä. Niin ja taloverkon kaapeloinnista (valokuitu tai Ethernet-kaapeli) on myös oltava myös tarkastuspöytäkirja. Jos asia kiinnostaa voi määräyksen käydä lukaisemassa Trafin sivuilta. Määräystä sovelletaan mm. vakinaiseen asuinkäyttöön tarkoitetun asuinkiinteistön sisäisiin viestintäverkkoihin ja -järjestelmiin uudisrakennuskohteissa, joiden rakennuslupa on myönnetty 9.1.2023 tai sen jälkeen.

Tarkastuspöytäkirjaan on kirjattava ainakin seuraavat asiat:

• ajankohdat, jolloin määräyksenmukaisuus on todettu
• vaatimustenmukaisuuden toteaja
• selvitys määräyksen 65 E/2022 kohdan 29.3 edellyttämistä tarkastuksista
• kuvaus mittauksissa käytetyistä testauskokoonpanoista ja mittauslaitteista
• määräyksen 65 E/2022 luvun 10 edellyttämien mittausten tulokset
• selvitys määräyksen 65 E/2022 kohdan 5.4 edellyttämistä tarkistuksista.

Sisäverkon rakentaneen teleurakoitsijan on säilytettävä laatimansa tarkastuspöytäkirjat tai niiden jäljennökset turvallisessa paikassa vähintään kaksi (2) vuotta työn luovuttamisesta.

 

[Lucas]

Kaikkia mittauksia vieroksuville pari ikävää mittausta lisää. Yksi niistä on radonmittaus. Hyvä lukema siitäkin edellyttää huolellista alapohjan toteutusta. Ei, ei, se ei ole pakollinen toimenpide, mutta jos lukemat kiinnostavat, niin sen saa tehdä. Myydessä hyödyllinen tieto. Toisin, kuin radonmittaus talo- ja antenniverkon mittaus olisi sen sijaan pakko tehdä (Traficomin määräys 65 E/2022).

Kannattaa myös katsoa säteilyturvakeskuksen kartoista onko alueella pitoisuudet ylittäviä radon-arvoja tullut miten paljon. Esimerkiksi täällä Oulussa näytti olevan tehty joskus noin kaksi sataa radon-mittausta Säteiluturvakeskuksen tilastoissa ja tasan nolla kappaletta oli ylittänyt vaarallisen raja-arvon.

Eli aika tavalla turhaa rahan haaskausta mitata Oulussa kenenkään omakotitalosta niitä radon-arvoja kun alueella se radon-kaasu ei ole ongelma.

Jossain paikkakunnilla taas radonia tulee maaperän kalliosta niin paljon, että raja-arvot paukkuvat todella isolla osalla. Sellaisella alueella ihan viisasta on tehdä se radon mittaus. Ja vielä viisaampaa on jo rakennusaikana vetää sinne lattiavalun alle radonin keräysputkisto. On nimittäin paljon halvempaa ja helpompaa sellaiseen taloon sitten asentaa se radonin poistupuhallin kuin alkaa koko hommaa tekemään alusta lähtien valmiiseen taloon jos radonin raja-arvot paukkuvat mittauksessa.

 

[PCB]

Talopaketeissa TV/Radio-antenniverkko ei yleensä kuulu talopakettiin. Jos sellaisen siihen sisällyttää pitää muistaa vaatia tarkastuspöytäkirja. Mittauksessa mitataaan signaalivoimakkuutta ja häiröttömyyttä. Niin ja taloverkon kaapeloinnista (valokuitu tai Ethernet-kaapeli) on myös oltava myös tarkastuspöytäkirja. Jos asia kiinnostaa voi määräyksen käydä lukaisemassa Trafin sivuilta. Määräystä sovelletaan mm. vakinaiseen asuinkäyttöön tarkoitetun asuinkiinteistön sisäisiin viestintäverkkoihin ja -järjestelmiin uudisrakennuskohteissa, joiden rakennuslupa on myönnetty 9.1.2023 tai sen jälkeen.

Tarkastuspöytäkirjaan on kirjattava ainakin seuraavat asiat:

• ajankohdat, jolloin määräyksenmukaisuus on todettu
• vaatimustenmukaisuuden toteaja
• selvitys määräyksen 65 E/2022 kohdan 29.3 edellyttämistä tarkastuksista
• kuvaus mittauksissa käytetyistä testauskokoonpanoista ja mittauslaitteista
• määräyksen 65 E/2022 luvun 10 edellyttämien mittausten tulokset
• selvitys määräyksen 65 E/2022 kohdan 5.4 edellyttämistä tarkistuksista.

Sisäverkon rakentaneen teleurakoitsijan on säilytettävä laatimansa tarkastuspöytäkirjat tai niiden jäljennökset turvallisessa paikassa vähintään kaksi (2) vuotta työn luovuttamisesta.

Niin, voisitko vielä vastata kysymykseen? Eli mitä tarkoitat talo- ja antenniverkon mittauksella, jotka ovat pakollisia? Tarkoitatko taloverkolla yleiskaapelointia? Entäs antenniverkolla?

 

[Koolinki]

Jos asia ei vielä selvinnyt, niin käy katsomassa Trafin sivuilta, niin sieltä asian pitäisi selvitä.

 

[repairman]

No juu jos tarkoitus on päästä A-energialuokkaan, niin mittaus on varmasti paikallaan, mutta tuskin kukaan ostaja osaa katsoa onko se talo hikisesti vai reilusti yli B-luokan rajojen - ja se A-luokan saaminen vaatii sitten sen verran paukkuja, että harva sitä lähtee yrittämään. Ja selvennyksenä vielä se talon tiiveys on toki tärkeä asia, mutta kyseenalaistan mittauksen tarpeen jos työmaalla on ollut en verran että tietää miten homma on tehty (tai vastannut jopa itse tiiveydestä).

Onko noihin energialuokkiin tullut viimeaikoina uusia muutoksia meillä on talon energiaselvityksessä vuotoluku 4. (ihan sen takia, ettei sitä tarvinnut alkaa erikseen mittaamaan) ja kuitenkin energialuokka on A 2018 asetuksen mukaisesti. Kuka näistä edes perässä pysyy, kun kaikkea säädetään jatkuvasti

 

[Greedo]

Onko noihin energialuokkiin tullut viimeaikoina uusia muutoksia meillä on talon energiaselvityksessä vuotoluku 4. (ihan sen takia, ettei sitä tarvinnut alkaa erikseen mittaamaan) ja kuitenkin energialuokka on A 2018 asetuksen mukaisesti. Kuka näistä edes perässä pysyy, kun kaikkea säädetään jatkuvasti

Onko tuota sitten kompensoitu jollain muulla ratkaisulla? Ylimääräistä eristettä rakenteissa tai energiatehokkaammat ikkunat tai vastaavaa?

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Niin, voisitko vielä vastata kysymykseen? Eli mitä tarkoitat talo- ja antenniverkon mittauksella, jotka ovat pakollisia? Tarkoitatko taloverkolla yleiskaapelointia? Entäs antenniverkolla?

Tarkoittaa yleiskaapelointia eli ethernet/valokuitukaapelointia mitkä siihen sisältyy ja niistä on löydyttävä mittauspöytäkirjat molemmista ja ethernet-verkosta ei mikään paritesterin tulos kelpaa vaan mittaukset pitää tehdä verkkoanalysaattorilla.

Varmasti tiedät hyvin mikä antenniverkko on? Koaksiaalikaapelia käytetään talon sisäisissä kytkennöissä antenniverkossa. Sen kautta katsot TV-lähetyksiä ja se voidaan toteuttaa harava-antennilla tai kaapeliverkkona. Jos semmoista ei talosta löydy niin ei sitä tarvitse mitata myöskään, koska sen asennus ei ole pakollista. Vaikka siihen verkkoon ei olisi kytketty mitään antennia tai kaapeli-TV:tä niin jos ne pelkät kaapelit/rasiat on asennettu niin silloin ne mitataan pelkästään.

 

[JuhaH]

No kovat on tavoitteet, kun jo kaikki alle 1 alle ovat hyviä tuloksia. Käytännön tasolla ei ole kovin suurta merkitystä, onko tiiveys 1,0 vai 0,8. Kyse on mittaustuloksesta, jossa on myös virhemarginaalia. Silloin kun noita alettiin mittaamaan, tiiveydet olivat luokkaa 4 rankataloissa, ja hirsitaloissa jopa 6-8. Yleinen tieto kuitenkin on ollut, että ainakin 20 vuoden ajan on hirsitaloja tehty sinne 0,5-1,0 nurkille, silloin kun on haluttu ja tehty ihan kohtuulliset toimenpiteet.

Tiiveyden merkitys on nimenomaan kasvanut oleellisesti, kun ollaan menty yhä eristävämpiin ja paksumpiin rakenteisiin ja lisäksi sääolot muuttuvat haastavimmiksi. Jossakin ns. passiivitalossa hyvä tiiveys on tärkeimpiä asioita sille, että rakenteet toimivat eikä tule kosteusvaurioita.

Jeps oikeassa olet, mulla pilkkuvirhe, eli tarkoitin 2,0 ja 4,0 (ei 0,2 ja 0,4). Ja tuon 4,0 saa arvoksi uudiskohteen energiatodistukseen ilman mittaamista.

 

[Illotus]

Itse kyllä suosittelen kaikille rakennuttajille tiiveysmittausta, pidän sitä hyvänä proxynä yleisestä rakentamisen laadusta. Toisekseen olen asunut vetoisissa taloissa ja se on aika vittumaista ja jälkeenpäin korjailu on yleensä aika hanurista.

 

[PCB]

Itse kyllä suosittelen kaikille rakennuttajille tiiveysmittausta, pidän sitä hyvänä proxynä yleisestä rakentamisen laadusta. Toisekseen olen asunut vetoisissa taloissa ja se on aika vittumaista ja jälkeenpäin korjailu on yleensä aika hanurista.

Tähän on helppo yhtyä, ihan älytön ajatuskin, että noin tärkeä mittaus jäisi tekemättä. Jättääkö joku lattian kosteudetkin mittaamatta ennen niiden pinnoittamista? Kuka ostaa talon, jonka tiiveyttä ei ole todettu mittaamalla, kyse on on täysin perusasiasta rakentamisessa? Voisin kuvitella, että passiivitalon rakenteilla rakentavat tuon tekevät, koska on panostettu, ja huono tiiveys voi olla todellinen pommi rakenteille.

 

[Tuomi0]

Radonmittareita saa nykyään kaupasta, kannattaa ostaa yksi sellainen kotiin. Eivät ole halpoja, mutta toimivia. Meillä todettiin Motonetin mittareilla ihan vitun isot arvot (400-700) ja radon pääsee noista LVI laitteiden jakotukeilta ohi radonkaistojen kun koitin metsästää alkupäätä.

Homma hoitui radonimurilla, putket ja tuuletushan oli valmiina mutta painovoimaisena se ei auttanut ilmanvaihdon vuoksi. Imurilla arvot muuttuivat nolliin, siinä on ecm säädinkin sisäänrakennettuna ja hyvin pienellä teholla tuli tulosta. Testasin mittarien paikkansapitävyyden STUK pillereilläkin, tasot vastasivat kovaa tupakointia eli henki lähtee ennenaikaisesti ikävä kyllä.

Jos radonia on, kannattaa teetättää myös vesitesti. Meillä ei vedessä ollut lainkaan onneksi, mutta veden radon on linkitetty suolistosyöpiinkin ilmeisesti.

 

[JuhaH]

Tähän on helppo yhtyä, ihan älytön ajatuskin, että noin tärkeä mittaus jäisi tekemättä. Jättääkö joku lattian kosteudetkin mittaamatta ennen niiden pinnoittamista?

Se mittaushan ei sitä taloa tiivistä, jos on itse valvonut/tehnyt rakenteiden tiivistyksen huolella, niin mittauksen tekemisellä muuttotarkastusvaiheessa ei ole tuon taivaallista väliä. Ja jos se talo vuotaa puolalaisen kirvesmiesporukan jäljiltä kuin seula, niin aika harvaan paikkaan voi enää vaikuttaa - ainakaan sellaiseen millä on rakenteiden kannalta väliä. Eli pitää tehdä kahdesti, jotta tuossa on mitään järkeä ja edelleen valvoa se mittausten väli että höyrysulku pysyy sisätyövaiheet ehjänä - ja reilulla tonnilla voi tehdä muutakin jos pystyy varmistumaan tiiveydestä muuten.

…toisaalta en mä tehnyt sitä lattialaatan kosteusmittaustakaan kun vedin hihavakiolla että 80mm laatta np-betonia kuivaa 8kk riittävästi kun tila on riittävän lämmitetty ja kuivain pitämässä ilmankosteuden 30-40 prosentissa

 

[PCB]

Se mittaushan ei sitä taloa tiivistä, jos on itse valvonut/tehnyt rakenteiden tiivistyksen huolella, niin mittauksen tekemisellä muuttotarkastusvaiheessa ei ole tuon taivaallista väliä. Ja jos se talo vuotaa puolalaisen kirvesmiesporukan jäljiltä kuin seula, niin aika harvaan paikkaan voi enää vaikuttaa - ainakaan sellaiseen millä on rakenteiden kannalta väliä. Eli pitää tehdä kahdesti, jotta tuossa on mitään järkeä ja edelleen valvoa se mittausten väli että höyrysulku pysyy sisätyövaiheet ehjänä - ja reilulla tonnilla voi tehdä muutakin jos pystyy varmistumaan tiiveydestä muuten.

…toisaalta en mä tehnyt sitä lattialaatan kosteusmittaustakaan kun vedin hihavakiolla että 80mm laatta np-betonia kuivaa 8kk riittävästi kun tila on riittävän lämmitetty ja kuivain pitämässä ilmankosteuden 30-40 prosentissa

Jokainen tekee tietysti kuten haluaa. Minun kantani tässä taisi tulla selväksi, tiiveyden voi todeta vain mittaamalla. Eipä se mittaus sitä laattaakaan kuivata, silti mitataan.

Mittaustahan ei tehdä muuttotarkastusvaiheessa, vaan silloin kun pinnat ja listoitukset ovat vielä tekemättä. Mistä edes sikiää ajatus, että mitataan sitten kun se on liian myöhäistä? Lämpökuvaus mittauksen yhteydessä paljastaa mahdolliset vuotokohdat, jotka parsitaan. Kahta mittausta ei kyllä tarvita, jos nyt ei ihan koko talo ole tehty nollalaadulla.

Onko ilmanvirtojen mittaaminenkin turhaa?

 

[Pete88]

Ihan vaan yleisenä huomiona tähän tiiveyskeskusteluun, että onko kyse ns. perinteisestä puurankatalosta, johon tulee perinteinen höyrynsulku muovikalvolla, vai kenties joku muu ratkaisu?

Nimittäin omassa taloprojektissa ei tule lainkaan höyrynsulkumuovia, vaan ainoastaan hygroskooppinen ilmansulkupaperi. Sen ensisijainen tehtävä on estää ilmavuodot, mutta ei estää vesihöyryn läpäisevyyttä. Eli paperi on kyllä syytä asentaa ehyenä ja tiiviinä ja teipata huolellisesti kaikki läpiviennit, mutta vesihöyryä sen ei ole tarkoituskaan estää. Tämä toki edellyttää huolellista suunnittelua ja mm. vaikuttaa eristevalintoihin (myös sen pitää olla hygroskooppinen, esim. puukuitueriste) ja talon pintoja ei saisi missään nimessä käsitellä muovi, tms. maalilla, joka käytännössä estää höyryn läpäisevyyden.

Ok, tämä koskee pientä osaa rakentajista, mutta ainakin itselläni meni ajoittain näitä juttuja lukiessa sekaisin, puhuuko kirjoittaja mistä asiasta. Perinteisellä höyrynsululla toki on kaksi tehtävää, estää vesihöyryn kulkeutuminen rakenteisiin ja tuottaa ilmatiiveys. Ilmansulkupaperilla on lähinnä jälkimmäinen tehtävä.

 

[Greedo]

Ihan vaan yleisenä huomiona tähän tiiveyskeskusteluun, että onko kyse ns. perinteisestä puurankatalosta, johon tulee perinteinen höyrynsulku muovikalvolla, vai kenties joku muu ratkaisu?

Nimittäin omassa taloprojektissa ei tule lainkaan höyrynsulkumuovia, vaan ainoastaan hygroskooppinen ilmansulkupaperi. Sen ensisijainen tehtävä on estää ilmavuodot, mutta ei estää vesihöyryn läpäisevyyttä. Eli paperi on kyllä syytä asentaa ehyenä ja tiiviinä ja teipata huolellisesti kaikki läpiviennit, mutta vesihöyryä sen ei ole tarkoituskaan estää. Tämä toki edellyttää huolellista suunnittelua ja mm. vaikuttaa eristevalintoihin (myös sen pitää olla hygroskooppinen, esim. puukuitueriste) ja talon pintoja ei saisi missään nimessä käsitellä muovi, tms. maalilla, joka käytännössä estää höyryn läpäisevyyden.

Ok, tämä koskee pientä osaa rakentajista, mutta ainakin itselläni meni ajoittain näitä juttuja lukiessa sekaisin, puhuuko kirjoittaja mistä asiasta. Perinteisellä höyrynsululla toki on kaksi tehtävää, estää vesihöyryn kulkeutuminen rakenteisiin ja tuottaa ilmatiiveys. Ilmansulkupaperilla on lähinnä jälkimmäinen tehtävä.

Kyllä tuo mittaus tehdään höyrynsulusta riippumatta, jos vuotoluku on määritetty alle 4.0.

 

[Pete88]

Kyllä tuo mittaus tehdään höyrynsulusta riippumatta, jos vuotoluku on määritetty alle 4.0.

Juu, kyllähän tuo mittausta vaatii ja on hyvä tehdä ihan jo rakentamisen laadun varmistamiseksi. Mielellään siinä vaiheessa kun pinnat eivät ole vielä valmiit ja mahdolliset vuodot voi vielä suht helposti korjata. Voi olla, että rakennusvalvonta kelpuuttaa vain valmiin talon mittauksen, mutta siinä vaiheessa mahdollisten puutteiden korjaaminen on jo oma hommansa.

 

[PCB]

Juu, kyllähän tuo mittausta vaatii ja on hyvä tehdä ihan jo rakentamisen laadun varmistamiseksi. Mielellään siinä vaiheessa kun pinnat eivät ole vielä valmiit ja mahdolliset vuodot voi vielä suht helposti korjata. Voi olla, että rakennusvalvonta kelpuuttaa vain valmiin talon mittauksen, mutta siinä vaiheessa mahdollisten puutteiden korjaaminen on jo oma hommansa.

No kyllä mittaus suoritetaan siinä vaiheessa, kun se vaippa on kiinni ja pinnat auki. Ei ole koskaan vielä tullut minun tietoon tilannetta, että mittaus olisi pitänyt tehdä rakennusvalvonnan määräyksestä uudelleen "valmiiseen taloon". Ei se talo harvemmaksi muutu kun pinnoitetaan, vaan tiiviimmäksi. Ei rakennusvalvonta halua toimia väärin vaan oikein, kyllä ne tietää mikä tiiveysmittauksen tarkoitus on.

Sitten kokonaan eri asia, jos tiiveys on jotenkin tosi huono, tällöin uusintamittaus varmaan järkevää tiivistyksen jälkeen jos halutaan energiatodistukseen parempi tiiveysluku. Mutta rava ei sitä vaadi.

 

[Pete88]

No kyllä mittaus suoritetaan siinä vaiheessa, kun se vaippa on kiinni ja pinnat auki. Ei ole koskaan vielä tullut minun tietoon tilannetta, että mittaus olisi pitänyt tehdä rakennusvalvonnan määräyksestä uudelleen "valmiiseen taloon". Ei se talo harvemmaksi muutu kun pinnoitetaan, vaan tiiviimmäksi. Ei rakennusvalvonta halua toimia väärin vaan oikein, kyllä ne tietää mikä tiiveysmittauksen tarkoitus on.

Sitten kokonaan eri asia, jos tiiveys on jotenkin tosi huono, tällöin uusintamittaus varmaan järkevää tiivistyksen jälkeen jos halutaan energiatodistukseen parempi tiiveysluku. Mutta rava ei sitä vaadi.

Ok. En ollut selvittänyt asiaa vielä loppuun asti ja luin jostain, että valvontaviranomainen edellyttäisi todistusta ns. valmiista talosta, mutta tämähän on tällä selvä ja hyvä tietää!

 

[j1m2]

En tiedä mitkä määräykset koskee hoivakoteja,mutta viimeksi kun olin viimeisiä listanpätkiä ja törmäys-suojia laittamassa niin tekivät tiiviysmittausta,yleisissä tiloissa kantoivat jo kalusteita sisälleja laittoivat tauluja seinille.Toki on mahdollista että oli jäänyt mittaus viime tippaan tai oli reputtanut aiemmin.

 

[PCB]

En tiedä mitkä määräykset koskee hoivakoteja,mutta viimeksi kun olin viimeisiä listanpätkiä ja törmäys-suojia laittamassa niin tekivät tiiviysmittausta,yleisissä tiloissa kantoivat jo kalusteita sisälleja laittoivat tauluja seinille.Toki on mahdollista että oli jäänyt mittaus viime tippaan tai oli reputtanut aiemmin.

Ihan samat asetukset niitä koskee, eikä tuo asia muutu miksikään loppukäyttäjäryhmän mukana, toisin kuin moni muu asia. Tiiveysmittauksia suorittavat sertifioidut mittaajat.

 

[Koolinki]

Olen mielenkiinnolla seurannut mittauksista käytyä keskustelua. Jopa maaperätutkimusta on pidetty tarpeettomana. Tämäkin on ympäristöministeriön asetuksen mukaan täysin välttämätön toimenpide, jota ilman ei ainakaan pääkaupunkiseudulla rakennuslupaa irtoa. Sama ihmetys koskee tiiveysmittausta. Ei näytetä ymmärrettävän, että tapauksesta riippuen noin 15% energiasäästön sijaan tiiveyden tärkein tehtävä on suojata rakenteita homehtumiselta estämällä kosteuden tiivistyminen rakenteiden sisään.

Käytännössä tiiveysmittaus on pakollista, koska ainakaan pääkaupunkiseudulla ei 4,0 arvolla rakennuslupaa irtoa. Tavanomaisen valmistalopaketin suunnitelman lähtöarvo on 2.0, joka sekin on todella paljon. Ei kait kukaan vakavasti otettava rakentaja lähde rakentamaan ilman maaperätutkimusta ja 4.0 tiiveysarvolla säästääkseen muutaman tonnin, ellei tarkoituksena ole tehdä risumajaa. Mutta kuten keskustelusta huomaa niitäkin on. Tuo radonmittauskin pitäisi suorittaa STUK:n ohjeiden ja menetelmien mukaan, jos haluaa hoitaa mittauksen asianmukaisesti. Gigantin myymät mittarit ei siihen kelpaa, vaikka hyviä ovatkin.

 

[JuhaH]

Olen mielenkiinnolla seurannut mittauksista käytyä keskustelua. Jopa maaperätutkimusta on pidetty tarpeettomana. Tämäkin on ympäristöministeriön asetuksen mukaan täysin välttämätön toimenpide, jota ilman ei ainakaan pääkaupunkiseudulla rakennuslupaa irtoa. Sama ihmetys koskee tiiveysmittausta. Ei näytetä ymmärrettävän, että tapauksesta riippuen noin 15% energiasäästön sijaan tiiveyden tärkein tehtävä on suojata rakenteita homehtumiselta estämällä kosteuden tiivistyminen rakenteiden sisään.

Käytännössä tiiveysmittaus on pakollista, koska ainakaan pääkaupunkiseudulla ei 4,0 arvolla rakennuslupaa irtoa. Tavanomaisen valmistalopaketin suunnitelman lähtöarvo on 2.0, joka sekin on todella paljon. Ei kait kukaan vakavasti otettava rakentaja lähde rakentamaan ilman maaperätutkimusta ja 4.0 tiiveysarvolla säästääkseen muutaman tonnin, ellei tarkoituksena ole tehdä risumajaa. Mutta kuten keskustelusta huomaa niitäkin on. Tuo radonmittauskin pitäisi suorittaa STUK:n ohjeiden ja menetelmien mukaan, jos haluaa hoitaa mittauksen asianmukaisesti. Gigantin myymät mittarit ei siihen kelpaa, vaikka hyviä ovatkin.

Mulla esim tilanne on se että olen todella huolella työvaiheessa huolehtinut siitä tiiveydestä monin eri tavoin, höyrysulku on höyrynsulkukangasta ja eristeet puukuitua, jotka varmistavat asiaa omalta osaltaan, vaikka jossain pieni vuoto olisikin. Teippaukset tehty parhaalla mahdollisella teipillä, kaikki läpiviennit erillisellä putkella, eli valussa on esim 75mm viemärille tehty läpivienti 110mm putkella, ja putkien väli on täytetty uretaanivaahdolla. (HSY:n kaverit kehuivat vesiputkea sisälle vetäessään että eivät ole tainneet koskaan nähdä näin siististi tehtyjä läpivientejä). Teippausten lisäksi kaikki nurkat mihin uretaanivaahtoa mahtuu on täytetty uretaanilla, ikkunat on tiivistetty parhaalla löytämälläni uretaanilla karmin ulko- ja sisäpuolelta ja lisäksi vielä levytysten saumat on tiivistetty ikkunaan huolella akryylimassalla (ikkunat on "tasattu" ulkoseinään, joten sisäpuolella on levytys ikkunan ympärillä, kaikissa sisänurkissa on kangasvahvikkeinen vahvikenauha, rakenteita lämpökuvattu pitkin projektia jne jne. Ja nyt tosissaan punnitsen onko mittaamisessa mitään järkeä kun olen aivan satavarma että talo on tiivis. Säästäisi sen 600€, puolipäivää aikaa ja mittaus ei taloa tiivistä. Itse en ymmärrä miten vertaukset maaperätutkimukseen, ilmamäärien säätöön yms. liittyy tiiveysmittaukseen - nuo nyt on rakentamisen kannalta hyvinkin oleellisia asioita. Se tiiveys kun on mun mielestä seurausta huolellisesta työnjäljesta - ei mittaamisesta.

Mites te varmistatte sen, että kun sen runkovaiheen jälkeen putkari vetää ulkohanat höyrysulkujen läpi, kaikki IV-putket, sähkäri omat putkensa, aurinkopaneelitoimittajat omansa, valokuidut, mahdollisesti piippukin tulossa, ja ennen kuin pinnat on levytetty muovit/kankaat on todella helppo raapia puhki ties millä rakennusmateriaalilla niitä kantaessa/siirrellessä yms. niin onko se muuttovalmiiseen taloon tehtävä tiiveysmittaus tässä jeesustelukeskustelussa kuitenkin sitten ihan turha?

 

[antti-x]

Ja jos rakennuspaikkana on kauttaaltaan kallio niin paljonko pohjatutkimus auttaa, onko todennäköistä että se kallio ei ole louhinnan jälkeen tarpeeksi kovaa pientalon alle vai mikä on peruste pohjatutkimukselle silloin? Joillakin on vähän ehdoton asenne mielestäni. Jos maaperän pintakerros on esim. kivistä moreenia niin toki pohjatutkimuksen voi ja kannattaa tehdä mutta kaira osuu tod näk melkein heti kiveen vaikka savea jossain syvemmällä olisi.