Valmistalopaketit

[antti-x]

En näksi että se että tuulettuvan alapohjan tilalla on tuulettuva kellari olisi erityinen ongelma muuten kun siinä että kukaan ei pistä nimeään paperiin kun ei tiedä toimiiko se. Ja jos kellariin päätyy niin ehkä turha miettiä talopaketteja kun niissä sitten rajaavat alakerran suunnittelun ja perustussuunnittelun kokonaan pois joten käteen jää aika vähän hyötyä siitä että talopakettitoimittaja ottaa 30% katteen materiaaleista.

Saunan lasiseinästä mainittakoon että mikäli saa tehtyä suorakaiteen muotoisen märkätilan joka on jaettu laiseinällä suihkutilaan ja saunaan, niin se on about halvin tapa ja lasiseinä on halvempi kuin normaali seinä siinä kohtaa.

 

[Sledge]

Korjataas siis vielä sen verran, että kellarina tarkoitan siis puolilämmintä tilaa, joko pattereilla tai lattialämmityksellä.

Myönnetään , että tässä mennään aika kauas valmistalopaketista. Ja ilmeisesti täytyy suhtautua hyvin kriittisesti tuohon 300k€ budjettiin. Kallista on kyllä rakentaminen ei voi muuta sanoa

 

[Pete88]

Yhdyn muiden näkemykseen, ettei minkään vanhan kellarin päälle kannata alkaa rakentaa, jos edes se on mahdollista, vaan mieluummin suoraan uudet pohjat. Se toki aiheuttaa purkukustannuksia, jotka itse tehtynäkään eivät ilmaisia ole.

Sanotaanko näin, että siinä vaiheessa kun maatyöt, täytöt ja perustus on tehty (eli seuraavaksi talo alkaa nousta), niin ajan kanssa ja hyvin huolellisella suunnittelulla on mahdollista päästä aika hyvin kartalle mitä mikäkin maksaa. Esim. rakennekuvista osaava kaveri pystyy hyvin laskemaan menekkejä ja omat valinnat varustelutasoista yms. pystyy kyllä laskemaan. Lisäksi pyytää vain kaikista hommista tarjoukset (esim. keittiö), niin isossa kuvassa pääsee kyllä lähelle totuutta tai ainakaan sen hinnan ei pitäisi isosti heittää.

Pohjatyöt on aina vähän arvoitus, mutta jos perustamisolosuhteet on hyvät, niin ei niihin mahdottomia mene. On tietysti aina hyvä varautua ikävään ja yllättyä positiivisesti, niin ei koko homma ala sillä, että kaikki joustovara ja kenties vähän ylikin on poltettu jo perustuksia tehdessä.

Jos rakentaa paljon itse ns. iltapuhteena, eli käy päivätöissä, niin melkein sanoisin, että pari vuotta saa varata rakennusaikaa. Enemmänkin jos on perhettä, jolle pitää joskus pyhittää aikaa.

300te on vähän tiukka. Jos kuvitellaan, ettei perustuksissa tule yllätyksiä, tekee maltillisen kokoisen suorakaiteen muotoisen talon yhdessä tasossa ilman merkittäviä krumeluureja, niin homma voi olla tehtävissä tuolla budjetilla. Mutta varautuisin ainakin 350te menoerää, niin on vähän joustoa.

Joustamisen käsite on kuitenkin monella rakentajalla välillä hukassa. Jos haluaa, että homma pysyy ns. budjetissa, niin koko ajan pitäisi pysyä kartalla mitä mikäkin on maksanut ja miten se peilaantuu budjettiin. Jos budjetti on ylitetty jossain, pitäisi saman verran säästöä saada muualla jottei kokonaisuus ala karata käsistä. Muuten joutuu hyväksymään sen, että se syö tuota joustovaraa, joka on pois jostain muualta. Tämän konseptin kun pitää mielessä, niin homma pysyy paremmin hanskassa.

Mutta suunnittele, suunnittele, suunnittele! Ei voi korostaa liikaa kuinka ne tärkeimmät ja budjettiakin koskevat tärkeimmät päätökset ja ratkaisut tehdään siellä suunnittelupöydässä, eikä työmaalla. Työmaalla ei helposti enää lähdetä asioita muuttamaan, tai se helposti maksaa reilusti lisää.

 

[irspa]

Olenkohan ymmärtänyt väärin mutta eihän @Sledge tarkoitus ollut olemassa olevan kellarin päälle rakentaa. Tontilla on kellarillinen talo, joka puretaan. Purun jälkeen tontilla on vanhan talon kellarin syvyinen monttu.

Vaihtoehdot oli tehdä pohjat monttuun ja uuteen taloon uusi kellari tai täyttää monttu ja rakentaa talo ilman kellaria.

Myös oman työn osuudessa ihan eri säästö mahdollisuudet, jos löytyy kalusto ja työkalut sekä taito näiden käyttöö. Mainittuna oli traktorikaivuri, jota ei taida ihan jokaiselta kuomukärry ja vähän akku/sähkötyökaluja rakentajalta löytyä.

 

[Sledge]

Olenkohan ymmärtänyt väärin mutta eihän @Sledge tarkoitus ollut olemassa olevan kellarin päälle rakentaa. Tontilla on kellarillinen talo, joka puretaan. Purun jälkeen tontilla on vanhan talon kellarin syvyinen monttu.

Vaihtoehdot oli tehdä pohjat monttuun ja uuteen taloon uusi kellari tai täyttää monttu ja rakentaa talo ilman kellaria.

Myös oman työn osuudessa ihan eri säästö mahdollisuudet, jos löytyy kalusto ja työkalut sekä taito näiden käyttöö. Mainittuna oli traktorikaivuri, jota ei taida ihan jokaiselta kuomukärry ja vähän akku/sähkötyökaluja rakentajalta löytyä.

Juuri näin, tontin koko 700m2 niin se pakottaa rakentamaan tuohon vanhan talon monttuun. Vaihtoehto on kaivaa hiukan syvemmälle ja aloittaa pohjien tekeminen tai sitten ajettava monttu täyteen täytemaata ja aloitettava "maanpinnalta". Tuon täytesoran saisi kyllä varmasti tuosta ihan asevelihintaan ja ajokin järjestyisi mutta tuollainen 10*10*"3"m monttu ei ihan parilla kuormalla täyty. Lisäksi jos ajatellaan vaikka noita Lammin toimitussisältöjä niin tuollaisen kaksikerroksisen talon sisältö on sen 150k€. Samahan se on rakentaako tuon ensimmäisen kerroksen maanpäälle vai maanalle.
Sellaisen 10% olin varaillut yllätykseen eli todellinen budjetti olisi ollut sen noin 330k€ mutta täytyy tosiaan vetää käsijarrusta ja tuumata kannattaako tuohon projektiin lähteä.

Pohjat ja purkaminen olisi tehty toki pyörivällä telakoneella mutta tuo linkkuohjattava traktorikaivuria olisi mahdollista seisottaa tuossa tontilla. Rakentaahan sillä ei voi mutta olisi korvaamaton apu useissa nosto sekä siirtohommissa mitä tuollaisella pienellä tontilla tulee väistämättä. Ja toki mahdollistaisi myös tavaratoimitukset työmaalle ilman nosturiautoa.

 

[Greedo]

Mitä tuohon Lammin toimitussisältöön kuuluu, onko pystytys tuossa mukana? Olen ymmärtänyt että harkkotoimittajan myy vaan tarvikkeet talomallille ja sitten täytyy joku muu ottaa rakentamaan.

 

[Sledge]

Mitä tuohon Lammin toimitussisältöön kuuluu, onko pystytys tuossa mukana? Olen ymmärtänyt että harkkotoimittajan myy vaan tarvikkeet talomallille ja sitten täytyy joku muu ottaa rakentamaan.

Siinä on pääosin pelkästään materiaali. Työn osalta siinä on ikkuna- ja oviasennus sekä sadevesijärjestelmä/kattoturvatuotteet.

 

[antti-x]

Siinä on pelkästään materiaali.

Kannattaa tosiaan kellarin kanssa miettiä onko talopaketista mitään hyötyä, pätevä inssi pää+rakennesuunnittelijaksi niin on helppo hankkia materiaalit hyvään hintaan paikallisesti. Ikkunat saa halvemmalla Virosta tarvittaessa, kattotuolit maksaa kuitenkin vain pari tonnia. Katemateriaalin voi valita tosi halvankin pellin jos rakennusvalvonnalle kelpaa.

Kellarin osalta tekisin niin että konnon läpivientivaraukset styroksista tms ja sitten voi esim asentaa sellaisia kosteutta haistelevia aktiivisia ilmanvaihtolaitteita lämmöntalteenotolla tarvittaessa mekaanisten tilalle. Ja ruuvi-tag antureita tms valvomaan kosteutta ja lämpöä.


Ja kivitalo on kuitenkin kalliimpi kuin puurunkoinen, simppelin puutalon tyyliin Kastelli ilman kellaria saa varmasti halvimmalla. Jos vielä vetää sisäseiniä ja kattoja jollain halvalla paneelilla tms niin ei tarvitse tasoitteluakaan juuri lainkaan.

 

[Sledge]

Kannattaa tosiaan kellarin kanssa miettiä onko talopaketista mitään hyötyä, pätevä inssi pää+rakennesuunnittelijaksi niin on helppo hankkia materiaalit hyvään hintaan paikallisesti. Ikkunat saa halvemmalla Virosta tarvittaessa, kattotuolit maksaa kuitenkin vain pari tonnia. Katemateriaalin voi valita tosi halvankin pellin jos rakennusvalvonnalle kelpaa.

Kellarin osalta tekisin niin että konnon läpivientivaraukset styroksista tms ja sitten voi esim asentaa sellaisia kosteutta haistelevia aktiivisia ilmanvaihtolaitteita lämmöntalteenotolla tarvittaessa mekaanisten tilalle. Ja ruuvi-tag antureita tms valvomaan kosteutta ja lämpöä.


Ja kivitalo on kuitenkin kalliimpi kuin puurunkoinen, simppelin puutalon tyyliin Kastelli ilman kellaria saa varmasti halvimmalla. Jos vielä vetää sisäseiniä ja kattoja jollain halvalla paneelilla tms niin ei tarvitse tasoitteluakaan juuri lainkaan.

Tuli avattua tämä kyllä väärään lankaan. Eli kyllähän kyseessä on käytännössä "pitkästä tekemisestä" vaikka ottaisikin materiaalipaketin esim. Lammilta.
Ja tosiaan "kellarista" tulisi ihan puolilämmintä tilaa joko asentamalla lattialämmitysputket tai sitten patterit.
Kivitalo on toki kalliimpi, mutta ymmärtääkseni tuollainen valueristeharkko mahdollistaa myös rungon tekemisen hartiapankkirakentamisena pienemmällä kokemuksella, kun kyseessä on harkkojen pinoamisesta, varauksien tekemistä ja valusta. Toki varsinkin aina ennen valuja täytyy olla varma, että kaikki varaukset yms. ovat oikein.
Lisäksi nykyisin tuntuu talon myyminen olevan melkoista arpapeliä oikeusjuttuineen niin jos ja, kun talo tulevaisuudessa myydään niin itseäni helpottaisi tieto siitä, että anturan pinnasta kattotuolien alapintaan on tultu betoni/eriste/betoni rakenteella. Varsinkin jos tuon alakerran ulkoseinät jättäisi harkolle niin esim. kosteusvaurion mahdollisuus on aika lailla nolla.

 

[antti-x]

Tuli avattua tämä kyllä väärään lankaan. Eli kyllähän kyseessä on käytännössä "pitkästä tekemisestä" vaikka ottaisikin materiaalipaketin esim. Lammilta.
Ja tosiaan "kellarista" tulisi ihan puolilämmintä tilaa joko asentamalla lattialämmitysputket tai sitten patterit.
Kivitalo on toki kalliimpi, mutta ymmärtääkseni tuollainen valueristeharkko mahdollistaa myös rungon tekemisen hartiapankkirakentamisena pienemmällä kokemuksella, kun kyseessä on harkkojen pinoamisesta, varauksien tekemistä ja valusta. Toki varsinkin aina ennen valuja täytyy olla varma, että kaikki varaukset yms. ovat oikein.
Lisäksi nykyisin tuntuu talon myyminen olevan melkoista arpapeliä oikeusjuttuineen niin jos ja, kun talo tulevaisuudessa myydään niin itseäni helpottaisi tieto siitä, että anturan pinnasta kattotuolien alapintaan on tultu betoni/eriste/betoni rakenteella. Varsinkin jos tuon alakerran ulkoseinät jättäisi harkolle niin esim. kosteusvaurion mahdollisuus on aika lailla nolla.

Jos/kun tekee koneellisen ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla niin siihen samaan koneeseen ei oikein eri lämpöistä tilaa eli kellaria järkevästi kytketä, eli se kellarin ilmanvaihto pitää luultavimmin miettiä erikseen ellei ole saman lämpöistä kuin muu tila. Ja tietty pitää olla varmaa että tontilla pääsee salaojilla tarpeeksi syvälle joka tapauksessa(eli kunnan hulevesijärjestelmä on tarpeeksi syvällä).

 

[jonesky12345]

Jos/kun tekee koneellisen ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla niin siihen samaan koneeseen ei oikein eri lämpöistä tilaa eli kellaria järkevästi kytketä, eli se kellarin ilmanvaihto pitää luultavimmin miettiä erikseen ellei ole saman lämpöistä kuin muu tila. Ja tietty pitää olla varmaa että tontilla pääsee salaojilla tarpeeksi syvälle joka tapauksessa(eli kunnan hulevesijärjestelmä on tarpeeksi syvällä).

Ihan mielenkiinnosta, miksei erilämpöisiä tiloja voi LTO koneella hoitaa? Koneessahan on esilämmitysvastus pakkaskeleille, muutoin se imuilma sit vaan sekoittuu erilämpöisistä tiloista, ja jos nyt sattuis haluta pitää kellarin niin kylmänä esim talvella, että se lto koneen tuloilma sitä lämmittäis, niin aika pieni se vaikutus on ja on muusta lämmityksestä pois. Lisäksi noille hulevesille voi asentaa kylläkin ihan vaan pumpun, eli tuo hulevesiviemäröinnin syvyys nyt ei ole mikään rajoittava tekijä.

@Sledge sen verran, että vaikuttais siltä tosiaan näin rakennusalalla työskentelevän näkökulmasta, että mikäli kaava on sellanen, missä kellarin tilat lasketaan aputiloiksi, kunhan tyyliin asuinkerroksessa on pesutilat eli käytännössä vessan kyljessä suihku, niin järkevin tapa olis tosiaan piirrättää talo ja rakentaa pitkästä tavarasta miettimättä mitään tollasia pakettitoimituksia. Tekisin tuon niin, että purkaisin vaan rehellisesti tuon vanhan kellarin, sillä ei todennäköisesti tee mitään muuta kuin haittaa, kun kosteustekniset asiat ei oo nykypäivää, kantavuusselvitykset uudelle talolle tulee olemaan vaikeuta yms. Siihen puretun kellarin tilalle voi sit rakentaa halutessaan uuden kellarin tyylillä mv laatta ja mv anturat tai paaluanturat riippuen perustamistapalausunnon tuloksista ja sit haluamallaan tyylillä kiviainesrakenteiset seinät ja varmaan nykyään helpoimmalla riippuen toki kämpän koosta pääsee kun vetäsee sen välipohjan ontelolaatoilla -> Ei tarvi kellarissa miettiä mitään kantavia rakenteita. Samalla vaivalla kellarin voi eristää niin, että siitäkin saa ihan lämpimän.

Jos budjetti ei tuollaiseen taivu, niin silloin joutuu varmaan vaihtoehtoisesti täytättää tuon kuopan ja rakentaa yksitasoinen bulkkitalo siihen tontille.

 

[antti-x]

Tarkemmin ajatellen joo voi olla että ilmanvaihto kellarissakin samalla koneella onnistuu ja olisi varmempi kuin painovoimainen ja energiatehokkaampi kuin erillisenä puhaltimilla toteutettu. Tuokin on asia joka kannattaa ajoissa miettiä kuntoon joka tapauksessa. Ja tietty pomppukaivon voi rakentaa mutta kannattaa tehdä tarpeeksi iso että on huollettavissa.

Kellari kannattaa tietysti tehdä lämpöharkosta mutta voi sen päälle rakentaa puurunkoisen talon ilman ongelmaa, luultavasti jopa helpommin/turvallisemmin kuin maavaraiselle perustukselle kun anturasta tulee helposti vähän korkeampi ja salaojat ovat puurakenteisiin nähden tosi syvällä.

 

[PCB]

Hyvin erikoista keskustelua. Pohditaan tiukkaa budjettia mutu-tuntumalla, ja samalla kuitenkin ollaan haikailemassa kellaria, jolle ei ole mitään tiedossa olevaa käyttöä. Kellarihan nostaa kustannuksia ihan reippaasti, vaikka sen tekisi kylmäksi tilaksi. Eikö siihen tontille saa mitenkään tasamaan taloa tehtyä, edes hieman porrastetulla perustuksella/laatalla?

Ja jos budjetti tiukalla, niin tuskin halvimmaksi tulee "kivitalo", vaikka palkkaamasi timpuri ne latoisi, raudoittaisi ja valaisi. Ennemmin puurankatalo pitkästä, pätevän suunnittelijan arkkitehtisuunnittelulla josta on karsittu ne 20 turhaa neliötä pois.

Kivirakenteen valitseminen sillä perusteella, että se on 100% turvassa kosteusvaurioilta, on myös kyseenalaista. Jokainen materiaali vaurioittuu kun rakennetaan väärin. Puutalon voi tehdä turvallisesti ihan perustekemisellä.

Oman työn osuutta liioitellaan. Vaikka teet kaiken itse, voit vaikuttaa siihen aika vähän.

 

[antti-x]

Oman työn osuutta liioitellaan. Vaikka teet kaiken itse, voit vaikuttaa siihen aika vähän.

No halvoilla/perus materiaaleilla ja laskien konetyön myös työksi, niin kyllä puolet avaimet käteen omakotitalon hinnasta on työtä.

 

[Sledge]

Hyvin erikoista keskustelua. Pohditaan tiukkaa budjettia mutu-tuntumalla, ja samalla kuitenkin ollaan haikailemassa kellaria, jolle ei ole mitään tiedossa olevaa käyttöä. Kellarihan nostaa kustannuksia ihan reippaasti, vaikka sen tekisi kylmäksi tilaksi. Eikö siihen tontille saa mitenkään tasamaan taloa tehtyä, edes hieman porrastetulla perustuksella/laatalla?

Ja jos budjetti tiukalla, niin tuskin halvimmaksi tulee "kivitalo", vaikka palkkaamasi timpuri ne latoisi, raudoittaisi ja valaisi. Ennemmin puurankatalo pitkästä, pätevän suunnittelijan arkkitehtisuunnittelulla josta on karsittu ne 20 turhaa neliötä pois.

Kivirakenteen valitseminen sillä perusteella, että se on 100% turvassa kosteusvaurioilta, on myös kyseenalaista. Jokainen materiaali vaurioittuu kun rakennetaan väärin. Puutalon voi tehdä turvallisesti ihan perustekemisellä.

Oman työn osuutta liioitellaan. Vaikka teet kaiken itse, voit vaikuttaa siihen aika vähän.

Kaavan määräämä rakennusala on 14m*14m ja nykyinen talo on noin 10m x10m joten tosiaan ei ole muuta vaihtoehtoa kuin rakentaa tuon purkamisen jälkeen joko uusi talo, jossa on ensimmäinen kerros maan sisällä "aputilana" tai sitten ajaa tuo monttu soraa täyteen. Tuon alakerran/kellarin korkeuden kanssa ei ole ongelmaa, kun kadulla olevat viemärit ovat riittävästi alempana. Nykyisessä rintamamiestalossa tuo alakerta on ollut perinteinen pesutila/autotalli ja tekninen tila. Mitään estettähän ei ole etteikö tuota alakertaa voisi pitää ihan lämpimänä ja sijoitta vaikka kaukolämpöpaketin / talotekniikan tuonne. Välipohja sitten liittolevyillä tai ontelolaatalla. Ontelolaatoilla ei tuolla jännevälillä varmaan kantavia seiniä tarvitsisi murehtia ja tuo tilaa voisi tulevaisuudessa muokata keveillä väliseinäratkaisulla pingishuoneeksi tai varastoiksi.
Se on varmasti näin, että oman työn osuudessa menee helposti metsään. Tarkoitus oli varata itselle tuohon runko-osuuteen noin 3-5kk täyspäiväistä rakentamista timpurin kanssa ja sitten kun on lämmöt sisällä niin tehdä 3-4päivää palkkatyötä ja loput rakentamista. Tavoiteaikatauluna 1,5v

Mutta kuten tuossa aiemmin mainitsin niin tuo 300k€ -330k€ budjetti on selvästi liian tiukka lähteä rakentamista suunnittelemaan.

 

[repairman]

Kaavan määräämä rakennusala on 14m*14m ja nykyinen talo on noin 10m x10m joten tosiaan ei ole muuta vaihtoehtoa kuin rakentaa tuon purkamisen jälkeen joko uusi talo, jossa on ensimmäinen kerros maan sisällä "aputilana" tai sitten ajaa tuo monttu soraa täyteen. Tuon alakerran/kellarin korkeuden kanssa ei ole ongelmaa, kun kadulla olevat viemärit ovat riittävästi alempana. Nykyisessä rintamamiestalossa tuo alakerta on ollut perinteinen pesutila/autotalli ja tekninen tila. Mitään estettähän ei ole etteikö tuota alakertaa voisi pitää ihan lämpimänä ja sijoitta vaikka kaukolämpöpaketin / talotekniikan tuonne. Välipohja sitten liittolevyillä tai ontelolaatalla. Ontelolaatoilla ei tuolla jännevälillä varmaan kantavia seiniä tarvitsisi murehtia ja tuo tilaa voisi tulevaisuudessa muokata keveillä väliseinäratkaisulla pingishuoneeksi tai varastoiksi.
Se on varmasti näin, että oman työn osuudessa menee helposti metsään. Tarkoitus oli varata itselle tuohon runko-osuuteen noin 3-5kk täyspäiväistä rakentamista timpurin kanssa ja sitten kun on lämmöt sisällä niin tehdä 3-4päivää palkkatyötä ja loput rakentamista. Tavoiteaikatauluna 1,5v

Mutta kuten tuossa aiemmin mainitsin niin tuo 300k€ -330k€ budjetti on selvästi liian tiukka lähteä rakentamista suunnittelemaan.

Tuolla rahalla varmasti talon rakentaa muutettavaan kuntoon, mutta ilman kellaria. Se kellari vain tulee törkeän kalliiksi, eikä siinä voi oikoa. Ensinnäkin sitä maata pitää siirtää ympäriltä pois toisen talon verran ja täyttöinä käyttää sitten nykyajan normit täyttättävää kosteuden hallintaan sopivaa kamaa. Ympärille pitää saada salaojat yms mahtumaan ja myös pohjasta pitää ottaa lähemmäs metri alaspäin, jotta sinne saa kapillaarimurskeet. Jos radon pitää ottaa huomioon, niin siitä tulee kellarissa vielä extrajuttuja. Monttu ei myöskään saa sortua päälle, joten pienellä tontilla tulee niitten maitten kanssakin äkkiä ongelma. Sitten niitä ajetaan ees sun taas.

Salaojat yms. tulevat myös kalliimmaksi sinne neljään metriin upotettuna, kun tarvitaan syvät kaivot, pumppua yms. Kosteuden pois pitäminen vaatii omat suunnitelmansa. Samoin sitä maan painetta pitää jo miettiä. Ei voi vain 2-kerroksista taloa upottaa puoleksi maahan.

Lammiharkot myös varmasti kaikista kallein vaihtoehto. Lammi valitaan ehkä silloin, kun rahasta ei ole puutetta. Ei niitten harkkojen vaan sen vuoksi, että mukana tulee suunnitelmat ja vaikka koko porukka pystyttämään taloa. Jos pelkkiä harkkoja kellarin rakentamista varten on etsimässä, niin sitten kannattaa tutkia vaikka Ruduksen valikoimaa ja valita bulkkiratkaisu.

 

[Sledge]

Tuolla rahalla varmasti talon rakentaa muutettavaan kuntoon, mutta ilman kellaria. Se kellari vain tulee törkeän kalliiksi, eikä siinä voi oikoa. Ensinnäkin sitä maata pitää siirtää ympäriltä pois toisen talon verran ja täyttöinä käyttää sitten nykyajan normit täyttättävää kosteuden hallintaan sopivaa kamaa. Ympärille pitää saada salaojat yms mahtumaan ja myös pohjasta pitää ottaa lähemmäs metri alaspäin, jotta sinne saa kapillaarimurskeet. Jos radon pitää ottaa huomioon, niin siitä tulee kellarissa vielä extrajuttuja. Monttu ei myöskään saa sortua päälle, joten pienellä tontilla tulee niitten maitten kanssakin äkkiä ongelma. Sitten niitä ajetaan ees sun taas.

Salaojat yms. tulevat myös kalliimmaksi sinne neljään metriin upotettuna, kun tarvitaan syvät kaivot, pumppua yms. Kosteuden pois pitäminen vaatii omat suunnitelmansa. Samoin sitä maan painetta pitää jo miettiä. Ei voi vain 2-kerroksista taloa upottaa puoleksi maahan.

Lammiharkot myös varmasti kaikista kallein vaihtoehto. Lammi valitaan ehkä silloin, kun rahasta ei ole puutetta. Ei niitten harkkojen vaan sen vuoksi, että mukana tulee suunnitelmat ja vaikka koko porukka pystyttämään taloa. Jos pelkkiä harkkoja kellarin rakentamista varten on etsimässä, niin sitten kannattaa tutkia vaikka Ruduksen valikoimaa ja valita bulkkiratkaisu.

Kiitokset, tässä hyvät perustelut
Tuota Lammia käytin vain esimerkkinä, kun ne tosiaan ovat ainoita, ketkä valueristeharkkotalon toimitussisällölle antavat jonkinnäköistä hintahaarukkaa. Tuollainen 400mm eristeharkko on kuitenkin moduulikamaa oli se sitten HB:n, Lammin tai Lakan.

 

[PCB]

Kaavan määräämä rakennusala on 14m*14m ja nykyinen talo on noin 10m x10m joten tosiaan ei ole muuta vaihtoehtoa kuin rakentaa tuon purkamisen jälkeen joko uusi talo, jossa on ensimmäinen kerros maan sisällä "aputilana" tai sitten ajaa tuo monttu soraa täyteen. Tuon alakerran/kellarin korkeuden kanssa ei ole ongelmaa, kun kadulla olevat viemärit ovat riittävästi alempana. Nykyisessä rintamamiestalossa tuo alakerta on ollut perinteinen pesutila/autotalli ja tekninen tila. Mitään estettähän ei ole etteikö tuota alakertaa voisi pitää ihan lämpimänä ja sijoitta vaikka kaukolämpöpaketin / talotekniikan tuonne. Välipohja sitten liittolevyillä tai ontelolaatalla. Ontelolaatoilla ei tuolla jännevälillä varmaan kantavia seiniä tarvitsisi murehtia ja tuo tilaa voisi tulevaisuudessa muokata keveillä väliseinäratkaisulla pingishuoneeksi tai varastoiksi.
Se on varmasti näin, että oman työn osuudessa menee helposti metsään. Tarkoitus oli varata itselle tuohon runko-osuuteen noin 3-5kk täyspäiväistä rakentamista timpurin kanssa ja sitten kun on lämmöt sisällä niin tehdä 3-4päivää palkkatyötä ja loput rakentamista. Tavoiteaikatauluna 1,5v

Mutta kuten tuossa aiemmin mainitsin niin tuo 300k€ -330k€ budjetti on selvästi liian tiukka lähteä rakentamista suunnittelemaan.

Eli jos siihen maaston muotojen osalta voi sen tasamaan talonkin rakentaa niin sitten monttu umpeen ja päälle perustalo. Kyselin siksi, että yleensä rinnetontille rakennetaan kellarillinen talo, ja tasamaalle siten tasamaan talo, joskus käy porrastettu ratkaisu ja joskus puolikellari. Tämä ei nyt täysin selvinnyt, mutta ilmeisesti kuitenkin tasamaan talo onnistuu.

Jos ei ole rahaa, ja kellari ei ole välttämätön niin jätä pois. Kellari maksaa paljon, montun täyttäminen ei juuri mitään.

No halvoilla/perus materiaaleilla ja laskien konetyön myös työksi, niin kyllä puolet avaimet käteen omakotitalon hinnasta on työtä.

Konetyöllä tuossa säästää tonneja, ei edes kymppitonneja. Oman työn osuuden säästäminen esim. 10% koko budjetista vaatii valtavat panostukset. Jos kuvittelee enemmän säästävänsä, niin suosittelen laskemaan ulkopuolisella, ettei tule yllätyksiä.

 

[antti-x]

Konetyöllä tuossa säästää tonneja, ei edes kymppitonneja. Oman työn osuuden säästäminen esim. 10% koko budjetista vaatii valtavat panostukset. Jos kuvittelee enemmän säästävänsä, niin suosittelen laskemaan ulkopuolisella, ettei tule yllätyksiä.

Jos otetaan siis rinnakkain täydellinen avaimet käteen ratkaisu (siis tontin raivauksesta alkaen tarvittaessa ja kaikki maatyöt luonnollisesti ja siihen asti että viimeinenkin lista on paikallaan) vs se että tekee itse tosi paljon, niin mielestäsi 10% säästö on about maksimi? No olen eri mieltä, toki oma työn alla oleva kohde on about omakotitalon kokoinen laajennus vanhaan rintamamiestaloon eikä uusi talo, tällaista varsinkaan ei kukaan täysjärkinen ulkopuolisella teettäisi kokonaan

 

[jinx1980]

Tuolla rahalla varmasti talon rakentaa muutettavaan kuntoon, mutta ilman kellaria. Se kellari vain tulee törkeän kalliiksi, eikä siinä voi oikoa. Ensinnäkin sitä maata pitää siirtää ympäriltä pois toisen talon verran ja täyttöinä käyttää sitten nykyajan normit täyttättävää kosteuden hallintaan sopivaa kamaa. Ympärille pitää saada salaojat yms mahtumaan ja myös pohjasta pitää ottaa lähemmäs metri alaspäin, jotta sinne saa kapillaarimurskeet. Jos radon pitää ottaa huomioon, niin siitä tulee kellarissa vielä extrajuttuja. Monttu ei myöskään saa sortua päälle, joten pienellä tontilla tulee niitten maitten kanssakin äkkiä ongelma. Sitten niitä ajetaan ees sun taas.

Salaojat yms. tulevat myös kalliimmaksi sinne neljään metriin upotettuna, kun tarvitaan syvät kaivot, pumppua yms. Kosteuden pois pitäminen vaatii omat suunnitelmansa. Samoin sitä maan painetta pitää jo miettiä. Ei voi vain 2-kerroksista taloa upottaa puoleksi maahan.

Lammiharkot myös varmasti kaikista kallein vaihtoehto. Lammi valitaan ehkä silloin, kun rahasta ei ole puutetta. Ei niitten harkkojen vaan sen vuoksi, että mukana tulee suunnitelmat ja vaikka koko porukka pystyttämään taloa. Jos pelkkiä harkkoja kellarin rakentamista varten on etsimässä, niin sitten kannattaa tutkia vaikka Ruduksen valikoimaa ja valita bulkkiratkaisu.

Luitkohan edellisiä viestejä ollenkaan. Maata ei tarvitse siirtää pois talon verran eikä mennä metriä alemmas, olettaen että vanhan talon kellari on semisti järkevällä pohjalla ja tilalle tehdään vastaavan kokoinen torppa. Salaojat ei tarvitse pumppua kun viemäri on alempana kuin kellari.

 

[repairman]

Luitkohan edellisiä viestejä ollenkaan. Maata ei tarvitse siirtää pois talon verran eikä mennä metriä alemmas, olettaen että vanhan talon kellari on semisti järkevällä pohjalla ja tilalle tehdään vastaavan kokoinen torppa. Salaojat ei tarvitse pumppua kun viemäri on alempana kuin kellari.

Ei kuitenkaan sinne vanhan kellarin sisälle ollut tarkoitusta alkaa uutta muuraamaan Piti ne salaojat saada sinne+työskentelyaluetta pitää olla sivusuunnassa ja kaivannon reunat pitää luiskata aika reilusti, jos ei sitten tue montun reunoja, mikä taasen tulee varmasti vielä kalliimmaksi. Jos sokkeli nurkasta nurkkaan 12x10m =120m2, niin 2m keskiarvolla luiskattuna suoraan siihen ympärille tekee jo 16x14m=224m2, eli ollaan jo siinä ala x 2 määrässä.

Joskus 50+ vuotta sitten on tavattu perustaa suoraan saven päälle. Ei varmasti kannata / onnistu nykypäivänä. Murskeen päälle vielä eristeet ja uusi laatta. Anturakin pitäisi johonkin saada. Ei siitä millään kaivamatta seviä

 

[korpijääkäri]

Rakentamisen hintakeskustelu on melko haastavaa, kun variaatioita on niin paljon. Seuraillut myös noita kustannuslaskureita / talopeliä ja niissäkin tulee äkkiä 150.000€ heittoja. Mutta yritetään kuitenkin.

Onko täysin utopiaa rakentaa/rakennuttaa omakotitalo 300k€ budjetilla pl. tontti? Olisi tontti tiedossa, jossa on purkukuntoinen talo, jossa kaukolämpö/sähköliittymät sekä kunnallistekniikka. Tontilla erittäin helpot rakennusolosuhteet, eli käytännössä soraa. Tarkoitus olisi purkaa itseltä löytyvällä kalustolla tuo vanha pois ja sitten rakentaa paikalle uusi talo. Talo noin 130m2 kellarilla, joka olisi ns. raakatilaa. Varustele olisi tasoa perus, ja käytännönläheistä (mm. saunaan ei lasiseinää, eikä kahta suihkua) Hahmotellut sellaista jos tosiaan rakentaisi noista valueristeharkoista siten, että ottaisi tuntihinnalla timpurin itselle kaveriksi ja tekisi itse:
Pohjat, rungon, valut, ontelolaattojen asennus, vesikate, välipohjan eristys, ikkunat/ovet, väliseinät / levytyksen, kalusteet sekä pihat.
Ulkopuolisilta: sähkö, LVI, rappaus, laatoitus sekä mielestäni vastenmielisin rakennustyö eli tasoitukset.
Omasta takaa löytyy työkalut, telineet sekä mm. traktorikaivuri nostohommiin ja kuormanpurkamisiin jne.

Jos katsoo esim. Lammilta noita noin 150k€ kustannusmalleja, joka hyvin pitkälti vastaa säältä suojaan talopakettia niin riittääkö "jäljelle jäävä" 150k€ yo. tyylillä töihin ja materiaaleihin.
Tuosta 150k€ nopeasti haarukoiden 50k€ voi varata suoraan betoniin, tasoituksiin ja rappaukseen.

Edit. Sijainti noin 80.000asukkaan kaupungin keskusta.

Miksi ei riittäisi?
Oulun seudulla pari rakennusliikettä myy okt-taloja (samassa kokoluokassa)täysin valmiina ns. koko pakettina sisältäen kaiken. Hinnat pyörii 250k-300k€

 

[kajakkivajakki]

Varmasti tänäkin päivänä rakentaa tasamaatontille perus omakotitalon (vaikkapa 130m2) 100k€ kunhan lähtökohdat on suotuisat eli vaikkapa:
- Itse on pätevä sähkäri ja putkimies
- Veljet on timpureita
- Isä on kaivinkoneurakoitsija
- Appiukko on rautakaupan omistaja
- Anoppi omistaa soramurskaamon
Ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen (veloituksetta) saadakseen nuorelle parille edullisen perustan auvoiseen yhteiseen elämään.

Noilla edellytyksillä ei kulu edes sitä satkua, mutta hyvin harvalla on moiset lähtökohdat.

Kyllä omassakin lähipiirissä on isolla oman työn osuudella ja sopivilla suhteilla on alitettu merkittävästi talopaketti-vaihtoehdon kustannukset, mutta lähtökohtaisesti jos oma osaaminen jää lautapoikana ja rakennussiivoojana toimimiseen niin tontti pl tuollainen 2000-2500€/m2 lienee suht turvallinen budjettiarvio.

 

[repairman]

Summailin tässä oman viimeisimmän rakennusprojektin hintoja referenssiksi. Tämä on vain autotalli, mutta hinnat ovat viimeisen puolen vuoden ajalta ja aika paljon nuo rakenteet ovat ihan normi okt:hen yhteneviä. Ennemminkin tässä on kalliimpia ratkaisuja, mm. pelkästään XPS:ää käytetty lattiassa ja routaersteinä, lattiassa tuplaverkot, 150mm laatta. Vesikiertoinen lattialämmitys on (mlp talosta kanaalilla). Alana n. 50m2 + 50m2 ja käyttöullakko. Sisäkorkeus 310 cm.

Taloon ei välttämättä mitään palkkiratkaisuja tarvita. Sisälle toki materiaaleihin ja kalusteisiin uppoaa kymppitonni jos toinen, mutta noita on aika mahdoton verrata muutenkaan. Taivas vain rajana.

Tilanne jostain reilun kuukauden takaa:

Gyprocit olivat vain 50m2 kattoon. Kaikkea pientä tuosta vielä puuttuu mm. koneitten polttoaineet, mutta kyllä jo 50 000e aika pitkälle pääsee, jos ei työvoimaan ja koneisiin tarvitse investoida.

 

[Rimmon]

Oman työn osuutta liioitellaan. Vaikka teet kaiken itse, voit vaikuttaa siihen aika vähän.

Oman työn osuushan riippuu aivan täysin omasta osaamisesta. Jos olet ammattilainen ja tiedät mitä teetä, säästät paljon. Jos olet nähnyt rakennustyömaan aidan takaa tai netistä, et todennäköisesti säästä mitään.

Itselläni oman työn osuus oli aika tapissa. Ulkopuolisella teetin oikeastaan vain osan kaivinkonetöistä, sähköjen kytkennät, johtojen ja rasioiden asentamisessa olin apukätenä sekä maalämmön ja lattialämmityksen otin asennettuna, muut putkityöt tein itse.
225m2 + 66m2 betoniharkkotalo ja talli myös harkoista. Toki omat työkalut löytyy.

 

[Koolinki]

Ei tontilla olevaa vanhaa taloa voi lähteä kaatamaan noin vain. Vanhan talon purkamiseen tarvitaan viranomaisten purkulupa. Purkutyölle pitää nimetä purkutyön johtaja, joka vastaa purkujätteen kierrätyksen ja lajittelun järjestämisestä. Purkujäte on toimitettava jätteenlajitteluasemalle. Selvitys jätetoimituksista on liitettävä purkamisluvan tarkastusasiakirjoihin, jota vastaava työnjohtaja täyttää.

Uudisrakennuksen kohdalla menee yhdellä lupahakemuksella. Asbestiselvitykset, mahdollisen öljysäiliön hävitys ja pilaantuneen maaperän tutkimukset ja puhdistukset ovat kustannusten kannalta riskitekijöitä.
Kun hankkii vastaavan työnjohtajan ja pääsuunnittelijan tietää mitä rakennusluvassa tarvitaan. Uudisrakennuksessa suunnitteluun, lupakuviin, viranomaismaksuihin yms. kuluu rahaa rutkasti. Maarakennus, pohjatyöt, viemäröinti ja katuliittymät eivät ole ilmaisia. Sata tonnia on pikku raha ennen kuin varsinaista taloa päästään rakentamaan.

Omatoiminen suhmurointi ja rakennuslupakuvien piirtäminen on nykyisin mahdotonta. Pitäisi myös ajatella, että kaikki rakennukset tullaan joskus myymään. Rakennukseen sijoitetut rahat menevät kankkulan kaivoon, jos tehdään valmiiksi purkujätettä.

Nykyisin ei kannattaisi oppia kalliilla kantapään kautta rakentamista, kun on todellistakin tietoa tarjolla. Oikeat hinnat selviävät vasta tarjousten perusteella ja niihinkin pitää lisätä 30 %. Sääntö nro 1 kuuluu, että kenenkään ei pitäisi ryhtyä talohankkeeseen keskustelupalstojen neuvojen varassa. Keskustella toki voi ja kokemuksia jakaa, se on hyödyllistä.

 

[antti-x]

Ei tontilla olevaa vanhaa taloa voi lähteä kaatamaan noin vain. Vanhan talon purkamiseen tarvitaan viranomaisten purkulupa. Purkutyölle pitää nimetä purkutyön johtaja, joka vastaa purkujätteen kierrätyksen ja lajittelun järjestämisestä. Purkujäte on toimitettava jätteenlajitteluasemalle. Selvitys jätetoimituksista on liitettävä purkamisluvan tarkastusasiakirjoihin, jota vastaava työnjohtaja täyttää.

Uudisrakennuksen kohdalla menee yhdellä lupahakemuksella. Asbestiselvitykset, mahdollisen öljysäiliön hävitys ja pilaantuneen maaperän tutkimukset ja puhdistukset ovat kustannusten kannalta riskitekijöitä.
Kun hankkii vastaavan työnjohtajan ja pääsuunnittelijan tietää mitä rakennusluvassa tarvitaan. Uudisrakennuksessa suunnitteluun, lupakuviin, viranomaismaksuihin yms. kuluu rahaa rutkasti. Maarakennus, pohjatyöt, viemäröinti ja katuliittymät eivät ole ilmaisia. Sata tonnia on pikku raha ennen kuin varsinaista taloa päästään rakentamaan.

Omatoiminen suhmurointi ja rakennuslupakuvien piirtäminen on nykyisin mahdotonta. Pitäisi myös ajatella, että kaikki rakennukset tullaan joskus myymään. Rakennukseen sijoitetut rahat menevät kankkulan kaivoon, jos tehdään valmiiksi purkujätettä.

Nykyisin ei kannattaisi oppia kalliilla kantapään kautta rakentamista, kun on todellistakin tietoa tarjolla. Oikeat hinnat selviävät vasta tarjousten perusteella ja niihinkin pitää lisätä 30 %. Sääntö nro 1 kuuluu, että kenenkään ei pitäisi ryhtyä talohankkeeseen keskustelupalstojen neuvojen varassa. Keskustella toki voi ja kokemuksia jakaa, se on hyödyllistä.

Vaatimustaso on kuntakohtaista eli turha yleistää liikaa. Ja jos tarkoituksena on asua itse pitkään niin sen jälkeen se on kuin mikä tahansa vanha talo ja myös 70-80 luvun normien mukaan ja jopa 1920 luvun normien mukaan rakennettuja kunnossa olevia taloja myydään ihan hyvällä menestyksellä ja hinnallakin. Toki pitää tietää mitä tekee mutta jos tekee terveen talon itselleen niin sillä onko kaikki mennyt jokaisen 2024 standardin mukaan pilkulleen ei välttämättä ole suurtakaan väliä.

Tarpeeksi kapillaarikatkoa ja 8-16 tai vähän karkeampaa talon ympärillä, patolevyt paikallaan ja toimivat salaojat tarpeeksi syvällä on jo paljon. Märkätilat kunnolla tehtynä ja putkityöt, ja mukaan joku ymmärrys siitä miten ulkovaippa kuuluu tehdä niin ollaan aika pitkällä.

 

[repairman]

Ei tontilla olevaa vanhaa taloa voi lähteä kaatamaan noin vain. Vanhan talon purkamiseen tarvitaan viranomaisten purkulupa. Purkutyölle pitää nimetä purkutyön johtaja, joka vastaa purkujätteen kierrätyksen ja lajittelun järjestämisestä. Purkujäte on toimitettava jätteenlajitteluasemalle. Selvitys jätetoimituksista on liitettävä purkamisluvan tarkastusasiakirjoihin, jota vastaava työnjohtaja täyttää.

Uudisrakennuksen kohdalla menee yhdellä lupahakemuksella. Asbestiselvitykset, mahdollisen öljysäiliön hävitys ja pilaantuneen maaperän tutkimukset ja puhdistukset ovat kustannusten kannalta riskitekijöitä.
Kun hankkii vastaavan työnjohtajan ja pääsuunnittelijan tietää mitä rakennusluvassa tarvitaan. Uudisrakennuksessa suunnitteluun, lupakuviin, viranomaismaksuihin yms. kuluu rahaa rutkasti. Maarakennus, pohjatyöt, viemäröinti ja katuliittymät eivät ole ilmaisia. Sata tonnia on pikku raha ennen kuin varsinaista taloa päästään rakentamaan.

Omatoiminen suhmurointi ja rakennuslupakuvien piirtäminen on nykyisin mahdotonta. Pitäisi myös ajatella, että kaikki rakennukset tullaan joskus myymään. Rakennukseen sijoitetut rahat menevät kankkulan kaivoon, jos tehdään valmiiksi purkujätettä.

Nykyisin ei kannattaisi oppia kalliilla kantapään kautta rakentamista, kun on todellistakin tietoa tarjolla. Oikeat hinnat selviävät vasta tarjousten perusteella ja niihinkin pitää lisätä 30 %. Sääntö nro 1 kuuluu, että kenenkään ei pitäisi ryhtyä talohankkeeseen keskustelupalstojen neuvojen varassa. Keskustella toki voi ja kokemuksia jakaa, se on hyödyllistä.

Joopa joo. Foorumi on täynnä ins., DI, arkkitehtiä yms. Joku ne talot loppupelissä "ihan ite" tekee. Ei siis alienit yms. Pitää tietysti osata arvioida mihin omat kyvyt riittää. Vastaava työmaanjohtaja tietysti kannattaa vähintään ottaa asuinrakennukseen ulkopuolinen vaikka kuinka olisi itse ammattilainen. Omavalvonnassa ottaa heti riskiä urakalla. Katselmointikäytännöt lienee melkoisen tuttuja. Kannattaa soveltaa rakentamiseenkin.

Ei ole mitään yleistä standardia mitä vaikka perus suorakulmaisen okt:n rakennus/rakennepiirustusten tekemiseen vaaditaan. Riippuu täysin rakennusvalvonnasta kelpaako vai nauretaanko ulos. Jos itse pystyy piirustukset tekemään, niin suosittelen tarjoamaan niitä suoraan rakennusvalvontaan. Ihan järjettömän typerää mitä monasti kuulee, että haetaan jonkun eläkeläismestarin nimeä niihin. Ihan turhaa siitä nimestä maksaa, eikä laatu siinä parane. Taas riippuu siitä rakennusvalvonnasta miten suurella järjellä siellä liikutaan. Onhan noita kuultu, että roskakatoksen suunnitteluunkin vaaditaan arkkitehti.

Edit: Toisaalta kyllä ymmärtää suurten kaupunkien politiikkaa, että ei siellä ehditä jokaisen tuntemattoman Matti Meikäläisen piirustuksia alkaa pohjia myöten tonkimaan. Kun rajaa nostaa riittävästi, niin ei ainakaan tarvitse kaikkien Touhojen kanssa alkaa edes keskustelemaan. Toisaalta pienessä kunnassa hyvällä palvelulla saadaan ehkä muutamasta muuttajasta pidettyä kiinni.

 

[Koolinki]

Totta tuokin ja arvostan ihmisten henkilökohtaista ammattitaitoa. Useimmat rakentamista koskevat säännökset tulevat laista, ei kuntakohtaisista rakennusmääräyksistä. Tosin, jos niitäkin tarkastelee, ei erovaisuuksia niissä rakenteiden osalta ole. Aika harva timpermanni osaa laskea kattoristikoiden tai rakenteiden lujuuslaskelmia puhumattakaan seinien ylä- ja alapohjien U-arvoista. Raudoitussuunnitelmien laadintakaan ei taida kaikilta onnistua.

Toki on niitäkin, joille nämä eivät tuota mitään vaikeuksia ilman suunnitteluohjelmia. Joillekin timpermanneille omien kynäpiirustusten vienti vaadittaviksi CAD-tiedostoiksi ei ole ongelma. Jos kunta on mukana lupapiste.fi palvelussa kaikki tapahtuu kätevästi sähköisesti.

Mutta, jos rakentaa vain säästämistarkoituksessa ja kaikki on ihan ite tehtyä, niin onko se sitten järkevin tapa rakentaa. On toki selvää, että pohjatutkimuksen laiminlyönnissä säästää jo 1 500 euroa ja tekemällä itse piirustukset ja lujuuslaskelmat sekä ristikkosuunnitelmat säästää huomattavasti enemmän, eikä rakennesuunnittelijaakaan tarvita.

Itse uskaltaisin kuitenkin neuvoa joko säästämään enemmän rahaa tai lainaamaan pankista ennen kun lähtee vajaalla budjetilla liikenteeseen, ettei ihan kaikesta tarvitsisi säästää. Vaikka talo tulee itselle, eikä sen haluttavuutta tai myyntiarvoa halua ajatella, on siinä kivempaa asua, jos se vastaa nykyajan energiavaatimuksia ja varustetasoa.

 

[antti-x]

Itse uskaltaisin kuitenkin neuvoa joko säästämään enemmän rahaa tai lainaamaan pankista ennen kun lähtee vajaalla budjetilla liikenteeseen, ettei ihan kaikesta tarvitsisi säästää. Vaikka talo tulee itselle, eikä sen haluttavuutta tai myyntiarvoa halua ajatella, on siinä kivempaa asua, jos se vastaa nykyajan energiavaatimuksia ja varustetasoa.

Toki kannattaa suunnitella ja rakentaa hyvin. Itse lähtisin siitä että pätevä insinööri on pää- ja rakennesuunnittelija ja vastaava. Ja saa siitä tietty kohtuullisen korvauksen.

Itsellä narahti korvaan edellisessä viestissäsi oleva ajatus siitä että kaikki on vaikeaa ja vaatii julmasti byrokratiaa ja sata tonnia menee ennen kuin on mitään edes aloitettu paitsi maanrakennus. Millaisia summia siis lasket normaaliin reilu 100m2 omakotitalon suunnitteluun ja byrokratiaan (luvat yms) kuluvan? Liittymät (sähkö ja vesi) on tietty maksettu jos tontilla jo on vanha talo.

edit: Oman kunnan rakennusvalvonnan taksa pientalon purkuluvasta on 250€, ja rakennuslupa 300€ + 4,5€m2.

 

[repairman]

Totta tuokin ja arvostan ihmisten henkilökohtaista ammattitaitoa. Useimmat rakentamista koskevat säännökset tulevat laista, ei kuntakohtaisista rakennusmääräyksistä. Tosin, jos niitäkin tarkastelee, ei erovaisuuksia niissä rakenteiden osalta ole. Aika harva timpermanni osaa laskea kattoristikoiden tai rakenteiden lujuuslaskelmia puhumattakaan seinien ylä- ja alapohjien U-arvoista. Raudoitussuunnitelmien laadintakaan ei taida kaikilta onnistua.

Toki on niitäkin, joille nämä eivät tuota mitään vaikeuksia ilman suunnitteluohjelmia. Joillekin timpermanneille omien kynäpiirustusten vienti vaadittaviksi CAD-tiedostoiksi ei ole ongelma. Jos kunta on mukana lupapiste.fi palvelussa kaikki tapahtuu kätevästi sähköisesti.

Mutta, jos rakentaa vain säästämistarkoituksessa ja kaikki on ihan ite tehtyä, niin onko se sitten järkevin tapa rakentaa. On toki selvää, että pohjatutkimuksen laiminlyönnissä säästää jo 1 500 euroa ja tekemällä itse piirustukset ja lujuuslaskelmat sekä ristikkosuunnitelmat säästää huomattavasti enemmän, eikä rakennesuunnittelijaakaan tarvita.

Itse uskaltaisin kuitenkin neuvoa joko säästämään enemmän rahaa tai lainaamaan pankista ennen kun lähtee vajaalla budjetilla liikenteeseen, ettei ihan kaikesta tarvitsisi säästää. Vaikka talo tulee itselle, eikä sen haluttavuutta tai myyntiarvoa halua ajatella, on siinä kivempaa asua, jos se vastaa nykyajan energiavaatimuksia ja varustetasoa.

Kattoristikoitahan ei kyllä ole järkeä alkaa suunnittelemaan. Riittää, että ristikkotehtaalle antaa tarjouspyyntöä tehdessä tarvittavat parametrit mm. tukipisteet, korkeudet, jako jne. Tarjouksen kun hyväksyy, niin saa ne tarvittavat suunnitelmat mukana.

Energilaskelman teko taisi jopa vaatia pätevyyden, mutta ei sen teettäminen toisaalta maksa 200eur enempää, kunhan toimittaa piirustukset ja suunnitellut rakenteet. Siinä vaiheessa voi rakenteita vielä säätää, jos 1m yläpohjan villapaksuus ei vaikutakaan järkevältä.

Lupapisteeseen ei mitään CAD-tiedostoja lähetetä. pdf toimii vallan mainiosti.

Kaikesta saa toki tehtyä vaikeaa ja toisaalta kaiken voi myös ostaa valmiina.

 

[Koolinki]

Kustannusarviota ei kannata lähteä lonkalta arvailemaan. Menee 100 % varmuudella väärin. Normaalisti muuttovalmis talopaketti on varmasti kaikkein halvin ja vaivattomin tapa rakennuttaa itselle talo. Paketissa on mukana kaikki suunnittelu- ja rakentamiskustannukset perustuksia myöten.

Yksilöllisissä taloissa, jotka tehdään arkkitehtisuunnitelmien mukaan, puhutaan useammasta kymmenestä tuhannesta eurosta. Siinä saa sitten ammattitaitoisen suunnitelman, jossa on sisällä paljon rakentamiseen ja asumiseen liittyvä tietotaitoa. Usein arkkitehti toimii myös vastaavana työnjohtajana. No nyt kysymyksessä lienee kuitenkin tee se itse- miehen ratkaisusta.

Rakentamisen byrokratiaan kuuluu monenlaisia maksuja rakennuspaikkakunnasta ja rakennuspaikasta riippuen. Jos sähköliittymä on tontilla, pitää siihen kuitenkin asentaa heti tonttikeskus työmaasähköä ja tulevaa taloa varten. Pelkästään työmaasähköliittymää ei kannata asentaa, varsinkaan, jos hakee säästöä.

Jos kunnallistekniikka puuttuu. on rakennettava pienpuhdistamo ja talousvesijärjestelmä. Kaikki nämä vaatii omat suunnitelmansa. Jos tontilla on kunnallistekniikka, niin maarakentajalla pitää olla katutyölupa, että kadun saa aukaista vesi- ja viemäriliityntää varten. Auki olevasta kadusta menee vuorokausikohtainen maksu siihen saakka, kunnes kunnan katutyötarkastaja on käynyt katsomassa, että tie on asfaltoitu laidasta laitaan ja ojanpientareet mullitettu alkuperäiseen kuntoon.

Sitten on muistettava, että naapurit valittavat aina, kun saavat tietää uudesta rakennettavasta talosta. Hulevesien hallinta on yleisin valitusaihe, samoin talon sijoitus, koko ja väritys. Joskus joudutaan odottamaan rauhoitetun siilen talviunien päättymistä. Näistä viivästyksistä voi aiheutua lisäkustannuksia, jos urakka-aikataulut siirtyvät.

Ajoliittymä tontille voi aiheuttaa naapureissa närää. Auto pitää pystyä kääntämään tontilla. Tielle ei saa peruuttaa. Lumen varastointialue on usein ongelma pienemmillä taajamatonteilla. Naapurin puolelle ei lunta saa lapata.

Savimaatontit ovat etenkin pääkaupunkiseudulla ongelma. Savi on ongelmajätettä, joka pitää kuljettaa Mäntsälään saakka. Kuljetuskustannukset nousevat helposti tuhansiin euroihin. Onhan näissä vaikka mitä kustannuksia ja murheita. Tulet sen varmasti huomaamaan, kun rakentamisen alkaa. Satasilla ei ole rakentamisessa mitään merkitystä. Pienin rahayksikkö josta kannattaa puhua on tuhat euroa.

 

[Koolinki]

Kattoristikoitahan ei kyllä ole järkeä alkaa suunnittelemaan. Riittää, että ristikkotehtaalle antaa tarjouspyyntöä tehdessä tarvittavat parametrit mm. tukipisteet, korkeudet, jako jne. Tarjouksen kun hyväksyy, niin saa ne tarvittavat suunnitelmat mukana.

Energilaskelman teko taisi jopa vaatia pätevyyden, mutta ei sen teettäminen toisaalta maksa 200eur enempää, kunhan toimittaa piirustukset ja suunnitellut rakenteet. Siinä vaiheessa voi rakenteita vielä säätää, jos 1m yläpohjan villapaksuus ei vaikutakaan järkevältä.

Lupapisteeseen ei mitään CAD-tiedostoja lähetetä. pdf toimii vallan mainiosti.

Kaikesta saa toki tehtyä vaikeaa ja toisaalta kaiken voi myös ostaa valmiina.

Niin ja sen energialaskelman teko edellyttää tiiveysmittausta. Sekin maksaa ja enemmän kuin 200 euroa. Tätäkään ei voi itse mitata.

 

[love_doctor]

@Koolinki En tiedä otitko Sledgen projektiin kantaa vai yleisesti, mutta tuntuu että rakennat jotain katastrofiskenaariota tässä, jossa kaikki menee kalleimman mukaan. Jos esim. on tontti jossain kaupungin keskellä, jossa on jo liittymät olleet valmiina, niin kiinnostaisi mihin tuo 100 tonnia menee jo ennen kuin taloa aletaan rakentaa. Meinasitko että 100 tonniin ei vielä sisältyisi edes perustukset?

Tässä miettinyt omankin talon rakentamista ja ihan kohtuullisella hinnalla. Jo hankittu tontti on hiukan vaille 3000 neliötä ja kaikki liittymät vedetty tontin rajalle. Alueella myydään ihan pari vuotta sitten rakennettuja 150 neliön taloja omine tontteineen siinä 350-500t haarukalla. Liittymien kytkennän hinta-arviot ovat siinä 10 tonnin luokkaa. Puiden raivaukseen on nyt mennyt puunkaatoluvan ja moottorisahan polttoaineen verran. Tontti on sen verran iso, että kaivetun maa-aineen voi kipata viereen. Tarkoitus myös jättää niityksi ja metsäiseksi osa tonttia joten hirveää pihan rakentamista ei tarvi. Maaperätutkimuksen budjetti lienee luokkaa 2 tonnia. Mietin vaan että mihin kaikkeen vielä saa varautua että menee se "pieni", reilu 80 tonnin seuraava erä ennen kuin perustuksia voi alkaa rakentaa? Monet pelottelevat, että vaikka itse tekee niin paljon kuin pystyy, tässä tontin hankinnan jälkeen menee vielä "helposti" 3000-6000 € / kerrosalan neliö ja päälle sitten kaikki sisustustyöt ja kalusteet, mitkä itse hankkii ja asentaa, jos pyrkii maksimoimaan oman työn määrän.

 

[Koolinki]

Maatöiden osuus on eräs hankalimmin budjetoitavissa oleva kustannuserä. Maarakentamisessa tulee melko usein yllätyksiä vastaan. Pohjavettä tai kalliota yms., jotka aiheuttavat lisäkustannuksia. Pääkaupunkiseudulla maarakentajat antavat lonkalta yleisen arvion 30 000 euroa. Ei ole kuitenkaan tavatonta, että lopullinen kustannus onkin 60 000 euroa, jos tontilla joudutaan tekemään myös maan muotoilua, kaltevuuksia ja ojituksia.

 

[Koolinki]

@Koolinki En tiedä otitko Sledgen projektiin kantaa vai yleisesti, mutta tuntuu että rakennat jotain katastrofiskenaariota tässä, jossa kaikki menee kalleimman mukaan. Jos esim. on tontti jossain kaupungin keskellä, jossa on jo liittymät olleet valmiina, niin kiinnostaisi mihin tuo 100 tonnia menee jo ennen kuin taloa aletaan rakentaa. Meinasitko että 100 tonniin ei vielä sisältyisi edes perustukset?

Tässä miettinyt omankin talon rakentamista ja ihan kohtuullisella hinnalla. Jo hankittu tontti on hiukan vaille 3000 neliötä ja kaikki liittymät vedetty tontin rajalle. Alueella myydään ihan pari vuotta sitten rakennettuja 150 neliön taloja omine tontteineen siinä 350-500t haarukalla. Liittymien kytkennän hinta-arviot ovat siinä 10 tonnin luokkaa. Puiden raivaukseen on nyt mennyt puunkaatoluvan ja moottorisahan polttoaineen verran. Tontti on sen verran iso, että kaivetun maa-aineen voi kipata viereen. Tarkoitus myös jättää niityksi ja metsäiseksi osa tonttia joten hirveää pihan rakentamista ei tarvi. Maaperätutkimuksen budjetti lienee luokkaa 2 tonnia. Mietin vaan että mihin kaikkeen vielä saa varautua että menee se "pieni", reilu 80 tonnin seuraava erä ennen kuin perustuksia voi alkaa rakentaa? Monet pelottelevat, että vaikka itse tekee niin paljon kuin pystyy, tässä tontin hankinnan jälkeen menee vielä "helposti" 3000-6000 € / kerrosalan neliö ja päälle sitten kaikki sisustustyöt ja kalusteet, mitkä itse hankkii ja asentaa, jos pyrkii maksimoimaan oman työn määrän.

Rakentamisen kustannukset näyttävät olevan eräs eniten kiinnostavin keskustelunaihe ja tähän liittyviä kysymyksiä on paljon. Koska jokainen tapaus on yksilöllinen, on täysin mahdotonta antaa edes suuntaa antavia arvioita. Kustannukset selviävät vasta kun alkaa rakentamaan ja kaikki laskut on saatu maksettua. Joku selviää sanojensa mukaan halvalla ja sehän on oikein mukava asia, mutta ei välttämättä edusta yleistä omakotirakentajan kustannustasoa.

 

[Hooämäl]

Niin ja sen energialaskelman teko edellyttää tiiveysmittausta. Sekin maksaa ja enemmän kuin 200 euroa. Tätäkään ei voi itse mitata.

Ei vaadi.

 

[Koolinki]

Vuonna 2008 tuli voimaan rakennusmääräykset, jotka tiukensivat uusien rakennusten energiatehokkuusvaatimuksia. Tästä lähtien rakennusten energiatodistusta laadittaessa täytyy olla tiedossa kohteen ilmanvuotoluku.

 

[Rimmon]

Vuonna 2008 tuli voimaan rakennusmääräykset, jotka tiukensivat uusien rakennusten energiatehokkuusvaatimuksia. Tästä lähtien rakennusten energiatodistusta laadittaessa täytyy olla tiedossa kohteen ilmanvuotoluku.

Ja se ei edelleenkään tarkoita sitä että se ilmavuotoluku täytyy mitata. Voidaan käyttää myös vakioarvoa, jota ei tarvitse mitata.

 

[love_doctor]

Rakentamisen kustannukset näyttävät olevan eräs eniten kiinnostavin keskustelunaihe ja tähän liittyviä kysymyksiä on paljon. Koska jokainen tapaus on yksilöllinen, on täysin mahdotonta antaa edes suuntaa antavia arvioita. Kustannukset selviävät vasta kun alkaa rakentamaan ja kaikki laskut on saatu maksettua. Joku selviää sanojensa mukaan halvalla ja sehän on oikein mukava asia, mutta ei välttämättä edusta yleistä omakotirakentajan kustannustasoa.

Se on selvä, mutta skaala tuntuu isolta kun osalla on laskettu tontin hinta mukaan ja toisella ei. Neliöhinnat voi vaihdella 2000 eurosta 6000 euroon (ja jos ottaa tontin mukaan, voi jatkua 7000-8000 euroon per neliö) vaikka olisi valittu halvin mahdollinen talotyyppi, kaikki ratkaisut halvimman mukaan alkaen pattihelloista, suorasta sähköstä ja halvimmasta Bauhausin tarjouslaminaatista, ja mahdollisimman paljon vielä tehty itse.

Tarkoitan, että on aika paljon rahaa pistää vaikka 700 tonnia noin 100 neliön taloon, jossa on kaikki ratkaisut halvinta mahdollista. Kuitenkin myynnissä on pari vuotta vanhoja, joissa voi olla enemmän neliöitä ja kalliimpia ratkaisuja ja hinta kolmasosan pienempi. Tietenkin uuden rakentaminen voi maksaa jos tekee asioita tyhmästi, mutta pistää miettimään, kannattaako rakentaa lainkaan.

 

[Koolinki]

Tiiveysmittaus on pakollinen kaikkiin uusiin rakennuksiin, joiden energiatodistukseen on rakennuksen suunnitteluvaiheessa kirjattu pienempi ilmatiiviysluku kuin 4,0 qE50.

 

[Hooämäl]

Tiiveysmittaus on pakollinen kaikkiin uusiin rakennuksiin, joiden energiatodistukseen on rakennuksen suunnitteluvaiheessa kirjattu pienempi ilmatiiviysluku kuin 4,0 qE50.

Juuri näin.

 

[Sledge]

Rakentamisen kustannukset näyttävät olevan eräs eniten kiinnostavin keskustelunaihe ja tähän liittyviä kysymyksiä on paljon. Koska jokainen tapaus on yksilöllinen, on täysin mahdotonta antaa edes suuntaa antavia arvioita. Kustannukset selviävät vasta kun alkaa rakentamaan ja kaikki laskut on saatu maksettua. Joku selviää sanojensa mukaan halvalla ja sehän on oikein mukava asia, mutta ei välttämättä edusta yleistä omakotirakentajan kustannustasoa.

Jos katsoo vuodelta 2019 160m2 indeksitalon rakennuskustannuksia niin ne oli vuonna 2019 noin 330k€ vastaava 160m2 oli 2023 yli 400k€. Onhan tuo aivan kolossaalinen hinnannousu. Tuntuu, että tuossa olisi oltava”ilmaa”, jonka voisi kuvitella karkaavan, kun kysyntä on romahtanut. Ja jos painekyllästetyn terassilaudan hinta onkin tippunut tuonne tasolle niin se on kokonaisuudessa merkityksetön. Mutta missän ei tietysti ole sanottu, että nuo hinnat merkittävästi myöskään tipahtaisi.

 

[Rimmon]

Tiiveysmittaus on pakollinen kaikkiin uusiin rakennuksiin, joiden energiatodistukseen on rakennuksen suunnitteluvaiheessa kirjattu pienempi ilmatiiviysluku kuin 4,0 qE50.

Aivan, eli edelleenkään ei tiiveyttä tarvitse mitata, ellei jostain syystä itse halua sitä mittausta tehdä.

 

[Koolinki]

Keskusteluista päätellen yleinen asenne näyttää olevan kielteinen kaikelle, mikä ei ole pakollista. Halutaan säästää kaikesta mitä laki pakota tekemään. Näyttää olevan vaikeata ymmärtää eri asioiden merkitystä ja hyödyllisyyttä. On suuri ylpeydenaihe, jos saa jonkin työsuorituksen mahdollisimman halvalla ja antaa hylsyn hyvälle rakentamistavalle ja ammattitaidolle. No, jossain vaiheessa, ehkä muutaman vuoden kuluttua laiminlyönnit iskevät omaan kukkaroon.

Olen nähnyt useammankin ”tee sisätyöt itse” rakentajan kädenjäljen. Voi sanoa, että pilalle on pantu koko talo. Ei ymmärretä, että sisätyöt vaativat todella ammattilaisen työsuorituksen. En uhraisi euroakaan taloon, jonka laatutaso on ”kyllä se minulle kelpaa” tasoa.

Pohjatutkimus on välttämätön toimenpide, jos haluaa varmistaa oikein valitun ja mitoitetun perustuksen. Ei sitä tietenkään kannata tehdä, ellei kukaan pakota. Paalutuksestakin voi säästää, kun ei kukaan pakota eikä tiedä pitääkö paaluttaa vai ei.

Tiiveysmittaus on puolestaan välttämätöntä tehdä, jos haluaa energiatehokkaan terveen talon. Perinteiset hirsitalot tai nykyiset liimapalkkihirsitalot eivät pääse lähellekään tavanomaisen seinärakenteen energiatehokkuutta. Tiiveysmittauksella voidaan todeta ilmavuodot ja tukkia ne, jolloin voidaan varmistaa energiatehokkuus ja saada mahdollisimman totuudenmukainen energiatodistus.

 

[Ed!]

Keskusteluista päätellen yleinen asenne näyttää olevan kielteinen kaikelle, mikä ei ole pakollista. Halutaan säästää kaikesta mitä laki pakota tekemään. Näyttää olevan vaikeata ymmärtää eri asioiden merkitystä ja hyödyllisyyttä. On suuri ylpeydenaihe, jos saa jonkin työsuorituksen mahdollisimman halvalla ja antaa hylsyn hyvälle rakentamistavalle ja ammattitaidolle. No, jossain vaiheessa, ehkä muutaman vuoden kuluttua laiminlyönnit iskevät omaan kukkaroon.

Olen nähnyt useammankin ”tee sisätyöt itse” rakentajan kädenjäljen. Voi sanoa, että pilalle on pantu koko talo. Ei ymmärretä, että sisätyöt vaativat todella ammattilaisen työsuorituksen. En uhraisi euroakaan taloon, jonka laatutaso on ”kyllä se minulle kelpaa” tasoa.

Pohjatutkimus on välttämätön toimenpide, jos haluaa varmistaa oikein valitun ja mitoitetun perustuksen. Ei sitä tietenkään kannata tehdä, ellei kukaan pakota. Paalutuksestakin voi säästää, kun ei kukaan pakota eikä tiedä pitääkö paaluttaa vai ei.

Tiiveysmittaus on puolestaan välttämätöntä tehdä, jos haluaa energiatehokkaan terveen talon. Perinteiset hirsitalot tai nykyiset liimapalkkihirsitalot eivät pääse lähellekään tavanomaisen seinärakenteen energiatehokkuutta. Tiiveysmittauksella voidaan todeta ilmavuodot ja tukkia ne, jolloin voidaan varmistaa energiatehokkuus ja saada mahdollisimman totuudenmukainen energiatodistus.

Muutamaa tiiveysmittausta sivusta seuranneena; Nuo liimapalkkihirsitalot ovat yleensä tiiveimpiä, jos rakenne on muuten yksinkertainen

 

[Koolinki]

Aivan, eli edelleenkään ei tiiveyttä tarvitse mitata, ellei jostain syystä itse halua sitä mittausta tehdä.

Kukaan ei pakota tekemään taloa, joten ei ole mikään pakko tehdä tiiveysmittaustakaan tai noudattaa mitään muutakaan rakentamiseen liittyvää määräystä.

 

[Greedo]

Nykyajan normaali ilmanvuotoluvulle on 2.0 ja suurin osa uusista rakennuksista taitaa mennä mitattaessa alle yhden. Tosiaan 4.0 arvolla energiatodistuksessa ei tiiveyttä tarvitse mittauksella todeta, mutta tuo voi vaatia lisäpanostuksia rakenteisiin jotta e-luku saadaan alle tarvittavan raja-arvon.

Tavallaan voi "säästää" jos asettaa arvon neljäksi ja tekee niin hyvin, että tietää tiiveyden olevan hyvä. Mutta näin kalliin sähköenergian aikana, on se ihan mukava tarkastuttaa että rakennus on niin tiivis kuin mahdollista, siinä säästää sitten joka vuosi sähkölaskussa.

 

[Sledge]

Muutamaa tiiveysmittausta sivusta seuranneena; Nuo liimapalkkihirsitalot ovat yleensä tiiveimpiä, jos rakenne on muuten yksinkertainen

Kaveri teki just Finlamellin ja ilmavuotoluku 0,6. Yläpohja muovilla poislukien iv-koneenläpivienti jossa spu:ta. Toki ikkunoiden ja ovien teippauksessa on haastavaa nuo hirsin saumat mutta tehtävissä.

 

[Koolinki]

A-energialuokka kannattaa pitää tavoitteena. Jos höyrynsulkumuovit ovat tiiviit ja hyvin teipattu sekä alareunat viety lattiassa valun alle, viemäreiden läpiviennit oikein tiivistetty ja lattian EPS-eristeet ilman rakoja sekä lattian pintavalu asianmukainen, niin e-luku 0,3 tulee kevyesti. Hirsitalon luvut ovat sitten reilusti yli 1.0 arvon.