Valmistalopaketit

[Behemoth]

Me olemme vaimon kanssa rakentamisen suunnitteluasteella. Olemme kovasti mieltyneet ajatukseen pohjasta, jossa huoneet olisi lokeroitu omiin nurkkauksiinsa niin, että ne eivät aukeaisi suoraan olohuoneeseen. Päämakuuhuone sijaitsee erillään muista huoneista. Myös olohuone olisi selvästi erillään keittiöstä eikä niin, että saareke tai ruokapöytä olisi olohuoneen sohvan takana.

Nykyisessä kerrostaloasennossa en pidä siitä yhtään, että olohuone ja keittiö ovat aivan vierekkäin. Nykytrendille vaikuttaisi olevan ominaista isot olohuone-keittiötilat, johon aukeavat kaikki makuuhuoneet. Noista tulee itselle jotenkin rauhaton fiilis.

Meillä oli lähes samat suunnittelu lähtökohdat kuin teillä eli keittiö ja olohuone erillään ja makuuhuoneet eivät mielellään aukeaisi olohuoneeseen. Jouduimme paljon pyörittelemään pohjia, koska tosissaan trendi on, että olohuone ja keittiö ovat aina samaa yhtenäistä tilaa. Ohessa meidän lopullinen pohjapiirros. Makuuhuonekäytävä on tietyssä mielessä hukkatilaa, mutta omasta mielestä se myös tuo vähän luonnetta taloon. Olemme tykänneet myös paljon siitä, että keittiö ja kylpytilat ovat täysin toisessa päässä talossa. Tällöin jos joku valvoo myöhään tai herää aikaisin, niin tämä ei häiritse nukkuvia. Monessa pohjassa talotekniikan laitteet on sijoiteltu kodinhoitohuoneeseen, joten en suosittele sijoittamaan sitä lähelle makuuhuoneita, koska esim. ilmanvaihtokone ja maalämpöpumppu ovat välillä melko äänekkeitä. Jos vaan mahdollista, niin erillinen tekninen tila on aina paras vaihtoehto.

 

[Pete88]

Onpas kivan näköinen pohja, kun vaikuttaisi siltä, että KHH voi toimia eräänlaisena apukeittiönä tarvittaessa, esim. juhlien aikaan. Lisäksi arkieteinen on piilotettu varsinaisen eteisen kanssa yhteen siten, ettei talon asukkaat vaikuttaisi tulevan kotiinsa aina "takaovesta".

 

[jinx1980]

Onpas kivan näköinen pohja, kun vaikuttaisi siltä, että KHH voi toimia eräänlaisena apukeittiönä tarvittaessa, esim. juhlien aikaan. Lisäksi arkieteinen on piilotettu varsinaisen eteisen kanssa yhteen siten, ettei talon asukkaat vaikuttaisi tulevan kotiinsa aina "takaovesta".

vessa kylppärissä ja kulku khh:n kautta saunaan tuon kokoisessa kämpässä on vähän (tai aika paljon) turn-off, muuten näyttää kyllä hyvältä.

 

[j-o-r-e]

Siinäpä vertailuun meidän pohja. Itse ollaan tykätty tästä. Ostettiin tämä valmiina pienehkön (mutta pitkään alalla toimineen) rakennusfirman tekemänä, joten pohjaratkaisuun ei voitu vaikuttaa.

 

[Pete88]

vessa kylppärissä ja kulku khh:n kautta saunaan tuon kokoisessa kämpässä on vähän (tai aika paljon) turn-off, muuten näyttää kyllä hyvältä.

Mielestäni hyvin tyypillinen ratkaisu suomalaisissa taloissa, että kylpyhuoneeseen ja saunaan mennään KHH:n kautta ja toinen WC on kylpyhuoneessa. Yleensä KHH toimii samalla pukuhuoneena, varsinkin kompaktimmissa ratkaisuissa. Toki ymmärrän pointtisi, että esitetyssä pohjassa on kyllä neliöitä käytetty muualla, mutta kosteat tilat ovat suht napakasti tehdyt. Toisaalta se on kustannustehokkaampaa (jos sitä on tässä haettu), koska kuivan tilan neliöt ovat kosteita tiloja huomattavasti halvempia.

 

[phetu]

Mielestäni hyvin tyypillinen ratkaisu suomalaisissa taloissa, että kylpyhuoneeseen ja saunaan mennään KHH:n kautta ja toinen WC on kylpyhuoneessa. Yleensä KHH toimii samalla pukuhuoneena, varsinkin kompaktimmissa ratkaisuissa. Toki ymmärrän pointtisi, että esitetyssä pohjassa on kyllä neliöitä käytetty muualla, mutta kosteat tilat ovat suht napakasti tehdyt. Toisaalta se on kustannustehokkaampaa (jos sitä on tässä haettu), koska kuivan tilan neliöt ovat kosteita tiloja huomattavasti halvempia.

Vaikka olisikin tyypillinen, niin mielipiteitähän nämä ovat, enkä itsekkään tuosta ratkaisusta pidä tai sellaista toteuttaisi.

Toinen mikä näistä parista pohjasta ihmetyttää on nuo keittiöt, eivät näytä mitenkään tehokkailta ruoanlaiton suhteen vaan on suht pitkät matkat useimmin käytettyjen laitteiden välillä, näin IMO, voivat tietenkin hyvin toimia omistajilleen noinkin.

 

[Pete88]

Toinen mikä näistä parista pohjasta ihmetyttää on nuo keittiöt, eivät näytä mitenkään tehokkailta ruoanlaiton suhteen vaan on suht pitkät matkat useimmin käytettyjen laitteiden välillä, näin IMO, voivat tietenkin hyvin toimia omistajilleen noinkin.

Nyt kun olen itse taloa rakentamassa ja suunnitteluunkin tuli käytettyä alkuperäistä ajatusta selvästi enemmän aikaa, opin, että täydellistä ratkaisua ei oikein tahdo olla olemassa ja jos optimoi yhden asian, sitä tulee helposti pyllistäneeksi toiselle hyvälle ratkaisulle. Sitten pitää miettiä, mikä ratkaisu toimii parhaiten omalla kohdalla ja mistä on valmis tinkimään. Osan epätehokkuudesta tuo automaattisesti budjetti, kaikkiin kivoihin ja hyödyllisiin ratkaisuihin ei voi lähteä, koska rajallisella budjetilla ei voi saada kaikkea.

Tämän sanottuani suosittelen kuitenkin jokaiselle rakentajalle käyttämään riittävästi aikaa talon suunnitteluun, koska jälkikäteen suunnitelmien muuttaminen on kallista ja muutoksesta riippuen ei välttämättä mahdollistakaan oikaista jälkikäteen. Tämä lähtee jo ihan talon sijoittamisesta tontilla (olettaen, ettei kaava valmiiksi tätä liian tiukkaan sanele). On tullut jo vastaan rakentajia, joilla talon sijainti, ilmansuunnat tai jo ihan talotyyppi valittiin hetken mielijohteesta sen enempää pohtimatta ja jälkikäteen kadutaan valittua ratkaisua. Kaikkea ei voi huomioida, mutta pahimmat karikot voi sillä välttää.

 

[jaakko-seppo]

Hyvän näköisiä ja toimivia pohjia. Mielipideasioitahan nämä monasti ovat. Minun mielestä pytty suihkussa on mauton ratkaisu, vaikka onkin jostain syystä "yleisesti hyväksytty". Parhaimmillaan saunan lasiseinästä on suora näkyvyys suihkutilan posliinille, tuossa em. ratkaisussa wc-istuin on sentään kulman takana. Eikai ne seinät pytyn ympärille nyt niin paljon maksa, ja tulee välittömästi vähän huolitellumpi ratkaisu.

Samoin kun nyt katsellut ostohousut jalassa etuvoen tarjontaa, on välitön turn-off jos käynti kaikkiin makuuhuoneisiin tapahtuu olohuoneen kautta. Yksikään talon asukas ei saa halutessaan minkäänlaista rauhaa lähtemättä metsään sienestämään.

Ajatuksen tasolla on kiva jos K ja OH on selvästi erikseen, mutta arjessa ja juhlassa on käytännössä kivempaa kun ollaan samassa tilassa ja pystyy kommunikoimaan huutamatta.

 

[sledass]

Nyt kun olen itse taloa rakentamassa ja suunnitteluunkin tuli käytettyä alkuperäistä ajatusta selvästi enemmän aikaa, opin, että täydellistä ratkaisua ei oikein tahdo olla olemassa ja jos optimoi yhden asian, sitä tulee helposti pyllistäneeksi toiselle hyvälle ratkaisulle. Sitten pitää miettiä, mikä ratkaisu toimii parhaiten omalla kohdalla ja mistä on valmis tinkimään. Osan epätehokkuudesta tuo automaattisesti budjetti, kaikkiin kivoihin ja hyödyllisiin ratkaisuihin ei voi lähteä, koska rajallisella budjetilla ei voi saada kaikkea.

Tämän sanottuani suosittelen kuitenkin jokaiselle rakentajalle käyttämään riittävästi aikaa talon suunnitteluun, koska jälkikäteen suunnitelmien muuttaminen on kallista ja muutoksesta riippuen ei välttämättä mahdollistakaan oikaista jälkikäteen. Tämä lähtee jo ihan talon sijoittamisesta tontilla (olettaen, ettei kaava valmiiksi tätä liian tiukkaan sanele). On tullut jo vastaan rakentajia, joilla talon sijainti, ilmansuunnat tai jo ihan talotyyppi valittiin hetken mielijohteesta sen enempää pohtimatta ja jälkikäteen kadutaan valittua ratkaisua. Kaikkea ei voi huomioida, mutta pahimmat karikot voi sillä välttää.

Aamen.
Tuntuu nykypäivänä olla mallina se, että suunnitellaan talo ennenkuin tiedetään edes millaiselle tontille se pykätään. Oikeasti talon pohjan suunnittelu pitäisi lähteä vasta sen jälkeen käyntiin kun tontti ja tiedetään miten aurinko kiertää, missä on naapurit jne. Omankin talon kohdalla on asioita mitkä vituttaa näin jälkikäteen, mutta ne oli taas uhraus toisen ominaisuuden takia..

 

[JuhaH]

Aurinko on tosissaan tärkeä huomioitava, etenkin näissä nykyisissä lasikuutioissa. Meillä naapurin lasikuutio lämpenee keväällä/kesällä helposti 50 asteeseen jos screeniverhot eivät ole alhaalla, kun aurinko pääsee paistamaan lähes täysin vapaasti etelään suunnatun lasijulkisivun läpi huoneisiin. Meillä asiaa ratkottiin sijoittamalla katon alla oleva julkisivun levyinen parveke eteläsivustalle. Katto ja parveke rajaavat korkealta paistavan auringon kesäaikaan, mutta matalalla paistava aurinko pääsee talvella lämmittämään tiloja. Lisäksi vinkkinä tehkää kunnollinen tasausuunnitelma ennen lattiakorkojen määrittämistä. Arkkitehdit kuvittelevat pääsääntöisesti rakentavansa aina tasamaalle, mutta toimivan kuivatuksen toteuttaminen voi olla todella vaikeaa, jos talo on rakennettu puolikin metriä liian matalalle. Etenkin pienellä kaupunkitontilla tämä on todella tärkeää, ja rakennusvalvontakaan ei yleensä osaa puuttua älyttömiin lattiakorkoihin. Maanmittauslaitokselta saa laserkeila-aineiston, joka toimii hyvin tasaussuunnittelun pohjana ja monilla kaupungeilla on avoimena datana vielä tarkempi aineisto jaossa.

Eli se yleinen tapa jossa arkkitehti määrittää hiharavistuksella lattiakoron, pihasuunnittelija piirtelee nurmet ja tuija-aidat ilman ensimmäistäkään korkopistettä ja piharakentaja pelastaa lopuksi sen mitä pelastettavissa on, on todella riskialtis tapa rakentaa.

Hyvän näköisiä ja toimivia pohjia. Mielipideasioitahan nämä monasti ovat. Minun mielestä pytty suihkussa on mauton ratkaisu, vaikka onkin jostain syystä "yleisesti hyväksytty". Parhaimmillaan saunan lasiseinästä on suora näkyvyys suihkutilan posliinille, tuossa em. ratkaisussa wc-istuin on sentään kulman takana. Eikai ne seinät pytyn ympärille nyt niin paljon maksa, ja tulee välittömästi vähän huolitellumpi ratkaisu.

Ei kai siellä pytyllä kukaan istu jos saunotaan tai kylvetään. Sitä varten on se toinen vessa. Kylppärissä oleva pytty helpottaa aamuruuhkaa ilman mainittavaa lisäneliöiden tarvetta. Ja jos perheessä on pieniä lapsia niin silloin ainakin osaa arvostaa isoa tilaa pytyn vierellä kun sen iltahärdellin mahtuu tekemään yhdessä tilassa.

 

[Warfe]

Ite todennut että kylppärissä helppo saada pytylle pyörähdystilaa pyörätuolille tms. Jos haluaa saada liikuntarajoitteiselle sopivan vessan, niin siitä tulee väkisin aika iso.

 

[mattipoeka]

Tuossa meidän pohjaa, n. 120m2 huonepintala.

 

[kajakkivajakki]

Tuossa meidän pohjaa, n. 120m2 huonepintala.

Miten tuo saunasta uloskäynti suoriutuu kun ensimmäinen askelma on ovessa kiinni. Ovi on kuitenkin matala eli onko oven alareuna sitten askelman korkeudella. Jos niin ei ole niin sitten tälläinen pitempi ukkeli aina kumartelee tai lyö päänsä oven yläkarmiin?

 

[mattipoeka]

Miten tuo saunasta uloskäynti suoriutuu kun ensimmäinen askelma on ovessa kiinni. Ovi on kuitenkin matala eli onko oven alareuna sitten askelman korkeudella. Jos niin ei ole niin sitten tälläinen pitempi ukkeli aina kumartelee tai lyö päänsä oven yläkarmiin?

ovi avautuu suihkun suuntaan ja on melkein kattoon asti, ei ole siis ongelmaa

 

[Behemoth]

Hyvin huomaa, että mielipiteitä on joka lähtöön. Samaa mieltä yllä olevien kanssa siitä, että suunnitteluun kannattaa käyttää alussa todella paljon aikaa ja vaivaa, koska kesken rakentamisen asioita on monesti mahdotonta muuttaa tai sitten muutoksista aiheutuu paljon vaivaa ja kuluja. Alla vähän avaan ajatuksia meidän suunniteluratkaisujen takana.

vessa kylppärissä ja kulku khh:n kautta saunaan tuon kokoisessa kämpässä on vähän (tai aika paljon) turn-off, muuten näyttää kyllä hyvältä.

Talotehtaan alkuperäisessä pohjassa kylpyhuoneen yhteydessä olisi ollut erillinen WC-koppi, mutta otettiin se tietoisesti pois, kun meistä se oli vaan turha tilasyöppö. Kylpyhuoneeseen valittiin todella siro seinään kiinnitettävä wc-pönttö, jotta lattiatilaa ei kulu ja kylpyhuoneen siivous on helppo tehdä. Ollaan oltu todella tyytyväisiä meidän ratkaisuun.

Ollaan asuttu aikaisemmin asunnossa, missä mentiin eteisestä suoraan kylpyhuoneeseen ja sieltä saunaan. Aivan tajuttoman huono ratkaisu! Itse kaipaan ainakin kylpytilojen yhteyteen pukeutumistilaa. Jos saunaan ei kuljettaisi khh:n kautta, niin sitten pitäisi varata tilaa erilliselle pukuhuoneelle. KHH on minusta kuitenkin paljon kätevämpi kun pyykkikorit ovat samassa tilassa, niin likaisia vaatteita ei tarvitse kuljetella pitkin asuntoa. Me myös säilytämme puhtaita pyyhkeitä khh:ssa, niin pyyhkeistä aiheuttama pölykään ei kulkeudu pitkin asuntoa.

Toki ymmärrän pointtisi, että esitetyssä pohjassa on kyllä neliöitä käytetty muualla, mutta kosteat tilat ovat suht napakasti tehdyt. Toisaalta se on kustannustehokkaampaa (jos sitä on tässä haettu), koska kuivan tilan neliöt ovat kosteita tiloja huomattavasti halvempia.

Kustannustehokkuus ei ollut mielessä, me vain halusimme "kodikkaan kylpyhuoneen". Paperilla kh:n koko mietitytti paljon, mutta sitten talopakettimyyjä piti meille taloesittelyn saman talomallin talossa ja siellä nähtiin vastaavan kokoinen kylppäri ja se oli juuri passelin kokoinen ja kaikki huolet katosivat. Itsestä tuntuu aika kolkolta käydä suihkussa kh:ssa joka olisi todella iso. Lisäksi tuo laittamani pohjakuva hieman hämää, koska kalustus on täysin erilainen. Meillä on mm. kaksi suihkua ja käsienpesuallas on paljon pienempi kuin kuvassa. Kuvassa ne näyttävät vievän enemmän tilaa mitä ne lopulta vievätkään.

Vaikka olisikin tyypillinen, niin mielipiteitähän nämä ovat, enkä itsekkään tuosta ratkaisusta pidä tai sellaista toteuttaisi.

Toinen mikä näistä parista pohjasta ihmetyttää on nuo keittiöt, eivät näytä mitenkään tehokkailta ruoanlaiton suhteen vaan on suht pitkät matkat useimmin käytettyjen laitteiden välillä, näin IMO, voivat tietenkin hyvin toimia omistajilleen noinkin.

Keittiön suhteen jouduttiin tekemään kompromisseja. Meille oli tärkeää saada apk nostettua ylös, jolloin sen tyhjentäminen ja täyttäminen on paljon mukavampaa. Alkuperäisessä suunnitelmassa lavuaari oli ikkunan edessä, mutta itse käytämme kuivauskaappia niin paljon, että halusimme sen tiskialtaan yläpuolelle ja lisäksi ajattelimme, että ikkuna säilyy puhtaampana, kun sinne tule roiskeita niin paljon. Näin ollen apk jäi hieman kauas muista kodinkoneista ja vesipisteistä, mutta arvostamme enemmän korkeutta kuin läheisyyttä.

 

[Pete88]

Viimeaikaisissa rakennusalaa koskevissa uutisissa vaikuttaa unohdetun yksi hyvin ilmeinen seikka, miksi rakentaminen laahaa niin pohjamudissa. Yksi asia on toki noussut korkotaso, lainarahaa saa kalliimmalla kuin aiemmin, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt noussut kustannustaso. Vaikka nyt itse rakentaessa olenkin päässyt hyvin konkreettisesti seuraamaan, mikä maksaa mitäkin, olemme silti joutuneet henkisesti varautumaan siihen, että kokonaisuuden hinta lienee n. 20 % enemmän kuin ennen koronaa. Esimerkiksi 400t€ okt:n kohdalla tämä tarkoittaa 80t€ hinnannousua. Jos kustannuksia ajattelisi maltillistaa neliöitä vähentämällä, n. 3t€ neliöhinnalla 160m2 talon sijaan voisi rakentaa n. 130m2 talon, eli neliöitä pitäisi karkeasti ottaen vähentää n. 30m2. Ottaen huomioon jo ennestään neliöiden vähentymisen, voidaan pitää kohtuullisen todennäköisenä, että aiemmin 130m2 talon rakentamista harkinnut tuskin ryhtyy rakentamaan 100m2 taloa, mutta se tulee maksamaan 130m2 talon verran ja on samalla helposti jo liian epäkäytännöllinen esim. perheellisen tarpeisiin.

Lisäksi olen huomannut, että aika moni toimittaja yrittää vielä epätoivoisesti pitää kiinni ns. menneen vuoden korkeasta hintatasosta. Tarpeeksi sinnikkäästi selvittämällä, tarjouksia pyytämällä ja kilpailuttamalla voi kustannuksia saada kuitenkin alaspäin. Valitettavasti läheskään aina ei kuitenkaan olla edes niissä hinnoissa, mitä ns. normaali suhdanne normaalilla inflaatiolla olisi aiheuttanut. Poikkeuksiakin toki on ja sentään osan tarvikkeista saa jopa alle koronaa edeltävien hintojen. Kokonaisuuden kannalta on kuitenkin paljon tavaraa, jossa hintataso on laskenut vain hieman tai ei ollenkaan, esim. eristeet.

Yhtä kaikki, lainaraha on kalliimpaa ja sillä saa aiempaa vähemmän sekä tavanomaiset asumisen kulut ovat nousseet. Kun tähän yhdistetään vielä taloudellinen epävarmuus, kuinka moni on valmis rakentamaan vuonna 2023 tai 2024? Oma veikkaukseni on, ettei pelkästään korkotason vakiintuminen itsessään välttämättä räjäytä pankkia ja saa ihmisiä rakentamaan. Pitäisi saada myös epäsuhta käytetyn ja uudisrakennuksen välisen hintaeron kanssa kurottua umpeen. Tämä on varsinkin korostuneen iso ongelma kasvukolmion ulkopuolella, missä uudehkojenkin käytettyjen asuntojen hintataso voi olla selvästi uudisrakennusta halvempaa. Toisin sanoen rakennustarvikkeiden hintatason pitäisi joko laskea tai sitten olemassa olevan asuntokannan arvo nousta, nyt ero on paikkakunnasta riippuen hyvin merkittävä, eikä itsessään rohkaise ryhtymään rakentamaan.

 

[JuhaH]

Jos on niin sanotusti varmalla alalla töissä, niin mun mielestä juuri nyt on se aika rakentaa. Korko on korkealla, mutta niin on lainapääomaa syövä inflaatiokin, työvoimaa on tarjolla paljon ja tavarassa ei ole kuukausien odottelua. Selvää on, että korko ei tule pysymään pitään nykyisella tasolla, vaan alkaa laskemaan heti kun inflaatio taittuu. Neliöiden lasku on minusta myös positiivinen suuntaus. Ei niitä valtavia kaksikerroksisin lasiseinin varustettuja 200m2 lukaaleja oikeasti kukaan tarvitse. Fiksumpaa neliöiden käyttöä, niin siihen sataankin neliöön rakentaa ihan toimivan perheasunnon - rivareihin noita vajaan sadan neliön perheasuntoja on tehty iät ja ajat. Pientalopuolella "rivarimaisuus" on vaan kirosana, ja neliöitä on pakko tuhlata jotta saisi pientalomaisempaa arkkitehtuuria.

Käytettyjen pientalojen hinnat on taas tullu alas, kun kukaan ei osta tällä hetkellä mitään, mutta eiköhän tuohonkin tule korjausliike korkojen laskiessa.

 

[Zigh]

Neliöiden lasku on minusta myös positiivinen suuntaus. Ei niitä valtavia kaksikerroksisin lasiseinin varustettuja 200m2 lukaaleja oikeasti kukaan tarvitse. Fiksumpaa neliöiden käyttöä, niin siihen sataankin neliöön rakentaa ihan toimivan perheasunnon - rivareihin noita vajaan sadan neliön perheasuntoja on tehty iät ja ajat. Pientalopuolella "rivarimaisuus" on vaan kirosana, ja neliöitä on pakko tuhlata jotta saisi pientalomaisempaa arkkitehtuuria.

Itse taas en ymmärrä pienten alle 150 neliön omakotitalojen pointtia ainakaan lapsiperheille. Miksei sitten osta sitä rivaria tai kerrostalokämppää jos vähät neliöt riittää?

Omakotitalossa parasta on se että tilaa on paljon (sisällä ja ulkona) ja se taipuu erilaisiin tarpeisiin. Tuollaiseen alle 150 neliöön ei oikein muuta saa mahtumaan kuin ne pakolliset yhden olohuoneen, pienen keittiön ja muutaman makuuhuoneen. Kaikki luksus jää puuttumaan.

 

[jonesky12345]

Itse taas en ymmärrä pienten alle 150 neliön omakotitalojen pointtia ainakaan lapsiperheille. Miksei sitten osta sitä rivaria tai kerrostalokämppää jos vähät neliöt riittää?

Omakotitalossa parasta on se että tilaa on paljon (sisällä ja ulkona) ja se taipuu erilaisiin tarpeisiin. Tuollaiseen alle 150 neliöön ei oikein muuta saa mahtumaan kuin ne pakolliset yhden olohuoneen, pienen keittiön ja muutaman makuuhuoneen. Kaikki luksus jää puuttumaan.

Samaa mieltä, asutaan 4 mh 135 neliöisessä kämpässä ja just ton verran neliöt mahdollistaa, kun ns lastenhuoneet on pienehköjä. Kaikki ylimääränen ei niin usein tarvittavan tavaran varastotila on ullakolla ja erillisessä autotallissa on työkalu, pihanhoitoväline yms puolta. Kyllä mä mielelläni tohon ottaisin sen 25 neliötä lisää esim pieni vaatehuone aikuisten makkarin yhteyteen, vähän lisää kaappitilaa esim siivousvälineille "komerotila", kylppäri sen verran isommaksi et sais toisen suihkun, khh saisi olla pari neliötä isompi ja sit olohuoneeseen pikku buusti.

 

[kjns]

Itse taas en ymmärrä pienten alle 150 neliön omakotitalojen pointtia ainakaan lapsiperheille. Miksei sitten osta sitä rivaria tai kerrostalokämppää jos vähät neliöt riittää?

Omakotitalossa parasta on se että tilaa on paljon (sisällä ja ulkona) ja se taipuu erilaisiin tarpeisiin. Tuollaiseen alle 150 neliöön ei oikein muuta saa mahtumaan kuin ne pakolliset yhden olohuoneen, pienen keittiön ja muutaman makuuhuoneen. Kaikki luksus jää puuttumaan.

Jos haluaa oman kiinteistön eikä rivarikämppää tai kerrostaloasuntoa, sen ison pihan ja muut omakotitalon edut vaikkei ole varaa luksukseen? Harvalla nimittäin on etenkään tällä hetkellä kun kaikki kallistuu, mutta ok-talo halutaan kuitenkin.

Terveisin,
Keskituloinen lapsiperhe 125 neliön ok-talossa jossa ei ole luksusta. Paitsi ehkä se poreallas ja mulla oma työhuone + pienen asunnon kokoinen lämmin varasto pihalla...

 

[Ed!]

Meilläkin 2 aikuista ja 2 lasta 130m2 talossa, hyvin mahtuu 4mh ja pieni työhuonekkin löytyy.
Enemmän itse arvostan isoa tonttia kuin imuroitavia neliöitä.

Toki tuossa lisänä 100m2 lämmin/puolilämmin talli jossa varastotilaa, mutta ilmankin pärjäisi hyvin

 

[JuhaH]

Itse taas en ymmärrä pienten alle 150 neliön omakotitalojen pointtia ainakaan lapsiperheille. Miksei sitten osta sitä rivaria tai kerrostalokämppää jos vähät neliöt riittää?

Omakotitalon omistaa itse ja asunto-osakkeen tapauksessa seinät omistaa talonyhtiö - itse annan paljon arvoa ensimmäiselle kun ei tarvitse kysyä lupaa jokaiseen pikkuremppaan, autonpesuun yms pikkuasiaan. Omakotitalosta puuttuu seinänaapurit joka on kanssa plussaa ja pienikin omakotitalon piha lähes poikkeuksetta merkittävästi rivaripihaa isompi. Itse rakentamalla pohjankin pystyy suunnittelemaan paljon vapaammin kuin uudessa osakehuoneistossa.

 

[Boulder]

Itse ainakin arvostan omassa, noin 120 neliön talossa sitä, että se ei tule olemaan liian suuri kun lapset kohtapuoliin muuttaa pois kotoa. Lämmityskulut pysyvät myös erittäin kohtuullisina kun lämmitettäviä kuutioita ei ole ylimäärin. Jos tilaa olisi vaikka 50-60 neliötä lisää, olisi todennäköisesti turhaa tavaraakin enemmän.

 

[phetu]

Aika vahvastihan tämäkin on niitä henkilökohtaisia mieltymyksiä ja ymmärrän hyvin niitäkin ihmisiä, joille se 60 neliöinen omakotitalo on se juttu vaikka en tuollaista itse rakentaisikaan.

Tietysti myös se fakta vaikuttaa, ettei kaava välttämättä mahdollista mitään isoa taloa mutta kyseisellä alueella haluaa asua, joten ei oikein ole vaihtoehtoja tehdä suurempaa vaikka haluaisikin ja kuitenkin haluaa sen omakotitalon.

 

[pinkeliviinica]

ainakaan vielä "lista hinnat" eivät ole muuttuneet... edelleen ollaan samassa mutta kampanjassa on nyt lisänä "kymppitonnin aurinkopaneelit kaupan päälle"... samaten muilla talovalmistajilla olen nähnyt mainoksia että hinnat ovat samoja mutta nyt maalämpöä kaupanpäälle jne...

 

[iltanen]

Ihmisiä on kyllä moneen junaan ja tietty kestävämpää olisi rakentaa vain sen kokoinen talo, joka itselle riittää asumiseen.

Itse rakennutin 1,75-kerroksisen talon, jonka alakerrassa asuinneliöitä 106m2 yhdellä työhuoneella ja yläkerrassa neliöitä 79m2 kolmella makkarilla + wc suihkunurkalla. Neliöitä olisi haluttu alakertaan enemmän, mutta tontin mallin haastavuus ei tuota mahdollistanut ja rakennusoikeuskin loppui. Yläkerrassa makuuhuoneet ovat 3 kpl makuuhuone 15-19 m2 + 1 kpl 8m2 vaatehuone + 6 m2 KH eli omaan makuun juuri sopivat.

Asioita, joihin olen tyytyväinen tai unelmataloon verrattuna harmistunut:

+ Kaksikerroksisuus: toinen kerros on "suojassa" alakerran menoilta.
+ 5m2 Alakerran WC on juuri oikean kokoinen (2x2,5m). Kummasti tuollakin vaan tulee vietettyä aikaa kahden pottaikäisen kanssa. Yksi mahtuu meikkaamaan, kun toinen pesee käsiä.
+ Avara eteinen: Vierasperhe mahtuu kokonaisuudessaan sisälle riisumaan samaan aikaan.
+ Arkieteinen (120cm penkki, säilytystilaa ja naulakkoja) sivuovella. Pääsisäänkäyntiä käyttää periaatteessa vain vieraat eli se pysyy "aina" siistinä.
+ Yhtenäinen olohuone ja keittiö isoilla takapihan puoleisilla ikkunoilla. Korkea olohuone 6m korkeuteen.
+ Keittiössä ei yhtään nurkkauksia eli käytännössä kaikki mahdutettu suoralle seinälle ja isoon saarekkeeseen.
+ Tonnin valmistakka pilarijalalla. Takka pitää olla, mutta eipä tuota tule lämmitettyä, sillä ostopuut maksavat laskelmien mukaan n. 7 c/kWh (+työ ja vaiva). MLP:llä pörssihinnan pitäisi olla 30c/kWh, jotta tuosta olisi mitään rahallista hyötyä.
+ MLP kaivolla. Sähköä kuluu lämmitykseen vain 3-3,5 MWh/vuosi näinkin isolla talolla. Puolilämmin 23m2 varasto kuluttaa tuohon päälle ehkä 0,5 MWh. Kustannus kaivolle pre-war 10k€ (200m sis. 66 m mutaputkea).
+ Autokatoksen levennys alkuperäisestä. 7 metriä kahdelle autolle ei ole liikaa.

- 12 m2 KHH (sisältäen 140x70 cm talotekniikkakaapin ja arkieteiskalustuksen) on vaan lapsiperheessä liian pieni. Kunnon KHH vaatisi ehdottamasti yhdellä ovella tuon 12 m2 verran ja tuohon päälle 6 neliön arkieteisen ja 6 neliön teknisen tilan (/siivousvaraston). Muuten tuo arkisotku leviää heti ympäri kämppää.
- Kaksikerroksisuus: ulkokattoa on hankalampi huoltaa ja korkean olohuoneen valaisimiin on hankala päästä käsiksi.

E. Kuvapankki palvelee yv:nä.

 

[jinx1980]

Ihmisiä on kyllä moneen junaan ja tietty kestävämpää olisi rakentaa vain sen kokoinen talo, joka itselle riittää asumiseen.

Itse rakennutin 1,75-kerroksisen talon, jonka alakerrassa asuinneliöitä 106m2 yhdellä työhuoneella ja yläkerrassa neliöitä 79m2 kolmella makkarilla + wc suihkunurkalla. Neliöitä olisi haluttu alakertaan enemmän, mutta tontin mallin haastavuus ei tuota mahdollistanut ja rakennusoikeuskin loppui. Yläkerrassa makuuhuoneet ovat 3 kpl makuuhuone 15-19 m2 + 1 kpl 8m2 vaatehuone + 6 m2 KH eli omaan makuun juuri sopivat.

Asioita, joihin olen tyytyväinen tai unelmataloon verrattuna harmistunut:

+ Kaksikerroksisuus: toinen kerros on "suojassa" alakerran menoilta.
+ 5m2 Alakerran WC on juuri oikean kokoinen (2x2,5m). Kummasti tuollakin vaan tulee vietettyä aikaa kahden pottaikäisen kanssa. Yksi mahtuu meikkaamaan, kun toinen pesee käsiä.
+ Avara eteinen: Vierasperhe mahtuu kokonaisuudessaan sisälle riisumaan samaan aikaan.
+ Arkieteinen (120cm penkki, säilytystilaa ja naulakkoja) sivuovella. Pääsisäänkäyntiä käyttää periaatteessa vain vieraat eli se pysyy "aina" siistinä.
+ Yhtenäinen olohuone ja keittiö isoilla takapihan puoleisilla ikkunoilla. Korkea olohuone 6m korkeuteen.
+ Keittiössä ei yhtään nurkkauksia eli käytännössä kaikki mahdutettu suoralle seinälle ja isoon saarekkeeseen.
+ Tonnin valmistakka pilarijalalla. Takka pitää olla, mutta eipä tuota tule lämmitettyä, sillä ostopuut maksavat laskelmien mukaan n. 7 c/kWh (+työ ja vaiva). MLP:llä pörssihinnan pitäisi olla 30c/kWh, jotta tuosta olisi mitään rahallista hyötyä.
+ MLP kaivolla. Sähköä kuluu lämmitykseen vain 3-3,5 MWh/vuosi näinkin isolla talolla. Puolilämmin 23m2 varasto kuluttaa tuohon päälle ehkä 0,5 MWh. Kustannus kaivolle pre-war 10k€ (200m sis. 66 m mutaputkea).
+ Autokatoksen levennys alkuperäisestä. 7 metriä kahdelle autolle ei ole liikaa.

- 12 m2 KHH (sisältäen 140x70 cm talotekniikkakaapin ja arkieteiskalustuksen) on vaan lapsiperheessä liian pieni. Kunnon KHH vaatisi ehdottamasti yhdellä ovella tuon 12 m2 verran ja tuohon päälle 6 neliön arkieteisen ja 6 neliön teknisen tilan (/siivousvaraston). Muuten tuo arkisotku leviää heti ympäri kämppää.
- Kaksikerroksisuus: ulkokattoa on hankalampi huoltaa ja korkean olohuoneen valaisimiin on hankala päästä käsiksi.

pohjakuva kiitos , tuo on vissiin ~200m2 rakennusoikeusneliöinä?

 

[Pete88]

Eipä tuohon talon kokoasiaan ole yhtä oikeaa vastausta ja se riippuu niin paljon lähtökohdista. Mahdolliset kaavamääräykset voivat asettaa rajoitteita talon koolle sekä tontin koko ja muoto yms. Sitten tullaan siihen tosiasiaan, että useimmilla isoimpien lukaalien rakentamista rajoittaa raha. Varmaan aika monikin olisi valmis jollain tavalla laittamaan lisäpanoksia talonsa rakentamiseen, jos ei tarvitse rahaa miettiä. Mutta kun kaikki ratkaisut maksavat ja kaikille ei välttämättä ne suuret neliöt ole se ainoa tärkeä asia yhtälössä, niin talon kokoa sanelee moni tekijä. Pelkästään tontin lunastushinta voi asettaa isoja rajoitteita talon budjetille ja se pakottaa rakentamaan pienemmän talon kuin mitä ehkä rakennusoikeus sallisi. Myös elämänvaihe vaikuttaa usein talon kokoajatuksiin. Tuore lapsiperhe tarvinnee enmmän tilaa kuin keski-ikäinen pariskunta, joilla osa tai kaikki lapset asuvat jo omillaan. Kun raha rajaa budjettia, niin silloin yleensä vaakakupissa on talon koon lisäksi materiaalien laadukkuus ja talon varustelutaso. Jos tavoite on saada aikaan vain mahdollisimman suurta, mutta budjetti ei ole loputon, niin se väistämättä tarkoittaa tinkimistä materiaalien laadusta ja/tai talon varustelutasosta. Näin ollen tullaan taas siihen tosiasiaan, että talon rakentaminen on aina kompromissi omien halujen ja taloudellisten realiteettien välillä.

Esimerkiksi itse olisin mielelläni nähnyt talomme olevan n. 10-15m2 suurempi (on nyt. n 137m2 huoneistoala), mutta sitten meidän olisi pitänyt tinkiä varustelutasosta (ja varmaan hirsiseinistä) tai luopua joistakin tyyppiratkaisuista poikkeavista ratkaisuista, jotka maksavat lisähintaa. Pelkkä talon mahdollisimman suuri koko ei ollut missään kohtaa itseisarvo ja sen suhteen piti tehdä kompromissejä, jotta kokonaisuudesta tulee järkevä ja normaalin rakentajan ulottuvissa oleva.

 

[pinkeliviinica]

mjaha... kerron teillekkin nyt tiedoksi että jos vaikkapa teillä muilla olisi parempi timpuri..

nyt kun meidän talossa kipsilevyseinät on nauhoitettu , hiottu ja osin maalattukkin niin ihmettelin muutaman kohdan halkeamista.. no ei siinä mitään.. murtuman/halkeaman korjaaminen on helpointa kun sen tekee niin että ruuvaa ylimääräisiä ruuveja itse saumaan jotta kipsilevyn "liike/eläminen" vähenee.. no tuumasta toimeen ja kas... ruuvit menevät kipsilevyn läpitte ja eivät ota mihinkään kiinni..

no sitten ei auttanut kuin tehdä pieni tulitikkuaskin kokoinen reikä ja kurkata sisään ja todeta että kipsilevyn saumahan on täysin tyhjänpäällä joten mikään ei "hillitse" levyn elämistä vaikka se olisikin nauhoitettu yms.
kipsilevysauman taaksehan pitäisi aina laittaa lauta taikka vanerinpala että sauman saisi aina koko matkaltaan kiinni "sidottua".
normaalistihan toki sauma menee kertopuun jaon kohdalle mutta kaikissa kohdin ei.

no koska rikkimenneitä saumoja löytyi kaksi niin ajattelin että "pari saumaa ny haittaa vaikka korjaan ne itsekkin" ja korjasinkin juurikin niin että tein 25cm levyisen kipsilevyn poiston ja laitoin vaneria kipsilevyjen taakse ja päälle uuden 25cm suikaleen kipsilevyä... sinänsä helppo homma mutta toki nyt vian myötä yhdestä saumasta tulikin kaksisaumaa jotka nyt pitää pakkeloida ja hioa ja maalata pariin kolmeen kertaan jne....
no meni päivä ja tosiaan pari kohtaa tuli korjattua kunnes sitten löytyikin toiset kaksi kohtaa lisää jotka olivat hajonneet ja aikaisemman arkistokuvamateriaalin perusteella ovat myös todnäk levysaumoja jotka ovat tyhjän päällä.. prkl
nyt sitten laitoin reklamaatioa designtalolle päin niin katsotaan mitä sanovat..

sitä en tiedä miksi saumat juuri nyt halkesivat koska talossa on edelleen sisällä sama lämpötila ja kosteus eikä silminnähden ole seinissä tapahtunut muutoksiakaan. osa vika seinistä on sisäseiniä osa kantavassa ulkoseinässä ja niitä on yksikerroksisessa talossa joka puolella eli ei vain toisellapuolen taloa tms
veikkaan että vasta nyt on saumalaasti kuivahtanut lopullisesti ja kenties siksi saumatkin ovat pettäneet.
ja korostan vielä että saumat ovat haljenneet siis vain tyhjän päällä olevista kohdin.
mutta selkeä virhe on tapahtunut jo siinä ettei juuri ko kohtia ole levytetty takaa tms.

harmillisesti itsekkin ensikertalaisena en ole tietenkään älynnyt katsoa sitä että montako ruuvia ko saumaan on vedetty sillä "nollaruuvi" saumahan paljastaa kohdan juuri olevan taustalevytön ja kohdat olisi voinut reklamoida jo ennen vaurioita

 

[Harvey]

mjaha... kerron teillekkin nyt tiedoksi että jos vaikkapa teillä muilla olisi parempi timpuri..

nyt kun meidän talossa kipsilevyseinät on nauhoitettu , hiottu ja osin maalattukkin niin ihmettelin muutaman kohdan halkeamista.. no ei siinä mitään.. murtuman/halkeaman korjaaminen on helpointa kun sen tekee niin että ruuvaa ylimääräisiä ruuveja itse saumaan jotta kipsilevyn "liike/eläminen" vähenee.. no tuumasta toimeen ja kas... ruuvit menevät kipsilevyn läpitte ja eivät ota mihinkään kiinni..

no sitten ei auttanut kuin tehdä pieni tulitikkuaskin kokoinen reikä ja kurkata sisään ja todeta että kipsilevyn saumahan on täysin tyhjänpäällä joten mikään ei "hillitse" levyn elämistä vaikka se olisikin nauhoitettu yms.
kipsilevysauman taaksehan pitäisi aina laittaa lauta taikka vanerinpala että sauman saisi aina koko matkaltaan kiinni "sidottua".
normaalistihan toki sauma menee kertopuun jaon kohdalle mutta kaikissa kohdin ei.

no koska rikkimenneitä saumoja löytyi kaksi niin ajattelin että "pari saumaa ny haittaa vaikka korjaan ne itsekkin" ja korjasinkin juurikin niin että tein 25cm levyisen kipsilevyn poiston ja laitoin vaneria kipsilevyjen taakse ja päälle uuden 25cm suikaleen kipsilevyä... sinänsä helppo homma mutta toki nyt vian myötä yhdestä saumasta tulikin kaksisaumaa jotka nyt pitää pakkeloida ja hioa ja maalata pariin kolmeen kertaan jne....
no meni päivä ja tosiaan pari kohtaa tuli korjattua kunnes sitten löytyikin toiset kaksi kohtaa lisää jotka olivat hajonneet ja aikaisemman arkistokuvamateriaalin perusteella ovat myös todnäk levysaumoja jotka ovat tyhjän päällä.. prkl
nyt sitten laitoin reklamaatioa designtalolle päin niin katsotaan mitä sanovat..

sitä en tiedä miksi saumat juuri nyt halkesivat koska talossa on edelleen sisällä sama lämpötila ja kosteus eikä silminnähden ole seinissä tapahtunut muutoksiakaan. osa vika seinistä on sisäseiniä osa kantavassa ulkoseinässä ja niitä on yksikerroksisessa talossa joka puolella eli ei vain toisellapuolen taloa tms
veikkaan että vasta nyt on saumalaasti kuivahtanut lopullisesti ja kenties siksi saumatkin ovat pettäneet.
ja korostan vielä että saumat ovat haljenneet siis vain tyhjän päällä olevista kohdin.
mutta selkeä virhe on tapahtunut jo siinä ettei juuri ko kohtia ole levytetty takaa tms.

harmillisesti itsekkin ensikertalaisena en ole tietenkään älynnyt katsoa sitä että montako ruuvia ko saumaan on vedetty sillä "nollaruuvi" saumahan paljastaa kohdan juuri olevan taustalevytön

Kyllähän tuo on ihan selkeä rakennusvirhe, kyllä ne saumat tulee aina tolpan kohdalle väliseinissä (tolppajako levykoon mukaan). Tuossahan saumat aukeilee jos seinään nojailee. Toki jos ulkoseinistä puhutaan ja siellä vaakakoolaus niin jää osittain saumat tyhjänpäälle mutta ei ne siitä pääse halkeilemaan jos jollain k400 jaolla tehty.

 

[Greedo]

Kyllähän noin saa tehdä kevyessä seinässä. Yleensä koolaukset tällöin vaakaan levyyn nähden.

Jäykistävissä rakenteissa tulee olla kaikki saumat kapuloituna ja ruuvattu rakennekuvien mukaisella ruuvimäärällä. Gyprocin uusi jäykistyssertifikaati ei edes salli vaakakoolauksia jäykistävässä rakenteessa, vaan koolaukset on oltava aina levyn pituussuunnassa.

 

[Harvey]

Kyllähän noin saa tehdä kevyessä seinässä. Yleensä koolaukset tällöin vaakaan levyyn nähden.

Jäykistävissä rakenteissa tulee olla kaikki saumat kapuloituna ja ruuvattu rakennekuvien mukaisella ruuvimäärällä. Gyprocin uusi jäykistyssertifikaati ei edes salli vaakakoolauksia jäykistävässä rakenteessa, vaan koolaukset on oltava aina levyn pituussuunnassa.

Toki voi vaakaan nakella kapuloita pystyjen väliin, mutta samase siinä vaiheessa on laittaa vaikka se yksi ylimäärinen tolppa. En kyllä osaa ajatella tilannetta missä tuo olis mitenkään järkevää jos ihan vakiorakenteisesta väliseinästä puhutaan. Tämä nyt vähän kuulosti siltä ettei siellä ole mitään taustalla.

 

[Greedo]

Kyllä se väliseinä kannattaa tosiaan tehdä pystytolpilla/-levyillä ainakin omasta mielestä, jolloin ei tarvitse jäykistävässä seinässä tehdä ylimääräisiä kapuloita.

Lähinnä tarkoitin esim. tilannetta jossa levy asennetaan ulkoseinän sisäpintaan pystyyn vaakakoolausten päälle (niin että pystysaumoissa ei mitään taustalla), tällöin se on Gyprocin uuden sertifikaatin mukaan kevyt (eli ei jäykistävä). Vanhempi sertifikaatti antaa sen näin asentaa, mutta tällöinkin kapasiteetti murto-osa pystyyn koolatusta.

 

[pinkeliviinica]

Tässä esimerkki kuva samasta ikkunasta nyt kun oli aikaa etsiä miljoonien rakennus kuvien seasta kertopuiden kohdat... (mutta onneksi olin kuvannut tämänkin niin nyt sillä voi todentaa tämän sauma ongelman)
eli kun kuvia vertaa toisiinsa niin ikkunan ala ja yläpuolella on molemmissa kipsilevyn palanen joka on kiinnitetty sellaisenaan vain vaaka kertopuihin eli molemmissa kohdin kipsilevyn pystysauma on "tyhjän päällä"
tarkistin tänään taloni suurennuslasilla ja loppujen lopuksi näitä tyhjäsaumoja on noin parisenkymmentä (joista nyt kymmenen oli jo haljennut)

 

[kajakkivajakki]

Tosi erikoisesti on kyllä tenhyt tuon lisäkoolauksen, ei omaan mieleen olisi kyllä tommonen tullut

 

[Greedo]

Ei tosiaan vaikuta jäykistävän kipsilevytyksen koolauksilta, kun aukon molemmin puolin ei mene koolaukset ylhäältä alas.

Tuo ikkunan alapuolen koolausväli näyttää myös suuremmalta kuin k600.

Itse kyllä olen sitä mieltä että pystyyn asennetuissa levyissä kaikkien saumojen alla pitäisi olla tuennat. Jos levyt on asennettu vaakaan silloin pitkien sivujen alla ei tarvitse asennusohjeen mukaan olla tuentaa. (kts. Gyproc tai Knauf asennusohjeet)

 

[Harvey]

Siellä on varmaan ulkopuolella tuulensuojakipsi runkotolppiin naulattuna, mutta on kyllä erikoisesti toteutettu koolaus.

 

[Greedo]

Siellä on varmaan ulkopuolella tuulensuojakipsi runkotolppiin naulattuna, mutta on kyllä erikoisesti toteutettu koolaus.

Kyllä tuo on mahdollista, että ulkopuolen levy jäykistää ja sisäpuolen on vain verhoilu/koriste.

 

[Jondi]

Noin laiskalla koolauksella olisi pitänyt varmaan kääntää ikkunan alla levy toisin päin, jos näin olisi riittänyt, mutta tuosta ylälaidasta ei kyllä saa hyvää millään.
Harmillinen homma kun tekijä oikonut.
Tuskin on levyn valmistajan ohjeen mukaisesti asennettu ja näin ei täyttäne myöskään hyvää rakennustapaa.

Toivottavasti Designtalo ei vastaa reklamaatioon alalle ehkä tyypillisellä selittelyllä.

 

[Zigh]

On kyllä aika vitsi tuo koolaus. Johan tuosta ekasta kuvasta olisi voinut nähdä, ettei ainakaan ylös saa levyä niin että sauma olisi aina koolauksessa.

Ja eikö ikkunoita enää asenneta/mitoiteta niin että tulee sisäseinän pinnan kanssa samaan tasoon

 

[repairman]

On kyllä aika vitsi tuo koolaus. Johan tuosta ekasta kuvasta olisi voinut nähdä, ettei ainakaan ylös saa levyä niin että sauma olisi aina koolauksessa.

Ja eikö ikkunoita enää asenneta/mitoiteta niin että tulee sisäseinän pinnan kanssa samaan tasoon

Tuskin ikinä vaakakoolaukseen ainakaan pystytolppia väleihin laitetaan ja vaakakoolaus höyrynsulkumuovin sisäpuolella nykyään aika standardi.

Tolppien väli ikkunan alapuolella aika pitkähkö ja olisihan nuo levyjen saumat saanut helposti koolauksen kohdallekin, mutta voi olla siinä ja tässä, että tuota kannattaa purkamaan alkaa. Puhumattakaan, että talofirman sormia napsauttamalla saa sen tekemään.

Lämmönjohtumisen kannalta varmaankin paras, jos ikkuna on ~puolessa välissä. Sisäseinän kanssa samaan tasoon asennettuna ikkunat jäävät myös +300 seinän kanssa aika syvälle.

 

[Koolinki]

Tässä esimerkki kuva samasta ikkunasta nyt kun oli aikaa etsiä miljoonien rakennus kuvien seasta kertopuiden kohdat... (mutta onneksi olin kuvannut tämänkin niin nyt sillä voi todentaa tämän sauma ongelman)
eli kun kuvia vertaa toisiinsa niin ikkunan ala ja yläpuolella on molemmissa kipsilevyn palanen joka on kiinnitetty sellaisenaan vain vaaka kertopuihin eli molemmissa kohdin kipsilevyn pystysauma on "tyhjän päällä"
tarkistin tänään taloni suurennuslasilla ja loppujen lopuksi näitä tyhjäsaumoja on noin parisenkymmentä (joista nyt kymmenen oli jo haljennut)

Kyseessä on yksi tavanomaisimmista Den Finland Oy:n talopaketteihin sisältyvistä hyvän rakennustavan vastaisista rakennevirheistä. Den ei kustannussyistä panosta laadunvalvontaan eikä ammattitaitoiseen vastuunsa työstä tuntevaan henkilökuntaan.

Tämä kyseinen rakennevirhe on tehty Denin elementtitehtaalla, joka ei noudata elementtien toteutuksessa hyvää rakennustapaa. Elementtejä kasataan ammattitaidottoman tilapäisen työvoiman toimesta. Tehtaalla ei ole laadunvalvontaa, vaan hyvän rakennustavan vastainen halpatuotanto on osa Denin ansaintalogiikkaa.

Elementtien koolaukset tehdään jo talotehtaalla. En ole nähnyt yhdessäkään rakennuskohteessa virheetöntä toteutusta. Kipsilevyjen tulee olla kiinnitetty koolauspuuhun kaikista saumoistaan eli levysaumojen takana pitää olla joustamaton kiinnityspuu. Vaadi heti kaikkien virheellisesti toteutettujen koolausten korjaamista ja levytyksen uusimista.

Koska olet valinnut Den Finland Oy:n talopaketin joudut katsomaan talopaketin jokaisen yksityiskohdan toteutuksen perään ja tappelemaan korjauksista. Valvo työmaata itse joka päivä. Voit olla varma, että virheitä tulee jatkossa paljon.

Jokainen hankkii talopakettinsa sieltä mistä haluaa, mutta talopaketti Deniltä tarkoittaa ilman muuta isoa ongelmapakettia. Mielestäni kyseessä on ilman muuta Suomen vastuuttomin talopakettien toimittaja. Toivon sinulle jaksamista ja rautaista otetta rakentamisesta.

 

[Koolinki]

Kyseessä on yksi tavanomaisimmista Den Finland Oy:n talopaketteihin sisältyvistä hyvän rakennustavan vastaisista rakennevirheistä. Den ei kustannussyistä panosta laadunvalvontaan eikä ammattitaitoiseen vastuunsa työstä tuntevaan henkilökuntaan.

Tämä kyseinen rakennevirhe on tehty Denin elementtitehtaalla, joka ei noudata elementtien toteutuksessa hyvää rakennustapaa. Elementtejä kasataan ammattitaidottoman tilapäisen työvoiman toimesta. Tehtaalla ei ole laadunvalvontaa, vaan hyvän rakennustavan vastainen halpatuotanto on osa Denin ansaintalogiikkaa.

Elementtien koolaukset tehdään jo talotehtaalla. En ole nähnyt yhdessäkään rakennuskohteessa virheetöntä toteutusta. Kipsilevyjen tulee olla kiinnitetty koolauspuuhun kaikista saumoistaan eli levysaumojen takana pitää olla joustamaton kiinnityspuu. Vaadi heti kaikkien virheellisesti toteutettujen koolausten korjaamista ja levytyksen uusimista.

Koska olet valinnut Den Finland Oy:n talopaketin joudut katsomaan talopaketin jokaisen yksityiskohdan toteutuksen perään ja tappelemaan korjauksista. Valvo työmaata itse joka päivä. Voit olla varma, että virheitä tulee jatkossa paljon.

Jokainen hankkii talopakettinsa sieltä mistä haluaa, mutta talopaketti Deniltä tarkoittaa ilman muuta isoa ongelmapakettia. Mielestäni kyseessä on ilman muuta Suomen vastuuttomin talopakettien toimittaja. Toivon sinulle jaksamista ja rautaista otetta rakentamisesta.

Kuvasta näyttää puuttuvan vielä 5 cm eristevillat koolausten välistä. Varmista, että villat on asennettu kipsilevyjen alle.

 

[Pete88]

Kyseessä on yksi tavanomaisimmista Den Finland Oy:n talopaketteihin sisältyvistä hyvän rakennustavan vastaisista rakennevirheistä. Den ei kustannussyistä panosta laadunvalvontaan eikä ammattitaitoiseen vastuunsa työstä tuntevaan henkilökuntaan.

Tämä kyseinen rakennevirhe on tehty Denin elementtitehtaalla, joka ei noudata elementtien toteutuksessa hyvää rakennustapaa. Elementtejä kasataan ammattitaidottoman tilapäisen työvoiman toimesta. Tehtaalla ei ole laadunvalvontaa, vaan hyvän rakennustavan vastainen halpatuotanto on osa Denin ansaintalogiikkaa.

Elementtien koolaukset tehdään jo talotehtaalla. En ole nähnyt yhdessäkään rakennuskohteessa virheetöntä toteutusta. Kipsilevyjen tulee olla kiinnitetty koolauspuuhun kaikista saumoistaan eli levysaumojen takana pitää olla joustamaton kiinnityspuu. Vaadi heti kaikkien virheellisesti toteutettujen koolausten korjaamista ja levytyksen uusimista.

Koska olet valinnut Den Finland Oy:n talopaketin joudut katsomaan talopaketin jokaisen yksityiskohdan toteutuksen perään ja tappelemaan korjauksista. Valvo työmaata itse joka päivä. Voit olla varma, että virheitä tulee jatkossa paljon.

Jokainen hankkii talopakettinsa sieltä mistä haluaa, mutta talopaketti Deniltä tarkoittaa ilman muuta isoa ongelmapakettia. Mielestäni kyseessä on ilman muuta Suomen vastuuttomin talopakettien toimittaja. Toivon sinulle jaksamista ja rautaista otetta rakentamisesta.

Valitettavasti tämä sama havainto koskettaa useita naapureita, jotka erityisesti viime buumissa rakensivat Ainoan (osa Denia) puurankatalon avaimet käteen toimituksena. Nyt joutuu yksi perhe muuttamaan evakkoon, kun niin vakavia ongelmia uudessa talossa. Tarkalleen ottaen en vielä tiedä mikä meni niin pahasti pieleen, mutta kovia vääntöjä on useammalla käynnissä.

 

[phetu]

Valitettavasti tämä sama havainto koskettaa useita naapureita, jotka erityisesti viime buumissa rakensivat Kastellin (osa Denia) puurankatalon avaimet käteen toimituksena. Nyt joutuu yksi perhe muuttamaan evakkoon, kun niin vakavia ongelmia uudessa talossa. Tarkalleen ottaen en vielä tiedä mikä meni niin pahasti pieleen, mutta kovia vääntöjä on useammalla käynnissä.

Mistä lähtien Kastelli on ollut DEN Finlandia?

 

[Pete88]

Mistä lähtien Kastelli on ollut DEN Finlandia?

No nyt on ollut itselläni aivopieru tuossa, kyse on Ainoakodista, ei Kastellista. Kiitos huomautuksesta ja korjasin alkuperäiseen tekstiin tämän.

Edit: joku keissi taisi koskea myös designtaloa, joka on niin ikään denin alaisuudessa. On toki haasteita tuntunut olevan silti muillakin, varsinkin kun vielä viime vuoteen asti oli kaikennäköistä tekijää markkinalla, kun kaikki myytiin, mitä oli tarjota.

 

[pinkeliviinica]

Kyseessä on yksi tavanomaisimmista Den Finland Oy:n talopaketteihin sisältyvistä hyvän rakennustavan vastaisista rakennevirheistä. Den ei kustannussyistä panosta laadunvalvontaan eikä ammattitaitoiseen vastuunsa työstä tuntevaan henkilökuntaan.
Tämä kyseinen rakennevirhe on tehty Denin elementtitehtaalla, joka ei noudata elementtien toteutuksessa hyvää rakennustapaa. Elementtejä kasataan ammattitaidottoman tilapäisen työvoiman toimesta. Tehtaalla ei ole laadunvalvontaa, vaan hyvän rakennustavan vastainen halpatuotanto on osa Denin ansaintalogiikkaa.
Elementtien koolaukset tehdään jo talotehtaalla. En ole nähnyt yhdessäkään rakennuskohteessa virheetöntä toteutusta. Kipsilevyjen tulee olla kiinnitetty koolauspuuhun kaikista saumoistaan eli levysaumojen takana pitää olla joustamaton kiinnityspuu. Vaadi heti kaikkien virheellisesti toteutettujen koolausten korjaamista ja levytyksen uusimista.
Koska olet valinnut Den Finland Oy:n talopaketin joudut katsomaan talopaketin jokaisen yksityiskohdan toteutuksen perään ja tappelemaan korjauksista. Valvo työmaata itse joka päivä. Voit olla varma, että virheitä tulee jatkossa paljon.
Jokainen hankkii talopakettinsa sieltä mistä haluaa, mutta talopaketti Deniltä tarkoittaa ilman muuta isoa ongelmapakettia. Mielestäni kyseessä on ilman muuta Suomen vastuuttomin talopakettien toimittaja. Toivon sinulle jaksamista ja rautaista otetta rakentamisesta.

jännä ettei kukaan saa "kuriin" sit tälläsiä... vaikka kunnilla on rakennustarkastajia ja vaikka taloa rakennettaessa on jokaisella vastaavat mestarit ja pääsuunnittelijat niin silti ilmeisesti jokainen joutuu erikseen huomaamaan että iskeekö kätensä p*skaan vai meneekö sinne kokokäsi ja kohta jo jalatkin
harmillisesti luulin olevani alunperin paremmassa asemassa kun oma talopakettini valitsin ainoakodin puolelta kunnes sitten selvisikin että designtalohan ne rakentaa käytännössä mutta sitten oli jo myöhäistä kun oli nimet jo paperissa

 

[jonesky12345]

Naapurustoon rakennettiin designtalon kohteita pariki kappaletta ja niistä ainakin toisessa työmaaporukka veteli vesikatolla ilman mitään kaiteita tai valjaita, elementtejä nosteltiin paikalleen miten sattuu yms. Pystyssä noi talot alkaa molemmat olemaan enkä niin läheisissä tunnelmissa ole noiden uusien perheiden kanssa ollut, että olisi selkeästi tiedossa miten hommat on noin muuten menneet, mutta ainakin sisätyövaiheessa, kun varsinainen elementtiurakka on ohi ja rakennellaan kohteessa varmaan aika isosti vaikuttaa myös se ihan kohteeseen sattuvista timpureista kiinni, että miten särmästi hommia hoidetaan.

 

[jtapio]

Täällä yksi Kastellin "viittävaillevalmis" paketin onnellisena omistajana. Lopputulos että 20k€ reklamaatio vetämässä kuluttajariitalautakunnassa, Kastelli ei näe omassa touhussa/aliurakoinnissa mitään väärää.

- Lupakuvat myöhässä sovitusta 3kk, kuluja ja haasteita tämän takia, suunniteltu loma meni hukkaan ja piti ottaa palkatonta pohjien tekoon. ei korvausta
- Ikkunoita / ovia sotkettu Kastellin työpäällikön toimesta, oli "apumiehenä lattiavalussa" ja tämän jälkeen siivottu vasta 5kk jälkeen ja naarmutettu laseja. Suojaukset puuttui ennen valua, ei korvausta
- helvetisti kaikkea pientä johtuen virheistä kuvissa tai muuttuneista asioista ei ole tullut tietoa tekijöille yms.
- Ihan sysipaska pystytysporukka, nimimerkillä -30c pakkasella sisäkaton koolaukset kaasunaulaimella kiinni. Lopputulos että sisäkatto meinas tulla niskaan levytettäessä. Osa elementeistä kierossa, korjaus sisälevytystä kiilaamalla. Talon ulkonurkkien listat tehty pätkistä. jne jne.. Erillinen korjauspartio kävi näitä jälkiä sitten loppupuolella fiksaamassa.

Tästä voisi tehdä aikalailla pitemmänkin stoorin, mutta riippuu pitkälti miten nämä paketit yms onnistuu riippuen ihan pystytysporukasta. Kuulemma sama porukka jatkaa Kastellilla lapissa, kun parempaakaan ei ole vissiin tarjolla

Valmistaloissa ihan hirvittää, mitä kaikkea siellä rakenteiden sisällä onkaan päin vittua kun nähnyt tämän puolivalmiin teon.

 

[kuoris]

Jukkatalo anyone? Rakennusmaailmassa juttua. Konkurssiaamuna alihankkijat olivat lootanneet työmaat huolella. Sieltä oli lähteneet omat ja vieraat kiukaat tm.