Joidenkin kohdalla voi pitääkin paikkansa, mutta suhtaudun hieman skeptisesti siihen, että nuo olisivat kaksi pääasiallista syytä siihen miksi joku on uskonnollinen. Ennemmin tuntuu, että tragedian kohtaaminen saa ihmiset kyseenalaistamaan kaikkivoipan ja hyväntahtoisen jumalan olemassaoloa.
Mulla on täysin päinvastainen kuva tuosta tragedian kohtaamisesta ja uskoon tulosta. Taitaa se olla usko, joka tarjoaa helpon pakotien surusta ja vihasta, katkeruudesta yms. , kun ei osata/haluta asioita käsitellä tai hyväksyä että kävi vaan ns. paska mäihä. Ja tuohan se varmasti lohtua ihmisille, että läheinen on nyt jossain kivassa paikassa ja hänet voi nähdä joskus uudestaan, kun että ajatella, että on vaan maatuva kasa lihaa ja luita ja that's it.
On varmaan monia syitä miksi joku uskoo, aina lapsena opitusta jonkun yliluonnolliseksi koetun kokemuksen aikaansaamaan uskoon ja varmaan osalla voi ollakin se kuolemanpelko tai kohdattu tragedia tms taustalla.
Miksi uskonnon pitäisi olla jotenkin moniulotteinen ilmiö? Nuo mainitut asiat ovat vaan niin vahvoina rakennettu meihin, koska tuntematon kuolema pelottaa ja kriisissä haluamme tukeutua johonkin isompaan, koska olemme heikkoja. Tuon kuoleman pelon ympärille ainakin kristinusko ja islam on rakennettu. Näyttäisi olevan seuraajia ihan kiitettävästi noilla tyhjillä lupauksilla.
Ehkä voisi ajatella uskonnon olevan moniulotteinen ilmiö sen vuoksi, että se on sitä? Maailmassa on ja on ollut miljardeja uskovaisia aikojen saatossa, joten on aika paksua väittää varmuudella tuntevansa jonkun yhden yhdistävän motiivin kaikkien hengellisen elämän taustalla.
On se minusta aika paksua, että ottaa käsittelyyn miljardit uskovaiset ja eri uskontojen tuhansien vuosien taakse ulottuvan historian ja esittää totuutena, että kaiken taustalla on yksittäinen ja sama motiivi.
Okei. Hetken jo vaikutti siltä, että kyseessä on nimenomaan absoluuttinen totuus, eikä sinun mielipiteesi. Saa asioista keskustella ja olla eri mieltä, sitähän me tässä juuri tehdään? Tulkitsin kirjoituksesi niin, että siinä yksinkertaistettiin uskontojen taustavaikkuttimia ja että esitit asiasi faktana, jonka vuoksi esitin eriävän mielipiteen.
Nyt tehdään aika tuuheita olettamuksia kirjoituksien perusteella. Meinaat ettei väki ennen mikroskooppia voi yhdistää ripulin puutetta puhtaisiin käsiin ja astioihin? Ja miksei raamatussa neuvota aantibioottien tekoa, jos kerran sisältää kovaa tietoa bakteereista?
Mainitaan vain käsien pesu muttei muuta 
Jeesus, kaikkitietävän Jumalan ilmenemä, ei tiedä bakteereista.
Jaa, ateisti ei siis voi puhua jumalasta kristiilisessä kontekstissä ilman, että muuttuu kiihkouskovaiseksi. Hyvin sä kyllä vedät.
Nyt tehdään aika tuuheita olettamuksia kirjoituksien perusteella. Meinaat ettei väki ennen mikroskooppia voi yhdistää ripulin puutetta puhtaisiin käsiin ja astioihin? Ja miksei raamatussa neuvota aantibioottien tekoa, jos kerran sisältää kovaa tietoa bakteereista?
Väitinkö minä niin?
Ei mitenkään, siittä ei ollutkaan kysymys. Vaan kysymys oli siitä, saako ateisti puhua uskonasioista, uskonaisoiden viitekehyksessä. Ilman että puhujaa leimataan kiihkouskovaiseksi, kuten itse leimasit.
Käytännössä ei yhtään mihinkään.
Kuten sanoin, uskovaiselle pitää puhua niinkuin uskovainen. Ei se muusta ymmärrä.
Sitähän minäkin
En kaipaa sinulta argumentteja. Tuskin sinä tuot mitään uutta pelikentälle. Pyytämällä jeesuksen huonoja opetuksia ei ole argumentti. Vähän sama kuin vastauksena edelliseen antaisin kirjalinkin.
No tässä sinulle niitä, niin ei tarvi koko raaamattua kahlata
Ymmärsit asian päälaelleen. Jeesus ei tiennyt bakteereista, koska hän oli pelkkää bakteereista tietämättömien kamelinkasvattajien keksimää satua. Samasta syystä satukirja tarjoaa niin paljon muitakin huonoja neuvoja, joita ei kukaan enää kuvittelisikaan noudattavansa. Samasta syystä niiden neuvojen, jotka sattuvat olemaan hyviä, on turha väittää olevan hyviä jumalallisesta nerokkuudesta.
Paitsi jokainen Raamattuun viittaava uskovainen jokaisessa keskustelussa joka kerta, kun jokin hänen mielestään hyvä, mutta keskustelukumppanin mielestä huono ohje kyseenalaistetaan.
Ilmenemä ei tarkoita kaikkitietävyyttä.
Tässä ei ollut kyse käsien pesusta vaan perinnäissäännöistä. Lukisit kontekstin niin ymmärtäisit. Yksittäisten jakeiden ottaminen pois asiayhteydestä ja niitten pohjalta tehdyt johtopäätökset ei anna kuvaa että haluaisi oikesti keskustella rakentavasti. Aina ja kaikkialla pitäisi huomioida konteksti.
Ei mooses tehnyt mitään. Se oli Jumala, joka toimi. Ei Mooses omalla tietotaidollaan jakanut merta kahtia vaan Jumalan voimalla hän sen teki, luottaen Jumalaan ja Hänen ohjeisiinsa.
Juutalaisilla oli laki(5 Mooseksen kirjaa eli toora) ja liuta erinäisiä perinnäissääntöjä.
Kysymys oli siitä että Jeesus ja hänen opetuslapset eivät näitä perinnäissääntöjä nodattaneet. Tämä närkästytti fariseukset. Kun fariseukset arvostelivat tätä, Jeesus vastasi syyttämällä fariseuksia siitä, että he rikkoivat Jumalan käskyjä pitäessään tiukasti kiinni perinnäissäännöistä. Jeesuksen fokus oli hengellinen, hän puhuin ns. "sielun terveydessä", eikä ruumiin terveydessä.
Niin että Mooseksella oli taikasauva millä jakaa meri kahtia ja tehdä vasikoista kultaa mutta ei antibioottia?
Tämä nyt on täytää huuhaata. On olemassa luonnon lait, jotka Jumala on luonut.
En tunne tätä aihetta, mutta uskaltaisin väittää, että näihin taikasauvoihin liittyi jollain tavalla noituus ja demonit.
Tämäkin on huuhaata. mistään luotettavasta lähteestä, en löytänyt mitän luonnollisista antibiooteista. Haiskahtaa vahvasti homeopatialta. penisilliini on periaatteessa luonnollinen antibiootti, sillä sitä saadaan eristämällä sitä Penicillium chrysogenum -homesienestä.
