Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Jatkoon valittujen talotehtaiden hintahaitari on 10 000€ ja yksi tarkoitus on selvittää, mistä tuo hintaero voi johtua? Homma siis jatkuu tarjousten naputtelulla exeliin. Tämän jälkeen jatkoon valittujen kanssa käydään vielä neuvotteluja. Tarkoitus olisi saada valittua talotoimittaja tämän vuoden puolella.
Seuraavaksi tarjouskyselyyn laitetaan autotalli. Ensimmäisenä on tarkoitus selvittää rakennusvalvonnan kanta sandwich elementeistä rakennettuun talliin. Tämän ei pitäisi olla ongelma, koska rakennus tulee maaseudulle ja kilometrin päässä joku tekee varasto/autokatosta em. elementeistä. Lisäksi pitäisi saada selvyys siitä minkä hintaiseksi autotalli tulisi teräsrunkoisena sandwich elementeillä. Pohja tallista on jo piirrettynä ja yksi tarjous teräsrungon suunnittelustakin jo on.
Poikkeuslupa sallii 120m^2 talousrakennuksen rakentamisen ja tarkoitus on hyödyntää tuo. Kuten aikaisemmin olen kertonut olemme toistaiseksi päätymässä hakelämmitykseen. Tämä tarkoittaa sitä että autotallin päähän tule pannuhuone ja hakevarasto. Nämä asettavat tietyt vaatimuksen paloluokituksille. Muistelen että EI60 pitäisi saavuttaa pannuhuoneen ja hakevaraston osalta. Tuo paloluokka vaatimus johtaa käsittääkseni siihen että jos rakennukseen tehdään puurunko, niin pitää pannuhuone ja hakevarasto muurata tai toinen vaihtoehto on laittaa useampi gyproclevy päällekkäin seiniin ja kattoon, jotta paloluokka toteutuu.Avaatko vähän tuota autotalliprojektia. Olen miettinyt myös teräsrunkoista sandwich elementti tallia, mutten ole ottanut asiasta vielä selvää.
Joo ilman muuta tuo pitää selvittää. Jonkin verran toimittajan valinnassa painaa myös etäisyys talotehtaaseen, koska tästä läheltä löytyy kaksi tehdasta ja näihin voi tarvittaessa ajaa paikan päälle selvittämään asiaa jos siltä tuntuu.Kannttaa yrittää selvittää hinnan lisäksi myös, millaisessa maineessa toimittaja on. Ihan jokaisesta löytyy kyllä sontaa jos jostain Suoli24:sta lähtee kaivamaan, mutta sanoisin silti että ne surkeimmat toimittajat kyllä erottuvat. Osa suomalaista talotoimittajista hoitaa reklamaatiot ja muut ongelmatilanteet todella heikosti. Ja muista että saat vain sen, mitä on paperilla, et sitä mitä myyjä sanoo.
Kyse on tosiaan pelti-villa(uretaani,styrox)-pelti sandwich-elementeistä. Etuja on minun nähdäkseni tuo paloluokitus ja yksinkertaisempi rakennustapa. Nyt pitää vielä selvittää teräsrunkoisen tallin hinta.Rakennusvalvontaa ei varmaan kiinnosta muu se miltä seinä näyttää ulospäin, kaava-alueen ulkopuolella ei tämäkään. Mutta millainen on teräsrunkoinen autotalli sandwich-elementeillä? Yleensähän kantava runko on se sandwich-elementin sisäkuori, eikä mitään teräsrunkoja tarvita.
edit: Pikainen googletus, ja arvaan ettei tässä puhuttukaan tavanomaisista sandwich-betonielementeistä, vaan ehkä Parocin tai vastaavien ei-kantavista elementeistä, joissa on liimattu teräsohulevyt kivivillan molemmille puolelle, ja elementit kiinnitetään kantavaan pilari-runkoon. Onhan tuollainen peltipinta aika harvinainen pientalo-alueilla, minua mietityttäisi eniten että miten se sointuu siihen samalla tontilla olevaan taloon.
Muutenkin kuulostaa kalliilta autotalliratkaisulta, mutta aina voi olla väärässä. Mitä etuja tällä saavutetaan esim. kipsilevy-puuunko-puuverhous -ratkaisuun?
Minun nähdäkseni teräsrungon kasaaminen ei ole yhtään sen vaikeampaa kuin puurungon. Teräs on toki painavampaa kuin puu, mutta onhan noita nostureita. Teräsrungon kasaaminenhan on lopulta osien asettelua paikoilleen ja pulttien ruuvaamista kiinni.Voihan tuollainen peltielemntti olla ihan hyvä. Elementtien asennus on varmasti nopeaa, se teräsrunko onkin jo sitten hieman harvinaisempi ja ihan jokainen timpuri ei noita ole asentanut. Ei se rakettitiedettä ole, mutta puurunkaseinäähän ne tekee unissaan ja silmät kiinni.
Pelti-villapelti elementteihin ei varmaan kannata kiinnittää mitään, mutta ainahan teräspilarien väliin voi laittaa esim. kulmaraudan tai lankun ja ruuvata kaapit kiinni siihen. Näitä asioita kannattaa miettiä jo runkoa suunniteltaessa.Yksi mitä tuli mieleen, on että voiko tuohon seinään kiinnittää mitään? Teräsrungon pilarithan jää myös sisällä pateiksi, joten saattaa rajoittaa kalustamista, mutta ei toki aina.
Tuo paloluokka tulisi lähinnä kylkiäisinä, eli pelkästään sen takia tallia ei kannata rakentaa teräsrunkoisena sandwicheistä.120 m2 tallin tekeminen koko talliin EI60 ei välttämättä ole kovin hyvä peruste, koska se EI60 sinne kattilahuoneeseen ja hakevarastoon nyt ei ole mitään erikoista levyillä. Tietysti jos myös autosuoja-osa tulee niin lähelle taloa että sekin tarvisi osastointia, niin silloin on vähän eri asia. EI30 tuossakin on maksimi mitä voi tarvita.
Jos tallissa on kipsilevyseinät niin eipä tulisi mieleenkään pestä autoa tallissa. Toinen juttu on tarviiko autoa pystyä pesemään omassa tallissa?Kipinänkestävyydessä en osaa nähdä maalatun pellin ja kipsilevyn osalla eroja. Eikä painepesurilla peseminenkään, jos ei olla autopesulaa tekemässä (tässä kai tarkoitettiin kuitenkin auton pesemistä eikä sitä seinän pesemistä, vaikka niinhän siinä luki).
Olen laittanut parille halli / elementtitoimittajalle tarjouskyselyn, mutta vastausta ei ole kuulunut. Pitänee soitella vielä perään.Ja hintakin selviää kun pyytää tarjouksen asennuksineen sekä perinteisestä että pelti-sandwichista, kattorakenteet ja perustukset mukaan lukien.
K-raudan hinta "samalle" kokonaisuudelle on huomattavasti edullisempi kuin Design-talon. Tässä syy miksi K-raudan tarjous on kiinnostava. Se että miksi näin on, on hyvä kysymys. Ja kyllä molempien edustajat tulivat ihan kotiin asti siinä ei eroja ollut.En usko, että tuossa Ainoakodissa tulisi välttämättä sopimusongelmaa, mutta en ymmärrä miksi kannattaisi ostaa se Design-Talon toimittama talo sieltä K-Raudasta, kun sen voi ostaa suoraan Design-Talolta? Kyllä se rautakaupan talomyynti on yleensä ongelmallinen sen takia, että niillä on vähemmän työkaluja ja usein innostustakin kuin talotehtaan edustajalla. Mallistokin on vain kalpea aavistus talotehtaan koko mallistosta. Ja se talomyyjähän ajelee sinne kotiisi jos niin haluat.
Talotehtaan paikallisuuden painoarvoakin ehkä miettisin. Jos toimituksessa on ongelma, sehän menee niin että sinä tai ennemminkin mestarisi ilmoittaa siitä, ja tarvittaessa talotehtaan porukka ajelee tontille jos ei muuten selviä. Ei asiakkaan velvollisuus ole ajella noita selvittämässä. Suurin osa pientalotehtaista sijaitsee Oulun ympärillä, ja suurin osahan niistä toimitetaan Etelä-Suomeen. Ei etäisyys Suomen sisällä ole mikään tekijä.
Juu laita Jump vaan päivitystä tulemaan aina kun on jotain kerrottavaa. Sitten kun on talo valmis niin tupaantuliaiskakkukahvit koko foorumille. Mielenkiintoista keskustelua varsinkin kun itselläkin lähivuosina tulee taloprojekti ajakohtaiseksi.
Noi peltielementit on kyllä edullisia, jos 40 €/m2 tulee suunnilleen kokonaiskustannukseksi. Juuri eilen töissä tuli yksi tyyppi tekemään tarjousta sellaisesta telttakatoksesta, jonka on tarkoitus toimia yrityksen varaston jatkeena. Tuolle hinta-arviota tuli 100 €/m2. Olihan tämä tarjouksen teltta tietysti autotallia korkeampi (4 m oviaukon korkeus), mutta noin isoa hintaeroa se ei mielestäni selitä.
En ole laskenut. Meinaatko että jos koko tallin tekisi harkoista? Vai vain tuon toisen päädyn?Oletko laskenut mitä maksaisi Leca-harkoista kasattu ratkaisu. Näppituntumalta arvelen että olisi kustannustehokkain.
Siis takaseinää? Vai mihin ajattelit?Ja kannattaisiko laittaa ovi myös oviaukkoa vastakkaiselle seinälle?
Aattelin että käykö siihen peltielementtiin normaali (edullinen) ikkuna...Ne Parocin aukot maksaa kyllä 0€ koska paroceista maksetaan vaan neliöiden mukaan
Lisäksi pienemmät ikkunat yms saa leikattua vaikka puukkosahalla paikanpäällä.
Äkkiseltään tuossa on 4m huonekorkeudella about 170m2 seinää(?) Niin kyllähän siihen menee jo 1700 harkkoa... Joku lth300 eristeharkko maksaa sen 50-60e/m2 niin ei siinä nyt oikeastaan säästä.
Kannattaa huomioida sekin, että luvat haetaan aina ulkomittojen neliöiden mukaan jolloin tuossakin tallissa on 7m2 enemmän hyötyneliöitä jos seinät on 175mm paksut vs 300mm
Itse näkisin teräsrungon myös suurena hyötynä vs. perus tikkukattotuolit koska se mahdollistaa isompienkin kiskojen/taljojen asennuksen kattopalkkeihin jos sellaisille on tarvetta. Myöskin mitä seiniin kiinnityksestä puhuttiin, niin noihin harkkoseiniin ei asenneta sitten senkään vertaa mitään mitä paroceihin.
Aattelin että käykö siihen peltielementtiin normaali (edullinen) ikkuna...
Jos ja kun peltielementeillä alkaa touhuamaan niin tekee sitten korkeutta riittävästi että saa autonosturin ja oviaukko josta mahtuu sisään korkeampi paku tai asuntoauto.
Jos tekee sisäpuolisen teräsrungon niin suunnittelee ainakin varauksen kattonosturille kiskoineen.
Useasti näkee myytävissä kohteissa että tontilla on sadan neliön peltielementtihalli ja sen lisäksi perinteinen autotalli tai katos.
Varmaan noi harkkoratkaisut on siksikin suosittuja että ne lätkii kasaan sama porukka kuin tekee talon perustukset ja kattotuolit tulee samassa kuormassa kuin taloonkin jne.
Harkkojen muurauksessa on turhan suuri työ, joten ne voi unohtaa suoraan. Perustuksen niistä ehkä tekee, mutta ei koko tallia millään.Runko ja paloseinä harkoista. Ja ovi sinne takapihalle, säästää tarvittaessa askelia kymmeniä metrejä.
Harkkoseinään sitten standardi (halvimmat) ovet ja ikkunat. Kattotuolit tehtaalta ja välikattoon puhallusvilla. Ulkopinnaksi rappaus tai laudoitus.
Jos mahdollista niin suosittelen harkitsemaan korkeuden nostamista metrillä. Jos joskus kaipaa lisää tilaa niin mahtuu hyvin tekemään parven niin että alapuolelle jää riittävästi korkeutta.
Keskustelu aiheesta on hiljentynyt näköjään kokonaan ja tämä menee yksinpuheluksi. Vieläkö tämä siis kiinnostaa?
Henkilökohtaisesti olisin odottanut että pienemmät firmat / kirvesmiesporukat kykenevät antamaan kilpailukykyisemmän hinnan talotehtaisiin verrattuna, koska talotehtailla on "enemmän porukkaa elätettävänä". Ilmeisesti talotehtaiden prosessit ovat kuitenkin huomattavasti tehokkaampia kuin näillä pikkufirmoilla ja pitkästä tavarasta rakentaminen ei tulekaan niin edulliseksi.
Talotehtaiden koko business casehan on, että ne tekee tuotantoa massana jolloin ne pystyvät tarjoamaan tiettyyn asteeseen vakioitua kamaa parempaan hintaan kuin pitkästä tavarasta rakentavat porukat.
Vaikka sieltä tilais vähän uniikimpaakin kokoonpanoa, niin etenkin osto-organisaatio ja tilausmäärät on aika eri kuin pikkufirmoilla, niin kamaa saavat luultavasti halvemmalla kuin pienet firmat/porukat...
Näin se taitaa olla, vaikka aikaisemmin tässä ketjussa joku kertoi että pitkästä tavarasta rakentaminen/rakennuttaminen tulee halvemmaksi kuin talotehtaalta tilattu. Toki on selvää että tarvikkeiden pitäisi olla aina kalliimpia pienille firmoille tai kirvesmiesporukoille kuin talotehtaalle jonka volyymi on isompi.
Tuosta arkkitehdin palkkauksesta ja sen tarpeellisuudesta on taittu vääntää tässä ketjussa aikaisemmin. Itse olen kanssasi samaa mieltä siitä että arkkitehti ei tuo mitään lisäarvoa jos haussa on suht tavallinen omakotitalo. Kokenut talomyyjä ja valmiiksi itse mietityt vaatimukset hoitavat oman kokemuksen mukaan saman asian.Täältä sekaan hieman omakohtaista kokemusta valmistalopaketeista.
Projektimme alkoi vuoden 2015 lopussa, kun tontti lohkesi kunnan arvonnassa.
Ensikertalaisena häröily sinne tänne oli varsinkin aluksi aikamoista ja ehkä vaikeinta koko projektin aikana on ollut oikeiden kumppanien löytäminen. Esimerkkinä aluksi valitsimme suunnitteluun arkkitehdin, jonka kanssa pohjaa hinkattiin yli puoli vuotta - turhaan. Lopulta viimeinen versio hylättiin, kun se ei vaan loksahtanut paikoilleen, ja vaihdoimme talotoimittajan myyjän tekemään vaihtoehtoiseen luonnokseen. Se oli oikea päätös, sillä pohja on nyt hyvä. Oppirahat maksettiin tietenkin.
Talotoimittajana meillä on Design-Talo. Talopaketti tuli tontille kesäkuun ('17) alussa. Sopimukseen kirjattiin luovutusviikko marraskuun alkuun. DT:n aikataulu on pitänyt ja olisivat tuohon luovutusaikatauluun pystyneet myös helposti, mutta koska irrotimme kiintokalustetoimituksen Noblessalle ja siellä on ollut haasteita viivästyttäen mm. LVI- ja sähköasennuksia, luovutus on meillä vasta ensi viikolla (vk46/17).
Varsinkin ensikertalaiselle projektissa on todella paljon uutta opittavaa. Aikaa kuluu aivan hulluna kaikkeen valitsemiseen ja päättämiseen, vaikka itse rakennustyön tekeekin ammattilaiset. Siihen kun lisää kiireisen päivätyön ja perheen ruuhkavuodet harrastuksineen, olen aivan ehdottomasti sitä mieltä, että ainakin meille oli ehdottoman oikea valinta ottaa talo mahdollisimman valmiksi tehtynä.
DT:n talotoimituksen lisäksi päädyimme tekemään itse pitkästä tavarasta erillisen ulkovaraston ja se pikku sivuprojekti kasvoi aluksi suunniteltua aika paljon suuremmaksi, mikä ei ajankäyttöä tietenkään helpottanut
Nyt kun projekti on viimeisillään, todellakin tuntuu siltä, että ei ikinä enää. Perhe näyttää onneksi pysyvän kasassa, mutta on kyllä ollut todella raskas matka.
Jos nyt kuitenkin jostain ihmeen syystä joskus päätyisimme uudelleen tähän samaan urakkaan, ainakin meille olisi aika helppo valita DT toimittajaksi toistamiseen. Aikataulu on pitänyt hyvin ja laatu on pääosin kunnossa.
Kommentti vielä valmiusaste- ja kustannuskeskusteluun. Aivan ehdottomasti suosittelen ottamaan toimituksen muuttovalmiina.
Ensikertalaisella tyypillisesti ei ole verkostoa hyvistä toimijoista ja alalla kusetuksen määrä on aivan valtava. Puhumattakaan siitä työmäärästä, mikä siihen tarjousrumbaan menee. En usko, että itse kilpailuttamalla saa merkittävää rahallista säästöä. Toki siten voi saada tehtyä sellaisia erikoisratkaisuja, mihin talotoimittaja ei taivu, mutta se on eri juttu.
Toiseksi monet näyttävät ottavan talon ns. viittä vaille valmiina, eli esim. levypinnalle tai muuten viimeistelemättämänä. Se on talotoimittajalle pieni lottovoitto, sillä tyypillisesti valtaosa valituksista ja takuukorjauksista koskee juuri niitä viimeistelyjä, kuten tasoituksia ja saumoja, joista toimittaja näin pääsee luistamaan irti.
Tässä omia kommentteja, toivottavasti auttaa jotakuta.
Edelleen hämmästelen tavallisten suomalaisten intoa rueta pystymetsästä rakennusurakoitsijoiksi, vaikka autotkin käytetään merkihuollossa. 99% ei ymmärrä rakentamisesta mitään, mutta silti kuvitellaan että ollaan asiantuntijoita.
. Silloin kun käytössä on vähän reilumpi budjetti, oikea ratkaisu on asiansa osaava arkkitehti ja suunnittelu alusta lähtien asiakkaan tarpeista.
Kyllä kokenut talomyyjä osaa viedä asiakkaan vaatimukset talotehtaan suunnittelijalle, joka sitten tekee muutaman ehdotuksen niiden pohjalta. Arkkitehdit taas haluavat aina jättää oman "kädenjälkensä" työhönsä ja tästä on hyvä esimerkki se mitä Ruohonjuuri kertoi tuolla aikaisemmin. Tavallisen omakotilon suunnittelussa ei minun mielestä arkkitehtiä tarvita, mutta jos haluaa talon olevan arkkitehtuurinen monumentti, niin silloin arkkitehtiä tarvitaan.Vielä arkkitehdin käytöstä. Kyllä se tuo lisääarvoa, jos oikeasti halutaan toiveiden mukainen koti. Talotehtaiden mallit ovat usein sinällään toimivia, jos sattuvat tontille sopimaan ja tarpeet on huomioitu. Useimmiten kysymys on kuitenkin siitä, että asiakkaiden käytettävissä oleva budjetti ohjaa näihin keskinkertaisiin ratkaisuihin, ja silloin ei ole edes tarvetta keskustella niistä laatutekijöistä laajemmin, tyydytään perustarpeisiin ja kompromisseihin. Tämä on ihan luonnollista, ja myyjät ohjaavat asiakasta mielellään tähän, helpommalla pääsee. Silloin kun käytössä on vähän reilumpi budjetti, oikea ratkaisu on asiansa osaava arkkitehti ja suunnittelu alusta lähtien asiakkaan tarpeista.
Sen opin kautta tiedän nyt tasan tarkkaan miten talo on tehty ja osaan tarvittaessa sitä muokata ja korjatakin.
Eli ymmärsinkö oikein, että teidän talo on rakennettu puoliksi asiaan koulutetulla ammattilaisella ja puoliksi ihmisellä jonka rakennustaito- ja tietämys perustuu nettiin ja blogeihin?
Luuloon, harhaluuloon ja vankkumattomaan kuvitelmaan. Kyllä näin on joo.
Koska et vastannut kysymykseen, niin oletan että asia on juurikin näin.
Osittain yhdyn tähän ihmettelyyn mutta samaan hengen vetoon totean että rakentamisessa ei ole mitään mystiikkaa eikä usein edes kovin korkeaa matematiikkaa. Se on outoa koska määräykset ovat monimutkaiset, ristiriitaista tietoa on tarjolla paljon ja nykyisin hyvin harva on tottunut tekemään käsillään yhtään mitään.
Kun jaksaa paneutua ja ottaa selvää, ajatella kriittisesti, opetella uutta ja ennenkaikkea suunnitella huolellisesti niin ei rakentaminen ole sen kummempaa kuin nussiminenkaan. Harvalla sitä vasara itse pysyy kädessä eikä kait ole tarvekaan, todella harva pystyy irroittautumaan päivätyöstä niin että osallistuisi laskujen maksua ja työmaasiivousta enempää raksaprojektiinsa. Ja ne jotka tekevät sen päivätyön ja perheen koossa pitämisen ohessa mielenterveytensä säilyttäen ovat oikeita sankareita. Itse skippasin päivätyön ja perheeseen kuuluu vain vaimo mutta silti otti kupoliin aika tavalla loppua kohti. Toisaalta teinkin luvanvaraisia töitä ja muurausta lukuunottamatta lähes kaiken muun joko yksin tai palkollisen kanssa.
Sen opin kautta tiedän nyt tasan tarkkaan miten talo on tehty ja osaan tarvittaessa sitä muokata ja korjatakin.
Jos asiansa osaavuuteen kuuluisikin asiakkaan kuunteleminen niin olisin samaa mieltä. Kun meidän arkkitehdille sanottiin kuudetta kertaa "tahdomme harjakattoisen talon" ja seitsemännessäkin luonnoksessa oli taas sitä hemmetin pulpettipaskaa niin arkkitehti itse tajusi lopulta vetäytyä projektista. Kumma ettei tajunnut tehdä kerralla asiakkaan vaatimusten mukaisia piirustuksia.
Rakentamisessa on erittäin korkeaa matematiikkaa jo pientalo-tasolla. Vai ajatteletko että vaikkapa ne naulalevyristikon lujuuslaskelmat eivät ole korkeaa matematiikaa, koska laskentaohjelma hoitaa ne varsinaiset laskutoimitukset? Rakennusala on poikkeuksellisen matemaattinen ala melkein mihin tahansa muuhun alaan verrattuna.
Varmaan itsensä uuvuttaminen ja perheen hajoamisella leikkiminen rakentamalla oman työn ohessa talo omin käsin itselleen, voi olla jollekin sankaritarina. Itse kutsun sitä typeryydeksi. Sen sijaan se, että oppii rakentamisen rautaisen ammattitaidon yhtä helposti kuin nussimisen, on todellinen sankaritarina. Varsinkin kun ottaa huomioon että nussiminen on sentään kymmenien tuhansien vuosien aikana jalostunut geeniperimässä saatu selviytymisvaisto jonka jokainen suorittaa ilman yhtään järjellistä ajatusta, ja rakentamisen ammattitaitoon taas vaaditaan tavallisella ihmisellä muutamia vuosia ammattikoulua, työmaalla työskentelyä, insinöörin opinnot sekä ainakin 10 vuotta toimimista monipuolisissa rakennusalan toimihenkilötehtävissä.
Tuosta arkkitehdin palkkauksesta ja sen tarpeellisuudesta on taittu vääntää tässä ketjussa aikaisemmin. Itse olen kanssasi samaa mieltä siitä että arkkitehti ei tuo mitään lisäarvoa jos haussa on suht tavallinen omakotitalo. Kokenut talomyyjä ja valmiiksi itse mietityt vaatimukset hoitavat oman kokemuksen mukaan saman asian.
Minulla ei ole kokemusta kuin tästä yhdestä, joka sekin on vielä toistaiseksi vasta paperilla. On totta että myyjissä on suuria eroja. Ilmaisin mielipiteeni siis huonosti. Kokenut talomyyjä ei tarkoita automaattisesti ammattitaitoista. Ammattitaitoisen myyjän kyllä tunnistaa kun tapaa ensin muutaman heikommalla osaamisella varustetun. Ja ammattitaitoinen myyjä voikin sitten jo korvata arkkitehdin.Tuohon lihavoituun lauseeseen liittyen kiinnostaisi, kuinka monen pientalon kokemus sinulla tästä on? Minulla on aika laaja kokemus, ja voin sanoa että kokeneistakin talomyyjistä suurin osa ei tajua todellisuudessa ihan muutamaa perusasiaa enempää noista. Toki tunnen myyjän, joka vertautuu osaamisessaan täysin arkkitehtiin. Ja 99%:lla myyjistä ei ole intresseissä hakea asiakkaalle sitä parasta ratkaisua. Lisäksi vain erittäin harvat asiakkaat osaavat miettiä tarpeensa, vaikka osaavatkin ehkä miettiä vaatimuksensa. Ammattilaisen tehtävä on esittää nekin asiat, jotka eivät amatöörille tule mieleen. Niitä on pientalossakin melkoinen määrä. Tämän jälkeen ne pyritään ratkaisemaan mahdollisimman hyvin budjettiin nähden.
Tuo amatööriasiakkaan ja kokeneen talomyyjän kaikkivoipaisuuteen luottaminen on vähän sama, kuin vaikkapa luottaminen kodinkoneliikkeen myyjään kodin verkkolaite-asioissa.
Ja kyllä. Talotehtaalta voi saada hyvän ja toimivan ja vieläpä tontille sopivan talon pelkän myyjän kautta. Ei ole kyse siitä. Kyse on siitä, onko se hallittua vai enemmän sattumaa.
Rakentamisessa on erittäin korkeaa matematiikkaa jo pientalo-tasolla. Vai ajatteletko että vaikkapa ne naulalevyristikon lujuuslaskelmat eivät ole korkeaa matematiikaa, koska laskentaohjelma hoitaa ne varsinaiset laskutoimitukset?