Valmistalopaketit

[SheikYerbouti]

Se on ns. "normaali", eli mitä se nyt sitten on. 2700 tms? Voin tarkistaa huomenna piirustuksista

Komean kokoiset ikkunat kyllä siinä tapauksessa! Vinossa katossa taidettiin huoneenalaan laskea huomattavasti matalammatkin osat, kunhan keskikorkeus on riittävä, siksi alkoi kiinnostamaan että millaiseen ratkaisuun olette päätyneet.

 

[Juha Kokkonen]

Komean kokoiset ikkunat kyllä siinä tapauksessa! Vinossa katossa taidettiin huoneenalaan laskea huomattavasti matalammatkin osat, kunhan keskikorkeus on riittävä, siksi alkoi kiinnostamaan että millaiseen ratkaisuun olette päätyneet.

Tsekkasinpa nyt heti ja 2600 on tuo perushuonekorkeus korottamattomalla osalla, eli tuolla ikkunaseinällä ja makkareissa. Nuo takapihan ikkunat on kooltaan 14x20. Alunperin siinä oli vakiomallissa kaksi ikkunaa, haluttiin parempi näkymä takapihan metsään, joten lisättiin vielä kolmas.

 

[Greedo]

Kävin tänään taas raksalla, nyt uskalsi huoletta mennä jo kävelemään uudelle lattialle ja olihan se aika hieno fiilis Timpuri oli jo ollut tänään ahkerana ja yli puolet väliseinärungoista oli löytänyt tiensä paikalleen, joten huoneet oli jo aika helppo hahmottaa. On kyllä hauskaa miten eri tilojen hahmotuskyky heittelee projektin edetessäPihalla oli porakaivon huoltosyvennyksen betonirenkaan ympärille tullut eristeet sekä täyttö. Ens viikolla toivottavasti halkaisu että takantekijät saa vettä.

Onko muistettu laittaa väliseinärunkojen alajuoksun alle tiivistyskaista, joka estää kosteuden nousun laatasta väliseinän runkoon? Jos on niin on ainaki oikean kokoiset, kuvista ei vaan näe niin tarkkaan. Entä miten painumavarat kevyiden väliseinien yläpäässä? Varmaan korostuu tarve hirsirunkoisessa rakennuksessa.

Tiedän ettet mitään varsinaisia neuvoja kaivannut, mutta tässä vaan pari asiaa mihin itse kiinnitin kuvissa huomiota.

 

[Juha Kokkonen]

Onko muistettu laittaa väliseinärunkojen alajuoksun alle tiivistyskaista, joka estää kosteuden nousun laatasta väliseinän runkoon? Jos on niin on ainaki oikean kokoiset, kuvista ei vaan näe niin tarkkaan. Entä miten painumavarat kevyiden väliseinien yläpäässä? Varmaan korostuu tarve hirsirunkoisessa rakennuksessa.

Tiedän ettet mitään varsinaisia neuvoja kaivannut, mutta tässä vaan pari asiaa mihin itse kiinnitin kuvissa huomiota.

Juu siellä on bitumikaista tms mitä niitä tuossa eilen juuri tutkiskelin. Taitaa tuossa parissa kuvassa lattiallakin näkyä nuo rullat.

Hyvä pointti tuo painumavara. Mietiskelinkin eilen, että miksiköhän väliseinien yläreunaan on jätetty pieni muutaman sentin rako, mutta tuossahan se syy olikin. Talofirman timpuri kun tekee lähes pelkästään näitä hirsitaloja, niin taitaa olla aika hyvin kaikki niksit heillä hallussa.

Tässä kuvassa näkyy ihan hyvin tuo yläreunan rako:

 

[Warfe]

Juu siellä on bitumikaista tms mitä niitä tuossa eilen juuri tutkiskelin. Taitaa tuossa parissa kuvassa lattiallakin näkyä nuo rullat.

Hyvä pointti tuo painumavara. Mietiskelinkin eilen, että miksiköhän väliseinien yläreunaan on jätetty pieni muutaman sentin rako, mutta tuossahan se syy olikin. Talofirman timpuri kun tekee lähes pelkästään näitä hirsitaloja, niin taitaa olla aika hyvin kaikki niksit heillä hallussa.

Tässä kuvassa näkyy ihan hyvin tuo yläreunan rako:

Jos ei ole painumatonta hirttä, niin tollanen lamellihirsikehikko painuu muutaman sentin. Pitäisi olla myös ikkunoiden ja ovien päällä painumavara.
Painuminenhan ei ole ongelma,kun se osataan ottaa huomioon.
Oliko painumaton hirsi vaihtoehtona kauppaa tehdessä?

 

[Juha Kokkonen]

Jos ei ole painumatonta hirttä, niin tollanen lamellihirsikehikko painuu muutaman sentin. Pitäisi olla myös ikkunoiden ja ovien päällä painumavara.
Painuminenhan ei ole ongelma,kun se osataan ottaa huomioon.
Oliko painumaton hirsi vaihtoehtona kauppaa tehdessä?

Painumattomana tämä Finnlamellin lamellihirsi myydään ja 10 vuoden painumattomuustakuulla. Mitä nyt muutaman Finnlamellin talon asukkaan kanssa olen jutellut, niin ei ole seinärakenteet painuneet havaittavasti.

Painumaton hirsi - Finnlamellin RYHTI

Painumaton hirsi vakiona muuttovalmiiseen hirsitaloon tai vapaa-ajan asuntoon 10 vuoden painumattomuustakuulla - ainoana Suomessa!

www.finnlamelli.fi

 

[Honzo]

Juu siellä on bitumikaista tms mitä niitä tuossa eilen juuri tutkiskelin. Taitaa tuossa parissa kuvassa lattiallakin näkyä nuo rullat.

Hyvä pointti tuo painumavara. Mietiskelinkin eilen, että miksiköhän väliseinien yläreunaan on jätetty pieni muutaman sentin rako, mutta tuossahan se syy olikin. Talofirman timpuri kun tekee lähes pelkästään näitä hirsitaloja, niin taitaa olla aika hyvin kaikki niksit heillä hallussa.

Tässä kuvassa näkyy ihan hyvin tuo yläreunan rako:

Miten väliseinät kiinnitetään yläpohjaan tollaisessa ratkaisussa? Itse olen vain pari hirsimökkiä rakentanut ja painumat ovat hyvinkin tuttuja, mutta mökeillä väliseinätkin tulivat hirrestä. Eli painuivat nekin. Hyvin huomasi parin vuoden jälkeen useiden senttien painuman talossa (Honka / pyöröhirsi).

 

[Greedo]

Juu siellä on bitumikaista tms mitä niitä tuossa eilen juuri tutkiskelin. Taitaa tuossa parissa kuvassa lattiallakin näkyä nuo rullat.

Hyvä pointti tuo painumavara. Mietiskelinkin eilen, että miksiköhän väliseinien yläreunaan on jätetty pieni muutaman sentin rako, mutta tuossahan se syy olikin. Talofirman timpuri kun tekee lähes pelkästään näitä hirsitaloja, niin taitaa olla aika hyvin kaikki niksit heillä hallussa.

Tässä kuvassa näkyy ihan hyvin tuo yläreunan rako:

Näinhän sen tietysti pitäisi olla, mutta valitettavasti on tässäkin ketjussa havaittu, että aina näin ei ole.
Hienoa kuitenkin, että teillä asiat siellä kunnossa.

Itse koittanut suhtautua omassa työssäni rakennusprojekteissa niin, että jos virheitä huomataan rakennusaikana niin se on lähtökohtaisesti hyvä asia. Helpompaa ja halvempaa on asiat korjata vielä siinä vaiheessa. Olen myös huomannut, että kaikki eivät todellakaan ajattele näin.

 

[Juha Kokkonen]

Miten väliseinät kiinnitetään yläpohjaan tollaisessa ratkaisussa? Itse olen vain pari hirsimökkiä rakentanut ja painumat ovat hyvinkin tuttuja, mutta mökeillä väliseinätkin tulivat hirrestä. Eli painuivat nekin. Hyvin huomasi parin vuoden jälkeen useiden senttien painuman talossa (Honka / pyöröhirsi).

En osaa muuta sanoa, kuin että näytti olevan tässä vaiheessa ammuttu väliseinien yläpuut sisäkaton koolauksiin - naulat näkyivät siinä tyhjässä osassa raossa.

 

[Greedo]

Miten väliseinät kiinnitetään yläpohjaan tollaisessa ratkaisussa? Itse olen vain pari hirsimökkiä rakentanut ja painumat ovat hyvinkin tuttuja, mutta mökeillä väliseinätkin tulivat hirrestä. Eli painuivat nekin. Hyvin huomasi parin vuoden jälkeen useiden senttien painuman talossa (Honka / pyöröhirsi).

Periaatteessa sileä naula, joka sallii tuon pystysuuntaisen liikkeen käy. On käytetty myös erilaisia kapulointi ratkaisuja, jotka sallivat vain pystysuuntaisen liikkeen jos kyseessä esimerkiksi jäykistävä seinä.

Jos runko on painumaton, niin sitä ei tarvitse huomioida, kattoristikot taas taipuvat esim. lumikuormasta johtuen. Tämä painuman määrä ilmenee ristikkolaskelmista.

 

[Juha Kokkonen]

Näinhän sen tietysti pitäisi olla, mutta valitettavasti on tässäkin ketjussa havaittu, että aina näin ei ole.
Hienoa kuitenkin, että teillä asiat siellä kunnossa.

Itse koittanut suhtautua omassa työssäni rakennusprojekteissa niin, että jos virheitä huomataan rakennusaikana niin se on lähtökohtaisesti hyvä asia. Helpompaa ja halvempaa on asiat korjata vielä siinä vaiheessa. Olen myös huomannut, että kaikki eivät todellakaan ajattele näin.

Minkä firman taloissa noinkin perusasiat kuin puun ja betonin väliset suojauset on jätetty asentamatta? Kuulostaa melkoiselta perseilyltä. Meidän projektissa pitäisi onneksi olla varsin kokenut ja osaava timpuri, olen kuullut kavereista paljon hyvää useammaltakin eri suunnalta.

Sen suhteen voi siis olla aavistuksen luottavaisemmin mielin, vaikka kaikki pyrin myös itsekin syynäämään ja kuvaamaan kaiken niin tarkkaan kuin mahdollista. Toki kaikkeen ei aina osaa kiinnittää huomiota, kun ei ole niin hirsitalopienrakentamisesta kokemusta. Onneksi myös vastaava mestari käy aika ahkerasti raksalla tsekkailemassa.

 

[Honzo]

En osaa muuta sanoa, kuin että näytti olevan tässä vaiheessa ammuttu väliseinien yläpuut sisäkaton koolauksiin - naulat näkyivät siinä tyhjässä osassa raossa.

Ok. Noinhan se toimii ainakin. Tosin seinän yläosan tukevuus mietityttää. Alapäähän ammutaan tiukasti valuun kiinni, niin luulisi että yläpää heiluu/värisee tollaisessa ratkaisussa. Onko tällä käytännön merkitystä, en osaa sanoa. Kunhan tuli mieleen, kun asiaa mietin.

 

[Dr. Who]

Minkä firman taloissa noinkin perusasiat kuin puun ja betonin väliset suojauset on jätetty asentamatta? Kuulostaa melkoiselta perseilyltä. Meidän projektissa pitäisi onneksi olla varsin kokenut ja osaava timpuri, olen kuullut kavereista paljon hyvää useammaltakin eri suunnalta.

Sen suhteen voi siis olla aavistuksen luottavaisemmin mielin, vaikka kaikki pyrin myös itsekin syynäämään ja kuvaamaan kaiken niin tarkkaan kuin mahdollista. Toki kaikkeen ei aina osaa kiinnittää huomiota, kun ei ole niin hirsitalopienrakentamisesta kokemusta. Onneksi myös vastaava mestari käy aika ahkerasti raksalla tsekkailemassa.

No edelisessä kämpässä oli vesieristys jätetty suihkun ja saunan välisestä seinästä pois että onhan näitä tarinoita

Mutta kunnon timpuri ja mestari ja kun itse siellä päivittäin yrittää käydä kyselemässä ja kyseenalaistamassa kaikkea niin hyvä tulee!

Kun muistaa että kämppä on sun, sulla on oikeus kysyä mitä vain ja ennen kaikkea saada vastaus!

 

[sirace]

Ok. Noinhan se toimii ainakin. Tosin seinän yläosan tukevuus mietityttää. Alapäähän ammutaan tiukasti valuun kiinni, niin luulisi että yläpää heiluu/värisee tollaisessa ratkaisussa. Onko tällä käytännön merkitystä, en osaa sanoa. Kunhan tuli mieleen, kun asiaa mietin.

Paitsi että alajuoksua ei ammuta koska vesikiertoinen lattialämmitys. Liimalla kiinni...

 

[Honzo]

Paitsi että alajuoksua ei ammuta koska vesikiertoinen lattialämmitys. Liimalla kiinni...

Ai. Kyllä meillä ammuttiin. Väliseinien kohdalla ei mene putket. Tosin meillä on pääosin kivirakenteiset väliseinät. Muutama kevytrakenteinen löytyy vain.

 

[Jebaus]

Miten väliseinät kiinnitetään yläpohjaan tollaisessa ratkaisussa? Itse olen vain pari hirsimökkiä rakentanut ja painumat ovat hyvinkin tuttuja, mutta mökeillä väliseinätkin tulivat hirrestä. Eli painuivat nekin. Hyvin huomasi parin vuoden jälkeen useiden senttien painuman talossa (Honka / pyöröhirsi).

Yleensä kuten kuvassa näkyykin, ihan vaan pitkillä nauloilla jotka antavat sitten periksi/painuvat sisään jos katto tulee alaspäin. Noihin on myös saatavilla sellaisia omia kiinnitysrautoja mutta niitä näkee oikeastaan vain, jos tehdään yksittäinen I-mallinen seinä jota ei tueta mihinkään.
Käytännössä kun kipsi/seinämateriaali viedään tuohon rungon yläpintaan, ja katto vielä rimoitetaan/asennetaan kattomateriaali sitä pintaa vasten niin seinä ei enään liiku minnekkään.
Ainiin, ja tuonne rakoon painetaan yleensä villa äänien takia mutta yhtälailla sinne taitaa kelvata uretaanikin.

Alapäät tosiaan yleensä ammutaan betoninaulaimella tai propataan. Liimaus on bituminauhan kanssa vähän niin ja näin. Lattiamateriaalille jätetään yleensä liikuntavarat seinien viereen joten se ei väliseinän alapäätä tue.
Eihän sen piikin tarvitse mennä kuin 1cm betoniin ja yleensä valuun tulevissa 20mm+ putkissa suojapaksuus on luokkaa 2-3cm.

 

[sirace]

Liimauksessa alajuoksu on peltiranka (pystypuut mitallistettua puuta) ja alla vesikiertoinen lattialämmitys. Tätä käytetään paljon toimitilarakentamisessa jossa avotila ja tila pitää saada matchaamaan tarpeita.

 

[Juha Kokkonen]

Paitsi että alajuoksua ei ammuta koska vesikiertoinen lattialämmitys. Liimalla kiinni...

Ai. Kyllä meillä ammuttiin. Väliseinien kohdalla ei mene putket. Tosin meillä on pääosin kivirakenteiset väliseinät. Muutama kevytrakenteinen löytyy vain.

Joo, meillä näyttäisi myös olleen ammuttu. Seinien kohdilta tosiaan puuttuu putket.

 

[Lucas]

Kun taloa rakennuttaa niin kannattaa vetää teknisestä tilasta riittävän paksu putki talon yläpohjaan. Tähän putkeen on hyvä sitten vetää kaikenlaisia tv-antennikaapeleita ja verkkokaapeleita, ja mitä talon elinkaaren aikana sattuukin tarvimaan. Putken tulppaus onnistuu kätevästi niin kun kaapelien vetämisen jälkeen pistää muovipussin muutaman sentin matkalle putken sisään ja tursottaa pussin sisäosaan reilusti polyuretaania. Silloin se ei aiheuta enää ilmanvuotoa ja ilmatiiviyslukua heikennä talosta.

Satelliittiantenni voi olla myös kiva lisä omakotitalossa kun sillä saa reilun sadan euron investoinnilla näkyviin luokkaa tuhat tv-kanavaa ilman kuukausimaksuja ja mukana on ihan katsottaviakin kanavia tyyliin Eurosport ja Sport1 Saksa, musakanavia iso määrä ja kymmenkunta uutiskanavaa englannin audiolla ja osa vielä teräväpiirtona. Ja sitten myös Saksan RTL (sd) kanavan jos formulat kiinnostaa. Toki satelliittiantennia on mahdoton laittaa jos vapaata näkyvyyttä antennilta ei saa etelän ja lounaan välille jossa suosituimmat satelliitit sijaitsevat Suomesta katsottuna. Suomalaisia tv-kanavia satelliitista ei saa kaikkia ja kaikki ovat vielä maksullisia niin oma harava-antenni on silti järkevä sen rinnalla olla.

 

[Honzo]

Joo, meillä näyttäisi myös olleen ammuttu. Seinien kohdilta tosiaan puuttuu putket.

Ja miksipä ne putket siellä seinien alla menisivätkään? Piirit kuitenkit pitäisi olla pääosin huonekohtaisia. Toki jos koetetaan tehdä mahdollisimman halvalla ja oikaistaa joka kohdassa, niin ehkä silloin... Mutta mitään järkeä en tossa näe. Eihän lämmityskaapeleita esim. keittiön kaappien tai vaatekaappienkaan alle vedetä...

 

[tietokonerikki]

Yleensä kuten kuvassa näkyykin, ihan vaan pitkillä nauloilla jotka antavat sitten periksi/painuvat sisään jos katto tulee alaspäin. Noihin on myös saatavilla sellaisia omia kiinnitysrautoja mutta niitä näkee oikeastaan vain, jos tehdään yksittäinen I-mallinen seinä jota ei tueta mihinkään.
Käytännössä kun kipsi/seinämateriaali viedään tuohon rungon yläpintaan, ja katto vielä rimoitetaan/asennetaan kattomateriaali sitä pintaa vasten niin seinä ei enään liiku minnekkään.
Ainiin, ja tuonne rakoon painetaan yleensä villa äänien takia mutta yhtälailla sinne taitaa kelvata uretaanikin.

Alapäät tosiaan yleensä ammutaan betoninaulaimella tai propataan. Liimaus on bituminauhan kanssa vähän niin ja näin. Lattiamateriaalille jätetään yleensä liikuntavarat seinien viereen joten se ei väliseinän alapäätä tue.
Eihän sen piikin tarvitse mennä kuin 1cm betoniin ja yleensä valuun tulevissa 20mm+ putkissa suojapaksuus on luokkaa 2-3cm.

En kyllä suosittel uretaanin käyttöä se on kuormitusta vastaanottava eikä palaudu painuttuaan. Varsinkin ristikon jännevälin keskellä, huono asia. Ristikon sauvojen kuormat muuttuvat, pahimmillaan hajottaa? ristikon (koska ristikko ei pääse painumaan lasketusti). Tuolla jännevälillä ristikko voi painua mutu-tuntumalla muutaman sentin jännevälin keskellä.

 

[tietokonerikki]

Joo, meillä näyttäisi myös olleen ammuttu. Seinien kohdilta tosiaan puuttuu putket.

Paljonhan noita ammutaa, kun tiedetään missä putken ovat niin toimiva kiinnitystapa.
Mitenkäs sulla suojattiin/irrotettiin betinilaatan pää tuosta hirsiseinästä. Tuliko muutakin kuin tuo suojausmuovi?
Vaikuttaa hyvin suojatuilta nuo seinät.

 

[Juha Kokkonen]

Mitenkäs sulla suojattiin/irrotettiin betinilaatan pää tuosta hirsiseinästä. Tuliko muutakin kuin tuo suojausmuovi?
Vaikuttaa hyvin suojatuilta nuo seinät.

En osaa sanoa muuta kuin että seinät oli suojattu luonnollisesti kauttaaltaan muovilla ja valun sekä seinän välissä voi havaita pienen raon.

 

[tietokonerikki]

Rako johtunee betonin kutistumisesta.

 

[phetu]

Ja miksipä ne putket siellä seinien alla menisivätkään? Piirit kuitenkit pitäisi olla pääosin huonekohtaisia. Toki jos koetetaan tehdä mahdollisimman halvalla ja oikaistaa joka kohdassa, niin ehkä silloin... Mutta mitään järkeä en tossa näe. Eihän lämmityskaapeleita esim. keittiön kaappien tai vaatekaappienkaan alle vedetä...

Kyllä noita putkitetaan kaappienkin alle, ja miksei putkitettaisi? Voisihan nuo seinienkin alta viedä jos haluaa tulevaisuudessa mahdollisuuden muunnella pohjaa enemmänkin, siinä vaan menettää huonekohtaista säädettävyyttä mutta mitä kukin enemmän sitten arvostaa.

 

[golemi]

En osaa sanoa muuta kuin että seinät oli suojattu luonnollisesti kauttaaltaan muovilla ja valun sekä seinän välissä voi havaita pienen raon.

Yleensä siellä käytetään sellaista solumuovikaistaa joka estää lattiabetonin kiinnittymistä seinään juuri sen vuoksi kun se kuivaessaan kutistuu ja ajan myötä painuu niin pitää olla irti.

Me laitettiin itse kaikkien väliseinien ylä ja alajuoksut metallirangasta, oli ihan perkaleen nopeat ja kätevät ja ei vaadi tosiaan mitään sinne betonin ja alajuoksun väliin. Yläjuoksuun sitten saa näppärästi tehtyä sen painumisvaran kun se metallirangan profiili on sellainen u-mallinen niin se väliseinätolppa pysyy siellä ihan iteksiään vaikka on irti katosta.

 

[Juha Kokkonen]

Ja miksipä ne putket siellä seinien alla menisivätkään? Piirit kuitenkit pitäisi olla pääosin huonekohtaisia. Toki jos koetetaan tehdä mahdollisimman halvalla ja oikaistaa joka kohdassa, niin ehkä silloin... Mutta mitään järkeä en tossa näe. Eihän lämmityskaapeleita esim. keittiön kaappien tai vaatekaappienkaan alle vedetä...

Kyllä meillä on ainakin keittiössä kaappienkin alla putket, enkä muista että ainakaan koulussa olisi opetettu että ne kannattaisi jättää sinne piirtämättä. Ei sinne kaappien alle kuitenkaan kovin montaa neliötä lopulta jää ja sisätiloihin sekin lämpö siirtyy. Jos vaikka keittiötä joskus myöhemmin muutetaan tai siirretään, niin olisihan se vähän kurja alkaa lattiaa piikkaamaan auki jotta lattialämmitysputkia saisi lisättyä tyhjiin kohtiin.

Yleensä siellä käytetään sellaista solumuovikaistaa joka estää lattiabetonin kiinnittymistä seinään juuri sen vuoksi kun se kuivaessaan kutistuu ja ajan myötä painuu niin pitää olla irti.

Joo, todennäköisesti sellaista käytetty myös tässä. En tosiaan nähnyt tuonne muovitusten taakse ja ne oli sitten jo purettu pois, kun menin seuraavan kerran raksalle.

 

[Dr. Who]

Rako johtunee betonin kutistumisesta.

Mikä rako?

 

[tietokonerikki]

Mikä rako?

Kts ed. Juhan viesti

 

[Dr. Who]

Kts ed. Juhan viesti

Kannattaa käyttää sitä "vastaa" nappia niin helpompi pysyä kärryillä...

 

[maustevoi]

Mikä yleinen käytäntö? Saako tehtailta luonnos pohja- ja julkisivupiirrustuksia tarjousneuvotteluvaiheessa?

Pyysin tehtaita näyttämään "heidän tekemänsä" pohjapiirrustuksen ja julkisivun, ennen kuin laskevat tarjouksia - mutta osa vaan latoo tarjouksia tulemaan ennen kuin olen julkisivua- tai pohjaa nähnyt. Enhän minä uskalla kauppoja tehdä, jos en ole täysin varma että ovat noudattaneet minun pohjapiirrustusta - varsinkin kun voi olla, että heidän linjastonsa ei minun toiveisiin taivu.

Nyt olen saanut talotehtailta vain 18sivun mittaisia pdf-tarjouspyyntöjä, joissa ei näy julkisivua.

Haluan ns. "oikoluettavaksi" julkisivu- ja pohjapiirrustuksen", ennen kuin suostun kauppoja tekemään.
Lähetin muutamaan firmaan "oman pohjan", mutta haluan aivan ehdotomasti oikolukea talotehtaan piirtämän version, jotta ollaan samalla aaltopituudella ja tiedän mistä olen maksamassa.
Itseä siis pelottaa se, että jos en niitä saa niin sitten vaan jossain vaiheessa toteavat:"juu ei näin voi tehdä, muutetaan tätä"..

Jäi se arkkitehti palkkaamatta, tässä se meineaa lyödä näpeille vaikka nyt onkin lopulta saatu pohjapiirrustus 100% kuntoon.

Yksi talotehdas nimittäin piirsi väärin meidän pohjan (joka johtuu siitä, että en itse osaa piirtää ammattimaisesti).

Toistaiseksi vain yksi tehdas on suostunut näyttämään heidän piirtämät julkisivunsa ja pohjansa, jotta pääsen niitä oikolukemaan. Haluan siis lähinnä tarkastaa muutaman tolpan paikan ja ovien tyylit.
Tämän yhden kanssa on löydettykin oikea sävel ja pohja näyttää siltä miltä pitääkin (mutta ei alkuunsa näyttänyt, vaan sitä piti "korjauttaa). Todennäköisesti tämän kanssa päädytään kauppoihinkin, juurikin siitä syystä, että pääsen näkemään pohjapiirrustuksen ja julkisivut ennen tarjouspyyntöä. Palvelu on muutenkin ollut kauttaaltaan A-luokkaa..

Voi olla, että olen vaativa, mutta ainakin tämä yksi tehdas tähän näköjään kykenee ja on saamassa meistä siksi asiakkaan.
Taitaa mennä muuttovalmiin sijasta "vesikattovalmiiksi" ja sitten osaurakoina loppuun..
Liikaa omia toiveita, esim. 60x60 laattaa ja keittiö haluttaisiin kilpailuttaa kaikkien kesken (koska se on meille tärkeä). Ja jotain tiettyjä suihkumalleja kun haluaa, niin ei tahdo löytyä listoilta tai eivät voi tarjota.


On kyllä raskasta hommaa jo pelkkä suunnittelukin.
-
Voiko LVI-suunnittelija tehdä LVI-suunnitelman ja ja voiko sillä suunnitelmalla sitten kilpailuttaa urakkaa? (=onko LVI-suunnitelma toteutettavissa, jos sen on tehnyt joku 150km päässä asuva ammattilainen)? Vai pitääkö ottaa talotehtaan LVI-miehet?

Sama sähkösuunnittelussa: Kannattaako minun palkata nyt sähkösuunnittelija jo tässä vaiheessa (kun pohjapiirrustus- ja julkisivu on lukittu) ? Miten tämän sähkösuunnitelman myyminen talotehtaille sitten tapahtuu, voiko ne vain toteuttaa sen mitä joku muu on suunnittelut?

Ei oo helppoa, aloittelijalle.

 

[maustevoi]

Ja pitääkö tämä kuva vielä paikkansa? Poimittu tästä ketjusta ehkä puoli vuotta sitten talteen.
Olen ajatellut kyllä maalämpöä, mutta näin toteuttamalla saisi näppärästi säästettyä tässä vaiheessa.

Osaako LVI-suunnittelija suunnitella mulle tuollaisen lämmitysjärjestelmän, jos laitan sille tämän liitteessä olevan kuvan mitä tavoitellaan?

 

[tietokonerikki]

Mikä yleinen käytäntö? Saako tehtailta luonnos pohja- ja julkisivupiirrustuksia tarjousneuvotteluvaiheessa?

Pyysin tehtaita näyttämään "heidän tekemänsä" pohjapiirrustuksen ja julkisivun, ennen kuin laskevat tarjouksia - mutta osa vaan latoo tarjouksia tulemaan ennen kuin olen julkisivua- tai pohjaa nähnyt. Enhän minä uskalla kauppoja tehdä, jos en ole täysin varma että ovat noudattaneet minun pohjapiirrustusta - varsinkin kun voi olla, että heidän linjastonsa ei minun toiveisiin taivu.

Nyt olen saanut talotehtailta vain 18sivun mittaisia pdf-tarjouspyyntöjä, joissa ei näy julkisivua.

Haluan ns. "oikoluettavaksi" julkisivu- ja pohjapiirrustuksen", ennen kuin suostun kauppoja tekemään.
Lähetin muutamaan firmaan "oman pohjan", mutta haluan aivan ehdotomasti oikolukea talotehtaan piirtämän version, jotta ollaan samalla aaltopituudella ja tiedän mistä olen maksamassa.
Itseä siis pelottaa se, että jos en niitä saa niin sitten vaan jossain vaiheessa toteavat:"juu ei näin voi tehdä, muutetaan tätä"..

Jäi se arkkitehti palkkaamatta, tässä se meineaa lyödä näpeille vaikka nyt onkin lopulta saatu pohjapiirrustus 100% kuntoon.

Yksi talotehdas nimittäin piirsi väärin meidän pohjan (joka johtuu siitä, että en itse osaa piirtää ammattimaisesti).

Toistaiseksi vain yksi tehdas on suostunut näyttämään heidän piirtämät julkisivunsa ja pohjansa, jotta pääsen niitä oikolukemaan. Haluan siis lähinnä tarkastaa muutaman tolpan paikan ja ovien tyylit.
Tämän yhden kanssa on löydettykin oikea sävel ja pohja näyttää siltä miltä pitääkin (mutta ei alkuunsa näyttänyt, vaan sitä piti "korjauttaa). Todennäköisesti tämän kanssa päädytään kauppoihinkin, juurikin siitä syystä, että pääsen näkemään pohjapiirrustuksen ja julkisivut ennen tarjouspyyntöä. Palvelu on muutenkin ollut kauttaaltaan A-luokkaa..

Voi olla, että olen vaativa, mutta ainakin tämä yksi tehdas tähän näköjään kykenee ja on saamassa meistä siksi asiakkaan.
Taitaa mennä muuttovalmiin sijasta "vesikattovalmiiksi" ja sitten osaurakoina loppuun..
Liikaa omia toiveita, esim. 60x60 laattaa ja keittiö haluttaisiin kilpailuttaa kaikkien kesken (koska se on meille tärkeä). Ja jotain tiettyjä suihkumalleja kun haluaa, niin ei tahdo löytyä listoilta tai eivät voi tarjota.


On kyllä raskasta hommaa jo pelkkä suunnittelukin.
-
Voiko LVI-suunnittelija tehdä LVI-suunnitelman ja ja voiko sillä suunnitelmalla sitten kilpailuttaa urakkaa? (=onko LVI-suunnitelma toteutettavissa, jos sen on tehnyt joku 150km päässä asuva ammattilainen)? Vai pitääkö ottaa talotehtaan LVI-miehet?

Sama sähkösuunnittelussa: Kannattaako minun palkata nyt sähkösuunnittelija jo tässä vaiheessa (kun pohjapiirrustus- ja julkisivu on lukittu) ? Miten tämän sähkösuunnitelman myyminen talotehtaille sitten tapahtuu, voiko ne vain toteuttaa sen mitä joku muu on suunnittelut?

Ei oo helppoa, aloittelijalle.

Jospa tarjoaisit heille euroja siitä, että tekevät puolestasi suunnittelua. Jos mietit asiaa talotehtaiden kannalta...
ei ole mielekästä tehdä suunnitelmia ilman, että saa tilauksen. Niitä kyselijöitä riittänee...

Jos et kuvia saa käy katselemassa mitä he ovat tehneet ja sido (jos hinta miellytti) tilauksesi siihen, että kuvat vastaavat antamiasi tietoja/toiveita. Jos ei, tilauksesi ei ole voimassa. Sekä aseta asian käsittelylle aikaraja.

Sähkösuunnittelun voit teettää, jos kerran tiedät mitä haluat. Talotehtaat kertovat voivatko ne totettaa, mutu:lla uskon heidän voivan. Luulen heillä olevan sähkösuunnittelupalveluun myös yhteistyökumppaneita .

ja en ole talokauppias

 

[Jebaus]

Talotehtaat ovat kuitenkin niitä halvimpia suunnittelijoita joilla on kokemusta myös toteutuksesta. Yksikään arkkitehti ei piirrä sulle siihen hintaan kuvia niin että ne olisi vielä helposti toteutettavissa.
Tiedän tutun joka maksoi aikanaan kastellille sen alkupalkkion, alta 1500€ ja sai mukavan myyjän kanssa hierottua kaiken kodinkoneita ja vaatekaapin sisustoja myöten mieleisekseen. Tämän jälkeen kilpailutti homman kun oli hetki painaa enteriä ja teki diilin toisen talotehtaat kanssa runkopaketista ja rakennusfirman kanssa kaikesta muusta. Tuli mieleinen ja samaan budjettiin mahtuivat vielä pihojen teko.

 

[tsutsi]

Joo, meillä näyttäisi myös olleen ammuttu. Seinien kohdilta tosiaan puuttuu putket.

Noita liimattuja kohtia kun 5v vanhoissa taloissa on nähnyt niin en ikinä laittaisi pelkällä liimalla esim. kerran tuli nojattua yhdessä saneerauskohteessa (saneerauskohde ei taida olla oikea sana kun pintaremonttia tehtiin) seinään niin väliseinä painui varmaan 1-2 senttiä sisäänpäin.. Itse tupannut vetämään ihan iskukoneella ja 110mm pikanaula. Ei ainakaan ainoakaan oo vielä irronnut eikä heilu.

Lattialämmitysputkethan tehdään aina niin (tai ainakin oikea ammattilainen tekee), että seinärungon kohdalle ei putkea tule.
E: muokattu tekstiä

 

[jukra]

Mikä yleinen käytäntö? Saako tehtailta luonnos pohja- ja julkisivupiirrustuksia tarjousneuvotteluvaiheessa?

Pyysin tehtaita näyttämään "heidän tekemänsä" pohjapiirrustuksen ja julkisivun, ennen kuin laskevat tarjouksia - mutta osa vaan latoo tarjouksia tulemaan ennen kuin olen julkisivua- tai pohjaa nähnyt. Enhän minä uskalla kauppoja tehdä, jos en ole täysin varma että ovat noudattaneet minun pohjapiirrustusta - varsinkin kun voi olla, että heidän linjastonsa ei minun toiveisiin taivu.

Nyt olen saanut talotehtailta vain 18sivun mittaisia pdf-tarjouspyyntöjä, joissa ei näy julkisivua.

Haluan ns. "oikoluettavaksi" julkisivu- ja pohjapiirrustuksen", ennen kuin suostun kauppoja tekemään.

Todennäköisesti läheskään kaikilla tehtailla ei noita kuvia ole, vaikka ovat tarjouksen antaneetkaan. Ainakin jos ns ekan kierroksen tarjouksista puhutaan. Kunnon kuvat piirretään kunnolla yleensä vasta kun kaupat on kiinni.. mikä sinällään on ymmärrettävää, miksi tehdas piirrättäis kalliin kuvapaketin kun ei ole takeita tuleeko sille tarvetta.

Reilu vuosi sitten kun omaani kilpailutin niin aika monta tehdasta antoi hinnan suoraa laskuristaan, eli sinne laitetaan neliöitä, kuutiota, jonkin verran materiaaleista ja sitte loppu tuleekin keskiarvoistuksella. Tietty jos vaatimukset on jotain poikkeuksellista ja talo on täynnä erikoisia ratkaisulta niin sitten toi ei toimi kustannuslaskennassa, mutta aika moni perustalo menee kyllä ihan hyvin kun tietää neliöt ja kerroslukumäärän.

 

[mkoosebi]

Kovinkummoisia kuvia ei kannata tehdä ennen kaavoittajan kommentteja. Muutenkin muuttovalmis paketti ei taivu erikoisuuksiin tai hankintoihin muilta kuin talotehtaan sopimuskummpaneilta ja ihan ymmärrettävää. Moni riita jää väliin tai ainakaan rakennuttajan ei tarvitse olla välittäjänä riitojen osapuolten välissä kun kamat tulee "samasta talosta".

 

[Juha Kokkonen]

Ehdin taas vihdoin kursia yhden jakson vlogia kasaan:

Todennäköisesti läheskään kaikilla tehtailla ei noita kuvia ole, vaikka ovat tarjouksen antaneetkaan. Ainakin jos ns ekan kierroksen tarjouksista puhutaan. Kunnon kuvat piirretään kunnolla yleensä vasta kun kaupat on kiinni.. mikä sinällään on ymmärrettävää, miksi tehdas piirrättäis kalliin kuvapaketin kun ei ole takeita tuleeko sille tarvetta.

Reilu vuosi sitten kun omaani kilpailutin niin aika monta tehdasta antoi hinnan suoraa laskuristaan, eli sinne laitetaan neliöitä, kuutiota, jonkin verran materiaaleista ja sitte loppu tuleekin keskiarvoistuksella. Tietty jos vaatimukset on jotain poikkeuksellista ja talo on täynnä erikoisia ratkaisulta niin sitten toi ei toimi kustannuslaskennassa, mutta aika moni perustalo menee kyllä ihan hyvin kun tietää neliöt ja kerroslukumäärän.

Sanoisin myös näin, että välttämättä mitään tarkkoja kuvia ei ole vielä tarjousvaiheessa olemassakaan, jos on omiin piirustuksiin pohjautuvasta mökistä kyse. Sitten kun kauppa lyödään kiinni, talotehdas tekee ne tarkat piirustukset ja niitä pääsee sitten korjailemaan jos virheitä tulee. Toki voi varmasti kysyä talotehtaalta jos piirtävät puhtaaksi luonnoskuvat, mutta se maksaa varmastikin rahaa. Meillä nyt toki ei tullut puhtaasti omien piirustusten pohjalta, vaan kustomoitiin valmiista talomallista mieluinen, mutta ei meilläkään vielä ollut siitä meidän visiosta tarkkoja kuvia kaupantekohetkellä, vaan ne yksityiskohdat hierottiin sitten suunnittelijoiden kanssa myöhemmin kohdalleen ja kuvat kävivät läpi pari tarkastuskierrosta jolloin niihin tehtiin korjauksia ja hienosäätöjä.

 

[Juha Kokkonen]

Uutta jaksoa vlogista taas linjoilla:



Kävin raksalla viimeksi maanantaina, siellä oli LVI-asentaja työn touhussa. Kyselin siltä varauksia sitä maalämmön viilenninyksikköä varten, pitäisi onnistua ihan helposti liuosputket ja viemäriveto. Kaikki väliseinät ovat tosiaan jo pystyssä ja tällä viikolla pitäisi tulla takkatoimitus - ens viikolla sitten muuraus. Ensi viikolla tulee myös energiakaivo, jouduin siirtämään porausta koska meidän vesikaivosta ei tule vielä vettä (kaivofirmalla halkaisuauto rikki).

 

[Lucas]

Kävin raksalla viimeksi maanantaina, siellä oli LVI-asentaja työn touhussa. Kyselin siltä varauksia sitä maalämmön viilenninyksikköä varten, pitäisi onnistua ihan helposti liuosputket ja viemäriveto. Kaikki väliseinät ovat tosiaan jo pystyssä ja tällä viikolla pitäisi tulla takkatoimitus - ens viikolla sitten muuraus. Ensi viikolla tulee myös energiakaivo, jouduin siirtämään porausta koska meidän vesikaivosta ei tule vielä vettä.

Sitä konvektoria olet laittamassa tai ainakin varausta sille viilennystä varten?

Tuo LTO koneella tulevan ulkoilman esilämmitys lämpökaivon vedellä on myös asia jota kannattaa ainakin harkita sen konvektorin lisäksi. Sen avulla LTO koneen vuosihyötysuhde paranee noin 10 prosenttiyksikköä tai vastaavasti lämmitysenergiaa säästyy omakotitalossa joku 1000-1500 kWh vuodessa. (Maalämpötalossa ostosähkö neljäsosan tuosta COP4 kertoimella.) Eli nykyisellä sähkönhinnalla luokkaa 25-30 euroa vuodessa. Rahallisesti tuota on vaikea perustella maalämpötalossa kun maksaa luokkaa 700-800 euroa laitteet, mutta suurin hyöty tuosta tulee sitä kautta että LTO kone ei pätki ja sulattele pakkasilla käytännössä koskaan tuon kanssa ja LTO koneen jälkilämmitystä ei tarvi oikeastaan koskaan. Muutaman sata euroa kalliimpi on sellainen LTO kone jossa on vesikiertoinen jälkilämmityspatteri verrattuna sähkövastuksilla toimivaan. Eli siinä kohti säästää sen muutaman sata euroa tai sitten leikkaa sähkölaskua enemmän kuin tuolla COP4 kertoimella laskettuna leikkaisi jos sähkövastuksella jälkilämmityksen toimivan mallin ostaisi.

Toki samalla tuloilman esilämmityspömpelillä voi myös viilentää kesällä muutaman sadan watin teholla, mutta pitänee pitää lämmönvaihdin päällä kesällä LTO koneessa ("Kesäpelti" siis pois käytöstä), jotta kastepiste ei alitu ja ala kondensoimaan vettä tuloilmaputken ulkopintaan. Eli käytännössä silloin se lähinnä vain kuivaa sen sisään otettavan ulkoilman. Se vaikuttaa myös paljon asumismukavuuteen kesän kostean kuumilla keleillä.

(Konvektori lisäksi sitten viilentää kilowattien teholla ja samalla kuivaa myös sisäilmaa.)

Molempi on tietenkin parempi jos budjettiin mahtuu. Tuossa on juttua tuloilman esilämmityksestä maapiirin lämmönvaihdin patterilla:

Patteriyksikkö lämmitys/viilennys Vallox MLV Multi

Vallox MLV-Multi 200 on ulkoilmakanavaan asennettava patteriyksikkö. Se toimii lämmityskaudella ilmanvaihtokoneen etulämmitysyksikkönä, jolloin se hyödyntää maalämmön keruupiirin nesteen lämpöä ja lämmittää sillä koneelle tulevaa ulkoilmaa.

www.taloon.com

Tuloilman esilämmitys maapiirillä

Tuloilman esilämmitys maapiirillä parantaa talon energiatehokkuutta Teksti: Pekka Hietala Ilmanvaihtolaitteeseen liitetty yksinkertainen maapiiri kykenee lämmittämään tuloilmaa pakkasella tai viile…

pekkapoika.wordpress.com

Opinnäytetyö: TULOILMAN ESILÄMMITYS MAAPIIRILLÄ

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/127380/sankiaho_riku.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

[Juha Kokkonen]

Sitä konvektoria olet laittamassa tai ainakin varausta sille viilennystä varten?

Tuo LTO koneella tulevan ulkoilman esilämmitys lämpökaivon vedellä on myös asia jota kannattaa ainakin harkita sen konvektorin lisäksi. Sen avulla LTO koneen vuosihyötysuhde paranee noin 10 prosenttiyksikköä tai vastaavasti lämmitysenergiaa säästyy omakotitalossa joku 1000-1500 kWh vuodessa. (Maalämpötalossa ostosähkö neljäsosan tuosta COP4 kertoimella.) Eli nykyisellä sähkönhinnalla luokkaa 25-30 euroa vuodessa. Rahallisesti tuota on vaikea perustella maalämpötalossa kun maksaa luokkaa 700-800 euroa laitteet, mutta suurin hyöty tuosta tulee sitä kautta että LTO kone ei pätki ja sulattele pakkasilla käytännössä koskaan tuon kanssa ja LTO koneen jälkilämmitystä ei tarvi oikeastaan koskaan. Muutaman sata euroa kalliimpi on sellainen LTO kone jossa on vesikiertoinen jälkilämmityspatteri verrattuna sähkövastuksilla toimivaan. Eli siinä kohti säästää sen muutaman sata euroa tai sitten leikkaa sähkölaskua enemmän kuin tuolla COP4 kertoimella laskettuna leikkaisi jos sähkövastuksella jälkilämmityksen toimivan mallin ostaisi.

Toki samalla tuloilman esilämmityspömpelillä voi myös viilentää kesällä muutaman sadan watin teholla, mutta pitänee pitää lämmönvaihdin päällä kesällä LTO koneessa ("Kesäpelti" siis pois käytöstä), jotta kastepiste ei alitu ja ala kondensoimaan vettä tuloilmaputken ulkopintaan. Eli käytännössä silloin se lähinnä vain kuivaa sen sisään otettavan ulkoilman. Se vaikuttaa myös paljon asumismukavuuteen kesän kostean kuumilla keleillä.

(Konvektori lisäksi sitten viilentää kilowattien teholla ja samalla kuivaa myös sisäilmaa.)

Joo, seinäkonvektoria varten laitetaan varaukset olohuoneen ja kodinhoitohuoneen väliseen seinään - sitä edullista Niben seinämallia ei saa talofirman kautta, joten pitää asennuttaa jälkikäteen itse. Mutta eristetyt liuosputket valmiiksi välikatolle ja viemäriputkivaraus kondenssivesille.

Tuo ilman esilämmitys olisi fiksu juttu, mutta ei oikein onnistu etenkään enää tässä vaiheessa. Talofirman valikoimista tuota esilämmitysboksia ei löytynyt, joten en sitä alunperin hoksannut ottaa. Nyt talossa on jo LVI-asentaja asentamassa kanavia ja mahdollisesti myös IV-konetta, joten on myöhäistä tuollaisten muutosten suhteen. Piirustusten muuttaminen maksaa tässä vaiheessa useamman satasen, jos olisi edes ylipäätään mahdollista. Lisäksi koska kyse on muuttovalmiista talosta, jos asiakas menee säätämään omiaan jonkun osakokonaisuuden väliin (esim. ilmanvaihto), saattaa se vaikuttaa takuuasioihin ja vastuuasioihin virheen sattuessa. Pitää siis tutkia jälkikäteen, josko tuollainen esilämmityspönttö edes mahtuu tuonne meidän pienehköön tekniseen tilaan ja asentaa sen sitten tarvittaessa jälkikäteen.

 

[Lucas]

Joo, seinäkonvektoria varten laitetaan varaukset olohuoneen ja kodinhoitohuoneen väliseen seinään - sitä edullista Niben seinämallia ei saa talofirman kautta, joten pitää asennuttaa jälkikäteen itse. Mutta eristetyt liuosputket valmiiksi välikatolle ja viemäriputkivaraus kondenssivesille.

Suunnitelmia voi olla vaikea tai käytännössä mahdoton lennosta muutella. Muistelen joskus jonkun sanoneen, että vasta kolmas itse rakennettu tai itselle rakennetettu talo on sellainen jossa kaikki on osattu ottaa jo huomioon.

Jos talon ekologisuuteen ja asumiskustannuksiin on tarkoitus kiinnittää huomiota, niin vakiopaineventtiili maksaa itse itsensä parissa kolmessa vuodessa säästyneinä vesikustannuksina.

Vakiopaineventtiili vesijohtoon

Rakentaessa laitettiin tuollainen Oras vakiopaineventtiili vesijohtoon. Hintaa sillä näytti painemittareineen olleen 87 eur. Venttiili on ollut ruuvailtuna hienoiselle kuristukselle tähän saakka, noin 3 bar. Vedenkulutusta on tullut seurattua useamman kuukauden ja se näytti meillä asettuneen 14...

lampopumput.info

Jos haluaa hifistellä niin paineenalennusventtiilin voi asentaa niinkin että esimerkiksi autotallille ja ulos saa täydet paineet putkistosta eikä tarvi odotella ikuisuutta kun vettä pitää laskea paljon johonkin ja paineenalennusventtiili tulee vain sellaiseen haaraan jossa se rajoittaa sisälle tuleviin vesipisteisiin tulevaa vedenpainetta ja virtausta.

Lisäksi vedensäästösuihkukahvoilla suihkussa kuluvan veden määrä laskee kymmeniä prosentteja mukavuuden juuri kärsimättä. Maksaa luokkaa muutaman kymmenen euroa kappaleelta ja maksaa itsensä takaisin käsittääkseni alle kolmessa vuodessa säästyneenä vedenkulutuksena.

Jos perheen naisväellä on pitkiä hiuksia niin se perinteinen enemmän vettä kuluttava suihkukahva voi olla paljon parempi tai ainakin mukavampi kun hiuksia pesee. Jos pesuhuoneeseen on tulossa kaksi suihkupistettä (kuten nykyään omakotitaloissa lähes aina), niin toiseen suihkuun voi laittaa säästösuihkuhanan ja toiseen perinteisen mallin.

 

[Falconi]

Jos tuota ilman esilämmitystä lämpökaivosta meinaisi niin pitäisi kaivoa porata joku 20-50 m enemmän (jos tuo 1000 - 1500 kWh pitää paikkaansa). Lisäksi pitäisi varmistaa liuoksen jäätymisen esto, sillä normaalisti käytettävä naturet jäätyy -17C ja pakkasella jos esilämmityskenno on se -20 eikä se kiertovesipumppu jostain syystä pyörikkään niin on kenno jäässä (Toki varmaan valloxin koneessa on automaatio tätä varten, mutta muut koneet). Lisäksi jos se kytketään edellä mainitun ohjeen mukaan niin tiputtaa se lämpöpumpulle tulevan keruunesteen lämpötilaa, joka taas huonontaa lämpöpumpun hyötysuhdetta.

 

[pipo]

Lisäksi jos se kytketään edellä mainitun ohjeen mukaan niin tiputtaa se lämpöpumpulle tulevan keruunesteen lämpötilaa, joka taas huonontaa lämpöpumpun hyötysuhdetta.

Meillä tuo on kytketty lämpöpumpun jälkeen, jolloin se ei suoraan näy lämpöpumpulla. Toki neste viilenee pitkällä pakkasjaksolla silti hieman enemmän mitä ilman kennoa.

Kennolla saa talotoimittajan väärin mitoittaman maalämpökaivon näyttävästi jäähän. Meidän kaivosta nousi parimetrinen jääpuikko kaivon syvennyksen yhteydessä.

 

[Falconi]

Toisaalta taas lämpöpumpun jälkeen kytkentä ei ole niin tehokas esilämmityskäytössä kun tulee viileämpää Ja kaivosta riippuen lämpötilat tosiaan saattaa laskea todella alas.

Tuo lämpökaivon mitoittaminen niin yleensä jotka eivät myy lämpöpumppuja ns. päätoimekseen niin mitoittaa lämpöpumppuvalmistajan mitoitusohjelmalla josta pääsääntöisesti tulee liian lyhyt kaivo (koska silloin saadaan kustannukset alemmaksi ja enemmän myytyä pumppuja) ja sitten jos kysyy porafirmoilta niin ne haluaa myydä taas mahdollisimman paljon metrejä. Tämä toki kärjistetysti mutta kuitenkin. Ja yhdessäkään ohjelmassa ei ole otettu huomioon tuollaista, että suoraan lämpökaivosta otettaisiin energiaa lämmityskäyttöön kaivon kovimmilla kuormituksella (eli pakkasilla).

Tuo lämpökaivon mitoittaminen tarkasti tekemättä mitään simulointeja on aika arpapeliä, mutta taas sellaisen simuloinnin ja testikaivon hinnalla poraa kyllä helvetisti lisää metrejä.

 

[golemi]

Toisaalta taas lämpöpumpun jälkeen kytkentä ei ole niin tehokas esilämmityskäytössä kun tulee viileämpää Ja kaivosta riippuen lämpötilat tosiaan saattaa laskea todella alas.

Tuo lämpökaivon mitoittaminen niin yleensä jotka eivät myy lämpöpumppuja ns. päätoimekseen niin mitoittaa lämpöpumppuvalmistajan mitoitusohjelmalla josta pääsääntöisesti tulee liian lyhyt kaivo (koska silloin saadaan kustannukset alemmaksi ja enemmän myytyä pumppuja) ja sitten jos kysyy porafirmoilta niin ne haluaa myydä taas mahdollisimman paljon metrejä. Tämä toki kärjistetysti mutta kuitenkin. Ja yhdessäkään ohjelmassa ei ole otettu huomioon tuollaista, että suoraan lämpökaivosta otettaisiin energiaa lämmityskäyttöön kaivon kovimmilla kuormituksella (eli pakkasilla).

Tuo lämpökaivon mitoittaminen tarkasti tekemättä mitään simulointeja on aika arpapeliä, mutta taas sellaisen simuloinnin ja testikaivon hinnalla poraa kyllä helvetisti lisää metrejä.

En tiedä simuloinneista mitään, mutta siis ihan vaan maalämmityslaskelmahan pitää tehdä ja siinä saadaan laskennallisesti se porakaivon syvyys laskettua talon tietojen ja materiaalien perusteella. Siinä on kymmenittäin muuttujia joka siihen laskelmaan vaikuttaa. Minulla laskelma kertoi, että maalämpökaivon aktiivisyvyys pitäisi olla 274m. Tehtiin 280m kaivo jossa aktiivisyvyys taisi olla 264m kun koskaan et ennalta tiedä miten pitkälle pitää mennä, että tulee se ehjä kallio vastaan. Myyjäthän myy vaikka mitä jos et itse ymmärrä, varmaan joku olis meillekin myynyt alle 200m kaivon silmääkään räpäyttämättä.

 

[Juha Kokkonen]

Lisäksi jos se kytketään edellä mainitun ohjeen mukaan niin tiputtaa se lämpöpumpulle tulevan keruunesteen lämpötilaa, joka taas huonontaa lämpöpumpun hyötysuhdetta.

Mietin itseasiassa myös eilen tätä pumpulle menevän nesteen lämpötilaa ja sen vaikutusta kokonaisuuteen. Eipä näitä pohtimalla pääse kuitenkaan puusta pitkälle, kun aina saattaa olla joku asia, jonka unohtaa ottaa huomioon. Ilmeisesti nämä esilämmitykset lämpökaivosta kuitenkin toimii - joskin ainakin tuossa yhdessä linkitetyssä jutussa puhuttiin erillisestä maahan kaivettavasta esilämmityspiiristä, jos ymmärsin oikein. On noita maalämpöpumppuja tullut aikanaan koulussa mitotettua ja opparinkin tein maalämpöön liittyen, mutta ei niistä enää mitään tarkempaa muista, kun asian kanssa ei ole ollut vuosiin mitenkään tekemisissä

 

[Illotus]

Meille tuli iv-esilämmitys erillisellä n. 200m maapiirillä, joka on talon alla. Maalämpö noin muuten.

 

[Falconi]

En tiedä simuloinneista mitään, mutta siis ihan vaan maalämmityslaskelmahan pitää tehdä ja siinä saadaan laskennallisesti se porakaivon syvyys laskettua talon tietojen ja materiaalien perusteella. Siinä on kymmenittäin muuttujia joka siihen laskelmaan vaikuttaa. Minulla laskelma kertoi, että maalämpökaivon aktiivisyvyys pitäisi olla 274m. Tehtiin 280m kaivo jossa aktiivisyvyys taisi olla 264m kun koskaan et ennalta tiedä miten pitkälle pitää mennä, että tulee se ehjä kallio vastaan. Myyjäthän myy vaikka mitä jos et itse ymmärrä, varmaan joku olis meillekin myynyt alle 200m kaivon silmääkään räpäyttämättä.

Sitäpä juuri yritin kertoa, että lämpökaivon mitoittaminen tarkasti ilman simulointia on aika arpapeliä. Laskelmat eivät tiedä että onko juuri siinä kohtaa mihin reikä porataan niin pohjaveden virtaus kova vai tuleeko vettä ollenkaan ja sillä on kuitenkin merkittävä vaikutus kaivon toimintaan. Ja osa noista valmistajien ohjelmista neuvoo tekemään esim 2 kpl 140m kaivoa kuin yhden 280m sen takia kun lämpöpumpun keruuliuospumpulla ei riitä paineen nosto yhteen syvään kaivoon, mutta yleensä siinäkin tapauksessa tulee halvemmaksi laittaa isompi kollektori kaivoon ja / tai ulkoinen liuospumppu avustamaan.

Ite olen käyttänyt vain neljän eri valmistajan noita mitoitusohjemia, joten niissä nyt eroja saattaa olla.

Onpa nähty sellainenkin että samalle tontille (iso kiinteistötontti) tehtiin kaksi testireikää ja niitten simulointi tulokset heitti 20% eli toisesta testikaivosta saatiin energiaa/m 20% enemmän kuin toisesta. Eli tuollaisessa OKT kaivossa tuolla ei juuri merkitystä ole jos tehdään 200m tai 240m kaivo, mutta sitten alkaa olla jo väliä tehdäänkö 30 kpl vai 36 kpl 320m kaivoja.

Meille tuli iv-esilämmitys erillisellä n. 200m maapiirillä, joka on talon alla. Maalämpö noin muuten.

Tämä on mielenkiintoista, ootko mittaillu nesteen lämpötiloja pakkasilla? Paljon systeemi tuli maksamaan suurinpiirtein, se kait tuossa on se suurin tekijä ettei tehdä erillistä?

 

[Illotus]

Tämä on mielenkiintoista, ootko mittaillu nesteen lämpötiloja pakkasilla? Paljon systeemi tuli maksamaan suurinpiirtein, se kait tuossa on se suurin tekijä ettei tehdä erillistä?

Systeemi ei ole vielä päällä, joten lämmöistä en osaa sanoa. Kustannus on maatyö- ja lvi-urakoihin leivottuna, mutta parin tonnin kieppeillä se luultavasti on kaikkineen. Ei todennäköisesti hintaansa hauku kovin äkkiä, mutta ymmärtääkseni pitäisi poistaa melko pitkälti iv-koneen sulattelut. Tietysti kesällä kuivattaa ja jäähdyttää myös pikkuisen.