Usko (Jeesus Kristus ynnä muut)

[Sceppe]

Joo, en muistanut että ateismille on se Jumalan asettama määritelmä. Pahoittelut tästä, se on Jumalan asettamana tärkeämpää saada ihmisten kaaliin kuin yrittää ymmärtää, mitä ihmiset haluavat kertoa.

Jos sanojen merkitykset eivät ole selvät, niin toisen ymmärtäminen käy vielä vaikeammaksi.

 

[Perax]

Pohjois-savon YLE alueuutiset TV:ssä 5.3., kaivakoon joku joka jaksaa. Muistan päivän, koska mainitsin kyseisestä idiootista työkaverille WhatsApissa.

Kas tuossa

Yle Uutiset Itä-Suomi 05-03-2020 Klo 18-22

Yle Areena on Suomen monipuolisin suoratoistopalvelu. Sarjat, joista kaikki puhuvat, podcastit, joilla irtoat arjestasi ja suorat, jotka on pakko katsoa.

areena.yle.fi

 

[Freeze]

Juu, kohta 2:33. No, tämä aihe oli minun osaltani tässä.

 

[BOT]

Eipä ole tullut tätä ketjua luettua vähään aikaan, mutta selasin viimeisen sivun läpi vain tietääkseni missä mennään ja samaa ankeaa jankkausta kaikki edelleen. No, en kuitenkaan päättänyt kirjoittaa tänne päiväilläkseni samaa vanhaa, vaan mielenkiintoisen ajatusleikin takia mitä tuossa kävin, siis sellaista millainen olisin jos en uskoisikaan Jeesukseen? Tajusin tuossa pohtiessani että maallinen elämä on aina ankeaa aivan kuten tämä ketju, jos ei ole yhteyttä Jumalaan. Mikään saavutus, mikään muutos, mikään uuden tai vanhan kokeminen ei tee elämästä antoisaa ilman yhteyttä todelliseen elämään, eli Jeesukseen. Jeesus on elämä ja hän antaa elämällesi sisällön. Koitin kuvitella tuossa miten elämäni olisi kehittynyt erilaiseen suuntaan ilman heräämistä tähän ymmärrykseen ja en jotenkin pystynyt katsomaan loppuun tuota tulosta. Luulen että olisin jotenkin hieman pöpi tai jotain, mitä olen toki monelle jo nyt, mutta sillä lailla aidosti että oikeasti selittäisin kaikkea kaksinaismoralistista ilman järkiperusteluja.

Huomaan ihmisistä ketkä suoraan sanovat etteivät usko Jeesukseen että elämää painaa tällöin jokin, eikä sen tarvitse siis olla mikään tietty ongelma kuten trauma tai jokin, vaan yksinkertaisesti tunne kuten ahdistus, toistuva lipsuminen kaksinaismoralismin äärelle, maltin menettäminen, tai vain yleinen paatos ilman myönteistä näkökulmaa. Nämä kaikki toistuvat kompastukset ovat helposti vältettävissä Jeesuksen opastuksessa, mutta ilman Jumalaansa, eli Jeesusta, ei näitä voi mitenkään ohittaa. Ihminen on orja kelle on, kuka rahalle, kuka ihmisille ja kuka maailman voimille, mutta se joka on orja Jeesukselle on hänen käskytettävänä ja saa myös opastuksensa häneltä. Näin pääsiäisen alla onkin hyvä muistuttaa että niin käytännössä kuin verrannollisesti Egyptistä paennut tuleva Israelin kansa pakeni ihmiskäsien orjuudesta Jumalan orjuuden alaisuuteen, eli Jeesuksen. Tapahtuiko tämä kuitenkaan kunnollisesti? No ei oikeastaan vaan Israel oli Jeesuksen syntyessä maailmaan valtava fiasko, mutta tuolla ei niinkään ole väliä, vaan ymmärryksellämme, ettei mikään hyvä säily eikä pysy puhtaana jos me emme todella seuraa Jeesuksen oppeja ja usko hänen olevan Jumalan poika. Mikään ei johda mihinkään muuhun kuin uuteen fiaskoon jos ei ole valmis ottamaan oppia hältä kuka sitä pystyy aidosti antamaan. Israelin vaellus oli juuri tällainen fiasko, vaikka hyviäkin hetkiä toki todistettiin aivan kuten jokaisen yksittäisen ihmisen elämässäkin.

Tärkeintä elämässä ei siltikään ole kokea pelkästään hyviä hetkiä, niitähän saa kaikki, niin Jeesukseen uskova kuin hänet kieltävä. Tärkeintä on päättää omasta elämästään jatkuva kompastelu, ettei aina heittäydy lopulta noiden mainitsemieni maallisten käytöshäiriöiden pariin, eikä murehdi maailmaa ilman valoa. Aina jokaisena uutena päivänä jokainen muistaa jossain välissä että elämässä on hyvää ja tarttuu siihen eläkseen lisää, mutta tätäkin tärkeämpää on nähdä pahuuden taakse, eli ymmärtää miksi pahaa on ja miksi sitä on edelleen vastassa. Ikävää settiä on ollut ja on edelleen vastassa, tästä ei pääse mihinkään, vaan jos antaa sen aina yllättää itsensä, on helposti sen heiteltävissä. Usko Jeesukseen, luotto hänen kantokykyynsä, saa meidät onneksi näkemään mitä pahaa on vastassa ja mistä se kumpuaa. Tällöin me emme tule yllätetyiksi minkään pahan toimesta, vaan voimme karistaa kaiken ikävän pois silkkana pahan toimintana, siis maailman tapana toimia ja osoittaa mikä maailmaa hallitsee, tuo paha voima. Viimeisen sanan toki sanoo Jumala, mutta sitä odotellessa on paljon ahdistusta ja muuta ikävää. Älä siis jää passiivisesti odottamaan loppua, vaan etsi Jumalaasi, etsi pääsyä kirkkauteen, selvitä kuka vastaa ja mistä, sekä päätä mielesi, niin olet myös suojeltu kaikelta henkiseltä taakalta, koska sinulla on toivo. Toivoa on etsittävä, vaikka Jeesus ilmoittikin itsensä ihmiskunnalle, koska sitä ei voi ottaa vastaan jos ei halua kuulla tai nähdä. Muista kuunnella siis toivon sanomaa ja ota se pysyvästi riintaasi, älä etsi ihmisistä todistusta, vaikka Jeesus olikin ihminen, sillä hän on myös jotain muuta ja se on aito Jumalan poika.

Minä tai kukaan muu joka täällä tänäpäivänä elää ei ole Jumalan poika, messias tai vastaava, vaan minä olen ainoastaan ihminen jolla on käsitys tästä kaikesta. En voi kuitenkaan välittää tätä käsitystä kellekään, enkä voi opettaa mitään asettaen itseni herrani yläpuolelle, mutta voin toivoa että sama oivallus saavuttaa myös muut. Ilman toivoa en jaksaisi maallista elämää, oli se pintapuolisesti raskasta tai ei, koska ilman toivon käsitystä olisin umpikujassa sen suhteen, että tuleeko ihmiskunnasta kukaan aidosti uskomaan Jumalaan? Itsehän en voi asiaa edistää ja maailman meno todistaa juurikin uskon vastaista, mutta toivo kannattelee minua kuten niin monia muitakin, kertoen minulle että uskolle ja sen synnyttämille teoille on aikansa - milloin minun kohdalla milloin sinun kohdalla. Huomatkaa siis toivon valtaisa voima mitä Jeesus edustaa, itse asiassa hänen ollen tuo toivo. Hän on toivosi ja avain autuuteen, sinun tulee vain ensin uskoa saadaksesi tuon toivon, kun taas rakkaus kannattelee sinua virheistäsi huolimatta että pystyisit saavuttamaan lopulta nämä kaikki kolme, siis uskon, toivon ja rakkauden. Älä siis päädy vähättelemään toivon merkitystä, vaikka tiedät onnettomuudessasi pärjänneesi ilmankin tähän päivään asti. Ole ennemmin itsekin esimerkki siitä että toivo elää.

Mukavaa pääsiäistä kaikille!

 

[Tatuks]

Eipä ole tullut tätä ketjua luettua vähään aikaan, mutta selasin viimeisen sivun läpi vain tietääkseni missä mennään ja samaa ankeaa jankkausta kaikki edelleen. No, en kuitenkaan päättänyt kirjoittaa tänne päiväilläkseni samaa vanhaa, vaan mielenkiintoisen ajatusleikin takia mitä tuossa kävin, siis sellaista millainen olisin jos en uskoisikaan Jeesukseen? Tajusin tuossa pohtiessani että maallinen elämä on aina ankeaa aivan kuten tämä ketju, jos ei ole yhteyttä Jumalaan. Mikään saavutus, mikään muutos, mikään uuden tai vanhan kokeminen ei tee elämästä antoisaa ilman yhteyttä todelliseen elämään, eli Jeesukseen. Jeesus on elämä ja hän antaa elämällesi sisällön. Koitin kuvitella tuossa miten elämäni olisi kehittynyt erilaiseen suuntaan ilman heräämistä tähän ymmärrykseen ja en jotenkin pystynyt katsomaan loppuun tuota tulosta. Luulen että olisin jotenkin hieman pöpi tai jotain, mitä olen toki monelle jo nyt, mutta sillä lailla aidosti että oikeasti selittäisin kaikkea kaksinaismoralistista ilman järkiperusteluja.

Huomaan ihmisistä ketkä suoraan sanovat etteivät usko Jeesukseen että elämää painaa tällöin jokin, eikä sen tarvitse siis olla mikään tietty ongelma kuten trauma tai jokin, vaan yksinkertaisesti tunne kuten ahdistus, toistuva lipsuminen kaksinaismoralismin äärelle, maltin menettäminen, tai vain yleinen paatos ilman myönteistä näkökulmaa. Nämä kaikki toistuvat kompastukset ovat helposti vältettävissä Jeesuksen opastuksessa, mutta ilman Jumalaansa, eli Jeesusta, ei näitä voi mitenkään ohittaa. Ihminen on orja kelle on, kuka rahalle, kuka ihmisille ja kuka maailman voimille, mutta se joka on orja Jeesukselle on hänen käskytettävänä ja saa myös opastuksensa häneltä. Näin pääsiäisen alla onkin hyvä muistuttaa että niin käytännössä kuin verrannollisesti Egyptistä paennut tuleva Israelin kansa pakeni ihmiskäsien orjuudesta Jumalan orjuuden alaisuuteen, eli Jeesuksen. Tapahtuiko tämä kuitenkaan kunnollisesti? No ei oikeastaan vaan Israel oli Jeesuksen syntyessä maailmaan valtava fiasko, mutta tuolla ei niinkään ole väliä, vaan ymmärryksellämme, ettei mikään hyvä säily eikä pysy puhtaana jos me emme todella seuraa Jeesuksen oppeja ja usko hänen olevan Jumalan poika. Mikään ei johda mihinkään muuhun kuin uuteen fiaskoon jos ei ole valmis ottamaan oppia hältä kuka sitä pystyy aidosti antamaan. Israelin vaellus oli juuri tällainen fiasko, vaikka hyviäkin hetkiä toki todistettiin aivan kuten jokaisen yksittäisen ihmisen elämässäkin.

Tärkeintä elämässä ei siltikään ole kokea pelkästään hyviä hetkiä, niitähän saa kaikki, niin Jeesukseen uskova kuin hänet kieltävä. Tärkeintä on päättää omasta elämästään jatkuva kompastelu, ettei aina heittäydy lopulta noiden mainitsemieni maallisten käytöshäiriöiden pariin, eikä murehdi maailmaa ilman valoa. Aina jokaisena uutena päivänä jokainen muistaa jossain välissä että elämässä on hyvää ja tarttuu siihen eläkseen lisää, mutta tätäkin tärkeämpää on nähdä pahuuden taakse, eli ymmärtää miksi pahaa on ja miksi sitä on edelleen vastassa. Ikävää settiä on ollut ja on edelleen vastassa, tästä ei pääse mihinkään, vaan jos antaa sen aina yllättää itsensä, on helposti sen heiteltävissä. Usko Jeesukseen, luotto hänen kantokykyynsä, saa meidät onneksi näkemään mitä pahaa on vastassa ja mistä se kumpuaa. Tällöin me emme tule yllätetyiksi minkään pahan toimesta, vaan voimme karistaa kaiken ikävän pois silkkana pahan toimintana, siis maailman tapana toimia ja osoittaa mikä maailmaa hallitsee, tuo paha voima. Viimeisen sanan toki sanoo Jumala, mutta sitä odotellessa on paljon ahdistusta ja muuta ikävää. Älä siis jää passiivisesti odottamaan loppua, vaan etsi Jumalaasi, etsi pääsyä kirkkauteen, selvitä kuka vastaa ja mistä, sekä päätä mielesi, niin olet myös suojeltu kaikelta henkiseltä taakalta, koska sinulla on toivo. Toivoa on etsittävä, vaikka Jeesus ilmoittikin itsensä ihmiskunnalle, koska sitä ei voi ottaa vastaan jos ei halua kuulla tai nähdä. Muista kuunnella siis toivon sanomaa ja ota se pysyvästi riintaasi, älä etsi ihmisistä todistusta, vaikka Jeesus olikin ihminen, sillä hän on myös jotain muuta ja se on aito Jumalan poika.

Minä tai kukaan muu joka täällä tänäpäivänä elää ei ole Jumalan poika, messias tai vastaava, vaan minä olen ainoastaan ihminen jolla on käsitys tästä kaikesta. En voi kuitenkaan välittää tätä käsitystä kellekään, enkä voi opettaa mitään asettaen itseni herrani yläpuolelle, mutta voin toivoa että sama oivallus saavuttaa myös muut. Ilman toivoa en jaksaisi maallista elämää, oli se pintapuolisesti raskasta tai ei, koska ilman toivon käsitystä olisin umpikujassa sen suhteen, että tuleeko ihmiskunnasta kukaan aidosti uskomaan Jumalaan? Itsehän en voi asiaa edistää ja maailman meno todistaa juurikin uskon vastaista, mutta toivo kannattelee minua kuten niin monia muitakin, kertoen minulle että uskolle ja sen synnyttämille teoille on aikansa - milloin minun kohdalla milloin sinun kohdalla. Huomatkaa siis toivon valtaisa voima mitä Jeesus edustaa, itse asiassa hänen ollen tuo toivo. Hän on toivosi ja avain autuuteen, sinun tulee vain ensin uskoa saadaksesi tuon toivon, kun taas rakkaus kannattelee sinua virheistäsi huolimatta että pystyisit saavuttamaan lopulta nämä kaikki kolme, siis uskon, toivon ja rakkauden. Älä siis päädy vähättelemään toivon merkitystä, vaikka tiedät onnettomuudessasi pärjänneesi ilmankin tähän päivään asti. Ole ennemmin itsekin esimerkki siitä että toivo elää.

Mukavaa pääsiäistä kaikille!

En tiedä mitään raivostuttavampaa kuin uskovaiset jotka kertoo muille että teillä on paljon ongelmia kun ette usko Jeesukseen.

Voin sanoa että kääntyminen uskoon on ihan vihoviimeinen asia mitä kannattaa tehdä. Meillä on niin paljon esimerkkejä siitä että jumalaan kun uskoo niin ei tartte noudattaa ihan kaikkia sääntöjä. Varsinkin kaikkien eri lahkojen yritykset ja yritysten omistajat on hyviä esimerkkejä, ei tartte noudattaa Suomen lakia ihan niin tarkkaan kunhan noudattaa jumalan lakeja.

Sitten valitetaan aina jostain, valittaminen ei lopu ikinä, aina joku on huonosti tai joku käyttäytyy vastoin uskovaisten tahtoa. Viimeiset 1500 vuotta on sorrettu vääräuskoisia, vainottu vähemmistöjä ja yritetty kitkeä väärinajattelijat kokonaan pois. On hakattu, murhattu ja hirtetty homoja jumalan nimeen viimeisen sadan vuoden sisällä. Nyt kun sitten ehdotetaan että uskonnon vois poistaa kouluista koska kaikki maksaa veroja niin itketään aivan kohtuuttomasti siitä että nyt uskovaisia sorretaan ja uskonnonvapaus ei toteudu (tietenkään muiden uskonnonvapaudella ei ole mitään väliä).

Kannattaa ensin ottaa nokkansa pois muiden asioista, keskittyä parantamaan ne omat moraaliset paheet ja huonot tavat ja yrittää ymmärtää muiden näkökantoja ja sen jälkeen tulla sitten projisoimaan omia ongelmia johonkin tiettyyn ihmisryhmään.

Eikä tartte yhtään sääliä tai ihmetellä että "Onpas sulla agressiivinen reaktio, tarviit varmaan jeesusta". En tartte, mulla on elämässä kaikki hyvin, tienaan rahaa, mulla on kavereita, koronankin aikaan nyt en kärsi stressistä käytännössä yhtään, rakastan (oikeasti) kaikkia ihmisiä ja olen mukana hyväntekeväisyydessä ja muissa meidän koko yhteisöä auttavissa projekteissa.

 

[Banaaninlehti]

Eipä ole tullut tätä ketjua luettua vähään aikaan, mutta selasin viimeisen sivun läpi vain tietääkseni missä mennään ja samaa ankeaa jankkausta kaikki edelleen. No, en kuitenkaan päättänyt kirjoittaa tänne päiväilläkseni samaa vanhaa, vaan mielenkiintoisen ajatusleikin takia mitä tuossa kävin, siis sellaista millainen olisin jos en uskoisikaan Jeesukseen? Tajusin tuossa pohtiessani että maallinen elämä on aina ankeaa aivan kuten tämä ketju, jos ei ole yhteyttä Jumalaan. Mikään saavutus, mikään muutos, mikään uuden tai vanhan kokeminen ei tee elämästä antoisaa ilman yhteyttä todelliseen elämään, eli Jeesukseen. Jeesus on elämä ja hän antaa elämällesi sisällön. Koitin kuvitella tuossa miten elämäni olisi kehittynyt erilaiseen suuntaan ilman heräämistä tähän ymmärrykseen ja en jotenkin pystynyt katsomaan loppuun tuota tulosta. Luulen että olisin jotenkin hieman pöpi tai jotain, mitä olen toki monelle jo nyt, mutta sillä lailla aidosti että oikeasti selittäisin kaikkea kaksinaismoralistista ilman järkiperusteluja.

Huomaan ihmisistä ketkä suoraan sanovat etteivät usko Jeesukseen että elämää painaa tällöin jokin, eikä sen tarvitse siis olla mikään tietty ongelma kuten trauma tai jokin, vaan yksinkertaisesti tunne kuten ahdistus, toistuva lipsuminen kaksinaismoralismin äärelle, maltin menettäminen, tai vain yleinen paatos ilman myönteistä näkökulmaa. Nämä kaikki toistuvat kompastukset ovat helposti vältettävissä Jeesuksen opastuksessa, mutta ilman Jumalaansa, eli Jeesusta, ei näitä voi mitenkään ohittaa. Ihminen on orja kelle on, kuka rahalle, kuka ihmisille ja kuka maailman voimille, mutta se joka on orja Jeesukselle on hänen käskytettävänä ja saa myös opastuksensa häneltä. Näin pääsiäisen alla onkin hyvä muistuttaa että niin käytännössä kuin verrannollisesti Egyptistä paennut tuleva Israelin kansa pakeni ihmiskäsien orjuudesta Jumalan orjuuden alaisuuteen, eli Jeesuksen. Tapahtuiko tämä kuitenkaan kunnollisesti? No ei oikeastaan vaan Israel oli Jeesuksen syntyessä maailmaan valtava fiasko, mutta tuolla ei niinkään ole väliä, vaan ymmärryksellämme, ettei mikään hyvä säily eikä pysy puhtaana jos me emme todella seuraa Jeesuksen oppeja ja usko hänen olevan Jumalan poika. Mikään ei johda mihinkään muuhun kuin uuteen fiaskoon jos ei ole valmis ottamaan oppia hältä kuka sitä pystyy aidosti antamaan. Israelin vaellus oli juuri tällainen fiasko, vaikka hyviäkin hetkiä toki todistettiin aivan kuten jokaisen yksittäisen ihmisen elämässäkin.

Tärkeintä elämässä ei siltikään ole kokea pelkästään hyviä hetkiä, niitähän saa kaikki, niin Jeesukseen uskova kuin hänet kieltävä. Tärkeintä on päättää omasta elämästään jatkuva kompastelu, ettei aina heittäydy lopulta noiden mainitsemieni maallisten käytöshäiriöiden pariin, eikä murehdi maailmaa ilman valoa. Aina jokaisena uutena päivänä jokainen muistaa jossain välissä että elämässä on hyvää ja tarttuu siihen eläkseen lisää, mutta tätäkin tärkeämpää on nähdä pahuuden taakse, eli ymmärtää miksi pahaa on ja miksi sitä on edelleen vastassa. Ikävää settiä on ollut ja on edelleen vastassa, tästä ei pääse mihinkään, vaan jos antaa sen aina yllättää itsensä, on helposti sen heiteltävissä. Usko Jeesukseen, luotto hänen kantokykyynsä, saa meidät onneksi näkemään mitä pahaa on vastassa ja mistä se kumpuaa. Tällöin me emme tule yllätetyiksi minkään pahan toimesta, vaan voimme karistaa kaiken ikävän pois silkkana pahan toimintana, siis maailman tapana toimia ja osoittaa mikä maailmaa hallitsee, tuo paha voima. Viimeisen sanan toki sanoo Jumala, mutta sitä odotellessa on paljon ahdistusta ja muuta ikävää. Älä siis jää passiivisesti odottamaan loppua, vaan etsi Jumalaasi, etsi pääsyä kirkkauteen, selvitä kuka vastaa ja mistä, sekä päätä mielesi, niin olet myös suojeltu kaikelta henkiseltä taakalta, koska sinulla on toivo. Toivoa on etsittävä, vaikka Jeesus ilmoittikin itsensä ihmiskunnalle, koska sitä ei voi ottaa vastaan jos ei halua kuulla tai nähdä. Muista kuunnella siis toivon sanomaa ja ota se pysyvästi riintaasi, älä etsi ihmisistä todistusta, vaikka Jeesus olikin ihminen, sillä hän on myös jotain muuta ja se on aito Jumalan poika.

Minä tai kukaan muu joka täällä tänäpäivänä elää ei ole Jumalan poika, messias tai vastaava, vaan minä olen ainoastaan ihminen jolla on käsitys tästä kaikesta. En voi kuitenkaan välittää tätä käsitystä kellekään, enkä voi opettaa mitään asettaen itseni herrani yläpuolelle, mutta voin toivoa että sama oivallus saavuttaa myös muut. Ilman toivoa en jaksaisi maallista elämää, oli se pintapuolisesti raskasta tai ei, koska ilman toivon käsitystä olisin umpikujassa sen suhteen, että tuleeko ihmiskunnasta kukaan aidosti uskomaan Jumalaan? Itsehän en voi asiaa edistää ja maailman meno todistaa juurikin uskon vastaista, mutta toivo kannattelee minua kuten niin monia muitakin, kertoen minulle että uskolle ja sen synnyttämille teoille on aikansa - milloin minun kohdalla milloin sinun kohdalla. Huomatkaa siis toivon valtaisa voima mitä Jeesus edustaa, itse asiassa hänen ollen tuo toivo. Hän on toivosi ja avain autuuteen, sinun tulee vain ensin uskoa saadaksesi tuon toivon, kun taas rakkaus kannattelee sinua virheistäsi huolimatta että pystyisit saavuttamaan lopulta nämä kaikki kolme, siis uskon, toivon ja rakkauden. Älä siis päädy vähättelemään toivon merkitystä, vaikka tiedät onnettomuudessasi pärjänneesi ilmankin tähän päivään asti. Ole ennemmin itsekin esimerkki siitä että toivo elää.

Mukavaa pääsiäistä kaikille!

Se, että sä tarvitset jonkun ylimääräisen X:n (jumalan) elämääsi, että siitä tulisi merkityksellistä tarkoittaa juurikin sitä, että sinä voit pahoin. Eivätkä ne kaikki muut joita sinä katselet ja joihin projisoit omaa sisäistä tunnetilaasi. Sähän suoraan sanot ettet muuten kestäisi todellisuutta. Eli sä vaan narkkaat vähän eri aineita kuin muut huumehörhöt.

Uskoakseni (pun intended) olet samaa mieltä siitä, että avaruusapinoihin uskovalla on aivossa vikaa, eikös niin? Kaikki energia mikä on suunnattu pois täältä maanpäältä avaruusapinoihin on tuhlattua energiaa. Tällaisen pelleporukan pitäisi maksaa enemmän veroja koska he eivät ole osa ratkaisua vaan välttelevät todellisuutta ollen siten osa ongelmaa. Avaruusapinan pierujen douppaaminen on aivoille vahingollista.

Typerät uskomukset voivat olla helvetin vaarallisia koronapandemia aikana. Tästähän on jo juttuja maailmalta miten uskovaiset luulevat olevansa uskonsa ansiosta tällaisten virusjuttujen yläpuolella. Toki tämä on ihan hyvä argumentti jos lähtee pierujen haisteluun mukaan. Eihän Jeesuskaan viruksista mitään puhunut tai varoitellut.

Hyvää pääsiäistä!

 

[Bertta]

Eipä ole tullut tätä ketjua luettua vähään aikaan, mutta selasin viimeisen sivun läpi vain tietääkseni missä mennään ja samaa ankeaa jankkausta kaikki edelleen. No, en kuitenkaan päättänyt kirjoittaa tänne päiväilläkseni samaa vanhaa, vaan mielenkiintoisen ajatusleikin takia mitä tuossa kävin, siis sellaista millainen olisin jos en uskoisikaan Cthulhuun? Tajusin tuossa pohtiessani että maallinen elämä on aina ankeaa aivan kuten tämä ketju, jos ei ole yhteyttä Cthulhuun. Mikään saavutus, mikään muutos, mikään uuden tai vanhan kokeminen ei tee elämästä antoisaa ilman yhteyttä todelliseen elämään, eli Cthulhuun. Cthulhu on elämä ja hän antaa elämällesi sisällön. Koitin kuvitella tuossa miten elämäni olisi kehittynyt erilaiseen suuntaan ilman heräämistä tähän ymmärrykseen ja en jotenkin pystynyt katsomaan loppuun tuota tulosta. Luulen että olisin jotenkin hieman pöpi tai jotain, mitä olen toki monelle jo nyt, mutta sillä lailla aidosti että oikeasti selittäisin kaikkea kaksinaismoralistista ilman järkiperusteluja.

Huomaan ihmisistä ketkä suoraan sanovat etteivät usko Cthulhuun että elämää painaa tällöin jokin, eikä sen tarvitse siis olla mikään tietty ongelma kuten trauma tai jokin, vaan yksinkertaisesti tunne kuten ahdistus, toistuva lipsuminen kaksinaismoralismin äärelle, maltin menettäminen, tai vain yleinen paatos ilman myönteistä näkökulmaa. Nämä kaikki toistuvat kompastukset ovat helposti vältettävissä Cthulhun opastuksessa, mutta ilman Cthulhua, ei näitä voi mitenkään ohittaa. Ihminen on orja kelle on, kuka rahalle, kuka ihmisille ja kuka maailman voimille, mutta se joka on orja Cthulhulle on hänen käskytettävänä ja saa myös opastuksensa häneltä. Mikään hyvä ei säily eikä pysy puhtaana jos me emme todella seuraa Cthulhun oppeja. Mikään ei johda mihinkään muuhun kuin uuteen fiaskoon jos ei ole valmis ottamaan oppia hältä kuka sitä pystyy aidosti antamaan.

Tärkeintä elämässä ei siltikään ole kokea pelkästään hyviä hetkiä, niitähän saa kaikki, niin Cthulhuun uskova kuin hänet kieltävä. Tärkeintä on päättää omasta elämästään jatkuva kompastelu, ettei aina heittäydy lopulta noiden mainitsemieni maallisten käytöshäiriöiden pariin, eikä murehdi maailmaa ilman valoa. Aina jokaisena uutena päivänä jokainen muistaa jossain välissä että elämässä on hyvää ja tarttuu siihen eläkseen lisää, mutta tätäkin tärkeämpää on nähdä pahuuden taakse, eli ymmärtää miksi pahaa on ja miksi sitä on edelleen vastassa. Ikävää settiä on ollut ja on edelleen vastassa, tästä ei pääse mihinkään, vaan jos antaa sen aina yllättää itsensä, on helposti sen heiteltävissä. Usko Cthulhuun, luotto hänen kantokykyynsä, saa meidät onneksi näkemään mitä pahaa on vastassa ja mistä se kumpuaa. Tällöin me emme tule yllätetyiksi minkään pahan toimesta, vaan voimme karistaa kaiken ikävän pois silkkana pahan toimintana, siis maailman tapana toimia ja osoittaa mikä maailmaa hallitsee, tuo paha voima. Viimeisen sanan toki sanoo Cthulhu, mutta sitä odotellessa on paljon ahdistusta ja muuta ikävää. Älä siis jää passiivisesti odottamaan loppua, vaan etsi Cthulhua, etsi pääsyä kirkkauteen, selvitä kuka vastaa ja mistä, sekä päätä mielesi, niin olet myös suojeltu kaikelta henkiseltä taakalta, koska sinulla on toivo. Toivoa on etsittävä, vaikka Cthulhu ilmoittikin itsensä ihmiskunnalle, koska sitä ei voi ottaa vastaan jos ei halua kuulla tai nähdä. Muista kuunnella siis toivon sanomaa ja ota se pysyvästi riintaasi, älä etsi ihmisistä todistusta.

Minä tai kukaan muu joka täällä tänäpäivänä elää ei ole Cthulhun poika, messias tai vastaava, vaan minä olen ainoastaan ihminen jolla on käsitys tästä kaikesta. En voi kuitenkaan välittää tätä käsitystä kellekään, enkä voi opettaa mitään asettaen itseni herrani yläpuolelle, mutta voin toivoa että sama oivallus saavuttaa myös muut. Ilman toivoa en jaksaisi maallista elämää, oli se pintapuolisesti raskasta tai ei, koska ilman toivon käsitystä olisin umpikujassa sen suhteen, että tuleeko ihmiskunnasta kukaan aidosti uskomaan Cthulhuun? Itsehän en voi asiaa edistää ja maailman meno todistaa juurikin uskon vastaista, mutta toivo kannattelee minua kuten niin monia muitakin, kertoen minulle että uskolle ja sen synnyttämille teoille on aikansa - milloin minun kohdalla milloin sinun kohdalla. Huomatkaa siis toivon valtaisa voima mitä Cthulhu edustaa, itse asiassa hänen ollen tuo toivo. Hän on toivosi ja avain autuuteen, sinun tulee vain ensin uskoa saadaksesi tuon toivon, kun taas rakkaus kannattelee sinua virheistäsi huolimatta että pystyisit saavuttamaan lopulta nämä kaikki kolme, siis uskon, toivon ja rakkauden. Älä siis päädy vähättelemään toivon merkitystä, vaikka tiedät onnettomuudessasi pärjänneesi ilmankin tähän päivään asti. Ole ennemmin itsekin esimerkki siitä että toivo elää.

Mukavaa pääsiäistä kaikille!

 

[Bertta]

Itse en tarvitse Cthulhuja, Jeesuksia, Joulupukkeja, Zeuksia, Allaheja ja muita möttiäisiä antoisaan elämään. Jos joku tarvitsee, suosittelisin lääkärissä käyntiä ja masennuslääkkeitä.

 

[Banaaninlehti]

Eivät vain voi, vaan ovat sitä:

Joo, hyvä video. Saas nähdä miten tuo Usan tilanne kehittyy, kun osa porukasta uskoo olevansa Jeesuksen verellä pestyjä/suojeltuja.

Hyvin nostettu esille myös Etelä-Korean case joka pääasiassa johtui uskovaisten sekoiluista:

South Korea seeks criminal charges against Christian sect over coronavirus spread

Investigators in South Korea are seeking to establish the extent to which 12 executives of the Shincheonji Church of Jesus can be held criminally responsible for the rapid spread in the country of COVID-19,…

www.france24.com

 

[ttppii]

Minkäs uskonnon perusperusta ei olisi pitkälti samanlainen? Ja miten niin kristinuskon jumala ei halua että häneen uskotaan - kristinuskossahan juuri millään muulla ei edes ole merkitystä. Jos kuolinvuoteellaan uskoo ja katuu, niin pahinkin pedofiili saa pelastuksen, kun antaumuksellinen puolet omaisuudestaan hyväntekeväisyyteen antanut pakana joutuu automaatisesti kadotukseen.

 

[Sceppe]

Minkähän takia monissa uskonnoissa jumala/jumalat ovat niin pikkusieluisia, että vaikka ovat luoneet koko maailmankaikkeuden, niin silti on tarvetta saada palvomista vähäpätöisiltä ihmisiltä?

 

[JCSH]

Minkähän takia monissa uskonnoissa jumala/jumalat ovat niin pikkusieluisia, että vaikka ovat luoneet koko maailmankaikkeuden, niin silti on tarvetta saada palvomista vähäpätöisiltä ihmisiltä?

Hyvä kysymys, toki poikkeuksia löytyy. Kuten Jumala jonka "The Eight I'd Really Rather You Didn'ts" sisältää nämä:
#1. I'd Really Rather You Didn't Act Like a Sanctimonious Holier-Than-Thou Ass When Describing My Noodle Goodness. If Some People Don't Believe In Me, That's Okay. Really, I'm Not That Vain. Besides, This Isn't About Them So Don't Change The Subject

#2. I'd Really Rather You Didn't Use My Existence As A Means To Oppress, Subjugate, Punish, Eviscerate, And/Or, You Know, Be Mean To Others. I Don't Require Sacrifices, And Purity Is For Drinking Water, Not People.

#6. I'd Really Rather You Didn't Build Multimillion-Dollar Churches/Temples/Mosques/Shrines To My Noodly Goodness When The Money Could Be Better Spent (Take Your Pick):
- Ending Poverty
- Curing Diseases
- Living In Peace, Loving With Passion, And Lowering The Cost Of Cable
I Might be a Complex-Carbohydrate Omniscient Being, But I Enjoy The Simple Things In Life. I Ought To Know. I AM the Creator.


Ja muutenkin erittäin hyviä elämänohjeita:

Spoileri: Kaikki 8

#1. I'd Really Rather You Didn't Act Like a Sanctimonious Holier-Than-Thou Ass When Describing My Noodle Goodness. If Some People Don't Believe In Me, That's Okay. Really, I'm Not That Vain. Besides, This Isn't About Them So Don't Change The Subject

#2. I'd Really Rather You Didn't Use My Existence As A Means To Oppress, Subjugate, Punish, Eviscerate, And/Or, You Know, Be Mean To Others. I Don't Require Sacrifices, And Purity Is For Drinking Water, Not People.

#3. I'd Really Rather You Didn't Judge People For The Way They Look, Or How They Dress, Or The Way They Talk, Or, Well, Just Play Nice, Okay? Oh, And Get This In Your Thick Heads: Woman = Person. Man = Person. Samey = Samey. One Is Not Better Than The Other, Unless We're Talking About Fashion And I'm Sorry, But I Gave That To Women And Some Guys Who Know The Difference Between Teal and Fuchsia.

#4. I'd Really Rather You Didn't Indulge In Conduct That Offends Yourself, Or Your Willing, Consenting Partner Of Legal Age AND Mental Maturity. As For Anyone Who Might Object, I Think The Expression Is Go F*** Yourself, Unless They Find That Offensive In Which Case They Can Turn Off the TV For Once And Go For A Walk For A Change.

#5. I'd Really Rather You Didn't Challenge The Bigoted, Misogynist, Hateful Ideas Of Others On An Empty Stomach. Eat, Then Go After The B******.

#6. I'd Really Rather You Didn't Build Multimillion-Dollar Churches/Temples/Mosques/Shrines To My Noodly Goodness When The Money Could Be Better Spent (Take Your Pick):
- Ending Poverty
- Curing Diseases
- Living In Peace, Loving With Passion, And Lowering The Cost Of Cable
I Might be a Complex-Carbohydrate Omniscient Being, But I Enjoy The Simple Things In Life. I Ought To Know. I AM the Creator.

#7. I'd Really Rather You Didn't Go Around Telling People I Talk To You. You're Not That Interesting. Get Over Yourself. And I Told You To Love Your Fellow Man, Can't You Take A Hint?

#8. I'd Really Rather You Didn't Do Unto Others As You Would Have Them Do Unto You If You Are Into, Um, Stuff That Uses A Lot Of Leather/Lubricant/Las Vegas. If The Other Person Is Into It, However (Pursuant To #4), Then Have At It, Take Pictures, And For The Love Of Mike, Wear a CONDOM! Honestly, It's A Piece Of Rubber. If I Didn't Want It To Feel Good When You Did IT I Would Have Added Spikes, Or Something.

 

[JaniKari]

Minkähän takia monissa uskonnoissa jumala/jumalat ovat niin pikkusieluisia, että vaikka ovat luoneet koko maailmankaikkeuden, niin silti on tarvetta saada palvomista vähäpätöisiltä ihmisiltä?

Eiköhän tämä tule siitä että papisto välittää/johtaa palvomista. Samalla papisto pääsee kätevästi johtavaan asemaan josta on kaikenlaista etua aina kuoropojista lähtien.

 

[axxu]

“Live a good life. If there are gods and they are just, then they will not care how devout you have been, but will welcome you based on the virtues you have lived by. If there are gods, but unjust, then you should not want to worship them. If there are no gods, then you will be gone, but will have lived a noble life that will live on in the memories of your loved ones.”

― Marcus Aurelius

 

[Ylimaisteri]

Eipä ole tullut tätä ketjua luettua vähään aikaan, mutta selasin viimeisen sivun läpi vain tietääkseni missä mennään ja samaa ankeaa jankkausta kaikki edelleen. No, en kuitenkaan päättänyt kirjoittaa tänne päiväilläkseni samaa vanhaa, vaan mielenkiintoisen ajatusleikin takia mitä tuossa kävin, siis sellaista millainen olisin jos en uskoisikaan Cthulhuun? Tajusin tuossa pohtiessani että maallinen elämä on aina ankeaa aivan kuten tämä ketju, jos ei ole yhteyttä Cthulhuun. Mikään saavutus, mikään muutos, mikään uuden tai vanhan kokeminen ei tee elämästä antoisaa ilman yhteyttä todelliseen elämään, eli Cthulhuun. Cthulhu on elämä ja hän antaa elämällesi sisällön. Koitin kuvitella tuossa miten elämäni olisi kehittynyt erilaiseen suuntaan ilman heräämistä tähän ymmärrykseen ja en jotenkin pystynyt katsomaan loppuun tuota tulosta. Luulen että olisin jotenkin hieman pöpi tai jotain, mitä olen toki monelle jo nyt, mutta sillä lailla aidosti että oikeasti selittäisin kaikkea kaksinaismoralistista ilman järkiperusteluja.

Huomaan ihmisistä ketkä suoraan sanovat etteivät usko Cthulhuun että elämää painaa tällöin jokin, eikä sen tarvitse siis olla mikään tietty ongelma kuten trauma tai jokin, vaan yksinkertaisesti tunne kuten ahdistus, toistuva lipsuminen kaksinaismoralismin äärelle, maltin menettäminen, tai vain yleinen paatos ilman myönteistä näkökulmaa. Nämä kaikki toistuvat kompastukset ovat helposti vältettävissä Cthulhun opastuksessa, mutta ilman Cthulhua, ei näitä voi mitenkään ohittaa. Ihminen on orja kelle on, kuka rahalle, kuka ihmisille ja kuka maailman voimille, mutta se joka on orja Cthulhulle on hänen käskytettävänä ja saa myös opastuksensa häneltä. Mikään hyvä ei säily eikä pysy puhtaana jos me emme todella seuraa Cthulhun oppeja. Mikään ei johda mihinkään muuhun kuin uuteen fiaskoon jos ei ole valmis ottamaan oppia hältä kuka sitä pystyy aidosti antamaan.

Tärkeintä elämässä ei siltikään ole kokea pelkästään hyviä hetkiä, niitähän saa kaikki, niin Cthulhuun uskova kuin hänet kieltävä. Tärkeintä on päättää omasta elämästään jatkuva kompastelu, ettei aina heittäydy lopulta noiden mainitsemieni maallisten käytöshäiriöiden pariin, eikä murehdi maailmaa ilman valoa. Aina jokaisena uutena päivänä jokainen muistaa jossain välissä että elämässä on hyvää ja tarttuu siihen eläkseen lisää, mutta tätäkin tärkeämpää on nähdä pahuuden taakse, eli ymmärtää miksi pahaa on ja miksi sitä on edelleen vastassa. Ikävää settiä on ollut ja on edelleen vastassa, tästä ei pääse mihinkään, vaan jos antaa sen aina yllättää itsensä, on helposti sen heiteltävissä. Usko Cthulhuun, luotto hänen kantokykyynsä, saa meidät onneksi näkemään mitä pahaa on vastassa ja mistä se kumpuaa. Tällöin me emme tule yllätetyiksi minkään pahan toimesta, vaan voimme karistaa kaiken ikävän pois silkkana pahan toimintana, siis maailman tapana toimia ja osoittaa mikä maailmaa hallitsee, tuo paha voima. Viimeisen sanan toki sanoo Cthulhu, mutta sitä odotellessa on paljon ahdistusta ja muuta ikävää. Älä siis jää passiivisesti odottamaan loppua, vaan etsi Cthulhua, etsi pääsyä kirkkauteen, selvitä kuka vastaa ja mistä, sekä päätä mielesi, niin olet myös suojeltu kaikelta henkiseltä taakalta, koska sinulla on toivo. Toivoa on etsittävä, vaikka Cthulhu ilmoittikin itsensä ihmiskunnalle, koska sitä ei voi ottaa vastaan jos ei halua kuulla tai nähdä. Muista kuunnella siis toivon sanomaa ja ota se pysyvästi riintaasi, älä etsi ihmisistä todistusta.

Minä tai kukaan muu joka täällä tänäpäivänä elää ei ole Cthulhun poika, messias tai vastaava, vaan minä olen ainoastaan ihminen jolla on käsitys tästä kaikesta. En voi kuitenkaan välittää tätä käsitystä kellekään, enkä voi opettaa mitään asettaen itseni herrani yläpuolelle, mutta voin toivoa että sama oivallus saavuttaa myös muut. Ilman toivoa en jaksaisi maallista elämää, oli se pintapuolisesti raskasta tai ei, koska ilman toivon käsitystä olisin umpikujassa sen suhteen, että tuleeko ihmiskunnasta kukaan aidosti uskomaan Cthulhuun? Itsehän en voi asiaa edistää ja maailman meno todistaa juurikin uskon vastaista, mutta toivo kannattelee minua kuten niin monia muitakin, kertoen minulle että uskolle ja sen synnyttämille teoille on aikansa - milloin minun kohdalla milloin sinun kohdalla. Huomatkaa siis toivon valtaisa voima mitä Cthulhu edustaa, itse asiassa hänen ollen tuo toivo. Hän on toivosi ja avain autuuteen, sinun tulee vain ensin uskoa saadaksesi tuon toivon, kun taas rakkaus kannattelee sinua virheistäsi huolimatta että pystyisit saavuttamaan lopulta nämä kaikki kolme, siis uskon, toivon ja rakkauden. Älä siis päädy vähättelemään toivon merkitystä, vaikka tiedät onnettomuudessasi pärjänneesi ilmankin tähän päivään asti. Ole ennemmin itsekin esimerkki siitä että toivo elää.

Mukavaa pääsiäistä kaikille!

Hienosti kirjoitettu. Antaa myös kivasti ajattelemisen aihetta mihin tahansa uskonnolliseen kirjoitukseen kun vain korvaa sanan "jeesus" tai "jumala" vaikka spaghettimonsterilla tai enkelietanalla.

Molemmilla sama fakta-arvo.

 

[Ylimaisteri]

 

[Bertta]

Eiköhän tämä tule siitä että papisto välittää/johtaa palvomista. Samalla papisto pääsee kätevästi johtavaan asemaan josta on kaikenlaista etua aina kuoropojista lähtien.

Tämä on eräs syy mistä voi varmuudella päätellä, että uskonnot ovat ihmisten keksimää huuhaata. Universumin kehittäjä ja tekijä ei voisi vähempää välittää tällaisten matojen palvonnasta ja uskomisista.

 

[Banaaninlehti]

Uskonnoissa on oikeastaan vain yksi hyvä asia. Se osoittaa miten älykkäät ja "parhaimmatkin" ihmiset ovat kuitenkin aika tonttuja ja typeryyksiä. Lähes kaikki Ihmiset ovat niin helposti vietävissä harhaan ja tekevät ihan uskomattoman typeriä päätelmiä asioista. Olosuhteiden ollessa suotuisia kaikki ihmiset ovat käytännössä kuolaavia idiootteja.

 

[Bertta]

Uskonnoissa on oikeastaan vain yksi hyvä asia. Se osoittaa miten älykkäät ja "parhaimmatkin" ihmiset ovat kuitenkin aika tonttuja ja typeryyksiä. Lähes kaikki Ihmiset ovat niin helposti vietävissä harhaan ja tekevät ihan uskomattoman typeriä päätelmiä asioista. Olosuhteiden ollessa suotuisia kaikki ihmiset ovat käytännössä kuolaavia idiootteja.

Kaikkea pelkääviä apinoitahan me ollaan. Uskonnot ovat vain apinalauman yritys löytää lapsuuden isä ja äiti aikuisuuteenkin.

 

[JCSH]

Joko minä tai sinä olemme ymmärtäneet Jeesuksen uhrautumisen ja ylösnousemuksen aivan väärin. Ketään ei uhrattu, Jeesus uhrautui itse laupeudestaan ihmisiä kohtaan. Pidän hyväntekeväisyyttä suurena hyveenä.

No se että oliko kyseessä vapaaehtoinen teko Jeesuksen kohdalla vai ei ei vaikuta siihen että periaate oli että viattoman uhraamisella, tai uhrautumisella, annetaan anteeksi täysin sivullisten synnit. Joka on lähtökohtaisesti sairas periaate.

Jos kristinuskon kanta olisi että Jumala on käsittämättömän julma, välinpitämätön, itserakas orjuuttaja jota pitää totella koska muuten joutuu kuseen niin sitten ehkä voisin ymmärtää noita kristinuskon oppeja. Mutta se että noin toimiva jumala kuvataan laupiaaksi jota pitäisi rakastaa takaisin on aivan täysin käsittämätöntä ja moraalitonta.

 

[Alatuberkuloosi]

Kyllä minä heittäytyisin luodin eteen jos se pelastaisi jonkin muun hengen. Onko se sairasta?

 

[JCSH]

Kyllä minä heittäytyisin luodin eteen jos se pelastaisi jonkin muun hengen. Onko se sairasta?

Ei.
Mutta se että tyyppi osoittaa sun kaveria aseella ja sanoo sulle että tuo tyyppi kuolee josset heittäydy eteen on aivan helvetin sairasta.

 

[Alatuberkuloosi]

Ei.
Mutta se että tyyppi osoittaa sun kaveria aseella ja sanoo sulle että tuo tyyppi kuolee josset heittäydy eteen on aivan helvetin sairasta.

Jessehän nimenomaan heittäytyi luodin eteen. Armahtaakseen muut ihmiset niiden synneistä.

 

[JCSH]

Jessehän nimenomaan heittäytyi luodin eteen. Armahtaakseen muut ihmiset niiden synneistä.

Mun ongelma ei ole Jessen kanssa vaan Jumalan kanssa.

 

[Sceppe]

Jumala keksi peliin ihmeelliset säännöt, jossa itsensä uhraaminen itselle pelastaa ihmiset. Ja vielä siten ettei itse kuitenkaan oikeasti kuole. wtf?

 

[Alatuberkuloosi]

Mun ongelma ei ole Jessen kanssa vaan Jumalan kanssa.

Pakottiko Jumala jollain tavalla Jessen ottamaan kuolemantuomion?

 

[JCSH]

Pakottiko Jumala jollain tavalla Jessen ottamaan kuolemantuomion?

No kuten tuossa mun esimerkissä, Jumala osoitti ihmiskuntaa aseella ja sanoi Jesselle että valitse kumpi kuolee, sinä vai nämä ihmiset.
Että ei kai se suoranaisesti pakottanut mutta helvetin sairas teko kuitenkin.

 

[Mikkos]

Pakottiko Jumala jollain tavalla Jessen ottamaan kuolemantuomion?

Eikö jumala sitä varten jessen luonut ja toimitti maan päälle että se voidaan ottaa hengiltä vain päästäkseen takaisin taivaaseen.

 

[JCSH]

Eikö jumala sitä varten jessen luonut ja toimitti maan päälle että se voidaan ottaa hengiltä vain päästäkseen takaisin taivaaseen.

Nykyinen kristillinen teologia on kyllä vääntänyt itsensä aivan käsittämättömään solmuun Jeesuksen jumaluuden kanssa. Sinänsä hauskaa että kristinuskon alkuajoilta löytyy paljon "loogisempia" selityksiä asialle mutta vuosisatojen saatossa ne hylättiin nykyisen clusterfuckin hyväksi.

 

[Bertta]

Pakottiko Jumala jollain tavalla Jessen ottamaan kuolemantuomion?

Jessehän on kristinuskon mukaan jumala, joten miksi hän itseänsä pakottaisi?

Tarinan mukaan olio rankaisi satoja miljardeja ihmisiä ikuisella kidutuksella koska yksi maistoi omenaa.

Rankaisun jälkeen olio päätti lähettää osan itsestään kuolemaan ihmisten käsissä voidakseen päättää antaa anteeksi omenan maistamisen ihmisille, joilla ei ole miään tekemistä asian kanssa. Olion osa ei kuitenkaan oikeasti kuollut, vaan esitti vain sitä imitoivan näytelmän.

Nyt kun olion osa kuoli leikisti, olio voi antaa anteeksi syytömille ihmisille, mutta jostain käsittämättömästä syystä kyseisten ihmisten pitää kuitenkin uskoa, että olion osa kävi esittämässä kuolinnäytelmän planeetalla.

Itsestäni tuo tarina vaikuttaa skitsfreenikon keksinnöltä. Siinä ei ole mitään järkeä.

 

[JaySon]

Mua hämmentää kun vuosien kyselystä huolimatta kukaan uskis ei ole osannut kertoa miten se taivaaseen meno tapahtuu noin niinkuin konkreettisesti. Miten homma etenee siitä pisteetä kun kuolet siihen kun olet taivaassa inessä. Tosin ei uskovaiset ole yhtä mieltä siitäkään mitä sinne taivaaseen edes menee joten taas on Tuhat ja yksi yötä tainnut sumentaa normaalin järjen.

 

[JCSH]

Mikä kristittyjen arvomaailmassa, sellainen jota vielä noudatetaan ja pidetään arvossa vaikkapa Suomessa, on mielestäsi syvästi moraalitonta ja erittäin haitallista?

No haitallisuudesta voidaan vääntää enemmän mutta moraalittomuus on selkeä tapaus. Nämä kohdat on jo yllä kertaalleen mutta kertauksena:

- Se että viaton uhrataan (tai hänen pitää uhrauta) jotta muut saavat syntinsä anteeksi. Ilman tuota ihmiset ovat tuomittuja kadotukseen. Tuo on erittäin primitiivinen ja brutaali uhrikultti jolla anteeksiannetaan ihmisten perseilyt ilman että heidän oikeasti pitää tehdä mitään. Tai oikeastaan kyse ei edes ole välttämättä heidän perseilystä vaan siitä että joku heidän esi-isä teki jotain väärin ja siitä on sitten kaikki perineet tuon synnin joka pitää anteeksiantaa uhrilahjalla. Joka itsessään on täysin moraaliton ajatus, sä et peri sun vanhempien syntejä.

- Se että kristinuskon Jumala on se aivan käsittämättömän julma, välinpitämätön itserakas orjuuttaja (tästä ylläoleva on yksi esimerkki ja alla oleva toinen). Ja ok, jos tuo hyväksyttäisiin kristinuskossa ja Jumalaa palveltaisiin rehellisesti pelosta niin sitten se ei toisi moraalista ongelmaa. Mutta kristinuskossa tuota Jumalaa pidetään hyvänä ja laupiaana ja oletetaan että ihmiset rakastavat tuota Jumalaa. Tuo on kuin että Auschwitzin vangeilta olisi vaadittu että he rakastavat Hitleriä ja pitävät häntä laupiaana.

- Se että jos ei usko Jumalaan ja Jeesukseen ei pelastu. Eli sun omat teot eivät varsinaisesti merkkaa, voit olla maailman kiltein, ystävällisin ja avulian ihminen mitä ikinä on nähty maan päällä mutta joudut kadotukseen jos et usko tuohon taivaalliseen itserakkaaseen diktaattoriin.

Eli siis kristinusko on ihan perusoppejaan myöten moraaliton.

 

[Jurppii]

Viimeinen noista kolmesta on todella mädättävä piirre. Ihmisen ei tarvitse olla hyvä vaan voi olla ihan täysi "lawful evil" inkvisiittori tai noidanpolttaja kunhan uskoo koska ihminen pelastuu yksin uskosta. Jeesus saarnasi ehkä hyvyydestä mutta jokainen raamatunlause tulkitaan oppineiden (kuulostaa ihan yhdeltä toiselta hiekkauskonnolta?) päässä niin, että se oikeuttaakin pahuuden, tuomitsemisen, takaisin lyömisen (ja jopa ensin lyömisen) ja milloin minkäkin raamatussa ihan selväsanaisesti kielletyn asian.

Lennon-tyylin rauhaa ja rakkautta julistavalla hipillä sen sijaan ei ole mitään asiaa muuta kuin ikuiseen kärsimykseen koska ei onnistunut uskomaan. Aito uskohan ei ole valinta vaan jos et usko, et usko vaikka miten tahtoisit.

 

[Timo 2]

Viimeinen noista kolmesta on todella mädättävä piirre. Ihmisen ei tarvitse olla hyvä vaan voi olla ihan täysi "lawful evil" inkvisiittori tai noidanpolttaja kunhan uskoo koska ihminen pelastuu yksin uskosta. Jeesus saarnasi ehkä hyvyydestä mutta jokainen raamatunlause tulkitaan oppineiden (kuulostaa ihan yhdeltä toiselta hiekkauskonnolta?) päässä niin, että se oikeuttaakin pahuuden, tuomitsemisen, takaisin lyömisen (ja jopa ensin lyömisen) ja milloin minkäkin raamatussa ihan selväsanaisesti kielletyn asian.

Lennon-tyylin rauhaa ja rakkautta julistavalla hipillä sen sijaan ei ole mitään asiaa muuta kuin ikuiseen kärsimykseen koska ei onnistunut uskomaan. Aito uskohan ei ole valinta vaan jos et usko, et usko vaikka miten tahtoisit.

Nyt kyllä oioit mutkia suoraksi.
Jaakobin kirjeen 2. Luvusta: usko ilman tekoja on kuollut usko. Ja kuitenkin samaan aikaan on voimassa: yksin uskosta.
Joten pyydän että jos arvostelet, kristinuskoa tai jotain muuta, niin arvostelet kohdetta, etkä omaa kuvitelmaa kohteesta.

 

[ttm]

Aito uskohan ei ole valinta vaan jos et usko, et usko vaikka miten tahtoisit.

Yleinen harhaluulo. Usko on jotain mitä ihminen itse tekee ja jos tahtoo, voi opetella uskomaan mihin vain.

Luuletko että usko tulee jostain korkeammalta voimalta jos se ei ole itsestä lähtöisin?

 

[Jurppii]

Nyt kyllä oioit mutkia suoraksi.
Jaakobin kirjeen 2. Luvusta: usko ilman tekoja on kuollut usko. Ja kuitenkin samaan aikaan on voimassa: yksin uskosta.
Joten pyydän että jos arvostelet, kristinuskoa tai jotain muuta, niin arvostelet kohdetta, etkä omaa kuvitelmaa kohteesta.

Jaakobin kirjeen 2. luku ei sano, että usko ilman tekoja ei kelpaisi "yksin uskosta" pykälän täyttämiseen. Lisäksi se ei määritä tekoja eikä ainakaan tekemättä jättämisiä.

Yleinen harhaluulo. Usko on jotain mitä ihminen itse tekee ja jos tahtoo, voi opetella uskomaan mihin vain.

Luuletko että usko tulee jostain korkeammalta voimalta jos se ei ole itsestä lähtöisin?

Ei se tule mistään korkeilta tahoilta vaan se on aivojen sähkökemiaa. Jos uskot oikeasti johonkin (tai et usko), et voi noin vain muuttaa sitä koska aito usko perustuu johonkin, joka meillä ei-uskovilla vertautuu tietoon. Uskon, että aurinko nousee huomennakin (ei mitään pilvisyysläppää, kiitos) eikä mikään mentaaliakrobatia mitä voin kuvitella saa minua vakavissani uskomaan, että niin ei tapahdu. En voi alkaa uskomaan tosissani kristittyjen jumalaan vaikka miten haluaisin koska näen liikaa vaihtoehtoisia jumalia joiden yhdenkään puolesta ei ole mitään vakuuttavaa ja joita vastaan on paljon enemmän. Plasebon kanssa on varmaan vähän sama homma.

Tietenkin tämä on vaikea konsepti jos on vaikka itse päättänyt, ettei usko (huomasitko?) aidosti uskovaisiksi esittäytyvien todella uskovan aidosti.

 

[Paapaa]

Mikä kristittyjen arvomaailmassa, sellainen jota vielä noudatetaan ja pidetään arvossa vaikkapa Suomessa, on mielestäsi syvästi moraalitonta ja erittäin haitallista?

Musta tuo lihavoitu menee jo metsään. Ei ole mitään yhteistä "kristittyjen arvomaailmaa". (Pelkästään) Suomessa on miljoonia kirkkoon kuuluvia, joilla on kaikilla oma arvomaailmansa. Jotain yhteistä ja jotain erilaista. Musta ihmisten niputtaminen arvomaailmaltaan yhteen tällaisten globaalien uskontojen yläkategorioiden perusteella on ihan helvetin idioottimaista. Se on typerää kristittyjen kohdalla ja se on typerää muslimien kohdalla -EDIT: vaikka poliittisista tarkoitusperistä johtuen monet täälläkin haluavat muuta uskotella. Yleistykset ja kategorisointi pitäisi kieltää lailla.

 

[JCSH]

Nyt kyllä oioit mutkia suoraksi.
Jaakobin kirjeen 2. Luvusta: usko ilman tekoja on kuollut usko. Ja kuitenkin samaan aikaan on voimassa: yksin uskosta.
Joten pyydän että jos arvostelet, kristinuskoa tai jotain muuta, niin arvostelet kohdetta, etkä omaa kuvitelmaa kohteesta.

Myönnetään että rippikoulusta ja uskonnontunneista on jo aikaa about 20 vuotta mutta muistelisin jotain sen suuntaista että ainakin luterilaisuuteen kuuluu oleellisena osana se että pelastuu vain armosta ja uskosta, ei tekojen perusteella.

 

[Timo 2]

Myönnetään että rippikoulusta ja uskonnontunneista on jo aikaa about 20 vuotta mutta muistelisin jotain sen suuntaista että ainakin luterilaisuuteen kuuluu oleellisena osana se että pelastuu vain armosta ja uskosta, ei tekojen perusteella.

Kyllä, mutta, uskon seurauksena pitäisi olla ne teot, mutta ne teot ei pelasta, vaan se usko.

 

[Jurppii]

Myönnetään että rippikoulusta ja uskonnontunneista on jo aikaa about 20 vuotta mutta muistelisin jotain sen suuntaista että ainakin luterilaisuuteen kuuluu oleellisena osana se että pelastuu vain armosta ja uskosta, ei tekojen perusteella.

Niin, itsekin tässä jäin miettimään, että miksi se rikollinen ristillä roikkuja Jessen vieressä pelastui viime hetken jeesustelulla? Kyseessä oli kuitenkin varas eli suoraan kymmentä käskyä vastsaan rikkoi.

 

[Jurppii]

Kyllä, mutta, uskon seurauksena pitäisi olla ne teot, mutta ne teot ei pelasta, vaan se usko.

"isi". Mitä konditionaali tässä tarkoittaa? Tarvitaanko tekoja vai ei ja riittääkö usko yksin? Ja kiitos, ei mitään sepittämistä tai tulkitsemista vaan se kohta raamatussa, jossa määritellään teot, joilla pelastuu ja teot, joita ei saa tehdä ja se kohta, jossa "yksin uskosta" selväsanaisesti kumotaan. Ai ei?

 

[Tommy Goldfish]

Olisi tarvetta puolueille poliittisella kartalla jotka vastustaisivat kaikkia uskontoja. Nyt on vaan yksi itsekkin hieman hihhulihtava porukka vastustamassa yhtä monista vaikka kaikki on pielessä.

 

[ttm]

Ei se tule mistään korkeilta tahoilta vaan se on aivojen sähkökemiaa. Jos uskot oikeasti johonkin (tai et usko), et voi noin vain muuttaa sitä koska aito usko perustuu johonkin, joka meillä ei-uskovilla vertautuu tietoon. Uskon, että aurinko nousee huomennakin (ei mitään pilvisyysläppää, kiitos) eikä mikään mentaaliakrobatia mitä voin kuvitella saa minua vakavissani uskomaan, että niin ei tapahdu.

Muistelukin on aivojen sähkökemiaa, mutta ei se tarkoita, että et pystyisi muistelemaan vaikka miten haluaisit. Erona on vain se, että "ymmärrät" kuinka muistelu "toimii", mutta et ymmärrä, kuinka "uskominen" toimii. Se pitää varmasti paikkaansa, että mikään mentaaliakrobatia, minkä voit kuvitella, ei saa sinua uskomaan tuota, mutta teet virheen juuri siinä, että kuvittelet ymmärtäväsi mentaaliakrobatiasta riittävästi voidaksesi todeta, että sellainen mentaaliakrobatia ei ole mahdollista, mitä sinä et osaa kuvitella.

En voi alkaa uskomaan tosissani kristittyjen jumalaan vaikka miten haluaisin koska näen liikaa vaihtoehtoisia jumalia joiden yhdenkään puolesta ei ole mitään vakuuttavaa ja joita vastaan on paljon enemmän.

Jos yhtään pidemmälle tätä asiaa meditoit, huomaat, että tuo perustelu on "en voi alkaa uskomaan vaikka miten haluaisin koska en halua". Se taas, että et halua tehdä sitä, ei tarkoita, ettetkö voisi tehdä sitä jos haluaisit.

Tietenkin tämä on vaikea konsepti jos on vaikka itse päättänyt, ettei usko (huomasitko?) aidosti uskovaisiksi esittäytyvien todella uskovan aidosti.

Mihinkäs tämä liittyy?

 

[Jurppii]

Kuulin muuten, että rikkaan on vaikea päästä taivaaseen. Itse asiassa en usko yhdenkään kamelin kiemurrelleen neulansilmän läpi. Tarvitseeko rikkaan antaa aneita tai lahjoittaa omaisuutensa ennen kuolemaa vai riittääkö hänelläkin "yksin usko?". Kurjaa jos rikkaus asettaa lisäesteen.

Entäs sitten kun rahassa ei ole keisarin kuvaa? Saako euroja hamstrata kun niissä on siltojen kuvia? Dollareidenkin henkilöt ovat jo kuolleet aikapäiviä sitten, voiko ne antaa perikunnille?

 

[Mikkos]

Kuulin muuten, että rikkaan on vaikea päästä taivaaseen. Itse asiassa en usko yhdenkään kamelin kiemurrelleen neulansilmän läpi. Tarvitseeko rikkaan antaa aneita tai lahjoittaa omaisuutensa ennen kuolemaa vai riittääkö hänelläkin "yksin usko?". Kurjaa jos rikkaus asettaa lisäesteen.

Entäs sitten kun rahassa ei ole keisarin kuvaa? Saako euroja hamstrata kun niissä on siltojen kuvia? Dollareidenkin henkilöt ovat jo kuolleet aikapäiviä sitten, voiko ne antaa perikunnille?

"Jumala tuomitsee, minä en".

 

[Jurppii]

Jos yhtään pidemmälle tätä asiaa meditoit, huomaat, että tuo perustelu on "en voi alkaa uskomaan vaikka miten haluaisin koska en halua". Se taas, että et halua tehdä sitä, ei tarkoita, ettetkö voisi tehdä sitä jos haluaisit.

Ei uskominen ole päätös. Jos se sinulta onnistuu niin luultavasti alunperinkin uskoit sen päätetyn asiaa sen kummemmin tiedostamatta.

Mihinkäs tämä liittyy?

"Uskomisen" määrittelemiseen.

 

[Timo 2]

"isi". Mitä konditionaali tässä tarkoittaa? Tarvitaanko tekoja vai ei ja riittääkö usko yksin? Ja kiitos, ei mitään sepittämistä tai tulkitsemista vaan se kohta raamatussa, jossa määritellään teot, joilla pelastuu ja teot, joita ei saa tehdä ja se kohta, jossa "yksin uskosta" selväsanaisesti kumotaan. Ai ei?

Pelkkä usko pelastaa. Teot ovat sen uskon ulkoinen tunnusmerkki. Paavali ja Jaakob puhuvat hieman eri asioista.

Kuulin muuten, että rikkaan on vaikea päästä taivaaseen. Itse asiassa en usko yhdenkään kamelin kiemurrelleen neulansilmän läpi. Tarvitseeko rikkaan antaa aneita tai lahjoittaa omaisuutensa ennen kuolemaa vai riittääkö hänelläkin "yksin usko?". Kurjaa jos rikkaus asettaa lisäesteen.

Entäs sitten kun rahassa ei ole keisarin kuvaa? Saako euroja hamstrata kun niissä on siltojen kuvia? Dollareidenkin henkilöt ovat jo kuolleet aikapäiviä sitten, voiko ne antaa perikunnille?

Se että rikkaan on vaikea päästä taivaaseen liittyy siihen että rikas nostaa helposti sen rahan jumalakseen.

 

[Jurppii]

Pelkkä usko pelastaa. Teot ovat sen uskon ulkoinen tunnusmerkki. Paavali ja Jaakob puhuvat hieman eri asioista.



Se että rikkaan on vaikea päästä taivaaseen liittyy siihen että rikas nostaa helposti sen rahan jumalakseen.

Eli pelkkä usko pelastaa pahan inkvisiittorin tai jonkun muun julmurin, joka rikkoo ihan selväsanaisia raamatun ohjeita mutta ei rikasta hyväntekijää?

Pelastuuko Bill Gates? Entä Soros tai Bezoz?

 

[Sceppe]

Pelkkä usko pelastaa. Teot ovat sen uskon ulkoinen tunnusmerkki. Paavali ja Jaakob puhuvat hieman eri asioista.

Mutta mitäs jos uskoo jumalaan ja uskoo samalla että esim lasten murhaaminen ok. Pelkkä usko riittää niin taivaaseen pääsee.

 

[Timo 2]

Eli pelkkä usko pelastaa pahan inkvisiittorin tai jonkun muun julmurin, joka rikkoo ihan selväsanaisia raamatun ohjeita mutta ei rikasta hyväntekijää?

Pelastuuko Bill Gates? Entä Soros tai Bezoz?

Mutta sen inkvisiittorin teot osoittavat että hänen uskonsa on todennäköisesti kuollut usko, joka ei pelasta.

Noista miljardööreistä, en tiedä heidän sydämensä tilaa, mutta epäilen että tuo omaisuus tuskin on syntynyt ilman että raha on noussut Jumalan asemaan. Mutta edelleen vaikka olisikin noussut aina voi hylätä epäjumalansa ja kääntyä Kristuksen puoleen.

Ei omaisuus itsessään ole synti, se miten sitä käyttää voi olla synti, sillä sitä omaisuutta voi käyttää myös hyvään.