Valmistalopaketit

[pinkeliviinica]

jatkoa kipsilevyn halkeamis juttuun.. desingtalolta tuli vastauksena että levyt ovat koolattu/ruuvattu heidän käyttämän ohjeen mukaan joka on kuvassa vasemmalla...
katsoin gyprocin sivuilta uusimman ohjeen (kuva oikealla) ja se oli ihan toisenlainen...
ja laitoin viestiä takaisin kuvan kera.. katsotaan mitä kommenttia seuraavaksi tulee

 

[Greedo]

Tuon asennuskirjan viimeisimmän version sivulla 69 on käytännössä tuo sama esitetty mitä DEN on myös esittänyt. Eli on tuo ihan ohjeiden mukainen kun koolausvälit on k600 ja kaikki levyjen lyhyet sivut on kiinnitetty. Aikaisemmassa kuvassasi tuo yksi väli näyttää olevan yli 600.

Jäykistykseen tuo levytys-/koolaustapa ei sovellu.

 

[pinkeliviinica]

Tuon asennuskirjan viimeisimmän version sivulla 3 on käytännössä tuo sama esitetty mitä DEN on myös esittänyt. Eli on tuo ihan ohjeiden mukainen kun koolausvälit on k600 ja kaikki levyjen lyhyet sivut on kiinnitetty. Aikaisemmassa kuvassasi tuo yksi väli näyttää olevan yli 600.

Jäykistykseen tuo levytys-/koolaustapa ei sovellu.

mikä sivu tuossa uusimmassa ? itselleni ei nyt osu silmään...
edit
tässä koko sivu 68/69

 

[Greedo]

mikä sivu tuossa uusimmassa ? itselleni ei nyt osu silmään...

Pahoittelut mainitsin väärän sivun, se on sivulla 69.

 

[Yare]

jatkoa kipsilevyn halkeamis juttuun.. desingtalolta tuli vastauksena että levyt ovat koolattu/ruuvattu heidän käyttämän ohjeen mukaan joka on kuvassa vasemmalla...
katsoin gyprocin sivuilta uusimman ohjeen (kuva oikealla) ja se oli ihan toisenlainen...
ja laitoin viestiä takaisin kuvan kera.. katsotaan mitä kommenttia seuraavaksi tulee

Kuvassa gyprocin ohje on pystyrungolle ja design talon ohje vaakarungolle. Jakomitat on molemmissa samat. Tämä siis vain sivusta seuraajan huomiona.

 

[pinkeliviinica]

Kuvassa gyprocin ohje on pystyrungolle ja design talon ohje vaakarungolle. Jakomitat on molemmissa samat. Tämä siis vain sivusta seuraajan huomiona.

kertauksena eli tässä kuva rungosta.. onko tuo sisäkoolaus nyt sitten pystyyn vai vaakaan niin en ainakaan itse osaa sanoa kun molempiin suuntiin menee puuta

(runko höyrysulkumuovin takana näyttää olevan ainakin pelkästään pystysuuntainen)

 

[Greedo]

Ei se suoraan ole kumpaakaan mielestäni. Pääasiassa näyttää olevan pystyyn, joten kyllä se lisäkoolauksia kaipaisi. Etenkin jos kyseessä jäykistävä levytys.

 

[sledass]

kertauksena eli tässä kuva rungosta.. onko tuo sisäkoolaus nyt sitten pystyyn vai vaakaan niin en ainakaan itse osaa sanoa kun molempiin suuntiin menee puuta

(runko höyrysulkumuovin takana näyttää olevan ainakin pelkästään pystysuuntainen)

Mites tuo Gyprocin ohje ulkoseinän sisäpuolelle. Siinähän kuvattu vaakakoolaus ja levyt pystyssä. Mikäli ikkunan yläpuolen koolaus ja ylin vaakakoolaus on <60cm, niin eikös se silloin mene Gyprocin ohjeiden mukaisesti, paitsi että alaosa saumasta menee pystykoolauksen päällä, eli sekin oikein?

[edit] taitaakin olla 400mm jaolla vaakakoolaus kuvassa

 

[Yare]

kertauksena eli tässä kuva rungosta.. onko tuo sisäkoolaus nyt sitten pystyyn vai vaakaan niin en ainakaan itse osaa sanoa kun molempiin suuntiin menee puuta

Jaa a... en ole tosiaan mikään raksaukko. Huomasin vain tuon vaaka vs. pysty homman sun kuvasta.

 

[kuoris]

Gyprocit ovat aika höttöä, ek menee jotenkuten. Onkohan vanerin käyttö mahdollista vai tuleeko siinä jotain paloturvallisuus ym. juttua?

 

[Koolinki]

kertauksena eli tässä kuva rungosta.. onko tuo sisäkoolaus nyt sitten pystyyn vai vaakaan niin en ainakaan itse osaa sanoa kun molempiin suuntiin menee puuta

(runko höyrysulkumuovin takana näyttää olevan ainakin pelkästään pystysuuntainen)

Kuvasta näkyy, että sisäpuolinen koolaus on puutteellinen (virheellinen). Höyrysulkumuovin takana (ulkopuolella) olevat puut kuuluvat seinän runkorakenteisiin, ne eivät ole koolauksia. Sisäpuolisia pystykoolauksia, joihin Gyproc sisäverhouslevyt ruuvataan kiinni puuttuu seinän yläosasta ja ikkunan alta. Sisäverhouslevyssä ei saa olla yhtään saumaa, ei pysty, eikä vaakasuuntaan, pientä eikä isoa, jota ei olisi ruuvattu kiinni koolauspuuhun.

 

[Koolinki]

Den Finland Oy:n tontti+talo toteutuksissa aivan katastrofaalisia yli 200 000 euroon nousevia korjaustarpeita mm. valmiin talon alapuolisia maanvaihtoja yms. Teettävät työt alihankkijoilla virheellisesti laadittujen suunnitelmien mukaisesti aivan päin persettä. Suosittelen pitämään kädet erossa tästä talotoimittajasta (desingtalo, Ainoakoti, Finlamelli). Tekevät aivan uskomattomia rakennusvirheitä ja riitelevät korjauksista, eivätkä ilman tuomiosituimen päätöstä suostu purkamaan kauppaa. Koko yritys pitäisi laittaa toimintakieltoon.

 

[Harvey]

Den Finland Oy:n tontti+talo toteutuksissa aivan katastrofaalisia yli 200 000 euroon nousevia korjaustarpeita mm. valmiin talon alapuolisia maanvaihtoja yms. Teettävät työt alihankkijoilla virheellisesti laadittujen suunnitelmien mukaisesti aivan päin persettä. Suosittelen pitämään kädet erossa tästä talotoimittajasta (desingtalo, Ainoakoti, Finlamelli). Tekevät aivan uskomattomia rakennusvirheitä ja riitelevät korjauksista, eivätkä ilman tuomiosituimen päätöstä suostu purkamaan kauppaa. Koko yritys pitäisi laittaa toimintakieltoon.

Koolinki mies henkilö taitaa työskennellä kilpailevassa yrityksessä tai on joku elämäntapa (Suomi24) valittaja. (Viesteistä ja käyttäjän liittymispäivästä päätellen)
Uskoisin että suomen suurimmalla pientalo rakentajalla kuitenkin suurin osa projekteista on aivan asialliasesti toteutettu. Asennusporuikoissa ja aliurakoitsijoissa on kuitenkin suomessa valtavasti eroa riippuen markkinapaikasta ja tilanteesta.

Itse koolaukseen yleisesti vielä palatessa, esimerkiksi jos ulkoseinän sisäkoolaus on tehty vaikka vaakaan 400 ja levytys pystyyn, ei sinne vaakakoolausten väliin mitään pystypalikoita tarvitse levyjen saumaan alkaa väkertämään, joten elä nyt höpäjä mitä sattuun jos et oikeasti mistään mitään tiedä.

 

[Koolinki]

Koolinki mies henkilö taitaa työskennellä kilpailevassa yrityksessä tai on joku elämäntapa (Suomi24) valittaja. (Viesteistä ja käyttäjän liittymispäivästä päätellen)
Uskoisin että suomen suurimmalla pientalo rakentajalla kuitenkin suurin osa projekteista on aivan asialliasesti toteutettu. Asennusporuikoissa ja aliurakoitsijoissa on kuitenkin suomessa valtavasti eroa riippuen markkinapaikasta ja tilanteesta.

Itse koolaukseen yleisesti vielä palatessa, esimerkiksi jos ulkoseinän sisäkoolaus on tehty vaikka vaakaan 400 ja levytys pystyyn, ei sinne vaakakoolausten väliin mitään pystypalikoita tarvitse levyjen saumaan alkaa väkertämään, joten elä nyt höpäjä mitä sattuun jos et oikeasti mistään mitään tiedä.

Talopakettia rakentavien kannattaa aina varmistua asianmukaisesta hyvän rakennustavan mukaisesta asennuksesta tutustumalla valmistajan asennusohjeisiin. Denin pientalotyömailla hääräilee kaikenlaisia puuhastelijoita, joilla ei ole mitään käsitystä rakentamisesta. Tekevät asennukset miten sattuu. Sisälevytys pitäisi tehdä lähtökohtaisesti aina pystykoolattuun runkoon. Cyprocin asennusohjeet löydät osoitteesta: https://www.gyproc.fi/sites/mac3.gyproc.fi/files/2022-09/Gyproc Asennuskirja 2022.pdf Tarkista, että talosi levytys on tehty ohjeen mukaisesti. Rakennusmateriaalien valmistajien ohjeiden noudattaminen on osa hyvää rakennustapaa, jota rakentaja on velvoitettu noudattamaan.

Pitkittäisasennus = levyt asennetaan rankoihin levyn pitkän reunan myötäisesti, (jos jostain syystä päädytään levyjen poikittaisasennukseen, laitetaan koolaamattomien saumojen taakse Gyproc T-Tukilista).

 

[Pakana]

Gyprocit ovat aika höttöä, ek menee jotenkuten. Onkohan vanerin käyttö mahdollista vai tuleeko siinä jotain paloturvallisuus ym. juttua?

En nyt tiedä mitä tarkoitat hötöllä, mutta 90% viimeisen 50v aikana rakennetuista omakotitaloista pysyy kipsilevyllä pystyssä, ja heikoin lenkki on ruuvit jolla levyt on ruuvattu kiinni.

 

[Pete88]

En nyt tiedä mitä tarkoitat hötöllä, mutta 90% viimeisen 50v aikana rakennetuista omakotitaloista pysyy kipsilevyllä pystyssä, ja heikoin lenkki on ruuvit jolla levyt on ruuvattu kiinni.

Jos joku miettii kipsilevyn ja vanerin välillä ja hinnalla on mitään väliä, niin aika moni toteaa viimeistään tilausvaiheessa, että taidanpa laittaa sittenkin kipsilevyn. Teknisesti ei varmaan ole mitään estettä käyttää vaneria kipsilevyn sijaan, mutta itsekin nyt ajankohtaisesti eri materiaaleja tutkineena voin todeta, että vaneri on kertaluokkaa kalliimpaa kuin kipsilevy ja jos tehosteseinää tms. lukuun ottamatta haluaa vaneria käyttää levytyksessä, niin puhutaan merkittävästä rahallisesta panostuksesta ja vanerien asentamisessa on oma työnsä.

 

[kuoris]

En nyt tiedä mitä tarkoitat hötöllä, mutta 90% viimeisen 50v aikana rakennetuista omakotitaloista pysyy kipsilevyllä pystyssä, ja heikoin lenkki on ruuvit jolla levyt on ruuvattu kiinni.

Sitä tarkoitan etteivät ne kestä kolhuja kuten vaneri. Toki onhan se paloturvallisempi ja kevyempi.

 

[Lucas]

Jos joku miettii kipsilevyn ja vanerin välillä ja hinnalla on mitään väliä, niin aika moni toteaa viimeistään tilausvaiheessa, että taidanpa laittaa sittenkin kipsilevyn. Teknisesti ei varmaan ole mitään estettä käyttää vaneria kipsilevyn sijaan, mutta itsekin nyt ajankohtaisesti eri materiaaleja tutkineena voin todeta, että vaneri on kertaluokkaa kalliimpaa kuin kipsilevy ja jos tehosteseinää tms. lukuun ottamatta haluaa vaneria käyttää levytyksessä, niin puhutaan merkittävästä rahallisesta panostuksesta ja vanerien asentamisessa on oma työnsä.

Onhan siinä myös se puoli, että kipsilevy on päästötön materiaalia. Kipsin raaka-aine kalsiumsulfaatti on myrkytön materiaali ja sitä käytetään myös elintarvikkeiden lisäaineena (E-koodi E516).

Vanereissa taas liimana käytetään fenoliformaldehydihartsia. Se ei ole mahdottoman myrkyllinen, mutta myrkyllinen kuitenkin ja aiheuttaa esimerkiksi syöpää ihmisille. Esimerkiksi IARC luokittelun mukaan. Se on Maailman terveysjärjestö WHO:n tutkimuslaitos, joka tutkii syövän aiheuttajia ja koordinoi tätä tutkimusta maailmanlaajuisesti.

Isoin ongelma kipilevyn kanssa seinälevynä se, että siihen ripustaminen on vaikeaa. Kipsilastulevy tai kuitukipsilevy korjaa tämän ongelman ja on lujempi ja siitä tuskin nyrkillä tai potkaisemalla saa reikää tehtyä seinään ja ripustaminen on yhtä helppoa kuin vaneriin tai lastulevyyn. Hinta on sitten kovempi ja työstäminen vaativampaa ja vaatii enemmän aikaa.

 

[phetu]

Sitä tarkoitan etteivät ne kestä kolhuja kuten vaneri. Toki onhan se paloturvallisempi ja kevyempi.

Kipsilevy ei kylläkään ole kevyempi vaan se vaneri on näistä kevyempi sekä huonompi äänieristävyydeltään kuin kipsilevy.

 

[Pakana]

Joo, kyllä mäkin olisin ihan hauisvakioöta heittänyt että vaneri on kevyempää kuin kipsilevy.. Tosin ek levy on aika paljon painavampaa kuin harvemmin käytetty "tavallinen".

 

[pinkeliviinica]

jatkoa kipsilevy reklamaatiooni.
toistaiseksi den ei ole ottanut yhteyttä tai kommentoinut mitään.
vain talon työnjohtaja on pahoitellut virhettä mutta siinä kaikki.
laitoin tänään viestiä takaisin jossa annoin mahdollisuuden korjata saumat kuntoon tai jos korjaan itse niin paritonttua talohinnasta veke ja den tilaa talolleni 20pkt halltex levyä jotka voin heittää seinän päälle ja siten saan nopeasti seinät takaisin valmiiksi asti. (muuten olisi 150m2 uudelleen maalattavaa seinäpinta-alaa)
katsotaan millaista palautetta tulee takaisinpäin...
edit 31.10 ei ole mitään kuulunut... joko denillä on kaikki lomautettu joten ei ole ketään ketä vastata mihinkään tai hiljaisuus on tahallista "väsyttämis taktiikkaa" jotta en jaksaisi tapella ja homma unohtuisi tms...

 

[Warwick]

Huomasin, että Kannustalo on päivittänyt netissä olevaa hinnastoaan. Esim. Harmaja 129 muuttovalmiin hinta muuttunut 277k -> 290k. Itselle vähän yllätys, että hintataso nousemassa.

 

[pinkeliviinica]

nyt tuli deniltä venkoileva vastaus..
omituinen vastaus sikäli että vain yläreuna (ylin 40-60cm) on vaakaan ja loput pystyyn

 

[Greedo]

Ei sitä tukea tarvitse pitkälle sivulle vaakakoolauksessa, ne on siinä ihan oikeassa.
Tuo on vaan keskinkertainen suoritus kun osa seinästä on pystyyn- ja osa vaakaan koolattu.
Eli jos vaakakoolaus ja levyt pystyssä, ei pitkää sivua tarvitse tukea. Jos pystykoolaus ja levyt pystyssä on kaikki saumat tuettava.

Jos tuo on vaan ns koristeverhoilu eikä jäykistä, niin kunhan ei käytössä halkea niin kai OK. Mitään rakenteellista vahvuutta tuo ei tuo.

Jos jossain on koolausväli yli 600, on silloin ihan selkeä virhe.
Eikä tuo yläreuna hyvä ole kun on vaan soiro joka pitkiltä reunoiltaan kiinni (ei ole levyn kokopituutta jäykistämässä sitä useamman vaakakoolauksen yli.)

 

[Koolinki]

nyt tuli deniltä venkoileva vastaus..
omituinen vastaus sikäli että vain yläreuna (ylin 40-60cm) on vaakaan ja loput pystyyn

Den jakaa jälleen tapansa mukaisesti virheellistä informaatiota. Puhuvat täyttä potaskaa. Yritys, joka on tyypillisesti epäonnistunut kaikkien kohteidensa sisäpuolen seinien levytyksissä, muista mokista puhumattakaan. Ovat valmiit asentamaan jopa kosteusvaurioisia levyjä seinään.

Yllä oleva kuva ei kuvaa ulkoseinän sisäpuolista vaakakoolausta, kuten Den asian virheellisesti kuvaa. Kuvassa on nimenomaisesti kuvattu ulkoseinän tuulensuojalevyn pikittäisasennus. Uusin asennusohje löytyy Gyprocin sivuilta 2/2022 ja siellä lukee seuraavasti:

Jos levytetään poikittain pystykoolaukseen jää levyn pitkittäissaumat tyhjän päälle. Jos levytetään pitkittäin vaakakoolaukseen jää levyjen sivureunat tyhjän päälle.

Hyvät epäuskoiset ystäväni, soittakaa nyt ihmeessä Saint Copainille ja kysykää pitääkö talon sisäpuolisen levytyksen kaikkien levysaumojan alla olla koolaus tai Gyprocin T-tukikisko. Gyproc levyn lyhytkään koolaamaton sauma ei kestä mitään rasitusta. Ei nojaamista taulun ripustamisesta puhumattakaan.

 

[jonesky12345]

Den jakaa jälleen tapansa mukaisesti virheellistä informaatiota. Puhuvat täyttä potaskaa. Yritys, joka on tyypillisesti epäonnistunut kaikkien kohteidensa sisäpuolen seinien levytyksissä, muista mokista puhumattakaan. Ovat valmiit asentamaan jopa kosteusvaurioisia levyjä seinään.

Yllä oleva kuva ei kuvaa ulkoseinän sisäpuolista vaakakoolausta, kuten Den asian virheellisesti kuvaa. Kuvassa on nimenomaisesti kuvattu ulkoseinän tuulensuojalevyn pikittäisasennus. Uusin asennusohje löytyy Gyprocin sivuilta 2/2022 ja siellä lukee seuraavasti:



Jos levytetään poikittain pystykoolaukseen jää levyn pitkittäissaumat tyhjän päälle. Jos levytetään pitkittäin vaakakoolaukseen jää levyjen sivureunat tyhjän päälle.

Hyvät epäuskoiset ystäväni, soittakaa nyt ihmeessä Saint Copainille ja kysykää pitääkö talon sisäpuolisen levytyksen kaikkien levysaumojan alla olla koolaus tai Gyprocin T-tukikisko. Gyproc levyn lyhytkään koolaamaton sauma ei kestä mitään rasitusta. Ei nojaamista taulun ripustamisesta puhumattakaan.

Mun käsityksen mukaan mitä tossa joku aika takapeein kaverin taloprojektin yhteydessä selasin tota asennusohjetta niin vaakakoolaukseen voisi gyprocin asentaa kyllä ilman tukia jos koolausväli on riittävän tiheä, mutta eihän tuo suoranaisesti järkevältä tavalta vaikuta muuten kuin tekniikkavetojen helpottamiseksi. Tässä ei ollut kyseessä pakettitalo vaan erikseen suunniteltu talo, jolloin kehotin vaan pyytämään suunnittelijalta pystykoolausta sinne rankaseinän sisäpintaan ja kerroin että saattaa olla aavistuksen työläämpi sähkärille tms kun joudutaan menemään koolausten läpi.

 

[Koolinki]

Mun käsityksen mukaan mitä tossa joku aika takapeein kaverin taloprojektin yhteydessä selasin tota asennusohjetta niin vaakakoolaukseen voisi gyprocin asentaa kyllä ilman tukia jos koolausväli on riittävän tiheä, mutta eihän tuo suoranaisesti järkevältä tavalta vaikuta muuten kuin tekniikkavetojen helpottamiseksi. Tässä ei ollut kyseessä pakettitalo vaan erikseen suunniteltu talo, jolloin kehotin vaan pyytämään suunnittelijalta pystykoolausta sinne rankaseinän sisäpintaan ja kerroin että saattaa olla aavistuksen työläämpi sähkärille tms kun joudutaan menemään koolausten läpi.

Sähköjohtojen vedoissa joudutaan usein poraamaan reikiä väliseinien runkoihin. Ulkoseinissä harvemmin, kun johdot voidaan vetää useimmissa tapauksissa seinävillojen ja sisäkoolauksen välistä.

 

[jonesky12345]

Sähköjohtojen vedoissa joudutaan usein poraamaan reikiä väliseinien runkoihin. Ulkoseinissä harvemmin, kun johdot voidaan vetää useimmissa tapauksissa seinävillojen ja sisäkoolauksen välistä.

No siiis jos se sisäkoolaus on isketty siihen runkotolppaan aina niin pakkohan siinä on se sisäkoolaus katkaista tai tehdä johdolle reikä. Jos on vaikkapa k600 kantava runko ja siinä pystyyn k600 sisäkoolaus niin ei sinne jää mitään rakoja. Sen takiahan tota poikkikoolausta taidetaan nykyään suosia, että päästään pujottelemaan johtoja sieltä välistä.

 

[skude]

No siiis jos se sisäkoolaus on isketty siihen runkotolppaan aina niin pakkohan siinä on se sisäkoolaus katkaista tai tehdä johdolle reikä. Jos on vaikkapa k600 kantava runko ja siinä pystyyn k600 sisäkoolaus niin ei sinne jää mitään rakoja. Sen takiahan tota poikkikoolausta taidetaan nykyään suosia, että päästään pujottelemaan johtoja sieltä välistä.

Semmonen huomio mikä tuli johtojen vedosta mieleen.Hyvin moni talotehdas asentaa sähköjohdot siten että jäävät höyrynsulun päälle tulevan 50mm villakerroksen alle. Tämä on yksiselitteisesti väärä asennustapa. Johtojen tulee kulkea heti kipsilevyn takana, jotta pääsevät jäähtymään.

 

[Dieselnautti]

Ehkä jossain lapissa?

Mutsilla oli suora sähkölämmitys 130m2 lämpimän neliön talossa ja sähkölaskun mukaan vuosikulutus n. 13MWh.

Lämmön talteenottava koneellinen ilmastointi tosin löytyi.

Yhdestä vuodesta ei kannata kauheasti vetää johtopäätöksiä, jos sattuu esim. toi muutaman vuoden takainen -7 huippupakkasiin rajoittunut talvi etelässä niin varmasti on matala kulutus. Oliko 2018-2019 viimeksi etelässä kovia pakkasia? Sitten käyttöveden kulutus, suuruusluokka jotain kolmanneksen ja menee vahvasti käyttäjämäärän ja -tottumusten mukaan. Äkkiä toikin siihen 20MWh tasolle heilahtaa jos mutsi pyöräyttää pari teiniä lotraamaan käyttövettä ja tulee normitalvi.

Normitalvesta aasinsilta maalämpöön, jos se maalämpökokonaisuus on mitoitettu vaikka -15 pakkasille kuten tavanomaista, niin -25 kelissä huutaa sähkövastus punaisena apuna. Näissä olosuhteissa niille polttopuille voi tulla kysyntää.

 

[zepi]

Yhdestä vuodesta ei kannata kauheasti vetää johtopäätöksiä, jos sattuu esim. toi muutaman vuoden takainen -7 huippupakkasiin rajoittunut talvi etelässä niin varmasti on matala kulutus. Oliko 2018-2019 viimeksi etelässä kovia pakkasia? Sitten käyttöveden kulutus, suuruusluokka jotain kolmanneksen ja menee vahvasti käyttäjämäärän ja -tottumusten mukaan. Äkkiä toikin siihen 20MWh tasolle heilahtaa jos mutsi pyöräyttää pari teiniä lotraamaan käyttövettä ja tulee normitalvi.

Normitalvesta aasinsilta maalämpöön, jos se maalämpökokonaisuus on mitoitettu vaikka -15 pakkasille kuten tavanomaista, niin -25 kelissä huutaa sähkövastus punaisena apuna. Näissä olosuhteissa niille polttopuille voi tulla kysyntää.

Ei ollut yksi vuosi vaan keskiarvo useasta vuodesta n. 10v takaa. Vai jokohan se on kohta 15v. Aika rientää.

 

[Otso]

Normitalvesta aasinsilta maalämpöön, jos se maalämpökokonaisuus on mitoitettu vaikka -15 pakkasille kuten tavanomaista, niin -25 kelissä huutaa sähkövastus punaisena apuna. Näissä olosuhteissa niille polttopuille voi tulla kysyntää.

Onko tää sun mutua vai onko tiedossa, että tämä olisi normaalia? Meidän hirsitalossa maalämpö (talotehtaan mitoittama, eli varmasti on optimoitu kulut) ei ole vielä kertaakan sähkövastuksen apua tarvinnut.

 

[Lucas]

Onko tää sun mutua vai onko tiedossa, että tämä olisi normaalia? Meidän hirsitalossa maalämpö (talotehtaan mitoittama, eli varmasti on optimoitu kulut) ei ole vielä kertaakan sähkövastuksen apua tarvinnut.

Kymmenisen vuotta sitten noita lämpökaivoja taidettiin aika usein mitoittaa pienemmän tehon mukaan kuin kovimmilla pakkasilla vaaditaan. Useampaan vuoteen ei enää käsittääkseni kun ei se niin paljoa maksa muutama kymmenen metriä syvemmän kaivon poraaminen. Toki hintaa voi tulla lisää enemmän jos yksi kaivo ei ihan riitä sillä porauskalustolla jolla porataan vaan tarvitaankin kaksi kaivoa. Sehän se on kalleinta kaivon poraamisessa ne metrin ennen peruskalliota.

 

[Ashrakki]

Rinnetaloista kaipaisin tietoa/apua. Tontilla on rinne joka on suht jyrkkä ja tiputusta on n 4-5m. Kellarillinen 2-kerroksinen talo ajatuksissa tuohon. Miten tuo kannattaa asetella, lienee pakollista tehdä talo yläosan ja yläkerran kanssa tasaan ja pengertää / täyttää sitten alhaalta? Terasseille alas sit kaide ja siitä se 1-2m rinne alas portailla. Maa on hiekkaharjua ja sitä voinee käyttää talon alla korottamiseen? Onko tollanen korkea rinne iso lovi kukkarolle vs huonekorkeuden korkuinen rinne?

 

[PCB]

Rinnetaloista kaipaisin tietoa/apua. Tontilla on rinne joka on suht jyrkkä ja tiputusta on n 4-5m. Kellarillinen 2-kerroksinen talo ajatuksissa tuohon. Miten tuo kannattaa asetella, lienee pakollista tehdä talo yläosan ja yläkerran kanssa tasaan ja pengertää / täyttää sitten alhaalta? Terasseille alas sit kaide ja siitä se 1-2m rinne alas portailla. Maa on hiekkaharjua ja sitä voinee käyttää talon alla korottamiseen? Onko tollanen korkea rinne iso lovi kukkarolle vs huonekorkeuden korkuinen rinne?

Suunnittelijan työhän se on tuo ratkaista fiksusti, yksilöllisesti tontin ja tarpeiden mukaan. Kai sulla arkkitehti on palkattuna? Rinnetalohan on tyypillisimmillään silloin, kun se kellariosa on syvyydeltään kapeampi, eli yläkerta jatkuu siellä ylärinteen puolella syvemälle.

Minulle ei aukea "tehdä talo yläosan ja yläkerran kanssa tasaan ja pengertää / täyttää sitten alhaalta?" Jos tuolla tarkoitetaan että yläkerran ja alakerran pohjat ovat ulkoseinien suhteen samat, niin kyllähän noinkin tehdään, vaikka useinkaan ei ole kovin optimaalinen. Ikkuna- ja oviseinää menetetään ja tilojen käyttötarkoitus on rajattua.

 

[pinkeliviinica]

Rinnetaloista kaipaisin tietoa/apua. Tontilla on rinne joka on suht jyrkkä ja tiputusta on n 4-5m. Kellarillinen 2-kerroksinen talo ajatuksissa tuohon. Miten tuo kannattaa asetella, lienee pakollista tehdä talo yläosan ja yläkerran kanssa tasaan ja pengertää / täyttää sitten alhaalta? Terasseille alas sit kaide ja siitä se 1-2m rinne alas portailla. Maa on hiekkaharjua ja sitä voinee käyttää talon alla korottamiseen? Onko tollanen korkea rinne iso lovi kukkarolle vs huonekorkeuden korkuinen rinne?

maaperätutkimus auttaa selvittämään sen että onko tuollaisen talon rakentaminen siihen edes mahdollista.
sitten millä matkalla tuo 4-5m tiputus on ? tarkoitan tällä sitä että itsellänikin on rinne tontti jossa ylin kohta on +28 meren pinnasta ja talo on +26 kohdalla ja itse tie talolle alkaa korkeudesta +22 eli 6metriä "tiputusta" minullakin mutta noin 40m matkalla niin se oikeasti on aika loiva

pahoittelut likaisesta pihasta mutta ohessa korkeus erot.
talo itsessään on yhdessä tasossa ja noin 15x15m terasseineen

 

[Dieselnautti]

Ei ollut yksi vuosi vaan keskiarvo useasta vuodesta n. 10v takaa. Vai jokohan se on kohta 15v. Aika rientää.

Motivan mukaan 13MWh@120m2 etelässä vaatii nykymääräysten mukaisen rakennuksen tai sitten flirttailua kosteusvaurioiden kanssa sisälämpötiloista tai ilmanvaihdosta tinkimällä tms. Tuo Pre 2010 on siis nykymääräyksiä edeltävä taso, jota voi pitää nykyaikaisena, vanhemmat sitten vielä heikompia.

Kymmenisen vuotta sitten noita lämpökaivoja taidettiin aika usein mitoittaa pienemmän tehon mukaan kuin kovimmilla pakkasilla vaaditaan. Useampaan vuoteen ei enää käsittääkseni kun ei se niin paljoa maksa muutama kymmenen metriä syvemmän kaivon poraaminen. Toki hintaa voi tulla lisää enemmän jos yksi kaivo ei ihan riitä sillä porauskalustolla jolla porataan vaan tarvitaankin kaksi kaivoa. Sehän se on kalleinta kaivon poraamisessa ne metrin ennen peruskalliota.

Kaivo on energialähde eli se mitoitetaan energiantarpeen, lämpöpumppu tehontarpeen mukaan. Toisiopuoli pitää ottaa myös huomioon, eli koko paketti skaalataan mistä se hinta tulee.

Edit: Invertteripumppujen yleistyminen on vähentänyt noita osatehomitoituksia, kun ei tarvi lukita sitä pumpun tehoa.

 

[DendroLord]

Terve foorumin asiantuntijat:

Asunnon etsintä on nyt ajankohtainen ja tuli selaillessa mieleen Alvsbytalo. Ja niistä tuo n. 64 m2 talo, jolla hintaa toimituskuntaan 134 000 € ilman isompia muutoksia. Tuohon tonttiliittymät sähkölle (n. 5000 € + vesi/viemäri 1100€) sekä tonttivuokra. Jäädään silti selvästi alle kerrostalokolmion / rivitalokolmion täällä. Tykkään itse näperrellä, tehdä pihahommia ym. Ainoa asia mikä mietityttää, on tuo Alvsbytalon laatu sekä lämmitysmuotona tuleva poistoilmalämpöpumppu.

Millaisia kokemuksia nuo tuon talon ottaneet ja tuolla lämmitysmuodolla lämmitäneet ovat saaneet? Olettaisin asumisen laadun olevan kuitenkin korkeampi kuin kerrostalossa tai rivitalossa, kun nykymaailmassa ei ikinä tiedä millaisia naapureita tulee ja tömistelijöitä ym.? Viekö tuo lämmitysmuoto konkurssiin talvella? Onko Alvsbytalon laatu kuraa? Tuntuu järjettömältä olla ottamatta vuokratonttia + OKT:ta halvemmalla kuin kerros/rivitaloasuntoa kymmeniä tuhansia kalliimmalla? Kommetteja?

 

[phetu]

Terve foorumin asiantuntijat:

Asunnon etsintä on nyt ajankohtainen ja tuli selaillessa mieleen Alvsbytalo. Ja niistä tuo n. 64 m2 talo, jolla hintaa toimituskuntaan 134 000 € ilman isompia muutoksia. Tuohon tonttiliittymät sähkölle (n. 5000 € + vesi/viemäri 1100€) sekä tonttivuokra. Jäädään silti selvästi alle kerrostalokolmion / rivitalokolmion täällä. Tykkään itse näperrellä, tehdä pihahommia ym. Ainoa asia mikä mietityttää, on tuo Alvsbytalon laatu sekä lämmitysmuotona tuleva poistoilmalämpöpumppu.

Millaisia kokemuksia nuo tuon talon ottaneet ja tuolla lämmitysmuodolla lämmitäneet ovat saaneet? Olettaisin asumisen laadun olevan kuitenkin korkeampi kuin kerrostalossa tai rivitalossa, kun nykymaailmassa ei ikinä tiedä millaisia naapureita tulee ja tömistelijöitä ym.? Viekö tuo lämmitysmuoto konkurssiin talvella? Onko Alvsbytalon laatu kuraa? Tuntuu järjettömältä olla ottamatta vuokratonttia + OKT:ta halvemmalla kuin kerros/rivitaloasuntoa kymmeniä tuhansia kalliimmalla? Kommetteja?

En tiedä mikä on ”täällä”, joten tonttivuokra voi olla joku nimellinenkin, mutta kannattaa huomioida, että tonttivuokrilla saattaa maksaa jo jonkin verran suurempaa lainaakin, eikä se välttämättä siis ole edullisempi kokonaisuudessaan vaikka alun investointikustannuksen puolesta siltä näyttäisikin.

Noin muuten, tuskin PILP ketään konkurssiin vie, mutta aikapaljonhan tämäkin riippuu mihin on rakentamassa, että onko tuo järkevä vai ei.

 

[repairman]

Terve foorumin asiantuntijat:

Asunnon etsintä on nyt ajankohtainen ja tuli selaillessa mieleen Alvsbytalo. Ja niistä tuo n. 64 m2 talo, jolla hintaa toimituskuntaan 134 000 € ilman isompia muutoksia. Tuohon tonttiliittymät sähkölle (n. 5000 € + vesi/viemäri 1100€) sekä tonttivuokra. Jäädään silti selvästi alle kerrostalokolmion / rivitalokolmion täällä. Tykkään itse näperrellä, tehdä pihahommia ym. Ainoa asia mikä mietityttää, on tuo Alvsbytalon laatu sekä lämmitysmuotona tuleva poistoilmalämpöpumppu.

Millaisia kokemuksia nuo tuon talon ottaneet ja tuolla lämmitysmuodolla lämmitäneet ovat saaneet? Olettaisin asumisen laadun olevan kuitenkin korkeampi kuin kerrostalossa tai rivitalossa, kun nykymaailmassa ei ikinä tiedä millaisia naapureita tulee ja tömistelijöitä ym.? Viekö tuo lämmitysmuoto konkurssiin talvella? Onko Alvsbytalon laatu kuraa? Tuntuu järjettömältä olla ottamatta vuokratonttia + OKT:ta halvemmalla kuin kerros/rivitaloasuntoa kymmeniä tuhansia kalliimmalla? Kommetteja?

Liittymien hinnat ovat yleensä "tontin nurkalle" -hintoja. Lisäksi tarvitaan pohjat, perustukset, piha yms. maaperätutkimuksesta alkaen.

 

[DendroLord]

En tiedä mikä on ”täällä”, joten tonttivuokra voi olla joku nimellinenkin, mutta kannattaa huomioida, että tonttivuokrilla saattaa maksaa jo jonkin verran suurempaa lainaakin, eikä se välttämättä siis ole edullisempi kokonaisuudessaan vaikka alun investointikustannuksen puolesta siltä näyttäisikin.

Noin muuten, tuskin PILP ketään konkurssiin vie, mutta aikapaljonhan tämäkin riippuu mihin on rakentamassa, että onko tuo järkevä vai ei.

Moi,

Puhutaan Kuopiosta. Tonttivuokra n. ~1100 €/vuosi.

 

[DendroLord]

Liittymien hinnat ovat yleensä "tontin nurkalle" -hintoja. Lisäksi tarvitaan pohjat, perustukset, piha yms. maaperätutkimuksesta alkaen.

Alvsbytalon pitäisi sisältää perustukset? Kyseessä omakotitaloalue, jossa yksi vapaa tontti. Tontti hieman oudon mallinen (viisikanttinen) eikä ole varmaan sen takia mennyt kaupaksi.

 

[repairman]

Alvsbytalon pitäisi sisältää perustukset? Kyseessä omakotitaloalue, jossa yksi vapaa tontti. Tontti hieman oudon mallinen (viisikanttinen) eikä ole varmaan sen takia mennyt kaupaksi.

Jotain näyttäisi kuuluvan. Eli siis papuharkot ja niiden ladonta sekä kuorma hiekkaa ja mursketta tontille kipattuna.

 

[jonesky12345]

Terve foorumin asiantuntijat:

Asunnon etsintä on nyt ajankohtainen ja tuli selaillessa mieleen Alvsbytalo. Ja niistä tuo n. 64 m2 talo, jolla hintaa toimituskuntaan 134 000 € ilman isompia muutoksia. Tuohon tonttiliittymät sähkölle (n. 5000 € + vesi/viemäri 1100€) sekä tonttivuokra. Jäädään silti selvästi alle kerrostalokolmion / rivitalokolmion täällä. Tykkään itse näperrellä, tehdä pihahommia ym. Ainoa asia mikä mietityttää, on tuo Alvsbytalon laatu sekä lämmitysmuotona tuleva poistoilmalämpöpumppu.

Millaisia kokemuksia nuo tuon talon ottaneet ja tuolla lämmitysmuodolla lämmitäneet ovat saaneet? Olettaisin asumisen laadun olevan kuitenkin korkeampi kuin kerrostalossa tai rivitalossa, kun nykymaailmassa ei ikinä tiedä millaisia naapureita tulee ja tömistelijöitä ym.? Viekö tuo lämmitysmuoto konkurssiin talvella? Onko Alvsbytalon laatu kuraa? Tuntuu järjettömältä olla ottamatta vuokratonttia + OKT:ta halvemmalla kuin kerros/rivitaloasuntoa kymmeniä tuhansia kalliimmalla? Kommetteja?

Poistoilmalämpöpumppuhan on ihan peruskauraa nykykämpissä ja toimii hyvin, mutta yleensä teho ei kovilla pakkasilla riitä, joten kylkeen on käytännössä pakko ottaa normaali ilppi ja lämmitellä sellasella siinä rinnalla talvella, muuten rullaa poistoilmalämpöpumpun sähkövastukset suoralla sähköllä.

En tiedä mitä toi 134 tonnia sisältää, mutta epäilen, ettei siinä nyt ihan varauksetta sentään voi olla perustuksia, koska joissain tapauksissa tarvitsee ensin esimerkiksi paaluttaa, joten tossa hinnassa voisi mahdollisesti olla esitettynä joku maanvaraiselle sorapedille tehtävä perustaminen, ota siitä nyt ainakin selvää. Olen ollut siinä käsityksessä, että noi talopakettihinnoittelut saattaisi olla usein sellasia perustetulle tontille tuotavan talopaketin hintoja, koska onhan tossa kaikki salaojien kaivamiset, tontin pintamaan muotojen säätö, kaadot pois talosta, talon pohjan osalta pintamaan vaihto johonkin sepeliin yms.

Mitä ideaan omakotitalosta tulee, niin eipä tuo nyt kauhealta ratkaisulta kuulosta, se mitä ehkä tuossa tapauksessa vähän tutkisin kriittisemmin olisi, että onko tuon kokoisella kämpällä menekkiä sitten tulevaisuudessa, kun kyse on kuitenkin omakotitalosta. Aika monet suosivat sellasia perheasunnon kokoluokan omakotitaloja, joten normista poikkeaminen on aina aavistuksen riskialtista.

 

[zeniitti]

Samaa mieltä, perustukset saattaa kuulua, muttei maatyöt. Perustuksen hinnan pystyy laskemaan näkemättä tonttia, mutta maatöitä ei. Maatyöt voi olla mitä vaan 5000-100000e välissä.

 

[DendroLord]

Jotain näyttäisi kuuluvan. Eli siis papuharkot ja niiden ladonta sekä kuorma hiekkaa ja mursketta tontille kipattuna.

Tämän takia kirjoitin tänne, kun olen ummikko ja hinta kuulostaa oudolta, että muutan omakotitaloon halvemmalla kuin kerrostalokuutioon. Eli tuohonkin saa laskea jo heti lisäkuluja? Miten voisi arvioida paljon perustusten tekemisestä tulisi lisäkulula? Riippunee tontista, paljon maata pitää ajaa ym.?

 

[DendroLord]

Poistoilmalämpöpumppuhan on ihan peruskauraa nykykämpissä ja toimii hyvin, mutta yleensä teho ei kovilla pakkasilla riitä, joten kylkeen on käytännössä pakko ottaa normaali ilppi ja lämmitellä sellasella siinä rinnalla talvella, muuten rullaa poistoilmalämpöpumpun sähkövastukset suoralla sähköllä.

En tiedä mitä toi 134 tonnia sisältää, mutta epäilen, ettei siinä nyt ihan varauksetta sentään voi olla perustuksia, koska joissain tapauksissa tarvitsee ensin esimerkiksi paaluttaa, joten tossa hinnassa voisi mahdollisesti olla esitettynä joku maanvaraiselle sorapedille tehtävä perustaminen, ota siitä nyt ainakin selvää. Olen ollut siinä käsityksessä, että noi talopakettihinnoittelut saattaisi olla usein sellasia perustetulle tontille tuotavan talopaketin hintoja, koska onhan tossa kaikki salaojien kaivamiset, tontin pintamaan muotojen säätö, kaadot pois talosta, talon pohjan osalta pintamaan vaihto johonkin sepeliin yms.

Mitä ideaan omakotitalosta tulee, niin eipä tuo nyt kauhealta ratkaisulta kuulosta, se mitä ehkä tuossa tapauksessa vähän tutkisin kriittisemmin olisi, että onko tuon kokoisella kämpällä menekkiä sitten tulevaisuudessa, kun kyse on kuitenkin omakotitalosta. Aika monet suosivat sellasia perheasunnon kokoluokan omakotitaloja, joten normista poikkeaminen on aina aavistuksen riskialtista.

Kiitos ajatuksia avaavasta viestistä.

 

[jonesky12345]

Joku tollanen kaavoitettu asuinalue, missä tontit on valmiiksi lohkottu tuskin on mitään kauhean erikoista perustamista vaativaa tai maatöiltään kallista tonttia, paalutushan se on mikä noissa sitten ekstraa maksaa jos jokin, mutta tossa vois varmaan ajatella, että ilman paalutusta talon lisäksi kannattaa varautua varmaan karkeasti 20 000€ maatyöpuoleen ja jos tontilla joutuu paaluttamaan, niin tohon tulee varmaan ton kokosella pohjalla joku 10-20000€ lisää. Vastaavasti joku louhintatarve maksaa varmaan äkkiä saman mitä paalutus, kunnalta saa varmasti jotain suuntaa-antavaa tietoa tuosta alueesta, että onko esim naapuritonteilla paalutettu vai rakennettu maanvaraisesti tms. Sehän tuossa nyt on ilmiselvää, että tontti kannattaa kyllä ostaa, jos sinne rakentaa. Sanoisin, että et varmaan kauheasti pety jos lasket noita talopakettiin ja tonttihintaan kuulumattomia kuluja about 50000€ tohon hintaan ja tostakin lähtee äkkiä puolet pois, jos mitään erikoista ei tarvita. Mistään superisosta tontista ei taida olla kyse, joten pihatyöt esim ajoväylien tms suhteen ei ole mitään erikoisen kalliita tossa maanrakennusurakan yhteydessä.

 

[repairman]

Tämän takia kirjoitin tänne, kun olen ummikko ja hinta kuulostaa oudolta, että muutan omakotitaloon halvemmalla kuin kerrostalokuutioon. Eli tuohonkin saa laskea jo heti lisäkuluja? Miten voisi arvioida paljon perustusten tekemisestä tulisi lisäkulula? Riippunee tontista, paljon maata pitää ajaa ym.?

Siitä maaperätutkimuksesta pitää aloittaa. Mukana tulee perustustapalausunto, josta pystyy jo hintoja aika hyvin kuutioimaan. Kaupungin/kunnan tontilla maaperätutkimus voi hyvässä lykyssä olla valmiina --> yhteyttä rakennusvirastoon.

 

[zeniitti]

Tämän takia kirjoitin tänne, kun olen ummikko ja hinta kuulostaa oudolta, että muutan omakotitaloon halvemmalla kuin kerrostalokuutioon. Eli tuohonkin saa laskea jo heti lisäkuluja? Miten voisi arvioida paljon perustusten tekemisestä tulisi lisäkulula? Riippunee tontista, paljon maata pitää ajaa ym.?

Suosittelen hankkimana kunnollisen valvojan/projektin vetäjän. Kustannus on muutamia tonneja eikä tunnu kokonaispotissa. Se pitää sun puolia enemmän kuin vastaava mestari.