Valmistalopaketit

[Jump]

Pieni päivitys...

Dekotalon edustaja tiedusteli projektin etenemistä. Ilmoitimme että Dekotalon hinta on kaikista tarjouksista kallein ja emme ole kiinnostuneita jatkamaan neuvotteluita. Tarjottu hinta on noin 30k€ halvimpia tarjouksia kalliimpi, joten homma on varsin selvä.

Tämä Dekotalon myyntimies ei totuttuun tyyliin lannistunut saamastaan tiedosta vaan laski uuden tarjouksen, jossa oli mukana "näyttelyetu" ja "talvirakentajan etu". Tämä ei muuttanut hintaa niin paljoa että Dekotalo olisi edelleenkään päässyt jatkoon. Toisaalta meitä ei myöskään kiinnosta näyttelyn pitäminen talossamme, joten asia oli jo siltäkin osin selvä. Ilmoitimme myyjälle että tarjousten tulee olla saman sisältöisiä, joten näyttelyt yms. alennuksia ei voi sisällyttää tarjoukseen. Sen jälkeen ei ole enää kuulunut mitään.

Itse pidän erikoisena että myyjä edelleen tyrkytti "näyttelyetua" koska asiasta juteltiin heti ensimmäisellä tapaamisella. Dekotalon sopimuspohjassa kun on yksi A4-sivu kohtia joissa on lueteltu ehtoja koskien talonäyttelyä, valokuvausta ja yhteistyötä some- kanavissa jne. Emme oli kiinnostuneita esittelemään taloamme somessa tai toimimaan Dekotalon valokuvaajina ilman korvausta.

Jos joku siis aikoo hankkia Dekotalon niin suosittelen että perehdytte erittäin tarkasti tuohon "Deko näyttely- ja kumppanuussopimus" -sivuun ja siihen mitä sen sisältö oikeasti tarkoittaa ennen kuin hyväksytte sen.

Tarkoitus on tiedottaa kaikille tarjouksen tehneille talotehtaille ja rakennusfirmoille heidän tarjouksensa tilanteesta viimeistään sitten kun toimittaja on valittu, mutta jos joku kysyy jo aikaisemmin ja tilanne on selvä, niin samapa tuo on ilmoittaa heti. Kaikille on tarjouspyynnön lähetyksen yhteydessä ilmoitettu että pyydämme heti tekemään parhaan tarjouksen johon toimittaja pystyy, koska tulemme jatkamaan neuvotteluita vain parhaiden tarjousten tehneiden kanssa.

Viikonlopuksi on sovittu tapaaminen toisen jatkoon valitun talotoimittajan edustajan kanssa.

 

[Jump]

Viikonloppuna tapasimme toisen "finalisteista". Kävimme ko. talotehtaan tarjouksen läpi ja keskustelimme aikataulusta yms. Mitään ihmeempää keskustelussa ei tullut ilmi ja molemmat finalistit vaikuttavat tähänastisten kokemusten perusteella yhtä luotettavilta toimittajilta.

Kahden finalistin välillä on 4k€ ero hinnassa. Tälle erolle emme ole vielä löytäneet selitystä. Molemmat toimijat ovat paikallisia ja tietojemme mukaan ihan hyvä maineisia toimijoita. Viikonloppuna tavatusta tosin pitää kaivaa vielä lisätietoja. Ja ehkäpä toisen tehtaan edustaja pitää tavata vielä.

Sähkö- ja LVI-suunnitelmista on pyydetty tarjoukset sekä samalla pyysimme alustavan tarjouksen sähkö- ja LVI-töistä. Yhtään vastausta ei ole tullut, vaikka aikaa on mennyt jo pari viikkoa. Siispä odotellaan edelleen...

 

[Jump]

Keskustelu näyttää hiljentyneen, mutta päivitetään silti tilannetta...

Talotoimittajan valinta ei ole edennyt mitenkään, koska päätimme avata rahoituspuolen kilpailutuksen nyt. Aika on siis mennyt lainahakemusten näpyttelyyn. Tässä yhteydessä olemme kuitenkin pyytäneet molemmilta "finalisteilta" pankin haluaman kokonaiskustannusarvion. Kustannusarvioissa oli muutoman tonnin heittoja, mutta ei mitään ihmeellistä.

Autotallista on myös saatu yksi varsin kilpailukykyinen tarjous. Tämä tarjous ei tosin ole ihan yksiselitteinen, koska se on puurunkoisella rakenteella ja tämä edellyttäisi erillisen pannuhuoneen muuraamisen jne. Pitäneen vielä soittaa paikalliseen halleja tekevään firmaan ja kysyä kiinnostaisiko heitä tehdä tarjous.

LVI- ja sähkö suunnitelmista ja urakoista emme ole saaneet yhtään tarjousta. Missähän on vika kun työt ei kiinnosta? Hakekattilasta ja siihen liittyvistä polttoaineen syöttöjärjestelmästä on tullut kolme tarjousta.

Seuraavaksi pitäisi käydä jututtaan pankin tätejä lainatarjousten tiimoilta.

 

[pipo]

Urakkatarjouksia saa varmasti helpommin jos on suunnitelmat valmiina. Toki moni sähkäri ja miksei putkimieskin haluaisi tehdä sekä suunnitelmat että toteutuksen, jotta ei tarvitsisi ihmetellä toisten älynväläyksiä.

 

[Ile_26]

[QUOTE="Jump, post: 1982665, member: ]

LVI- ja sähkö suunnitelmista ja urakoista emme ole saaneet yhtään tarjousta. Missähän on vika kun työt ei kiinnosta?

[/QUOTE]



Ensiksi maksatte suunnitelijalle suunnitelmasta ja se kourassa käytte urakoitsijoilta kysymässä tarjousta.

Eihän tuommoisesta voi mitään tarkkaa summaa sanoa ennen kuin piirustukset löytyvät.

Suunnittelusta en osaa sanoa, mutta tuskin siihen mitään kiinteää tuntihintaa tarkempaa summaa saatte keneltäkään.

 

[Jump]

Tiedossa on että ilman suunnitelmia on hankala antaa tarjous sähkö- tai LVI-töistä. Kaikki firmat johon laitoimme kyselyn kertoivat nettisivuillaa tekevänsä suunnittelmia ja urakointia, eli oletan että saisimme tarjouksia ainakin suunnittelusta.

 

[Pavosen Heska]

Keskustelu näyttää hiljentyneen, mutta päivitetään silti tilannetta...

Talotoimittajan valinta ei ole edennyt mitenkään, koska päätimme avata rahoituspuolen kilpailutuksen nyt. Aika on siis mennyt lainahakemusten näpyttelyyn. Tässä yhteydessä olemme kuitenkin pyytäneet molemmilta "finalisteilta" pankin haluaman kokonaiskustannusarvion. Kustannusarvioissa oli muutoman tonnin heittoja, mutta ei mitään ihmeellistä.

Seuraavaksi pitäisi käydä jututtaan pankin tätejä lainatarjousten tiimoilta.

Itse olisin ekana hoitanut rahoituksen kilpailutuksen ja hankinnan kuntoon. Ehkä olisi hyvä jos neuvotteluissa olisi näyttää vastaavanmestarin laskelmaa eri kuluista ja projektin valmiusasteista aikataulutettuna.

 

[Jump]

Itse olisin ekana hoitanut rahoituksen kilpailutuksen ja hankinnan kuntoon. Ehkä olisi hyvä jos neuvotteluissa olisi näyttää vastaavanmestarin laskelmaa eri kuluista ja projektin valmiusasteista aikataulutettuna.

Ongelma tässä prosessissa on se ettei meillä ole vielä vastaavaa mestaria tai pääsuunnittelijaa. Emme ole nähneet vielä tarvetta kummallekaan näistä, koska kaikki on enemmän tai vähemmän vaiheessa. Talotehtaan tekemä laskelma kokonaiskustannuksista tuntuu riittävän useimmille pankeista tässä vaiheessa. Yksi pankki jopa ilmoitti että heille riittää pelkät pohjakuvat, koska heillä on henkilö joka laskee niiden perusteella kustannusarvion.

Toki meiltä löytyy myös oma budjetti exel, johon on listattu kaikki mieleen tulevat asiat ja niiden hinta. Exeliin merkityt hinnat pohjautuvat pääosin saatuihin tarjouksiin. Tämä ei tosin ole kiinnostanut vielä yhtään pankkia.

Autotallin osalta tilanne on vielä vaiheessa, koska emme ole saaneet vielä tarjousta sandwitch- elementeillä toteutetusta tallista. Vieskan elementti / K-maatalous teki suht hyvän tarjouksen puurunkoisesta hallista. Ongelmana tässä on vaadittu palo-osastointi.

Valmiusaste asiat tulevat ajankohtaiseksi paljon myöhemmin, koska tarkkaa aikatauluakaan ei vielä ole. Kaikki riippuu aika pitkälti siitä miten nykyinen asunto menee kaupaksi. Tosin yhden tavatun välittäjän mukaan asunto menee nopeasti kaupaksi jos hinta on kohdallaan, koska kysyntä on kuulemma kova.

 

[Pavosen Heska]

Mun mielestä sellainen vastaava tai suunnittelija kannattaisi alussa hankkia niin saisi vinkkiä ja apua moneen päätökseen jotka loppupeleissä merkitsee isoa osaa kustannuksista. Esimerkiksi perustustapa, lämmitys-ilmanvaihto, kilpailutukset ja niiden vertailu, kustannusarvio+budjetointi ym.ym.

Riittäkö hakelämpöhuoneelle paloseinä vai tarvitseeko se olla palosuojattu joka suuntaan?

 

[Greedo]

Omasta mielestä tuntuu aika oudolta että pientä autotallia ruvetaan rakentamaan sandwichelementeistä, jos kerta päärakennus on ihan perus puurunkoinen. Eikös nuo palo-osastoinnit voisi toteuttaa ihan puurunkoisilla seinillä missä palonsuoja levytykset.

 

[jonkka]

Tämä ei tosin ole kiinnostanut vielä yhtään pankkia.

Koska pankki tietää ettei omatoimirakentajan kustannuslaskelmiin ole luottamista. Jos se yhdellä tuhannesta osuu edes tontille (mielellään vielä samalle tontille jolle se talo tulee), niin lopuilla budjetti on ylioptimistinen ja perustuu enemmän toiveisiin kuin totuuteen tai kokemukseen. Lisäksi ei pankkia niinkään kiinnosta rakentajan kustannuslaskelma kuin velanhoitokyky, itse hökkelin osalta tärkeintä on se että se panttina on sen rahan arvoinen mikä siihen on upotettu jos käy nin että pankki joutuu panttia lunastamaan.

 

[Jump]

Mun mielestä sellainen vastaava tai suunnittelija kannattaisi alussa hankkia niin saisi vinkkiä ja apua moneen päätökseen jotka loppupeleissä merkitsee isoa osaa kustannuksista. Esimerkiksi perustustapa, lämmitys-ilmanvaihto, kilpailutukset ja niiden vertailu, kustannusarvio+budjetointi ym.ym.

Olemme pärjänneet tähän asti aika hyvin ilman mestaria tai suunnittelijaa. Parhaat vinkit on tullut tuttavilta jotka rakentavat tai ovat saaneet talon juuri valmiiksi. Kustannukset pysyy hyvin hanskassa kun kysyy tarjouksia ja miettii eri vaihtoehto ja niiden hintaa. Toki moni asia on itsestään selvää, eli lisänurkka ja erikoiset muodot yleensä maksavat aina ylimääräistä.

Perustamistavassa ei sinällään ole mitään ihmeellistä ja tämä lukee maaperätutkimuksen raportissa. Lämmitystapa onkin sitten jo toinen tarina, koska jokaisen lämmitystavan perustamiskustannukset on helppo laskea, mutta kenellä on kristallipallo joka kertoo sähkönhinta esim. 10v päästä? Kai se on enemmän tai vähemmän veikkausta, mutta selvää on että sähkön hinta tulee nousemaan.

Kilpailutuksessa ja tarjouspyyntöjen laadinnassa ja vertailuissa auttaa se että vaimo tekee sitä hommaa ihan päivätyökseen.

Riittäkö hakelämpöhuoneelle paloseinä vai tarvitseeko se olla palosuojattu joka suuntaan?

POLTTOAINEVARASTON OSASTOIVIEN RAKENNUSOSIEN LUOKKA
P1 P2 P3
Kerroksessa EI 120 EI 30 EI 30

Kattilahuone pitää olla EI60 joka suuntaan, mutta hakevaraston ei minun ymmärryksen mukaan tarvitse.

 

[PCB]

Olemme pärjänneet tähän asti aika hyvin ilman mestaria tai sunnittelijaa.

Paitsi että ette meinaa saada tarjouksia, koska ei ole suunnitelmia. Jaksan edelleen hämmästellä, kuinka suhtaudutte tärkeimpään vaiheeseen, suunnitteluun. Siinä lukitaan 80-90% kustannuksista, loppu on sellaista viilausta. Jos olisi hyvät suunnitelmat, niitä voisi tarvittaessa helposti muuttaa eri rakenteille, mutta pääasia olisi kunnossa.

Parhaat vinkit on tullut tuttavilta jotka rakentavat tai ovat saaneet talon juuri valmiiksi.

Mistä tiedät, että ne on niitä parhaita vinkkejä? En väitä silti, etteikö sieltä voisi tulla hyviä neuvoja, mutta kuulostaahan tuo nyt vähän jännältä.

Lämmitystapa onkin sitten jo toinen tarina, koska jokaisen lämmitustavan perustamiskustannukset on helppo laskea, mutta kenellä on kristallipallo joka kertoo sähkönhinna esim. 10v päästä? Kai se on enemmän tai vähemmän veikkausta, mutta selvää on että sähkön hinta tulee nousemaan.

Tuokin on sellainen asia, että ihan kaikki lämmitysmuodot tulevat loppujen lopuksi aikalailla saman hintaisiksi. Kilpailu pitää huolen siitä. Ainoastaan joku puulämmitys voi tulla jollakin 0,01 %:lla talouksista selvästi edullisemmaksi, jos saa sen puun jotenkin sivutuotteena, tai ei laske palkkaa (ja usein vielä muitakin hankkimiskuluja) itselleen.

 

[Jump]

Paitsi että ette meinaa saada tarjouksia, koska ei ole suunnitelmia. Jaksan edelleen hämmästellä, kuinka suhtaudutte tärkeimpään vaiheeseen, suunnitteluun. Siinä lukitaan 80-90% kustannuksista, loppu on sellaista viilausta. Jos olisi hyvät suunnitelmat, niitä voisi tarvittaessa helposti muuttaa eri rakenteille, mutta pääasia olisi kunnossa.

On toki selvää ettei sähkö tai LVI-töistä voi saada tarkkoja tarjouksia ilman suunnitelmia. Tässä yhteydessä ihmettelen lähinnä sitä, miksi yritykset eivät näytä olevan kiinnostuneita tekemään tarjousta sähkö- tai LVI-suunnittelusta? Käsittääkseni sen pitäisi onnistua pohjakuvalla ja tietyillä lisätiedoilla. Vai olenko väärässä?

Suunnitteluahan tässä vielä on, mutta... LVI- suunnittelussa tuskin voi hirveitä säästää, koska putket vedettäneen yleensä aina suorinta reittiä. Toki ilmanvaihtokoneen valinta on merkittävä asia. Sähkösuunnittelussa on ehkä enemmän mahdollisuuksia "säästää", mutta se taas tuntuu yleensä asumismukavuudessa. Perustussuunnittelu on ymmärtääkseni maaperätutkimuksen perusteella aika selvä ja siinä ei ole vaihtoehtoja. Pihasuunnittelu jää välistä.

Mistä tiedät, että ne on niitä parhaita vinkkejä? En väitä silti, etteikö sieltä voisi tulla hyviä neuvoja, mutta kuulostaahan tuo nyt vähän jännältä.

En jaksa uskoa että tuttavat kertoisit tahallaan vääristeltyjä tarinoita. Vai meinaatko että kaverin kertomus siitä että "rakentaminen pitkästä tavarasta on töiden ohella kohtuuton urakka" on puuta heinää, mutta vastaavan mestarin suusta täyttä totta?

Tuokin on sellainen asia, että ihan kaikki lämmitysmuodot tulevat loppujen lopuksi aikalailla saman hintaisiksi. Kilpailu pitää huolen siitä. Ainoastaan joku puulämmitys voi tulla jollakin 0,01 %:lla talouksista selvästi edullisemmaksi, jos saa sen puun jotenkin sivutuotteena, tai ei laske palkkaa (ja usein vielä muitakin hankkimiskuluja) itselleen.

Tämä on varmasti totta. Sänkön hintaa ja veroja nostetaan jos kulutus tippuu tarpeeksi/liikaa. Sähköyhtiöiden ja valton on saatava omansa.

 

[Jump]

Koska pankki tietää ettei omatoimirakentajan kustannuslaskelmiin ole luottamista. Jos se yhdellä tuhannesta osuu edes tontille (mielellään vielä samalle tontille jolle se talo tulee), niin lopuilla budjetti on ylioptimistinen ja perustuu enemmän toiveisiin kuin totuuteen tai kokemukseen. Lisäksi ei pankkia niinkään kiinnosta rakentajan kustannuslaskelma kuin velanhoitokyky, itse hökkelin osalta tärkeintä on se että se panttina on sen rahan arvoinen mikä siihen on upotettu jos käy nin että pankki joutuu panttia lunastamaan.

Tämä on varmasti totta, koska omakotitalon rakentajia on moneen lähtöön. Meidän exel ja talotehtaan laskelma tosin tuntuvat menevän yllättävän hyvin yksiin. Kyllä pankkejä tuntuu velanhoitokyvyn lisäksi kiinnosta projektin talousarvio yllättän paljon.

 

[Pavosen Heska]

Perustussuunnittelu on ymmärtääkseni maaperätutkimuksen perusteella aika selvä ja siinä ei ole vaihtoehtoja. Pihasuunnittelu jää välistä.
.

No esimerkiksi tässä on melkoisia vaihtoehtoja samoihin olosuhteisiin joilla voi vaikuttaa aikatauluun, kustannuksiin ja toimivuuteen. Itse olisin rossipohjan kannalla johon päälle ontelobetonilaatta, foamia ja vesikiertoinenlämmitys. Toisaalta täytettypohja styroxilla ja sähkölämmityksellä voi olla parempikin. Omassa vaihtoehdossa valmista nopeasti ja lämmitys jättää vaihtoehtoja lämmönlähteelle ym.

Toisaalta voisi ajatella valettuja tolppia joiden päälle teräsrunkoa jne.

 

[Pavosen Heska]

Tämä on varmasti totta, koska omakotitalon rakentajia on moneen lähtöön. Meidän exel ja talotehtaan laskelma tosin tuntuvat menevän yllättävän hyvin yksiin. Kyllä pankkejä tuntuu velanhoitokyvyn lisäksi kiinnosta projektin talousarvio yllättän paljon.

Rakentamisen edetessä kun lainaa nostetaan valmiusasteen mukaan saattaa käydä niin että huomaa ettei se talotehtaan laskelma ja oma excel olleetkaan oikeassa vaikka olivat samanlaiset.

Mitä omaa taloprojektiani muistelen niin monella naapurilla budjetti meni pitkäksi useista eri syistä joita ei oltu muistettu budjetoida. Talotehdas useasti haluaa kaunistella liittymien, lupien ym. kuluja. Lisäksi pakettiin kuulumattomat työt on usein laskettu halvimman mukaan jne.

Joo, oma talo oli avaimetkäteen Älväri niin projektissa liikkuvia osia oli paljon vähemmän kuin pitkästä rakentajien budjeteissa.

 

[Jump]

Rakentamisen edetessä kun lainaa nostetaan valmiusasteen mukaan saattaa käydä niin että huomaa ettei se talotehtaan laskelma ja oma excel olleetkaan oikeassa vaikka olivat samanlaiset.

Kaikkihan on toki mahdollista, mutta mitä yksityiskohtaisemman budjetin tekee, sitä suurempi mahdollisuus on mielestäni pysyä budjetissa.

Mitä omaa taloprojektiani muistelen niin monella naapurilla budjetti meni pitkäksi useista eri syistä joita ei oltu muistettu budjetoida. Talotehdas useasti haluaa kaunistella liittymien, lupien ym. kuluja. Lisäksi pakettiin kuulumattomat työt on usein laskettu halvimman mukaan jne.

Joo, oma talo oli avaimetkäteen Älväri niin projektissa liikkuvia osia oli paljon vähemmän kuin pitkästä rakentajien budjeteissa.

Liittymien ja lupien hinnat olivat meillä niitä ensimmäisiä asioita, jotka naputeltiin exeliin. Nämä ovat kuitenkin aika pieniä suhteessa muihin kuluihin.

Talopaketteja myydään mitä suuremmassa määrin hinnalla. Näistä hinnoista puuttuu sitten aina pohjatyöt, pihatyöt jne. Lisäksi pakettien sähköjärjestelmä on mahdollisimman halpa, joka tarkoittaa että esim. pistorasioita on niukasti.

 

[pipo]

Liittymien ja lupien hinnat olivat meillä niitä ensimmäisiä asioita, jotka naputeltiin exeliin. Nämä ovat kuitenkin aika pieniä suhteessa muihin kuluihin.

Piti oikein ynnäillä omia liittymä- ja lupahintoja. Summaksi tuli reipas 23 k€, joka on toki pieni summa koko potissa, mutta mieluusti tuostakin keventäisi.

• Vuokratontin hankintakustannukset 2 k€
• Rakennuslupa 3 k€
• Vesiliittymä tontin rajalle 11 k€
• Sähköliittymä 1,5 k€
• Valokuitu 1,9 k€
• Jätehuolto 4 k€

 

[Jump]

Piti oikein ynnäillä omia liittymä- ja lupahintoja. Summaksi tuli reipas 23 k€, joka on toki pieni summa koko potissa, mutta mieluusti tuostakin keventäisi.

• Vuokratontin hankintakustannukset 2 k€
• Rakennuslupa 3 k€
• Vesiliittymä tontin rajalle 11 k€
• Sähköliittymä 1,5 k€
• Valokuitu 1,9 k€
• Jätehuolto 4 k€

Tuo vesiliittymä on kyllä järkyttävän kallis, koska meille sen saa 2500€ + putki ja kaivaminen, eli 3000€ riittänee. Sähköliittymästä maksaa meillä 5600€. Onko tuo jätehuollon hinta se mitä rakennusjätteiden pois vienti maksoi?

 

[Lucas]

No esimerkiksi tässä on melkoisia vaihtoehtoja samoihin olosuhteisiin joilla voi vaikuttaa aikatauluun, kustannuksiin ja toimivuuteen. Itse olisin rossipohjan kannalla johon päälle ontelobetonilaatta, foamia ja vesikiertoinenlämmitys. Toisaalta täytettypohja styroxilla ja sähkölämmityksellä voi olla parempikin. Omassa vaihtoehdossa valmista nopeasti ja lämmitys jättää vaihtoehtoja lämmönlähteelle ym.

Toisaalta voisi ajatella valettuja tolppia joiden päälle teräsrunkoa jne.

Rossipohja tahtoo olla riskirakenne.

Suunnitteluahan tässä vielä on, mutta... LVI- suunnittelussa tuskin voi hirveitä säästää, koska putket vedettäneen yleensä aina suorinta reittiä. Toki ilmanvaihtokoneen valinta on merkittävä asia. Sähkösuunnittelussa on ehkä enemmän mahdollisuuksia "säästää", mutta se taas tuntuu yleensä asumismukavuudessa. Perustussuunnittelu on ymmärtääkseni maaperätutkimuksen perusteella aika selvä ja siinä ei ole vaihtoehtoja. Pihasuunnittelu jää välistä.

Jos ilmastointiputket vetäää perusgrynderimallilla yläpohjan villoihin nin siinä ei kummoista suunnittelua tarvi niille.

Jos taas haluaa rakentaa laatua ja putket vetää höyrynsulun sisäpuolelle niin putkireittejä saa miettiä tovin jos toisenkin kun miettii tapoja mistä ne saa helpoiten kuljetettua niin että sisäkaton alaslaskut jäävät minimiin.

 

[Pavosen Heska]

Rossipohja tahtoo olla riskirakenne.

???

No toisaalta nää nyt on niitä juttuja paremmuudesta tai huonommuudesta sarjassa "Parhaat vinkit on tullut tuttavilta jotka rakentavat tai ovat saaneet talon juuri valmiiksi."

 

[Lucas]

???

No toisaalta nää nyt on niitä juttuja paremmuudesta tai huonommuudesta sarjassa "Parhaat vinkit on tullut tuttavilta jotka rakentavat tai ovat saaneet talon juuri valmiiksi."

VTT havaitsi Finndomon taloissa homeongelmia | Rakennuslehti

 

[Pavosen Heska]

VTT havaitsi Finndomon taloissa homeongelmia | Rakennuslehti

Jep, voihan tuonkin sössiä. Kunnon ilmanvaihdolla ei ongelmia olisi mutta joku insinööri päätti toisin. Riskirakenne tässä oli lähinnä insinööri
Omassa esimerkissä ehdottelin rossipohjaa joka perustuu betonisiin ontelolaattoihin vs. "perinteinen" täytetty pohja.

 

[pipo]

Tuo vesiliittymä on kyllä järkyttävän kallis, koska meille sen saa 2500€ + putki ja kaivaminen, eli 3000€ riittänee. Sähköliittymästä maksaa meillä 5600€. Onko tuo jätehuollon hinta se mitä rakennusjätteiden pois vienti maksoi?

Tampere rahoittaa ratikkaa tällaisilla lisämaksuilla. Vesiliittymämaksu menee rakennusoikeuden mukaan ja pykälää pienempi rakennusoikeus olisi säästänyt 3,5 k€. Tätä ei tosin mainosteta käytännössä missään. Rakennetuilla neliöillä ei ole merkitystä. Jätehuolto on roskaputkiliittymä, joka pelastaa varmasti maailman...

 

[Super Hessu]

VTT havaitsi Finndomon taloissa homeongelmia | Rakennuslehti

Finndomoa ei enää ole, meni konkursiin. Toimintaa jatkaa samalla paikalla nykyään Omatalo Oy

 

[Lucas]

Finndomoa ei enää ole, meni konkursiin. Toimintaa jatkaa samalla paikalla nykyään Omatalo Oy

Samat periaatteet pätevät siihen valmistajasta riippumatta.

http://www.tut.fi/cs/groups/public/@l102/@web/@p/documents/liit/mdbw/mdm0/~edisp/p034323.pdf

http://www.hometalkoot.fi/file/15829.pdf

Googlella löytyy lisää kun pistää hakuun rossipohja tai tuulettuva alapohja tai ryömintätilainen alapohja plus riskirakenne.

Riskittömin rakenne taitaa olla maanvarainen teräsbetonilaatta jonka alla on eristeenä EPS tai XPS ja niiden alla hiekat, kapillaarisorat ja mitä tarviikin.

 

[zepi]

Miksi noissa rossipohjissa on seinät / muuratut reunukset? Oma pappani rakensi aikoinaan rinteeseen rossipohjalle mökin ja rinteen alareunan puolella tolpat olivat melkein 2 metriä korkeat kuistin alla ja ylärinteen puolellakin talo oli ainakin parikymmentä senttiä ilmassa. Mitään seinärakennelmia ei ollut, vaan koko perustus oli täysin avoin.

Räystäät olivat vielä sen verran pitkät, että lumet eivät varmasti tukkineet edes ylärinteen puolelta tuuletusta.

Vaikea kuvitella paremmin tuulettuvaa alapohjaa kuin sellainen jossa ei ole seiniä ja tuuli puhaltaa suoraan läpi.

Rinteessä mitään vesilammikoitakaan ei talon alle todellakaan jäänyt.

 

[Lucas]

Miksi noissa rossipohjissa on seinät / muuratut reunukset? Oma pappani rakensi aikoinaan rinteeseen rossipohjalle mökin ja rinteen alareunan puolella tolpat olivat melkein 2 metriä korkeat kuistin alla ja ylärinteen puolellakin talo oli ainakin parikymmentä senttiä ilmassa. Mitään seinärakennelmia ei ollut, vaan koko perustus oli täysin avoin.

Eiköhän siinä kyse ole usein energiansäästöstä. Jos sen ryömintätilan ilmanvaihtoa rajaa talvisin, niin sehän pysyy lämpimämpänä kuin ulkoilma ja energiaa säästyy. Samalla taas kosteusriskit kasvavat.

Maanvarainen teräsbetonilaatta jonka alle tulee EPS tai vastaavat eristeet vie vähän energiaa hukkaan eikä kosteusriskejä juuri ole.

 

[Jump]

Tampere rahoittaa ratikkaa tällaisilla lisämaksuilla. Vesiliittymämaksu menee rakennusoikeuden mukaan ja pykälää pienempi rakennusoikeus olisi säästänyt 3,5 k€. Tätä ei tosin mainosteta käytännössä missään. Rakennetuilla neliöillä ei ole merkitystä. Jätehuolto on roskaputkiliittymä, joka pelastaa varmasti maailman...

Kyllä noissa tosiaan on vähän rahastuksen makua. Toivottavasti tuo roskajärjestelmä pelastaa maailman, koska muuten hinta on ihan tuulesta temmattu.

Riskittömin rakenne taitaa olla maanvarainen teräsbetonilaatta jonka alla on eristeenä EPS tai XPS ja niiden alla hiekat, kapillaarisorat ja mitä tarviikin.

Tämä on minusta ainoa järkevä vaihtoehto, vaikka Pavosen Heska :n mukaan vaihtoehtoja on pitkä lista.

 

[Jebaus]

Itse tässä viitisen vuotta noita lämmitysjärjestelmiä pyöritellyt, vertaillut ja suositellut asiakkaille ja täytyy sanoa että uuteen alle 200m2 ok-taloon en muuta harkitsisi kun vesikiertoinen lattialämmitys +lto ja lämmityksenä suora sähkö.

Perusteluina se että tuo lattialämmitys+lto on ehdottomasti mukavin lämmitystapa asumisen kannalta, suora sähkö ehdottomasti edullisin perustamiskuluiltaan (1-2ke) ja koska rakentamismääräykset ovat jo niin energiatehokkaita, ei uuden talon lämmitys juuri energiaa vie.

Sitten kun on se vuosi-pari asuttu ja todelliset lämmityskulut on tiedossa, on tuo suora sähkö todella helppo vaihtaa maalämpöön, vilppiin, laittaa pilp/ilp sinne kaveriksi tai mikä sitten onkaan se fiksuin vaihtoehto mutu/€ suhteessa. Kaiken lisäksi tästä muutoksesta saa sitten kotitalousvähennyksen toisin kuin rakennusaikana.

Huomioi vain että jakotukit, venttiilit, lto jäähdytys/lämmityskenno ja lvv on mallia joihin saa suoraan ulkoisen lähteen/sen säädöt sopimaan kiinni.

 

[Lucas]

Itse tässä viitisen vuotta noita lämmitysjärjestelmiä pyöritellyt, vertaillut ja suositellut asiakkaille ja täytyy sanoa että uuteen alle 200m2 ok-taloon en muuta harkitsisi kun vesikiertoinen lattialämmitys +lto ja lämmityksenä suora sähkö.

Perusteluina se että tuo lattialämmitys+lto on ehdottomasti mukavin lämmitystapa asumisen kannalta, suora sähkö ehdottomasti edullisin perustamiskuluiltaan (1-2ke) ja koska rakentamismääräykset ovat jo niin energiatehokkaita, ei uuden talon lämmitys juuri energiaa vie.

Sitten kun on se vuosi-pari asuttu ja todelliset lämmityskulut on tiedossa, on tuo suora sähkö todella helppo vaihtaa maalämpöön, vilppiin, laittaa pilp/ilp sinne kaveriksi tai mikä sitten onkaan se fiksuin vaihtoehto mutu/€ suhteessa. Kaiken lisäksi tästä muutoksesta saa sitten kotitalousvähennyksen toisin kuin rakennusaikana.

200 neliön lämpimät tilat vievät nykyaikaisessa uudessa omakotitalossa Jyväskylän ilmastovyöhykkeellä suuruusluokkaa 15.000 kWh lämmitykseen. Lisäksi lämpimään käyttöveteen menee luokkaa 1200 kWh per henkilö keskimäärin. Eli yhteensä luokkaa 20.000 kWh.

Sähkölämmityksellä tuon lämmittäminen maksaa noin 2000 euroa vuodessa jos sähkö maksaa kaikkien siirtomaksuineen ja veroineen 10 senttiä per kWh.

Maalämmöllä nykyaikaisessa lattialämmitystalossa tuon energiamäärän voi tuottaa COP4 kertoimella eli sähköä kuluu silloin neljäsosan verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. Eli sähkölasku tippuu 2000 euron vuosilaskusta 500 euroon. Eli säästöä 1500 euroa vuodessa. Siinä ei kovin montaa vuotta mene että 10.000 euron lisähinta maalämpökoneesta ja lämpökaivosta on maksettu takaisin. Jos tilaa on tontilla niin muutaman tonnin halvemmalla saa vielä vedettyä maapiirin lämmön keräämiseen jolloin lämpökaivoa kallioon ei tarvita.

 

[Jebaus]

Juurikin näin teoriassa, siksi sanoinkin tuon rajaksi minkä alle voi nopeasti laskea että esim toi 10t maalämpö ei rahallisesti kannata. Se sanottakoon vielä että en tuota maantieteellistä sijaintia huomioinut kun itse Etelä-Suomessa oleilen joten tottakai Lapissa tuo brakepoint tulee aiemmin kuin Helsingissä.

 

[Lucas]

Juurikin näin teoriassa, siksi sanoinkin tuon rajaksi minkä alle voi nopeasti laskea että esim toi 10t maalämpö ei rahallisesti kannata. Se sanottakoon vielä että en tuota maantieteellistä sijaintia huomioinut kun itse Etelä-Suomessa oleilen joten tottakai Lapissa tuo brakepoint tulee aiemmin kuin Helsingissä.

Kyllähän se maalämpö tuolla hintaerolla kannattaa. 10 kiloeuroa kalliimpi hinta, mutta 1500 euroa vuodessa pienemmät laskut.

Yleensä investointi on kannattava jos takaisinmaksuaika on alle 20 vuotta.

 

[PCB]

On toki selvää ettei sähkö tai LVI-töistä voi saada tarkkoja tarjouksia ilman suunnitelmia. Tässä yhteydessä ihmettelen lähinnä sitä, miksi yritykset eivät näytä olevan kiinnostuneita tekemään tarjousta sähkö- tai LVI-suunnittelusta? Käsittääkseni sen pitäisi onnistua pohjakuvalla ja tietyillä lisätiedoilla. Vai olenko väärässä?

Suunnitteluahan tässä vielä on, mutta... LVI- suunnittelussa tuskin voi hirveitä säästää, koska putket vedettäneen yleensä aina suorinta reittiä. Toki ilmanvaihtokoneen valinta on merkittävä asia. Sähkösuunnittelussa on ehkä enemmän mahdollisuuksia "säästää", mutta se taas tuntuu yleensä asumismukavuudessa. Perustussuunnittelu on ymmärtääkseni maaperätutkimuksen perusteella aika selvä ja siinä ei ole vaihtoehtoja. Pihasuunnittelu jää välistä.

Minulla oli se käsitys, että teillä oli vielä tallin kuvat piirtämättä. Kyllä se pohjakuvallakin voi onnistua, mutta toki ne leikkaukset ja julkkaritkin on syytä olla mukana.

Suunnittelulla säästämisellä tarkoitin ihan niitä rakennuslupakuvia. Sehän menee niin, että kun ne on tehty, niin periaatteessa kaikki rakennuksen ja rakennuspaikan keskeiset ominaisuudet on määritely. Muoto, mitat, rakenteet, energiatehokkuus, tekniset järjestelmät, piha jne. Miksi pihasuunnittelu jää välistä, kannattaa nyt ainakin karkea ajatus miettiä, vaikka tekisikin tarkemmat suunnitelmat myöhemmin, suunniteltavahan se on kuitenkin jos ei jää luonnontilaan.

En jaksa uskoa että tuttavat kertoisit tahallaan vääristeltyjä tarinoita. Vai meinaatko että kaverin kertomus siitä että "rakentaminen pitkästä tavarasta on töiden ohella kohtuuton urakka" on puuta heinää, mutta vastaavan mestarin suusta täyttä totta?

Meinaan, että et tiedä onko ne hyviä neuvoja, koska et ole ammattilainen.

Tämä on varmasti totta. Sänkön hintaa ja veroja nostetaan jos kulutus tippuu tarpeeksi/liikaa. Sähköyhtiöiden ja valton on saatava omansa.

Sama koskee kaikkia muitakin lämmitysmuotoja.

 

[Pavosen Heska]

Kyllä noissa tosiaan on vähän rahastuksen makua. Toivottavasti tuo roskajärjestelmä pelastaa maailman, koska muuten hinta on ihan tuulesta temmattu.



Tämä on minusta ainoa järkevä vaihtoehto, vaikka Pavosen Heska :n mukaan vaihtoehtoja on pitkä lista.

Nooh, naapuriin rakennettiin rossipohja ontelolaatoilla ja mun mielestä toi on paras.
Radon tuuletus hoituu (jos sellaista tarvetta), viemärien asennus ja varsinkin remppaaminen on mukavampaa kuin täytetyssä sokkelissa.
Onhan se perinteinen todella ok ja toimiva useimmiten mutta kunhan heittelin vaihtoehtoja.

 

[Jump]

Minulla oli se käsitys, että teillä oli vielä tallin kuvat piirtämättä. Kyllä se pohjakuvallakin voi onnistua, mutta toki ne leikkaukset ja julkkaritkin on syytä olla mukana.

Tallin pohjakuva on kutakuinkin selvä, mutta tallin sähköt tai LVI-työt eivät ole vielä mukana tarjouskyselyissä. Tallin osalta odotamme vielä yhtä tarjousta teräsrunkoisesta hallista.

Sähkösuunnittelusta talon osalta sain tänään ensimmäisen tarjouksen ja samalla budjettihinnan sähkötöistä. LVI-suunnittelusta odottelemme vielä tarjousta ja oletan että samalla itse LVI-töistä pitäisi saada aika tarkka hinta, koska pohjasta näkee minne viemäreitä ja käyttövesiputkia on vedettävä. Sama koskee myös ilmanvaihtoputkia. Vai olenko ihan väärässä?

Suunnittelulla säästämisellä tarkoitin ihan niitä rakennuslupakuvia. Sehän menee niin, että kun ne on tehty, niin periaatteessa kaikki rakennuksen ja rakennuspaikan keskeiset ominaisuudet on määritely. Muoto, mitat, rakenteet, energiatehokkuus, tekniset järjestelmät, piha jne. Miksi pihasuunnittelu jää välistä, kannattaa nyt ainakin karkea ajatus miettiä, vaikka tekisikin tarkemmat suunnitelmat myöhemmin, suunniteltavahan se on kuitenkin jos ei jää luonnontilaan.

Talon julkisivukuvat yms. rakennuslupa kuvat tulevat valitulta talotoimittajalta ja talon ulkoasua on hiottu jo jonkin verran. Asemapiirustus vaatii pienen päivityksen, mutta se on tehty jo poikkeuslupaa varten aiemmin. Sinällään noille suunnitelmilla (esim. asemapiirustuksella) ei ole niin väliä kun talo tulee kaava-alueen ulkopuolelle. Lähinnä merkitsevää on etäisyys rannasta ja naapurista.

Ja edelleen kun talo ei tule kaava-alueelle voi pihan rakentaa haluamakseen ilman piha- ja vihersuunnittelijaa. Karkea ajatus pihasta toki on, mutta ihan koko 1,1ha emme ole vielä suunnitelmaa tehneet

Meinaan, että et tiedä onko ne hyviä neuvoja, koska et ole ammattilainen.

Tästä tulee taas sama väittely kuin aikaisemmin, eli ammattirakentaja vs. tavan tallaaja. Tilanne on edelleenkin sama kuin silloin eli tavan tallaaja voi olla ihan riittävästi perillä rakentamisesta, jotta hän osaa sanoa onko joku neuvo hyvä vai huono. Ammattilaista ei siis tarvita ihan joka hommaan, mutta joihinkin kylläkin.

 

[Tonnin Seteli]

Maalämmöllä nykyaikaisessa lattialämmitystalossa tuon energiamäärän voi tuottaa COP4 kertoimella eli sähköä kuluu silloin neljäsosan verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. Eli sähkölasku tippuu 2000 euron vuosilaskusta 500 euroon. Eli säästöä 1500 euroa vuodessa. Siinä ei kovin montaa vuotta mene että 10.000 euron lisähinta maalämpökoneesta ja lämpökaivosta on maksettu takaisin. Jos tilaa on tontilla niin muutaman tonnin halvemmalla saa vielä vedettyä maapiirin lämmön keräämiseen jolloin lämpökaivoa kallioon ei tarvita.

Toisaalta kokonaisinvestoinnin kuoletusta arvioitaessa maapiirin käytön pitää vaikuttaa arvioon, kun verrataan lämpökaivoon. Maapiirin todennäköinen elinikä on käsittääkseni lyhyempi eli korjausinvestoinnin todennäköisyys elinkaaren jatkuessa nousee. Olosuhteiden salliessa suosisin toki maapiiriä, koska kaivoissakin on riskinsä ja maapiirin tekeminen vaikka uudelleen on itsessään edullisempaa kuin kaivon uusiminen. Toisaalta pelkän keräysputken uusiminen kaivoon on onnistuessaan läpihuutojuttu verrattuna maapiiriin, joka korjataan tällöin samoin kuin rakennettiin.

Oma muuttujansa on se, miten maapiiri on jaettu, eli voidaanko se uusia osittain; moneen lenkkiin jaettu piirikin voi olla niin tiuhaan ladottu ja/tai huonosti dokumentoitu, että käytännössä koko paska menee tarpeen vaatiessa uusiksi, tai yhden lenkin korvaaminen on tehtävä puhtaalle maalle. Toisaalta onko kaivoja enemmän kuin yksi, eli pitääkö paskan osuessa tuulettimeen uusia 1/1 vai 1/3 kaivoa.

Vaikka uusien määräysten mukainen talo on oletuksena hyvin energiatehokas, niin eihän nyt isommassa talossa yhdellä kaivolla tai yksinkertaisimmalla mahdollisella maapiirillä oletuksena pärjätä. Lämmintä käyttövettä saattaa kulua jopa entistä enemmän jne. Mistään tosiasiallisista passiivitaloista on turha puhua näin kylmässä ilmastossa.

Kyllähän se maalämpö tuolla hintaerolla kannattaa. 10 kiloeuroa kalliimpi hinta, mutta 1500 euroa vuodessa pienemmät laskut.

Yleensä investointi on kannattava jos takaisinmaksuaika on alle 20 vuotta.

Kyllähän se tuolla laskelmalla kannattaa. Eroa voidaan kuitenkin pitää pienehkönä, ja kun otetaan huomioon ettei täysimittainen elinkaarilaskelma välttämättä päde, eli talo saattaa mennä lusikoiden jaon takia myyntiin paljon ennen investoinnin kuoleentumista, ero on sitäkin pienempi. Saako talosta tällöin myytäessä paremman varustelun takia jäljellä olevan kuoleentumattoman hinnan verran enemmän?

Toki itse valitsisin todennäköisesti useimmissa tilanteissa maalämmön, jos tilanne olisi se, että edes harkitsisin pelkkää sähkölämmitysjärjestelmää isohkoon taloon. Ihan vain siksi, että se saattaa olla parempi vaihtoehto. Ellei sitten budjetin kanssa olla niin rajoilla, että pitää säästää perustamiskustannuksesta käyttökulun kustannuksella, mikä taas ei ole rahoituspuolen kannalta terve tilanne.

Sama koskee kaikkia muitakin lämmitysmuotoja.

Sähkön kohdalla maalämpö saa etua, mikäli juuri sähkön hintaa nostetaan. Sehän on vain tehostettu sähkölämmitystapa, jonka perustamiskustannus on korkeampi. Tämä on yksi potentiaalinen etu investoinnin kannattavuutta ja varmuutta arvioitaessa.

 

[Lucas]

Toisaalta kokonaisinvestoinnin kuoletusta arvioitaessa maapiirin käytön pitää vaikuttaa arvioon, kun verrataan lämpökaivoon. Maapiirin todennäköinen elinikä on käsittääkseni lyhyempi eli korjausinvestoinnin todennäköisyys elinkaaren jatkuessa nousee. Olosuhteiden salliessa suosisin toki maapiiriä, koska kaivoissakin on riskinsä ja maapiirin tekeminen vaikka uudelleen on itsessään edullisempaa kuin kaivon uusiminen. Toisaalta pelkän keräysputken uusiminen kaivoon on onnistuessaan läpihuutojuttu verrattuna maapiiriin, joka korjataan tällöin samoin kuin rakennettiin.

Oma muuttujansa on se, miten maapiiri on jaettu, eli voidaanko se uusia osittain; moneen lenkkiin jaettu piirikin voi olla niin tiuhaan ladottu ja/tai huonosti dokumentoitu, että käytännössä koko paska menee tarpeen vaatiessa uusiksi, tai yhden lenkin korvaaminen on tehtävä puhtaalle maalle. Toisaalta onko kaivoja enemmän kuin yksi, eli pitääkö paskan osuessa tuulettimeen uusia 1/1 vai 1/3 kaivoa.

Vaikka uusien määräysten mukainen talo on oletuksena hyvin energiatehokas, niin eihän nyt isommassa talossa yhdellä kaivolla tai yksinkertaisimmalla mahdollisella maapiirillä oletuksena pärjätä. Lämmintä käyttövettä saattaa kulua jopa entistä enemmän jne. Mistään tosiasiallisista passiivitaloista on turha puhua näin kylmässä ilmastossa.

Kyllä se nykyaikainen tämän hetkiset määräykset täyttävä 200 neliömetrin talo yhdellä lämpökaivolla pärjää. Luokkaa 160 metriä sen tarvittavan kaivon tehollinen syvyys.

Se kallioon porattu lämpökaivo kestää sen luokkaa 100+ vuotta.

Toinen vaihtoehto on kaivaa maahan luokkaa 500 metriä maakeruupiiriä. Käytetty putki on yleensä sellaista siniraitaista paksua vesijohtoputkea. Kyllä senkin pitäisi se 50+ vuotta siellä maassa kestää.

Maalämpövehkeistä uusittavaksi tulee lähinnä talon elinkaaren aikana se maalämpöpumppu. Kustantaa luokkaa 4000-5000 euroa. Tosin sekin kestänee sen 20-30 vuotta jona aikana tarvii kenties kompressori uusia siitä maalampöpumpusta.

Itselläni ei ole maalämpöä "kiitos" vain kaupungin kaukolämpöön liittymisen pakon joka muutama vuosi sitten oli vielä voimissaan. Jos taloa olisin nyt rakentamassa niin ehdottomasti se olisi se maalämpö jonka haluaisin lämmitystavaksi.

Suomessa ei käsittääkseni ole yhtään ainoaa passiivitalo omakotitaloa olemassa joka täyttäisi sen saksalaisen alkuperäisen passiivitalonormin ja joka toimisi täysin ilman lämmitystä. Vaatisi käsittääkseni yli metrin paksuiset eristeet seiniin, ikkunoiden U-arvot luokkaan 0,3 ja LTO koneen vuosihyötysuhteeksi lähes sata prosenttia jotta talo pysyisi Suomessa lämpimänä passiivisesti myös sellaisessa -30 - -40 Celsiuksen pakkasjaksona.

 

[Jebaus]

Laskennallisia asioitahan nuo on, ja kyllä omastakin mielestä maalämpö on se "fiksuin" lämmitysjärjestelmä tällä hetkellä. Sen kannattajat vaan monesti menevät periaate edellä eivätkä millään usko että ei se nyt ihan aina mene niinkuin he ovat sen laskeneet tai myyntimies sen suositellut

Itsellä kotona led-valaistus, ei sähkösaunaa, kaikki kodinkoneet alle 3v vanhoja ja silti käyttösähköä kuluu 550kwh/kk joka täytyy tietysti huomioida myös lämmityksessä. Tiedän parikin uutta ok-taloa jossa toisessa vuosikulutus 14tkwh/135m2 (suora sähkö, 2hlö) ja 15tkwh/150m2 (pilp, 3hlö) joten ei näihin kannata edes maalämpöä harkita.

Tuossa Lucaksen esimerkissäkin sen 10t maalämmön sijaan kannattaisi verrata pilpin/vilpin hankintaa tai rahan käyttöä parempaan eristykseen. Ja ei ne maalämpöpumput tosiaan mitään ikuisia laitteita ole kuten ei mikään tekninen laite.

Pääasia että osaa olla kriittinen ja valmistajien hyötysuhteiden ja lupausten sijaan käy sitten vaikka siltä kaverilta kysymässä asiasta joka sen talon 3v sitten rakensi. Pelkkien neliöiden lisäksi talon malli vaikuttaa myös todella paljon lämmityskuluihin. Siinä 200m2 yksikerroksisessa L-mallisessa talossa jossa korkea oh saattaa lämmitys kulut olla 50% enemmän kun laatikkomallisessa kaksikerroksisessa talossa jossa neliöitä tuo sama 200. Lisäksi puolilämmin autotalli, lämpimästä puhumattakaan jonne se auto ajetaan päivittäin nostaa kuluja vielä entisestään joten maalämmön hyöty senkus kasvaa.

Talon mallista ja sijainnista riippuu myös paljon jäähdytyksen tarve kesällä ja maalämmöllähän sitä edullista jäähdytysenegiaakin on saatavilla toisin kuin suoralla sähköllä. Tosin nykyajan lto:t osaa aika hyvin asunnon sisälämmön pitää siellä +22c ilmanvaihtoa säätelemällä kun ei missään Afrikassa asuta

 

[Pow_82]

Suoran sähkölämmityksen etuhan on se, että sen saa pois päältä heti kun sitä ei enää tarvita. Pattereilla tai kaapelilla tehdyn lattialämmityksen saa myös päälle/pois päältä huoneittain. Maalampöpumppua pitää käyttää myös kesällä, koska sillä tehdään kuuma käyttövesi. Sähköä kuluu tällöin paljon enemmän kuin pelkällä sähkövastuksella lämmitettäessä, kompurat ja pumput pyörivät. Jos asentaa kunnollisen takan ja jonkun ilmalämpöpumpun, ihan tavallisen tai vaikka poistoilmapumpun, niin etelä-suomessa ei tavallisen kokoiseen taloon ole mitään järkeä investoida maalaämpöpumppuun. Tietysti jos kaikki lämmityspuut pitää ostaa tai itseltä löytyy kaivinkoneet, joilla putket kaivetaan, tjsp, niin tilanne voi muuttuakin.

 

[Jebaus]

Tälläistä faktaa... En kyllä muistakkaan sellaista uudiskohdetta jossa nuo ll-piirit ja niiden säätö ei olisi huonekohtaista. Ja kyllä niistä loppuu se kierto käytännössä ihan yhtälailla kun sähkövastuksista lämmitys vaikka nyt ei sekuntin viiveestä puhutakkaan. Ja kyllä meillä ainakin 2xkph, 1xwc lattia lämpiää myös kesällä, ja oh+k+tkh laattalattia taisi heinäkuun olla pois lämmityksestä mutta 11kk siellä on se 22c lämmintä.

Toisekseen kyllä se MLP tuottaa huomattavasti paremmalla hyötysuhteella sitä käyttövettä kuin se sähkövastus.

 

[BaTTman]

Toivottavasti tästä ei tule MLP vs muut väittelyä....

Ja eikös tähän taloon ollut tulossa se hakekattila?

Minusta tuossa ylempänä oli todella hyvä neuvo, jota en itse edes tullut ajatelleeksi. Eli ottaa ensin sen suoransähkölämmityksen. Ja jos parin vuoden päästä tuntuu pahalta maksaa sähkölaskuja, niin ottaa sitten kotitalousvähennyksillä sen MLP.

Nykyistä tilannetta en noista pumpuista tiedä, mutta itseäni kauhistuttaa se järkyttävä starttivirta minkä ne ottaa. Varsinkin jos asuu vähän sivummassa. Toivottavasti näiden ohjaus on saatu parin vuoden aikana järkevämmäksi.

 

[Jebaus]

Vesikierron eduksi täytyy muuten ehdottomasti sanoa vielä tasainen lämpö vs. Sähkövastukset. Syksyllä etenkin kun lämmityskausi ei ole vielä päällänsä, on sähkökaapeleissa se ongelma että lattian lämpö heittelee 1-2c riippuen mittauskohdasta ja kyllä tuon jalalla laattalattiassa huomaa. Vesikierrossa se pumppu pyörittää siellä samaa vettä vaikka ei lämmitys olisi päälläkään ja täten tasaa lämpöä koko huoneen alalla.

 

[kjns]

Nykyistä tilannetta en noista pumpuista tiedä, mutta itseäni kauhistuttaa se järkyttävä starttivirta minkä ne ottaa. Varsinkin jos asuu vähän sivummassa. Toivottavasti näiden ohjaus on saatu parin vuoden aikana järkevämmäksi.

Onhan noita pehmokäynnistimiä ja taajuusmuuttajia mitä sinne voi asentaa.
Mielenkiintoinen dokkari asiasta kiinnostuneille: https://www.ksoy.fi/content/download/2066/27598/file/Kahden+maalämpöpumpun+tuottama+välkyntä.pdf
Etenkin viimeinen sivu liittyy suoraan miettimiseesi, eli kyllä sen voi jo järkeväksikin rakentaa. Tosin tuollaiset taajuusmuuttajat varmaan taas maksaa X määrän rahaa, mutta jos sillä välttyy ottamasta 50A liittymän muutoin riittävän 25A sijasta niin säästyy siinä toki vuositasolla rahaa esim. Carunan (ei Espoo) alueella 550 euroa pelkissä kuukausimaksuissa (22,60€/kk vs 68,60 €/kk)

Lyhyesti: Esimerkin mittauksissa käynnistysvirta ilman virranrajoitusta 67 A, pehmolla 52 A ja tajuusmuuttajalla <11 A.

Kaavio: Kymenlaakson sähkö, Kahden+maalämpöpumpun+tuottama+välkyntä.pdf

 

[Teräsmiäs]

Onko täällä ketään rakentanut Turun suunnalle? Erityisesti kiinnostaisi kuulla LVIS -kokemuksista sekä maankaivuusta.

 

[Jump]

Menee vähän ohi aiheen, mutta laitetaan silti tähän ketjuun kun aihe sivuaa rakentamista ja talon kustannusarviota yms.

Pankkien kilpailutus on siis käynnissä ja pankkien välillä on varsin mielenkiintoisia eroja siinä millaisen kustannusarvion he taloprojektista haluavat/ hyväksyvät. S-pankki vaati talotoimittajan tekemän laskelman kokonaiskustannuksista, Handelsbankenille riitti talon julkisivu ja pohjakuvat, POP halusi meidän itse tekemän laskelman, joka ei taas kelvannut missään nimessä S-pankille ja OP teki alustavan tarjouksen ilman koko laskelmaa tai piirustuksia ja marginaali oli 0,6%, joka on nähdäkseni ihan kohtuullinen.

S-pankin suhtautuminen oli kaikista nihkeintä, mutta muut pankit olivat huomattavasti "kiinnostuneempia". Mielenkiintoista on miten eri tavalla pankit suhtautuvat itse tehtyihin laskelmiin tai kuinka sokeasti talotehtaan laskelmiin luotetaan. S-pankki taisi jopa kysellä vastaavan mestarin laskelmaa/mielipidettä taloyhtiön laskelmaan, mutta kerroimme että sitä on hankala saada kun ei ole koko mestaria palkattuna vielä.

Missähän järjestyksessä tällaista projektia pitäisi viedä eteenpäin, jotta kaikki olisivat tyytyväisiä? Rahoitusta ei voi kilpailuttaa ilman kokonaiskustannusarviota. Kokonaiskustannusarvio edellyttää kuitenkin että talon pohja on suunnilleen selvillä. Vastaavaa mestaria tai ketään muutakaan ei kuitenkaan mielestäni ole järkevää palkata ennen kuin projekti varmasti toteutuu/käynnistyy. Joku taas väitti aiemmin, että vastaavan palkkaus on tehtävä ennen kuin ensimmäistäkään pohjaluonnosta on tehty... Toisaalta jos pankki ei annakaan lainaa, niin homma kuivuu kokonaan. Mielenkiintoisia tilanteita.

Toistaiseksi emme ole palkanneet ketään, vaikka joku pankki selkeästi oletti että meillä on jo vastaava mestari. Palataan tähän asiaan sitten kun homma etenee oikeasti.

Molemmat finaaliin valitut talotoimittajat olivat laittaneet tänään postia ja kyselleet projektin etenemisestä. Laitoin toiselle tallin pohjakuvan tarjouksen tekoa varten.

 

[outonaapuri]

Niinnoniin, taloa en ole rakentanut enkä rakenna, mutta muutaman olen ostanut ja remonttiakin vääntänyt ja joka kerta olen kävellyt pankkiin, tuumannut mitä noin osapuilleen olisi tarkoitus tehdä (ostaa paikka n. X eurolla, remonttia ehkä n. X eurolla) tietämättä tarkkaa paikkaa tai kohdetta. Joskus kyselin samalla, että jos innostuisinkin rakentamaan. Niin pankki kyllä kertoi mulle suoraan minkälaista rahasummaa ja millä ehdoilla heiltä voin saada, tuumasivat vain että tee päätökset ja suunnitelmat sen mukaan että tuolla saat valmista. Ei niitä kiinnostanut remontoinko vai teenkö alusta asti, toki sitten käytännössä asiat olisivat voineet mennä erilailla jos olisin rakentamisewn päätynyt.

Pointtina lähinnä, että kyllä mulle kerrottiin jo etukäteen paljonko olisin lainaa saanut talon rakentamista varten, toki suunnitelmia, kuvia yms. olisi varmaan tarvinnut sinne tuottaa ennenkuin rahaa käyttöön asti olisi tullut.

Itse olisin lähtenyt sillä budjetilla sitten raakasti suunnittelemaan ja tarpeen vaatiessa käyttänyt "omaa rahaa" jos olisin suunnitteluapua arkkitehdin/suunnittelijan/vastaavan mestarin muodossa tarvinnut.

 

[BaTTman]

Samanlainen tilanne on meillä.

Aluksi homma meni ok, kun saatiin toimittajalta pohjakuva. Sillä saatiin mestarilta jo alustava asemakaavakuva. Mutta päätimme sitten vaihtaa toimittajaa, joka ei toimita pohjakuvaa ennen kuin on rahoituspäätös tehty. Ja mestari haluaa pohjakuvan, että voi tehdä asemakaavakuvan.

Rahoitusta haetaan OP:lta, joka taas haluaa "tarkan" budjetin. Nordean kanssa neuvotellaan vasta huomenna, mutta sinne riittää tällä hetkellä arvio menoista.

Harmitti kyllä hylätä tuo toimittaja, jolta saatiin ne kuvatkin jo. Oli osaava kauppias, mutta hinta oli kyllä täysin yli ammuttu.

 

[Temezy]

Meille Nordeasta sanottiin, että haluavat sellaisen "suurinpiirtein" kustannusarvion, ei tuntunut mitenkään pilkuntarkkaa olevan. Oma projekti pyörähtää kanssa käyntiin. Kaupungilta saatiin mieluinen vuokratontti ja rakentaminen aloitellaan keväällä. Pohja mietitty omalta osalta aikalailla valmiiksi(asuinneliöitä tulee n. 150 m2). Pitkästä tavarasta tehdään, koska tuttu, ammattitaitoinen rakentaja valmiina. Suhteita löytyy kohtalaisen hyvin suunnittelijaa ja tavaranhankintaa myöten(suurin osa hankinnoista kilpailutetaan silti, tietenkin), joten tästä syystä päätös oli aika helppo vs talopaketti. Itsellä ei ole aikaa, saatika osaamista olla rakennusvaiheessa apuna, kun pitää töissäkin käydä, mutta tarjouspyyntöjä ja materiaalivalintoja hoidetaan tietysti.

Onko täällä porukka tilaillut ulkomailta jotain tarvikkeita? mitään isompaa nyt en suomen ulkopuolelta lähtis tilaamaan, mutta esim. hanoja, valoja yms. pienempää kuulopuheiden mukaan voi saada todella paljon halvemmalla. Onko suositella jotain hyväksi havaittuja kauppoja, jossa toimitus nopeaa ja homma toimii kaikinpuolin hyvin?