Tämä ketju oli hyvä kun täällä ei hetkeen keskusteltu mitään, mutta nyt tämä on taas rasittava ja turhanpäiväinen ketju. Mihin tarvitset todisteita jostain mitä kutsutaan uskoksi? Uskosi maailman kaikkeuteenkin muuttuu jatkuvasti kun sinulle ojennetaan yhä erilaisia todisteita vuosi toisensa jälkeen. Olet oman aikasi tuote, et enempää, et vähempää. Ei usko ole todisteiden jakamista eikä niitä tulee koskaan saamaankaan - usko on oppimista siltä kuka elää ikuisesti taivaassa. On turha kysellä, jos ei tahdo kuulla, ja on turha väittää, jos on itse tuulten vietävänä.
Mitä sitten kuoleman jälkeiseen tulee? Lähden itse siitä liikkeelle että tajuntaa ei voi poistaa, se on aina. On mahdotonta kuvitella tilaa ilman tajuntaa, tosin nukkuminen on tietynlainen sellainen tila, missäpä vielä aika laukkaa huimaa vauhtia eteenpäin. Luulen itse että kuoleman jälkeen me uinumme tuohon hetkeen missä taas tajunta herää taivasta varten ja taivas laskeutuu tällöin maan päälle. Toiset joutuvat kadotukseen, toiset pääsevät taivaaseen.
Tässä maailman ajassa kun me emme todellakaan tiedä maailman alkuvoimista mitään, tai ainakaan emme ole niitä päässeet todistamaan, on parempi olla ottamatta mitään riskejä. Entäs jos Jumala onkin olemassa ja rankaisee sen mukaisesti missä tein väärin? Rankaisusta ei tarvitse murehtia jos uskoo ja kumartaa hänen poikaansa, eli rangaistus on siis vältettävissä, mutta entäs ne jotka käyvät kieltämään? Yksinkertaisesti he ottavat riskin minkä palkinto on ehkäpä toimia vapaammin tässä maailmassa oman päänsä mukaan, mutta itse näen tuon tien hedelmät pilaantuneina jo ennen kuin niitä on saavutettukaan, mikä on sinänsä ihmeellistä että tällä tavalla Jumalan valtakunta on jo osittain työntynyt tähän meidän maailmaamme. Me emme siis saa aitoa tyydytystä teoista mitkä sotivat Jumalan määräyksiä vastaan, tai ainakaan minä en sellaisista kostu mitään ja siksi pyrinkin niitä välttämään.
Meidän ei tarvitse siis huolehtia kuoleman jälkeisestä mitään, jos tilanne on se että toinen uskoo pelastuvansa uskoessaan Jeesukseen ja toinen ajattelee että uskominen on petosta ja kuoleman jälkeen menemme kaikki samaan paikkaan. Minä en näe mitään ristiriitaa siinä etteikö nämä ajatukset voisi elää tällä samalla maapallolla. En näe ongelmaa siinä että yksi ei usko ja vahvistun taas siitä itsekin kun toinen uskoo.
Sen verran voin todeta ettei kukaan opi uskosta toiselta ihmiseltä, vaan oppiminen on sanan kuulemista, mikä tulee milloin mistäkin tuutista ulos. Voin vakuuttaa että ollessasi vastahankainen uskomaan et tule täältä palstalta tai mistään muualtakaan löytämään vastauksia kysymyksiisi. Kukaan ihminen ei koskaan tule vastaamaan kysymyksiisi tyydyttävästi koko maallisen vaelluksesi aikana, koska vastustelu ei sovi uskossa kasvamisen kanssa yhteen. Toinen ihminen ei voi kasvattaa toista ja siinä se ongelma piileekin; pitää kasvaa itse, kasvattajana Herramme Jeesus Kristus. Muista siis että kysely ja haastaminen on turhaa ja ei johda mihinkään, eikä se tule vähentämään edes sitä kuinka moni ennemmin tai myöhemmin tulee uskoon. Jumalan voima on väkevä eikä sitä ihmisen vastustelut järkytä mihinkään.
Ilmeisesti muut uskonnot ja uskomukset saavat ihmiset hämmentymään, mutta muistakaa se että ihminen on luotettava kunhan hän tunnustaa Jeesuksen Jumalan pojaksi. Jumala teki pelisäännöt yksinkertaiseksi teidän säästämiseksi tuskailulta jo tässä maailman ajassa, mutta moni teistä tuntuu olevan taipuvainen pähkäilemään asioita erittäin monimutkaisesti. Minun mieleni on yksinkertainen ja selkeä, ottakaa siitä mallia jos haluatte. Älkää pähkäilkö niiden kanssa jotka saavat teidät vain hämmennyksiin, kun totuus on aivan käsillä ja helposti ymmärrettävä. On oikea ja väärä, tuomio ja pelastus, sekä poika ja hänen isänsä.