Valmistalopaketit

Eikös tuollainen pienikin rakennuslämmitinkin haukkaa jo enemmän kuin tuo 700-900kwh/kk (riippuu tietenkin kuinka paljon on päällä)…

Itse menin vaihtamaan sähköyhtiötä juuri, niin meni tuo historiatiedot sitä myötä, mutta ulkomuistista viime tammikuu n. 1000kwh, helmikuu n. 900kwh, maaliskuu n. 800kwh. Hirsitalo, 137m2 huoneistoala, maalämpö (sähkökiuas vieläkin asentamatta), ikkunapinta-alaa kohtalaisen reilusti, 2 aikuista + 2 teini-ikäistä tyttöä.
 
Hieman skeptisesti suhtaudun tuohon sun vuosikulutus arvioon, kun kyllä tuonkokoisessa talossa menee käyttösähköönkin helposti se 3000 kWh vuodessa. Vaikka nykyaikainen hirsitalo on ihan suhteellisen pihi energiankulutuksessa, muttei se silti ole matalaenergiatalo.
Eikä sun tarvi arvailla kun sähkönkulutus on ihan verkon omistajan tai sähkön myyjän palvelusta tarkistettavissa.

Tuntuu vain käsittämättömältä että autotallia ja tupaa pitää lämpöisenä vuoden 2000 kwh, vaikka onkin nykyaikainen tehokas maalämpökone.
Ei ole mitään arvailua, seuranta Elenian Aina -palvelusta ja tiedot sieltä. Autotallissa ei ole ollut toistaiseksi lämpöjä, ensi talveksi tulee ilmalämpöpumppu.

Tuossa viimeisin täysi vuosi. Viime joulukuussa oli näemmä muistelemaani enemmän, koska silloin oli se rakennuslämmitin tavallista enemmän päällä rakenteluhommien aikana.

Screenshot_20220920-103854-623.png

Paljon sulla rakennuslämmitin vei sähköä talvi kuukausina? Itsellä jännittää kovastikin sähkölaskut nyt, kun talvea vasten rakennetaan ja mlp pönttöjä ei oikein mistään saa :D
En osaa sanoa, ei ollut kuin satunnaisesti päällä kun tallissa tehtiin jotain. Olisko jotain 300-500 kWh extraa kuussa maksimissaan. Talossa ei tarvittu lämmitintä rakennusaikana, kuivain oli kesällä valun kuivuessa.
Ja mikä MLP teillä on? Onko erillistä lisävaraajaa? Meille tulossa 300l lisävaraajalla ja ilman invertteriä oleva MLP.
Nibe f1255 muistaakseni. Ei ole lisävaraajaa.
 
Viimeksi muokattu:
Paljon sulla rakennuslämmitin vei sähköä talvi kuukausina? Itsellä jännittää kovastikin sähkölaskut nyt, kun talvea vasten rakennetaan ja mlp pönttöjä ei oikein mistään saa :D
Katsoin omia kulutuksia viime talvelta. Lämmöt lyötiin päälle tammikuun puolessa välissä, kun eristeet oli paikallaan. Tuolloin helmikuussa rakennusaikainen sähkönkulutus oli 5770kWh ja maaliskuussa 4630kWh. Tuosta valtaosa on rakennuslämmittimien viemää sähköä. Kyseessä 128m2 hirsitönö. Eli aika reippaasti kului sähköä rakennusaikana vs. normaali käyttö.
 
Katsoin omia kulutuksia viime talvelta. Lämmöt lyötiin päälle tammikuun puolessa välissä, kun eristeet oli paikallaan. Tuolloin helmikuussa rakennusaikainen sähkönkulutus oli 5770kWh ja maaliskuussa 4630kWh. Tuosta valtaosa on rakennuslämmittimien viemää sähköä. Kyseessä 128m2 hirsitönö. Eli aika reippaasti kului sähköä rakennusaikana vs. normaali käyttö.
Nyt, jos noi energiahinnat jäävät pysyvästi? korkeiksi, joutunee enemmän miettimään talvirakentamisen lisäkuluja ja missä vaiheessa talon eristykset ovat talveen siirtyessä. Kertarakentajalle ei aina noi työnaikaiset lämmityskulut tule mieleen,
kustannusten arviointi vaiheessa.

Ei ole mitään arvailua, seuranta Elenian Aina -palvelusta ja tiedot sieltä. Autotallissa ei ole ollut toistaiseksi lämpöjä, ensi talveksi tulee ilmalämpöpumppu.

Tuossa viimeisin täysi vuosi. Viime joulukuussa oli näemmä muistelemaani enemmän, koska silloin oli se rakennuslämmitin tavallista enemmän päällä rakenteluhommien aikana.

Screenshot_20220920-103854-623.png


En osaa sanoa, ei ollut kuin satunnaisesti päällä kun tallissa tehtiin jotain. Olisko jotain 300-500 kWh extraa kuussa maksimissaan. Talossa ei tarvittu lämmitintä rakennusaikana, kuivain oli kesällä valun kuivuessa.
Vähällä olet päässyt, eli olet tehnyt hyviä ratkaisuja/ valintoja.
Nibe f1255 muistaakseni. Ei ole lisävaraajaa.
Näin tekniikasta kiinnostuneena , tästä tuli tahahon naurahdus :) Mielikuvana "ei ole ollut tärkeysjärjestyksesä kovinkaan kiinostava aihe" sinulle, olemme niin erilaisia.
Toisaalta ton voisi tulkita niin, että Nibe F1255 on toiminut niin kuin pitääkin (kulutuslukemasikin sen kertovat), eikä sen tarkkailuun ole suotta tarvinnut aikaansa kuluttaa.
Senkin pienen lisäajan on voinut käyttää siellä autotallissa? Tästä tuli mieleen , mites se hallinosturihanke on edennyt?
 
Näin tekniikasta kiinnostuneena , tästä tuli tahahon naurahdus :) Mielikuvana "ei ole ollut tärkeysjärjestyksesä kovinkaan kiinostava aihe" sinulle, olemme niin erilaisia.
Toisaalta ton voisi tulkita niin, että Nibe F1255 on toiminut niin kuin pitääkin (kulutuslukemasikin sen kertovat), eikä sen tarkkailuun ole suotta tarvinnut aikaansa kuluttaa.
Senkin pienen lisäajan on voinut käyttää siellä autotallissa? Tästä tuli mieleen , mites se hallinosturihanke on edennyt?
Kyse on nyt ehkä ennemminkin siitä, että kun ulkomuistista asioita heittää, niin ei ole tapana sanoa asioita varmana jos on pieni epäilys. Pumppua ei päässyt taloa rakentaessa juuri speksaamaan, koska talofirmalla oli käytännössä yksi vaihtoehto ja siitä eri tehoversiot.

Autonostinta ei ole vielä ja saas nähdä tuleeko vielä kuluvankaan talven aikana. Riippuu rahankäytön priorisoinneista.
 
Olisko ollut 700-900 kWh/kk pahimmillaan, silloinkin oli autotallissa rakennuslämmitin päällä kyseisenä aikana. Vuosikulutus ollut noin 5000-6000 kWh.

Tuo on kyllä todella nätti kulutus vuositasolla. Meillä rakennuslupaa varten tehty energiaselvityksessä arvioitu sähkökulutus 144m2 taloon oli 12000 kWh. Tottakai meillä on varaava takka ja muurattu piippu, jotka pahimmilla pakkasilla laskee sähkökulutuksen määrää roimasti. Ja erilliseen saunatupaan tulee myös puukiuas, eli saunominenkaan ei kuluta sähköä kuin lämpimän veden osalta.
 
Tuo on kyllä todella nätti kulutus vuositasolla. Meillä rakennuslupaa varten tehty energiaselvityksessä arvioitu sähkökulutus 144m2 taloon oli 12000 kWh. Tottakai meillä on varaava takka ja muurattu piippu, jotka pahimmilla pakkasilla laskee sähkökulutuksen määrää roimasti. Ja erilliseen saunatupaan tulee myös puukiuas, eli saunominenkaan ei kuluta sähköä kuin lämpimän veden osalta.
Meillä myös pienehkö varaava takka, mutta aika vähän tuli lämmitettyä etenkin ensimmäisenä talvena. Sauna sähköllä ja sitä tulee käytettyä suht usein.

Meillä energiaselvityksessä ostoenergian tarve 9288 kWh/vuosi.

Mutta joo, nämä sopisi ehkä paremmin tuonne asuinkustannusketjuun, jos ei juuri spesifisti tämä meidän muuttovalmis talopaketti ole kiinnostuksen kohteena.
 
Viimeksi muokattu:
Ei ole mitään arvailua, seuranta Elenian Aina -palvelusta ja tiedot sieltä. Autotallissa ei ole ollut toistaiseksi lämpöjä, ensi talveksi tulee ilmalämpöpumppu.

Tuossa viimeisin täysi vuosi. Viime joulukuussa oli näemmä muistelemaani enemmän, koska silloin oli se rakennuslämmitin tavallista enemmän päällä rakenteluhommien aikana.
Uskottava se on kun omin silmin näkee. Kuten edellä mainittukin niin hyviä valintoja on tehty. Nykyaikaiset kodinkoneetkin varmasti auttavat ja oletettavasti käyttäjätkin ovat tarkkoja energian tuhlailusta. Itsellä kun menee kaukolämpöasunnossa se 250 kwh kuukaudessa vaikka neliöitä on vain puolet. Yksi kunnon löylyttelytuokiokin vie aina sen 10 kwh.
 
Ollaan vaimon kanssa suunniteltu hirsitalon rakennuttamista. Tonttikin on jo aika pitkälti kiikarissa ja tarkoitus olisi rakentaa talo tasaiselle harjulle. Noilla harjuilla saattaa olla maalämmön saaminen vaikeaa, mutta mitä muita lämmitysvaihtoehtoja kannattaisi ottaa huomioon?

Myyjä suosittelti ilmavesilämpöpumppua ja varaavaa takkaa avuksi lämmittämään läpi kylmimpien pakkasjaksojen.
 
Ollaan vaimon kanssa suunniteltu hirsitalon rakennuttamista. Tonttikin on jo aika pitkälti kiikarissa ja tarkoitus olisi rakentaa talo tasaiselle harjulle. Noilla harjuilla saattaa olla maalämmön saaminen vaikeaa, mutta mitä muita lämmitysvaihtoehtoja kannattaisi ottaa huomioon?

Myyjä suosittelti ilmavesilämpöpumppua ja varaavaa takkaa avuksi lämmittämään läpi kylmimpien pakkasjaksojen.

Siinäpä ne järkevät vaihtoehdot on.
 
Kannattaa selvittää kuin pitkä kaivon pitäisi olla, että maalämpö onnistuu. Mieti valmius aurinkopaneeleille, harjulla voi olla suotuisatkin olosuhteet energian saantiin.
 
Ollaan vaimon kanssa suunniteltu hirsitalon rakennuttamista. Tonttikin on jo aika pitkälti kiikarissa ja tarkoitus olisi rakentaa talo tasaiselle harjulle. Noilla harjuilla saattaa olla maalämmön saaminen vaikeaa, mutta mitä muita lämmitysvaihtoehtoja kannattaisi ottaa huomioon?

Myyjä suosittelti ilmavesilämpöpumppua ja varaavaa takkaa avuksi lämmittämään läpi kylmimpien pakkasjaksojen.
Maalämpö tullee normaalitasoisilla hankintahinnoilla halvemmaksi pitkällä aikavälillä (10-20v). Hankala maasto saattaa tosin nostaa kaivon hintaa suhteettoman suureksi. Onko mahdollisuutta laittaa keruuputkia vaakaan?

Meille porattiin 200m kaivo, josta ensimmäiset 66m oli savea. Kokonaishinta kaivolle 9500€. Oletan maalämpöpumpun kestävän käyttöä paremmin kuin VILP, jolloin hankinta tulee joskus omana elinaikana kannattavaksi. Näyttääpähän ainakin hyvältä myynti-ilmoituksessa joskus tulevaisuudessa.

Nykyaikaiset VILPit jaksavat lämmittää kompressorilla aina -25c asti. Tuohon kannattanee panostaa, jotta jälkikäteen ei jää harmittamaan, kun -15c jälkeen aletaan lämmittämään vastuksilla.
 
Hirsitalo on sen verran energiasyöppö puutteellisen eristyksen takia, että maalämpö on melkein pakollinen jotta talosta see edes jokseenkin energiataloudellisen. Itse en ihan ymmärrä tätä hirsitaloinnostusta, mutta jokainen toki tekee rahoillaan mitä haluaa.
 
Ollaan vaimon kanssa suunniteltu hirsitalon rakennuttamista. Tonttikin on jo aika pitkälti kiikarissa ja tarkoitus olisi rakentaa talo tasaiselle harjulle. Noilla harjuilla saattaa olla maalämmön saaminen vaikeaa, mutta mitä muita lämmitysvaihtoehtoja kannattaisi ottaa huomioon?

Myyjä suosittelti ilmavesilämpöpumppua ja varaavaa takkaa avuksi lämmittämään läpi kylmimpien pakkasjaksojen.
ennenkuin lyö mitään lukkoon niin kannattaa varmistaa että saako juuri harjulle rakentaa ? joissain paikoissa voi olla kiellettyä rakentaa juurikin harjun päälle eli rakentaminen on sallittua vain rinteeseen "upotettuna tms" vaikka sijainti olisikin taajaman ulkopuolella eli "keskellä metsää"
kannattaa myös ensin kysellä sen talon hintaa hirsisenä niin voi olla että sen jälkeen ei enään teekkään mieli rakentaa hirrestä... esimerkin vuoksi oma yksikerroksinen "puutalo" 132m2 maksaa muuttovalmiina noin 230tonttua.. samalla pohjapiirustuksella hirsitalot olivat noin 300tonttua vielä syksyllä/talvella -21...
 
ennenkuin lyö mitään lukkoon niin kannattaa varmistaa että saako juuri harjulle rakentaa ? joissain paikoissa voi olla kiellettyä rakentaa juurikin harjun päälle eli rakentaminen on sallittua vain rinteeseen "upotettuna tms" vaikka sijainti olisikin taajaman ulkopuolella eli "keskellä metsää"
kannattaa myös ensin kysellä sen talon hintaa hirsisenä niin voi olla että sen jälkeen ei enään teekkään mieli rakentaa hirrestä... esimerkin vuoksi oma yksikerroksinen "puutalo" 132m2 maksaa muuttovalmiina noin 230tonttua.. samalla pohjapiirustuksella hirsitalot olivat noin 300tonttua vielä syksyllä/talvella -21...
Kiitos kaikille vinkeistä. Meillä on kiikarissa kunnan kaavoittama alue, josta siis olemme tontista tarjoamassa. Suunnittelemamme hirsitalon hinta, siis pelkän muuttovalmiin talon, on n. 220 tuhatta euroa.
 
jatkoa omaan projektiin....
se mikä oikeastaan harmittaa kaikkein eniten tässä kohtaa "rakentamista" on se että vaikka periaatteessa tietoa on netissä jonkin verrankin niin silti missään ei ole mainittu tai kerrottu pikku detaljeista jotka sitten tässä alkuvaiheessa kuitenkin tuntuu ihan mahdottoman pitkältä ajalta....

nimittäin maanmittauslaitoksen käynnin jälkeen jolloin saatiin tontille rajapyykit maastoon niin lopputuloksen viimeistelyyn menee kaikkine valitusaikoineen kuukausi taas lisää... tiesin toki siis että hommassa kestää ja esim mml:än sivuillakin on usein karkea arvio siitä kauanko tontin lohkoamisessa kestää kaikkine vaiheineen (lohkoamisen alussa noin 4kk) ja kuitenkin nyt on mennyt jo 8kk ja vieläkään ei ole valmista :(

toinen ropleema suunnittelutarvelupa.. alustavasti on arvioitu että kestää 6vk mutta nyt kun lupahakemus on vireillä niin jokaiselle lausunnon antajalle on näköjään annettu 1kk aikaa antaa lausunto ja vasta tämän kierroksen jälkeen luvasta voidaan tehdä päätös... mutta ei siinä vielä kaikki sillä silloin vasta alkaa taas valitusaika 1kk ja vasta sitten tämän jälkeen lupa on virallinen....

JA vasta tämän jälkeen voidaan rakennuslupa ottaa käsittelyyn jossa taaaas menee aikaa kun paperia pyöritellään..... voi jessuksen munaskuit :D
jotta voisin päästä rakentamaan ajoissa eli ennen joulua jolloin kenties saan rakennusluvan niin tällöin pitää erikseen anoa rakennusluvan kanssa aloittamisoikeutta ennenaikaisesti ja siinäkin toki menee aikaa mutta kenties säästää silti muutaman viikon tai jopa kuukaudenkin ajallisesti.
aloittamisoikeutta varten tarvitaan vielä kaksi hankevastaavaa jos homma menee persiilleen (henkilöt eivät saa olla samoja ketkä hakee rakennuslupaa) ja tämänlisäksi pitää pankkiin tallettaa vakuus (noin 50e/talon m2) jotta jos lupaa ei saada niin tällä rahalla sitten voidaan tontti ennalistaa (eli jo rakennetut perustukset purkaa jne)
huoh :D
olen kyllä vasta sitten huojentuneempi kun pääsee tästä "virastojen paperinpyörittämisestä" eroon ja että pääsee oikeasti rakentamaan.

onneksi tontille saa kuitenkin tehdä jo tien ilman mitään lupia niin aika ei mene ihan totaalisen haaskuun...
jos jotakuta kiinnostaa niin meillä tienpohjaa on tehty nyt noin 40metriä ja isompaa louhosta (0-250mm) on mennyt nyt 500 tonnia ja tämänpäivän hinnoilla noin 4000euroa kuljetuksineen (10km)... vaikka tonnimäärä kuulostaa isolle niin ei sillä nyt ihan mahottomasti ole saatu näkyvää aikaiseksi sillä tienpohjalla kuitenkin pitää olla aika paksulti ko soraa tms ja yksi isompi kuoppa mahtui väliin :)

epävirallisesti voisin toki ennakoida ja silti rakentaa esim sadevesikaivot yms salaojat ja naamioida ne siten etteivät ne sitten näy kun lupa tulee ja rakennustarkastaja tulee tontille pitämään aloituskokousta.... tällöin säästäisi aikaa taas koska talvi on kuitenkin tulossa ja kun maa menee pakkaselle niin siinä ei onnistu kaivuut ilman lämmittämistä eli lisä kuluja taas.... helpointa olisi kaivaa nyt vielä kun maa on sulaa :) (mutta jätän tämän nyt ihan vain varmuuden vuoksi tekemättä ettei rakennustarkastaja sitten aloituskokouksessa huomaa noita ja lätkäise jotain sakkoa luvatta aloittamisesta sekä sen jälkeen tarkastaja on varmasti vitt*maisenpi kun on jo rikkonut sääntöjä kerran)
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiinnosta, minkälainen oli alkuperäinen aikataulu talolle?
jos luet pari kolme sivua täällä takaisinpäin niin selviää :D
lyhyesti kuitenkin: alunperin olin ajatellut että rakentamaan olisi päässyt jo tämän vuoden jussina :D

onneksi sentään aikataulua parantaa se että tontille saa jo nyt vetää tien (ilman lupia tms kun tie ei vaadi sellaisia) joka on käytännössä jo puolet koko maaurakasta.
onneksi myös porakaivoa saa myös jo nyt porailla sekä vetää talon kulmalle sähköäkin...
myöskin talon pohjan voi kuoria pinta aineksesta veke ja valmistella sitäkin että sitten joskus kun oikeasti luvan saa niin "periaatteessa" muutamalla ruopasulla on pohjat tehtynä :D
mutta siltikin nukkuisin yöni paremmin että nämä olisi jo valmiiksi tehtynä ja nyt olisi vain "ongelmana" odotella talopakettia jonka pitäisi alustavasti saapua viikolla 50...

lisäyksenä se että aivan näin paljon ongelmiahan/viivästyksiä ei olisi ollut jos olisi ollut jo valmis tontti jonka olisimme vain ostaneet yms... nyt mentiin vaikeimman kautta kun tonttia piti ensin lohkoa jne....
 
nimittäin maanmittauslaitoksen käynnin jälkeen jolloin saatiin tontille rajapyykit maastoon niin lopputuloksen viimeistelyyn menee kaikkine valitusaikoineen kuukausi taas lisää... tiesin toki siis että hommassa kestää ja esim mml:än sivuillakin on usein karkea arvio siitä kauanko tontin lohkoamisessa kestää kaikkine vaiheineen (lohkoamisen alussa noin 4kk) ja kuitenkin nyt on mennyt jo 6kk ja vieläkään ei ole valmista :(

Ohhoh onpas näissäkin eroja kuntien välillä. Ostettiin itse tontti kesäkuussa 2021 ja tontin kauppakirjaan oli laitettu ehto, että tonttikaupat perutaan, jos rakennuslupaa ei myönnetä. Rajojen käynti mml:n ja maanomistajan kanssa oli syyskuun loppupuolella 2021. MML ei halunnut pitää lohkomiskokousta ennen kuin rakennuslupa on saatu, jotta ei tule tehtyä turhaa työtä. Rakennuslupahakemus laitettiin sisään tammikuussa 2022 ja lupa saatiin helmikuussa 2022. Lohkomiskokous oli vasta toukokuussa 2022 ja valitusaika taisi umpeutua ja lohkomislasku tuli postissa joskus heinäkuun alussa.

Eli toisin sanoen tämä lohkomisprosessi ei vaikuttanut meidän rakennusaikatauluun millään tavalla ja talopaketti oli jo pystyssä ennen kuin lohkominen oli saatu virallisesti päätökseensä.
 
Ohhoh onpas näissäkin eroja kuntien välillä.
jep. käsittääkseni turussa on tälläkin hetkellä vieläkin noin vuoden jono että saa edes rakennusluvan :D
toisaalta talvikuukausina rakentamista on vähemmän joten "talviaikana" voi olla että luvan saaminen onkin huomattavasti nopeampaa ?

edit
tässä muuten erään kontiotalon rakennuksesta 81 sivuinen kertomus... mukana paljon vinkkejä myöskin !
 
Viimeksi muokattu:
en muista että olenko jo linkittänyt tänne mutta tässä maarakennuksesta hyvä opaskirja ja hyviä neuvoja esim vakuutuksista ja vastuualueista jne

Ja ohessa kuva miltä näyttää 40metriä tietä omalla rinnetontillani :) (ylempänä aiemmissa viesteissäni lukee tarkempia tietoja)
tämän hetken saldo maatöistä : pyöristettynä 16 tonttua kulunut rahaa johon sisältyy 2 viikon työkoneet tuntitöinä + 2 ukkoa (toinen on metsuri/kaivurin apulainen ja toinen tietty ite kaivuri) puuta on kaadettu noin 30kpl, kantoja yms koukittu ylös samanverran ja pintamaata siirrelty noin 80m3. koska iso tontti ja ei naapureitaja rinne tontti niin kaikki maa aines jota on siirretty on hyötykäytetty alarinteen täyttöön sekä hinnassa on mukana neitseelliset sora ainekset ~500tonnia.

jos sinun tontillasi maa pitää viedä pois, oli se sitten hiekkaa/moreenia tai pintamaata tai ihan pelkkää kiveäkin niin sen pois vieminen olisi minullekkin maksanut varmasti 5-8tonttua vielä näiden kustannusten päälle. nyt onneksi sitä ongelmaa ei ollut.

kaikkien vaikeuksien yms jälkeen... vasemmalla iso kasa sitten puita joista pitäisi halkoja ruveta tekemään.
talon paikka tulee olemaan myös tuossa vasemmalla kasojen takana (missä näkyy hieman jo kaivinkonettakin).

oma projektini nyt on hyytynyt tähän ja nyt on pakko odotella vaan sitä rakennuslupaa että uskaltaa koukkia enemmän.
esim salaojat ja kaikki putkistot puuttuvat. toisaalta nyt kun on pintamaa jo käsitelty yms niin kun sitten joskus saadaan lupa aloittaa niin nuo koukkii maansisään ihan muutamassa päivässä.

onneksi tässä väliaikana saa sitten kuitenkin sähköt kohta tontille ja porakaivonkin jotta aika ei menisi totaalisen haaskuun....
sähköihin uppoaa erilliskeskuksen verran ja 80metriä axmk kaapelia niin noin pari tonttua.. 60metrin porakaivo maksaa noin 4500e ja siihen päälle uppopumppu ja siihen maanpäällinen tekniikka noin 3500e

edit2... jatkotarinaa jotta tietoa leviäisi muillekkin
missään ei muuten ole mitään selkeää tikapuukaaviota tms että missä järjestyksessä pitää mikäkin asia hoitaa... jotkut asiat taas hoidetaan nurinkurisesti ?
esim tontille saatava korko onkin aika yllättävä tapaus..
itse olisin halunnut tontilleni johonkin kallioon jo korkomittauksen samantien kun ruvettiin tietä tekemään että se tie tulisi nimenomaan oikeaan suunniteltuun korkoon samantien (asema piirustuksissa määritelty) mutta pitkällisen napinan jälkeen sainkin kuulla että yleensä korko tuodaan tontille VASTA rakennusluvan saamisen jälkeen !
tässä lienee toki realistinen syykin taustalla se ettei kukaan rupea oikean koron avulla tekemään jo etukäteen talonpohjien töitä ennen rakennuslupaa sillä ilman korkoahan näitä ei voisi tehdä (paitsi tietenkin itse jos saa sen korkomitan jotain toista kautta tms tontille) aaarghhh...
no sain kuitenkin koron tontille (ennen rakennuslupaa) ja sen avulla sainkin määriteltyä että talonpohjia varten ei tarvitsisi räjäyttää kalliota sinänsä ellei halua... muussa tapauksessa jos vasta rakennusluvan jälkeen olisi tontilla tehty muutama raapaisu kallioon saakka ja vasta sitten olisi selvinnytkin että tarvitaan räjäytyksiä niin vasta sitten olisin joutunut kyselemään että ehtiikö joku räjäyttäjä firma paikalle alle kuukauden varoitusajalla tms... nyt kun tiedän asioita etukäteen niin säästyn turhalta kuukauden odotusajalta (jos siis olisin räjäyttämässä jotain)...

ehkäpä tämä ankeus helpottaa kunhan se varsinainen rakentaminen alkaisi...

pss... itse pitää myös muistaa tehdä verottajallekkin teetätetystä työstä kotitalouden rakentamis-ilmoitus...
toki sinne riittää hyvin se että kerää vain tehdyt päivät ja päivämäärät, y-tunnuksen ja maksetut eurot ilman alvia.
 

Liitteet

  • 20221005_170217.jpg
    20221005_170217.jpg
    6,1 MB · Luettu: 422
Viimeksi muokattu:
ja jatkoa.... huomasinkin juuri että jos tonttilohkon rajanaapurina on yleinen tie niin kaikki lausunnot tulee myös sitten pyytää tältä varsinaissuomalaiselta ely-keskukselta ja jossa käsittelyaika on minimissäänkin kuukaudesta puoleen vuoteen :O
voe juma*tauta.... eli vaikka talo ei tule lähellekkään tietä eikä rajanaapuri tiehen tule tonttitietä niin silti pitää nyt odotella jotain kolmen rivin lausuntoa varmaankin 6kk.... huoh....

muistutus siis kaikille muille. ostakaa tontti valmiiksi muodostettuna ja varatkaa aikaa suunnittelutarvelupiin (jos kaava-alueen ulkopuolella) ainakin 6kk ja varsinaiseen rakennuslupaankin sen 6kk niin et turhaan sitten odottele lupia liian nopeaan...

edit 09.11.2022 elykeskuksen lausunto tuli mutta koska suunnittelutarvelupa käsittely menee kaupunginkehityslautakunnan kautta niin pitää ensin odotella 3vk jotta lautakunta kokoustaa ja sitten sen jälkeen vielä on 30pv valitusaika ja vasta tämän jälkeen suunnittelutarvelupa on lainvoimainen ja rakennuslupa voidaan vihdoin ottaa käsittelyyn... huoh... näyttää siltä että ensivuoteen menee rakennusluvankin kanssa... höh
 
Viimeksi muokattu:
Talopakettien myynti romahti – Kastelli-talot ja Jukkatalo lomauttavat työntekijöitään

Harmikseen vaan tilaajille, mutta ilmeisesti alkaa näkyä kasvaneet kustannukset + nouseva korkotaso rakentamisessa. Mielenkiintoista seurata, että mikä on meno ja kustannustaso ensi vuonna.

Onko kukaan viimeaikoina käynyt pankin kanssa rakennuslainaneuvotteluita? Jos on, paljonko pankki on laskenut ns. varmuusvaraa kustannusarvion päälle? Koska toistaiseksi homma on vielä työn alla, en kerro tässä tarkkoja yksityiskohtia, mutta eräässä pankissa oli päädytty laskemaan rahoitustarvetta siten, että kun rakentajalla on ns. kokonaishinta, jonka vastaava mestari ja/tai talotoimittaja on määritellyt, niin siihen pankki tällä hetkellä edellyttää 20 % lisää....

Miten muuten kävi tässä tapauksessa? Pääsittekö pankin kanssa yhteisymmärrykseen ylityksen varautumiseen pankin kanssa?
 
Rakentamisen kustannuksissa on tultu jo alaspäin ja neuvotteluvaraa oli ihan erilailla nyt, kun vertaa vuoden takaiseen ajankohtaa, jolloin alkoi tekemään hankitulle tontille ensimmäisiä suunnitelmia.
 
Rakentamisen kustannuksissa on tultu jo alaspäin ja neuvotteluvaraa oli ihan erilailla nyt, kun vertaa vuoden takaiseen ajankohtaa, jolloin alkoi tekemään hankitulle tontille ensimmäisiä suunnitelmia.
Minkälaisista neuvotteluvaroista talopakettien kohdalla puhutaan? Jos vaikka avaimet käteen paketti olisi tasan 300k hinnastossa, niin paljonko tuossa voisi olla tinkivaraa? Entä onnistuuko neuvottelu ennemmin hinnasta tinkaamalla vaiko esim. helpommin lisäämällä lisähintaisia asioita pakettiin kuuluvaksi?
 
Minkälaisista neuvotteluvaroista talopakettien kohdalla puhutaan? Jos vaikka avaimet käteen paketti olisi tasan 300k hinnastossa, niin paljonko tuossa voisi olla tinkivaraa? Entä onnistuuko neuvottelu ennemmin hinnasta tinkaamalla vaiko esim. helpommin lisäämällä lisähintaisia asioita pakettiin kuuluvaksi?

Nyt taitaa olla aika hyvä aika tingata, kun yritysten tilauskirjat alkavat näyttää tyhjiltä. Meidän kohdalla kävi niin, että saimme tingattua hintaa 5.5k pienemmäksi ja saimme silti sisällytettyä hintaan vielä ylimääräistäkin kuten takan. Me teimme kilpailutuksen 2020 loppuvuodesta ja talotoimittaja oli Kastelli.
 
Meillä maanvarainen 100mm betonilaatta, jonka päälle tulossa vinyylilankku/laatta.

Vinyylilankun myyjä vaatii:
"Kiviainespintaisten aluslattioiden suhteellisen kosteuden on oltava alle 85 % (RH).

HUOM. Valmistaja ei vastaa vaurioista, mikäli aluslattian kosteutta ei ole mitattu ja dokumentoitu ennen asennusta."

Ootteko millaiset mittaukset tehneet?
 
Meillä maanvarainen 100mm betonilaatta, jonka päälle tulossa vinyylilankku/laatta.

Vinyylilankun myyjä vaatii:
"Kiviainespintaisten aluslattioiden suhteellisen kosteuden on oltava alle 85 % (RH).

HUOM. Valmistaja ei vastaa vaurioista, mikäli aluslattian kosteutta ei ole mitattu ja dokumentoitu ennen asennusta."

Ootteko millaiset mittaukset tehneet?

Meillä vastaava tuli mittaamaan. Vesieristyksen ja laatoituksen kannalta myös kriittistä.

Montako viikkoa teillä on valusta?
 
Meillä vastaava tuli mittaamaan. Vesieristyksen ja laatoituksen kannalta myös kriittistä.

Montako viikkoa teillä on valusta?
Tekikö mittaukset pintakosteusmittarilla vai porareikä-/koepalamittauksella.
Valu tehty toukokuun lopulla eli 24viikkoa sitten. Pitäisi kyllä olla kuiva.
 
Tekikö mittaukset pintakosteusmittarilla vai porareikä-/koepalamittauksella.
Valu tehty toukokuun lopulla eli 24viikkoa sitten. Pitäisi kyllä olla kuiva.

Porareikä kun oltiin valmiiksi merkattu kohta johon lattialämmitysputket ei mene.

Kuvat jos teillä on lattialämmitysputkista(oletan että teillä myös on vesikiertolattialämmitys) niin yleensä eivät mene oviaukkojen yli eli ovien kynnyslistojen alta.

Itse porasin reiän ja vastaava tuli mittaamaan.
 
Meillä maanvarainen 100mm betonilaatta, jonka päälle tulossa vinyylilankku/laatta.

Vinyylilankun myyjä vaatii:
"Kiviainespintaisten aluslattioiden suhteellisen kosteuden on oltava alle 85 % (RH).

HUOM. Valmistaja ei vastaa vaurioista, mikäli aluslattian kosteutta ei ole mitattu ja dokumentoitu ennen asennusta."

Ootteko millaiset mittaukset tehneet?

Ite otettiin mittaukset Sikkumilta. Meillä valu oli heinäkuun ekalla viikolla ja mittaus suoritettiin nyt lokakuun alussa. Tekivät kolme pintamittausta ja kolme poramittausta ja lopputuloksena oli, että betoni ei ollut kuivunut vielä tarpeeksi. Tässä kuukauden sisällä otetaan taas uudet mittaukset.
 
Meillä maanvarainen 100mm betonilaatta, jonka päälle tulossa vinyylilankku/laatta.

Vinyylilankun myyjä vaatii:
"Kiviainespintaisten aluslattioiden suhteellisen kosteuden on oltava alle 85 % (RH).

HUOM. Valmistaja ei vastaa vaurioista, mikäli aluslattian kosteutta ei ole mitattu ja dokumentoitu ennen asennusta."

Ootteko millaiset mittaukset tehneet?

Aikoinaan meillä tehtiin valu kesäkuussa ja vielä marraskuussa osassa kohtaa oli suhteellinen kosteus ~83-86%. Meillä oli porattuna reiät "ympäri taloa" ja vastaava oli sitä mieltä et mikäli ei ole ihan superkiire, niin odotetaan et nousee yli 90%, niin voi olla varma että on kaikkialta kuiva. Lopuksi sitten tammikuussa vasta tuli vinyylit lattialle. Toki se kesä oli aika kostea silloin 2017.
 
Aikoinaan meillä tehtiin valu kesäkuussa ja vielä marraskuussa osassa kohtaa oli suhteellinen kosteus ~83-86%. Meillä oli porattuna reiät "ympäri taloa" ja vastaava oli sitä mieltä et mikäli ei ole ihan superkiire, niin odotetaan et nousee yli 90%, niin voi olla varma että on kaikkialta kuiva. Lopuksi sitten tammikuussa vasta tuli vinyylit lattialle. Toki se kesä oli aika kostea silloin 2017.
talossa ei ollut mitään lämmityksiä (lattialämmitys tms?) päällä tms ?
vai oliko kuivuminen hidasta lämmityksen kanssakin ?
 
talossa ei ollut mitään lämmityksiä (lattialämmitys tms?) päällä tms ?
vai oliko kuivuminen hidasta lämmityksen kanssakin ?

Oli lämmitystä; lattialämmitys kiersi jo heti kun sen sai pistää päälle ja sen lisäksi oli pari isompaa lämmitintä sisällä pöhisemässä. Se vaan otti pirun pitkään kuivua.
 
Moni unohtaa myös sen, että pelkkä lämmitys ei ole se juttu vaan ilma pitää saada kiertämään. Meilläki oli pari raksapuhallinta vaan kierättämässä ilmaa.

Lattialämmitys oli ns. peruskierrolla.
 
Jäspi Apuwatti on pienikokoinen sähkökattila väliaikaiseen sähkölämmitykseen esim. talonrakennusvaiheessa.
Apuwatit ovat siirrettäviä sähköllä toimivia väliaikaiseen käyttöön tarkoitettuja apulämmönlähteitä joilla saa veden kiertämään vesikiertoisessa lattialämmityksessä kätevästi.
Apuwatin tuottaman veden lämpötila säädetään laitteeseen kiinnitetyllä termostaatilla.
Lämpötila voidaan valita väliltä 15-65°C.

kuvakaappaus-2022-11-16-.jpg
 
Jäspi Apuwatti on pienikokoinen sähkökattila väliaikaiseen sähkölämmitykseen esim. talonrakennusvaiheessa.
Apuwatit ovat siirrettäviä sähköllä toimivia väliaikaiseen käyttöön tarkoitettuja apulämmönlähteitä joilla saa veden kiertämään vesikiertoisessa lattialämmityksessä kätevästi.
Apuwatin tuottaman veden lämpötila säädetään laitteeseen kiinnitetyllä termostaatilla.
Lämpötila voidaan valita väliltä 15-65°C.

kuvakaappaus-2022-11-16-.jpg
Vastaava systeemi ollu meillä 1.5kk lattiata kuivattamassa, kun maalämpöpumpun toimitus myöhässä.

Vielä omaan caseen. Tilasin huomiselle kosteusmittauksen koepalamenetelmällä.
 
Jäspi Apuwatti on pienikokoinen sähkökattila väliaikaiseen sähkölämmitykseen esim. talonrakennusvaiheessa.
Apuwatit ovat siirrettäviä sähköllä toimivia väliaikaiseen käyttöön tarkoitettuja apulämmönlähteitä joilla saa veden kiertämään vesikiertoisessa lattialämmityksessä kätevästi.
Apuwatin tuottaman veden lämpötila säädetään laitteeseen kiinnitetyllä termostaatilla.
Lämpötila voidaan valita väliltä 15-65°C.

kuvakaappaus-2022-11-16-.jpg
Meillä on ollut tällainen vähän vastaava systeemi raksalla, joskin vähän ronskimman näköinen. Ja ai hitto, että menee sähköä... Ekat 2 viikkoa meni sellainen 120 kWh vuorokaudessa ja sitten kävin laskemassa laitteesta termostaatin säätöä, kun ei enää perse kestänyt :dead: Lattia kyllä ehti kuivaa jo aiemmin, talossa oli kuivain/lämmitin hyrisemässä muutaman kuukauden. Toivottavasti kohta asentavat maalämpöpumpun, ennen kuin leipäjono kutsuu.
 
Lämmityksen ja ilmakierron lisäksi myös oleellista saada se märkä ilma sieltä rakennuksen sisältä pois, eli ikkunaa/ovea jatkuvasti auki tai ilmanvaihtoa päälle jos jo asennettuna. Kuivaimet myös auttaa, mutta aika tehottomia tarpeeseen nähden ja sitä vesisäliötä saa olla koko ajan tyhjäämässä jos ei virittele jotain viemäriratkaisua.
 
Maakosteaa betonia kannattaa myös harkita taloprojektissa lattiavaluun jos aikataulu on tiukka. Meille tuli samaan hintaan talotoimittajalta kuin perinteinen valu kun hiontaa ei tarvittu ja nopeutti projektia. Huokoisempaa tuo ilmeisesti on eli ei ole niin kestävää ja joku paremmin asioista tietävä osannee avata mahdollisia muita haittoja.
 
Lämmityksen ja ilmakierron lisäksi myös oleellista saada se märkä ilma sieltä rakennuksen sisältä pois, eli ikkunaa/ovea jatkuvasti auki tai ilmanvaihtoa päälle jos jo asennettuna. Kuivaimet myös auttaa, mutta aika tehottomia tarpeeseen nähden ja sitä vesisäliötä saa olla koko ajan tyhjäämässä jos ei virittele jotain viemäriratkaisua.

Lisäksi olennaista on, mitä päästetään sisälle. Rakennustyömailla pidetään syksyisin vaippa ummessa mahdollisuuksien mukaan, ettei kostea ilma ulkoa pääse hallitsemattomasti sisälle. Loggerit tietysti päällä kerää ilman lämpö- ja kosteusdataa koko ajan, ja mittauksilla todetaan tilanne. Ongelma voi tulla myös siitä, että betonin pinta kuivaa liian nopeasti, jolloin koko rakenteen kosteus ei poistu optimaalisesti. Nämä essonbaarinmiesten nyrkkisäännöt kuivamiselle jaksaa aina naurattaa.
 
113m2 jos on ja vähän huonekorkeutta, niin onko PILP vs maalämpö mitään järkeä? 13 000e kuulemma halvempi PILP mut uskoakko tuota?
 
113m2 jos on ja vähän huonekorkeutta, niin onko PILP vs maalämpö mitään järkeä? 13 000e kuulemma halvempi PILP mut uskoakko tuota?

Kuutio kertoo kaiken oleellisen eli lämmitettävä ala.

Riippuu paljolti myös siitä meinaatteko asua lähtökohtaisesti uudessa kohteessa enemmän kuin 10vuotta?

Meillä 510m3 ja maalämpö eikä se siltikää tee autuuaksi, koska käyttää se maalämpöpumppukin sähköä.
 
Kuutio kertoo kaiken oleellisen eli lämmitettävä ala.

Riippuu paljolti myös siitä meinaatteko asua lähtökohtaisesti uudessa kohteessa enemmän kuin 10vuotta?

Meillä 510m3 ja maalämpö eikä se siltikää tee autuuaksi, koska käyttää se maalämpöpumppukin sähköä.

Ei asuta, kuin maks 4v arvio. Ihan omaan käyttöön rakennetaan, mut tarkoitus yrittää minimoida "tappio" asumisesta. Toki voittokin kelpaisi, mutta tuskin tulossa muuttovalmiista.
 
Ei asuta, kuin maks 4v arvio. Ihan omaan käyttöön rakennetaan, mut tarkoitus yrittää minimoida "tappio" asumisesta. Toki voittokin kelpaisi, mutta tuskin tulossa muuttovalmiista.

En hukkaisia rahoja maalämpöön vaikka tällä hetkellä se myy hitokseen, kun lukee maalämpösana.

Uskon, että muutenkin kaupankäynti muuttuu hieman kun korot ylhäällä ja asuntojen hinnoissa jatkuvaa nousua.

Oikeaa vastausta tuohon ei ole, mutta jos teette ns. myyntiä varten niin väitän, että paremman hyödyn saa panostamalla vaikka tonnilla arkkitehtiin, joka tsekkaa teidän pohjan läpi ja tekee muutoksia esim. julkisvuun, ikkunoihin, jotka ei välttämättä tee yhtään lisää talopaketin hintaan.

Laadukkaat materiaaliratkaisut ja fiksut neliöt myyvät varmasti 4-5vuoden päästäkin.
 
Onko parempi idea sitten juurikin PILP seuraavana vaihtoehtona, ns. kustannusmielessä vai mikä?
Toisaalta tekis mieli "mahdollisimman halvalla" rakentaa, kun ei tule olemaan loppusijoituspaikka - koska "parempi tontti" on jo omistuksessa..

Sitä suuremmalla syyllä nyt olisi helppo demokohde teillä tehdä x-ratkaisuja jotka voisi toimia myös teidän talossa.


Mitään hinnat alkaen okt taloa en tekisi, koska okt nimenomaan ne kalliit investoidit ei näy. Monta kertaa näkee että aletaan sitten niissä näkyvissä asioissa säästämään, jotka vaikuttaa talon myymiseen.

Meillä maksoi ekovilla taloon +5000€ kun alunperin ajateltiin että asuttaisiin kauemmin.

Noh olisi kannattanut laittaa se 5000€ vaikka arkkitehtiin tai pihaan niin talon jälleenmyynti arvo olisi ollut toinen.
 
Onko parempi idea sitten juurikin PILP seuraavana vaihtoehtona, ns. kustannusmielessä vai mikä?
Toisaalta tekis mieli "mahdollisimman halvalla" rakentaa, kun ei tule olemaan loppusijoituspaikka - koska "parempi tontti" on jo omistuksessa..
PILP + ILP lienee se paras kombo. PILP:n teho ei riitä lämmitykseen todennäköisesti talvipakkasilla erityisen hyvällä hyötysuhteella, joten ilppi vaan kaveriksi.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 410
Viestejä
4 490 278
Jäsenet
74 155
Uusin jäsen
Multitronic

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom