Valmistalopaketit

[laine]

Kaivattaisiin vähän lisää lähtötietoja. Vataavana töynjohtajana/pääsuunnittelijana tullut toimittua useassa hirsitalokohteessa. Sanotaanko noilla lähtötiedoilla, että miljoonaan pysähtyy.

Tämä on toki tiedossa, oletin lähinnä saavani esimerkkejä erilaisista kohteista ja haarukoida sitä kautta. Mutta jos kokemusta on enemmän, niin osaatko heittää hatusta karkeaa arviota pienelle omakotitalolle avaimet käteen, maatöineen, liittymineen jne. Noin 100-115 neliötä, kohtuullisen vähillä kulmilla jne.

 

[Teräsmiäs]

Tämä on toki tiedossa, oletin lähinnä saavani esimerkkejä erilaisista kohteista ja haarukoida sitä kautta. Mutta jos kokemusta on enemmän, niin osaatko heittää hatusta karkeaa arviota pienelle omakotitalolle avaimet käteen, maatöineen liittymineen jne. Noin 100-115 neliötä, kohtuullisen vähillä kulmilla jne.

Maatöineen liittymineen? Tontista et ole mitään sanonut ja liittymismaksut löytyy kunnan nettisivuilta sekä sähköyhtiön sivuilta.

 

[laine]

Maatöineen liittymineen? Tontista et ole mitään sanonut ja liittymismaksut löytyy kunnan nettisivuilta sekä sähköyhtiön sivuilta.

Tontti toki vaihtelee pirusti sijainnin mukaan, mutta muista saanee hattuvakion heitettyä. Ei tässä mitään tonnin tarkkuudella arviota kaivata.

 

[lnaukkar]

Hintahan on hyödyllinen vasta kun maatyöt ja liittymät jättää pois, ne kun vaihtelee niin hurjasti paikan ja tontin perusteella. Jollain tonteilla kun voi upottaa ekat sadat tuhannet pelkästään maatöihin.

 

[laine]

Hintahan on hyödyllinen vasta kun maatyöt ja liittymät jättää pois, ne kun vaihtelee niin hurjasti paikan ja tontin perusteella. Jollain tonteilla kun voi upottaa ekat sadat tuhannet pelkästään maatöihin.

No toki kelpaa hinnat ilman maatöitä ja liittymiäkin

 

[sirace]

Taannoin mietittiin hirsitalopakettia ja hirsirunko pysytettynä sisätyökunnossa(katto päällä, ikkunat, ovet asennettuna) Mammutilta olisi maksanut reilu 120k€, päälle maansiirrot, pohjat, anturat, ontelolaatata, liittymät jne. noihin menee about sama jos ei enemmänkin jos joutuu paljon tekemään maanvaihtoja. Talotekniikka ja kalusteet sitten vielä päälle, lopullinen hinta riippuu paljolti siitä mitä haluaa...

Huvikumpu - Yhteisiä hetkiä huvikummussa - Mammuttikoti

 

[Kansanparantaja]

No toki kelpaa hinnat ilman maatöitä ja liittymiäkin

Riippuu aika paljon esim. kehikon toimittajasta. Osalla pakettiin kuuluu käytännössä kaikki (ikkunat, ovet, ristikot/vaaranapalkit, karat, följarit + kaikki kiinnikkeet) osalla pelkkä hirsikehikko. Karkeena arviona voi pitää, että 3-4 x kehikon hinta. Tuohon sitten vielä päälle työt + muut kustannukset. Eli jos kehikko maksaa 30k€, niin noin 120k€ tulee maksamaan valmis talo. Tuohon sitten tontti ja liittymät päälle + perustukset.

 

[valurauta]

Miten nykyään menee nämä pientalojen lämmöneristysmäärykset uudisrakennuksissa, edes pääpiirteittäin?

Onko uudet talot on tehtävä lämpöeristeestä ja lisäksi eristettävä sisältä, ulkoa, alta ja päältä - vai onko eristysmääräyksiin tullut jotain tolkkua?

 

[muronsyöjä]

Miten nykyään menee nämä pientalojen lämmöneristysmäärykset uudisrakennuksissa, edes pääpiirteittäin?

Onko uudet talot on tehtävä lämpöeristeestä ja lisäksi eristettävä sisältä, ulkoa, alta ja päältä - vai onko eristysmääräyksiin tullut jotain tolkkua?

Kyllä mielestäni eristeet ovat meitä asukkaita varten. En itse koe niitä negatiivisena, päinvastoin. Toki kylmääkin tilaa saa tehdä. Mutta nykyään siis esim. seiniin tule parikymmentä senttiä villaa, jos villalla eristää siis. Jos eristää jollakin muulla niin vastaava mitoitus. Yläpohjaan muistaakseni jotain 40cm puhallusvillaa minimi. Alapohjaan ei taida 10cm eps enää riittää vaan tarvii enemmän betonivalun alle siis.

 

[Lucas]

Miten nykyään menee nämä pientalojen lämmöneristysmäärykset uudisrakennuksissa, edes pääpiirteittäin?

Onko uudet talot on tehtävä lämpöeristeestä ja lisäksi eristettävä sisältä, ulkoa, alta ja päältä - vai onko eristysmääräyksiin tullut jotain tolkkua?

Suunnilleen niin, että seiniin 25-30 senttimetriä villaa, alapohjaan 15-20 senttiä EPS:siä ("styroksia"), yläpohjaan 40-50 senttimetriä puhallusvillaa ja ikkunat ja ovet U-arvolla 1,0 tai alle. Lisäksi lämmön talteenotolla oleva ilmanvaihtokone jonka vuosihyötysuhde on yli 60 prosenttia. Myös ilmanvuotojen tiivistämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Jos jossakin eristeet ovat huonommat, niin jostakin muualta pitää sitten kiristää vastaavasti.

Myös valittu lämmitystapa vaikuttaa vaadittuihin eristyspaksuuksiin. Sähkö- ja öljylämmityksellä kertoimet ovat huonoimpia ja maalämmöllä parhaita.

Reilu 10 vuotta noita tuollaisen eristyksen taloja on nyt yleisesti tehty Suomessa. Siihen aikaan kymmenen vuotta sitten niitä kutsuttiin "matalaenergiataloiksi" kun veivät noin puolet siitä lämmitysenergianmäärästä mitä perustason talot. Nykyään alkavat olla minimivaatimukset täyttäviä perustaloja.

Erityisesti maalämmön kanssa nuo talot alkavat olla jo todella energiapihejä. Oulun korkeudella tuolla tavalla eristetyt talot vievät maalämmön kanssa sähköä jonkun luokkaa 9000 kWh vuodessa kun talolla ja lämpimällä autotallivarastolla on kokoa 200 neliömetriä.

Mukavuus on tuolla tavalla eristetyillä taloilla todella hyvää luokkaa kun -30C pakkasellakaan ei superlaseista kylmää hohkaa sisälle eikä nurkistä vedä. Talot on myös hiljaisia eikä melua juuri pihalta sisään kuulu. Eli ei juuri kuulu sisälle jos auto tulee pihaan tai ajaa joku moottoripyörä kadulla talon ohi.

 

[teppo mörkö]

Kyllä, mutta samalla ei osannut itsekään kertoa, mitä sillä oikeasti tarkoitetaan.

pitäisikö sinun lukea se juttu ensin...


Mitä rakentajan kannattaa sitten ajatella, jos hengittävyys on enimmäkseen markkinapuhetta?

Vinha suosittelee käyttämään täsmällisiä sanoja: rakenteiden kykyä sitoa ja luovuttaa kosteutta tai ilmatiiviyttä.

 

[Antti Alien]

pitäisikö sinun lukea se juttu ensin...


Mitä rakentajan kannattaa sitten ajatella, jos hengittävyys on enimmäkseen markkinapuhetta?

Vinha suosittelee käyttämään täsmällisiä sanoja: rakenteiden kykyä sitoa ja luovuttaa kosteutta tai ilmatiiviyttä.

En ymmärrä mitä yrität sanoa. Kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ei yksin riitä, jos halutaan sanoa rakenteen olevan hengittävä, eikä ilmatiiviys liity asiaan millään tavalla. Tietenkin rakenteista tehdään ilmatiiviitä, mutta jos se ilmatiiviys tehdään muovikalvolla, ei rakenne ole enää millään tavalla hengittävä, vaikka se kuinka sitoisi ja luovuttaisi kosteutta.

 

[L2K2]

En ymmärrä mitä yrität sanoa. Kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ei yksin riitä, jos halutaan sanoa rakenteen olevan hengittävä, eikä ilmatiiviys liity asiaan millään tavalla. Tietenkin rakenteista tehdään ilmatiiviitä, mutta jos se ilmatiiviys tehdään muovikalvolla, ei rakenne ole enää millään tavalla hengittävä, vaikka se kuinka sitoisi ja luovuttaisi kosteutta.

Mitä sen sitten pitäisi tehdä? Jos se ”hengittäväkin” rakenne on tietenkin ilmatiivis, niin ... tämä kiteyttää sen ongelman tuossa termissä ”hengittävyys”. Jos hengittävän rakenteen pitäisi läpäistä sitä ilmaa, niin kutsuisin sitä itse ”vetoisaksi”, jos ei, niin miten se enää oikeastaan eroaa tuosta esimerkistäsi?

Toki muovien kanssa ongelmaksi voi tulla se, että se rakenne ei sido ja luovuta samassa määrin kosteutta kun se muovikalvo ei ”hengitä” (siis jos testataan sitä tyhjää ja kalustamatonta taloa, jossa ei ole muita kosteutta sitovia elementtejä dominoimassa sitä seinien merkitystä – se kosteuden kulkeutumissyvyys kun lienee melko pieni, jolloin ”hengittävyys” ≈ ”hengittävien” materiaalien kokonaispinta-ala).

 

[teppo mörkö]

En ymmärrä mitä yrität sanoa. Kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ei yksin riitä, jos halutaan sanoa rakenteen olevan hengittävä, eikä ilmatiiviys liity asiaan millään tavalla. Tietenkin rakenteista tehdään ilmatiiviitä, mutta jos se ilmatiiviys tehdään muovikalvolla, ei rakenne ole enää millään tavalla hengittävä, vaikka se kuinka sitoisi ja luovuttaisi kosteutta.

koko artikkelin pointtihan oli siitä että sanalla on eri yhteyksissä eri merkityksiä, ja siksi olisi hyvä olla spesifinen. ja nyt yksi besserwisser tulee foorumilla kertomaan mikä se ”oikea” merkitys on ja ihmettelee miksi muut käyttää sanaa ”väärin”.

 

[Antti Alien]

Mitä sen sitten pitäisi tehdä? Jos se ”hengittäväkin” rakenne on tietenkin ilmatiivis, niin ... tämä kiteyttää sen ongelman tuossa termissä ”hengittävyys”. Jos hengittävän rakenteen pitäisi läpäistä sitä ilmaa, niin kutsuisin sitä itse ”vetoisaksi”, jos ei, niin miten se enää oikeastaan eroaa tuosta esimerkistäsi?

Toki muovien kanssa ongelmaksi voi tulla se, että se rakenne ei sido ja luovuta samassa määrin kosteutta kun se muovikalvo ei ”hengitä” (siis jos testataan sitä tyhjää ja kalustamatonta taloa, jossa ei ole muita kosteutta sitovia elementtejä dominoimassa sitä seinien merkitystä – se kosteuden kulkeutumissyvyys kun lienee melko pieni, jolloin ”hengittävyys” ≈ ”hengittävien” materiaalien kokonaispinta-ala).

Oletko ilmansulkupaperista koskaan kuullut? Se on sitä ihmevärkkiä, jota ei missään nimessä saa käyttää mineraalivillojen kanssa, koska ne eivät pysty luovuttamaan kosteutta. Hengittävän rakenteen ei pidä läpäistä ilmaa, vaan vesihöyryä, ja ilmansulkupaperi läpäisee vesihöyryä varsin mallikkaasti.

 

[Antti Alien]

koko artikkelin pointtihan oli siitä että sanalla on eri yhteyksissä eri merkityksiä, ja siksi olisi hyvä olla spesifinen. ja nyt yksi besserwisser tulee foorumilla kertomaan mikä se ”oikea” merkitys on ja ihmettelee miksi muut käyttää sanaa ”väärin”.

Ei se termin vika ole, vaikka moni ei viitsisikään ottaa selvää, mitä se tarkoittaa ja käyttää sitä väärin. On vain noloa, ettei professorisihminen viitsi käyttää muutamaa hetkeä ottaakseen selvää, miten termiä kuuluu käyttää.

En ole itse keksinyt määritelmää kyseiselle termille, vaan olen ottanut selvää. Tuosta arkkitehti selittämään niin, että tyhmempikin ehkä ymmärtää: Mitä tarkoittaa hengittävä rakenne? - Saatsi Arkkitehdit

hengittävä rakenne kykenee läpäisemään, sitomaan ja luovuttamaan sekä nestemäistä vettä että vesihöyryä

 

[L2K2]

Ei se termin vika ole, vaikka moni ei viitsisikään ottaa selvää, mitä se tarkoittaa ja käyttää sitä väärin. On vain noloa, ettei professorisihminen viitsi käyttää muutamaa hetkeä ottaakseen selvää, miten termiä kuuluu käyttää.

En ole itse keksinyt määritelmää kyseiselle termille, vaan olen ottanut selvää. Tuosta arkkitehti selittämään niin, että tyhmempikin ehkä ymmärtää: Mitä tarkoittaa hengittävä rakenne? - Saatsi Arkkitehdit

Mikä lienee sen ”hengittävän” raja, siis vaikka vesihöyrygrammoina per vuorokausi (per mahdollisesti joko pinta-alayksikkö tai asunnon sisätilavuusyksikkö). Onko tämä ero ns. ”akateeminen” vai onko sillä joku oikea merkitys (vrt. esim. ilmanvaihdon kyky siirtää kosteutta, tai ilmankostuttimen kyky tuottaa sitä, tai ...).

Ja, eikö tuossa ole otsikkona: ”Hengittävä rakenne = kosteutta sitova rakenne”, ja tuo läpäisykyky on vain hieman sivulauseessa (koska tuota varauskykyä korostetaan monta kertaa enemmän tekstissä ja väliotsikoissa). Läpäisykyky kun lienee melko pieni myös ns. hengittävillä rakenteilla.

 

[valurauta]

Suunnilleen niin, että seiniin 25-30 senttimetriä villaa, alapohjaan 15-20 senttiä EPS:siä ("styroksia"), yläpohjaan 40-50 senttimetriä puhallusvillaa ja ikkunat ja ovet U-arvolla 1,0 tai alle. Lisäksi lämmön talteenotolla oleva ilmanvaihtokone jonka vuosihyötysuhde on yli 60 prosenttia. Myös ilmanvuotojen tiivistämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Jos jossakin eristeet ovat huonommat, niin jostakin muualta pitää sitten kiristää vastaavasti.

Myös valittu lämmitystapa vaikuttaa vaadittuihin eristyspaksuuksiin. Sähkö- ja öljylämmityksellä kertoimet ovat huonoimpia ja maalämmöllä parhaita.

Rakentamismääräyskokoelma > Energiatehokkuus

Tulkitsenko oikein, että eristysvaatimusten täyttymisen voi osoittaa JOKO perinteiseen tapaan eristämällä rakennusosat riittävän hyvin (esim. seinät 0,17 W/m²K ja katto 0,09 W/m²K) TAI laskemalla rakennukselle nimellinen ostoenergiankulutus, E-luku, ja osoittamalla, että se on riittävän alhainen rakennuksen kokoon nähden. Eri energiamuotoja skaalataan eri kertoimilla (esim. sähkö 1,2, öljy 1,0 ja puu 0,5).

Liittyykö E-lukulaskelmaan jotain yllättäviä helpotuksia tai miinoja? Miten esim. ILPien COP vs. lämpötila huomioidaan?

 

[Lucas]

Rakentamismääräyskokoelma > Energiatehokkuus

Tulkitsenko oikein, että eristysvaatimusten täyttymisen voi osoittaa JOKO perinteiseen tapaan eristämällä rakennusosat riittävän hyvin (esim. seinät 0,17 W/m²K ja katto 0,09 W/m²K) TAI laskemalla rakennukselle nimellinen ostoenergiankulutus, E-luku, ja osoittamalla, että se on riittävän alhainen rakennuksen kokoon nähden. Eri energiamuotoja skaalataan eri kertoimilla (esim. sähkö 1,2, öljy 1,0 ja puu 0,5).

Liittyykö E-lukulaskelmaan jotain yllättäviä helpotuksia tai miinoja? Miten esim. ILPien COP vs. lämpötila huomioidaan?

Viimeksi viisi vuotta sitten tarvinnut noita käydä läpi kun itse olin taloa suunnittelemassa.

Muistaakseni niin se menee, että siinä pitää saavuttaa ne vertailuarvot seinille, katolle, ikkunoille jne. Jos joku jää huonommaksi kuin vertailutaso niin sitten pitää jotain muuta parantamalla kompensoida se.

Sitten siinä oli se epämääräinen uusi tapa laskea se E-luku jossa oli ne kertoimet eri lämmitystavoille ja niillä kerrottiin se oman talon laskennallinen lämmönkulutus ja senkin pitää saavuttaa joku tietty kirjain että rakennuslupa irtoaa.

Tuon kertoimen vuoksi voi joku viimeisen päälle hyvin eristetty passiivitalokin saada energialuokaksi vaikka C kirjaimen jos lämpenee sähköllä.

Ainakin Oulussa sai tiiviyslukua pienennettyä ilman mittaustakin kun täytti sen lapun jossa sitoutui kiinnittämään siihen erityistä huomiota rakennusaika. Oiskohan ollut että sai laittaa tiiviysluvuksi jonkun 0,9 kun siihen sitoutui. Mittaamalla siitä saisi muutaman kymmenyksen pois, mutta se maksaa sen 500 euroa tms.

Tuloilman esilämmityksellä maapiirillä ilmanvaihtokoneen vuosihyötysuhdetta sai nostettua laskelmaan 10 prosenttiyksiköllä eli sen noin 1000 kWh energiankulutusta vuodessa laskemassa pienemmäksi.

En ainakaan muista että siinä enää olisi niitä samoja omituisuuksia joilla sai aikoinaan paperilla helposti parannettua energiankulutusta. Aiemmin joka makuuhuoneesta energiankulutusta lisättiin 1200 kWh vuodessa asukkaan käyttöveden lämmityksen laskemiseksi. Jos sen makuuhuoneen nimesikin vaikka piirrustuksissa kirjastohuoneeksi niin se tiputti sitä laskennellista energiankulutusta todistuksessa sen 1200 kWh vuodessa per uudeleen nimetty makuuhuone.

 

[mkoosebi]

Kokemuksia pakettitalotoimittajista? Den groupista eli designtalo/ainoakoti pysyn kaukana, mutta entä nämä muut. Käyttääkö joku rakenneratkaisuja joita pitäisi välttää tai jotain muuta erityistä. Talous/luottotiedot lienee syytä tarkistaa ensimmäisenä.
Mieluiten hankkisin talon joka on tehty mahdollisimman valmiiksi tehtaalla ja jonka pystytyksessä on mahdollisimman vähän sössittävää, mistä sen näkee helpoiten millaisina palikoina talo toimitetaan. Alle 100m2/150 000€ muuttovalmis paketti suunnitelmissa.

 

[Awelonian]

Kokemuksia pakettitalotoimittajista? Den groupista eli designtalo/ainoakoti pysyn kaukana, mutta entä nämä muut.

Tähän sen vertaa, että työn jälkihän näissä on tosi paljon kiinni siitä, mikä firma tämän puulakin pystyttää. Tässä melkein vastapäätä on Ainoa koti just työn alla, rakennustyömaalla vain suomalaisia, työn jälki näyttää olevan hyvää ja asiat tehdään oikein, eikä meiningillä Kokemuksia Ainoakodista. Toki ongelmat välttää heti, jos Den Groupia ei edes harkitse, mutta samaa paskaa näyttää olevaa mm. Älvsbyn tuotteet, Mammuttitalot ja nämä. Hyvin pitkälti kiinni työmiehistä ja siitä yleisestä raksaporukan tasosta.

 

[Jebaus]

Sanoisin että ylipäätänsä nuo ainoakoti/design talokin ovat ihan hyviä talotehtaita kaikkineen. Aina kannattaa muistaa se että uusia taloja rakennetaan suomeen sadoittain joka vuosi, ja harva niistä hyvin menneistä projekteista meteliä pitää.

Parin tutun juurikin ainoakodin projektia tässä vierestä seuranneena ja konsultoineena täytyy sanoa että ne hinnat eivät ainakaan kalliita ole jos ei sitä perusrunkoa lasketa. Eikä sekään siis kallis ole, mutta itse tekemällä/teetättämällä ammattilaisilla sen saa halvemmalla. Sensijaan sitten kaikki sisätyöt ja viimeistelyt on hinnoiteltu niin tiukasti että en lähtisi niitä itse tekemään tai tekijää itse kilpailuttamaan.

 

[mkoosebi]

Älvsbytalo sai mut miettimään noita rakenne eroja, siis seinissä tapettia lastulevyn päällä sekä pesuhuoneissa märkätilalevyjä sekä lattiapinnoitteita. Ei innosta mokomat ja pistää miettimään mistä muut valmistajat tinkii että saa hinnan kohdilleen.
Hyvä valvonta varmaan pelastaa monelta ikävyydeltä, mutta eroja on siinä miten firmat hoitaa reklamaatiot oikeastaan joka alalla.
Itse tekemällä en usko säästäväni mitenkään, pitäisi hankkia ylimääräinen auto työkalut ja maksaa oppirahat= maksaa vaan vähän enemmän kun ostaa valmiina.

 

[ZZRX]

Hyvä vaihtoehto voisi olla sateelta suojaan paketti. Sisätöihin sit ammattitimpuri ja itse on sen kaverina vaikka (jos mahdollista). Tai sit kaks ammattitimpuria. Palkkauksena tuntipalkka, ei urakka. Ei niihin talotehtaan omiin duunareihin kannata luottaa. Talotehtaiden leivissä on lähes aina laiskoja helpon rahan perässä olevia "kirvesmiehiä". Valvontaa ei tietty kannata unohtaa. Jos ei itse pysty kokoajan olemaan paikalla niin käy nyt ainakin kerran päivässä katsomassa mitä on saatu aikaan ja miten.

 

[mkoosebi]

Viittävaillevalmis on yhtenä vaihtoehtona, tosin en usko sen tuovan säästöä lähinnä voisi vaikuttaa materiaaleihin jne. Miten sähköautoon pitäisi varautua? Seuraava pirssi kuitenkin on patteri vehje joten sekin olisi hyvä ottaa huomioon.

 

[Lucas]

Viittävaillevalmis on yhtenä vaihtoehtona, tosin en usko sen tuovan säästöä lähinnä voisi vaikuttaa materiaaleihin jne. Miten sähköautoon pitäisi varautua? Seuraava pirssi kuitenkin on patteri vehje joten sekin olisi hyvä ottaa huomioon.

Voimavirtakaapeleita pitäisi vetää sähkökoskukselta sinne auton parkkipaikan luo autokatokseen ja tallille tms.

Parit samanlaiset yhtä paksut kaapelit per autopaikka kun vetää mitä sähkökiukalle tulee tai tulisi, niin eiköhän sillä pääse jo aika pitkälle.

12 kW taitaa olla teho isommissa saunankiukaissa kotiin. Kaksi sellaista niin siinähän kulkisi jo 24 kW virta. Sellaisellahan jo sähköautoa mukavasti latailee. Tosin alkaa olla jo suurempi sähköteho mitä edullisimmista sähköliittymistä sulakkeet antavat myöten.

Mahdollisesti kahden kaapelin sijasta kannattaa laittaa yksi paksumpi kaapeli. Riippuu varmaan hinnasta kumpi. Sähkösuunnittelija varmana sen osaa sanoa.

 

[mkoosebi]

Näyttää nämä uudet talopaketit energiapiheiltä ja hiljaisilta, mutta kuinka paljon voi mennä ajassa taaksepäin että määräykset oli nykyisenkaltaisia? Tonttia kävin katselemassa mutta edelleen harkinnassa myös alle 15v vanhat talot, näissä hintapyynnit on sellaisia että uuden rakennuttaminen on varteenotettava vaihtoehto, varsinkin jos energiankulutus on suurempaa ja mukavuus huonompaa.

 

[Lucas]

Näyttää nämä uudet talopaketit energiapiheiltä ja hiljaisilta, mutta kuinka paljon voi mennä ajassa taaksepäin että määräykset oli nykyisenkaltaisia? Tonttia kävin katselemassa mutta edelleen harkinnassa myös alle 15v vanhat talot, näissä hintapyynnit on sellaisia että uuden rakennuttaminen on varteenotettava vaihtoehto, varsinkin jos energiankulutus on suurempaa ja mukavuus huonompaa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana energiamääräykset ovat kiristyneet niin, että tarvittava lämmitysenergian määrä on puolittunut.

Kannattaa kuitenkin huomata, että silti 1990-luvun maalämmöllä vesikiertoisella lattialämmityksellä maalämmöllä lämpenevä talo vie vähemmän energiaa lämmitykseen kuin uusi energiapihitalo sähkölämmityksellä.

 

[Jebaus]

Ja muistaa myös sen että ei nuo määräykset ja niiden kiristyminen tosiaan hyvää rakentamiselle tee.
Etenkin nuo pk-seudun nykypäivän äänivaatimukset ja niiden laskennallinen saavuttaminen on ihan vitsi.

Ennemmin ottaisin oikeasti 90-luvun matalaenergiatalon kun näitä nykypäivän passiivi-muovihelvettejä. Kun rakenteessa on kymmenenkin eri materiaalia/kerrosta, on liian suuri todennäköisyys että jossain käy virhe ja kun koko talon "pystyssä pysyminen" perustuu siihen iv-koneen juuri oikeaan toimintaan, ollaan vähän liian huteralla maaperällä. Itse haluan kuitenkin ensisijaisesti asua enkä huolehtia talosta.

 

[ZZRX]

Ja muistaa myös sen että ei nuo määräykset ja niiden kiristyminen tosiaan hyvää rakentamiselle tee.
Etenkin nuo pk-seudun nykypäivän äänivaatimukset ja niiden laskennallinen saavuttaminen on ihan vitsi.

Ennemmin ottaisin oikeasti 90-luvun matalaenergiatalon kun näitä nykypäivän passiivi-muovihelvettejä. Kun rakenteessa on kymmenenkin eri materiaalia/kerrosta, on liian suuri todennäköisyys että jossain käy virhe ja kun koko talon "pystyssä pysyminen" perustuu siihen iv-koneen juuri oikeaan toimintaan, ollaan vähän liian huteralla maaperällä. Itse haluan kuitenkin ensisijaisesti asua enkä huolehtia talosta.

Tuo nykyajan passiivitalo juttukin on vielä enemmän semmoista kokeellista rakentamista joka on harvoin edes rahallisesti kannattavaa. Pieni osa uusista taloista on passiivitaloja ja ne maksaakin ihan toisella tavalla "normirakenteisiin" verrattuna. IV-koneen toimiminen liittyy usein siihen lisävilloitukseen joka on höyrynsulun lämpöisellä puolella. Eikai mikään sääntö pakota sitä lisäkoolausta laittaa jos ei halua niin voi sen höyrynsulun ihan pintaankin laittaa, mutta sit vaatii erityistä osaamista sähkökojeiden tiivistyksen osalta. Kyllähän lähtökohtaisesti IV-kone pitäisi pitää kunnossa vaikkei rakenteisiin vaikuttaisikaan niin kyllähän se terveyteen ainakin vaikuttaa jos ei ole muuta ilmanvaihtoa talossa. Se on totta että iso osa passiivitaloista on liian monimutkaisia että niistä saisi varmuudella toimivan, ellei tee itse kaikkea alusta loppuun.

 

[mkoosebi]

Noi energia asiat jäi mieleen viimetalvelta kun kollega töissä kiroili sähkölaskujaan, -80 luvun talo suorasähköllä ja oma faijakin totesi että 120mm vaadittiin seiniin eristettä kun hän rakensi. Ikkunat ja ovet on muuttuneet myös, vanhemmissa taloissa kuuluu hyvin äänet kadulta mutta uudemmissa ei, mun mielestä siis parempaan suuntaan mennään. En edes harkitse mitään passiivitaloa tai äänieristettyä koppia, lähinnä pohdin kuinka vanha talo kannattaa ostaa jos hinta on sama kuin rakennuttaisi uuden. Toki vanhassa etuna laitetut pihat ja katoksia jne..

 

[ZZRX]

En itse tarkkaan ikää ala määrittämään, mutta varmaan lähtisin siitä liikkeelle että vanhassa talossa saisi olla seinissä villaa vähintään 200mm, ikkunat ja ovet pitää olla tuommoiset nykyaikasen malliset metalliset (näitäkin tehty kuitenkin jo kauan). Sit tietty rakennuslaatua kannattaa kattoa että on tehty laadukkaasti. Kun tuohon ynnää perusjutut kuten koot, talon ulkoasun jne, alkaa valintamäärä pudota niin pieneksi että ei lienee kovin vaikeaa valita ostettavaa yksilöä. Jos löytää oikein hyvän yksilön niin voi kannattaa maksaakkin uuden hinta, mutta tontti/sijainti se taitaa aika pitkälle hintaa määritellä.

 

[Jebaus]

En itse tarkkaan ikää ala määrittämään, mutta varmaan lähtisin siitä liikkeelle että vanhassa talossa saisi olla seinissä villaa vähintään 200mm, ikkunat ja ovet pitää olla tuommoiset nykyaikasen malliset metalliset (näitäkin tehty kuitenkin jo kauan). Sit tietty rakennuslaatua kannattaa kattoa että on tehty laadukkaasti. Kun tuohon ynnää perusjutut kuten koot, talon ulkoasun jne, alkaa valintamäärä pudota niin pieneksi että ei lienee kovin vaikeaa valita ostettavaa yksilöä. Jos löytää oikein hyvän yksilön niin voi kannattaa maksaakkin uuden hinta, mutta tontti/sijainti se taitaa aika pitkälle hintaa määritellä.

Juuri näin. Hyvin rakennettu 10-30v vanha talo voittaa kyllä Kastellin/ainoakodin talopaketit mennen tullen ja isompana etuna yleensä se tontti. Ei tarvitse asua millään 900m2 savisuikaleella jossa paskaa nurmikkoa ja kaksi kolhittua mäntyä.

Edit: Eikä ollut tarkoitus loukata ketään, ilmeisesti noista savisuikaleista kuitenkin tykätään kun 90% uusista talopaketeista niille kyhätään.... Vai voisiko syynä olla hinta?

 

[Lucas]

Juuri näin. Hyvin rakennettu 10-30v vanha talo voittaa kyllä Kastellin/ainoakodin talopaketit mennen tullen ja isompana etuna yleensä se tontti. Ei tarvitse asua millään 900m2 savisuikaleella jossa paskaa nurmikkoa ja kaksi kolhittua mäntyä.

Edit: Eikä ollut tarkoitus loukata ketään, ilmeisesti noista savisuikaleista kuitenkin tykätään kun 90% uusista talopaketeista niille kyhätään.... Vai voisiko syynä olla hinta?

Hinta lienee kuitenkin se asumista ja asumispaikkaa rajoittava tekijä 99+ prosentilla suomalaisista.

Eiköhän esimerkiksi moni helsinkiläinen joka haaveilee omakotitalosta muuttaisi mielellään asumaan omakotitaloon Kaivopuistoon merenrannalle kun siitä saisi lohkaistua itselle ison aidatun tontin omalla rannalla ja talonkin saisi rakennetettua siihen sopivalle kalliolle.

Kun ei ole omasta takaa riittävän montaa kymmentä miljoonaa euroa pistää pelkkään asumiseen eikä se euroloton sadan miljoonan euron pottikaan satu kohdalle niin sitten realismia on se, että sen sijasta päätyy rakentamaan jonnekkin Espoon takamaille savipellolle tai jonnekkin Tuusulaan.

Samoin moni Helsinkiin opiskelemaan lähtevä muuttaisi varmaan mielellään jonnekkin Etu-Töölön tai Kampin kerrostalon kattohuoneistoon jossa olisi isot kattoteressit ja omat kattopihat ja kaikki muutkin mukavuudet mitä keksii. Harmi vain tahtoo monella opiskelijallakin se raha rajoittaa niitä valintoja vaikka olisi monenlaista toivetta ja visiota siitä miten tahtoisi asua.

 

[PCB]

Juuri näin. Hyvin rakennettu 10-30v vanha talo voittaa kyllä Kastellin/ainoakodin talopaketit mennen tullen ja isompana etuna yleensä se tontti. Ei tarvitse asua millään 900m2 savisuikaleella jossa paskaa nurmikkoa ja kaksi kolhittua mäntyä.

Edit: Eikä ollut tarkoitus loukata ketään, ilmeisesti noista savisuikaleista kuitenkin tykätään kun 90% uusista talopaketeista niille kyhätään.... Vai voisiko syynä olla hinta?

Miten ne 10-30 v. vanhat talot voittaa nykyiset Kastellin paketit? Mikä niissä on paremmin, kun en oikein hahmota tuota väitettä? Kun 10-30 v. vanhoista taloista aikamoinen osa on esim. juuri Kastellin paketteja, taisivat parhaillaan melkein 1500 taloa toimittaa vuosittain (tarkkoja määriä en muista, mutta yli 1000 kuitenkin).

 

[Jebaus]

No ihan vaan sillä, että 10v+ aikana ne pahimmat rakennusvirheet ja lapsukset elävistä sokkeleista aina likaisina maalattuihin smyygilautoihin ja väärään kulmaan kantattuihin pelteihin tulevat väkisinkin näkyviin tai on jo täytynyt korjata. Lisäksi tuohon aikaan pk-seudulla oli vielä pihoja joita itse arvostan.

Samaa paskaa kun tämänkin päivän kastelli-paketissa mutta sensijaan nätit kääreet on jo revitty sivuun niin näkee paremmin mitä siellä oikeasti on takana.
Ja ennen kun nuo talopaketit ei ollut niin loppuun asti virolaisilla kilpailutettuja (tai "suomalaiset teki töitä kohtuuhinnoin" niinkuin joku haluaa sanoa) niin niissäkään että välttämättä mitään vikaa ollut. 200mm villaa seinässä on esim täysin riittävästi omaan käyttöön jos rakenne on oikein toteutettu.

 

[ZZRX]

Eiköhän tuossa tarkoiteta lähinnä että huolellisesti käsintehdyt talot voi olla parempia kuin kastellin talot joissa runko ja ulkopuoli tulee tehtaalta ja sisäpuolesta vastaa asiakas. Nykyajan trendihän tuo on että kaikki työvaiheet pitää urakoida ja kaikki pitää tehdä mahdollisimman nopeasti lopputuloksesta välittämättä. Ennen annettiin enemmän aikaa työlle ja lopputulos oli kunnia-asia. Kaikkea ei myöskään pilkottu kymmeniin eri urakoihin. Ei tuo määrä mitään sinällään kerro muuta kuin työn nopeudesta.

 

[PCB]

Kyllähän 10-30 vuotta sitten tehtiin pientalot aivan selvästi huonommin kuin nykyään. Rakenteet, rakennusosat, valvonta ja vaatimustaso oli merkittävästi huonompaa. Tietysti keskimäärin, jokainen talo on yksilö ja tekijöitä on laidasta laitaan. 20 vuotta sitten rakennettu peruspientalo on hatarasti rakennettu energiasyöppö. Taloissa saatettiin käyttää esim. betonikattotiiliä, ulkoverhoukset olivat aivan liian ohutta materiaalia, pohjatyöt tehtiin heikosti varsinkin maapohjan kuivatuksen suhteen jne. Jokaiselta aikakaudelta löytyy laatua ja sutta, mutta kyllähän nyt tehdään paljon parempia taloja.

 

[Vesiperä]

Kyllähän 10-30 vuotta sitten tehtiin pientalot aivan selvästi huonommin kuin nykyään.

No parempaan suuntaan sitten menty koko ajan, ja tulevilla vuosikymmenillä nähdään tämän vuosikymmenen ongelmat ja opitaan niistä. Joka vuosikymmenellä haukutaan edellisten vuosikymmenien tekniikat/taso, joten tekniikka ja laatu keskimäärin vielä nousussa.

 

[Pakana]

Rakentamisessa yksi ongelma on se että väärän rakennustavan omaksuminen tai rakennusvirheet kummatkin ilmenevät vasta vuosien päästä.

Kun kehutaan että vuosikymmenenä X tehtiin hyviä taloja, niin yleensä siinä on taustalla se että ne paskat on purettu jo pois, ja vain hyvät on jäljellä.

 

[Vesiperä]

Siinähän ois sauma osaavalle tehdä simulaatiomalli millä testataan materiaalien ja säävaihteluiden ja tekniikan eroja vuosien kuluttaessa. Vai joko semmonen on olemassa.

 

[ZZRX]

Kyllähän tuon tyylisellä systeemillä noita materiaaleja jo testaillaan. Ei niitä suoraan hyllylly lämästä. Yksi ongelma testeissä on että ne ei usein ota huomioon muuttujia, jonka takia voi tulla virheellisiä testituloksia. Ja saattaa tulla yllättäviä reaktioita toisten materiaalien kanssa.

On tuolla Finlandiatalon katollakin kuulemma rivi erilaisia marmorintyylisiä materiaaleja testissä joista etsitään uutta korvaajaa surullisen kuuluisalle Carraran Marmorille. Muutaman vuoden pitävät siellä ja vertailevat säänkestoa.

 

[j1m2]

Kyllähän 10-30 vuotta sitten tehtiin pientalot aivan selvästi huonommin kuin nykyään. Rakenteet, rakennusosat, valvonta ja vaatimustaso oli merkittävästi huonompaa. Tietysti keskimäärin, jokainen talo on yksilö ja tekijöitä on laidasta laitaan. 20 vuotta sitten rakennettu peruspientalo on hatarasti rakennettu energiasyöppö. Taloissa saatettiin käyttää esim. betonikattotiiliä, ulkoverhoukset olivat aivan liian ohutta materiaalia, pohjatyöt tehtiin heikosti varsinkin maapohjan kuivatuksen suhteen jne. Jokaiselta aikakaudelta löytyy laatua ja sutta, mutta kyllähän nyt tehdään paljon parempia taloja.

En kyllä olisi samaa mieltä,ainakin täällä keskemmällä suomea työt teki suomalaiset ammattilaiset,seinät oli toki ohuempia,itsellä 95-96 tehdyssä on 200 mm villaa seinässä(Omatalon pienelementtipaketti)Valvonta oli kyllä vähäisempää mutta ei se lisääntynyt valvonta mitään takaa jos se tehdään huonosti.Tarkeintä on taloa rakentaessa panostaa ammattitaitoiseen valvontaan joka käy työmaalla tarpeeksi useasti,valitettavasti tuosssa nuukaillaan ja sitten tuloksena on näitä "ainokoteja"

 

[Difton]

Kävin rakennuttajana läpi omakotitaloprojektin vuonna 2016. Lähtökohtaisesti halusin talopaketin, joka rakennetaan ns. osaurakoina ts. maa-, kirves-, LVI- ja sähkötyöt omina kokonaisuuksina. Näin pystyin itse valikoimaan ja tutkimaan "parhaat" tekijät talolleni (puskaradio!). En todellakaan halunnut taloa yhdellä sopimuksella, koska silloin en itse voi olla varma mitä porukkaa työmaalla pyörii. Ratkaisuni vaati tietenkin enemmän perehtymistä asiaan ja aikaa kuluu huomattavasti enemmän.

Talotoimittajista kävin läpi mm. Jetta-talon, Teri-talot ja Kannustalon. Tekniset erot löytyvät seinärakenteesta. Jetta käyttää mm. SPU-levyä, Teri-talolla on yhtenäinen 250 mm villa (höyrynsulku heti kipsilevyn takana) ja Kannustalolla on 200 mm + 50 mm (höyrynsulku villojen välissä). Luultavasti kaikki hyviä ratkaisuja. Hintakin täsmälleen samalla pohjaratkaisulla + katemateriaaleilla etc. oli noin tonnilleen sama. Lopulta päädyttiin Kannustaloon. Suurimpana syynä oli, että sama rakennusliike hoiti talon pystytyksen ja edelleen rakensi koko talon valmiiksi asti. Rakennusliikkellä oli kolme vakituista miestä (isä ja kaksi poikaa) sekä omat spesiaalimiehensä mm. betonilaatan liippaukseen, seinien ylitasoituksiin + pohjamaalauksiin sekä laatoitushommiin. Hienolla pieteetillä hoitivat hommansa alusta loppuun.

Sähkö- ja LVI-työn tekijöiksi valitsin myös useiden referenssikohteiden perusteella pienten firmojen ammattilaisia.

Kokonaisuudessaan taloni rakentui kahdeksan miehen voimin. Kaikilla oli oma spesiaalialansa eikä mitään sooloiluja nähty.

Valvojan ja päässunnittelijan rooleilla on tietenkin suuri vaikutus lopputulokseen. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että oikeat ammattimiehet tekevät hommansa kaikkien normien mukaisesti eikä siihen valvontaa tarvitse. Varsinkin, kun kyse on pienistä rakennusliikkeistä ja keskikokoisessa kaupungissa maine voi olla kiinni yhdestä epäonnistuneesta kohteesta.

Ja jokaiselle osaurakalle tein omat sopimukset urakan sisällöstä ja aikataulusta. Näin tilaajalla ja toimittajalla on mustaavalkoisella mitä oikeasti on sovittu ja mitä ei. Tähän kannattaa myös panostaa.

 

[mkoosebi]

Moni talopakettitoimittaja tarjoaa lämmitysmuodoksi Pilp+takka vaihtoehtoa, en ole takkaihminen ja jäin miettimään pelkkää Pilp laitetta hoitamaan lämmitystä (vesikiertoinen lattialämmitys) mutta luin myös Vilp laitteista joka vaatisi parikseen ilmanvaihtokoneen. Mielipiteitä kumpi olisi parempi kun tarkoitus olisi vielä jäähdyttääkkin taloa kesällä. Maalämpö tuntuu överiltä 2 hengen pikkutaloon joka tulee pk. seudulle.

 

[muronsyöjä]

Vanhempikin talo voi olla hyvinkin energiatehokas. Monet jotka rakensivat itselle, laittoivat eristettä enemmän kuin minimin. Grynderit vetää aina minimilinjalla. Eli jos villaa on seinissä 20cm se on sama kuin normi nykyään. Mikäli ikkunat ovat normaalikokoa (ei lattiasta kattoon ikkunoita), ne ovat kunnossa ja esim. vain 20 vuotta vanhoja, niin niiden päivittäminen pienempään U arvoon ei näy sähkölaskussa yhtään missään. Kyllä ne eristeet ratkaisevat ja toki lämmitysmuoto.

 

[pipo]

Mielipiteitä kumpi olisi parempi kun tarkoitus olisi vielä jäähdyttääkkin taloa kesällä. Maalämpö tuntuu överiltä 2 hengen pikkutaloon joka tulee pk. seudulle.

Maalämpö on ainakin yliampuva pieneen taloon. Meillä on tuloilman jäähdytys ja se ei ihmeitä tee, joten suosittelen siihen tarpeeseen erillistä näkyvää sisäyksikköä, on se sitten ilmalämpöpumppu tai muuhun yhdistettynä.

 

[Marius]

Moni talopakettitoimittaja tarjoaa lämmitysmuodoksi Pilp+takka vaihtoehtoa, en ole takkaihminen ja jäin miettimään pelkkää Pilp laitetta hoitamaan lämmitystä (vesikiertoinen lattialämmitys) mutta luin myös Vilp laitteista joka vaatisi parikseen ilmanvaihtokoneen. Mielipiteitä kumpi olisi parempi kun tarkoitus olisi vielä jäähdyttääkkin taloa kesällä. Maalämpö tuntuu överiltä 2 hengen pikkutaloon joka tulee pk. seudulle.

Vanhemmilla PILPeillä ilmeisesti vähän huono maine, mutta uudemmissa kaiketi ihan hyviä ja tehokkaita laitteita. Tämä kannattaa pitää mielessä, jos ja kun käyt esim. lämpöpumppufoorumia lueskelemassa.

Jostain muistelen lukeneeni, että PILPin vaihtamisesta muuhun ei saisi kunnon hyvitystä, jos PILP on talotoimittajan vakioratkaisu.

ILP ehkä voisi olla hyvä kaveri, saisi viilennyksen kesäksi ja kovimmille pakkasille PILPille vähän tukea.

Täällä vähän vanhempi, mutta kuitenkin tehokas PILP käytössä. Lämmityskulut aika kohtuulliset ja käyttövesikin lämpenee tehokkaasti. Takkaa ei viime talvena käytetty, koska ostopuut, mutta ILP oli ajoittain lämmityskäytössä. Neliöitä reilut 150 eli sopii vähän isompaankin taloon, kaiken sähkön kulutus ollut noin 14 MWh / vuosi.

Ja onhan PILPeissä kaiketi aina vastukset mukana, jos pelkkä pumppu ei kovimmilla pakkasilla riitä, vaikutukset kokonaiskulutukseen ei välttämättä niin merkittävät. Meillä raja jossain -10...-15 astetta, riippuen lämpimän veden käytöstä ja kovien pakkasten kestosta.

 

[Awelonian]

Pilp ja ilp kombolla pärjää hyvin ja samalla kesäisin viilenee. Meillä ilppi pakkasilla leikkaa about 20-30 prossaa sähkönkukutusta vrt pelkkä ilp lämmittämässä 5.6kW vastuksilla.

 

[PCB]

Vanhempikin talo voi olla hyvinkin energiatehokas. Monet jotka rakensivat itselle, laittoivat eristettä enemmän kuin minimin. Grynderit vetää aina minimilinjalla. Eli jos villaa on seinissä 20cm se on sama kuin normi nykyään. Mikäli ikkunat ovat normaalikokoa (ei lattiasta kattoon ikkunoita), ne ovat kunnossa ja esim. vain 20 vuotta vanhoja, niin niiden päivittäminen pienempään U arvoon ei näy sähkölaskussa yhtään missään. Kyllä ne eristeet ratkaisevat ja toki lämmitysmuoto.

No kyllä 250 mm villaa seinissä on ollut minimi jo pitkään, saatika mikä olisi ns. normaali. 20 vuodessa ikkunoiden lämmönhukasta on leikattu pois n. 40-50 %. Ei mikään yksistään, mutta kaikki tekijät yhdessä tekee sen, että 20 vuotta vanha rakennus ei nykymittapuulla ole kovinkaan energiataloudellinen.