Valmistalopaketit

Kiinnitin huomiota, että lattiavalussa ei törrötä pienempiä putkia, tuleeko teillä lattialämmityksen säätö ihan käsipelillä kaikki piirit? Vaiko huonelämpötilaa haistelevia termostaatteja kaikki?
Sähköt lienevät menevän myös katossa.

Hyvin huomaa, että tapoja on monia. Meillä oli lattia täynnä putkia valun aikana kun sähköjä vedettiin asennusputkella aika reilu määrä.
Omassa pistin nimittäin kaikki lattian lähettyvillä olevien rasioiden sähköt putkilla valuun. Koolauksien väliin sit pistetty kurttuputkea sekä asennusputkea johon vedetään johtimet erikseen KLM piuhan lisäksi.
Tapoja on monia, noh kaksi :) Joko ne tulee lattiaan tai sit ne vedetään katosta. Plussat ja miinukset molemmissa. Me vedettiin itse katon kautta kaikki sähköt. Helpotti lattiamiesten hommaa kun on ainakin tuplasti vähemmän niitä väisteltäviä suojaputkia lattiassa töröttämässä ja sit senkin takia, että pystyy vielä siinä vaiheessa kun väliseiniä alkaa tekemään niin siirtämään seinien paikkoja jos on tarvetta kun ei ole se suojaputki tököttämässä siellä betonista joka määrää seinän paikan.

Enemmän menee toki suojaputkea ja kaapelia kun ne katon kautta tulee kaikki, mut se ei niin valtava kuluerä ole.
 
Nyt on lattiavalu tehtynä. Piti tulla jo perjantaina, mutta viivästyi tälle päivälle. Siltikin aikataulusta edellä. Itse ajattelin mennä illalla vilkaisemaan, vastaava mestari laittoi juuri pari kuvaa.

IMG-20200421-WA0005.jpgIMG-20200421-WA0006.jpg

Vlogista on myös kolmas osa linjoilla - vähän aiempia pidempi jakso tällä kertaa salaojista, kaivosta ja sähköistä:


Näitä on aina todella mielenkiintoista seurata. Mielenkiinnolla odottelen jo seuraavaa videota. Vähän on vielä puurot ja vellit sekaisin mut kyllä ne termit siitä ajan myötä tarttuu :)
 
Joo näin mäkin sen hiffasin, harvoin noita lattia-anturillisia joo laitetaan. Mä pistin tarkoituksella yhden meille olohuoneeseen, koska termostaatille oli haastava löytää sopivaa paikkaa ja vaarana oli se, että tuloilma häiritsee pelkkää ilman lämpötilaa seuraavaa termaria, vedin olohuoneen piirin "keskelle" anturille putken millä estetään se että ainakaan olohuoneessa viileää lattiaa ei tule. Niitä tulee valitettavasti vastaan joskus, kun työmailla pyörii.

Sen verran täytyy korjata omia sanomisia että laattalattiassa nuo anturit ovat suht tärkeät. Sillä on nimittäin iso ero jalalle onko lattia 19c, 20c vai 23c ja sen lämpötilan soisi pysyvän suht tasaisena.
Mutta muuten nykyaikaisilla jakotukeilla ja moottoriventtileillä+sekoitusryhmällä se syöttöveden lämpö voidaan säätää jo niin tarkasti, ettei erillisiä huonetermostaattejakaan välttämättä tarvitse.
 
Näitä on aina todella mielenkiintoista seurata. Mielenkiinnolla odottelen jo seuraavaa videota. Vähän on vielä puurot ja vellit sekaisin mut kyllä ne termit siitä ajan myötä tarttuu :)
Joo kyllä siellä varmaan jotain sammakoita pääsee vahingossa sekaan kun aivot ja suu ei aina kulje synkassa, vaikka perusjutut nyt pitäisi olla aika hyvin hallussa. Ihan mielenkiinnosta mitä asiavirheitä on pistänyt korvaan?:hmm:
 
Joo kyllä siellä varmaan jotain sammakoita pääsee vahingossa sekaan kun aivot ja suu ei aina kulje synkassa, vaikka perusjutut nyt pitäisi olla aika hyvin hallussa. Ihan mielenkiinnosta mitä asiavirheitä on pistänyt korvaan?:hmm:
En sanoisi asiavirheiksi sentään, suurin osa varmasti ymmärtää mistä kyse. Sadevesikaivot ja salaojien tarkistuskaivot ja 300mm paksut sadevesiviemäriputket siellä hymyilytti :) Niitä puheluita mistä mainitsit saa vielä moneen kertaan soitella ja moneen paikkaan. Helpottaa kun on siinä ympärillä ammattilaisia keneltä kysyä neuvoa. Tsemppiä projektiin.
 
En sanoisi asiavirheiksi sentään, suurin osa varmasti ymmärtää mistä kyse. Sadevesikaivot ja salaojien tarkistuskaivot ja 300mm paksut sadevesiviemäriputket siellä hymyilytti :) Niitä puheluita mistä mainitsit saa vielä moneen kertaan soitella ja moneen paikkaan. Helpottaa kun on siinä ympärillä ammattilaisia keneltä kysyä neuvoa. Tsemppiä projektiin.
Nojuu, jotain sellasia ajatusvirheitä siellä varmasti saattaakin olla seassa :poop: Lisäksi kun ei noiden kanssa päivittäin tule pelattua niin ei enää muista kaikkea ulkoa ja saattaa jotain hölmöjä virheitä tulla vielä päälle. Ajattelin jo että olinko isommin onnistunut jotain lööperiä laskemaan :D

Aikanaan on kyllä tullut useampi kesä noita ihmisille suunniteltua ja myytyä. Meikäläisellä siis taustana raksapuolen kandin opinnot sekä viittä vaille LVI-inssin. Toki en mitään alaan liittyvää ole tehnyt 10 vuoteen. Mitään asiantuntijaa ei siis todellakaan ole edes tarkotus yrittää esittää:giggle:

Toivottavasti puheluilta selviää jo suuremmilta määrin tässä vaiheessa, kun on avaimet käteen paketti ja kaikki loput talotehtaan järjestettävänä.
 
Viimeksi muokattu:
Sen verran täytyy korjata omia sanomisia että laattalattiassa nuo anturit ovat suht tärkeät. Sillä on nimittäin iso ero jalalle onko lattia 19c, 20c vai 23c ja sen lämpötilan soisi pysyvän suht tasaisena.
Mutta muuten nykyaikaisilla jakotukeilla ja moottoriventtileillä+sekoitusryhmällä se syöttöveden lämpö voidaan säätää jo niin tarkasti, ettei erillisiä huonetermostaattejakaan välttämättä tarvitse.
Useimmiten varsinkin sauna+pesuhuone sekä khh jätetään käsisäätöisen piirin taakse. Näin pistin myös itselle, tällä tavoin lämpö lattiassa pysyy kesät-talvet melko stabiilina.
 
Mutta muuten nykyaikaisilla jakotukeilla ja moottoriventtileillä+sekoitusryhmällä se syöttöveden lämpö voidaan säätää jo niin tarkasti, ettei erillisiä huonetermostaattejakaan välttämättä tarvitse.
Toisaalta huonetermostaateilla on kätevää pudottaa yksittäisten huoneiden lämpötilaa pari astetta muita pienemmäksi kun haluaa / tarvitsee (meillä esim. pää-mh / at / kuntosali).

Ja esim. sen laattalattian lämpötilankin saa sopivaksi huonetermostaatilla kun pistää pyynnin pykälää isommaksi - näin toimii ainakin meillä keittiössä (90-luvulla rakennettu talo).
 
Mikä tapa paras viilentää kämppää? Tarjottiin yhdelle talomyyjälle maaviileä ajatuksella (ei tiedetä onko hyvä vai huono), hänr rupesi äpistelemään että kondensiovedestä jossain välissä oli huoli tms.
Millä hoitaisitte? Maalämpö kuitenkin tulossa näillä näkymin, niin eikö maaviileä olisi luonnollista ?

Autotallin ovissakin törmäsin nyt pariin mielipiteeseen. Pariovet vissini pitäisi aika paljon paremmin lämpöä, kuin nosto-ovi.. On kyllä hankalaa tietyllä tapaa koko touhu, kun ei tiedä mikä on paras ratkaisu mihinkin.
Autotallikin tulee meillä vain varastokäyttöön (itse ei autoja tallissa tulla pitämään)..

Hyvä palveluhan noilla myyjillä sinällään on (jyvitetty tietty hintaan), sillä nytkin tulee myyjä 15min päästä meille kotiin 50km päästä ihan ilmaisella.
 
Mikä tapa paras viilentää kämppää? Tarjottiin yhdelle talomyyjälle maaviileä ajatuksella (ei tiedetä onko hyvä vai huono), hänr rupesi äpistelemään että kondensiovedestä jossain välissä oli huoli tms.
Millä hoitaisitte? Maalämpö kuitenkin tulossa näillä näkymin, niin eikö maaviileä olisi luonnollista ?

Autotallin ovissakin törmäsin nyt pariin mielipiteeseen. Pariovet vissini pitäisi aika paljon paremmin lämpöä, kuin nosto-ovi.. On kyllä hankalaa tietyllä tapaa koko touhu, kun ei tiedä mikä on paras ratkaisu mihinkin.
Autotallikin tulee meillä vain varastokäyttöön (itse ei autoja tallissa tulla pitämään)..

Hyvä palveluhan noilla myyjillä sinällään on (jyvitetty tietty hintaan), sillä nytkin tulee myyjä 15min päästä meille kotiin 50km päästä ihan ilmaisella.

Maalämpökaivon vettä kannattaa laittaa kiertämään lämmönvaihdinpatteriin tuloilmaan ennen LTO-konetta. Kustantaa noin 500 euroa se patteri muistaakseni ja sitten muut tarvikkeet ja asennus luokkaa saman verran. Tällä tavalla se koneen pätkiminen pakkasilla loppuu tai estyy ja siinä saa energiaa talvisin noin 10 COP kertoimella. Säästää suuruusluokassa 1000 kWh vuodessa omakotitalossa lämmitysenergiaa. Kovin kannattavaa tuo ei rahallisesti ole maalämpötalossa kun rahallisesti se tarkoittaa ehkä 25 euroa vuodessa säästöä sähkälaskuun. Merkittävämpi vaikutus on kuitenkin se että LTO kone ei sulattele pakkasilla. Vaikuttaa asumismukavuuteen se. Lisäksi silloin säästää muutaman sata euroa siinä että ei kannata laittaa enää sitä mallia LTO koneesta jossa jälkilämmitys on vesipatterilla vaan riittää sähkövastuksinen laite kun sitä jälkilämmitystä ei juuri koskaan tarvi.

Jäähdytyskäytössä tuo sama laite on vähän huono kun tuloilman lämpötilaa ei saa päästää alle sisäilman kastepisteen. Eli se viilentää sisäilmaa vain luokkaa 100 watin teholla. Siihen tarvii myös jonkun automatiikan ettei se viilennä sen kastepisteen alle koskaan.

Jos taas haluaa kastepisteen alle viilentää niin silloin tuloilmaputket pitää kondenssieristää asunnosta huoneisiin saakka. Armaflex solukumieristeellä tms. Ei todennäköisesti tuhat euroa riitä tähän hommaan. Vaikka tuon tekee niin silti jäähdytysteho jää luokkaa pariin sataan wattiin.

Jäähdytyskäyttöön onkin viisaampaa hommata konvektori. Se on samantyyppinen laite kuin ilmalämpöpumpun sisäyksikkö. Siinä vain kiertää se maalämpökaivon vesi jäähdyttävän kaasun sijasta. Kustantaa luokkaa tuhat euroa ja sillä saa jo pari kilowattia tai enemmänkin viilennystehoa. Ja sen käyttö on lähes ilmaista kun sähköä kuluttaa jäähdytyksessä ehkä kahden hehkulampun edestä.
 
Mikä tapa paras viilentää kämppää? Tarjottiin yhdelle talomyyjälle maaviileä ajatuksella (ei tiedetä onko hyvä vai huono), hänr rupesi äpistelemään että kondensiovedestä jossain välissä oli huoli tms.
Millä hoitaisitte? Maalämpö kuitenkin tulossa näillä näkymin, niin eikö maaviileä olisi luonnollista ?

Autotallin ovissakin törmäsin nyt pariin mielipiteeseen. Pariovet vissini pitäisi aika paljon paremmin lämpöä, kuin nosto-ovi.. On kyllä hankalaa tietyllä tapaa koko touhu, kun ei tiedä mikä on paras ratkaisu mihinkin.
Autotallikin tulee meillä vain varastokäyttöön (itse ei autoja tallissa tulla pitämään)..

Hyvä palveluhan noilla myyjillä sinällään on (jyvitetty tietty hintaan), sillä nytkin tulee myyjä 15min päästä meille kotiin 50km päästä ihan ilmaisella.
Edellisessä kämpässä oli ilmalämpöpumppu lämmitykseen ja viilennykseen. Lämmityksen se hoiti ihan ok, mut viilennyksessä se ei vaan kyennyt suoriutumaan kun talo oli useammassa kerroksessa niin yläkerran makkarissa oli helteillä aina saatanan kuuma. Keskikerroksen se sai viilennettyä suht inhimilliselle tasolle. Talossa oli isot ikkunat ja tummahkot laattalattiat niin auringon tuottamaa lämpöä tuli todella runsaasti. Onneksi talossa oli myös kellari joka oli todella miellyttävän viileä kuumimpinakin kesäöinä. Sanoisin siis, että varauksella ilmalämpöpumppu auttaa.

Mut koska otit maalämmön puheeksi niin itselläni myös nykyisessä talossa maalämpö ja viilennys piti hoitaa jollakin tapaa. Maaviileä siinä muodossa, että lattiaan ajetaan viileää vettä kesällä oli käytännössä edullisin ja periaatteessa helpoin toteuttaa. Siinä oli vaan täysi mysteeri se sen tuottama viilennysteho. Foorumeita tuli luettua enemmän kuin paljon aiheeseen liittyen ja sieltä sai vähän monenlaista mielikuvaa. Jäi vähän fiilis, että haluanko tuota kuitenkaan? Entä jos se ei riitä niin heitän rahat kankkulan kaivoon? Kyselin kuitenkin tarjouksia siitä niin 3/4 firmaa sanoi ihan suoraan, että he eivät sitä asenna koska eivät halua ottaa riskiä kontolleen siitä, että viileän veden kiertoa mittaava anturi/termostaatti pettää ja uuden talon lattiaan tulee kosteusvaurio jonka korjaaminen maksaa miljoonan.

Tämä oli mulle se viimeinen niitti, että kerta ammattilaiset eivät edes uskalla sitä asentaa niin en hittolainen ota sitä riskiä, että kokeilen omassa talossani tällaista. Sitten kysymykseen tuli puhallinkonvektorit jotka kierrättää maaviileän liuosta sisällään ja sieltä hönkii sitten viileää. Näitähän on hotellihuoneissa ja toimistorakennuksissa ollut vuodesta käpy ja keppi. Tämä on se kallein ratkaisu sanoisin, mutta pitäisi olla perkeleen tehokaskin kun ottaa kunnon vehkeet. Ikävä kyllä en vielä voi käyttökokemuksia sanoa laitteista koska nyt on vasta tulossa se ensimmäinen viilennyskausi joten en ole laitteita edes käynnistänyt. Minulla on siis kolmessa makuuhuoneessa hotellimallinen puhallinkonvektori (työhuoneessa varaus) ja olohuoneessa iso kattokonvektori.

Näiden lisäksi minulla on raitisilmaputkessa ennen ilmastointikonetta niin sanottu esilämmityspatteri jossa kierrätetään myös maaliuosta. Talvella se esilämmittää sisään tulevan raikkaan ilman ja kesällä se esiviilentää sen ja hönkii sitten ilmastoinnin mukana jokaiseen huoneeseen. Tämän vaikutus on marginaalinen, mutta niin oli hintakin.

/edit itsehän en siis kytkenyt sitä esilämmityspatteria viilennyskäyttöön juurikin sen takia, että ilmastointiputket olisi silloin pitänyt kondenssieristää ja se maksaa mansikoita.
 
Viimeksi muokattu:
Mikä tapa paras viilentää kämppää? Tarjottiin yhdelle talomyyjälle maaviileä ajatuksella (ei tiedetä onko hyvä vai huono), hänr rupesi äpistelemään että kondensiovedestä jossain välissä oli huoli tms.
Millä hoitaisitte? Maalämpö kuitenkin tulossa näillä näkymin, niin eikö maaviileä olisi luonnollista ?

Autotallin ovissakin törmäsin nyt pariin mielipiteeseen. Pariovet vissini pitäisi aika paljon paremmin lämpöä, kuin nosto-ovi.. On kyllä hankalaa tietyllä tapaa koko touhu, kun ei tiedä mikä on paras ratkaisu mihinkin.
Autotallikin tulee meillä vain varastokäyttöön (itse ei autoja tallissa tulla pitämään)..

Hyvä palveluhan noilla myyjillä sinällään on (jyvitetty tietty hintaan), sillä nytkin tulee myyjä 15min päästä meille kotiin 50km päästä ihan ilmaisella.
Paras tapa on varmaan tuo yllä esitetti konvektori ja sen laittaisin nyt, jos rakennuttaisin. Kokemusta on nyt 10v maalämpötalosta, jossa maaviileä. Toki siihenkin ole enemmän kuin tyytyväinen. Hyvin saa puskettua reilu 10 astetta viileämpää ilmaa sisälle, kuin ulkona on. Ja kyllä, putket on eristetty kauttaatltaan alusta loppuun. Siinä mielessä erittäin jees ja samallahan sitä lämmittää porakaivoa tulevaan talvea varten :)
Konvektorin ainoa syy ehkä vielä sen tehokkuus. On tehokkaampi, kuin perus-LTO:n kautta tehtävä viilennys.
 
Paras tapa on varmaan tuo yllä esitetti konvektori ja sen laittaisin nyt, jos rakennuttaisin. Kokemusta on nyt 10v maalämpötalosta, jossa maaviileä. Toki siihenkin ole enemmän kuin tyytyväinen. Hyvin saa puskettua reilu 10 astetta viileämpää ilmaa sisälle, kuin ulkona on. Ja kyllä, putket on eristetty kauttaatltaan alusta loppuun. Siinä mielessä erittäin jees ja samallahan sitä lämmittää porakaivoa tulevaan talvea varten :)
Konvektorin ainoa syy ehkä vielä sen tehokkuus. On tehokkaampi, kuin perus-LTO:n kautta tehtävä viilennys.

Molempi on tietenkin parempi jos budjettiin mahtuu. Tuossa on juttua tuloilman esilämmityksestä maapiirin lämmönvaihdin patterilla:




Konvektori taas on paljon tehokkaampi viilennykseen. Konvektroria varten kannattaa ainakin uutta taloa rakentaessa tehdä valmius sille valmiiksi eli sähköt vetää ja vesiputkitukset tai ainakin niiden suojaputket vetää suunnitellulle konvektorin paikalle.
 
Ajattelin tuon konvektorin olevan oikotie onneen, mutta miten tuo onnistuukaan keruupiirillä? Jäähdytykselle tulee tarvetta, koska ikkunapinta-alaa tulee suhteellisen reilusti ja ikkunat osoittavat etelään. 190m2 kahdessa kerroksessa korkealla olohuoneella.

Hankkiako sitten yksi tehokas yläkertaan ja viileä ilma siirtyisi portaita ja yläkerran aula kaiteen yli alakertaan vai molempiin kerroksiin omat puhaltimet?
 
Ovissahan on ihan kyse siitä mitä tilaa. Tietenkään se halvin 40mm paksu nosto-ovi ei vastaa mitään thermo-pariovea mutta en silti edes harkitsisi parioven laittoa. Nosto-ovi ja käyntiovella jos vieressä ei käyntiovea ole.

Onhan se huonetermari kiva joo niin voi vaikka lämpöä pudottaa, kysymys kuuluu että kuinka usein joku säätää huoneiden lämpöjä ja miksi?
Tuollainen valussa oleva lattialämmitys kun ottaa äkkiä sen vuorokauden ennenkö muutos ilman lämpötilassa tapahtuu huoneessa.
Yleensä se riittää että huoneissa on se 17-22c oman maun mukaan tasaisesti läpi vuoden?
 
Onhan se huonetermari kiva joo niin voi vaikka lämpöä pudottaa, kysymys kuuluu että kuinka usein joku säätää huoneiden lämpöjä ja miksi?
Tuollainen valussa oleva lattialämmitys kun ottaa äkkiä sen vuorokauden ennenkö muutos ilman lämpötilassa tapahtuu huoneessa.
Yleensä se riittää että huoneissa on se 17-22c oman maun mukaan tasaisesti läpi vuoden?
Siis nimeomaan siksi, että voi jatkuvasti pitää osassa huoneista pienempää lämpöä. Ilman huonetermareita säätö pitää tehdä manuaalisesti jakotukilta (ja aika sokkona kun mitään asteikkoa ei ole).

Kyllä noiden tiettyejn tilojen lämpöjä aina pari kertaa vuodessa (keväällä + syksyllä) tulee räknättyä vuodenajan mukaiseen optimiin.
 
Itse en näe mitään tarvetta nosto-ovelle tallissa jossa ei pidetä autoa. Olisiko edes kerran vuodessa kun oman tallin ovet pitää jostain syystä kokonaan saada auki. Mutta tietysti riippuu paljon mihin sitä tallia käyttää ja valinta sen mukaan.
 
Onhan se huonetermari kiva joo niin voi vaikka lämpöä pudottaa, kysymys kuuluu että kuinka usein joku säätää huoneiden lämpöjä ja miksi?
Tuollainen valussa oleva lattialämmitys kun ottaa äkkiä sen vuorokauden ennenkö muutos ilman lämpötilassa tapahtuu huoneessa.
Yleensä se riittää että huoneissa on se 17-22c oman maun mukaan tasaisesti läpi vuoden?
Ilmankin pärjää, mutta itse näin sen niin, että on niistä huonetermareista pientä hyötyä kuitenkin. Huoneiden lämpötilojen säätö helpompaa ja itsellä varsinkin kun on taloautomaatiota niin kylläpä on näppärä sovelluksesta katsoa jokaisen huoneen lämpötila suoraan varsinkin nyt kun talo on uusi ja pitää vähän säädellä kaikenlaista. Lisäksi minulla huonetermarit antaa taloautomaatiolle käskyjä kuten vaikkapa kun olohuoneessa lämpötila nousee yli 22,5c (termari asetettu +21c) niin silloin tietää, että aurinko lämmittää huonetta ja kaikki moottoroidut verhot jotka vaikuttaa tähän alueeseen laskeutuu alas ja puhallinkonvektori alkaa hönkiä viileää sopivalla teholla. Toki tämäkin on toteutettavissa vaihtoehtoisin keinoin ilman termareita, mut ne vaan mielestäni helpottaa elämää. 9/10:stä ihmisestä ymmärtää sen lämpötilan säätämisen paremmin termostaatilla jossa lukee lämpötila celsius asteina kuin että pyöritellään jakotukilta niitä potikoita ja ihmetellään tapahtuiko mitään :)
 
Mikä tapa paras viilentää kämppää? Tarjottiin yhdelle talomyyjälle maaviileä ajatuksella (ei tiedetä onko hyvä vai huono), hänr rupesi äpistelemään että kondensiovedestä jossain välissä oli huoli tms.
Millä hoitaisitte? Maalämpö kuitenkin tulossa näillä näkymin, niin eikö maaviileä olisi luonnollista ?

Autotallin ovissakin törmäsin nyt pariin mielipiteeseen. Pariovet vissini pitäisi aika paljon paremmin lämpöä, kuin nosto-ovi.. On kyllä hankalaa tietyllä tapaa koko touhu, kun ei tiedä mikä on paras ratkaisu mihinkin.
Autotallikin tulee meillä vain varastokäyttöön (itse ei autoja tallissa tulla pitämään)..

Hyvä palveluhan noilla myyjillä sinällään on (jyvitetty tietty hintaan), sillä nytkin tulee myyjä 15min päästä meille kotiin 50km päästä ihan ilmaisella.
Itse pohdiskelin tätä tuossa aiemmin viime syksynä ja mietin juuri erillisen maalämpöpiiriin kytkettävän viilennysyksikön, IV-koneeseen asennettavan jäähdytyskennon ja ilmalämpöpumpun välillä. Juteltuani maalämpöpumppuvalmistajan ja parin muun tahon kanssa päädyin ilmalämpöpumpun käyttämiseen viilennustarkoituksessa. Erilliset jäähdytysyksiköt maalämpöön vaikutti olevan aika kalliita ilppiin nähden ja maalämpöpumppuvalmistajalta sanottiin suoraan, ettei se maalämpökaivosta otettava jäähdytys ole erityisen tehokas. Lisäksi meidän tapauksessa olisi pitänyt vaihtaa maalämpöpumppu kalliimpaan malliin, joka olisi myös lisännyt kustannuksia nelinumeroisen summan.
 
Itse pohdiskelin tätä tuossa aiemmin ja mietin juuri erillisen maalämpökaivoon kytkettävän viilennysyksikön, IV-koneeseen asennettavan jäähdytyskennon ja ilmalämpöpumpun välillä. Juteltuani maalämpöpumppuvalmistajan ja parin muun tahon kanssa päädyin maalämpöpumpun käyttämiseen viilennustarkoituksessa. Erilliset jäähdytysyksiköt maalämpöön vaikutti olevan aika kalliita ilppiin nähden ja maalämpöpumppuvalmistajalta sanottiin suoraan, ettei se maalämpökaivosta otettava jäähdytys ole erityisen tehokas.

Ilmalämpöpumpun sijasta kannattaisi ehkä perehtyä hieman niihin konvektoreihin ja miettiä sitä mahdollisuutta. Niissä tehoa riittää vähintään yhtä hyvin kuin ilmalämpöpumpulla viilennettäessä, hinnaltaan on samaa luokkaa kuin ilmalämpöpumppu ja käyttökustannuksiltaan paljon edullisempi. Eikä siinä tarvita ulos sitä kallista ja rumaa meteliä pitävää ilmalämpöpumpun ulkoyksikköä.
 
Ilmalämpöpumpun sijasta kannattaisi ehkä perehtyä hieman niihin konvektoreihin ja miettiä sitä mahdollisuutta. Niissä tehoa riittää vähintään yhtä hyvin kuin ilmalämpöpumpulla viilennettäessä, hinnaltaan on samaa luokkaa kuin ilmalämpöpumppu ja käyttökustannuksiltaan paljon edullisempi. Eikä siinä tarvita ulos sitä kallista ja rumaa meteliä pitävää ilmalämpöpumpun ulkoyksikköä.
Tuossa on monta monessa, mutta päätös on jo tehty tuon toteutuksen suhteen tämän rakennusvaiheen osalta. Nyt kun talo tulee valmiina talovalmistalta, niin se osaltaan rajoittaa ja hankaloittaa myös noita toteutusvaihtoehtoja, enkä halua/jaksa lähteä määräänsä enempää säätämään sinne väliin. Ainakin mitä noita konvektorien hintoja kyselin, niiden hinnat liikkuivat neljän tonnin pinnassa ja meikäläisen silmään näyttävät katossa melkeinpä rumemmalta kuin ilppi (ainakin nuo mitä Finnlamellin kautta oli tarjolla). Meillä ilpin ulkoyksikön saa talon takapäätyyn, jossa siitä ei ole mitään haittaa eikä käytännössä näy mihinkään. Useammalla kaverilla on lähipiirissä ilppi jäähdytyskäytössä ja ovat olleet tyytyväisiä, joten uskon että ajaa asiansa meidän käytössä mainiosti.

Tuo ilppi olisi tarkoitus asentaa jälkikäteen kunhan talo on valmis, joten jos siinä vaiheessa silmään pistää vielä joku järkevä maalämpöjäähdytysvaihtoehto samaan hintaan, niin onhan se toki vaihtoehto. Nyt rakennusvaiheessa talofirman kautta sitä ei jokatapauksessa oteta.

Edit: Nopeasti tsekattuna ainakin tuollaisia ilpin sisäyksikön näköisiä viilennyspuhaltimia saa esim Nibeltä (Cool-IN Comfort) alle 1500 euroon, joten sellainen jälkiasennettuna voisi olla vielä vaihtoehto. Talofirman kautta sellaista ei kuitenkaan ollut tarjolla, ainostaan yli 4000 euron kattokonvektoreita.
 
Viimeksi muokattu:
Ilmalämpöpumpun sijasta kannattaisi ehkä perehtyä hieman niihin konvektoreihin ja miettiä sitä mahdollisuutta. Niissä tehoa riittää vähintään yhtä hyvin kuin ilmalämpöpumpulla viilennettäessä, hinnaltaan on samaa luokkaa kuin ilmalämpöpumppu ja käyttökustannuksiltaan paljon edullisempi. Eikä siinä tarvita ulos sitä kallista ja rumaa meteliä pitävää ilmalämpöpumpun ulkoyksikköä.
Myös sisäyksiköt ovat puhallinkonvektoreissa esteettisesti miellyttävempiä ja huomaamattomampia imo :)
 
Autotallin kippiovessa on ideaa vasta silloin, jos se ovi aukeaa kaukosäätimellä ja moottoroidusti kun ajaa autolla sen tallin eteen. Muussa tapauksessa ovi on yhtenä yksittäisenä kappaleena vain turhan raskas viritys, ja aivan turhaan avaa koko tallin sisällön ohikulkijoiden ihmeteltäväksi. Jos tallista tulee vielä varasto ja muu työtila, kuten käytännössä usein käy, ja autoa pidetäänkin useimmiten ulkona, niin silloinkin se kippiovi on vähän laisensa viritelmä, ja kaksi aukeavaa ovenpuolikasta olisivat käytännössä kätevämmät.
Kippiovi on todellakin matalammalla kuin se oviaukon yläosa, pitkä mies kolhii siihen helposti päänsä. Keksin monta hyvää syytä, miksi peruslujat pariovet ovat paremmat kuin yksi suuri kippiovi. Viimeistään 30 vuoden kuluttua se kippiovi on hiukan jo pehmeän retvakka käytössä, ja lujat pariovet tuntuisivat asiallisemmiltä kaikin tavoin. Kippiovi vie tilaa tallin sisäpuolelta aika paljon ollessaan ylöskipattu.

T -.-
 
Nosto-ovi vie matalana mallina tilaa 100mm katosta, ovenkarmi 45mm. Tietysti jos aukko ei ole kattoon asti niin nosto-ovi vie enemmän.
Pariovet vie sensijaan tilaa ulkoa. Oven edessä ei saa olla mitään, auto ei saa olla pysäköitynä liian lähelle yms jos vaikka autosta nostat tavaraa niin avaat ensin ovet ja sitten vasta peruutat auton ovelle. Kannattaa myös huomioida että pariovien edessä on riittävän jyrkkä pudotus/luiska. Lumityöt vielä tekee mutta se jään hakkaaminen maasta on vmäistä että saa ovet auki.

Ja loppujen lopuksi, se pariovi aukeaa kuitenkin aina puoliksi? No, näkeehän siinä naapuri vain puolet autotallissa ja vain puolet lämmöstä karkaa. Kulkuovi on yleensä sen 8-9x20
Jousikuormitettu ovi on kevyempi avata kuin pariovi ja yleensä ne tulevat myös tosiaan sähköllä.

En oikeasti itse keksi yhtään syytä miksi nosto-ovi kulkuovella olisi huonompi kuin pariovi jos ei tosiaan tiiviyttä huomioida. Tiiviydestäkään en tiedä kuinka hyviä niitä tänä päivänä saa?

Mutta hyvä kuulla mielipiteitä molempiin puoliin, etenkin niille jotka vaihtoehtoja punnitsevat. Itselläni on siis nyt pariovet, ja en ole mitään hyvää puolta niissä keksinyt ulkonäön lisäksi. Ainiin, ja kun pidät ovea sateella auki niin yläreunasta alkaa maalit kesiä hyvin pian+ ovi turpoaa niin että se on tiukka vetää kiinni ovien roikkuminen lisäksi :)

Kirjoittelen tähän samaan huomiot yyrin kommenteista ettei nyt ihan lähde ohi aiheen:
Sen painepesurin saa yhtälailla siitä kulkuovesta, tai oven voi jopa laittaa kiinni asti kun ne letkut mahtuu sinne pohjatiivisteen väliin? Pariovihan pitää olla letkujen verran koko matkalta auki. Unohtui myös sellainen ihanuus kun noiden pariovien paukkuminen tuulessa, ai ai. Ovipumppu säädettynä riittävän jäykäksi ja ei automaattisulkeutuvaksi varmaan tietysti auttaisi mutta sitten ovet olisi entistä raskaampia käyttää
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: PCB
Pariovi kätevä siinä jos ulkona vähän viileämpi ja pitää kulkea edes takaisin, voi pistää oven aina raolleen helposti. Sama jos vetää vaikka painepesuria varten letkun+sänköt sisältä jos ulkona ei ole vesipistettä/pistoketta. Moottoripyörälläkin mennessä riittää että avaa toisen puolen.
 
@Lucas tuosta kehotuksestasi kimmokkeen saaneena tutkiskelin hieman noita maalämmön viilennyspuhallinvaihtoehtoja ja tuo Niben Cool-IN Comfort -mallisto vaikuttaisi äkkiseltään varteenotettavalta ja fiksulta vaihtoehdolta suunnitellulle ilpille. Hämmentävää tässä on se, että juttelin rakennusmessuilla Niben edustajan kanssa tästä maalämmön hyödyntämisestä jäähdytykseen ja hän ei maininnut sanallakaan näitä Cool-IN Comfort -malleja, vaikka ne näyttäisivät pelaavan suoraan yhteen meidän F1255-maalämpöpumpun kanssa. Lisäksi oli jotenkin hyvin pessimistinen toteutuksen hinnasta ja jäähdytystehosta, joten luovuin sen myötä siitä vaihtoehdosta. Mikäköhän on mahtanut lopulta olla kaverin osaamis- ja tietotaso asian suhteen :redface:

Täytyy tosiaan harkita nyt vakavasti tuota vaihtoehtoa ilpin sijaan, kunhan talo on saatu valmiiksi. Pitää myös vähän tutkia, josko olisi fiksu tehdä jotain varauksia ja valmisteluja tuon jälkiasennusta varten. Talofirman kautta tuollaista ei tosiaan ole tarjolla, joten se pitää asennuttaa itse jälkikäteen.
 
Täytyy tosiaan harkita nyt vakavasti tuota vaihtoehtoa ilpin sijaan, kunhan talo on saatu valmiiksi. Pitää myös vähän tutkia, josko olisi fiksu tehdä jotain varauksia ja valmisteluja tuon jälkiasennusta varten. Talofirman kautta tuollaista ei tosiaan ole tarjolla, joten se pitää asennuttaa itse jälkikäteen.

Kyllä ne varaukset konvektorille kannattaa laittaa rakennusaikana. Eli pari suojaputkea putkineen jota kautta maalämpölämpökaivon vedet saa kulkemaan edestakaisin konvektorille sieltä maalämpökoneen nurkilta teknisestätilasta (jos sellainen on). Ja sitten sähköpistoke laittaa konvektoria varten haluttuun paikkaan ja kondenssivesille letku ulos tai vesilukolliseen viemäriin siitä konvektorilta.

Rakennusaikana noiden lisääminen ei maksa paljoakaan. Talon valmistuttua niiden lisääminen on paljon kalliimpaa varsinkin jos sen haluaa siististi tehdä.
 
Kyllä ne varaukset konvektorille kannattaa laittaa rakennusaikana. Eli pari suojaputkea putkineen jota kautta maalämpölämpökaivon vedet saa kulkemaan edestakaisin konvektorille sieltä maalämpökoneen nurkilta teknisestätilasta (jos sellainen on). Ja sitten sähköpistoke laittaa konvektoria varten haluttuun paikkaan ja kondenssivesille letku ulos tai vesilukolliseen viemäriin siitä konvektorilta.

Rakennusaikana noiden lisääminen ei maksa paljoakaan. Talon valmistuttua niiden lisääminen on paljon kalliimpaa varsinkin jos sen haluaa siististi tehdä.
Juu, täytyy koittaa ottaa huomioon parhaan mukaan. Tuosta olisi kyllä aika lyhyt matka teknisestä tilasta olohuoneen seinään, mistä puolestaan pääsee jäähdyttämään kerralla aika ison tilan. Kondenssivedetkin saa vedettyä aika nätisti seinän läpi kodinhoitohuoneen puolelle ja siellä lattiakaivoon/pesukoneen poistoyhteeseen.
 
Meillä on tasamaan 2-kerroksinen talo suunniteltu siten ettei kesäaurinko pääse lämmittämään kuin kahta yläkerran huonetta. Syksyllä ja keväällä aurinko paistaa enemmän sisään, mutta silloin lämmitys ei haittaa. Tuloilmaa jäähdytetään kanavapattereilla ennen ja jälkeen ilmanvaihtokonetta, koska IV-suunnittelijan taito ei riittänyt suunnitella toivottua järjestelmää, jossa yläkerrassa olisi kattokonvektori ja ennen IV-konetta kanavapatteri.

Jäähdytetty tuloilma pitää talon melko viileänä. Alakerta ei lämpene liikaa, mutta nyt kokeillaan vielä aurinkosuojakalvoja yläkerran ikkunoihin. Niiden pitäisi blokata huomaamattomasti puolet lämpösäteilystä. Oman näkemykseni mukaan paras jäähdytysratkaisu olisi edelleen konvektori+kanavapatteri. Seinäkonvektori on kaiketi kattomallia varmempi.

Sen verran pitää kommentoida tuota autotallin oven korkeutta, niin ainakin uudiskohteissa sen oven saa piirrettyä juuri niin korkeaksi ettei pidempikään kaveri lyö päätänsä nosto-oveen sen ollessa ylhäällä. Kulkuoven laittaisin erikseen. Meillä autotallin lattialämmityksestä jätettiin termostaatti kokonaan pois, kun tekijät pitivät sitä tarpeettomana ja mahdollisesti hajoavana komponenttina. Hyvin on toiminut ilmankin.
 
Itse pohdiskelin tätä tuossa aiemmin viime syksynä ja mietin juuri erillisen maalämpöpiiriin kytkettävän viilennysyksikön, IV-koneeseen asennettavan jäähdytyskennon ja ilmalämpöpumpun välillä. Juteltuani maalämpöpumppuvalmistajan ja parin muun tahon kanssa päädyin ilmalämpöpumpun käyttämiseen viilennustarkoituksessa. Erilliset jäähdytysyksiköt maalämpöön vaikutti olevan aika kalliita ilppiin nähden ja maalämpöpumppuvalmistajalta sanottiin suoraan, ettei se maalämpökaivosta otettava jäähdytys ole erityisen tehokas. Lisäksi meidän tapauksessa olisi pitänyt vaihtaa maalämpöpumppu kalliimpaan malliin, joka olisi myös lisännyt kustannuksia nelinumeroisen summan.
Mikäs maalämpöpumppu sulle tulee?

Lattian kautta jäähdytys kuullostaa (ilman mitään kokemusta) hankalalta yhtälöltä. Lämmin ilma yleensä kevyempänä katossa => joten vaatinee hyvän ilmanvaihton. Ilmalämpöpumppu "syöttää" sitä kylmää ilmaa katosta => painuu itsestään alaspäin.
Vai onko noihin maalämpö-viilennyksiin joku muu tapa kuin lattian kautta?

Onkos kellään kokemusta miten maalämpöjäähdytys toimii patteriverkkojen kanssa?
 
Jäähdytystehoa miettiessä kannattaa myös sitten miettiä se paljonko sitä tarvii. Jos haluaa niinä 32c päivinä joita Suomessa on ehkä 5kpl vuodessa, pitää sisälämmön 20c niin jäähdytystehoa tarvitaan noin 2kw. Huom, jos se halutaan pitää siinä. Sitten jos tullaan sinne kotiin jossa on sisällä 32c ja se halutaan vaikka 4 tunnissa tiputtaa sinne 20c niin siihen ei taas 20kw riitä :)

Perus ilp joka pitää vaikkapa 130m2 talon kuumanakin kesäpäivänä siellä 21c tuntumassa maksaa 1500€ ja kuluttaa sähköä noin euron päivässä. Maaviileän ratkaisut ovat siistimmän näköisiä (ne saa vaikka kokonaan rakenteisiin piiloon) mutta monesti myös paljon arvokkaampia. Pelkkä konvektori ja sen kytkeminen kun harvemmin riittää sillä perus MLP:ssä ei välttämättä ole tälle viileällä suoraan varausta.
Käyttökustannukset erotus on niin olematon että niitä en edes huomioisi valinnassa.
 
Mikäs maalämpöpumppu sulle tulee?

Lattian kautta jäähdytys kuullostaa (ilman mitään kokemusta) hankalalta yhtälöltä. Lämmin ilma yleensä kevyempänä katossa => joten vaatinee hyvän ilmanvaihton. Ilmalämpöpumppu "syöttää" sitä kylmää ilmaa katosta => painuu itsestään alaspäin.
Vai onko noihin maalämpö-viilennyksiin joku muu tapa kuin lattian kautta?

Onkos kellään kokemusta miten maalämpöjäähdytys toimii patteriverkkojen kanssa?
Nibe F1255: NIBE F1255

Ei tässä siis lattian kautta ole tarkoitus jäähdyttää, vaan tuollaisella erillisellä jäähdytyspuhaltimella joka tulee seinään (tai kattoon): Cool-IN Comfort maalämpöpumpulle

Perinteiset patterit vaativat niin korkean nesteen lämpötilan, ettei sen tuottaminen ole maalämmöllä energiatehoasta. Lattialämmitys on maalämmön pariksi passeli, koska lämmitysnesteen lämpötilan ei tarvitse olla kovinkaan korkea jolloin hyötysuhde pysyy hyvänä. Käsittääkseni markkinoilta löytyy kuitenkin jotain patterilämmitykseen optimoituja maalämpöpumppuja sekä myöskin matalalämpöpattereita, joku tietävämpi voi korjata?
 
Nosto-ovi vie matalana mallina tilaa 100mm katosta, ovenkarmi 45mm. Tietysti jos aukko ei ole kattoon asti niin nosto-ovi vie enemmän.
Pariovet vie sensijaan tilaa ulkoa. Oven edessä ei saa olla mitään, auto ei saa olla pysäköitynä liian lähelle yms jos vaikka autosta nostat tavaraa niin avaat ensin ovet ja sitten vasta peruutat auton ovelle. Kannattaa myös huomioida että pariovien edessä on riittävän jyrkkä pudotus/luiska. Lumityöt vielä tekee mutta se jään hakkaaminen maasta on vmäistä että saa ovet auki.

Ja loppujen lopuksi, se pariovi aukeaa kuitenkin aina puoliksi? No, näkeehän siinä naapuri vain puolet autotallissa ja vain puolet lämmöstä karkaa. Kulkuovi on yleensä sen 8-9x20
Jousikuormitettu ovi on kevyempi avata kuin pariovi ja yleensä ne tulevat myös tosiaan sähköllä.

En oikeasti itse keksi yhtään syytä miksi nosto-ovi kulkuovella olisi huonompi kuin pariovi jos ei tosiaan tiiviyttä huomioida. Tiiviydestäkään en tiedä kuinka hyviä niitä tänä päivänä saa?

Mutta hyvä kuulla mielipiteitä molempiin puoliin, etenkin niille jotka vaihtoehtoja punnitsevat. Itselläni on siis nyt pariovet, ja en ole mitään hyvää puolta niissä keksinyt ulkonäön lisäksi. Ainiin, ja kun pidät ovea sateella auki niin yläreunasta alkaa maalit kesiä hyvin pian+ ovi turpoaa niin että se on tiukka vetää kiinni ovien roikkuminen lisäksi :)

Kirjoittelen tähän samaan huomiot yyrin kommenteista ettei nyt ihan lähde ohi aiheen:
Sen painepesurin saa yhtälailla siitä kulkuovesta, tai oven voi jopa laittaa kiinni asti kun ne letkut mahtuu sinne pohjatiivisteen väliin? Pariovihan pitää olla letkujen verran koko matkalta auki. Unohtui myös sellainen ihanuus kun noiden pariovien paukkuminen tuulessa, ai ai. Ovipumppu säädettynä riittävän jäykäksi ja ei automaattisulkeutuvaksi varmaan tietysti auttaisi mutta sitten ovet olisi entistä raskaampia käyttää
Ennen oli myös vain keskeltä taittuvia ovia vie noin 50-60cm tilaa autotallin puolelta ja madaltavat oviaukkoa, muuten ihna toimiva yksinkertainen rakenne. En tiedä saako noita enää.

Itsellä on pariovi varaus: Pariovien avautumisleveydelle on asennettu betonilaattaan sähkökaapelit
siihen eteen kertyvän jään poistamiseksi. Riittää että saa sen sulamaan irti, jonka jälkeen sen voi helposti rikkoa, ellei halua sulatuksesta enempää maksaa.
 
Nibe F1255: NIBE F1255

Ei tässä siis lattian kautta ole tarkoitus jäähdyttää, vaan tuollaisella erillisellä jäähdytyspuhaltimella joka tulee seinään (tai kattoon): Cool-IN Comfort maalämpöpumpulle
Toi kuullostaa jo toimivalta :) Tuohon kannattanee varautua (miettiä reitit putkille) jo rakennusaika, ettei joudu laittamaan putkia "ikäviin" paikkoihin.
Perinteiset patterit vaativat niin korkean nesteen lämpötilan, ettei sen tuottaminen ole maalämmöllä energiatehoasta. Lattialämmitys on maalämmön pariksi passeli, koska lämmitysnesteen lämpötilan ei tarvitse olla kovinkaan korkea jolloin hyötysuhde pysyy hyvänä. Käsittääkseni markkinoilta löytyy kuitenkin jotain patterilämmitykseen optimoituja maalämpöpumppuja sekä myöskin matalalämpöpattereita, joku tietävämpi voi korjata?
Itsellä toi harkinnassa. Minulle on tuosta energia tehokkuuesta "varoiteltu", mutta kyllä patteriverkkokin voi tehokkaasti toimia, jos patterit on "yli"mitoitettu niin, että niissä kiertää matalalämpöinen (40-50astetta) vesi. Itsellä onneksi näin (mitoitus tehtiin aikoinaan ns. mutu-tuntumalla).
 
Perus ilp joka pitää vaikkapa 130m2 talon kuumanakin kesäpäivänä siellä 21c tuntumassa maksaa 1500€ ja kuluttaa sähköä noin euron päivässä.

Sitten jos jäähdyttää maltillisemmin noin pariin asteeseen ulkolämpötilan alle (joka useimmille riittää) niin jäädään tuosta eurosta per päivä vielä todella kauas. Meillä oli viime kesän ilppi jäähdyttämässä jatkuvasti ja sähköä meni alle 100 kWh/kk enemmän aiempiin vuosiin verrattuna, n. 3kk jauhoi kone kylmää lämmityskausien välillä.
 
Sitten jos jäähdyttää maltillisemmin noin pariin asteeseen ulkolämpötilan alle (joka useimmille riittää) niin jäädään tuosta eurosta per päivä vielä todella kauas. Meillä oli viime kesän ilppi jäähdyttämässä jatkuvasti ja sähköä meni alle 100 kWh/kk enemmän aiempiin vuosiin verrattuna, n. 3kk jauhoi kone kylmää lämmityskausien välillä.

Niin... Jebauksella tuntuu olevan vähän anti-ilp lasit päässä näissä touhuissa. Yleensähän tarkoitus on viilentää sinne kesällä 24-25 asteeseen ja poistaa sitä *ilmankosteutta* hieman, mikä luo miellyttävämmän fiiliksen. Ei ole mitään järkeä johonkin 20 asteeseen jäähdyttää koko taloa, mikä ilmeisesti Jebauksen laskelmissa on toteutettu. Meillä meni jäähdytyksessä 24/7 päällä niin vähän energiaa, ettei sitä käytännössä erottanut aiemmista vuosista. Muuta kuin sen asennusmukavuuden osalta. Toki mikäli rakentaa maalämpökohdetta, niin fiksuintahan on tehdä se järjestelmä sen yhteyteen. Omassa talossa on PILP, joten ILP sen kaverina oli luonteva ja helppo vaihtoehto.
 
Pitäiskö näille jäähdytys- ja lämmitysasioille yms. perustaa oma ketju, kun lähtee luistelemaan aika mukavasti jo ohi tämän ketjun aiheen :think:
 
Kyllähän sellainen taitaa jo löytyä, rajanveto missä kohtaa keskustelu ei enään liity talopaketin tekoon on sitten jokaisen itsensä pääteltävissä.

En nyt tiedä mitä @Awelonian tuolla kommentillaan tässä haki(?). Oma viesti oli lähinnä tarkoitettu kertomaan todellista perspektiiviä, ettei sitä jäähdytystehoa todellakaan Suomessa tarvita kovinkaan paljoa. 2kw saa jo talon sinne 20c ja alle 1kw riittää pitämään sen "viileänä" kesähelteellä.

@Juha Kokkonen sanoi myös että messuilla oma edustaja oli suhtautunut skeptisesti jäähdytystehoon. On aika laite jos ei 1kwh jäähdytystehoa irti saa :)
Ennemmin edustaja ei asiasta ymmärrä, ja mitoitustehot on jotain tähtitieteellistä.
 
Tehkää joo ihmeessä erillinen ketju. Tää ilp-keskustelu näyttää olevan joka vuotinen homma jossa jauhetaan aina samoista asioista 10 sivun verran.
 
Mikäs maalämpöpumppu sulle tulee?

Lattian kautta jäähdytys kuullostaa (ilman mitään kokemusta) hankalalta yhtälöltä. Lämmin ilma yleensä kevyempänä katossa => joten vaatinee hyvän ilmanvaihton. Ilmalämpöpumppu "syöttää" sitä kylmää ilmaa katosta => painuu itsestään alaspäin.
Vai onko noihin maalämpö-viilennyksiin joku muu tapa kuin lattian kautta?

Konvektorilla se maalämpökaivon viileän veden saa jäähdyttämään ja kuivaamaan sisäilmaa.

Lattian kautta asunnon viilentäminen on kyllä huono juttu. Siinä se sisäilman absoluuttinen kosteus ei muutu ja suhteellinen kosteus nousee. Eli se sisäilma muuttuu tukalan kostean tuntuiseksi. Jossakin vanhoissa kauppakeskuksissa tms. tällaisia viilennyssysteemeitä taitaa olla.

Lisäksi se lattia tuntuu jalalle kylmältä. Nykyaikana mukavuussyistä saatetaan kesälläkin pukata lattian kautta lämmintä asuntoon ja sitten taas samaan aikaan viilentää ja kuivattaa sisäilmaa ilmastoinnilla. Erityisesti kivilattialla tuollainen tuo lisää mukavuutta. Toisaalta taas onhan tuollainen melkoisen turhaa energiantuhlausta.
 
Kyllähän sellainen taitaa jo löytyä, rajanveto missä kohtaa keskustelu ei enään liity talopaketin tekoon on sitten jokaisen itsensä pääteltävissä.

En nyt tiedä mitä @Awelonian tuolla kommentillaan tässä haki(?). Oma viesti oli lähinnä tarkoitettu kertomaan todellista perspektiiviä, ettei sitä jäähdytystehoa todellakaan Suomessa tarvita kovinkaan paljoa. 2kw saa jo talon sinne 20c ja alle 1kw riittää pitämään sen "viileänä" kesähelteellä.

@Juha Kokkonen sanoi myös että messuilla oma edustaja oli suhtautunut skeptisesti jäähdytystehoon. On aika laite jos ei 1kwh jäähdytystehoa irti saa :)
Ennemmin edustaja ei asiasta ymmärrä, ja mitoitustehot on jotain tähtitieteellistä.
Rajanveto kuuluuko vai on tosiaan vähän kirjoittajasta/ lukijasta kiinni. Minusta on yksi talopaketin osa monissa taloissa.
Tässäkin ollee hyvä muistuttaa, ettei höyrynsululla varustetuissa taloissa kannata jäähdyttää liian kylmäksi. Koska kastepiste siirtyy seinärakenteen sisään => voi aiheutua hometta jo 1viikon aikana (riippuen myös ulkolämpötilasta).
 
Luulisi tosiaan, että tuommoinen ilp-tyyppinen puhallinkonvektori olisi ilppiä halvempi, koska periaatteessahan laitteen pitäisi olla pelkkä ilpin sisäyksikkö ilman lämpöpumppua.
 
Luulisi tosiaan, että tuommoinen ilp-tyyppinen puhallinkonvektori olisi ilppiä halvempi, koska periaatteessahan laitteen pitäisi olla pelkkä ilpin sisäyksikkö ilman lämpöpumppua.

Niinhän sitä luulisi, mutta hinnoissa ei ole paljoa eroa.

Toinen samanlainen kummastus on liesituulettimet omalla moottorilla ja sitten liesikuvut jotka vain ohjaavat katolla olevaa huippuimuria. Voisi kuvitella että se liesikupu olisi halvempi kuin moottorillinen liesituuletin, mutta todellisuudessa se maksaa moninkertaisesti.
 
Nuo liesikuvut huippuimuriohjauksella on kyllä hinnoittelun puolesta ihan käsittämättömiä. Monesti vielä todella laaduttomilla osilla ja huonoilla säädöillä toteutettuja.

Talonrakentajille tiedoksi. Tilalle voi hankkia ihan hyvin halvalla jonkun omalla moottorilla olevan mallin. Purkaa sisältä moottorin pois, laittaa huipparin säätimen joko erikseen kaappiin/siihen johonkin käden ulottuville tai vaikka langattomalla kytkimellä (6/12v) niihin tuulettimen omiin nappeihin. Yksi ilta tuohon menee mutta valinnanvaraa on paljon enemmän ja hinnat halvempia.
Liesituulettimen kuvun voi myös näin tehden teetättää itse rosterista. Sellaisen lapetekin 1000€ tötterön saa näin 200€.

Mitä muutoksia tuollainen jäähdytyskonvektori vaatii maalämpöpumppuun? Oman lämmönvaihtimen vai ajetaanko tuonne suoraan sitä maalämpönestettä? Samaan aikaan kun jäähdytetään ei varmaankaan voida tehdä lämmintä? Vai onko se vaan samassa kierrossa ennen MLP kompuraa?
 
Mitä muutoksia tuollainen jäähdytyskonvektori vaatii maalämpöpumppuun? Oman lämmönvaihtimen vai ajetaanko tuonne suoraan sitä maalämpönestettä? Samaan aikaan kun jäähdytetään ei varmaankaan voida tehdä lämmintä? Vai onko se vaan samassa kierrossa ennen MLP kompuraa?

Samaa lämpökaivon lämmönkeruunestettä siinä ajetaan sekä maalämpöpumppuun kuin konvektoriin. Lämmönvaihdinta ei tarvita.

kytkentäkaavio_PUHALLINKONVEKTORI-MLP2-1024x724.jpg
 
Kyllähän sellainen taitaa jo löytyä, rajanveto missä kohtaa keskustelu ei enään liity talopaketin tekoon on sitten jokaisen itsensä pääteltävissä.
Tehkää joo ihmeessä erillinen ketju. Tää ilp-keskustelu näyttää olevan joka vuotinen homma jossa jauhetaan aina samoista asioista 10 sivun verran.
Sanoisin nyt näin, että jos puhutaan ratkaisusta joka tulee jonkun talopaketin mukana ja keskustellaan siitä osana talopakettia, niin siinä tapauksessa kuuluu tähän ketjuun, mutta sitten kun aletaan pohdiskelemaan yleisemmällä tasolla eri ratkaisuja ja niiden toimintaa, niin sitten aletaan mennä aiheesta ohi. Tässä meikäläisenkin tapauksessa ei olla enää talopaketin sisällössä. Koitan muistaa siirrellä näitä vaikka huomenna omaan ketjuunsa ja vaikka linkittää näitä aihealueen muita ketjuja ensimmäiseen viestiin. Rakentamiseen liittyen liittyy niin paljon kaikkea erilaista, että lopputuloksena on nopeasti sekasotku, jos kaikesta aihetta sivuavasta lähdetään juttelemaan vapaasti.
 
Kävin tänään taas raksalla, nyt uskalsi huoletta mennä jo kävelemään uudelle lattialle ja olihan se aika hieno fiilis :love: Timpuri oli jo ollut tänään ahkerana ja yli puolet väliseinärungoista oli löytänyt tiensä paikalleen, joten huoneet oli jo aika helppo hahmottaa. On kyllä hauskaa miten eri tilojen hahmotuskyky heittelee projektin edetessä:giggle:Pihalla oli porakaivon huoltosyvennyksen betonirenkaan ympärille tullut eristeet sekä täyttö. Ens viikolla toivottavasti halkaisu että takantekijät saa vettä.

IMG_20200422_182626.jpgIMG_20200422_184337.jpgIMG_20200422_184339.jpgIMG_20200422_185808.jpgIMG_20200422_192258.jpg
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 156
Viestejä
4 485 424
Jäsenet
74 176
Uusin jäsen
Nahkapaska

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom