Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Loopputarkastus rakennusvalvonnassa ei mene noilla läpi, käyttöönottokatselmus toki luultavasti menee. Silloin asukas voi muuttaa osoitteensa sinne. Talotehtaan ja asiakkaan välinen kauppa ei koske rakennusvalvontaa, joten sitä ei toki kannata itse suostua ottamaan vastaan jos on muuttovalmiin tilannut ja sähkö- ja muu kalustus on kesken ja kaikki listoitukset tekemättä.Joo näin mä ajattelen. Listoitukset alkavat huomenna, vaikea sanoa kestoa mutta mahdollisesti ensi viikon alussa valmis tai tämän viikon lopussa.
Lähinnä tässä kiinnostaa se että kehtaavatko he oikeasti yrittää luovuttaa asunnon joka on
a) listoittamatta, kalusteita ei voi oikein istuttaa paikoilleen
b) sähkötyöt viimeistelemättä (johtoja siellä täällä)
c) kalustetoimitus viimeistelemättä (ei voida purkaa muuttolaatikoita)
Saunan puuttuminen ei niin haittaa kesällä, kodinkoneiden puuttuminen harmittaa toki ja kaikki timpureiden viimeistelytyöt ovat myös vähän niin ja näin.
Vähän epäselvästi aiemmin kirjoitin, mutta tuo ei todellakaan kannata. Kuka tuollaista edes ehdottaisi. Saa olla firmalla kassa aivan nollissa, että olisi mitään järkeä. Turhaa duunia pikkurahoista.Kannattaa ottaa vain valmis kohde vastaan. Ja missään nimessä ei kannata suostua pilkkomaan loppumaksuja tyyliin "1000 eur kun asia x on asennettu, 2000 eur kun asia Y on valmis" jne. Pidätetään maksuerä, joka varmuudella kattaa kaikki puutteet, ja maksu sitten kun ihan kaikki on tehty. DEN toki yrittää päinvastaista, mutta asiakkaana ei kannata tuollaiseen perseilyyn lähteä.
Kuulostaa tutulta.. Missä päin kohde on? Työnjohdolla kun on 30+ kohdetta hoidettavana niin ei kovin paljoa aikaa per kohde jää. Työnjohtajaa paha syyttää, kyllä ongelma on ylempänä.Joo, eivät yrittäneet lopulta sitä luovuttaa kun näkivät missä kunnossa. Ollaan kohta kaksi viikkoa myöhässä alkuperäisestä luovutuksesta ja tämä tuli yllätyksenä. Ei sieltä paljoa puutu, mutta kun työnjohto on mitä on. Yksinkertaisimmatkaan asiat eivät tapahdu ja paikalle ei saada henkilöitä tekemään töitä.
Vähän epäselvästi aiemmin kirjoitin, mutta tuo ei todellakaan kannata. Kuka tuollaista edes ehdottaisi. Saa olla firmalla kassa aivan nollissa, että olisi mitään järkeä. Turhaa duunia pikkurahoista.
Yhtä kaikki, tarkoitus on, että koko paska puutteineen on paperilla ja ymmärtää minkä verran maksuerästä on syytä pidättää.
Isommassa firmassa laskujen päällä istuneena huomasin, että aika hätkisti jossain vaiheessa pikkupomot kyselivät haukkana joka maksuerän perään. Niitä täytyi oikeasti hätyytellä että antakaas nyt tehdä työt ensin rauhassa loppuun ennen kuin laskutellaan mitään etupeltoon. Yritysjohdolta asti tuli ja selkeä ero aiempaan linjaan firmassa. Ymmärrän kyllä tuonkin, että halua on pilkkoa osiin, sillä urakasta merkityksettömän pieni osuus voi olla veemäinen jos se pidättää merkittävän osan rahoista.Tuollaista aikoinaan ehdotti nimenomaan DesignTalon työpäällikkö. Heidän selvä pyrkimys oli arvottaa osa puutteista niin halvaksi, ettei heidän kannattaisi niitä hoitaa ollenkaan, eli jäisivät asiakkaan hoidettavaksi. Tästä sai vääntää ihan tosissaan, ennen kuin luovuttivat, eli tämä oli heille silloin tärkeä toimintamalli. Aikaa tästä ehkä 10 vuotta, eikä minun talo kyseessä.
Isommassa firmassa laskujen päällä istuneena huomasin, että aika hätkisti jossain vaiheessa pikkupomot kyselivät haukkana joka maksuerän perään. Niitä täytyi oikeasti hätyytellä että antakaas nyt tehdä työt ensin rauhassa loppuun ennen kuin laskutellaan mitään etupeltoon. Yritysjohdolta asti tuli ja selkeä ero aiempaan linjaan firmassa. Ymmärrän kyllä tuonkin, että halua on pilkkoa osiin, sillä urakasta merkityksettömän pieni osuus voi olla veemäinen jos se pidättää merkittävän osan rahoista.
Silti, maksuerätaulukot luodaan siksi tietyllä painotuksella. Ensimmäinen erä määritellään melko pieneksi siksi, ettei urakoitsija naura liiaksi matkalla pankkiin. Viimeinen maksuerä taas siksi, ettei ihan pihalla oleva asiakas pidätä liian suurta osuutta urakkasummasta parin pienen puutteen vuoksi.
En ole valmistalon maksuerätaulukkoa koskaan nähnyt, mutta mitä sinne viimeiseksi eräksi oikein on kirjoitettu jos siitä vain osaa pidätetään eikä kokonaan?Tässä nyt oli vaan kyse siitä, että DesignTalo olisi halunnut asiakasta kusettamalla jättää omat virheensä kokonaan tekemättä. Listassa oli siis yli 10 puutetta, ja jokaiselle olivan määrittelemässä hinnan. Eli viimeinen maksuerä olisi pilkottu yli 10:een osaan.
Tehtiin kuitenkin ns. normaalisti, että asiakas pidätti viimeisestä maksuerästä sopivan summan, jonka maksoi sitten kun kaikki puutteet olivat kunnossa. Erä oli sen verran suuri, että talotoimittajaa kiinnosti hoitaa puutteet.
Kyllähän siellä kymppitonnien maksuerä helposti on. Jos maksuerä on vaikkapa 25 000 eur ja puutteet jotka ei estä asumista on vaikka 10 000 eur arvoisia, ei asiakkaalla ole oikeutta pidättää 25 000 euroa. Mutta tästähän ei tuossa mun kuvailemassa tapauksessa ollut kyse.En ole valmistalon maksuerätaulukkoa koskaan nähnyt, mutta mitä sinne viimeiseksi eräksi oikein on kirjoitettu jos siitä vain osaa pidätetään eikä kokonaan?
Kysyinkin mitä siihen maksuerään on kirjattu? Millaisia sopimuksia nuo oikein ovat jos maksuerästä on pakko maksaa osa vaikka se ei olekkaan valmis? Onko näyttää jotain missä näin vaaditaan tekemään? Kuulostaa vaan hyvin kummalliselta.Kyllähän siellä kymppitonnien maksuerä helposti on. Jos maksuerä on vaikkapa 25 000 eur ja puutteet jotka ei estä asumista on vaikka 10 000 eur arvoisia, ei asiakkaalla ole oikeutta pidättää 25 000 euroa. Mutta tästähän ei tuossa mun kuvailemassa tapauksessa ollut kyse.
Ihan sopimuksen mukainen juttu, että koko maksuerää ei voi pidättää pienten puutteiden ja virheiden vuoksi. Talotoimitusten kohdalla ihan arkipäivää. Ja noinhan sen kuuluukin olla. Olisi kohtuutonta, että asiakas muuttaa taloon, mutta pidättää 50 000 euron maksuerän 200 euron puutteen takia.Kysyinkin mitä siihen maksuerään on kirjattu? Millaisia sopimuksia nuo oikein ovat jos maksuerästä on pakko maksaa osa vaikka se ei olekkaan valmis? Onko näyttää jotain missä näin vaaditaan tekemään? Kuulostaa vaan hyvin kummalliselta.
Olisihan se tavallaan kyllä, mutta taitaa talotehtaan kiinnostus korjata se 200 euron virhe olla aika pieni jos siitä on rahaa sisällä vaikka sitten 500 € versus, että siellä olisi vaikka 10 000 € saamatta. Mutta taitaa talopaketti maailma sitten olla tuollaista.Ihan sopimuksen mukainen juttu, että koko maksuerää ei voi pidättää pienten puutteiden ja virheiden vuoksi. Talotoimitusten kohdalla ihan arkipäivää. Ja noinhan sen kuuluukin olla. Olisi kohtuutonta, että asiakas muuttaa taloon, mutta pidättää 50 000 euron maksuerän 200 euron puutteen takia.
Tästähän oli pohjimmiltaan kysekin, mutta saattaa olla että vain kirjoitat, et lue.Olisihan se tavallaan kyllä, mutta taitaa talotehtaan kiinnostus korjata se 200 euron virhe olla aika pieni jos siitä on rahaa sisällä vaikka sitten 500 € versus, että siellä olisi vaikka 10 000 € saamatta. Mutta taitaa talopaketti maailma sitten olla tuollaista.
Kuulostaa tutulta.. Missä päin kohde on? Työnjohdolla kun on 30+ kohdetta hoidettavana niin ei kovin paljoa aikaa per kohde jää. Työnjohtajaa paha syyttää, kyllä ongelma on ylempänä.
Kyllähän siellä kymppitonnien maksuerä helposti on. Jos maksuerä on vaikkapa 25 000 eur ja puutteet jotka ei estä asumista on vaikka 10 000 eur arvoisia, ei asiakkaalla ole oikeutta pidättää 25 000 euroa. Mutta tästähän ei tuossa mun kuvailemassa tapauksessa ollut kyse.
Tuohan riippuu ihan siitä mitä maksuerien laskutusehdoksi on kirjattu, sanamuodoilla on siis väliä.
Esim meillä oli toiseksi viimeinen erä "kun työt luovutettu hyväksytysti tilaajalle" ja viimeinen "kun vuositarkastuksen viat on hyväksytysti korjattu".
En aikanaan suostunut vastaanottamaan keskeneräistä taloa ja talotehdas ei maksuehdon mukaan voinut laskuttaa koko tokavipaa erää koska se oli sidottu nimenomaan hyväksyttyyn työn vastaanottoon. JA vikana erän laskutus lupa tuli vasta kun kaikki vuositarkastuksessa ilmenneet viat oli korjanneet ja olin ne tarkastanut.
KKV" sanoi:KULUTTAJARIITALAUTAKUNTA PÄÄTÖS Dnro D/2449/37/2016
Esitelty 21.1.2019
VIII b jaosto
[snip]
Asiaselostus (ostajat) tekivät 29.10.2014 Eh Oy:n (elinkeinonharjoittaja)
kanssa sopimuksen muuttovalmiin talopaketin toimittamisesta. Kauppahinta oli 158 000 euroa.
Talotoimituksen ajankohdaksi sovittiin viikko 51 vuonna 2014. Talon piti hankintasopimuksen
mukaan olla valmis 18.6.2015. Talon käyttöönotto-ja luovutuspöytäkirja allekirjoitettiin
27.7.2015.
Asiassa on riitaa siitä, johtuiko viivästys elinkeinonharjoittajan puolella olevasta seikasta ja
ovatko ostajat oikeutettuja korvaukseen viivästyksen vuoksi.
[snip]
Viivästyksen seuraamukset
Viivästyksen on katsottu johtuneen ainoastaan elinkeinonharjoittajan puolella olevista syistä.
Kuluttajansuojalain 9 luvun 9 §:n mukaan tilaajalla on oikeus vakiokorvaukseen, jos elementtien
tai urakan luovutus viivästyy. Vakiokorvauksen määrä on ensimmäisen viivästyskuukauden
kultakin alkaneelta viivästysviikolta 0,5 prosenttia vastaavasta osasta hintaa ja tämän
jälkeen kultakin alkaneelta viivästysviikolta 1 prosentti vastaavasta osasta hintaa.
Talon ei ole selvitetty olevan miltään osin käyttöönotettavissa eli siis valmis ennen
27.7.2015. Siten lautakunta katsoo, että ostajat ovat oikeutettuja vakiokorvaukseen koko talon
hinnan osalta. Vakiokorvaus on ollut ensimmäisen viivästyskuukauden osalta kultakin viideltä
alkaneelta viikolta 790 euroa (19.6.-23.7.2015), eli yhteensä 3 950 euroa. Viimeinen
viivästysviikko on alkanut 24.7.2015 ja ostajat ovat sen osalta oikeutettuja 1 580 euron korvaukseen.
Ostajat ovat siten oikeutettuja yhteensä 5 530 euron korvaukseen.
Ostajilla olisi lisäksi saman pykälän mukaan oikeus vahingonkorvaukseen, jos se ylittäisi vakiokorvauksen
määrän. Tässä tapauksessa ostajien vaatimat vuokrakulut ovat alittaneet vakiokorvauksen
määrän, joten ostajilla ei ole oikeutta korvaukseen niiltä osin.
Kuten kirjoitin, KKV:sta tarvittaessa selkänojaa. Turha käydä lakimiehillä uhkailemaan tai heille tässä kohtaa maksamaan. Tee selkeät laskelmat, anna ne talotehtaalle ja pyydä kertomaan mistä kohdasta ovat eri mieltä.
Alla KKV ohjeistusta. Leikkasin oleelliset mukaan.
Kiitos. Ohessa vastaus jonka sain. Miten näin yksinkertainen asia voidaan tulkita näin monella eri tavalla?
Talon ei ole selvitetty olevan miltään osin käyttöönotettavissa eli siis valmis ennen 27.7.2015. Siten lautakunta katsoo, että ostajat ovat oikeutettuja vakiokorvaukseen koko talon hinnan osalta.
Yllättäen myyjä varmaan tulkitsee asiaa omaksi edukseen mahdollisimman paljon…
Oliko sun talon luovutus siis viivästynyt kokonaisuudessaan? Tuossa edellä olleessa lainauksessa KKV ratkaisustahan todettiin että mikäli kohteen luovutus kokonaisuudessaan viivästyy niin korvaus maksetaan koko hinnasta. Siitä johtaen voinee myös olettaa että jos vain jokin osa myöhästyy ja talo on muuten luovutettu ostajalle tulee korvaus maksettavaksi vain viivästyneestä osasta.
Mikäli tapaus oli tällainen niin linkkaa vaikka tuo KKV ratkaisu myyjälle että koko paketin viivästyessä korvaus tulee koko summasta kuten KKV:kin on aiemmin ratkaisussaan todennut.
Meillä on siis koko kohde viivästynyt. Den Finlandin luovutus ja myös kunnan rakennusvalvonnan tarkastus.
Alkuperäinen luovutusviikko oli 22 (30.5.-3.6.). Nyt puhutaan 23.6. torstaista.
Juu, ei nyt ihan noin moneen osaan voi yhtä maksuerää pilkkoa, kuten sanoin se on syystäkin iso se viimeinen maksuerä. Jos matkan varrella äityy kunnon perseilyksi, saa asiakas pidätettyä jotain rahaa panttina.Tässä nyt oli vaan kyse siitä, että DesignTalo olisi halunnut asiakasta kusettamalla jättää omat virheensä kokonaan tekemättä. Listassa oli siis yli 10 puutetta, ja jokaiselle olivan määrittelemässä hinnan. Eli viimeinen maksuerä olisi pilkottu yli 10:een osaan.
Tehtiin kuitenkin ns. normaalisti, että asiakas pidätti viimeisestä maksuerästä sopivan summan, jonka maksoi sitten kun kaikki puutteet olivat kunnossa. Erä oli sen verran suuri, että talotoimittajaa kiinnosti hoitaa puutteet.
En tiedä miten tarkkaan tuota valvovat / huomauttelevat asiasta pientalojen kohdalla, mutta isompien kohteiden ja urakoitsijoiden kohdalla ovat olleet Espoossa aika tarkkoja asiasta. Kysymällähän tuohon varmaan parhaan vastauksen saisit, jos eivät vain vastaa ympäripyöreästi sitten.Työmaa alkamassa ja luvassa maininta että työmaa pitää aidata. Mitäköhän tämä käytännössä meinaa, kun en muista nähneeni kovinkaan montaa aidattua pientalotyömaata ja googlekaan ei osaa auttaa. Riittääkö muovinauha, tai itse nikkaroidut metriset "sahapukit", vai pitääkö olla 2m korkea verkkoaita. Pientä haastetta aiheuttaa että työmaa on tontilla jossa on jo pari taloa, toinen työmaana ja toisessa asutaan.
Työmaa Espoossa, mutta "pellolla", vieressä kulkee päättyvä katu, jonka päässä enään kaksi kiinteistöä meidän työmaan jälkeen.
Espooseen "pellolle" itsekin rakennutin 2v sitten ja aitasin vesi- ja viemäriliittymän kaivannonpaikan ympäriinsä, mutta muuta aitaa ei ollut eikä rakennusvalvonta ainakaan mitään nipottanut.Työmaa alkamassa ja luvassa maininta että työmaa pitää aidata. Mitäköhän tämä käytännössä meinaa, kun en muista nähneeni kovinkaan montaa aidattua pientalotyömaata ja googlekaan ei osaa auttaa. Riittääkö muovinauha, tai itse nikkaroidut metriset "sahapukit", vai pitääkö olla 2m korkea verkkoaita. Pientä haastetta aiheuttaa että työmaa on tontilla jossa on jo pari taloa, toinen työmaana ja toisessa asutaan.
Työmaa Espoossa, mutta "pellolla", vieressä kulkee päättyvä katu, jonka päässä enään kaksi kiinteistöä meidän työmaan jälkeen.
En ole varma onko se paloluokiteltu tila kun se on vain katos?Miten menee autokatoksen sijoittelu rakennuksen läheisyyteen?
Toiveena olisi ollut sijoittaa autokatos/autopaikat siten, että olisi saanut ikkunan MH seinälle siten, että sieltä katsoisi avoimeen autokatokseeen?
Oli eka idea, että rakennuksessa kiinni ja jollain paloikkunalla ratkaisee, mutta saako edes sillä?
Entä jos välin laittaa 4m, niin saako silloin laittaa ikkunan MH:sta ulospäin jossa autokatos? Entä jos väli on 0-4m, saako silloin laittaa ikkunan?
Niin pieni tontti, että ei meinaa mahtua. Yhden auton katoksen saa 4m päähän rakennuksesta, mutta jos haluis 2 auton mentävän, niin pitäis rakentaa kiinni.
Varmaan parasta kysyä suoraan rak. valvonnasta omasta alueesta, niiltä kumminkin se lupaa tulee tai ei....Tavoitetilanne on siis se, että saa ne makuuhuoneen ikkunat laittaa tuonne autokatoksen sivustalle. Vaikka rahalla ja osastoinnilla.
Väliksi saa just ja just 4m, jos tyytyy yhden auton autokatokseen. Mut tavoite olis sijoittaa kaksi autoa, jolloin väliksi tulisi 0-4m, ja miten silloin ikkunat, saako laittaa rahalla paloikkunat ja homma ok, vai mikä homma?
Muistan joskus löytäneeni Oulun rak.valvonnan hyvän autosuoja ohjeen, mutta en löydä sitä enää.
Miksi pitää olla makuuhuoneesta ikkuna josta näkee autokatokseen? Onko siellä joku Ferrari tms mitä pitää iltaisin seurailla? Ylipäätään, miksi makuuhuoneessa pitää olla ikkunat, etenkin jos näkymät on naapurin tontille tai siihen autokatokseen missä seisoo joku harmaa corolla?
Jättäisin ikkunat siis makkarista kokonaan pois, jos ei näkymissä ole kehumista. Ainakin näin omien kokemuksien perusteella, sillä meillä on näkymät makuuhuoneesta kauniiseen metsämaisemaan, mutta kylläpä siellä käydään vain nukkumassa ja siten pimentävät verhot on ollut 99% ajasta suljettuna mitä tässä reilut 10 vuotta asusteltu.
Taitaa rakennusmääräykset vaatia ikkunaa, tai jotain toista vara(hätäpoistumis)tietä ulos makuuhuoneesta. Eli ehkä mielummin ikkuna kuin ovi sinne autokatokseen
Tosiaan, rakennusmääräykset ja byrokratia. Itse jos jollekkin postimerkkitontille rakentelisin kiinteistöä, niin varmaan se täytyisi rakentaa varastoksi tms. Siinä olisi sitten joka ilmansuuntaan vain tähystyaukkoja. Hätäpoistumistiet jokaisesta varastohuoneesta maanalaisesti.Asuinhuoneessa on tosiaan rakennusmääräysten mukaan oltava aina ikkuna.
Tulevaisuudessa, kunhan suuret näytöt halpenevat riittävästi, voisi ikkunat korvata näyttö/kamerakombinaatiolla. Ulkoseinien rakentaminen yksinkertaistuisi, lämpötalous paranisi ja ulkopuolen arkkitehtuuri saisi lisää vapauksia. Systeemiä voisi hyödyntää pihan valvonnassa ja yhdistettynä hahmontunnistukseen vaikkapa lintulaudan vierailijoiden tilastointiin. Ja pimeänä vuodenaikana tai sadekelin yllättäessä voisi näyttöön syöttää aiemmin tallennettua miellyttävämpää säätilaa tai vaikka suosikkilomakohteen rantamaisemaa. Mutta se hätäpoistumistie...Tosiaan, rakennusmääräykset ja byrokratia. Itse jos jollekkin postimerkkitontille rakentelisin kiinteistöä, niin varmaan se täytyisi rakentaa varastoksi tms. Siinä olisi sitten joka ilmansuuntaan vain tähystyaukkoja. Hätäpoistumistiet jokaisesta varastohuoneesta maanalaisesti.