Valmistalopaketit

Kuten aiemmin jo käynyt ilmi, valmistaloista ei kannattena puhua. Täysin tai lähes muuttovalmiita saa vain käytettynä.
 
Joo näin mä ajattelen. Listoitukset alkavat huomenna, vaikea sanoa kestoa mutta mahdollisesti ensi viikon alussa valmis tai tämän viikon lopussa.

Lähinnä tässä kiinnostaa se että kehtaavatko he oikeasti yrittää luovuttaa asunnon joka on
a) listoittamatta, kalusteita ei voi oikein istuttaa paikoilleen
b) sähkötyöt viimeistelemättä (johtoja siellä täällä)
c) kalustetoimitus viimeistelemättä (ei voida purkaa muuttolaatikoita)

Saunan puuttuminen ei niin haittaa kesällä, kodinkoneiden puuttuminen harmittaa toki ja kaikki timpureiden viimeistelytyöt ovat myös vähän niin ja näin.
Loopputarkastus rakennusvalvonnassa ei mene noilla läpi, käyttöönottokatselmus toki luultavasti menee. Silloin asukas voi muuttaa osoitteensa sinne. Talotehtaan ja asiakkaan välinen kauppa ei koske rakennusvalvontaa, joten sitä ei toki kannata itse suostua ottamaan vastaan jos on muuttovalmiin tilannut ja sähkö- ja muu kalustus on kesken ja kaikki listoitukset tekemättä.

Asiakas kun ei ota talotehtaan urakkaa vastaan sakko jatkaa juoksemistaan ja viimeistelyporukka jatkaa juoksemistaan kunnes kokonaistoimitus on sillä tasolla että voidaan puhua vähäisistä puutteista. Ne voidaan sopia hoidettavaksi luovutuksen jälkeen esim pari silikonisaumaa, yksittäinen listanpätkä tms.

Itsellä oli viittä vaille valmis toimitus toissa vuonna Muurametaloilta ja pystytysporukalla oli hommat tip top, taisi porukka olla osa Pirkanmaalta, osa Pohjanmaalta. Mitä oon tuttuja kuunnellut riippuu jälki enemmän paikallisesta pystytysporukasta joka sattuu kohdalle kuin talotehdasvalinnasta.

Kaikestahan voi ja kannattaa aina reklamoida jos on aihetta eli ei muuta kuin sähköpostia menemään niin jää jälki että huoli on ollut töiden valmistumisesta. Sitten kun puhutaan vastaanotosta (luovutuksesta) ja sakoista niin voidaan yhdessä tarkastella kyseenalaistaessa että missä on menty ja milloin.
 
Pysykää tiukkana vaan loppuun asti.
Vain täysin valmis talo otetaan vastaan ja jos jokin teille merkityksetön asia jää kesken niin tästä tehtävä sopimus mihin mennessä tulee olla valmis tai korvaavat (raha pitää jo olla teillä) teille XXXX € ja laitatte homman itse kuntoon.

Tuo oli meilläkin totta, että reklamaatio/viimeistely/muiden jälkien korjaavat timpurit olivat loistavia... siihen hommaan ei ehkä jokainen timpuri käy kun asiakkaalla voi jo keittää aika pahastikin.

Yrittivät meilläkin luovuttaa keskeneräisenä ja sopivat luovutusajankohdan. Ilmoitettiin jo puhelimessa ettemme hyväksy keskeneräistä eikä mitään töitä voi jättää vuosikorjaukseen.
Emme ottaneet taloa katselmuksessa vastaan.

Lopulta muutimme siten, että pieni osa talosta oli kesken (merkityksetön käytön kannalta).
Tästä tehtiin oma sopimus johon kirjattiin työn valmistumiselle aikaraja ja tämän jälkeen hoitaisimme sen itse emmekä maksaisi viimeisestä erästä pidätettyä osaa.
Talon viimeisestä maksuerästä pidätettiin reilu osa tähän työhän.
 
Joo, eivät yrittäneet lopulta sitä luovuttaa kun näkivät missä kunnossa. Ollaan kohta kaksi viikkoa myöhässä alkuperäisestä luovutuksesta ja tämä tuli yllätyksenä. Ei sieltä paljoa puutu, mutta kun työnjohto on mitä on. Yksinkertaisimmatkaan asiat eivät tapahdu ja paikalle ei saada henkilöitä tekemään töitä.
 
Kannattaa ottaa vain valmis kohde vastaan. Ja missään nimessä ei kannata suostua pilkkomaan loppumaksuja tyyliin "1000 eur kun asia x on asennettu, 2000 eur kun asia Y on valmis" jne. Pidätetään maksuerä, joka varmuudella kattaa kaikki puutteet, ja maksu sitten kun ihan kaikki on tehty. DEN toki yrittää päinvastaista, mutta asiakkaana ei kannata tuollaiseen perseilyyn lähteä.
Vähän epäselvästi aiemmin kirjoitin, mutta tuo ei todellakaan kannata. Kuka tuollaista edes ehdottaisi. Saa olla firmalla kassa aivan nollissa, että olisi mitään järkeä. Turhaa duunia pikkurahoista.

Yhtä kaikki, tarkoitus on, että koko paska puutteineen on paperilla ja ymmärtää minkä verran maksuerästä on syytä pidättää.


Joo, eivät yrittäneet lopulta sitä luovuttaa kun näkivät missä kunnossa. Ollaan kohta kaksi viikkoa myöhässä alkuperäisestä luovutuksesta ja tämä tuli yllätyksenä. Ei sieltä paljoa puutu, mutta kun työnjohto on mitä on. Yksinkertaisimmatkaan asiat eivät tapahdu ja paikalle ei saada henkilöitä tekemään töitä.
Kuulostaa tutulta.. Missä päin kohde on? Työnjohdolla kun on 30+ kohdetta hoidettavana niin ei kovin paljoa aikaa per kohde jää. Työnjohtajaa paha syyttää, kyllä ongelma on ylempänä.
 
Vähän epäselvästi aiemmin kirjoitin, mutta tuo ei todellakaan kannata. Kuka tuollaista edes ehdottaisi. Saa olla firmalla kassa aivan nollissa, että olisi mitään järkeä. Turhaa duunia pikkurahoista.

Yhtä kaikki, tarkoitus on, että koko paska puutteineen on paperilla ja ymmärtää minkä verran maksuerästä on syytä pidättää.

Tuollaista aikoinaan ehdotti nimenomaan DesignTalon työpäällikkö. Heidän selvä pyrkimys oli arvottaa osa puutteista niin halvaksi, ettei heidän kannattaisi niitä hoitaa ollenkaan, eli jäisivät asiakkaan hoidettavaksi. Tästä sai vääntää ihan tosissaan, ennen kuin luovuttivat, eli tämä oli heille silloin tärkeä toimintamalli. Aikaa tästä ehkä 10 vuotta, eikä minun talo kyseessä.
 
Tuollaista aikoinaan ehdotti nimenomaan DesignTalon työpäällikkö. Heidän selvä pyrkimys oli arvottaa osa puutteista niin halvaksi, ettei heidän kannattaisi niitä hoitaa ollenkaan, eli jäisivät asiakkaan hoidettavaksi. Tästä sai vääntää ihan tosissaan, ennen kuin luovuttivat, eli tämä oli heille silloin tärkeä toimintamalli. Aikaa tästä ehkä 10 vuotta, eikä minun talo kyseessä.
Isommassa firmassa laskujen päällä istuneena huomasin, että aika hätkisti jossain vaiheessa pikkupomot kyselivät haukkana joka maksuerän perään. Niitä täytyi oikeasti hätyytellä että antakaas nyt tehdä työt ensin rauhassa loppuun ennen kuin laskutellaan mitään etupeltoon. Yritysjohdolta asti tuli ja selkeä ero aiempaan linjaan firmassa. Ymmärrän kyllä tuonkin, että halua on pilkkoa osiin, sillä urakasta merkityksettömän pieni osuus voi olla veemäinen jos se pidättää merkittävän osan rahoista.

Silti, maksuerätaulukot luodaan siksi tietyllä painotuksella. Ensimmäinen erä määritellään melko pieneksi siksi, ettei urakoitsija naura liiaksi matkalla pankkiin. Viimeinen maksuerä taas siksi, ettei ihan pihalla oleva asiakas pidätä liian suurta osuutta urakkasummasta parin pienen puutteen vuoksi.
 
Isommassa firmassa laskujen päällä istuneena huomasin, että aika hätkisti jossain vaiheessa pikkupomot kyselivät haukkana joka maksuerän perään. Niitä täytyi oikeasti hätyytellä että antakaas nyt tehdä työt ensin rauhassa loppuun ennen kuin laskutellaan mitään etupeltoon. Yritysjohdolta asti tuli ja selkeä ero aiempaan linjaan firmassa. Ymmärrän kyllä tuonkin, että halua on pilkkoa osiin, sillä urakasta merkityksettömän pieni osuus voi olla veemäinen jos se pidättää merkittävän osan rahoista.

Silti, maksuerätaulukot luodaan siksi tietyllä painotuksella. Ensimmäinen erä määritellään melko pieneksi siksi, ettei urakoitsija naura liiaksi matkalla pankkiin. Viimeinen maksuerä taas siksi, ettei ihan pihalla oleva asiakas pidätä liian suurta osuutta urakkasummasta parin pienen puutteen vuoksi.

Tässä nyt oli vaan kyse siitä, että DesignTalo olisi halunnut asiakasta kusettamalla jättää omat virheensä kokonaan tekemättä. Listassa oli siis yli 10 puutetta, ja jokaiselle olivan määrittelemässä hinnan. Eli viimeinen maksuerä olisi pilkottu yli 10:een osaan.

Tehtiin kuitenkin ns. normaalisti, että asiakas pidätti viimeisestä maksuerästä sopivan summan, jonka maksoi sitten kun kaikki puutteet olivat kunnossa. Erä oli sen verran suuri, että talotoimittajaa kiinnosti hoitaa puutteet.
 
Tässä nyt oli vaan kyse siitä, että DesignTalo olisi halunnut asiakasta kusettamalla jättää omat virheensä kokonaan tekemättä. Listassa oli siis yli 10 puutetta, ja jokaiselle olivan määrittelemässä hinnan. Eli viimeinen maksuerä olisi pilkottu yli 10:een osaan.

Tehtiin kuitenkin ns. normaalisti, että asiakas pidätti viimeisestä maksuerästä sopivan summan, jonka maksoi sitten kun kaikki puutteet olivat kunnossa. Erä oli sen verran suuri, että talotoimittajaa kiinnosti hoitaa puutteet.
En ole valmistalon maksuerätaulukkoa koskaan nähnyt, mutta mitä sinne viimeiseksi eräksi oikein on kirjoitettu jos siitä vain osaa pidätetään eikä kokonaan?
 
En ole valmistalon maksuerätaulukkoa koskaan nähnyt, mutta mitä sinne viimeiseksi eräksi oikein on kirjoitettu jos siitä vain osaa pidätetään eikä kokonaan?
Kyllähän siellä kymppitonnien maksuerä helposti on. Jos maksuerä on vaikkapa 25 000 eur ja puutteet jotka ei estä asumista on vaikka 10 000 eur arvoisia, ei asiakkaalla ole oikeutta pidättää 25 000 euroa. Mutta tästähän ei tuossa mun kuvailemassa tapauksessa ollut kyse.
 
Kyllähän siellä kymppitonnien maksuerä helposti on. Jos maksuerä on vaikkapa 25 000 eur ja puutteet jotka ei estä asumista on vaikka 10 000 eur arvoisia, ei asiakkaalla ole oikeutta pidättää 25 000 euroa. Mutta tästähän ei tuossa mun kuvailemassa tapauksessa ollut kyse.
Kysyinkin mitä siihen maksuerään on kirjattu? Millaisia sopimuksia nuo oikein ovat jos maksuerästä on pakko maksaa osa vaikka se ei olekkaan valmis? Onko näyttää jotain missä näin vaaditaan tekemään? Kuulostaa vaan hyvin kummalliselta.
 
Kysyinkin mitä siihen maksuerään on kirjattu? Millaisia sopimuksia nuo oikein ovat jos maksuerästä on pakko maksaa osa vaikka se ei olekkaan valmis? Onko näyttää jotain missä näin vaaditaan tekemään? Kuulostaa vaan hyvin kummalliselta.
Ihan sopimuksen mukainen juttu, että koko maksuerää ei voi pidättää pienten puutteiden ja virheiden vuoksi. Talotoimitusten kohdalla ihan arkipäivää. Ja noinhan sen kuuluukin olla. Olisi kohtuutonta, että asiakas muuttaa taloon, mutta pidättää 50 000 euron maksuerän 200 euron puutteen takia.
 
Ihan sopimuksen mukainen juttu, että koko maksuerää ei voi pidättää pienten puutteiden ja virheiden vuoksi. Talotoimitusten kohdalla ihan arkipäivää. Ja noinhan sen kuuluukin olla. Olisi kohtuutonta, että asiakas muuttaa taloon, mutta pidättää 50 000 euron maksuerän 200 euron puutteen takia.
Olisihan se tavallaan kyllä, mutta taitaa talotehtaan kiinnostus korjata se 200 euron virhe olla aika pieni jos siitä on rahaa sisällä vaikka sitten 500 € versus, että siellä olisi vaikka 10 000 € saamatta. Mutta taitaa talopaketti maailma sitten olla tuollaista.
 
Olisihan se tavallaan kyllä, mutta taitaa talotehtaan kiinnostus korjata se 200 euron virhe olla aika pieni jos siitä on rahaa sisällä vaikka sitten 500 € versus, että siellä olisi vaikka 10 000 € saamatta. Mutta taitaa talopaketti maailma sitten olla tuollaista.
Tästähän oli pohjimmiltaan kysekin, mutta saattaa olla että vain kirjoitat, et lue.
 
Kuulostaa tutulta.. Missä päin kohde on? Työnjohdolla kun on 30+ kohdetta hoidettavana niin ei kovin paljoa aikaa per kohde jää. Työnjohtajaa paha syyttää, kyllä ongelma on ylempänä.

Ettei nyt liikaa paljasteta niin sanotaan että Uudellamaalla. Kyllä mä kaikesta huolimatta vähän laitan syyttävää sormea työnjohtajan suuntaan. Ei tunnu olevan mitään kontrollia kohteen työntekijöihin ja häntä ei tunnu haittaavan että olemme perheen kanssa evakossa jossain helvetin kuumassa vuokra-asunnossa.

Meillä on kunnan muuttotarkastus varattu ensi maanantaille, kaikki muut valmiina muuttotarkastusta varten paitsi sähkötöiden viimeistely. Tätä on sanottu työnjohtajalle kohta 2-3 viikkoa, mutta hän ei saa paikalle sähkömiehiä.

Edit: Sauna tulee varmuudella myöhästymään. Me tietysti himosaunojina otetaan se tieto raskaasti vastaan. Mitäköhän erikoiskorvausta tuosta voisi pyytää? 100 euroa jokaiselta alkavalta viikolta?
 
Viimeksi muokattu:
Tiedän jo valmiiksi että Den Finland aikoo sanoa että tuo 0,5 % on maksamattomasta viimeisestä erästä "viivästynyttä suoristusta vastaavasta osasta hintaa", niin enkö mä väännä heille tuon rautalangasta niin että vastaava osa hinnasta on koko asunto, koska en voi osittain ottaa sitä käyttöön?
 
Kyllähän siellä kymppitonnien maksuerä helposti on. Jos maksuerä on vaikkapa 25 000 eur ja puutteet jotka ei estä asumista on vaikka 10 000 eur arvoisia, ei asiakkaalla ole oikeutta pidättää 25 000 euroa. Mutta tästähän ei tuossa mun kuvailemassa tapauksessa ollut kyse.

Tuohan riippuu ihan siitä mitä maksuerien laskutusehdoksi on kirjattu, sanamuodoilla on siis väliä.
Esim meillä oli toiseksi viimeinen erä "kun työt luovutettu hyväksytysti tilaajalle" ja viimeinen "kun vuositarkastuksen viat on hyväksytysti korjattu".
En aikanaan suostunut vastaanottamaan keskeneräistä taloa ja talotehdas ei maksuehdon mukaan voinut laskuttaa koko tokavipaa erää koska se oli sidottu nimenomaan hyväksyttyyn työn vastaanottoon. JA vikana erän laskutus lupa tuli vasta kun kaikki vuositarkastuksessa ilmenneet viat oli korjanneet ja olin ne tarkastanut.
 
Tuohan riippuu ihan siitä mitä maksuerien laskutusehdoksi on kirjattu, sanamuodoilla on siis väliä.
Esim meillä oli toiseksi viimeinen erä "kun työt luovutettu hyväksytysti tilaajalle" ja viimeinen "kun vuositarkastuksen viat on hyväksytysti korjattu".
En aikanaan suostunut vastaanottamaan keskeneräistä taloa ja talotehdas ei maksuehdon mukaan voinut laskuttaa koko tokavipaa erää koska se oli sidottu nimenomaan hyväksyttyyn työn vastaanottoon. JA vikana erän laskutus lupa tuli vasta kun kaikki vuositarkastuksessa ilmenneet viat oli korjanneet ja olin ne tarkastanut.

Ei ollut tästä kyse, maksuerien ehdot olivat ihan selvät. Tässä oli siis tilanne, että talo oli täysin asuttavassa kunnossa, ja asiakas siihen tietysti halusi muuttaa, eli vastaanottaa talon, josta oli maksuerä. Oli kuitenkin puutteita, jolloin normaalin käytännön ja sopimusten mukaisesti asiakas saa pidättää kohtuullisen summan puutteita vastaan.
 
Ja noin siinä kävi. Nyt minulle sanotaan juuri tuota että 0,5 % on siitä osuudesta joka on myöhästynyt - ei koko kauppahinnasta. Onko tästä jossain jotain järkevää mustaa valkoisella vai pitääkö hankkia lakimiehen apua?
 
Kuten kirjoitin, KKV:sta tarvittaessa selkänojaa. Turha käydä lakimiehillä uhkailemaan tai heille tässä kohtaa maksamaan. Tee selkeät laskelmat, anna ne talotehtaalle ja pyydä kertomaan mistä kohdasta ovat eri mieltä.

Alla KKV ohjeistusta. Leikkasin oleelliset mukaan.

KKV" sanoi:
KULUTTAJARIITALAUTAKUNTA PÄÄTÖS Dnro D/2449/37/2016

Esitelty 21.1.2019

VIII b jaosto

[snip]

Asiaselostus
(ostajat) tekivät 29.10.2014 Eh Oy:n (elinkeinonharjoittaja)

kanssa sopimuksen muuttovalmiin talopaketin toimittamisesta. Kauppahinta oli 158 000 euroa.

Talotoimituksen ajankohdaksi sovittiin viikko 51 vuonna 2014. Talon piti hankintasopimuksen

mukaan olla valmis 18.6.2015. Talon käyttöönotto-ja luovutuspöytäkirja allekirjoitettiin

27.7.2015.

Asiassa on riitaa siitä, johtuiko viivästys elinkeinonharjoittajan puolella olevasta seikasta ja

ovatko ostajat oikeutettuja korvaukseen viivästyksen vuoksi.

[snip]

Viivästyksen seuraamukset


Viivästyksen on katsottu johtuneen ainoastaan elinkeinonharjoittajan puolella olevista syistä.

Kuluttajansuojalain 9 luvun 9 §:n mukaan tilaajalla on oikeus vakiokorvaukseen, jos elementtien

tai urakan luovutus viivästyy. Vakiokorvauksen määrä on ensimmäisen viivästyskuukauden

kultakin alkaneelta viivästysviikolta 0,5 prosenttia vastaavasta osasta hintaa ja tämän

jälkeen kultakin alkaneelta viivästysviikolta 1 prosentti vastaavasta osasta hintaa.

Talon ei ole selvitetty olevan miltään osin käyttöönotettavissa eli siis valmis ennen

27.7.2015. Siten lautakunta katsoo, että ostajat ovat oikeutettuja vakiokorvaukseen koko talon

hinnan osalta. Vakiokorvaus on ollut ensimmäisen viivästyskuukauden osalta kultakin viideltä

alkaneelta viikolta 790 euroa (19.6.-23.7.2015), eli yhteensä 3 950 euroa. Viimeinen

viivästysviikko on alkanut 24.7.2015 ja ostajat ovat sen osalta oikeutettuja 1 580 euron korvaukseen.

Ostajat ovat siten oikeutettuja yhteensä 5 530 euron korvaukseen.

Ostajilla olisi lisäksi saman pykälän mukaan oikeus vahingonkorvaukseen, jos se ylittäisi vakiokorvauksen

määrän. Tässä tapauksessa ostajien vaatimat vuokrakulut ovat alittaneet vakiokorvauksen

määrän, joten ostajilla ei ole oikeutta korvaukseen niiltä osin.
 
Kuten kirjoitin, KKV:sta tarvittaessa selkänojaa. Turha käydä lakimiehillä uhkailemaan tai heille tässä kohtaa maksamaan. Tee selkeät laskelmat, anna ne talotehtaalle ja pyydä kertomaan mistä kohdasta ovat eri mieltä.

Alla KKV ohjeistusta. Leikkasin oleelliset mukaan.

Kiitos. Ohessa vastaus jonka sain. Miten näin yksinkertainen asia voidaan tulkita näin monella eri tavalla?

Suomeksi tuo tarkoittaa että pitää eritellä mitkä talon osat ovat viivästyneet. Esim. saunan lauteet; saunan hinta ja siitä tuo 0,5%/viikko. Sama juttu kiintokalusteissa, kalusteiden arvo 17894€ x 0,5% tekee 89,47 €/alkava viikko jne. Listoitus myöhästyi 2 viikkoa, sähköt 2 viikkoa, saunan lasiseinä 2 viikkoa, suihkuseinä 2 viikkoa, näille kaikille pitää siis kaivaa erillisurakan hinta ja laskea oma viivästymismaksu.
Ei siis koko talon arvosta 0,5%/viikko, kuten esitit.
 
Kiitos. Ohessa vastaus jonka sain. Miten näin yksinkertainen asia voidaan tulkita näin monella eri tavalla?

Yllättäen myyjä varmaan tulkitsee asiaa omaksi edukseen mahdollisimman paljon…

Oliko sun talon luovutus siis viivästynyt kokonaisuudessaan? Tuossa edellä olleessa lainauksessa KKV ratkaisustahan todettiin että mikäli kohteen luovutus kokonaisuudessaan viivästyy niin korvaus maksetaan koko hinnasta. Siitä johtaen voinee myös olettaa että jos vain jokin osa myöhästyy ja talo on muuten luovutettu ostajalle tulee korvaus maksettavaksi vain viivästyneestä osasta.

Talon ei ole selvitetty olevan miltään osin käyttöönotettavissa eli siis valmis ennen 27.7.2015. Siten lautakunta katsoo, että ostajat ovat oikeutettuja vakiokorvaukseen koko talon hinnan osalta.

Mikäli tapaus oli tällainen niin linkkaa vaikka tuo KKV ratkaisu myyjälle että koko paketin viivästyessä korvaus tulee koko summasta kuten KKV:kin on aiemmin ratkaisussaan todennut.
 
Yllättäen myyjä varmaan tulkitsee asiaa omaksi edukseen mahdollisimman paljon…

Oliko sun talon luovutus siis viivästynyt kokonaisuudessaan? Tuossa edellä olleessa lainauksessa KKV ratkaisustahan todettiin että mikäli kohteen luovutus kokonaisuudessaan viivästyy niin korvaus maksetaan koko hinnasta. Siitä johtaen voinee myös olettaa että jos vain jokin osa myöhästyy ja talo on muuten luovutettu ostajalle tulee korvaus maksettavaksi vain viivästyneestä osasta.



Mikäli tapaus oli tällainen niin linkkaa vaikka tuo KKV ratkaisu myyjälle että koko paketin viivästyessä korvaus tulee koko summasta kuten KKV:kin on aiemmin ratkaisussaan todennut.

Meillä on siis koko kohde viivästynyt. Den Finlandin luovutus ja myös kunnan rakennusvalvonnan tarkastus.
Alkuperäinen luovutusviikko oli 22 (30.5.-3.6.). Nyt puhutaan 23.6. torstaista.
 
Meillä on siis koko kohde viivästynyt. Den Finlandin luovutus ja myös kunnan rakennusvalvonnan tarkastus.
Alkuperäinen luovutusviikko oli 22 (30.5.-3.6.). Nyt puhutaan 23.6. torstaista.

Siinä tapauksessa hyvitys pitäisi tulla koko hinnasta eikä vain viivästyneistä osista. Olikhan @Juke saanut miten tuon päätöksen käsiinsä kun en tuolla diaarinumerolla löytänyt ratkaisua KRIL:n sivuilta…?
 
Tässä nyt oli vaan kyse siitä, että DesignTalo olisi halunnut asiakasta kusettamalla jättää omat virheensä kokonaan tekemättä. Listassa oli siis yli 10 puutetta, ja jokaiselle olivan määrittelemässä hinnan. Eli viimeinen maksuerä olisi pilkottu yli 10:een osaan.

Tehtiin kuitenkin ns. normaalisti, että asiakas pidätti viimeisestä maksuerästä sopivan summan, jonka maksoi sitten kun kaikki puutteet olivat kunnossa. Erä oli sen verran suuri, että talotoimittajaa kiinnosti hoitaa puutteet.
Juu, ei nyt ihan noin moneen osaan voi yhtä maksuerää pilkkoa, kuten sanoin se on syystäkin iso se viimeinen maksuerä. Jos matkan varrella äityy kunnon perseilyksi, saa asiakas pidätettyä jotain rahaa panttina.

Sanoin vain, että ymmärrän sen näkemyksen jonka mukaan rahan täytyy liikkua töiden jatkumiseksi. Samaan hengenvetoon totesin, että asiakkaan kannalta tuo on aina toisin päin. Ihan oikein olla pilkkomatta sitä maksuerää pieniin.
 
KKV:ltä saa ohjeistusta. Näyttäisi KRIL:n palvelu olevan 2017 vuodelta, että olisiko vanhempia päätöksiä vain osittain verkossa.

Nyt luovutettavissa taloissa sopimukset on tehty alkuvuodesta 2021 tai aiemmin, ja kustannukset ovat tuon jälkeen nousseet merkittävästi. Katteet palaneet niin eri toimijat kokeilevat jos jonkinlaista. Itse pitää olla hereillä ja toki pätevästä valvojasta on iso jeesi. Jokainen sen talotehtaan laskun kuitenkin itse hyväksyy ja maksaa.
 
Kyllä tuo on vaan härskiä peliä, mitä osa suuristakin talotoimittajista pelaa.

Rakentamisen alkuvaiheessa hieman ihmettelinkin mihin näitä rakennusblogeja häviää.
Rakentamisen aikana sen ymmärsin ja tässä taas esimerkki yhdestä tapauksesta.

Ainoakoti kokemuksia

DEN Finland Oy lähetti seuraavalla viikolla sopimusluonnoksen luettavaksi. Sopimustekstiä lukiessani hämmästys oli melkoinen. DEN Finland Oy:n primäärinä tavoitteena olikin kuluttajariitalautakunnan ratkaisusta saavutetun sopimuksen toimeenpanon sijaan tämän blogin poistaminen ja täydellinen vastuuvapaus rakentamastaan talosta. Nämä asiat eivät olleet millään tavalla esillä, kun kuluttajariitalautakunnan ratkaisun toimeenpanosta oli yhdessä sovittu.
 
onneksi "periaatteessa" tässä voisi olla kikkailun mahdollisuus niin että sopimus täyttyy ja kuitenkin blogin tekstit myös säilyy...
nimittäin se että jos joku muu "matti utsjoelta" kopioi blogin omalle blogi sivulleen talteen (tai muullatavoin jonnekkin muualle) niin tällöinhän alkuperäisen blogin voi blogin perustaja poistaa kuten sopimuksessa olisi sovittukkin.
silloin blogissa oleva tieto jää kuitenkin nettiin (nyt matin blogin alle) ja sopimusta ei rikota alkuperäisen bloginpitäjän toimesta.

den ei pysty nykyisenä internetin aikakautena poistamaan kaikkia digitaalisia kopioita netistä sillä "se mikä on kerran laitettu nettiin myös jää sinne" :)
den voi vaikuttaa kyllä siihen että blogin aloittajan tekemä blogi ja vikakertomus yms poistuu mutta ei muuhun eikä muiden asiasta riippumattoihin seikkoihin.

koskakohan den löytää tänne ja alkaa jakamaan rahapaketteja käyttäjille jotta vain saa täältä siivottua tietyt tekstit poies tms :D
 
Viimeksi muokattu:
Työmaa alkamassa ja luvassa maininta että työmaa pitää aidata. Mitäköhän tämä käytännössä meinaa, kun en muista nähneeni kovinkaan montaa aidattua pientalotyömaata ja googlekaan ei osaa auttaa. Riittääkö muovinauha, tai itse nikkaroidut metriset "sahapukit", vai pitääkö olla 2m korkea verkkoaita. Pientä haastetta aiheuttaa että työmaa on tontilla jossa on jo pari taloa, toinen työmaana ja toisessa asutaan.

Työmaa Espoossa, mutta "pellolla", vieressä kulkee päättyvä katu, jonka päässä enään kaksi kiinteistöä meidän työmaan jälkeen.
 
Työmaa alkamassa ja luvassa maininta että työmaa pitää aidata. Mitäköhän tämä käytännössä meinaa, kun en muista nähneeni kovinkaan montaa aidattua pientalotyömaata ja googlekaan ei osaa auttaa. Riittääkö muovinauha, tai itse nikkaroidut metriset "sahapukit", vai pitääkö olla 2m korkea verkkoaita. Pientä haastetta aiheuttaa että työmaa on tontilla jossa on jo pari taloa, toinen työmaana ja toisessa asutaan.

Työmaa Espoossa, mutta "pellolla", vieressä kulkee päättyvä katu, jonka päässä enään kaksi kiinteistöä meidän työmaan jälkeen.
En tiedä miten tarkkaan tuota valvovat / huomauttelevat asiasta pientalojen kohdalla, mutta isompien kohteiden ja urakoitsijoiden kohdalla ovat olleet Espoossa aika tarkkoja asiasta. Kysymällähän tuohon varmaan parhaan vastauksen saisit, jos eivät vain vastaa ympäripyöreästi sitten.
Onko naapurin työmaa aidattuna mitenkään? Eipä tuolla aidalla myöskään sen kummallisempi tarkoitus ole, kuin estää sivullisten pääsy sinne työmaa-alueelle vahingossa, missä voivat loukata itsensä. Vaikka kokemus osoittaakin, että kyllä ne lapset siellä silti leikkimässä käyvät jos jossain vain pienikin väli on..
Verkkoaidat olisivat toki parhaat, mutta ymmärrän kustannuskysymyksen, niin kannattanee harkita esim. Tälläistä oranssia verkkoa ja siihen jotkut kevyet lautapukit tms, luulisi tälläisen riittävän sen alueen rajaukseen tuollaisen kohteen kohdalla, ettei sinne nyt ihan vahingossa voi eksyä.
 
En ole ainakaan meidän suunnalla nähnyt ikinä mitään muuta kuin tuota oranssia verkkoa pientalotyömailla. Tähän lähinurkille on rakennettu viime vuosina useampia kymmeniä taloja.
 
Mäkin olen yrittänyt joitain viikkoja bongata aidattua pientalotyömaata tuloksetta. Lähimmä on päässyt yksi neljän huoneiston paritaloyhtiö (Espoossa), joka oli kyllä ihan asiallisesti aidattu. Vähän pelottaa kysellä asiasta ainakaan valvonnasta, kun sen jälkeen todennäköisesti vuokraan kovalla rahalla niitä 2m korkeita elementtejä vuodenpäivät - ja nuo on vielä jatkuvasti tiellä tuolla postimerkkitontilla. Isoilla työmailla ymmärrän aidan tarpeen jo senkin takia, että työmaata pystytään valvomaan, mutta omalla työmaalla työntekijävahvuus tulee olemaan 1-3 henkeä niin kunnolliset aidat kuulostaa aika ylimitoitetulta. Lisäksi saman tontin naapurit ajaa kotiinsa mun työmaan läpi niin kulkua työmaalle ei pysty mitenkään järkevästi estämään.
 
Oranssi verkkoaita meillä ainakin riitti Espoossa. Harjanvarret tolpiksi ja nippusiteillä kiinni niin oli nopea asentaa. Naapurilla on parhaillaan vaan yksi huomionauha tontin avoimen reunan edessä eli en tiedä kyseleekö kukaan noiden perään...paitsi jos jotain sattuu.
 
Työmaa alkamassa ja luvassa maininta että työmaa pitää aidata. Mitäköhän tämä käytännössä meinaa, kun en muista nähneeni kovinkaan montaa aidattua pientalotyömaata ja googlekaan ei osaa auttaa. Riittääkö muovinauha, tai itse nikkaroidut metriset "sahapukit", vai pitääkö olla 2m korkea verkkoaita. Pientä haastetta aiheuttaa että työmaa on tontilla jossa on jo pari taloa, toinen työmaana ja toisessa asutaan.

Työmaa Espoossa, mutta "pellolla", vieressä kulkee päättyvä katu, jonka päässä enään kaksi kiinteistöä meidän työmaan jälkeen.
Espooseen "pellolle" itsekin rakennutin 2v sitten ja aitasin vesi- ja viemäriliittymän kaivannonpaikan ympäriinsä, mutta muuta aitaa ei ollut eikä rakennusvalvonta ainakaan mitään nipottanut.
 
Ei nyo aidat oikeastaan rakennusvalvontaa kiinnosta. Siinä on käytännössä se merkitys että jos sinne sun työmaalle joku sivullinen käppäilee ja astuu naulaan, niin sä olet siitä vastuussa. Jos siinä on aita se on tunkeutunut luvatta työmaa-alueelle ja on itse vastuussa.
 
Miten menee autokatoksen sijoittelu rakennuksen läheisyyteen?

Toiveena olisi ollut sijoittaa autokatos/autopaikat siten, että olisi saanut ikkunan MH seinälle siten, että sieltä katsoisi avoimeen autokatokseeen?
Oli eka idea, että rakennuksessa kiinni ja jollain paloikkunalla ratkaisee, mutta saako edes sillä?
Entä jos välin laittaa 4m, niin saako silloin laittaa ikkunan MH:sta ulospäin jossa autokatos? Entä jos väli on 0-4m, saako silloin laittaa ikkunan?
Niin pieni tontti, että ei meinaa mahtua. Yhden auton katoksen saa 4m päähän rakennuksesta, mutta jos haluis 2 auton mentävän, niin pitäis rakentaa kiinni.

1661420459024.png
 
Miten menee autokatoksen sijoittelu rakennuksen läheisyyteen?

Toiveena olisi ollut sijoittaa autokatos/autopaikat siten, että olisi saanut ikkunan MH seinälle siten, että sieltä katsoisi avoimeen autokatokseeen?
Oli eka idea, että rakennuksessa kiinni ja jollain paloikkunalla ratkaisee, mutta saako edes sillä?
Entä jos välin laittaa 4m, niin saako silloin laittaa ikkunan MH:sta ulospäin jossa autokatos? Entä jos väli on 0-4m, saako silloin laittaa ikkunan?
Niin pieni tontti, että ei meinaa mahtua. Yhden auton katoksen saa 4m päähän rakennuksesta, mutta jos haluis 2 auton mentävän, niin pitäis rakentaa kiinni.

1661420459024.png
En ole varma onko se paloluokiteltu tila kun se on vain katos?

Ainkain meidän naapurilla on ikkuna (pieni kylppäriikkuna) katokseen, ja se ainakin näyttää ihan normi ikkunalta ulkoapäin
 
Jos väli on yli 4m ja autosuoja alle 60 m2, ei tarvita mitään osastointeja. Jos autosuoja yli 60m2 tarvitaan 8 m väli, että saa mennä ilman osastointeja.
 
Tavoitetilanne on siis se, että saa ne makuuhuoneen ikkunat laittaa tuonne autokatoksen sivustalle. Vaikka rahalla ja osastoinnilla.
Väliksi saa just ja just 4m, jos tyytyy yhden auton autokatokseen. Mut tavoite olis sijoittaa kaksi autoa, jolloin väliksi tulisi 0-4m, ja miten silloin ikkunat, saako laittaa rahalla paloikkunat ja homma ok, vai mikä homma?
Muistan joskus löytäneeni Oulun rak.valvonnan hyvän autosuoja ohjeen, mutta en löydä sitä enää.
 
Tavoitetilanne on siis se, että saa ne makuuhuoneen ikkunat laittaa tuonne autokatoksen sivustalle. Vaikka rahalla ja osastoinnilla.
Väliksi saa just ja just 4m, jos tyytyy yhden auton autokatokseen. Mut tavoite olis sijoittaa kaksi autoa, jolloin väliksi tulisi 0-4m, ja miten silloin ikkunat, saako laittaa rahalla paloikkunat ja homma ok, vai mikä homma?
Muistan joskus löytäneeni Oulun rak.valvonnan hyvän autosuoja ohjeen, mutta en löydä sitä enää.
Varmaan parasta kysyä suoraan rak. valvonnasta omasta alueesta, niiltä kumminkin se lupaa tulee tai ei....
 
Ikkunan edessä tulisi olla 8metriä vapaata tilaa. Ei liity palomääräyksiin vaan ikkunasta tulee yleisen asumismukavuuden takia nähdä ulos. Rakennusvalvonnasta selvinnee kuinka tarkkoja tuosta ovat, mutta ainakin Espoossa olivat tuosta tarkkoja. Koskee siis "pääikkunoita" ei pieniä wc, kph yms ikkunoita.
 
Miksi pitää olla makuuhuoneesta ikkuna josta näkee autokatokseen? Onko siellä joku Ferrari tms mitä pitää iltaisin seurailla? Ylipäätään, miksi makuuhuoneessa pitää olla ikkunat, etenkin jos näkymät on naapurin tontille tai siihen autokatokseen missä seisoo joku harmaa corolla?
Jättäisin ikkunat siis makkarista kokonaan pois, jos ei näkymissä ole kehumista. Ainakin näin omien kokemuksien perusteella, sillä meillä on näkymät makuuhuoneesta kauniiseen metsämaisemaan, mutta kylläpä siellä käydään vain nukkumassa ja siten pimentävät verhot on ollut 99% ajasta suljettuna mitä tässä reilut 10 vuotta asusteltu.
 
Miksi pitää olla makuuhuoneesta ikkuna josta näkee autokatokseen? Onko siellä joku Ferrari tms mitä pitää iltaisin seurailla? Ylipäätään, miksi makuuhuoneessa pitää olla ikkunat, etenkin jos näkymät on naapurin tontille tai siihen autokatokseen missä seisoo joku harmaa corolla?
Jättäisin ikkunat siis makkarista kokonaan pois, jos ei näkymissä ole kehumista. Ainakin näin omien kokemuksien perusteella, sillä meillä on näkymät makuuhuoneesta kauniiseen metsämaisemaan, mutta kylläpä siellä käydään vain nukkumassa ja siten pimentävät verhot on ollut 99% ajasta suljettuna mitä tässä reilut 10 vuotta asusteltu.

Taitaa rakennusmääräykset vaatia ikkunaa, tai jotain toista vara(hätäpoistumis)tietä ulos makuuhuoneesta. Eli ehkä mielummin ikkuna kuin ovi sinne autokatokseen
 
Taitaa rakennusmääräykset vaatia ikkunaa, tai jotain toista vara(hätäpoistumis)tietä ulos makuuhuoneesta. Eli ehkä mielummin ikkuna kuin ovi sinne autokatokseen
Asuinhuoneessa on tosiaan rakennusmääräysten mukaan oltava aina ikkuna.
Tosiaan, rakennusmääräykset ja byrokratia. Itse jos jollekkin postimerkkitontille rakentelisin kiinteistöä, niin varmaan se täytyisi rakentaa varastoksi tms. Siinä olisi sitten joka ilmansuuntaan vain tähystyaukkoja. Hätäpoistumistiet jokaisesta varastohuoneesta maanalaisesti.
 
Tosiaan, rakennusmääräykset ja byrokratia. Itse jos jollekkin postimerkkitontille rakentelisin kiinteistöä, niin varmaan se täytyisi rakentaa varastoksi tms. Siinä olisi sitten joka ilmansuuntaan vain tähystyaukkoja. Hätäpoistumistiet jokaisesta varastohuoneesta maanalaisesti.
Tulevaisuudessa, kunhan suuret näytöt halpenevat riittävästi, voisi ikkunat korvata näyttö/kamerakombinaatiolla. Ulkoseinien rakentaminen yksinkertaistuisi, lämpötalous paranisi ja ulkopuolen arkkitehtuuri saisi lisää vapauksia. Systeemiä voisi hyödyntää pihan valvonnassa ja yhdistettynä hahmontunnistukseen vaikkapa lintulaudan vierailijoiden tilastointiin. Ja pimeänä vuodenaikana tai sadekelin yllättäessä voisi näyttöön syöttää aiemmin tallennettua miellyttävämpää säätilaa tai vaikka suosikkilomakohteen rantamaisemaa. Mutta se hätäpoistumistie... :)
 
Palkkaa @maustevoi hyvä ihminen suunnittelija, se osaa suunnitella ja tietää määräykset. Hassulta kyllä kuulostaa että ikkuna halutaan autokatokseen päin. Ehkä yläikkuna voisikin olla, makuuhuoneessahan ei ikkunoita kannata viljellä että kalustettavuus säilyy, muutenkin sitä valoa ei tarvi paljoa.

Ja ei, näyttö ei korvaa ikkunaa. Luonnonvalo on aivan ylivertainen valo, sitä ei keinovalolla voi järkevästi korvata.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 339
Viestejä
4 509 910
Jäsenet
74 355
Uusin jäsen
anomuumi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom