Valmistalopaketit

Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
4 556
Millä nimellä näitä voi palkata? RAkennusinsinöörifirmasta vai miten?
No siis googlaat esimerkiksi paikkakunta + valvoja hakusanoilla, niin eiköhän ala löytymään hakutuloksia. Yleensähän kyseessä on joku alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon rakennusalalla suorittanut henkilö, jolla on asiaan liittyvää kokemusta, eli varsinaisesti henkilön ei välttämättä tarvitse olla pelkästään työmaavalvojana tms toimiva henkilö. Rakennusprojektiinhan nimetään vastaava työnjohtaja, jonka vastuulla on käydä työmaalla tekemässä asiaankuuluvat tarkistuskäynnit ja kirjata näistä tarkastuspöytäkirja, niin kun esimerkiksi tällaisen henkilön kohdalla on kyseessä sekä sinun etuasi valvovasta tahosta, joka tsekkaa, että työt tehdään suunnitelmien mukaisesti eikä hommissa oiota ja tehdä virheitä, niin voisit esimerkiksi koittaa löytää henkilön joka olisi tollanen projektin kokonaisvetäjänä toimiva henkilö, joka hoitaa sitten noi vaaditut viranomaisasiat ja valvoo etuasi projektissa ja toki neuvoo asioissa yleisesti.
 
Liittynyt
16.12.2016
Viestejä
1 137
Suosittelen hankkimana kunnollisen valvojan/projektin vetäjän. Kustannus on muutamia tonneja eikä tunnu kokonaispotissa. Se pitää sun puolia enemmän kuin vastaava mestari.
Halvalla pääsee, jos kunnollisen valvojan saa muutamalla tonnilla, joko veloitushinta on todella halpa tai sitten resurssoidut tunnit on vähäiset. Kummassakaan tapauksessa en lähtökohtaisesti menisi takuuseen kunnollisesta, mutta varmasti näitäkin tapauksia löytyy, ja toki riippuu nyt mikä lasketaan kunnolliseksi.

Mutta jos oikeasti kattavan valvonnan dokumentoituna haluaa, niin ei ykköstonneilla kyllä pärjää. Ihan näin vaan IMO.
 

DendroLord

Master of Pöysti-
Tukijäsen
Liittynyt
01.11.2023
Viestejä
12
Yleishuomiona heti nyt muutaman tunnin vastausten perusteella. Alvsbytalo 134 000 € hinnalla tuo lisähintaa kaikkiaan liittymineen, maatöineen ym. 15 000 - 30 000 € suoriltaan voisi sanoa? Ollaankin jo kerrostalokolmioiden hinnassa, joissa halpa vastike vrt. OKT kk-kuluihin sähköineen ym.
 
Liittynyt
27.10.2016
Viestejä
856
Halvalla pääsee, jos kunnollisen valvojan saa muutamalla tonnilla, joko veloitushinta on todella halpa tai sitten resurssoidut tunnit on vähäiset. Kummassakaan tapauksessa en lähtökohtaisesti menisi takuuseen kunnollisesta, mutta varmasti näitäkin tapauksia löytyy, ja toki riippuu nyt mikä lasketaan kunnolliseksi.

Mutta jos oikeasti kattavan valvonnan dokumentoituna haluaa, niin ei ykköstonneilla kyllä pärjää. Ihan näin vaan IMO.
Just tämä. Harvoin halpa ja hyvä kohtaa. Itselläni kuitenkin on sellainen etuoikeus, että se olisi ilmainen ja lisäksi vielä A-luokkaa. Mutta se ei nyt muita auta. Joskus vastaava mestari käy vain minimin työmaalla, pistää sokkona nimet papereihin ja sitten ollaan syvällä. Joo, vastuu on mutta se kaikki säätäminen jälkikäteen vie rakennuttajan voimat vaikka raastuvassa voittaisikin. Plus ne mahdollisuudet, kuten esim. konkurssi. Jos et tiedä rakentamisesta "kaikkea", ota valvoja. Kysy kokemuksia muilta ja valkkaa sellainen joka on sulle paras.
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
4 556
Yleishuomiona heti nyt muutaman tunnin vastausten perusteella. Alvsbytalo 134 000 € hinnalla tuo lisähintaa kaikkiaan liittymineen, maatöineen ym. 15 000 - 30 000 € suoriltaan voisi sanoa? Ollaankin jo kerrostalokolmioiden hinnassa, joissa halpa vastike vrt. OKT kk-kuluihin sähköineen ym.
No siis harvemmin sä nyt omakotitaloa halvemmalla saat, etenkin jos verrataan uudenuutukaista taloa johonkin vanhempaan kerrostalokämppään. Onhan sulla siinä omassa kämpässä tonttia suhteessa asuinneliöihin reilusti enemmän ja kunnoltaan uusi kämppä. Omakotitalossahan sulla kyllä menee keskimäärin ylläpitoon neliötä kohden vähemmän rahaa, kuin mitä vastikkeesta makselet kerrostalossa jos teet tollaset kunnossapitohommat pääasiassa itse eli hoidat piha-alueet, käytät kotia siivosti, jolloin et maksa välillisesti siitä kun joku töhöilijä tukkii viemärit ja niitä availlaan taloyhtiön piikkiin yms.

Omakotitalohommissa pitää sen hinnan lisäksi puntaroida monia asioita, esimerkiksi arvostatko omaa pihaa ja omaa rauhaa, mutta vastapainona siitä tulee duunia. Arvostatko sitä, että pääset itse päättämään mitä tehdään ja milloin mutta olet toki vastuussa ja joudut tekemään asioita? Valintojen maailmahan tämä on. Sitä kannattaa toki okt hommissa miettiä, jos rakennuttamaan lähtee, että onko se kuinka pitkän ajan koti ajatuksissa. Rakennuttaminen on semi intensiivinen prosessi eikä sitä moni varmaankaan halua useampaa kertaa kokea ja elää enkä lähtisi tollaseen hommaan ihan vaan vertailemalla hintaa kerrostalokämppään etenkin, jos arvelee tulevaisuuden tuovan perhe-elämää ja isompia asuintiloja.
 
Liittynyt
30.10.2020
Viestejä
175
Yleishuomiona heti nyt muutaman tunnin vastausten perusteella. Alvsbytalo 134 000 € hinnalla tuo lisähintaa kaikkiaan liittymineen, maatöineen ym. 15 000 - 30 000 € suoriltaan voisi sanoa? Ollaankin jo kerrostalokolmioiden hinnassa, joissa halpa vastike vrt. OKT kk-kuluihin sähköineen ym.
Jos rakennuttaa uuden talon, ei kannata tehdä sitä vain sen takia että se halvin on halvempi kuin kerrostaloasunto.

Jos itse nyt rakennuttaisin uuden okt:n, niin mielummin vaikka säästäisi useamman vuoden ja samalla suunnittelisi minkälaisen talon oikeasti haluaa, vaikka tulisi kalliimmaksi ja tontin saanti olisi epävarmaa, kuin että nyt rakennuttaa jonkun halva, kun kerrostaloasunto maksaa hieman enemmän.

Kiertäisin esittelyissä ym katsomassa miltä ratkaisut oikeasti näyttää (ei pelkkää esitettä katso), suunnittelisi kunnolla mitä talolta haluaa ja mikä itselle toimii.

Ja riippuu toki alueesta ym paljon, mutta tuollainen 64m2 Alvsbytalo ei välttämättä ole kaikkein helpoin myydäkkään (itselle järkevään hintaan). Vai onko tarkoitus tulla ns. loppu elämän koti ja jättää perinnöksi?

Olettaisin asumisen laadun olevan kuitenkin korkeampi kuin kerrostalossa tai rivitalossa, kun nykymaailmassa ei ikinä tiedä millaisia naapureita tulee ja tömistelijöitä ym.?
Riippuu mitä arvostaa siinä asumisessa.
Ja sellainen että ei okt:ssä myöskään tiedä minkälaisia naapureita on, tömisteliät ei haittaa, mutta joku voi päivät pitkä ruohonleikkurilla/lehtipuhaltimella ym meluta, moottoripyörää/harrasteautoa rassata ja testi käyttää, naapurin lapset huutaa ja kiljua pihalla, kyttääjä joka valittaa kun ei ole joka viikko nurmikkoa leikattu ymym, löytyy paljon kaikenlaista.
 
Liittynyt
22.10.2018
Viestejä
388
Yleishuomiona heti nyt muutaman tunnin vastausten perusteella. Alvsbytalo 134 000 € hinnalla tuo lisähintaa kaikkiaan liittymineen, maatöineen ym. 15 000 - 30 000 € suoriltaan voisi sanoa? Ollaankin jo kerrostalokolmioiden hinnassa, joissa halpa vastike vrt. OKT kk-kuluihin sähköineen ym.
Aikanaan kun harkitsin omakotitalon rakennuttamista, niin muistaakseni laskin Avaimet Käteen -talopaketin ja tontin hinnan päälle vielä sata tonnia Tampereen kaava-alueella. Pienemmästä talosta tulee jonkin verran pienemmät kustannukset, mutta tuo 15 -30 k€ taitaa olla auttamattomasti alakanttiin.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 090
En oikein ymmärrä näitä 60-70 neliön omakotitaloja. Mun autotallikin on isompi. Mitä sillä omakotitalolla tekee jos tilaa ei tarvitse? Ulkoilmasta ja luonnosta saa nauttia muutenkin. Käytännössä ainoat hyvät puolet on sitten se että ei tarvitse naapureiden kanssa juuri olla tekemisissä, mutta ei missään järkevässä taloyhtiössä juuri niidenkään kanssa ongelmia.

Ts. kaikki kerrostalon ja pikkurivarin huonot puolet mutta samalla myös se kaikki vaiva mitä OKT:sta tulee, ilman niitä hyötyjä ?!
 
Liittynyt
30.09.2017
Viestejä
921
Avaimet käteen hinnoissa hyvin harvoin jos koskaan on maatöiden, suunnittelukulujen, liittymien yms. kustannuksia mukana. Lisäksi monen toimittajan hinta lähtee olettamasta, että perustus on tehty. Ehkä ihan alkumetreillä suunnittelua voi lähteä karkealla kammalla suunnittelemaan ajatuksella talopaketti + 100te, mutta ihan jo pankkiakin varten tarvitaan jalostuneempi ajatus kuluista. Osan kuluista pystyy varsin hyvin ennakoimaan, esim. liittymien hinnat, rakennusluvan hinta yms. Suunnittelukuluja voi budjetoida saatujen tarjousten perusteella. En suosittele alibudjetoimaan, mutta ei myöskään liikaa yliarvioimaan kustannuksia. Jälkikäteen harmittaa helposti molemmissa tilanteissa.

Vastaavan mestarin kohdalla palkkion lisäksi todella olennainen asia on tarkastuskäyntien määrä tontilla sekä referenssit. Hyvä vastaava käyttää potentiaalista asiakasta muissa kohteissaan, missä voi kysellä kokemuksia vastaavasta. Eli pelkkä kokemus ja palkkio ei ole koko totuus. Myös ihan jo henkilökemialla on merkitystä. Jos ei tule vastaavan kanssa toimeen, niin ei se helpota asioiden hoitoa, vaikka muuten homma olisi kunnossa.

Rakennusvalvonta ei useimmilla paikkakunnilla kerro kenenkään valvojan yhteystietoja, vaikka ne varsin hyvin tietävät. Valitettavan usein puskaradio toimii parhaiten, monella ei esim. ole omia nettisivuja tai referenssejä netissä.
 
Liittynyt
27.05.2017
Viestejä
7 662
En oikein ymmärrä näitä 60-70 neliön omakotitaloja. Mun autotallikin on isompi. Mitä sillä omakotitalolla tekee jos tilaa ei tarvitse? Ulkoilmasta ja luonnosta saa nauttia muutenkin. Käytännössä ainoat hyvät puolet on sitten se että ei tarvitse naapureiden kanssa juuri olla tekemisissä, mutta ei missään järkevässä taloyhtiössä juuri niidenkään kanssa ongelmia.

Ts. kaikki kerrostalon ja pikkurivarin huonot puolet mutta samalla myös se kaikki vaiva mitä OKT:sta tulee, ilman niitä hyötyjä ?!
Kyllähän se tuollainen 60-70 neliömetriä voi hyvinkin riittää monelle asunnon kooksi.

Tosin sehän tontti ja liittymät ja maanrakennustyöt yms. maksavat yhtä paljon rakensi tontille sitten 60 neliömetrin omakotitalon tai 180 neliömetrin omakotitalon.

Itse miettisin kerran jos toisenkin sitä, että tekeekö Alvsby talon vai jonkun muun talon. Kaikki mahdollinen on tingitty minimiin niissä. Pohjakin on rossipohja ja huonekorkeus minimi mitä saa olla ja "lämmityksenä" joku poistoilmapumppu.

Todellisuudessa se poistoilmalämpöpumppu ei tuota mitään muuta lisäarvoa LTO koneeseen verrattuna kuin lämmittää poistoilmasta lämpimän käyttöveden lämmityskauden ulkopuolella. Maksaa sitten kohtuuttomasti sen korjailu ja uusiminen.

Noin 70 neliömetrin talon saisi toimimaan todella pienellä ostolämmitysenergialla kun sen eristäisi kunnolla vaikka 30 cm villalla seinätkin ja ikkunat superlasit ja hyvän vuosisuhteen LTO kone ja sitten maalämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä. Oishan se hienoa kun talon ja käyttöveden lämmitys veisi esimerkiksi vain 3000 kWh sähköä vuodessa. Konvektori sitten viilentämään taloa maalämpökaivon vedellä kesäaikoina. LTO konetta ja maalämpöpumppua yms. varten kannattaa rakentaa se erillinen tekninen tila omalla sisäänkäynnillä ulkoa. Taloon kannattaa rakentaa myös tulisija varalämmönlähteeksi. Sille varalämmönlähteelle voi hyvinkin tulla tarvetta talon elinkaaren aikana.

Useampi sata euroa kuussa se omakotitalossa asuminen kustantaa kun kaikki kustannukset laskee mukaan mitä tulee. Tämä siis vaikka talo olisi velaton ja tonttikin oma eikä mukaan laske mitään omakotitalon remontteja mitä tarvii.
 

Awelonian

Residentti maahanmuuttaja
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
3 474
Terve foorumin asiantuntijat:

Asunnon etsintä on nyt ajankohtainen ja tuli selaillessa mieleen Alvsbytalo. Ja niistä tuo n. 64 m2 talo, jolla hintaa toimituskuntaan 134 000 € ilman isompia muutoksia. Tuohon tonttiliittymät sähkölle (n. 5000 € + vesi/viemäri 1100€) sekä tonttivuokra. Jäädään silti selvästi alle kerrostalokolmion / rivitalokolmion täällä. Tykkään itse näperrellä, tehdä pihahommia ym. Ainoa asia mikä mietityttää, on tuo Alvsbytalon laatu sekä lämmitysmuotona tuleva poistoilmalämpöpumppu.

Millaisia kokemuksia nuo tuon talon ottaneet ja tuolla lämmitysmuodolla lämmitäneet ovat saaneet? Olettaisin asumisen laadun olevan kuitenkin korkeampi kuin kerrostalossa tai rivitalossa, kun nykymaailmassa ei ikinä tiedä millaisia naapureita tulee ja tömistelijöitä ym.? Viekö tuo lämmitysmuoto konkurssiin talvella? Onko Alvsbytalon laatu kuraa? Tuntuu järjettömältä olla ottamatta vuokratonttia + OKT:ta halvemmalla kuin kerros/rivitaloasuntoa kymmeniä tuhansia kalliimmalla? Kommetteja?
Ensinnäkin tuo neliömäärä on melko pieni. Tuohon kun laskee sisäseinät, tekniset tilat, vessat, suihkut yms., niin hirveän paljoa neliöitä ei jää muuhun. PILP riittää tuohon melko hyvin, kun täällä on 120 neliötä (takan kera) ja Niben F470 pöhisee kuudetta vuotta nätisti. Toki kovilla pakkasilla tulee ne vastukset mukaan, mutta eipä tarvitse hirveästi vaivaakaan nähdä ja on aika halpa all-in-one ratkaisu. Täällä on vuosittaiset sähkökulutukset olleet yhdellä sähköautolla, yhdellä plugarilla ja Nibellä (ennen aurinkopaneeleja) n. 12-13000kW vuodessa. Mutta tämähän myös riippuu tosi paljon mm. lämpimän veden käytöstä jne.
 
Liittynyt
16.12.2016
Viestejä
1 137
Just tämä. Harvoin halpa ja hyvä kohtaa. Itselläni kuitenkin on sellainen etuoikeus, että se olisi ilmainen ja lisäksi vielä A-luokkaa. Mutta se ei nyt muita auta. Joskus vastaava mestari käy vain minimin työmaalla, pistää sokkona nimet papereihin ja sitten ollaan syvällä. Joo, vastuu on mutta se kaikki säätäminen jälkikäteen vie rakennuttajan voimat vaikka raastuvassa voittaisikin. Plus ne mahdollisuudet, kuten esim. konkurssi. Jos et tiedä rakentamisesta "kaikkea", ota valvoja. Kysy kokemuksia muilta ja valkkaa sellainen joka on sulle paras.
Niin, eihän se muita auta jos itse saa halvalla, mutta kunnollisesta valvojasta/projektinvetäjästä ja muutamasta tonnista puhuminen on vähän harhaan johtavaa.

Itsekin ilmaiseksi saisin, kun itse tekisin, mutta eipä se muita lohduta, jos taas OKT-rakentajille pitäisi tehdä niin ihan hihasta aletaan puhumaan kokonaisuudessaan 20k€ alv 0% + luokasta, mikä sekin lienee vähän siinä ja tässä, kun nuo eivät menekkään sitten enää pelkän KSE2013 mukaisesti ja kulujakin pitäisi kattaa. Lisänä sitten suurella todennäköisyydellä aletaankin myös vastailemaan puhelimeen iltaisin ja viikonloppuisin, harvempi töissä käyvä työaikaan siellä talollaan pyörii.

Jokainen tosin voi miettiä kuinka moni OKT-rakentaja laittaa kymppitonneja projektinvetäjään eikä mielummin säästä tai tee lisää neliöitä tms., ja toivoo kaiken sujuvan hyvin.
 
Liittynyt
27.05.2017
Viestejä
7 662
Ensinnäkin tuo neliömäärä on melko pieni. Tuohon kun laskee sisäseinät, tekniset tilat, vessat, suihkut yms., niin hirveän paljoa neliöitä ei jää muuhun. PILP riittää tuohon melko hyvin, kun täällä on 120 neliötä (takan kera) ja Niben F470 pöhisee kuudetta vuotta nätisti. Toki kovilla pakkasilla tulee ne vastukset mukaan, mutta eipä tarvitse hirveästi vaivaakaan nähdä ja on aika halpa all-in-one ratkaisu. Täällä on vuosittaiset sähkökulutukset olleet yhdellä sähköautolla, yhdellä plugarilla ja Nibellä (ennen aurinkopaneeleja) n. 12-13000kW vuodessa. Mutta tämähän myös riippuu tosi paljon mm. lämpimän veden käytöstä jne.
160 neliöisiä uusia omakotitaloja menee Oulun korkeudellakin alle 10.000 kWh:n sähkönkulutuksen maalämmöllä. Mukana siis käyttösähkökin ja päälle vielä lämmin talli noihin neliöihin.

Voisi mennä alle 6000 kWh vuodessa tuollainen 70 neliöinen nykyaikainen talo maalämmöllä. Mukana myös käyttösähkö.

Tekninen tila on kyllä tila jota ei kannata jättää rakentamatta omakotitaloon. Ei se ole mukava jos asuinhuoneissa tai jossain kodinhoitohuoneessa on jotain LTO laitetta, PILPiä tai maalämpöpumppua. Älvsbytalon mallistoja en ole katsonut vuosiin, mutta katsomatta veikkaisin että siellähän ne asuinhuoneissa on moiset vehkeet kun kaikessa säästetään viimeiseen asti.

Kyllähän sitä varmaan kymppitonnin saa varata budjettiin lisää rahaa jos Älvsbytalon PILP:in vaihtaa maalämpöpumppuun. Ei taida Älvsbytaloa saada muulla lämmityksellä, mutta jos muun valmistajan talopaketin ottaa tai pitkästä tavarasta rakentaa.

Älvsbytaloissa on kylpyhuoneessa muovimatto seinissä ja lattiassa. Lattian voi saada lisärahalla laatoitetuksi. Seinän laatoitus pitäisi sitten itse tehdä. Maton takana on kipsilevyseinä. Voihan sen kipsilevyn kosteuseristää ja laatat vetää päälle. Mutta jos laatua haluaa niin sehän kannattaisi muurata ne kostean tilan seinät ja jättää ulkoseinäänkin tuuletusväli ja sitten sen päälle kosteuseristeet ja laatat. Silloin jos se kosteuseriste pettää, niin sehän tiili pääsee kuivumaan sen taustalla olevan tuuletusvälin kautta eikä mitään ongelmaa synny. Älvsbytaloissa ei taida se rossilattia kestää tuollaista muutosta.

Tosin tuosta ei voi pelkästään älväriä syyttää, sillä monen grynderirakentajan perusratkaisu on nykyään laittaa kosteisiin tiloihin vain se Gyproc märkätilalevy ja sillä mennään. Kunhan kestää sen 10 vuoden takuuajan ilman, että asiakas ainakaan hoksaa kosteusongelmaa sinä aikana, niin sehän niille riittää.
 

Awelonian

Residentti maahanmuuttaja
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
3 474
160 neliöisiä uusia omakotitaloja menee Oulun korkeudellakin alle 10.000 kWh:n sähkönkulutuksen maalämmöllä. Mukana siis käyttösähkökin ja päälle vielä lämmin talli noihin neliöihin.
Tuossa on koko vuoden sähkönkulutus kaikkineen, ei pelkkä lämmitys. Tuon lisäksi on sähköllä lämmitettävä ulkovarasto ja peruselämä joka kuuluu ilmoittamaani määriin. Autoihin menee nyt se 10-20kW joka päivä melkeinpä. Et kyllä se pilppi pärjää.
 
Liittynyt
02.06.2017
Viestejä
482
silloin joskus kun itse mietin talopaketti valmistajia ja käytiin katsomassa myös kaarinassa älbyn esittelytaloa niin sinänsä se vaikutti ihan asialliselta paketilta mutta se oli ratkaisevassa roolissa kun talo tulee "kontin" kokoisina paloina ja saumakohdat olivat peitetty mutta ei kovin hyvin ja jos talo elää niin juuri näistä saumoista.
älby taloa sai myöskin vain seinäpattereilla eli lattialämmitys oli pois suljettu. kylpyhuoneen feikki muovi "posliinitiili" oli myös sellainen mikä pisti silmään.
ja loppujen lopuksi hintakaan ei ollut älbyssä niin paljoa halvempi että se kompensoinut sitä että pohjia ei voinut muuttaa eikä edes ovien paikkoihin tai väliseiniin voinut tehdä muutoksia sijaintiin.

älbyn mikael 129m2 talo heidän sivujensa mukaan alkaen 219 900e
denin ideal 132m2 talo heidän sivujensa mukaan alkaen 192 511e
 
Liittynyt
25.12.2017
Viestejä
81
Yleishuomiona heti nyt muutaman tunnin vastausten perusteella. Alvsbytalo 134 000 € hinnalla tuo lisähintaa kaikkiaan liittymineen, maatöineen ym. 15 000 - 30 000 € suoriltaan voisi sanoa? Ollaankin jo kerrostalokolmioiden hinnassa, joissa halpa vastike vrt. OKT kk-kuluihin sähköineen ym.
Ei riitä 30k€, liittymät, luvat ja mestari on vähintään sen ~20k€, maanrakennus paikasta riippuen, mutta kannattaa vähintään se 30k€ budjetoida. Yhteensä siis kannattaa aivan minimissään se 50k€ muuttovalmiin hinnan lisäksi varata, jos tontti on vuokrattu ja pakettiin ei mitään muutoksia tehdä.
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
4 556
Kyllähän se tuollainen 60-70 neliömetriä voi hyvinkin riittää monelle asunnon kooksi.

Tosin sehän tontti ja liittymät ja maanrakennustyöt yms. maksavat yhtä paljon rakensi tontille sitten 60 neliömetrin omakotitalon tai 180 neliömetrin omakotitalon.

Itse miettisin kerran jos toisenkin sitä, että tekeekö Alvsby talon vai jonkun muun talon. Kaikki mahdollinen on tingitty minimiin niissä. Pohjakin on rossipohja ja huonekorkeus minimi mitä saa olla ja "lämmityksenä" joku poistoilmapumppu.

Todellisuudessa se poistoilmalämpöpumppu ei tuota mitään muuta lisäarvoa LTO koneeseen verrattuna kuin lämmittää poistoilmasta lämpimän käyttöveden lämmityskauden ulkopuolella. Maksaa sitten kohtuuttomasti sen korjailu ja uusiminen.

Noin 70 neliömetrin talon saisi toimimaan todella pienellä ostolämmitysenergialla kun sen eristäisi kunnolla vaikka 30 cm villalla seinätkin ja ikkunat superlasit ja hyvän vuosisuhteen LTO kone ja sitten maalämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä. Oishan se hienoa kun talon ja käyttöveden lämmitys veisi esimerkiksi vain 3000 kWh sähköä vuodessa. Konvektori sitten viilentämään taloa maalämpökaivon vedellä kesäaikoina. LTO konetta ja maalämpöpumppua yms. varten kannattaa rakentaa se erillinen tekninen tila omalla sisäänkäynnillä ulkoa. Taloon kannattaa rakentaa myös tulisija varalämmönlähteeksi. Sille varalämmönlähteelle voi hyvinkin tulla tarvetta talon elinkaaren aikana.

Useampi sata euroa kuussa se omakotitalossa asuminen kustantaa kun kaikki kustannukset laskee mukaan mitä tulee. Tämä siis vaikka talo olisi velaton ja tonttikin oma eikä mukaan laske mitään omakotitalon remontteja mitä tarvii.
Pilp ei vastaa lto konetta, vaan on lämpöpumppu, mutta rajoitteena on tuo ilmanvaihdon määrä, joten määräänsä enempää ei sillä saa lämpöä jos pakkaset on kovat. Parempihan se on lämpöpumpulla pumpat huoneilman lämmöstä lämpöä, kuin pakkasilmasta ilpillä.

Muuten ihan hyvät pointit.
 
Liittynyt
27.05.2017
Viestejä
7 662
Pilp ei vastaa lto konetta, vaan on lämpöpumppu, mutta rajoitteena on tuo ilmanvaihdon määrä, joten määräänsä enempää ei sillä saa lämpöä jos pakkaset on kovat. Parempihan se on lämpöpumpulla pumpat huoneilman lämmöstä lämpöä, kuin pakkasilmasta ilpillä.

Muuten ihan hyvät pointit.
Hyvin alas sen poistoilman lämpötilan saa nykyisilla "venytetty kuutio" LTO koneillakin. Ei paljoa alemmas voisi edes sitä vetää kun alkaisi pakkasilla ilmankosteus jäätyä poistuputkeen.

Jostakihan se lämpö on taloon tuotava joka poistuu häviöinä seinän, lattian ja katon läpi ja poistoilman mukana. Pilpillä se lämpö otetaan sitten sähkövastuksilla mihin poistoilmasta pumppaaminen ei riitä enää.

Voihan sillä "PILP"illä lämmittää koko talonkin kovillakin pakkasilla kun pistää vain ilmanvaihtoa isommalle ja kunnolla lämmittää tulisijoja. Tosin silloinhan se lämpö on tosiasiassa peräisin siitä puulämmityksessä ja PILP vain jakaa sitä lämpöä eri puolille asuntoa.

Maalämpö on mielestäni paras lämmitystapa suunnilleen kaikkiin asuntoihin joihin tulee sähköt valtakunnanverkosta ja jonne maalämmön voi toteuttaa. Esimerkiksi Helsingissä on kantakaupungissa monenlaista tunnelia maan alla ja lämpökaivojen poraaminen voi olla siitä syystä käytännössä mahdotonta. Ja jossain voi olla pohjavesia ja siihen ei saa lupia maalämpökaivon poraamiseen. (Tosin siinä pohjavesialueella se vesi saattaa kyllä hyvin lämmittää sitä lämpökaivoa. Esim. tuttavalla omakotitalo maalämpökaivoineen on muutaman kymmenen metrin päässä pohjavesialueesta virallisten karttojen mukaan. Ja lämpökaivo ei oikeastaan yhtään edes kylmene koko talvena kun ilmeisesti pohjavesi virtaa siinä niin hyvin koko ajan.)
 

PCB

Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 688
Pilp ei vastaa lto konetta, vaan on lämpöpumppu, mutta rajoitteena on tuo ilmanvaihdon määrä, joten määräänsä enempää ei sillä saa lämpöä jos pakkaset on kovat. Parempihan se on lämpöpumpulla pumpat huoneilman lämmöstä lämpöä, kuin pakkasilmasta ilpillä.

Muuten ihan hyvät pointit.
Onhan se lämpöpumppu silloin, kun ei ole kunnolla pakkasta. Pakkasella PILP-talo on suorasähkölämmityksen varassa. Se että se ottaa siitä poistoilmasta enemmän talteen, ei ole mikään juttu, koska normaalikin kone ottaa melkein kaiken hukkalämmön talteen. Lämpöpumppu-ominaisuudella sitten tehdään vähän energiaa, kun kelit antaa myöten. Paljon ennemmin normaali IV-kone ja erillinen vesi-ilma-lämpöpumppu pieneen taloon, kuin joustamaton PILP.
 
Liittynyt
17.03.2022
Viestejä
1 592
Itseäkin kyllä kiinnostaisi rakennuttaa tuommoinen 80-90 asuinneliötä. Eli pari makkaria tai kolme. Dinkku pariskunnalle sopisi hyvin. Elämääkin tässä katseltu jo sen verran yhdessä että uskaltaisi vaimon kanssa.

Noita valmiita kun katsoo niin ne on perheille suunnattu. 110+ ja jollain kolmella+ makkarilla. Vähän liikaa itselle, jaksa siivota.
 
Liittynyt
22.10.2018
Viestejä
388
Ei kai kukaan tosissaan oo laittamassa uuteen 70 neliön taloon maalämpöä. Ihan hatusta heitän, että se investointi maksaisi itsensä takaisin aikaisintaan 30 vuoden päästä ja siihen mennessä pumpunkin on joutunut jo vaihtamaan ja TMA sen kun vaan pitenee.
 
Liittynyt
17.03.2022
Viestejä
1 592
Ei kai kukaan tosissaan oo laittamassa uuteen 70 neliön taloon maalämpöä. Ihan hatusta heitän, että se investointi maksaisi itsensä takaisin aikaisintaan 30 vuoden päästä ja siihen mennessä pumpunkin on joutunut jo vaihtamaan ja TMA sen kun vaan pitenee.
Lattialämmitys on aika kiva. Sähköllä sitä aika ikävä tehdä. Ja toisaalta kaikki ei ajattele omaa asumistaan investointina.
 
Liittynyt
29.08.2018
Viestejä
1 062
Lattialämmitys on aika kiva. Sähköllä sitä aika ikävä tehdä. Ja toisaalta kaikki ei ajattele omaa asumistaan investointina.
Esim. vesi-ilmalämpöpumput ovat aika vertailukelpoinen ratkaisu jossa on vain aavistuksen heikompi vuosihyötysuhde kuin maalämmössä, ja hintaa tulee sen kymppitonnin vähemmän, jolla voi vaikka pistää aurinkopaneelijärjestelmän + erillisen ilmalämpöpumpun vielä viilennystä varten (maalämpöön saa kanssa viilennystoiminnon mutta se maksaa asennettuna käytännössä vielä jokusen tonnin lisää).
 
Liittynyt
27.05.2017
Viestejä
7 662
Esim. vesi-ilmalämpöpumput ovat aika vertailukelpoinen ratkaisu jossa on vain aavistuksen heikompi vuosihyötysuhde kuin maalämmössä, ja hintaa tulee sen kymppitonnin vähemmän, jolla voi vaikka pistää aurinkopaneelijärjestelmän + erillisen ilmalämpöpumpun vielä viilennystä varten (maalämpöön saa kanssa viilennystoiminnon mutta se maksaa asennettuna käytännössä vielä jokusen tonnin lisää).
Ei siinä maalämpöpumpussa ja vesi-ilmalämpöpumpussa ole eroa muuta kuin se lämpökaivon hinta. Oiskohan siellä 5000 euron nurkilla tyypillisesti joku 180 metrin kaivon poraus. Jos tonttia riittää ja maaperä on sopiva, niin kallioon poratun lämpökaivon sijasta voi tehdä halvemman maakeruupiiriin. Siinä "siniraitaista" paksua vesijohtoputkea upotetaan noin metrin syvyyteen maahan sellainen puolisen kilometriä.

COP vuosikerroin on vesi-ilmapumpulla noin 2,3 ja maalämpöpumpulla joku 4.x lattialämmityksen kanssa.

COP kerroin kertoo siis millä kertoimella 1 kWh sähköä pumppaa lämpöä pirttiin kilowattitunteina.

Eteläisimmässä Suomessa tuo vesi-ilmalämpöpumppu saattaa olla kilpailukykyinen maalämmön kanssa. Pohjoisempana tuskin. Toki se on hyvä vaihtoehto jos maalämpöä ei saa porata esimerkiksi kun talo sijaitsee pohjavesialueella.
 
Liittynyt
22.10.2018
Viestejä
388
Lattialämmitys on aika kiva. Sähköllä sitä aika ikävä tehdä. Ja toisaalta kaikki ei ajattele omaa asumistaan investointina.
Jos haluaa laattalattiat, niin sitten lattialämmitys aika pakollinen. Nyt kun kotona kävelen paljain jaloin vinyylilankulla, niin ei kyllä tunnu viileälle, mutta saattaisihan se lämmin lattia olla mukavampi. Kuuleman mukaan uudet talot ovat sen verran energiapihejä, että valtaosan vuodesta lattian lämpöisyyttä ei edes huomaa. Mikäli kuitenkin haluaa putket lattiaan, niin pilp + ilp varmasti tossa kokoluokassa järkevämpi. Pitää vaan panostaa pohjaan, ettei ilp häiritse elämää, mutta levittää silti lämpöä. Pelkkä moderni ILP lämmittää tuon kokoisen uuden talon niin edullisesti, että siihen verrattuna MLP takaisinmaksuaika lienee jo 50+ vuotta. 20 tuhatta haaleasta lattiasta on aika paljon ja samalla rahalla voisi saada sitä elämänlaatua ehkä pykälän enemmän toisin keinoin. Ostaa sitten vaikka arvotaidetta seinälle ja lämmittää sielua sitä tuijotellessa ei varpaita. Kukin tyylillään.

Edit:
Hyvä pointti tuo edellisen kirjoittajan mainitsema sijainti. Itse katselen asiaa täältä Etelä-Suomesta päin.
 

Ed!

Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
336
En oikein ymmärrä näitä 60-70 neliön omakotitaloja. Mun autotallikin on isompi. Mitä sillä omakotitalolla tekee jos tilaa ei tarvitse? Ulkoilmasta ja luonnosta saa nauttia muutenkin. Käytännössä ainoat hyvät puolet on sitten se että ei tarvitse naapureiden kanssa juuri olla tekemisissä, mutta ei missään järkevässä taloyhtiössä juuri niidenkään kanssa ongelmia.

Ts. kaikki kerrostalon ja pikkurivarin huonot puolet mutta samalla myös se kaikki vaiva mitä OKT:sta tulee, ilman niitä hyötyjä ?!
Itsellä nyt jo hieman ikääntynyt talo ~130m2 ja iso 100m2 autotalli. Kuitenkin olen ajatellut että kun mukulat tuossa 10-15v päästä muuttavat muualle niin puran tämän talon ja rakennan tilalle juuri tuollaisen 6-70m2 hirsimökin. Mahdollisesti vielä laajennan autotallia tässä odottaessa.

Eli kai sitä kaikenkokoisille kodeille on kysyntää. Ja kun itsestä aika jättää niin jäljelle ei jää ongelmajätettä vaan vaikka lapsille kesämökki runsaalla harrastetilalla.
Samalla saisi pidettyä nykyiset kunnossapitokulut kurissa jos ajatuksena on kuitenkin jyrätä talo maantasalle x vuoden päästä
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
4 556
Itseäkin kyllä kiinnostaisi rakennuttaa tuommoinen 80-90 asuinneliötä. Eli pari makkaria tai kolme. Dinkku pariskunnalle sopisi hyvin. Elämääkin tässä katseltu jo sen verran yhdessä että uskaltaisi vaimon kanssa.

Noita valmiita kun katsoo niin ne on perheille suunnattu. 110+ ja jollain kolmella+ makkarilla. Vähän liikaa itselle, jaksa siivota.
Meillä on yksi ylimääränen huone kämpässä, jossa on lähinä vuodesohva vieraita varten ja jos joku myöhäinen lapsi vielä tulisi niin mahtuisi toki sinne. Ei sitä pariakymmentä lisäneliötä siivotessa edes huomaa etenkin kun ei sitä lisähuonetta tarvi kokoajan siivoilla.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 538
Siivottavaa tuottavat ihmiset (ja mahdolliset eläimet). Ei siivoamisen tarve riipu asunnon neliöistä vaan asukkaiden määrästä.
 
Liittynyt
12.06.2022
Viestejä
1 378
En oikein ymmärrä näitä 60-70 neliön omakotitaloja. Mun autotallikin on isompi. Mitä sillä omakotitalolla tekee jos tilaa ei tarvitse? Ulkoilmasta ja luonnosta saa nauttia muutenkin. Käytännössä ainoat hyvät puolet on sitten se että ei tarvitse naapureiden kanssa juuri olla tekemisissä, mutta ei missään järkevässä taloyhtiössä juuri niidenkään kanssa ongelmia.

Ts. kaikki kerrostalon ja pikkurivarin huonot puolet mutta samalla myös se kaikki vaiva mitä OKT:sta tulee, ilman niitä hyötyjä ?!
Itse voisin tommosen pienen okt:n rakentaa mökkihenkisesti jonnekin keskelle skutsia, tai rantatontille mieluiten, kauas naapureista. Jos tuollaista Kastellitaloa postimerkkitontilla kaupunkialueella haluaisin, niin ehdottomasti katselisin vanhempia tai ainakin valmiita taloja.

mut se on vaan mun mielipide.
 
Liittynyt
23.05.2018
Viestejä
30
Kyllähän se tuollainen 60-70 neliömetriä voi hyvinkin riittää monelle asunnon kooksi.

Tosin sehän tontti ja liittymät ja maanrakennustyöt yms. maksavat yhtä paljon rakensi tontille sitten 60 neliömetrin omakotitalon tai 180 neliömetrin omakotitalon.

Itse miettisin kerran jos toisenkin sitä, että tekeekö Alvsby talon vai jonkun muun talon. Kaikki mahdollinen on tingitty minimiin niissä. Pohjakin on rossipohja ja huonekorkeus minimi mitä saa olla ja "lämmityksenä" joku poistoilmapumppu.

Todellisuudessa se poistoilmalämpöpumppu ei tuota mitään muuta lisäarvoa LTO koneeseen verrattuna kuin lämmittää poistoilmasta lämpimän käyttöveden lämmityskauden ulkopuolella. Maksaa sitten kohtuuttomasti sen korjailu ja uusiminen.

Noin 70 neliömetrin talon saisi toimimaan todella pienellä ostolämmitysenergialla kun sen eristäisi kunnolla vaikka 30 cm villalla seinätkin ja ikkunat superlasit ja hyvän vuosisuhteen LTO kone ja sitten maalämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä. Oishan se hienoa kun talon ja käyttöveden lämmitys veisi esimerkiksi vain 3000 kWh sähköä vuodessa. Konvektori sitten viilentämään taloa maalämpökaivon vedellä kesäaikoina. LTO konetta ja maalämpöpumppua yms. varten kannattaa rakentaa se erillinen tekninen tila omalla sisäänkäynnillä ulkoa. Taloon kannattaa rakentaa myös tulisija varalämmönlähteeksi. Sille varalämmönlähteelle voi hyvinkin tulla tarvetta talon elinkaaren aikana.

Useampi sata euroa kuussa se omakotitalossa asuminen kustantaa kun kaikki kustannukset laskee mukaan mitä tulee. Tämä siis vaikka talo olisi velaton ja tonttikin oma eikä mukaan laske mitään omakotitalon remontteja mitä tarvii.

Mikäs ongelma on rossipohjassa? Vuosisatoja rakennettu taloja tuolla tyylillä ja hyvin toimivat kunhan tuuletus kunnossa. Plus paljon huoltoystävällisempi mahdollisien putkivaurioiden kohdalla...
 
Liittynyt
21.05.2022
Viestejä
408
Mikäs ongelma on rossipohjassa? Vuosisatoja rakennettu taloja tuolla tyylillä ja hyvin toimivat kunhan tuuletus kunnossa. Plus paljon huoltoystävällisempi mahdollisien putkivaurioiden kohdalla...
Paljon on kohtuu uusien talojen kanssa ollut homeongelmia. Nykyiset eristepaksuudet eivät tahdo toimia sen kanssa. Ryömintätila jää liian kylmäksi eikä kuivaa ainakaan ilman erillistä koneellista ilmanvaihtoa.

Toimii hyvin 1800-luvun talossa ja siivospäivänä voi kaataa ämpärillisen vettä lattialle.
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Paljon on kohtuu uusien talojen kanssa ollut homeongelmia. Nykyiset eristepaksuudet eivät tahdo toimia sen kanssa. Ryömintätila jää liian kylmäksi eikä kuivaa ainakaan ilman erillistä koneellista ilmanvaihtoa.

Toimii hyvin 1800-luvun talossa ja siivospäivänä voi kaataa ämpärillisen vettä lattialle.
Toi lämpötilan putoaminen voi olla osa ongelmaa, mutta uskoisin silti että se ryömintätilan tuuletus (sen puute/tehottomuus) on ollut se suurin tekijä noissa ongelmatapauksissa, jos muuten on rakenne oikein tehty.
 
Liittynyt
29.08.2018
Viestejä
1 062
Nekin on niin vaihtelevia mitä kukin pitää parhaana ja jotkut asiantuntijatkin voivat olla erikoista mieltä sen hetken konsensukseen nähden. Arkkitehti joka oli piirtänyt paljon talotehtaan taloja ja myöhemmin erilaisia myös tosi kalliita kohteita omalla nimellä, oli sitä mieltä että iso kivitalo jota suunnittelin pari vuotta sitten (nyt vähän tauolla se suunnitelma) olisi pitänyt tietysti tehdä rossipohjalla vaikka rakennuspaikka oli aivan kallion harjalla niin että jonkin verran oli sopivaa lattiatasoa varten louhittavaa jopa siihen että saisi riittävästi kapillaarikatkoa maavaraisen laatan alle.
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Nekin on niin vaihtelevia mitä kukin pitää parhaana ja jotkut asiantuntijatkin voivat olla erikoista mieltä sen hetken konsensukseen nähden. Arkkitehti joka oli piirtänyt paljon talotehtaan taloja ja myöhemmin erilaisia myös tosi kalliita kohteita omalla nimellä, oli sitä mieltä että iso kivitalo jota suunnittelin pari vuotta sitten (nyt vähän tauolla se suunnitelma) olisi pitänyt tietysti tehdä rossipohjalla vaikka rakennuspaikka oli aivan kallion harjalla niin että jonkin verran oli sopivaa lattiatasoa varten louhittavaa jopa siihen että saisi riittävästi kapillaarikatkoa maavaraisen laatan alle.
Arkkitehdit eivät läheskään (tätäkään ei voi yleistää) aina mieti niitä rakennusteknisiä asioita, saati mikä tapa on se edullisin tehdä. Tehdä voi niin monella eri tavalla, ne rakenteet vaan pitää sitten sovittaa haluttuun tapaan tehdä. Se mikä on "paras tapa" on sitten usein suunnittelijan mieltymistä/kokemuksista kiinni.
Itse lähtisin katsomaan ensin sitä paikkaa ja miten talon siihen ilmansuunnat (ja naapurit) huomioiden kannattaisi laitttaa. Sitten mitkä asiat vaikuttaa maatöihin, huonetiljen järjestys jne... Etukäteen kun miettii noita, miel. jo tonttia ostaessaan, voi säästää paljon.
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
4 556
Meillä on tuulettuva alapohja ysärin kämpässä eikä mitään kosteusongelmia kyllä ole. Naapuri rakensi uuden kämpän, niin sinne tuli ryömintätilaankin maatavasten lämmöneristeet ja koneellinen ilmanvaihto. Uudemmassa energiatehokkaammassa kämpässä toki jäähtyy muuten talven aikana kylmemmäksi jolloin keväällä kondenssiongelmia voisi olla. Muutenkin jos noi alapohjat on ontelolaattaa yms niin pikku kosteudenvaihtelut jonain yhtenä vuodenaikana ei paljoa haittaa.
 
Liittynyt
27.10.2017
Viestejä
1 808
Ihan mielenkiinnosta: toimisiko rossipohjaisessa uudisrakennuksessa salaojittava eriste (Fuktisol tai Isodrän) estämään kosteusongelmia alapohjan suhteen? Perustamisvaiheessa kustannukset olisi kuitenkin aika maltilliset kun ottaa huomioon koko projektin hinnan.
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
4 556
Ihan mielenkiinnosta: toimisiko rossipohjaisessa uudisrakennuksessa salaojittava eriste (Fuktisol tai Isodrän) estämään kosteusongelmia alapohjan suhteen? Perustamisvaiheessa kustannukset olisi kuitenkin aika maltilliset kun ottaa huomioon koko projektin hinnan.
Jos sulla on asianmukaset soratäytöt ja salaojat niin ei tossa tuulettuvassa alapohjassa kosteusongelmat tule oikeastaan muusta kuin kastepisteen ylittymisestä alapohjassa. Talvikaudella sulla kylmenee siellä tila ja kun lämpötila ulkona nousee tuuletusilman kautta tulee ilmankosteutta joka kondensoi pinnoille.

Alapuolinen lämmöneristys maahan ei mielestäni ole niinkään kriittistä, vaan se, että mitä paremmin kämpän lämpö on eristetty tuuletustilaan nähden, sitä kylmemmäksi se tuuletustila pääsee. Esim omassa kämpässä ei oikeestaan mennä pakkaselle talvella, joten lämpöeroa plussakeliulkoilmaan ei juurikaan synny. Paremmin noista ongelmista pääsee alapohjatilan koneellisella ilmanvaihdolla, jolloin myös maapohjan eristäminen kannattaa, koska tossa on lisää lämmitettävää tilaa.

Rossipohja on btw puurakenteinen eli nämä nykyiset pääosin ontelolaatoista tehdyt tuulettuvat alapohjat ei ole varsinaisesti rossipohjia.
 
Liittynyt
30.09.2017
Viestejä
921
Se mitä paljon vähemmän käsitellään ja joka meidän projektissa on nyt tekeillä, on täysin tuulettuva alapohja, eli talon alta käy tuuli ja lämpötilaeroa ulkoilman ja alapohjan välillä ei synny. Tämä edellyttää keskimäärin 80cm tuulettuvan ilmatilan, mahdollisimman vapaan ilmankierron ja kaikkien putkien yms. vahvan eristämisen. Perustusvaiheessa tehtiin maahan kapillaarikatkot ja käytettiin 120mm finnfoamia estämään maan routiminen yms., eikä tämä tosiaan ole halvin perustusratkaisu, mutta sillä haluttiin mennä. Ammattilaisiakin aikanaan etsittiin pykälää pidempään, että löydettiin oikeat asiantuntijat tämän suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Alapohjan eristysvahvuus on keskimäärin 50cm ja rakenteet ovat hygroskooppisia. Miinuspuolena (jos siitä ei tykkää), niin sisäänkäynti on portaiden päässä ja mm. terassi pitää olla kaiteella, jottei kukaan putoa vahingossa.
 
Liittynyt
29.08.2018
Viestejä
1 062
Se mitä paljon vähemmän käsitellään ja joka meidän projektissa on nyt tekeillä, on täysin tuulettuva alapohja, eli talon alta käy tuuli ja lämpötilaeroa ulkoilman ja alapohjan välillä ei synny. Tämä edellyttää keskimäärin 80cm tuulettuvan ilmatilan, mahdollisimman vapaan ilmankierron ja kaikkien putkien yms. vahvan eristämisen. Perustusvaiheessa tehtiin maahan kapillaarikatkot ja käytettiin 120mm finnfoamia estämään maan routiminen yms., eikä tämä tosiaan ole halvin perustusratkaisu, mutta sillä haluttiin mennä. Ammattilaisiakin aikanaan etsittiin pykälää pidempään, että löydettiin oikeat asiantuntijat tämän suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Alapohjan eristysvahvuus on keskimäärin 50cm ja rakenteet ovat hygroskooppisia. Miinuspuolena (jos siitä ei tykkää), niin sisäänkäynti on portaiden päässä ja mm. terassi pitää olla kaiteella, jottei kukaan putoa vahingossa.
Eli yhteensä yli 60 senttiä eristeitä lattian alla? Aika kova. Mikä sokkelin rakenne on kun on korkea ja paljolti auki, ja onko se eristetty?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
849
Mielenkiintoinen ratkaisu. Minuakin kiinnosaisi alapohjan rakenne. Mitä teillä on eristeiden alla? Sokkeliahan tuo ei varmaan vaadi, kun julksivuverhoilun voi viedä alapohjan alapinnan tasolle?
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
4 556
Se mitä paljon vähemmän käsitellään ja joka meidän projektissa on nyt tekeillä, on täysin tuulettuva alapohja, eli talon alta käy tuuli ja lämpötilaeroa ulkoilman ja alapohjan välillä ei synny. Tämä edellyttää keskimäärin 80cm tuulettuvan ilmatilan, mahdollisimman vapaan ilmankierron ja kaikkien putkien yms. vahvan eristämisen. Perustusvaiheessa tehtiin maahan kapillaarikatkot ja käytettiin 120mm finnfoamia estämään maan routiminen yms., eikä tämä tosiaan ole halvin perustusratkaisu, mutta sillä haluttiin mennä. Ammattilaisiakin aikanaan etsittiin pykälää pidempään, että löydettiin oikeat asiantuntijat tämän suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Alapohjan eristysvahvuus on keskimäärin 50cm ja rakenteet ovat hygroskooppisia. Miinuspuolena (jos siitä ei tykkää), niin sisäänkäynti on portaiden päässä ja mm. terassi pitää olla kaiteella, jottei kukaan putoa vahingossa.
Se mikä noissa alapohjissa on yleensä, että kun talven aikana tuuletuksella viilennetään se alapohjatila, niin kyllä siellä ne rakenteet viileinä pysyy kun kevät tulee ja ilma on lämpimämpää, kevätilma tosin onneksi on yleensä suht kuivaa, mutta toi vuodenaikojen lämpötilanvaihteluhan tuossa on se riski, joka voi ilmankosteutta kondensoida pinnoille. Eristeethän on sen ontelolaatan/kantavan laatan päällä kuitenkin.

Pidän noita tuulettuvia alapohjaratkaisuita kuitenkin aika turvallisina, koska vaikka nyt kerran vuoteen vähän kosteutta kondensoituisi niin betoni ei siitä pahastu vaan kuivuu myös. Parastahan noissa on, että sokkelikorkoa saadaan vaivattomasti ylös ja kapillaarinen kosteus ei vaivaa.
 
Liittynyt
30.09.2017
Viestejä
921
Eli yhteensä yli 60 senttiä eristeitä lattian alla? Aika kova. Mikä sokkelin rakenne on kun on korkea ja paljolti auki, ja onko se eristetty?
Pilariperustus, eli alle voi mennä tuosta vaan ja päivä näkyy läpi. Maanpinta on läpäisevää hiekkaa, alla ff 120 ja sen alla salaojitus ja salaojamursketta ja viimeisenä kankaat. Talon alapohjassa harvalaudoitus ja 25mm tuulensuojalevyt, siitä sitten lähtee useampi eri materiaalikerros ylöspäin, yhtenä tuo 500mm eristevahvuus. Eli se talon alapohjan alimmaisen kerroksen ei pitäisi kärsiä kondenssiongelmista ja jos nyt mitään tulisi, niin sinne vain katsomaan, tila on täysin huollettavissa. Viemäröinti on tehty pääasiassa maan alle, eli putkirakenteiden määrä alapohjassa on minimoitu, samalla potentiaaliset kylmäsillat ja vuodot pitäisi olla kurissa.
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
4 556
Pilariperustus, eli alle voi mennä tuosta vaan ja päivä näkyy läpi. Maanpinta on läpäisevää hiekkaa, alla ff 120 ja sen alla salaojitus ja salaojamursketta ja viimeisenä kankaat. Talon alapohjassa harvalaudoitus ja 25mm tuulensuojalevyt, siitä sitten lähtee useampi eri materiaalikerros ylöspäin, yhtenä tuo 500mm eristevahvuus. Eli se talon alapohjan alimmaisen kerroksen ei pitäisi kärsiä kondenssiongelmista ja jos nyt mitään tulisi, niin sinne vain katsomaan, tila on täysin huollettavissa. Viemäröinti on tehty pääasiassa maan alle, eli putkirakenteiden määrä alapohjassa on minimoitu, samalla potentiaaliset kylmäsillat ja vuodot pitäisi olla kurissa.
Aa okei, eli ei ole sokkeleita vaan pilareilla. Se on ihan toimiva ratkaisu kyllä. Sanoisin että mielenrauhan kannalta kaikki maantasosta korotetut rakenneratkaisut on kyllä parhaita.
 

PCB

Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 688
Eristeethän on sen ontelolaatan/kantavan laatan päällä kuitenkin.
Niinhän ne ovat, kun tehdään säästäen ja huonommin. Jos olisivat oikeaoppisesti ulkopinnassa, kuvailtu ongelmakin olisi vähäisempi. Noin yleensä ottaen, vaikka essonbaarin miehet sokeasti vannoo ryömintätilaisen alapohjan nimeen, niin se on todellinen riskirakenne, ja suunnittelussa ja toteutuksessa pitää todellakin tietää mitä tekee.
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
4 556
Niinhän ne ovat, kun tehdään säästäen ja huonommin. Jos olisivat oikeaoppisesti ulkopinnassa, kuvailtu ongelmakin olisi vähäisempi. Noin yleensä ottaen, vaikka essonbaarin miehet sokeasti vannoo ryömintätilaisen alapohjan nimeen, niin se on todellinen riskirakenne, ja suunnittelussa ja toteutuksessa pitää todellakin tietää mitä tekee.
Mikäs siitä todellisen riskirakenteen tekee jod vaihtoehtona on maanvarainen lattia?
 

PCB

Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 688
Mikäs siitä todellisen riskirakenteen tekee jod vaihtoehtona on maanvarainen lattia?
Energiansäästön vuoksi parannettu eristävyys viilentää ryömintätilaa, ilmastonmuutos muuttanut/muuttaa kosteuskuormaa, mikroilmastoa ei tunneta, puurakenteisissa rakenteiden paksuntaminen ja paksummat eristekerrokset vaativat huomattavaa huolellisuutta (mm. painuminen ja sisäinen konvektio), tuuletus/kosteuden poisto riittämätön tai koneellista ei ole varmennettu hälytyksin, maanpintaa ei eristetä jne. Nämä kaikki erityisesti puurakenteisissa, ja tietysti pilariperusteisessa tilanne on merkittävästi parempi kun tuuli puhaltelee läpi.

Maanvarainen betonialapohja nyt on niin yksinkertainen ja riskitön tehdä, että ongelmien saamiseksi pitää melkeinpä yrittää tunaroida.
 
Liittynyt
29.01.2017
Viestejä
1 609
Viime vuonna tuli kilpailutettua talopaketteja, kontio, salvos, ja finlamelli.
Tuntui jotenkin kalliilta, ja noissa esim joku pystytyksen hinta yli 10ke.
Ja valmispaketit ovat yleensä jotenki hinnat alkaenmateriaaleilla, ja jokaisen "upgreidaaminen" maksaa luonnollisesti ekstraa.

Aloin sitten kyselemään tarjouksia erikseen rungoista, ristikoista, puutavarasta, ikkunoista jne.
Tämä vaihtoehto alkoi vaikuttamaan edullisemmalta, esimerkiksi talovalmistajien säältäsuojaan paketit eivät loppujen lopuksi ole kuin muutaman viikon puristus. Sen jälkeen se todellinen työ vasta alkaa. Lisäksi eri talovalmistajilla oli isoja eroja säältäsuojaan paketeissa, ja noiden saaminen samalle tasolle olisi vaatinut viikkojen kilpailutuksen.

Meille tuli 145 neliöinen hirsitalo, 110 neliöinen betoninen autotalli (60 kylmää katosta ja 50 lämmintä varastoa ja autotallia) ja 35 neliöinen saunarakennus vierashuoneella. Teetettiin koko projekti ns avaimet käteen, eli kaikki tuntitöinä. Itse ei kovinkaan paljoa tehty, perehdyttiin kilpailutukseen ja tavaran hankintaan.

Budjetti oli 450 000€ ja se riitti asuntoon ja autotallin. Asunto ja autotalli tuli viimeistä listaa myöden valmiiksi, mutta tuohon pihasaunaan menee vielä 30ke. Pihasta on tehty vähä reilut puolet, ja loppupuolisko tehdään kun sauna on valmis.
Kyllähän tuo aika kallis paukku on kun tällä alueella harvemmin yli 300ke asuntoja myydään. Materiaalivalinnoilla oltaisiin varmaan voitu noin 30-50ke säästää, mutta itselle tätä rakennettiin, eikä ollut tarkoitus keittiöremonttia 5v päästä tehdä.
 

Ed!

Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
336
Viime vuonna tuli kilpailutettua talopaketteja, kontio, salvos, ja finlamelli.
Tuntui jotenkin kalliilta, ja noissa esim joku pystytyksen hinta yli 10ke.
Ja valmispaketit ovat yleensä jotenki hinnat alkaenmateriaaleilla, ja jokaisen "upgreidaaminen" maksaa luonnollisesti ekstraa.

Aloin sitten kyselemään tarjouksia erikseen rungoista, ristikoista, puutavarasta, ikkunoista jne.
Tämä vaihtoehto alkoi vaikuttamaan edullisemmalta, esimerkiksi talovalmistajien säältäsuojaan paketit eivät loppujen lopuksi ole kuin muutaman viikon puristus. Sen jälkeen se todellinen työ vasta alkaa. Lisäksi eri talovalmistajilla oli isoja eroja säältäsuojaan paketeissa, ja noiden saaminen samalle tasolle olisi vaatinut viikkojen kilpailutuksen.

Meille tuli 145 neliöinen hirsitalo, 110 neliöinen betoninen autotalli (60 kylmää katosta ja 50 lämmintä varastoa ja autotallia) ja 35 neliöinen saunarakennus vierashuoneella. Teetettiin koko projekti ns avaimet käteen, eli kaikki tuntitöinä. Itse ei kovinkaan paljoa tehty, perehdyttiin kilpailutukseen ja tavaran hankintaan.

Budjetti oli 450 000€ ja se riitti asuntoon ja autotallin. Asunto ja autotalli tuli viimeistä listaa myöden valmiiksi, mutta tuohon pihasaunaan menee vielä 30ke. Pihasta on tehty vähä reilut puolet, ja loppupuolisko tehdään kun sauna on valmis.
Kyllähän tuo aika kallis paukku on kun tällä alueella harvemmin yli 300ke asuntoja myydään. Materiaalivalinnoilla oltaisiin varmaan voitu noin 30-50ke säästää, mutta itselle tätä rakennettiin, eikä ollut tarkoitus keittiöremonttia 5v päästä tehdä.
Täytyy kysyä että mihinkä tuo 30ke hukkuu saunaa rakentaessa? Viime kesänä tehtiin meille 25m2 pihasauna ja budjetti oli 9ke, tämä sisältäen hirsirungon, maatyöt, ojat, vesijohdon, sähköt yms. Tuosta menee ehkä tonnilla yli kun keväällä saadaan viimeiset pihatyöt valmiiksi
 
Liittynyt
29.01.2017
Viestejä
1 609
Täytyy kysyä että mihinkä tuo 30ke hukkuu saunaa rakentaessa? Viime kesänä tehtiin meille 25m2 pihasauna ja budjetti oli 9ke, tämä sisältäen hirsirungon, maatyöt, ojat, vesijohdon, sähköt yms. Tuosta menee ehkä tonnilla yli kun keväällä saadaan viimeiset pihatyöt valmiiksi
Pihasauna tulee 200mm paksusta hirrestä ja siihen tulee vierashuone minikeittiöllä. Kuitenkin märkätiloja, laatoitusta, lattialämpö, savupiiput, tuntipalkat jne niin nopeasti saa sen 50ke uppoamaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Ed!
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
234 196
Viestejä
4 116 420
Jäsenet
69 899
Uusin jäsen
TeukkaSalama

Hinta.fi

Ylös Bottom