Valmistalopaketit

Nämä näkyvät viat ovat helppo huomata ja korjata. Meiltä jäi talopaketista puuttumaan seinien ja katon tuulisidonta, ja sen kyllä huomasi. Lisäksi maalämpökaivo jäi liian lyhyeksi ja kaivo jäätyi viime talvena. Näiden korjaaminen olikin sitten jo vähän suurempi urakka.

Minun mielestä ammattilaisen tuli huomata virhe jos sellainen epähuomiossa pääsee syntymään ja taman lisäksi se tuli myös korjata omatoimisesti. Toisaalta kaikki tuntuu olevan mahdollista näitä juttuja lueskellessa mahdollista ja ilmeisesti moni urakoitsija luottaa siihen että asiakas ei huomaa.

Meidän ikkuna-case menee mielenkiintoiseksi... Sain viestin tavarantarkastajalta, joka on tulossa tarkastamaan ikkunat :) En ihan ymmärrä miksi Polarhouse on pyytänyt tavarantarkastusta kun viikonloppuna mittailin niin mh:n ikkuna taitaa olla jopa 10mm sisällä rungossa. Noh saadaanpahan asiat paperille ja jokainen ikkuna tulee nyt mitattua. Minun ymmärryksen mukaan Polarhouse joutuu lopulta töihin.
 
Meidän ikkuna-case menee mielenkiintoiseksi... Sain viestin tavarantarkastajalta, joka on tulossa tarkastamaan ikkunat :) En ihan ymmärrä miksi Polarhouse on pyytänyt tavarantarkastusta kun viikonloppuna mittailin niin mh:n ikkuna taitaa olla jopa 10mm sisällä rungossa. Noh saadaanpahan asiat paperille ja jokainen ikkuna tulee nyt mitattua. Minun ymmärryksen mukaan Polarhouse joutuu lopulta töihin.

Tavarantarkastajilla on aika hyvä maine siinä, että tekevät puolueettomasti ja ammattitaidolla sen tarkastuksensa.
 
Tavarantarkastajilla on aika hyvä maine siinä, että tekevät puolueettomasti ja ammattitaidolla sen tarkastuksensa.

Juttelin ko. tarkastajan kanssa jo puhelimessa hyvän tovin ja aika samansuuntaiset näkemykset meillä oli. Olen edellyttänyt Polarhouselta mm. kaikkien ikkunoiden mittausta, mutta se ei tunnu heitä kiinnostavan. Tavarantarkastaja piti tätä mittausta hyvänä lähtökohtana keskusteluille ja hänen mukaan voisimme aloittaa tarkastuksen sillä. Odotan mielenkiinnolla tarkastusta.
 
Nämä näkyvät viat ovat helppo huomata ja korjata. Meiltä jäi talopaketista puuttumaan seinien ja katon tuulisidonta, ja sen kyllä huomasi. Lisäksi maalämpökaivo jäi liian lyhyeksi ja kaivo jäätyi viime talvena. Näiden korjaaminen olikin sitten jo vähän suurempi urakka.

Just näihin rakenteellisiin vikoihin on omasta mielestä ihan pirun tärkee päästä heti kiinni.. Se onko pinnassa joku pieni virhe on kuitenkin helposti korjattavissa, laudan tai laatan nyt vielä vaihtaa helposti tai kittaa jonku naarmun piiloon. Mutta jos vika on rungossa, perustuksissa tai muualla syvemmällä niin ensinnäkin tutkiminen on pirun hankalaa ja toisekseen korjaavat toimenpiteet usein vähintään hankalia ja kalliita.

Mitä on nyt tullut erilaisia rakennusblogeja luettua niin ikävä kyllä se rakentajan focus tahtoo vain 90% tapauksista olla niissä pintavioissa. Toisaalta ymmärrettävää kun niitä arvioi myös maallikko helposti, mutta samalla tuo ajaa ansaan kun sitten puututaan epäolennaisuuksiin ja vaaditaan sitä täysin virheetöntä jälkeä paikasta jossa sillä nyt ei isossa kuvassa niin paljon ole väliä. Yritän itse ainakin välttää nyt tämän ansan kaikin keinoin ja esim eilen vietin pari h tontilla vertaillen kuvia ja pystyssä olevaa runkoa onko kaikki tehty oikein.
 
Nämä näkyvät viat ovat helppo huomata ja korjata. Meiltä jäi talopaketista puuttumaan seinien ja katon tuulisidonta, ja sen kyllä huomasi. Lisäksi maalämpökaivo jäi liian lyhyeksi ja kaivo jäätyi viime talvena. Näiden korjaaminen olikin sitten jo vähän suurempi urakka.

Tietysti on näin. Mutta vajaasärmäinen aluslauta viestittää, "että teen työni ala-arvoisesti enkä edes välitä siitä että se näkyy". Tarkoittaa että joko työn suorittaja on täysin ammattitaidoton tai sitten kiinnostuksen taso on luokkaa nolla. Sama asia kuin rengasliikkeessä laitettaisiin renkaan 4 pultilla kiinni, vaikka vanteessa on paikka 5:lle. Voi vain kuvitella mitä kaikkea jää piiloon, jos näkyvilläkin on tuollaista jälkeä.
 
Juttelin ko. tarkastajan kanssa jo puhelimessa hyvän tovin ja aika samansuuntaiset näkemykset meillä oli. Olen edellyttänyt Polarhouselta mm. kaikkien ikkunoiden mittausta, mutta se ei tunnu heitä kiinnostavan. Tavarantarkastaja piti tätä mittausta hyvänä lähtökohtana keskusteluille ja hänen mukaan voisimme aloittaa tarkastuksen sillä. Odotan mielenkiinnolla tarkastusta.

Tavarantarkistajan lasku taitaa olla suurempi niistä ikkunoiden mittailuista ja raportin kirjoittamisesta kuin mitä maksaisi niiden väärään tasoon asennettujen ikkunoiden irrottaminen ja kiinnittäminen uudelleen oikeaan tasoon. Tai ei se hinta ainakaan kauas heitä varsinkaan jos kaikkia ikkunoita ei tarvitse korjata kun ovat oikein asennettu.
 
Äkkiseltään epäilisin että talotehtaan aliurakoitsija on kiistänyt virheen ja siten korjauksen takuuseen ja talotehdas haluaa nyt saada tavarantarkastajan lausunnon jolloin saa a) tämän aliurakoitsijan korjaamaan virheelliset ikkunat takuuseen ja b) virallisen linjauksen jatkoa ajatellen mitä voi noudattaa muilla työmailla.

Jos mutuiluni menee oikeaan niin ymmärrän kyllä miksi näin toimitaan vaikka se ehkä ulkopuolisesta hieman naurettavalta näyttää.

Jokin toleranssi noissakin varmasti sallitaan, joten lopputulos voi olla myös että esim alle 3mm heitolla olevat ovat ok (ja listat taiteillaan sitten niihin jotenkin) ja yli sen olevat korjataan.

Itse joskus taistellut vähän vastaavaa keittiön kalusteiden ja välitilan lasin kanssa. Lopputulos oli että koska kalustetoimittaja ilmoittaa kaapeille toleranssin +-2mm (jota asiakas ei tietenkään voi tietää koska tätä ei missään tilauspapereissa lue), hyväksytään 3mm rako välitilan lasin/ympäröivien täytteiden asennuksessa kuuluvan urakkahintaan ja jos vaaditaan parempaa jälkeä, tulee asiakkaan sopia ja maksaa siitä erikseen.
 
Itse joskus taistellut vähän vastaavaa keittiön kalusteiden ja välitilan lasin kanssa. Lopputulos oli että koska kalustetoimittaja ilmoittaa kaapeille toleranssin +-2mm (jota asiakas ei tietenkään voi tietää koska tätä ei missään tilauspapereissa lue), hyväksytään 3mm rako välitilan lasin/ympäröivien täytteiden asennuksessa kuuluvan urakkahintaan ja jos vaaditaan parempaa jälkeä, tulee asiakkaan sopia ja maksaa siitä erikseen.

Eikös lasit tule monesti semmoseen listaan välitilassa jolloin se rako jää listan väliin piiloon. Joskus itse tilasin asiakkaalle lasin välitilaan kaappien asennuksen jälkeen ja siltikin jätin yht 3mm asennusvaran. Ei noita saa edes asennettua ilman asennusvaroja jos on yläkaapit keittiössä. Lisäksi jos lasin kiinnittää silikoonilla paikoilleen niin saa saumattua ala ja yläreunan hyvin kun on pieni rako.
 
Tavarantarkistajan lasku taitaa olla suurempi niistä ikkunoiden mittailuista ja raportin kirjoittamisesta kuin mitä maksaisi niiden väärään tasoon asennettujen ikkunoiden irrottaminen ja kiinnittäminen uudelleen oikeaan tasoon. Tai ei se hinta ainakaan kauas heitä varsinkaan jos kaikkia ikkunoita ei tarvitse korjata kun ovat oikein asennettu.

Näin minäkin oletan ja ihmettelen sitä miksi näin selkeään asiaan tarvitaan tavarantarkastaja. Toisaalta kaikkea ei tarvi ymmärtää ja talotehdashan sen maksaa.

Äkkiseltään epäilisin että talotehtaan aliurakoitsija on kiistänyt virheen ja siten korjauksen takuuseen ja talotehdas haluaa nyt saada tavarantarkastajan lausunnon jolloin saa a) tämän aliurakoitsijan korjaamaan virheelliset ikkunat takuuseen ja b) virallisen linjauksen jatkoa ajatellen mitä voi noudattaa muilla työmailla.

Jos mutuiluni menee oikeaan niin ymmärrän kyllä miksi näin toimitaan vaikka se ehkä ulkopuolisesta hieman naurettavalta näyttää.

Jokin toleranssi noissakin varmasti sallitaan, joten lopputulos voi olla myös että esim alle 3mm heitolla olevat ovat ok (ja listat taiteillaan sitten niihin jotenkin) ja yli sen olevat korjataan.

Itse joskus taistellut vähän vastaavaa keittiön kalusteiden ja välitilan lasin kanssa. Lopputulos oli että koska kalustetoimittaja ilmoittaa kaapeille toleranssin +-2mm (jota asiakas ei tietenkään voi tietää koska tätä ei missään tilauspapereissa lue), hyväksytään 3mm rako välitilan lasin/ympäröivien täytteiden asennuksessa kuuluvan urakkahintaan ja jos vaaditaan parempaa jälkeä, tulee asiakkaan sopia ja maksaa siitä erikseen.

Ikkunat on laitettu runkoon talotehtaalla ja aliurakoitsija on vastannut pystytyksestä ja levytyksestä. Vika siis voi olla levytyksessä, mutta meidän tapauksessa sillä ei ole väliä koska talotehdas vastaa meille myös pystytyksestä.

Toleranssia asennuksessa varmasti on ja 1mm tarkkuutta on turha odottaa. Nyt kuitenkin mennään kaikkien toleranssien yli.
 
Aikoinaan palkkasivat lukiolaisena kesätöihin talotehtaalle elementtejä kasaamaan. Voin sanoa, että en ollut mikään kädentaitaja, vaan pikemminkin aivan päinvastoin. Säälittää vieläkin uhrit, joiden taloihin nuo elementit asennettiin. Mitään laaduntarkistusta ei ollut.

Ihmetyttää näin jälkikäteen, että noinko noita yleisemminkin kasataan.
 
Aikoinaan palkkasivat lukiolaisena kesätöihin talotehtaalle elementtejä kasaamaan. Voin sanoa, että en ollut mikään kädentaitaja, vaan pikemminkin aivan päinvastoin. Säälittää vieläkin uhrit, joiden taloihin nuo elementit asennettiin. Mitään laaduntarkistusta ei ollut.

Ihmetyttää näin jälkikäteen, että noinko noita yleisemminkin kasataan.

Minun käsityksen mukaan elementit tehdään tasaisella pöydällä/ jigissä, joten tiettyjen mittojen pitäisi ainakin tulla kohdilleen suht helposti. Toki jotakin säätöjä vasteisiin on varmasti tehtävä aina elementin vaihtuessa ja huolellinen pitää joka tapauksessa olla.
 
Taas pieni päivitys:

Listoja laittava kirvesmies huomasi viime viikonloppuna että wc:n yhden seinän gybroc on jäänyt vajaaksi yläpäästä ja lista ei peitä rakoa. Laitoin asiasta viestiä talotehtaalle, mutta mitään ei tietenkään ole kuulunut. Tänään sitten tuli posti ja esitys että katsotaan homma samalla kun tavarantarkastaja tulee... Periaatteessa hyvä idea, mutta tavarantarkastaja tulee vasta 17. päivä ja listoitus pitäisi saada etenemään.

Laitoin postia ja kerroin että nyt ei ole aikaa odotella tuota 17. päivää ja koska asia on selvä niin sen pitää laittaa heti kuntoon. Saa nähdä milloin homma tapahtuu vai odotammeko todella tuota päivää. Eihän tuossa muuten mutta seinä pitää vielä myös tasoittaa ja maalata yläpäästä jatkopalan asennuksen jälkeen.
 
Taas pieni päivitys:

Listoja laittava kirvesmies huomasi viime viikonloppuna että wc:n yhden seinän gybroc on jäänyt vajaaksi yläpäästä ja lista ei peitä rakoa. Laitoin asiasta viestiä talotehtaalle, mutta mitään ei tietenkään ole kuulunut. Tänään sitten tuli posti ja esitys että katsotaan homma samalla kun tavarantarkastaja tulee... Periaatteessa hyvä idea, mutta tavarantarkastaja tulee vasta 17. päivä ja listoitus pitäisi saada etenemään.

Laitoin postia ja kerroin että nyt ei ole aikaa odotella tuota 17. päivää ja koska asia on selvä niin sen pitää laittaa heti kuntoon. Saa nähdä milloin homma tapahtuu vai odotammeko todella tuota päivää. Eihän tuossa muuten mutta seinä pitää vielä myös tasoittaa ja maalata yläpäästä jatkopalan asennuksen jälkeen.

Sanot sille kirvesmiehelle että tekee listan valmiiksi mutta ei asenna sitä, sitten kun 17pvä tavarantarkistajan kanssa sovittu mitä tehdään ja kun viat on korjattu niin senkus paukuttaa valmiin listan paikoilleen, ongelma?
 
Vähän särähti itselläkin korvaan että ok-talon listoitus on kiinni yhdestä raosta joka arvatenkin on vielä suoralla seinällä... Jos tälläisistä asioista nostaa mekkalan ja alkaa vaatia päätöksiä nyt heti vaikka joku omissa projekteissa, antaa se kyllä ei niin hyvän vaikutelman asioiden hoidosta.
 
Vähän särähti itselläkin korvaan että ok-talon listoitus on kiinni yhdestä raosta joka arvatenkin on vielä suoralla seinällä... Jos tälläisistä asioista nostaa mekkalan ja alkaa vaatia päätöksiä nyt heti vaikka joku omissa projekteissa, antaa se kyllä ei niin hyvän vaikutelman asioiden hoidosta.

Ei se listoitus tietenkään yhdestä listasta ole kiinni. Lähinnä tässä ottaa päähen se että mitään ei tehdä kunnolla. Kaikki tehdään enemmän tai vähemmän sinne päin ja sitten kokeillaan josko se sattuisi kelpaamaan asiakkaalle.
 
Ei se listoitus tietenkään yhdestä listasta ole kiinni. Lähinnä tässä ottaa päähen se että mitään ei tehdä kunnolla. Kaikki tehdään enemmän tai vähemmän sinne päin ja sitten kokeillaan josko se sattuisi kelpaamaan asiakkaalle.
Kyllä minun mielestä on ihan asiallista vaatia että että työt tehdään asiallisesti eikä selviä virheitä tarvitse hyväksyä. Ammattimiehet (ainakin toivottavasti ) noita tekevät ja jos jotain räikeitä virheitä on, niin se on selvää välinpitämättömyyttä.
 
Kyllä minun mielestä on ihan asiallista vaatia että että työt tehdään asiallisesti eikä selviä virheitä tarvitse hyväksyä. Ammattimiehet (ainakin toivottavasti ) noita tekevät ja jos jotain räikeitä virheitä on, niin se on selvää välinpitämättömyyttä.

Itseasaissa syy tuollaiseen "räikeään" virheeseen, kuten liian matalaan kipsilevyyn, on toleranssissa. Koska sen kipsilevyn ei ole pakko olla aivan ylös asti pitkä, sinne kun tulee se lista joka peittää sen pään, ei pientä korkeusheittoa noteerata asennusvaiheessa, koska vastaava pieni vajaus on ollut levyssä jo kymmeniä kertoja aiemminkin.. Sillä erolla että nyt se olikin sen ratkaisevan millimetrin liian matala.

Sitä yksittäistä levyä kun jälkikäteen joku tarkastelee se näyttää todella törkeältä kun se on senttikaupalla liian matala, mutta käytännössä se ei olekaan kuin millin liian matala. Parin sentin heiton huomaa silmällä helposti, milliä ei silmällä erota. Ongelma on siinä että se asennustoleranssi onkin ylitetty. Kaiken lisäksi tuo mainittu asennustarkkuus vaihtelee. Jossain toisessa paikassa johon olisikin valittu erimallinen lista siinä ei olisi ollut mitään ongelmaa. Tavallaan kyseessä on joka kerta virhe, kun se levy on määriteltyä lyhyempi, mutta kun kyseessä on virhe josta ei 99% tapauksista ole mitään seurausta, niitä tehdään kokoajan.

Mä tiedän kokemuksesta että tuollaiseen virheeseen törmääminen vituttaa rankasti, tuon listottajankin homma on kyssyt tuossa rankasti. 2 minuuttia kestävä listan mittaus, katkaisu ja asennus on venähtänyt kaikkine selvityksineen, päätöksineen ja säätöinen useamman tunnin hommaksi.
 
Ei se listoitus tietenkään yhdestä listasta ole kiinni. Lähinnä tässä ottaa päähen se että mitään ei tehdä kunnolla. Kaikki tehdään enemmän tai vähemmän sinne päin ja sitten kokeillaan josko se sattuisi kelpaamaan asiakkaalle.
En nyt oikein ymmärrä tuota kommenttiasi tässä asiayhteydessä. Eikö tässä nimenomaan tehty asia juuri niin kuin pitääkin? Eli kirvesmies huomasi virheen ja ilmoitti siitä, eikä esimerkiksi yrittänyt asentaa listoja vinoon, peitellä koloa akryylimassalla tai mitään muuta vastaava? Inhimillisiä virheitä sattuu aina, se on fakta. Tämä virhe sattuu olemaan äärimmäisen helppo korjata, eikä pitäisi mitenkään vaikuttaa siihen listoituksen etenemiseen. En keksi miksi talotehtaan pitäisi sykkiä tätä asiaa korjaamaan heti, kun ei ne ikkunoidenkaan ongelmat kerran edisty ennen sitä 17. päivää.
 
Usein ne seinät myös levytetään kun kattoa tai sen yläpuolisia rakenteita ei ole vielä tehty ja levy saattaa tässä kohtaa olla 30cm vajaa kattotuolista/välipohjasta. Tokihan ne levytykset aina voitaisiin tehdä sinne kattorakenteisiin asti, mutta jos levypituus muutetaan 2600->3000mm, kasvaa levymenekki sen 10% ja työmäärä helposti sen 20% joka tarkoittaa tilaajalle eli maksajalle katteineen 25% hinnannousua tähän työvaiheeseen :/
 
Itseasaissa syy tuollaiseen "räikeään" virheeseen, kuten liian matalaan kipsilevyyn, on toleranssissa. Koska sen kipsilevyn ei ole pakko olla aivan ylös asti pitkä, sinne kun tulee se lista joka peittää sen pään, ei pientä korkeusheittoa noteerata asennusvaiheessa, koska vastaava pieni vajaus on ollut levyssä jo kymmeniä kertoja aiemminkin.. Sillä erolla että nyt se olikin sen ratkaisevan millimetrin liian matala.

Sitä yksittäistä levyä kun jälkikäteen joku tarkastelee se näyttää todella törkeältä kun se on senttikaupalla liian matala, mutta käytännössä se ei olekaan kuin millin liian matala. Parin sentin heiton huomaa silmällä helposti, milliä ei silmällä erota. Ongelma on siinä että se asennustoleranssi onkin ylitetty. Kaiken lisäksi tuo mainittu asennustarkkuus vaihtelee. Jossain toisessa paikassa johon olisikin valittu erimallinen lista siinä ei olisi ollut mitään ongelmaa. Tavallaan kyseessä on joka kerta virhe, kun se levy on määriteltyä lyhyempi, mutta kun kyseessä on virhe josta ei 99% tapauksista ole mitään seurausta, niitä tehdään kokoajan.

Mä tiedän kokemuksesta että tuollaiseen virheeseen törmääminen vituttaa rankasti, tuon listottajankin homma on kyssyt tuossa rankasti. 2 minuuttia kestävä listan mittaus, katkaisu ja asennus on venähtänyt kaikkine selvityksineen, päätöksineen ja säätöinen useamman tunnin hommaksi.

Olen eri mieltä tästä asiasta. Alkuperäinen ongelma on se että toleranssi on laitettu väärin. Ei sen listan ole tarkoitus peittää levyn rakoa "juuri ja juuri" vaan levyn pitää mennä reilusti ohi listasta jo sen takia että jos levy ei yllä listan taakse niin listoitus on vaikeaa kun ei ole mitään tukea listalle takana. Yleisesti käytetty lista on 30-40mm leveä holkkalista. Levylle jätetään liikkumavaraa ylös noin 10mm jolloin levy menee noin 20mm listan taakse. Jos levystä leikataan 5mm liian lyhyt niin lista peittää raon köykäisesti.

Lisäksi jos levytys on suorassa niin yli 5mm heitot näkee helposti. Jos lista peittää raon "juuri ja juuri" niin on melko todennäköistä että rako tulee näkyviin myöhemmin 2vuoden aikana kun rakenteet asettuvat paikoilleen ensimmäiset vuodet.

Joka tapauksessa asia on ilmeisesti noteerattu ja vika laitettu eteenpäin korjaukseen joten no problem.
 
Meillä kun on lähes kaikissa huoneissa sama korkeus niin Kastelli toimitti kipsilevyt sen mittasena että niitä ei tarvinnu lyhentää.
Onhan toi kyllä minunkin mielestä ihan selkeää huolimattomuutta, kun ammattilaisen pitäisi kyllä tietää millainen vara siihen katon / lattian ja seinän väliin saa jäädä jotta normi lista sen peittää.
 
Onhan toi kyllä minunkin mielestä ihan selkeää huolimattomuutta, kun ammattilaisen pitäisi kyllä tietää millainen vara siihen katon / lattian ja seinän väliin saa jäädä jotta normi lista sen peittää.

Tätä juuri ajoin takaa. Levyn olisi voinut tehdä heti kerralla niin pitkäksi ettei yläpää olisi jäänyt vajaaksi. Tekijä on varmasti huomannut asian.

Ongelmahan tässä on se että listoja laittava kirvesmies on meidän maksama ja Polarhouse taas on tehnyt muut työt. Nyt kun ikkunoiden listoituksessa ilmeni tämä hieman isompi ropleema niin ajateltiin että tehdään ensin muut listoitukset. Nyt kuitenkin näyttää siltä että niissäkin ilmenee ongelmia. Työt siis jää useammasta kohtaa kesken ja se ei ole mitenkään mukavaa kenenkään kannalta.
 
  • Tykkää
Reactions: PCB
Olen eri mieltä tästä asiasta. Alkuperäinen ongelma on se että toleranssi on laitettu väärin. Ei sen listan ole tarkoitus peittää levyn rakoa "juuri ja juuri" vaan levyn pitää mennä reilusti ohi listasta jo sen takia että jos levy ei yllä listan taakse niin listoitus on vaikeaa kun ei ole mitään tukea listalle takana. Yleisesti käytetty lista on 30-40mm leveä holkkalista. Levylle jätetään liikkumavaraa ylös noin 10mm jolloin levy menee noin 20mm listan taakse. Jos levystä leikataan 5mm liian lyhyt niin lista peittää raon köykäisesti.

Lisäksi jos levytys on suorassa niin yli 5mm heitot näkee helposti. Jos lista peittää raon "juuri ja juuri" niin on melko todennäköistä että rako tulee näkyviin myöhemmin 2vuoden aikana kun rakenteet asettuvat paikoilleen ensimmäiset vuodet.

Joka tapauksessa asia on ilmeisesti noteerattu ja vika laitettu eteenpäin korjaukseen joten no problem.

Kyllä, näinhän se rakenne on, mutta kuten mainittu, tuollainen parin sentin vajaus menee läpi sukkana, koska se lista tosiaan peittää sen, vaikkei se oikea asennustapa olekaan, ja kun noita parin sentin vajauksia tulee useampi asentajalle mahdollisesti satoja vuodessa, ja kaikki menevät läpi, se yksi joka onkin sen muutaman millin liian paljon, niin siitähän se hyppää. Ei kyse olekaan siitä etteikö se asentaja näkisi sitä että levy jäi vajaaksi, vaan siitä että silmämääräisesti pikavilkaisulla vastaava vajaus on mennyt jo parisataa kertaa ongelmitta läpi.

Sinänsä tuossa kohtaa se painuminen ei ole ongelma, koska käytännössä se katto painuu alaspäin, seinälevy ei mene kasaan, jolloin se virhe ei tule ajankaan kanssa esiin sieltä.
 
Kyllä, näinhän se rakenne on, mutta kuten mainittu, tuollainen parin sentin vajaus menee läpi sukkana, koska se lista tosiaan peittää sen, vaikkei se oikea asennustapa olekaan, ja kun noita parin sentin vajauksia tulee useampi asentajalle mahdollisesti satoja vuodessa, ja kaikki menevät läpi, se yksi joka onkin sen muutaman millin liian paljon, niin siitähän se hyppää. Ei kyse olekaan siitä etteikö se asentaja näkisi sitä että levy jäi vajaaksi, vaan siitä että silmämääräisesti pikavilkaisulla vastaava vajaus on mennyt jo parisataa kertaa ongelmitta läpi.

Sinänsä tuossa kohtaa se painuminen ei ole ongelma, koska käytännössä se katto painuu alaspäin, seinälevy ei mene kasaan, jolloin se virhe ei tule ajankaan kanssa esiin sieltä.

Tässä on se ongelma ettei tuo levyn vajaus mene läpi sukkana, koska lista ei peitä levyn rakoa. Tarvitaan pala levyä lisää ja sitten pakkeloidaan, hiotaan ja maalataan...
 
Tässä on se ongelma ettei tuo levyn vajaus mene läpi sukkana, koska lista ei peitä levyn rakoa. Tarvitaan pala levyä lisää ja sitten pakkeloidaan, hiotaan ja maalataan...
Niin..? Eihän siinä ole ollutkaan mitään epäselvää.
 
Onko pienen talon (100-110 neliötä) rakentajat pohdiskelleet lämmitysmuotoja? Katselin Motivan laskurilla, että saattaisi kaukolämpö olla ihan järkevä valinta pienen talon lämmittämiseen alueella mihin sellaisen saa.
 
Kaukolämmössä kannattaa olla tarkkana paikallisen energiayrityksen perusmaksujen kanssa. Ne jos tulee tilavuusvirran mukaan ja ovat kalliita niin kesällä helposti maksaa perusmaksua huomattavia summia vaikka ei kulutusta ole. Kannattaa laskea että vuositasolla pysyy silti järkevänä kulut. Jossain kaupungeissa noita käytetään piiloverotuksen välineinä kun ovat kaupungin yhtiöitä.
 
Kaukolämmössä kannattaa olla tarkkana paikallisen energiayrityksen perusmaksujen kanssa. Ne jos tulee tilavuusvirran mukaan ja ovat kalliita niin kesällä helposti maksaa perusmaksua huomattavia summia vaikka ei kulutusta ole. Kannattaa laskea että vuositasolla pysyy silti järkevänä kulut. Jossain kaupungeissa noita käytetään piiloverotuksen välineinä kun ovat kaupungin yhtiöitä.

Taitaa tulla kaukolämpö niiden perusmaksujen vuoksi kalliimmaksi kuin sähköllä lämmittäminen.

Vesikiertoinen lattialämmitys kannattanee laittaa lämmönjaoksi niin lämmitystapaa voi tarvittaessa vaihtaa myöhemmin.

Tällä hetkellä varmaan maalämpö tai vesi-ilmalämpöpumppu voisi olla järkevä jos maalämpöä ei saa porata tai halvempaa maakeruupiiriä vedettyä.
 
Pikkutalossa varmaankin vesikiertoinen lattialämmitys ja sopivan pätevä pilp hoitavat lämmityksen, jäähtydyksen ja ilmanvaihdon järkevimmin. Maalämpöä en ottaisi pienelle lämpötarpeelle.
 
Onko pienen talon (100-110 neliötä) rakentajat pohdiskelleet lämmitysmuotoja? Katselin Motivan laskurilla, että saattaisi kaukolämpö olla ihan järkevä valinta pienen talon lämmittämiseen alueella mihin sellaisen saa.

PILP

Mielestäni paras toteutus on Nilan EC9, jossa on myös asunnon jäähdytys ominaisuus, jonka hukkalämpö kerätään lämpimään käyttöveteen. Lämpöpumpun lämpöhyöty työnnetään ilmanvaihdon kautta asuntoon ja tuossa -9 mallissa on max 9kW tehoinen sähkökattila joka soveltuu yhtälailla lattialämmölle kuin radiaattoreillekin. Ainoa negatiivinen puoli tuossa Nilanissa on tuo ilmalämmitysominaisuus, jonka takia sähköllä toimivaa vesikiertoista lisälämpöä tarvitsee vasta kun alkaa olla pakkasta, jonka takia lattia ovat kylmiä, jos asentaa kivilattiat. Tosin tuo pätee aika pitkälti kaikissa nykytaloissa, mutta tuo Nilan korostaa sitä.

Kannattaa huomioida että monen PILP:n mainostama jäähdytys on selostusta tarkemmin tutkittaessa ns. "yöviilennys", eli kone kytkee yöaikaan automaattisesti ilmanvaihdon kovemmalle, eli oikeasti niissä ei ole minkäänlaista jäähdytys tekniikkaa.
 
Onko pienen talon (100-110 neliötä) rakentajat pohdiskelleet lämmitysmuotoja? Katselin Motivan laskurilla, että saattaisi kaukolämpö olla ihan järkevä valinta pienen talon lämmittämiseen alueella mihin sellaisen saa.

PILP + ILP ja jos mahdollista, niin takka. Vesikiertoinen lattialämmitys pitää mukavan setin, ILP auttaa hyvin kovilla pakkasilla ja kesäisin pitää viileänä ja takka tuo ilmaista lämpöä (ok, jos ilmaiset puut).
 
PILP + ILP ja jos mahdollista, niin takka. Vesikiertoinen lattialämmitys pitää mukavan setin, ILP auttaa hyvin kovilla pakkasilla ja kesäisin pitää viileänä ja takka tuo ilmaista lämpöä (ok, jos ilmaiset puut).
Niin ja kyllä se takka maksaa sen 4-6 tonnia siinä talopaketin hinnassa. Itse jättäisin takan ottamatta ja laittaisin ne rahat mieluummin toiseen lämmitysmuotoon.
 
Miten tuo PILP toimii jos se on ainoa lämmönlähde? Miten paljon lopulta lämmitetään sähköllä?
Takka ei monestakaan syystä kiinnosta niin varmaankin ILP on sitten otettava tuomaan lisälämpöä sekä kesäksi jäähdytys. Onko niin, että vesikiertoinen lattialämmitys reagoi selvällä viiveellä nopeisiin lämpötilan muutoksiin niin ehkä ILP tasaa tuotakin?
 
Miten tuo PILP toimii jos se on ainoa lämmönlähde? Miten paljon lopulta lämmitetään sähköllä?
Takka ei monestakaan syystä kiinnosta niin varmaankin ILP on sitten otettava tuomaan lisälämpöä sekä kesäksi jäähdytys. Onko niin, että vesikiertoinen lattialämmitys reagoi selvällä viiveellä nopeisiin lämpötilan muutoksiin niin ehkä ILP tasaa tuotakin?

Ainakin kunnon pakkasilla 100 % sähkölämmitystalo.
 
Lämmitysmuodon valinta on vähän kuin valitsisi kaupassa maitoa. Jokaisella on se oma merkki tai laatu mitä suosii.

Kaukolämmön saa parhaimmillaan todella edullisesti. Eikä siitä sen asennuksen jälkeen tarvitse paljoa huolehtia.
Lämpöpumpuissa sitten taas riippuu hieman keleistä ja käytettävästä pumpputyypistä, että paljonko sillä saa sitä lämpöä.
Motivan sivuillahan se taitaa aika pätevä laskuri olla noiden vertailuun.

Lämpöpumpuissa kannattaa huomioida myös varaajan koko. Jos teillä käy paljon vieraita saunomassa, niin useimmissa vehkeissä on melko pieni varaaja.

Ja hieman vielä omaa mutuilua: Kaukolämpö on hieman huoltovapaampi, kuin lämpöpumput. Ja siinä on edulliset perustamiskustannukset. Jos rakennusbudjetti on tiukka, voi tässä hieman säästää muuhun.

Itse päädyin vesi-ilmalämpöpumppuun ja takkaan. Ihan vain sen takia, kun en halunnut porata lämpökaivoa. Tuntuu olevan melko villiä länttä näiden myyjät ja rakentajat. Kaivon hinnalla tuli muurarin tekemä takka jossa leivinuuni.
Tähän mennessä tyytyväinen valintaan, tosin yhtään talvea ei vehkeet ole vielä päällä olleet. Mielenkiinnolla odotan talvipakkasia.
 
Tuntuu olevan melko villiä länttä näiden myyjät ja rakentajat. Kaivon hinnalla tuli muurarin tekemä takka jossa leivinuuni.

Tässä on jotenkin sellainen harhaluulo valloillaan, että maalämpö on tosi halpaa ja se maksaa itsensä parissa vuodessa takaisin. Meilläkin vastapäisellä naapurilla on maalämpö, mutta kappas kun sen kustannukset PILP/ILP komboon ovat lähestulkoon samat.
 
Tässä on jotenkin sellainen harhaluulo valloillaan, että maalämpö on tosi halpaa ja se maksaa itsensä parissa vuodessa takaisin. Meilläkin vastapäisellä naapurilla on maalämpö, mutta kappas kun sen kustannukset PILP/ILP komboon ovat lähestulkoon samat.

Se voi olla että naapurin talossa energiaa kuluu tuplaten lämmityksiin. Vaikuttaa niin paljon jo pelkästään se asukkaiden väliset erot vaikka olisi identtiset talot.
 
Se voi olla että naapurin talossa energiaa kuluu tuplaten lämmityksiin. Vaikuttaa niin paljon jo pelkästään se asukkaiden väliset erot vaikka olisi identtiset talot.

Toki tässä on monia eri tekijöitä taustalla. Talojen koko on kuitenkin aikalailla sama, heillä 8 neliötä enemmän. Meillä taas on korkeammat katot eli oisko kuutioissa hieman meillä enemmän mitä siellä. Kuitenkin molemmilla on kolmen hengen perhe (kaksi aikuista, yksi lapsi) ja aika normi elämäntapa. Molemmilla sisälämpötilat siinä talvella 20C nurkilla (vaihteluväliä voi toki takan vuoksi olla). Ite en ole edes oman PILPin kanssa lähtenyt propellihattulinjalle, vaan siinä se hönkii ja pitää lämpimänä.
 
Tässä on jotenkin sellainen harhaluulo valloillaan, että maalämpö on tosi halpaa ja se maksaa itsensä parissa vuodessa takaisin. Meilläkin vastapäisellä naapurilla on maalämpö, mutta kappas kun sen kustannukset PILP/ILP komboon ovat lähestulkoon samat.

Tarkoitatko nyt käyttökustannuksia, vai kokonaiskustannuksia? Käyttökustannukset on varmaankin melko identtisiä.
 
Tarkoitatko nyt käyttökustannuksia

Näitä. Toki kokonaiskustannuksethan on maalämmössä kaikkineen aika reilusti korkeammat, kun ottaa huomioon poraukset ja muut asiat vrt. PILPin tuominen teknisen tilaan ja kytkemisen kiinni ja that's it. Jostain syystä moni luulee, että käyttökustannukset maalämmössä on korkeintaan puolet "jatkuvasti vastuksia polttavaan poistoilmalämpöpumppuun" verrattaessa.
 
Näitä. Toki kokonaiskustannuksethan on maalämmössä kaikkineen aika reilusti korkeammat, kun ottaa huomioon poraukset ja muut asiat vrt. PILPin tuominen teknisen tilaan ja kytkemisen kiinni ja that's it. Jostain syystä moni luulee, että käyttökustannukset maalämmössä on korkeintaan puolet "jatkuvasti vastuksia polttavaan poistoilmalämpöpumppuun" verrattaessa.

PILP:in ja määlämmön hintaero taitaa olla suunnilleen se lämpökaivon hinta tai maakeruupiirin. Eli se luokkaa 1500-5000 euroa.

Ei se kaukana varmaan ole siitä että maalämpötalossa ostosähköä kuluu lämmitykseen puolet PILP talosta. Toisessa se COP kerroin on luokkaa neljä ja toisessa luokkaa 2.

Tietenkin mukaan pitää laskea se tulisijojen polttelu. Eihän se PILP talo paljoa kuluta ostosähköä lämmitykseen kun isäntä polttelee naama noessa pientä valkeaa "tunnelman vuoksi" sen 10 pinokuutiota klapia talvessa.
 
Ei se kaukana varmaan ole siitä että maalämpötalossa ostosähköä kuluu lämmitykseen puolet PILP talosta. Toisessa se COP kerroin on luokkaa neljä ja toisessa luokkaa 2.

Tietenkin mukaan pitää laskea se tulisijojen polttelu. Eihän se PILP talo paljoa kuluta ostosähköä lämmitykseen kun isäntä polttelee naama noessa pientä valkeaa "tunnelman vuoksi" sen 10 pinokuutiota klapia talvessa.

Teoriassa ja COP-lukujen varjossa on varmastikin näin, mutta käytäntö näyttää olevan hieman ailahtelevaa. Toki jos joka ilta polttaisi takassa ns. maksimit saisi säästöä aikaiseksi kuukaudessa muutaman kympin siihen sähkölaskuun, mutta siinä on se oma vaivansa. En tiedä kuinka paljon esim. maalämmön yhteydessä oikeilla säädöillä saa aikaiseksi oikeanlaista säätöä, kait jonkun verran?

Pointti oli vaan, että jos itselläni on kuukaudessa lämmitykseen mennyt talvipakkasilla jotain 1200kW, niin vastakkaisessa maalämpökohteessa siihen on mennyt sen 800-900kW. Eli ei ehkä ihan niin hirveän paljon vähemmän, kuin mitä mainoksissa ja maalämpöintoilijoilta on kuullut. Molemmilla on käyttövesi asetettu 54 asteeseen, lattialämmitys löytyy normisti jne.
 
Pointti oli vaan, että jos itselläni on kuukaudessa lämmitykseen mennyt talvipakkasilla jotain 1200kW, niin vastakkaisessa maalämpökohteessa siihen on mennyt sen 800-900kW. Eli ei ehkä ihan niin hirveän paljon vähemmän, kuin mitä mainoksissa ja maalämpöintoilijoilta on kuullut. Molemmilla on käyttövesi asetettu 54 asteeseen, lattialämmitys löytyy normisti jne.

Peruskulutus sähkölle mitä menee jääkaappiin, sähkösaunaan, valaistukseen yms. voi olla uudessa nykyaikaisessa omakotitalossa esimerkiksi 500 kWh kuukaudessa. Eli se määrä sähköä kuluu suunnilleen heinäkuussakin.

Jos noista luvuista mitä kerroit vähentää sen 500 kWh, niin sinulla lämmitykseen menee silloin 700 kWh kuukaudessa ja naapurilla sen 300-400 kWh.

Eli aika tarkkaan puolet vähemmän sitä sähköä kuluu silloin lämmitykseen siinä maalämpötalossa kuin PILP talossa.

Suomi taitaa ajaa EU:ssa sitä, että 20 vuoden sisällä EU:sta tehtäisiin hiilineutraali. Sitä tavoitetta on mahdoton saavuttaa ilman että aletaan antamaan kansalaisille viimeisen päälle kunnolla raippaa korottamalla sähkön ja muun energian hinta moninkertaiseksi nykyisestä kaikenlaisten raippaverojen avulla.

Eli vaikka maalämpö vaikuttaisi olevan kannattava vasta 20-25 vuoden takaisinmaksuajalla, niin todennäköisesti sen kannattavuus parenee todella vauhdikkaasti kun raippaveroilla aletaan pieksämään kansalaisia hengiltä. Kielikuva on kova, mutta noinhan siinä käy kun jollakin maaseudun mummolla ei ole rahaa maksaa enää pirttinsä lämmitystä ja sitten jotuu asumaan jossain kylmässä asunnossa jossa lämpötila hädintuskin on nollan yläpuolella talvipakkasilla ja sairastuu johonkin keuhkokuumeeseen ja kuolee pois.
 
Jos noista luvuista mitä kerroit vähentää sen 500 kWh, niin sinulla lämmitykseen menee silloin 700 kWh kuukaudessa ja naapurilla sen 300-400 kWh.

Eli aika tarkkaan puolet vähemmän sitä sähköä kuluu silloin lämmitykseen siinä maalämpötalossa kuin PILP talossa.

Kyllä vain. Mutta tässä tuleekin se isoin mutta, eli tämä koskee niitä kylmimpiä ajanjaksoja. Käytännössä eteläisessä Suomessa siinä tammikuusta maaliskuuhun. Kevät/kesä/syksy lämmitystarve on sen verran alhainen, että oman PILPin COP 3.0 pitää huushollin lämpimänä aika vähällä kulutuksella. Eri asia jossain pohjoisessa, mutta ymmärtääkseni ei kukaan järkevä poistoilmalämpöpumppua hommaa pohjoiseen muutenkaan.

Sähkön verotuksen nostamisesta en ole vielä huolissani henk.koht tasolla, koska sitä ennen tulee todennäköisesti jo asuttua taas uudessa talossa jossa on sen ajan mukaiset asiat. Suomen hiilineutralius on toki ylevä tavoite, mutta realismi siinäkin päättäjiltä näyttää kovin puuttuvan. Tai sitten poltetaan se 20 pinokuutiota - ei enää tosin tunnelman, vaan selviytymisen vuoksi.
 
Tuo Nilanin jäähdytys on ihan onneton mitä olen kokemuksia kuunnellut. Lisäksi laite on kaikinpuolin muuten täysi paska verrattuna tuohon Nibeen, joka on varsin hyvin tehty laitos paria pientä puutetta lukuunottamatta. Nibessä on jäähdytystoiminto myös, joka perustuu tehostettuun ilmanvaihtoon.

Aika surkeita ne PILP:ien jäähdytystoiminnot ovat. Ilmamäärät mitä ilmanvaihdossa vaihdetaan ovat pieniä eli luokkaa 2 kertaa tunnissa talon sisäilma vaihtuu.

Lisäksi tuloilmaputket pitäisi kondenssieristää jos haluttaisiin kylmää putkia pitkin johtaa. Eli sen vuoksi tuloilmaa ei voi yleensä viilentää muutamaa astetta enempää. Jäähdytysteho jää silloin pariin sataan wattiin.

Voihan ne tuloilmaputket kondenssieristää, mutta tahtoo maksaa sen pari tonnia.

Ilmalämpöpumpussa kondenssivedet johdetaan suoraan ulos. Eli sillä kestää pukata niin kylmää ilmaa kuin koneen tehot antavat myöten. Lisäksi se ilmamäärä joka ilmalämpöpumpun kautta kulkee on moninkertainen verrattuna ilmanvaihtoon. Eli sen vuoksi ILP:illä saa sen 3-4 kilowattia helposti jäähdytystehoa.

Melkein kannattaa jäädytyksen vuoksi hankkia taloon aina ilmalämpöpumppu tai konvektori jos on maalämpötalo ja lämpökaivo. Jos on paljon ylimääräistä rahaa niin sitten hommata vaikka jotain jäähtyspaneeleita kattoon riittävän paljon jolloin jäähdytys toimii äänettömästi ja vedotta. Ja tuloilman kuivaamiseen ja mahdollisesti myös kostuttamiseen sitten lisäksi omat vehkeet tekniseen tilaan.
 
Kyllä tuo Nilanin jäähdytys on ihan loistava kesällä. Joka huoneeseen tulee kuivaa / viileää ilmaa, että pärjää helteelläkin. Muuten vehje on kyllä melko torso, mutta tuo jäähtys on oikeasti hyvä.
 
Moniko asteista ilmaa tuo "viileä" ilma sitten oikeasti on, jos ulkona esim +25c ja sisälämpötila 23c? En tiedä, siksi kysyn.

Yleensä ihmisillä on suht harhaanjohtava käsitys omasta energiankulutuksestaan. Oli kyse sitten lämmitysmuotojen vertailusta tai tässäkin sivutusta käyttö/lämmitysenergian suhteesta.

Motivan sivuilta löytyy oikeasti hyvä laskuri jolla noita voi vertailla olettaen tietysti että lähtöarvot ovat oikeat Laskuri
 
Moniko asteista ilmaa tuo "viileä" ilma sitten oikeasti on, jos ulkona esim +25c ja sisälämpötila 23c? En tiedä, siksi kysyn.
Ja kun oikein saivarrellaan niin lämpötila ei ole kovin olennainen suure, enemmän "fiilikseen" vaikuttaa ilmankosteus eli kuiva 25C on paljon mukavempi kuin kostea 22C. Itse ainakin pidän ilpillä 25C jäähdytyksellä pyyntinä ja hyvin pärjää kun ilma on kuivattua.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 311
Viestejä
4 490 714
Jäsenet
74 194
Uusin jäsen
Juhisti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom