Komean kokoiset ikkunat kyllä siinä tapauksessa! Vinossa katossa taidettiin huoneenalaan laskea huomattavasti matalammatkin osat, kunhan keskikorkeus on riittävä, siksi alkoi kiinnostamaan että millaiseen ratkaisuun olette päätyneet.
Tsekkasinpa nyt heti ja 2600 on tuo perushuonekorkeus korottamattomalla osalla, eli tuolla ikkunaseinällä ja makkareissa. Nuo takapihan ikkunat on kooltaan 14x20. Alunperin siinä oli vakiomallissa kaksi ikkunaa, haluttiin parempi näkymä takapihan metsään, joten lisättiin vielä kolmas.
Onko muistettu laittaa väliseinärunkojen alajuoksun alle tiivistyskaista, joka estää kosteuden nousun laatasta väliseinän runkoon? Jos on niin on ainaki oikean kokoiset, kuvista ei vaan näe niin tarkkaan. Entä miten painumavarat kevyiden väliseinien yläpäässä? Varmaan korostuu tarve hirsirunkoisessa rakennuksessa.Kävin tänään taas raksalla, nyt uskalsi huoletta mennä jo kävelemään uudelle lattialle ja olihan se aika hieno fiilisTimpuri oli jo ollut tänään ahkerana ja yli puolet väliseinärungoista oli löytänyt tiensä paikalleen, joten huoneet oli jo aika helppo hahmottaa. On kyllä hauskaa miten eri tilojen hahmotuskyky heittelee projektin edetessä
Pihalla oli porakaivon huoltosyvennyksen betonirenkaan ympärille tullut eristeet sekä täyttö. Ens viikolla toivottavasti halkaisu että takantekijät saa vettä.
Juu siellä on bitumikaista tms mitä niitä tuossa eilen juuri tutkiskelin. Taitaa tuossa parissa kuvassa lattiallakin näkyä nuo rullat.
Jos ei ole painumatonta hirttä, niin tollanen lamellihirsikehikko painuu muutaman sentin. Pitäisi olla myös ikkunoiden ja ovien päällä painumavara.Juu siellä on bitumikaista tms mitä niitä tuossa eilen juuri tutkiskelin. Taitaa tuossa parissa kuvassa lattiallakin näkyä nuo rullat.
Hyvä pointti tuo painumavara. Mietiskelinkin eilen, että miksiköhän väliseinien yläreunaan on jätetty pieni muutaman sentin rako, mutta tuossahan se syy olikin. Talofirman timpuri kun tekee lähes pelkästään näitä hirsitaloja, niin taitaa olla aika hyvin kaikki niksit heillä hallussa.
Tässä kuvassa näkyy ihan hyvin tuo yläreunan rako:
Painumattomana tämä Finnlamellin lamellihirsi myydään ja 10 vuoden painumattomuustakuulla. Mitä nyt muutaman Finnlamellin talon asukkaan kanssa olen jutellut, niin ei ole seinärakenteet painuneet havaittavasti.
www.finnlamelli.fi
Miten väliseinät kiinnitetään yläpohjaan tollaisessa ratkaisussa? Itse olen vain pari hirsimökkiä rakentanut ja painumat ovat hyvinkin tuttuja, mutta mökeillä väliseinätkin tulivat hirrestä. Eli painuivat nekin. Hyvin huomasi parin vuoden jälkeen useiden senttien painuman talossa (Honka / pyöröhirsi).Juu siellä on bitumikaista tms mitä niitä tuossa eilen juuri tutkiskelin. Taitaa tuossa parissa kuvassa lattiallakin näkyä nuo rullat.
Hyvä pointti tuo painumavara. Mietiskelinkin eilen, että miksiköhän väliseinien yläreunaan on jätetty pieni muutaman sentin rako, mutta tuossahan se syy olikin. Talofirman timpuri kun tekee lähes pelkästään näitä hirsitaloja, niin taitaa olla aika hyvin kaikki niksit heillä hallussa.
Tässä kuvassa näkyy ihan hyvin tuo yläreunan rako:
Näinhän sen tietysti pitäisi olla, mutta valitettavasti on tässäkin ketjussa havaittu, että aina näin ei ole.Juu siellä on bitumikaista tms mitä niitä tuossa eilen juuri tutkiskelin. Taitaa tuossa parissa kuvassa lattiallakin näkyä nuo rullat.
Hyvä pointti tuo painumavara. Mietiskelinkin eilen, että miksiköhän väliseinien yläreunaan on jätetty pieni muutaman sentin rako, mutta tuossahan se syy olikin. Talofirman timpuri kun tekee lähes pelkästään näitä hirsitaloja, niin taitaa olla aika hyvin kaikki niksit heillä hallussa.
Tässä kuvassa näkyy ihan hyvin tuo yläreunan rako:
En osaa muuta sanoa, kuin että näytti olevan tässä vaiheessa ammuttu väliseinien yläpuut sisäkaton koolauksiin - naulat näkyivät siinä tyhjässä osassa raossa.
Periaatteessa sileä naula, joka sallii tuon pystysuuntaisen liikkeen käy. On käytetty myös erilaisia kapulointi ratkaisuja, jotka sallivat vain pystysuuntaisen liikkeen jos kyseessä esimerkiksi jäykistävä seinä.
Minkä firman taloissa noinkin perusasiat kuin puun ja betonin väliset suojauset on jätetty asentamatta?
Kuulostaa melkoiselta perseilyltä. Meidän projektissa pitäisi onneksi olla varsin kokenut ja osaava timpuri, olen kuullut kavereista paljon hyvää useammaltakin eri suunnalta.
Ok. Noinhan se toimii ainakin. Tosin seinän yläosan tukevuus mietityttää. Alapäähän ammutaan tiukasti valuun kiinni, niin luulisi että yläpää heiluu/värisee tollaisessa ratkaisussa. Onko tällä käytännön merkitystä, en osaa sanoa. Kunhan tuli mieleen, kun asiaa mietin.
No edelisessä kämpässä oli vesieristys jätetty suihkun ja saunan välisestä seinästä pois että onhan näitä tarinoita
Paitsi että alajuoksua ei ammuta koska vesikiertoinen lattialämmitys. Liimalla kiinni...
Ai. Kyllä meillä ammuttiin. Väliseinien kohdalla ei mene putket. Tosin meillä on pääosin kivirakenteiset väliseinät. Muutama kevytrakenteinen löytyy vain.
Yleensä kuten kuvassa näkyykin, ihan vaan pitkillä nauloilla jotka antavat sitten periksi/painuvat sisään jos katto tulee alaspäin. Noihin on myös saatavilla sellaisia omia kiinnitysrautoja mutta niitä näkee oikeastaan vain, jos tehdään yksittäinen I-mallinen seinä jota ei tueta mihinkään.
Joo, meillä näyttäisi myös olleen ammuttu. Seinien kohdilta tosiaan puuttuu putket.
Ja miksipä ne putket siellä seinien alla menisivätkään? Piirit kuitenkit pitäisi olla pääosin huonekohtaisia. Toki jos koetetaan tehdä mahdollisimman halvalla ja oikaistaa joka kohdassa, niin ehkä silloin... Mutta mitään järkeä en tossa näe. Eihän lämmityskaapeleita esim. keittiön kaappien tai vaatekaappienkaan alle vedetä...
En kyllä suosittel uretaanin käyttöä se on kuormitusta vastaanottava eikä palaudu painuttuaan. Varsinkin ristikon jännevälin keskellä, huono asia. Ristikon sauvojen kuormat muuttuvat, pahimmillaan hajottaa? ristikon (koska ristikko ei pääse painumaan lasketusti). Tuolla jännevälillä ristikko voi painua mutu-tuntumalla muutaman sentin jännevälin keskellä.
Paljonhan noita ammutaa, kun tiedetään missä putken ovat niin toimiva kiinnitystapa.
En osaa sanoa muuta kuin että seinät oli suojattu luonnollisesti kauttaaltaan muovilla ja valun sekä seinän välissä voi havaita pienen raon.
Kyllä noita putkitetaan kaappienkin alle, ja miksei putkitettaisi? Voisihan nuo seinienkin alta viedä jos haluaa tulevaisuudessa mahdollisuuden muunnella pohjaa enemmänkin, siinä vaan menettää huonekohtaista säädettävyyttä mutta mitä kukin enemmän sitten arvostaa.
Yleensä siellä käytetään sellaista solumuovikaistaa joka estää lattiabetonin kiinnittymistä seinään juuri sen vuoksi kun se kuivaessaan kutistuu ja ajan myötä painuu niin pitää olla irti.
Kyllä meillä on ainakin keittiössä kaappienkin alla putket, enkä muista että ainakaan koulussa olisi opetettu että ne kannattaisi jättää sinne piirtämättä. Ei sinne kaappien alle kuitenkaan kovin montaa neliötä lopulta jää ja sisätiloihin sekin lämpö siirtyy. Jos vaikka keittiötä joskus myöhemmin muutetaan tai siirretään, niin olisihan se vähän kurja alkaa lattiaa piikkaamaan auki jotta lattialämmitysputkia saisi lisättyä tyhjiin kohtiin.
Joo, todennäköisesti sellaista käytetty myös tässä. En tosiaan nähnyt tuonne muovitusten taakse ja ne oli sitten jo purettu pois, kun menin seuraavan kerran raksalle.
Mikä rako?
Kts ed. Juhan viesti
Kannattaa käyttää sitä "vastaa" nappia niin helpompi pysyä kärryillä...
Jospa tarjoaisit heille euroja siitä, että tekevät puolestasi suunnittelua. Jos mietit asiaa talotehtaiden kannalta...
Noita liimattuja kohtia kun 5v vanhoissa taloissa on nähnyt niin en ikinä laittaisi pelkällä liimalla esim. kerran tuli nojattua yhdessä saneerauskohteessa (saneerauskohde ei taida olla oikea sana kun pintaremonttia tehtiin) seinään niin väliseinä painui varmaan 1-2 senttiä sisäänpäin.. Itse tupannut vetämään ihan iskukoneella ja 110mm pikanaula. Ei ainakaan ainoakaan oo vielä irronnut eikä heilu.
Todennäköisesti läheskään kaikilla tehtailla ei noita kuvia ole, vaikka ovat tarjouksen antaneetkaan. Ainakin jos ns ekan kierroksen tarjouksista puhutaan. Kunnon kuvat piirretään kunnolla yleensä vasta kun kaupat on kiinni.. mikä sinällään on ymmärrettävää, miksi tehdas piirrättäis kalliin kuvapaketin kun ei ole takeita tuleeko sille tarvetta.
Sanoisin myös näin, että välttämättä mitään tarkkoja kuvia ei ole vielä tarjousvaiheessa olemassakaan, jos on omiin piirustuksiin pohjautuvasta mökistä kyse. Sitten kun kauppa lyödään kiinni, talotehdas tekee ne tarkat piirustukset ja niitä pääsee sitten korjailemaan jos virheitä tulee. Toki voi varmasti kysyä talotehtaalta jos piirtävät puhtaaksi luonnoskuvat, mutta se maksaa varmastikin rahaa. Meillä nyt toki ei tullut puhtaasti omien piirustusten pohjalta, vaan kustomoitiin valmiista talomallista mieluinen, mutta ei meilläkään vielä ollut siitä meidän visiosta tarkkoja kuvia kaupantekohetkellä, vaan ne yksityiskohdat hierottiin sitten suunnittelijoiden kanssa myöhemmin kohdalleen ja kuvat kävivät läpi pari tarkastuskierrosta jolloin niihin tehtiin korjauksia ja hienosäätöjä.
Sitä konvektoria olet laittamassa tai ainakin varausta sille viilennystä varten?
Molempi on tietenkin parempi jos budjettiin mahtuu. Tuossa on juttua tuloilman esilämmityksestä maapiirin lämmönvaihdin patterilla:
Patteriyksikkö lämmitys/viilennys Vallox MLV Multi
Vallox MLV-Multi 200 on ulkoilmakanavaan asennettava patteriyksikkö. Se toimii lämmityskaudella ilmanvaihtokoneen etulämmitysyksikkönä, jolloin se hyödyntää maalämmön keruupiirin nesteen lämpöä ja lämmittää sillä koneelle tulevaa ulkoilmaa.www.taloon.com
Tuloilman esilämmitys maapiirillä
Tuloilman esilämmitys maapiirillä parantaa talon energiatehokkuutta Teksti: Pekka Hietala Ilmanvaihtolaitteeseen liitetty yksinkertainen maapiiri kykenee lämmittämään tuloilmaa pakkasella tai viile…pekkapoika.wordpress.com
Opinnäytetyö: TULOILMAN ESILÄMMITYS MAAPIIRILLÄ
Joo, seinäkonvektoria varten laitetaan varaukset olohuoneen ja kodinhoitohuoneen väliseen seinään - sitä edullista Niben seinämallia ei saa talofirman kautta, joten pitää asennuttaa jälkikäteen itse. Mutta eristetyt liuosputket valmiiksi välikatolle ja viemäriputkivaraus kondenssivesille.
Suunnitelmia voi olla vaikea tai käytännössä mahdoton lennosta muutella. Muistelen joskus jonkun sanoneen, että vasta kolmas itse rakennettu tai itselle rakennetettu talo on sellainen jossa kaikki on osattu ottaa jo huomioon.
lampopumput.info
Meillä tuo on kytketty lämpöpumpun jälkeen, jolloin se ei suoraan näy lämpöpumpulla. Toki neste viilenee pitkällä pakkasjaksolla silti hieman enemmän mitä ilman kennoa.
En tiedä simuloinneista mitään, mutta siis ihan vaan maalämmityslaskelmahan pitää tehdä ja siinä saadaan laskennallisesti se porakaivon syvyys laskettua talon tietojen ja materiaalien perusteella. Siinä on kymmenittäin muuttujia joka siihen laskelmaan vaikuttaa. Minulla laskelma kertoi, että maalämpökaivon aktiivisyvyys pitäisi olla 274m. Tehtiin 280m kaivo jossa aktiivisyvyys taisi olla 264m kun koskaan et ennalta tiedä miten pitkälle pitää mennä, että tulee se ehjä kallio vastaan. Myyjäthän myy vaikka mitä jos et itse ymmärrä, varmaan joku olis meillekin myynyt alle 200m kaivon silmääkään räpäyttämättä.
Mietin itseasiassa myös eilen tätä pumpulle menevän nesteen lämpötilaa ja sen vaikutusta kokonaisuuteen. Eipä näitä pohtimalla pääse kuitenkaan puusta pitkälle, kun aina saattaa olla joku asia, jonka unohtaa ottaa huomioon. Ilmeisesti nämä esilämmitykset lämpökaivosta kuitenkin toimii - joskin ainakin tuossa yhdessä linkitetyssä jutussa puhuttiin erillisestä maahan kaivettavasta esilämmityspiiristä, jos ymmärsin oikein. On noita maalämpöpumppuja tullut aikanaan koulussa mitotettua ja opparinkin tein maalämpöön liittyen, mutta ei niistä enää mitään tarkempaa muista, kun asian kanssa ei ole ollut vuosiin mitenkään tekemisissä
Sitäpä juuri yritin kertoa, että lämpökaivon mitoittaminen tarkasti ilman simulointia on aika arpapeliä. Laskelmat eivät tiedä että onko juuri siinä kohtaa mihin reikä porataan niin pohjaveden virtaus kova vai tuleeko vettä ollenkaan ja sillä on kuitenkin merkittävä vaikutus kaivon toimintaan. Ja osa noista valmistajien ohjelmista neuvoo tekemään esim 2 kpl 140m kaivoa kuin yhden 280m sen takia kun lämpöpumpun keruuliuospumpulla ei riitä paineen nosto yhteen syvään kaivoon, mutta yleensä siinäkin tapauksessa tulee halvemmaksi laittaa isompi kollektori kaivoon ja / tai ulkoinen liuospumppu avustamaan.
Tämä on mielenkiintoista, ootko mittaillu nesteen lämpötiloja pakkasilla? Paljon systeemi tuli maksamaan suurinpiirtein, se kait tuossa on se suurin tekijä ettei tehdä erillistä?
Systeemi ei ole vielä päällä, joten lämmöistä en osaa sanoa. Kustannus on maatyö- ja lvi-urakoihin leivottuna, mutta parin tonnin kieppeillä se luultavasti on kaikkineen. Ei todennäköisesti hintaansa hauku kovin äkkiä, mutta ymmärtääkseni pitäisi poistaa melko pitkälti iv-koneen sulattelut. Tietysti kesällä kuivattaa ja jäähdyttää myös pikkuisen.
