Usko (Jeesus Kristus ynnä muut)

[Mikkos]

Niin miten en käytä logiikkaa? Vai mitä en tajuu?

 

[oestrus taurus]

Niin miten en käytä logiikkaa? Vai mitä en tajuu?

Ahas. Taisinpa keksiä yhden mahdollisen syyn; jos olenkin "novoiperkelen" estolistalla, tästä tuleekin sellainen näkemys että oletkin yllyttänyt Echi:n saarnaamaan.

Jos näin on, niin miksi sitten? Murosta vai täältä?

 

[Taikaorava]

Olen jo kirjoittanut jo aiemmin, että Jumala kunnioittaa kaikesta huolimatta vapaata tahtoasi. Hän antaa sinun tehdä valinnan niin, että voit hypätä sinne veteen jos haluat välttämättä kapinoida. Jos tuo vertauksesi olisi todellinen tuskin yksikään noista 500:sta miettisi kahta kertaa, he rukoilisivat välittömästi pelastusta ja olisivat kiitollisia miehistölle. Mitä tämä kertoo sinusta?

Jos se rukous on tosiaankin niin merkityksetön, niin miksi et suostu sitä tekemään? Sinä olet yksi noista 500:sta matkustajasta tällä hetkellä. Ja et ylpeydessäsi viitsi nöyrtyä sen vertaa, että rukoilisit yhden rukouksen koko maailmankaikkeuden Luojalle. Ei Jumala ole velkaa sinulle yhtikäs mitään. Hän on kuitenkin kaikessa rakkaudessaan antanut sinulle mahdollisuuden iänkaikkiseen onneen. Mutta syljet hänen naamalleen ja kiroat oman luojasi. Tulet tajuamaan tämän äärettömän armon olemassaolon liian myöhään, jos et tee parannusta kun vielä on aikaa.

Kyllä tämä ainakin selvästi kertoo, että minun moraaliset arvoni ja kyky tuntea empatiaa ovat ylivertaiset sinun jumalaasi nähden.
Totta helvetissä jokainen heittäisi sen merkityksettömän rukouksen hukkumisen sijaan. Sinulta vain näkyy menevän ohi se avainkysymys, että miksi niin armollinen, rakastava ja hyvä olento edes vaatisi moista elettä, varsinkin tietäen että ahdingossa rukous olisi kuin isämeidän koulussa. Lausujalleen merkityksetön loru, jonka sanat piti muistaa ulkoa.

Joten kun rukous on 100% merkityksetön rukoilijalle ja rukoilun kohde tietää sen, niin ainoa syy sen vaatimiseen kadotuksen uhalla on alistaminen ja kontrollointi. Viimeinen lauseesi lainauksessa alleviivaa tätä ajatusmalia täydellisesti; uskosi perustuu uhkailulle, ei armolle.

 

[Echi]

Et ole vieläkään tainnut vastata, että miten sen tuntee?

Miten rakkauden nyt ylipäätään tuntee? Et halua olla sekunttiakaan erossa rakastamastasi Henkilöstä, koko elämäsi pyörii Hänen ympärillään ja haluat palvoa Häntä ikuisuuden. Koko sielun täyttää lämmin, ylitsevuotavainen tunne, joka häivyttää kaiken pahan elämästäsi. Tuo kaikki kuuluu ensirakkauteen, kun Jeesus pääsee tulemaan elämääsi. Jos me pysymme Jeesuksen yhteydessä, tuo ensirakkaus uusiutuu aina välistä Pyhän hengen täyteyden kautta.

Haluan kertoa teille salaisuuden: kristityt, jotka ovat saaneet kokea Pyhän hengen täyteyden, tietävät millainen taivas tulee olemaan. Nimittäin saamme ikään kuin teaserin tuosta maan päällä ollessamme. Minun on helppo uskoa taivaan olemassaoloon, koska olen henkilökohtaisesti kokenut sen, eikä tuo ole edes kuin aavistus siitä mikä on edessä.

Ehkä ihanin muisto tuosta on tällainen: rukoilemme joskus teineinä kahdestaan erään toisen uskovaisen kanssa ja yhtäkkiä Pyhä henki valtaa meidät molemmat, se päälle tuleva rakkauden tunne on niin uskomaton, että emme pysty kuin itkemään - se ei tunnu mahtuvan ihmisruumiseen enää. Ei kukaan voi tuon jälkeen epäillä Jumalan olemassaoloa enää - koskaan.

Muistutan kuitenkin siitä, että uskonelämä ei saa perustua tunne-elämän huipentumiin, muuten emme kestä koettelemuksia. Nuo hengellä täyttymiset vain muistuttavat välistä, kuinka ihana palkinto meille on luvattu. Myös uskoontulon tulee tapahtua siksi, koska haluat tehdä parannuksen synneistäsi, ei sen vuoksi, että haluat kokea uniikkeja elämyksiä. Valhehenget osaavat käyttää hyväkseen vastaavia ilontunteita johdattaessaan uskovaisia harhaan, niinpä kaikki henget täytyy koetella Raamatun avulla loppukädessä

 

[Echi]

Kyllä tämä ainakin selvästi kertoo, että minun moraaliset arvoni ja kyky tuntea empatiaa ovat ylivertaiset sinun jumalaasi nähden.
Totta helvetissä jokainen heittäisi sen merkityksettömän rukouksen hukkumisen sijaan. Sinulta vain näkyy menevän ohi se avainkysymys, että miksi niin armollinen, rakastava ja hyvä olento edes vaatisi moista elettä, varsinkin tietäen että ahdingossa rukous olisi kuin isämeidän koulussa. Lausujalleen merkityksetön loru, jonka sanat piti muistaa ulkoa.
Joten kun rukous on 100% merkityksetön rukoilijalle ja rukoilun kohde tietää sen, niin ainoa syy sen vaatimiseen kadotuksen uhalla on alistaminen ja kontrollointi. Viimeinen lauseesi lainauksessa alleviivaa tätä ajatusmalia täydellisesti; uskosi perustuu uhkailulle, ei armolle.

Toisin sanoen kysyt, miksi Jumala ei voi vain antaa ihmiselle pelastusta suoraan käteen.

Lähtökohtaisesti vertauksesi ongelma on se, että vertaat Jumalaa ihmisiin. Et ole kuitenkaan tekemisissä toisen ihmisen kanssa, vaan iänkaikkisen, täydellisen ja pyhän Jumalan kanssa. Sinä et voi tulla epätäydellisenä ja syntisenä ihmisen täydellisen Jumalan kasvojen eteen palamatta poroksi. Tämä on mahdotonta. Jumala on rakkaus, mutta hän myös äärimmäisen pyhä ja täydellinen. Se valkeus mikä hänessä on, on vajavaiselle ihmiselle liikaa.

Jumala on rakkaudessaan ihmiskuntaa kohtaan ratkaissut tämän asian, rikkonut Jumalan ja epätäydellisen ihmisen välisen kuilun, joka muuten olisi mahdotonta kuroa umpeen.

Jumala on antanut kaiken tuomiovallan pojalleen. Hän on paras mahdollinen tuomari ihmiselle, koska hän on joutunut kärsimään samat kärsimykset kuin ihmiset, hän ymmärtää sinua ja hän tietää tuskasi. Mutta jos et nöyrry ja pyydä häneltä syntejäsi anteeksi, et voi koskaan puhdistua, Jeesuksen veri ei voi pestä sinua, niin, että saisit elämän.

Jos nöyrtyisit ja ottaisit Jeesuksen vastaan, ymmärtäisit kyllä kuinka ylenpalttisen armon hän on meille suonut, mutta tämän sijaan jatkat vain asian märehtimistä, kuvitellen ymmärtäväsi Jumalan hyvyydestä ja oikeudenmukaisuudesta oman vajavaisen käsityskykysi avulla. Jumala on oikeudenmukainen, rakastava ja armollinen, mutta et kykene tajuamaan tätä omassa lihallisuudessasi.

Toistan tämän: älä ylpeytesi takia heitä hukkaan sinulle heitettyä pelastusta vaan ota se armo vastaan.

Sillä Isä ei myöskään tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomion Pojalle, että kaikki kunnioittaisivat Poikaa, niinkuin he kunnioittavat Isää. Joka ei kunnioita Poikaa, se ei kunnioita Isää, joka on hänet lähettänyt. Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.
Totisesti, totisesti minä sanon teille: aika tulee ja on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat ne saavat elää. Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä. Ja hän on antanut hänelle vallan tuomita, koska hän on Ihmisen Poika... te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän. Joh:5

 

[oestrus taurus]

Muistutan kuitenkin siitä, että uskonelämä ei saa perustua tunne-elämän huipentumiin, muuten emme kestä koettelemuksia. Nuo hengellä täyttymiset vain muistuttavat välistä, kuinka ihana palkinto meille on luvattu.

Palan ennemmin kiitos siellä helvetissä. "ei saa perustua tunne-elämän huipentumiin, muuten emme kestä koettelemuksia.".

Olen itse reinkarnaatio-ihmisiä, vailla karmaa. Elän, mietin, mitä jälkeen jää kun kuolen ja minkälaiseen maailmaan haluaisin syntyä. Kuolen, jos kaikki menikin pieleen, todennäköisesti siellä alkaa samainen tyhjyys kuin ennen syntymääni. Todennäköisesti maailma pyörii silti radallaan.
Elämäni on vain yksi katsomus. Se romahtaa viimein kuin henki lähtee, tai viimeinen jälkeni serveri on muisteineen sammunut.
Minusta ei tarvitse toki ottaa mallia, jos paremmalta tämä omaasi tuntuu. Emme elä ikuisesti. En tule jakamaan kanssasi taivasta.

 

[Echi]

Palan ennemmin kiitos siellä helvetissä. "ei saa perustua tunne-elämän huipentumiin, muuten emme kestä koettelemuksia.".

Olen itse reinkarnaatio-ihmisiä, vailla karmaa. Elän, mietin, mitä jälkeen jää kun kuolen ja minkälaiseen maailmaan haluaisin syntyä. Kuolen, jos kaikki menikin pieleen, todennäköisesti siellä alkaa samainen tyhjyys kuin ennen syntymääni. Todennäköisesti maailma pyörii silti radallaan.
Elämäni on vain yksi katsomus. Se romahtaa viimein kuin henki lähtee, tai viimeinen jälkeni serveri on muisteineen sammunut.
Minusta ei tarvitse toki ottaa mallia, jos paremmalta tämä omaasi tuntuu. Emme elä ikuisesti. En tule jakamaan kanssasi taivasta.

Oletko kristitty ja uskossa? Jos et, niin silloin tuo kohta ei ole suunnattu sinulle. Me kristittyinä saamme kokea yliluonnollisia taivaallisia kokemuksia, mutta pilvessä leijuminen ei ole jatkuvaa, koska joudumme osallistumaan myös Kristuksen kärsimyksiin, jotka jalostavat meitä. Jos usko perustuu vain hyvän päivän kokemuksiin, on vaikeaa säilyttää se vaikeina päivinä. Toki kaiken kärsimyksen läpi paistaa ikuinen toivo, mutta se ei ole aina yhtä pinnassa.

 

[oestrus taurus]

Oletko kristitty ja uskossa? Jos et, niin silloin tuo kohta ei ole suunnattu sinulle.

"Muistutan kuitenkin siitä, että uskonelämä ei saa perustua tunne-elämän huipentumiin, muuten emme kestä koettelemuksia. Nuo hengellä täyttymiset vain muistuttavat välistä, kuinka ihana palkinto meille on luvattu."

Pyydän anteeksi, olen vain "kristityksi kastettuna" ja varmaan siksi en ymmärtänyt tämän sisällön ja sen merkityksen.

En ole kristitty, joten se siitä.

 

[novoiperkele]

EDIT: Asiaton käytös siivottu.

 

[Randomizer]

Jos uskoo johonkin (tässä tapauksessa jumalan olemassaoloon) niin miksi uskoa johonkin jos sen uskon kohteen olemassaolosta ei ole mitään todisteita ?
Uskolla voi perustella ihan minkä tahansa asian jota ei tue todisteet, se on täysin hyödytön asia kun pyritään etsimään oikeita vastauksia.

Itse näen sen että sillä ei ole yhtään mitään väliä, todistaako sitä vai ei. Hengellisyys on henkilökohtainen juttu ja "tunne". Näin minä sen näen. Uskon että monia uskovaisia ei kiinnosta pätkän vertaa pystyykö Jumalolentoa (mihin ikinä uskookaan, sillä ei ole väliä tässä kontekstissa)koskaan todistamaan. Kuten sanottua mielestäni hengellisyys on oma juttunsa ja se pitäisi aina erottaa faktapohjaisesta tieteestä.

Kyllähän rakkaus viha jne. ilmenee tekoina ja ihan fyysiestikkin (ilmeet, kehon kieli jne.) tukevat väitettä että rakastat jotain / vihaat jotain.
Toki tämä ei ole mitään samanlaista tiedettä kuin vaikkapa tähtitiede, mutta me voimme tarkastella kuitenkin muutakin kuin vain kertojan sanaa siitä että hän rakastaa/vihaa jotain toista henkilöä.

Filosofinen viisaus on ihan kivaa ajatuksilla leikkimistä ja sen avulla voi saada aikaan ihan hyviä keskusteluita jne. , mutta uuden tiedon hankkimiseen ja ennenkaikkea sen varmentamiseen on tällä hetkellä vain ja ainoastaan yksi tapa, tiede.

Kyllä, viha, rakkaus jne. ilmenee tekoina, mutta et siltikään tiedä miltä minun vihani, raukkauteni, jne. minusta tuntuu, se on ihan mahdoton mitenkään selittää. Toisekseen jos perustaa oman elämän filosofiansa pelkästään tieteeseen ja tosiasioihin, sitä kyynistyy helposti. Minäkään en ole uskovainen ja pyrin aina siihen että kaikelle on looginen selitys mutta arvostan myös sitä että joku saa tarkoitusta hengellisyydestä. Esimerkiksi buddhalaisuudessa on jotakin kiehtovaa. Erotellaan tässä taas lahkot jne. pakkoaivopesujutut, jotka ovat ihan perseestä.

Valitettavasti asia ei hyvin usein ole näin yksinkertaista. Tiede nojaa siihen että on todisteita ja voidaan testata jne., hengellisyys on lähinnä sitä "miltä musta tuntuu".

Tämä on just se pointti hengellisyydessä. Toki tää on vaan mun mielipide, monet uskovaisethan lukevat ja tulkitsevat raamattua valitettavasti kuten tiedekirjaa.

Ja mitä tehdään silloin kun uskonto/hengellisyys ovat ristiriidassa ?
Silloinhan on varmaa että vain toisen antama vastaus voi olla oikea, tällaisissa tapauksissa toinen satavarmasti poissulkee toisen (olettaen että oikea vastaus löytyy jommasta kummasta).

Jos pitää hengellisyyden omana juttunansa, ristiriitaa ei tule. Tiede antaa ilmiöille ja todellisuuden tutkimiselle riittävät työkalut kyllä.

 

[Echi]

Ja jonkun muun uskonnon edustaja kertoo tismalleen vastaavat jutut, on täyttynyt jumalasta ja kuulee jumalan jonka kanssa voi keskustella jne. jne.
Hänkin vaan tietää koska se nyt vaan on niin kun munaskuissa tuntee sen että näin on.
Ihan samat höpinät. Mikä on se metodi jolla voimme saada selville kumpi on oikeassa ja kumpi väärässä vai ovatko kenties molemmat väärässä.
Jep, todisteet, joita kummallakin on yhtä paljon, tasan nolla. On joku vanha kirja jossa sanotaan että näin on, sitten on omakohtaiset kokemukset ja niihin perustuvat väitteet.
Siksi ei puhuta todisteista, vaan saarnataan ja se vituttaa aina, ei kiinnosta saarnat, todisteet kylläkin.

Oletko oikeasti avoin totuuden edessä? Niin, että pidät alkutilanteessa ns. kaikki vaihtoehdot esillä ja tutkit asiaa rauhassa ilman ennakko-oletuksia. Tällainen mielentila ei varmasti ole väärin. Jos olet oikeasti avoin ja rehellinen, sinun täytyy ottaa mukaan se erittäin potentiaalinen vaihtoehto, että täydellistä Jumalaa on mahdotonta löytää pelkästään vajavaisen ihmisviisauden avulla. Mitäkö tästä seuraa? Se, että tieteellisiä todisteita sinä et tule saamaan. Koskaan. Jumalan olemassaolo ei kuulu tieteen piiriin. Jumala on myös itse sanassa sanonut, että ei tule tuomaan itseään esille ihmisviisauden avulla.

Jos haluat hänet löytää, sinun on etsittävä häntä Jumalan tarjomalla tavalla. Tämä on kompastuskivi monelle ylpeälle ihmiselle, jotka haluat luottaa vain ja ainoastaan omaan järkeensä. Jos sinä oikeasti kuitenkin haluat totuuden asioista, olet valmis etsimään sitä millaisen reitin kautta tahansa. Jos kaikesta sydämestäsi todellakin olet avoin ja rehellinen, niin olet valmis tekemään tämän, jos siis oikeasti rakastat totuutta.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että Jumala ei ole passiiviinen kivimöhkäle, joka vain odottaa löytämistään. Sinä et lähesty häntä, vaan Hän kutsuu sinua. Jumala on se aktiivinen tekijä, et sinä. Voit unohtaa tieteelliset metodit hänen edessään, jos tulet joskus kohtaamaan hänet, ymmärrät kuinka lapsellinen olit joskus, kun edes kuvittelet kykeneväsi ymmärtämään hänen suuruuttaan omien lapsellisten ajatuksiesi kautta.

Ylpeät, omasta viisaudestaan paisuneet ihmiset, eivät kuule tai tunnista Jumalan kutsua, koska he ovat sokaisseet itsensä. He ovat laatineet vaatimuslistan, kuinka Jumalan tulee heille esittäytyä, jotta he voisivat häneen uskoa. Jumala tekee asiat kuitenkin omalla tavallaan ja tähän hänellä on koko maailmankaikkeuden luojana oikeus. Ei Jumala ole mielivaltainen toimissaan, mutta hän edellyttää sinulta nöyrää asennetta.
Ihmisten edessä meidän ei tarvitse kumartaa, vaikka jollakin ihmisellä olisi kuninkaan titteli, on tämä loppu kädessä vain vertaisemme, epätäydellinen ihminen. Jumala on pyhä ja täydellinen, koko maailmankaikkeuden Luoja. Jos et hänen edessään polvistu, niin kuvittelet olevasi hänen vertaisensa.

Jumala antaa sinulle tämän mahdollisuuden tässä elämässä, voit kapinoida häntä vastaan ja ylpeästi kieltäytyä hänen tarjoamastaan armosta. Mutta viimeiselle tuomiolle joudut silti. Silloin joka ikinen ihminen tulee kohtaamaan Hänet silmästä silmään. Saat kohdata täydellisen, puhtaan valkeuden Jumalan, äläkä hetkenkään vertaa kuvittele, että voisit omassa saastassasi seisoa hänen edessään ylpeänä kuten nyt teet.

Kristinuskossa on loppujen lopuksi kyse totuuden löytämisestä ja tähän on annettu ihmiselle tienviitat: luovu omasta ylpeydestäsi, etsi Jumalaa oikealla hetkellä, silloin, kun tunnet hänen sinua kutsuvan. Tiedät tämän kutsun siitä, että kipeästi kaipaat juuri totuuden löytämistä ja haluat kohdata elävän Jumalan. Koet myös synnintunnon ja huomaat, että täydellisen Jumalan edessä olet tällä hetkellä tuomion alainen. Tämä synnintunto on hyvä asia, koska jos ihminen ei tuota tunne, hän ei voi tehdä parannusta. Tämän jälkeen riittää, että rukoilet Jeesusta antamaan syntisi anteeksi ja tulemaan elämäsi herraksi. Kun teet tuon uskossa, tulet kohtamaan kyllä Jumalan ja hän itse antaa todistuksen ja sinetin sinulle.

Muuta tietä ei Jumalan luokse ole olemassa:

Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani. Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni. Joh 14:6

 

[Echi]

Ei tässä uskoontulossa ole kyse siitä, että teitä pyydettäisiin hyppäämään jyrkänteeltä alas. Jos osoittautuisi, että Jumalaa ei todellakaan ole, niin silloin voisitte palata takaisin omaan elämäänne ja saisitte varmistuksen asian suhteen. Mutta jos ette viitsi sen vertaa nähdä vaivaa, että nöyrrytte Jumalan viitoittamalla tavalla ja etsitte häntä oikealla hetkellä, ette oikeasti ole kiinnostuneita totuuden löytämisestä vaan haluatte valita helpon tien. Ette halua tehdä parannusta ja päästä omasta saastastanne eroon, jotta voisitte päästä yhteyteen pyhän Jumalan kanssa. Niin surullista kuin se onkin, niin ihmiset valitsevat ennemmin lavean ja helpon tien totuuden tien sijaan.

Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät. Matteus 7:13

 

[Taikaorava]

Lisää saarnaa. Hauskaahan tässä on se, että aina ensin korostetaan kuinka olet paska ja vajaa etkä voi mitenkään ymmärtää suurta jumalaa, ei aivot ja tiede riitä millään.
Sitten heti samaan hengenvetoon kerrotaan pitkät tarinat siitä millainen jumala on,mitä hän haluaa,miksi hän haluaa ja millainen hän on, yllättävän eksaktia tietoa siitä mitä ei pitänyt ymmärtää ollenkaan.
Kuten sanoin, ei kiinnosta lässytys, todisteet kiinnostaa.

Mielenkiintoistahan noita on lukea kun Echin jutut avaavat vähän kiihkouskovaisen sielunmaisemaa.
Tähän mennessä tulkitsen nuo jutut niin, että usko auttaa hyväksymään omat puutteet ja ongelmat. Sysäämään syyn jumalan asettamien koetuksien syyksi, joille ei mahda mitään, sen sijaa että pyrkisi itse niitä analysoimaan, ymmärtämään tai ratkaisemaan.
Tämä diagnoosi siltä pohjalta, että Echi korostaa paljon miten välillä pitää kärsiä kuin Jeesus, että ymmärtää mitä kristittynä olo tarkoittaa. En tunne yhtäkään uskovaista, jolla olisi yhtä negatiivinen ja kärsimystä korostava ajatusmaailma kuin Echillä. Tutut eivät tosin ole luterilaisen kirkon piiristä, liekö sillä puolella meno vähän synkistelevämpää kuin muissa kristinuskon versioissa?

 

[Dzeeta]

Mielenkiintoistahan noita on lukea kun Echin jutut avaavat vähän kiihkouskovaisen sielunmaisemaa.
Tähän mennessä tulkitsen nuo jutut niin, että usko auttaa hyväksymään omat puutteet ja ongelmat. Sysäämään syyn jumalan asettamien koetuksien syyksi, joille ei mahda mitään, sen sijaa että pyrkisi itse niitä analysoimaan, ymmärtämään tai ratkaisemaan.
Tämä diagnoosi siltä pohjalta, että Echi korostaa paljon miten välillä pitää kärsiä kuin Jeesus, että ymmärtää mitä kristittynä olo tarkoittaa. En tunne yhtäkään uskovaista, jolla olisi yhtä negatiivinen ja kärsimystä korostava ajatusmaailma kuin Echillä. Tutut eivät tosin ole luterilaisen kirkon piiristä, liekö sillä puolella meno vähän synkistelevämpää kuin muissa kristinuskon versioissa?

Tätä juuri tarkoitin, kun aiemmi puhuin ahdistuksen lievittämisestä. Onhan se tietyllä tavalla helpompaa tehdä henkiolennosta "syntipukki" niin hyvässä kuin pahassa. Esim. vakavampi onnettomuus lienee helpompi hyväksyä, kun mieltää tapahtuneen "Jumalan tahdoksi", kaivaa pari osuvaa lainausta raamatusta ja käsittelee asiaa muiden samanmielisten kanssa(sosiaalinen hyväksyntä). Toinen vaihtoehto olisi ajatella, että "näin nyt vain voi tapahtua". Jälkimmäinen monille raskaampaa struktuurien puuttuessa, ei osata/haluta käydä asiaa läpi loogisesti jäsennellen.

 

[Hcc]

@Echi, suora kysymys, uskotko ainoastaan kristinuskon jumalaan, vai uskotko myös muihin erilaisissa kirjoituksissa mainittuihin jumaliin? Miten esim. Zeus, uskotko häneen? Jatkoa seuraa kunhan vastaat tähän.

 

[ATE]

Hyvin erikoista että Kirkko levittää sanomaa näin poliittisesti kantaaottavasti ja vielä tuollaisella vihalinjalla.

Ville Ranta: Tavallisten suomalaisten juhannusjuhla

 

[Echi]

Lisää saarnaa. Hauskaahan tässä on se, että aina ensin korostetaan kuinka olet paska ja vajaa etkä voi mitenkään ymmärtää suurta jumalaa, ei aivot ja tiede riitä millään.
Sitten heti samaan hengenvetoon kerrotaan pitkät tarinat siitä millainen jumala on,mitä hän haluaa,miksi hän haluaa ja millainen hän on, yllättävän eksaktia tietoa siitä mitä ei pitänyt ymmärtää ollenkaan.
Kuten sanoin, ei kiinnosta lässytys, todisteet kiinnostaa.

En ole missään nimessä kirjoittanut, ettemmekö voisi mitään ymmärtää Jumalasta. Hän on meidän kristittyjen isä, Raamatussa puhutaan vieläpä abbasta, joka voidaan kääntää "isiksi". Kuinka voisimme luottaa Isään, josta emme mitään tiedä? Kun luottamussuhde Jumalaan kasvaa, ymmärrät hänestä aina vain enemmän. Alussa voi olla pelokkuutta ja saatat välistä pitää häntä julmana niiden koettelemusten vuoksi, joihin kristitty joutuu, mutta kun aikaa kuluu, ymmärrät hänen suunnitelmansa, joka koitui lopulta omaksi parhaaksesi. Ei Jumala ole mielivaltainen, vaikka et aluksi hänen tekojaan ymmärtäisi. Jumala on mahdollista oppia tuntemaan.

Minä kirjoitan teille, isät, sillä te olette oppineet tuntemaan hänet, joka alusta on ollut. Minä kirjoitan teille, nuorukaiset, sillä te olette voittaneet sen, joka on paha. Minä olen kirjoittanut teille, lapsukaiset, sillä te olette oppineet tuntemaan Isän. 1 Joh kirje 1:13

Tavallaan tiedollinen maailmankuva lisääntyy myös uskonelämän vuoksi, alat ymmärtämään miksi maailma käyttäytyy kuten se käyttäytyy. Tiedostat sen, miksi maailmassa on niin paljon pahuutta ja miksi me olemme ihmisinä niin onnettomia. Tämä kaikki vaikuttaisi olevan alkuun julmaa kosmista pilaa: meille on annettu tietoisuus ja jätetty tänne heitteille kylmään universumiin, jossa koemme itsemme täysin yksinäiseksi ja alastomaksi. Missään ei tunnu olevan mitään järkeä. Vaikka olemme luoneet tieteen, se ei loppu kädessä lämmitä kylmennyttä sieluamme. Taide tai metafyysinen pohdiskelu voi hetkellisesti avartaa ihmismieltä, mutta ihan sama tyhjyys palaa sinne sieluusi takaisin. Et siitä pääse eroon. Älä viitsi edes pilkata minua sillä, että kieltäisit tämän olemassaolon - kaikki ihmiset jakavat tämän saman kokemuksen.

Kun Jeesus puhui siitä, että hänen seuraajansa saavat maistaa elämää, hän todella tarkotti sitä. Ei yhdentekeviä uskonnollisia rituaaleja tai meditointia, vaan elävää vettä, joka ainoana lähteenä koko universumissa voi tyydyttää janoisen sielusi.

Jeesus vastasi hänelle: "Joka juo tätä vettä, sen tulee uudelleen jano, mutta joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole janoissaan. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä." Joh 4:13

On melkoisen surullista vaeltaa tässä elämässä, kun on itse saanut uskomattomia lahjoja Jumalalta, mutta toiset kieltäytyvät niitä sydämensä kylmyydessä vastaanottamasta. Tämän sijaan he vain hakkaavat päätä seinään päivästä toiseen. En silti voi lakata kirjoittamasta näistä asioista, vaikka tämä olisikin helppo ratkaisu. Jos edes yksi foorumilainen lukee nämä kirjoitukseni ja saa helpotuksen elämäänsä, se on kaiken tämän vaivan väärti. Näin on itse asiassa jo käynytkin ainakin kerran. Tällaiset tapaukset rohkaisevat minua jatkamaan.

 

[Echi]

@Echi, suora kysymys, uskotko ainoastaan kristinuskon jumalaan, vai uskotko myös muihin erilaisissa kirjoituksissa mainittuihin jumaliin? Miten esim. Zeus, uskotko häneen? Jatkoa seuraa kunhan vastaat tähän.

Ainoastaan kristinuskon Jumalaan. Toki on olemassa eksyttäviä henkivaltoja, mutta nämä eivät ole jumalia. Ja vielä täsmennyksen vuoksi korostan, että ainoastaan Jeesuksen nimessä on pelastus, muiden uskontojen kautta ihminen ei voi päästä taivaaseen.

 

[James_Potkukelkka]

Ainoastaan kristinuskon Jumalaan. Toki on olemassa eksyttäviä henkivaltoja, mutta nämä eivät ole jumalia. Ja vielä täsmennyksen vuoksi korostan, että ainoastaan Jeesuksen nimessä on pelastus, muiden uskontojen kautta ihminen ei voi päästä taivaaseen.

Kun tää viimonen tuomio tulee, niin se lopullinen päätös taivaspaikasta tulee sielt vähä ylempää. Niin kuka ihminen voi sanoa, kuka pääsee taivaaseen ja kuka ei? Eikös se ole vähän ylpeyttä, jos kuvittelee istuvansa jossain kaapin päällä, josta voi sitten julistaa, että minä pääsen taivaaseen ja tuo ja tuo, mut noi ei.

 

[oestrus taurus]

Kun tää viimonen tuomio tulee, niin se lopullinen päätös taivaspaikasta tulee sielt vähä ylempää. Niin kuka ihminen voi sanoa, kuka pääsee taivaaseen ja kuka ei? Eikös se ole vähän ylpeyttä, jos kuvittelee istuvansa jossain kaapin päällä, josta voi sitten julistaa, että minä pääsen taivaaseen ja tuo ja tuo, mut noi ei.

Echi on tuolla masennuspalstalla rohkeasti perustellut kantansa. Oma näkemykseni niiden pohjalta "uskominen ei ole välttämättä totuuden tietämistä. Riittää kunhan vain uskoo".
Siitä saisivat ottaa oppia kaikkia nämä örvelöt, joiden mukaan "tiede" on kerrasta yhdeksi julistamista. Heidän vuoksi se pysähtyy, koska kaikkeus olisi muka nyt kerrasta jo valmis ilman kunnianhimoa kehitykseen.

Ja Echi on itse pysäytyksensä tehnyt, eikä vaatinut muita tekemään samoin (kuten vaikkapa ottanut provosoivaa kantaa lakiesityksen kannatukseen tai kannattamattomuuteen itsensä pohjalta).

 

[Juhanator]

Henkilökohtaisesti en jaksa enää meuhkata siitä, mihin kunkin tulisi uskoa tai olla uskomatta. Joskus reilu 10v sitten kävin mielenkiintoisia keskusteluita skeptis-palstalla, suuntaan ja toiseen.
Siinä oppi sen, että sekä kovan linjan skeptikko sekä palstalle eksynyt "suurempiin voimiin" uskova voi olla yhtä ahdasmielisiä muita kohtaan, ja suhtautuminen muihin ihmisiin ei oikeastaan eronnut uskomusten määrällä tai niiden puutteella.

Erosin itse kirkosta noihin aikoihin, ja kyseessä oli lähinnä vain tarpeettomasta systeemistä irti päästäminen. Ajattelen omalla tavallani, olevani "universumin" osa ja olkoon se sitten minun luojakuvani (sanaan Luoja liittyy painava uskonnollinen alleviivaus, mutta menköön). Eli olen osa tätä kuvaa. Eli jos nyt jotenkin yritän kuvailla asiaa, ajattelen eläväni tämän ihmiskokemuksen parhaani mukaan, ja on mielenkiintoista nähdä mitä tämän jälkeen. Maailmankaikkeus on niin älykäs ja luova sinällään, etten
kuulu siihen ryhmään kuitenkaan, joka sanoo kuoleman olevan kuin virrankatkaisu, että lakkaisin olemasta. Olen jossain vapaa-ajattelijan/budhisti/agnostikko tienoilla, joka uskoo luovansa oman ihmiskokemuksensa täällä, omilla teoillaan
ja päätöksillään. Ja ihmiselo on "tanssi" muiden kanssa, kukin tekee sitä samaa sen pohjalta mihin sitten uskoo tai ei.

Ja ajattelen että elämän laatua mitataan sen onnellisuuden määrällä eli uskotpa sitten jehovaan, jeesukseen, kaktukseen tai et sitten usko mihinkään mutta olet onnellinen sen pohalta, se riittää.
Ja annat muille vapauden uskoa siihen, mihin itse haluavat, vaikka se välillä näyttäisi äärimmäiseltä. Historia lienee jo opettanut sen, että väkisin käännyttäminen, olkoon se miten "kristillistä" omasta mielestään,
on luonut vain lisää terroria ja kuolemaa. Tässä lienee se suurin oppitunti ihmiskunnalla näissä uskon tai uskomattomuuden asioissa.

Ps. Lisään nyt sen verran että henk.koht olen pitänyt raamattua sellaisena "jarruna" oman mielensä laajentamisessa. Se ja kirkko (ja lähinnä kirkko) kun on opettaneet ihmiset pelkäämään helvettiä ja viimeisiä tuomioita ja muuta sen sellaista. Jos nyt ajatellaan että Jeesus oli enemmänkin sellainen ensimmäinen henkisten asioiden opettaja, joka yritti ihmisiä saada suuntautumaan positiivisuuteen ja näin tuomaan se "paratiisi" maan päälle, siinäpä se paras anti kirjasta. Tietääkseni uskontotiede kuitenkin on enemmän sen teorian kannalla, että kysein henkilö oli olemassa.Kirkko sitten "maustoi" kirjaa ja poisti asioita siitä myös, saadakseen ihmiset pelkäämään kuoleman jälkeisiä tapahtumia, tulemaan kirkkoon ja maksamaan kolehtia.

Eli helvetti on olemassa. Mutta se on maan päällä, toisiaan kun ympärille katselemme, mihin ihmiset ajautuu yksilöinä ja ryhminä. Tai käy henk.koht kamppailuita. Ja tämän kokemuksen jälkeen, mitä ikinä sitten tapahtuukaan, mihin se oma tietoisuun meneekään, helvettiä tai tuomioita ei ainakaan ole. Mutta on pähkäilyä siitä, mitä teki tai jätti tekemättä ihmiselämässä, kylläkin....
Raamattu on kirja täynnä hyvin sekavia tapahtumia, osa on pyytettömästi kirjoitettuja, osan kirjoittajien teksteistä on suuntautumisiensa sumentavaa (tuomitsevaa). Ja ei ihme että kirjasta jaksellaan tapella ja tulkita, kun mikään siellä ei tunnu olevan samaan suuntaan. Ehkäpä uuden testamentin elämänohjeet jotenkin voisi olla nykyaikaan otettavia, mutta kokonaisuutena kysesssä on aika vanhentunut teos kaikin puolin.

Aika kovasti olen aikoinaan opiskellut kirjaa ihan uteliaisuuden pohjalta, lisäksi skeptisyyttä, henkisyyttä, alkuasukkaiden kirjoituksia, Maya- kansan jopa ufoista, rajatiedoista (koska minulla on asiasta mielenkiintoisia kokemuksia) ja paljon muuta eli olen aika laajasti lukenut juttuja ja ollut avoimin mielin, kuitenkaan mihinkään liikaa takertumatta. Yhteistä kaikelle kuitenkin on, että muutakin on "tuolla jossain", koska porina on aina ollut kovaa. Ei se pelkkää selvitymisvaistoa ole, kuten joskus olen nähnyt jonkun vähättelevän.

Näin se oma kuva asiasta on.

 

[Hcc]

Ainoastaan kristinuskon Jumalaan. Toki on olemassa eksyttäviä henkivaltoja, mutta nämä eivät ole jumalia. Ja vielä täsmennyksen vuoksi korostan, että ainoastaan Jeesuksen nimessä on pelastus, muiden uskontojen kautta ihminen ei voi päästä taivaaseen.

Aivan juu.
Tämä viestini nyt päälle päin näyttää varmasti kovin provosoivalta, ja kai se tavallaan onkin, mutta otathan huomioon etten kuitenkaan tarkoita loukata sinua, uskoasi tai muita uskovia. Olen vaan pitkään halunnut päästä kysymään joltain kristinuskoon uskovalta että mitä mieltä sellainen henkilö on esim. tästä kuvasta?

 

[Antti Alien]

Ainoastaan kristinuskon Jumalaan. Toki on olemassa eksyttäviä henkivaltoja, mutta nämä eivät ole jumalia. Ja vielä täsmennyksen vuoksi korostan, että ainoastaan Jeesuksen nimessä on pelastus, muiden uskontojen kautta ihminen ei voi päästä taivaaseen.

Raamattu useassa kohdassa, kymmenestä käskystä lähtien, puhuu useista jumalista. Kateellinen Jahve ei vain salli niiden palvomista. Onko Jahve siis väärässä muiden jumalten olemassolosta?

 

[hkultala]

Raamattu useassa kohdassa, kymmenestä käskystä lähtien, puhuu useista jumalista. Kateellinen Jahve ei vain salli niiden palvomista. Onko Jahve siis väärässä muiden jumalten olemassolosta?

Useimmissa kohdissa:

Tuon ajan ihmiset olivat omasta päästään keksineet useita epäjumalia. (esim. Baalin). Vaikka oikea Jumala ja Raamatun kirjoittajat tiesivät, että muut jumalat eivät olleet todellisia, niistä välillä käytettiin termiä "jumalat" näihin viitatessa, koska ihmiset olivat "tottuneet" että näitä kutsuttiin jumaliksi.

1. moos 6 sen sijaan ei viittaa näihin epäjumaliin, ja tämä on aika hämärä kohta. En yritä ymmärtää tätä.

 

[JaniKari]

Mikä on epäjumala? Aika halventava termi toisten ihmisten jumalasta. Kohtuullista olisi että kaikkia jumalia kutsuttaisiin epäjumaliksi tai sitten ei yhtäkään jumalaa kutsuttaisi epäjumalaksi.

 

[Juhanator]

Mikä on epäjumala? Aika halventava termi toisten ihmisten jumalasta. Kohtuullista olisi että kaikkia jumalia kutsuttaisiin epäjumaliksi tai sitten ei yhtäkään jumalaa kutsuttaisi epäjumalaksi.

Niinpä, tässä piilee jumalankuvien paradoksi: Meneepä minne päin maailmaa, niin saat vastauksen erilaisista"oikeista" Jumalista.
Kun ottaa asiaan tarpeeksi etäisyyttä, havaitsee sen että ihminen useimmiten hengellisellä löytöretkellään pysähtyy yhteen näkökulmaan, ja tuomitsee muut. Ja ristiriita on siinä, että esimerkiksi kristillinen sanoma puhtaimmillaan oli rakkautta, ei muiden tuomitsemista, heidän uskomuksien tai elämäntapojen pohjalta (vert: Sinä et pääse taivaaseen, kun et sitä tai tätä). Ja hieman kummastuttaa että useimmiten kristityt eivät edes omaa raamattuaan osaa tulkita oikein, siellä kun on vihjeitä siihen kuinka kohdella muita (esimerkiksi Jeesus pesi prostituoidun jalat näyttääkseen, ettei tuomitse tämän tapaa elää, tai mitä hän on). Silti moni "uskova" ja pappi nykyäänkin herkästi kertoo, minkä arvoinen toinen on, pääseeko taivaaseen tai ei.

Toki myös ateistit harrastaa samaa, naureskelee ja tuomitsee "hihhulit". Joten harva näissä asioissa pääsee itseään kehumaan. Toisen suuntausten ja uskomusten hyväksyminen on aina ollut ihmiselle hankala paikka, ja syy monii sotiinkin.
Periaatteessa me kaikki elämme vain "epäjumalien" planeetalla. Kukaan ei lopulta voi sanoa puhdasta totuutta asiasta.

Jos tutkii vanhoja uskonnollisia lähteitä muuten, selviää se että monissa niissä on viittauksia toisiinsa, ristiin ja rastiin. Eli hengellisiä "elämäntapa-opettajia" on aina liikuskellut eri kulttuureissa.
Ongelma on se, että heistä kirjoitetut jutut otetaan liiankin tarkasti palvonnan kohteeksi. Esimerkiksi raamatussa monen sen ajan uskonnollinen tausta vaikutti uskonnollisiin teksteihin.
Eli sanotaan vaikkapa että profeetta saa vaikka unessa viestin, miten tulisi elää ja olla. Herättyään hän toki kirjaa ylös asioita, mutta jääräpäänä kovan linjan edustajana haluaa lisätä omiaan joukkoon.
Eli aivan samaa kuin nykyääänkin. Kaikki tekstit ovat loppujen lopuksi vain ihmisen kirjoittamia, olkoon heillä sitten niinkin ylevä nimi kuin profeetta, tietäjä ynm. Ihminen on opetettu syntymästä lähtien ajatukseen "pyhä teksti", joka on lopulta vain melkoinen soppa eri tyyppisten herrojen juttuja. Ja pitää aina lukea niin, että missähän konteksissa tämäkin on kirjoitettu (raamatussa on erilaisia jumalankuvia, välillä se käskee tappamaan, välillä se vihaa ynm, eli puhdasta ihmisen tuomitsemismallia sekoitettu).

"Puhtaimmillaan" kai, kun itse olen vuosien mittaan lukenut asioita ristiin ja rastiin (ja tämä on nyt vain minun vaatimaton näkemykseni) näillä hengellisillä viesteillä
aikoinaan ohjattiin ihmisiä kunnioittamaan toisiaan, ja kääntämään "pahalle poski", eli älä keskity liikaa negatiivisuuteen. Ja se paratiisin luominen on sitä, että kun antaa itsestään
iloa täällä, se muuttaa ympäristöäkin, askel ja ihminen kerrallaan. Alunperin nämä opettajat ja tietäjät olivat aikansa ensimmäisiä "elämäntapa-valmentajia", jotka antoivat vinkkejä tuottoisampaan elämään. Ehkä he saivat viestejä, ehkä eivät mutta kuitenkin.

Mitään palvontaa tai kiihkoilua ei alunperin ollut tarkoitus ohjata tekemään. Kiitos kirkkojen, jotka sitä lisäsi tähän keitokseen hallitakseen jäseniään (pelko kuolemanjälkeisestä elämästä helvetissä--->kolehti kirkolle).

Ps. on viitteitä siitä (en muista lähdettä. mutta kääröjä löydetty lisää raamatun uuden testamentini ajoista, muttei haluta julkistaa?) että kirkko poisti jo alunperin kirjoituksista naisten asemaa puolustavia osioita, plus inkarnaatioon viittaavia kirjoituksia. Helvetillä pelottelu oli tehokas tapa saada uskonnot taloudellisiin kukoustuksiin, ja ihmisen omien voimien korostaminen, elämänsä suhteen ei ollut hyvä kirkoille siksi. Ja kuolematon sielu-kuva, huono business sekin (kirkon pitää antaa anteeksi, sitten taivaaseen). Mutta tämä onkin toinen tarina se, pointti on se että melkoisesti asiaa on satojen vuosien mittaan sotkettu.

Tiivistettynä, raamatun oli hyvä olla sellainen kirjakokoelma, että se sai ihmisen pelkäämään mitä voi tapahtua kuoleman jälkeen. Ja pelko on hyvää bisnestä.
Tosin kirkosta eroaminen on itselleni merkki siitä, että ihmiset ymmärtävät omien valintojensa voimaa, ja aistivat vanhentuneet uskomukset. Plus kuten hieman tätä elämää tällä pallolla seuranneet voivat jo sanoa...ihmiset luovat helvetin usein itselleen TÄÄLLÄ, yksilönä tai ryhmänä. Eli eiköhän viimeisen hengenvedon jälkeen ole lepoa/tai sitten se oli siinä, kuten osa uskoo, kuka mitenkin.

Lisään vielä ajatuksen, eli en tässä nyt kritisoi vain raamattua vaan kaikilla kirjoituksilla ja hengellisillä lähteillä on aina lopulta ollut ihminen kirjoittajana.
Ja ihminen on erehtyväinen. Oli se sitten totta tai ei, että yksilö kirjoittaa henkien ynm tahon viestiä, hänen kyvystään tuottaa teksti kuten se alunperinkin on, on merkitsevä. Plus toki sitten on nämä "self-made" kultit, jotka on vain hatusta vedetty.

Eli haluaa sitten uskoa tai liittyä mihin tahansa, kuuntele mitä aistit sanoo, mahtaako tämä olla sopivaa omaan hakuun (jos sitä kaipaa ja haluaa johonkin liittyä).

Vapaa-ajattelijana itse tykkään elää, näin saa katsella muiden menoa monipuolisesti . Ja voin luvata että jos elit tätä elämää Ateistina, muslimina, hinduna, kristittynä ynm onnellisena pääosin, asia meni aika hyvin sitten. Olisihan se hassua jos lopuksi joku korkeampi voima sanoisi "nop, et kuulunut tähän tarkasti säädeltyyn valiojoukkoon, pääsy evätty!).
Ainoa mittari on vaatimattomasti elämän laatu, muiden kohtelu ja haasteista selviäminen, oli uskonto tai uskonnottomuus mikä tahansa. Ja siitä jo aikoinaan kirjoiteltiinkin....

Ja miksi tieteen ja henkisyyden pitäisi olla kaksi valintaa?
Itselleni ne on aina kulkeneet käsikädessa, jo penskasta pitäen tiede kiinnosti (luin tieteen kuvalehdetkin kannessa kanteen nassikkana, mutta myös ufot, paranormaalit ilmiöt, Eric von Däniken ynm pseudotoede kiinnosti)
Koska olen aina janonnut tietoa. On materiaalia mitä voi matemaattisesti laskea ja käsin kosketella, ja eiköhän jotain sellaistakin energiaa ole universumi monessa muodossa, mitä ei ymmärretä. Ei asioiden ole pakko sulkea toisiaan pois, mutta kuka valitsee mitäkin toki. Moni lukemani oli aika villiäkin, ja kyseenalaista mutta ainakin sai hieman kuvaa siihen, mitä ihmisten mielissä ja uskomuksissa liikkuu

 

[Echi]

Kun tää viimonen tuomio tulee, niin se lopullinen päätös taivaspaikasta tulee sielt vähä ylempää. Niin kuka ihminen voi sanoa, kuka pääsee taivaaseen ja kuka ei? Eikös se ole vähän ylpeyttä, jos kuvittelee istuvansa jossain kaapin päällä, josta voi sitten julistaa, että minä pääsen taivaaseen ja tuo ja tuo, mut noi ei.

Ei kukaan ihminen olekaan määritellyt tuota, vaan elävä Jumala, joka on sen sanansa kautta ilmaissut. Ainoastaan Jeesuksen kautta ihminen voi päästä taivaaseen

"Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman." . Apt 4:12

Ei muista ihmisistä voi julistaa mitään, mutta ihminen itse voi saada kylläkin tietynlaisen pelastusvarmuuden. Minä tiedän, että jos pysyn Jeesuksessa, hän pelastaa minut ja pääsen hänen armonsa vuoksi taivaaseen. Tiedän olevani tällä hetkellä taivastiellä, koska noudatan Jeesuksen käskyjä ja tunnen hänen Pyhän henkensä sisälläni, joka on todistus ja sinetti minulle luvatusta taivaspaikasta.

"Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti,. sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi - hänen kirkkautensa kiitokseksi. "Ef 1:13

"Tämä on hänen käskynsä: meidän tulee uskoa hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen ja rakastaa toinen toistamme, niin kuin hän on meitä käskenyt. Joka pitää hänen käskynsä, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. Ja sen, että hän pysyy meissä, me tiedämme Hengestä, jonka hän on meille antanut". I Joh 3:23

Tältä tieltä voi eksyä pois, joten en voi tietenkään voi sanoa varmaksi mitään tulevaisuudesta, mutta Jeesus ei minua luotaan aja pois. Niin kauan kuin pysyn hänessä, hän antaa minulle voimaa selviytyä kaikista elämän haasteista niin, että voin pelastua. <3

 

[Echi]

Aivan juu.
Tämä viestini nyt päälle päin näyttää varmasti kovin provosoivalta, ja kai se tavallaan onkin, mutta otathan huomioon etten kuitenkaan tarkoita loukata sinua, uskoasi tai muita uskovia. Olen vaan pitkään halunnut päästä kysymään joltain kristinuskoon uskovalta että mitä mieltä sellainen henkilö on esim. tästä kuvasta?

Tuo on aika yleinen kysymys: eli miten kristinusko eroaa muista uskonnoista?

Yksi asia nousee ylitse muiden: henkilökohtainen rakkaussuhde. Lähes kaikissa uskonnoissa puhutaan paljon rakkaudesta, rauhasta, jumalan teoista, mutta yksikään muu uskonnon edustaja ei väitä, että hän tuntee henkilökohtaisesti Jumalan. Kristinuskossa tämä on mahdollista. Välimuuri ihmisen ja Jumalan väliltä on Jeesuksen veressä täydellisesti rikottu, hän on meidän Isämme, jolle voimme puhua suoraan ja Hän vastaa meille.

Kyse on rakkaussuhteesta, ei muodollisista rituaaleista, jotka eivät kiinnosta elävää Jumalaa. Ei itseänikään kiinnosta meditoida, kumarrella itkumuurin edessä monotonisesti tai pyöritellä rukousnauhaa kädessäni. Ei, kristinuskossa voit jutella Jumalalle tuttavalliseen tapaan. Ja arvaa mitä? Suhde ei ole yhden suuntainen, vaan Jumala vastaa lapsilleen. Kun minä rukoilen, sillä on konkreettisia vaikutuksia. Ei tarvita pappia tai profeettaa välittämään Jumalan viestiä, hän vastaa joka ikiselle lapselleen henkilökohtaisesti.

Parhaiten kristinuskon ja muiden uskontojen erojen huomaa, kun kysyy asiaa niiltä, jotka ovat kääntyneet muista uskonnoista kristinuskoon. Ainoastaan kristinusko voi antaa todellisen elävän yhteyden Jumalaan.

Tässä esim. pari kristinuskoon kääntynyttä juutalaista selittää mitä eroa juutalaisuudella ja kristinuskolla on Siis erityisesti 2:41 kohdasta eteenpäin, mutta ehdottomasti kannattaa katsoa alusta asti, jos haluat jotain ymmärtää kristinuskosta.

 

[Echi]

Tässä esim. pari kristinuskoon kääntynyttä juutalaista selittää mitä eroa juutalaisuudella ja kristinuskolla on Siis erityisesti 2:41 kohdasta eteenpäin, mutta ehdottomasti kannattaa katsoa alusta asti, jos haluat jotain ymmärtää kristinuskosta.

In the New Testament Yeshua teaches that rules and human laws cannot fix or change hearts. Religion - it's like trying to cure AIDS with bandages. Yeshua taught us that it would never open the door to the perfection of Heaven and that we simply cannot save ourselves by ourselves. The bottom line is that trying to fix the hearth through religion is much like grave that's been painted and decorated with flowers; It may look good on the outside, but underneath, at the root of the problem, everything is rotten

Tuossa videossa nuo exjuutalaiset ovat menneet jopa niin pitkälle, että he eivät pidä kristinuskoa edes virallisesti uskontona, siinä mielessä, että se ei perustu lähtökohtaisesti sääntöihin ja lakiin vaan Jumalan tuntemiseen. Jumalan antama Pyhä henki opettaa itse meille Jumalan tahdon, meidän ei tarvitse päntätä sääntökirjoja. Pyhä henki puhuu meille toki Raamatun avulla myös, mutta ilman henkeä, koko Raamattu on pelkkä lakikirja ja kuollut teos, joka ei koskaan voi avautua täysin.

Ihmiset voivat saada erilaisia uskonnollisia kokemuksia muiden uskontojen kautta, mutta tarvitaan oikean Jumalan eläväksi tekevä henki, jotta ihminen voi oikeasti muuttua ja tuntea itsensä pysyvästi onnelliseksi. Oikean Jumalan tuntee rakkaudesta. Tiedät joka solullasi, että asia on näin. Muut uskonnot jättävät kaikista korulauseista huolimatta ihmisen tyhjäksi. Kristinuskossa voit sanoa varmasti sen, että tunnet koko tämän maailmankaikkeuden Jumalan henkilökohtaisesti ja Hän rakastaa sinua.

 

[-SD-]

 

[Juhanator]

Tuo on aika yleinen kysymys: eli miten kristinusko eroaa muista uskonnoista?

Yksi asia nousee ylitse muiden: henkilökohtainen rakkaussuhde. Lähes kaikissa uskonnoissa puhutaan paljon rakkaudesta, rauhasta, jumalan teoista, mutta yksikään muu uskonnon edustaja ei väitä, että hän tuntee henkilökohtaisesti Jumalan. Kristinuskossa tämä on mahdollista. Välimuuri ihmisen ja Jumalan väliltä on Jeesuksen veressä täydellisesti rikottu, hän on meidän Isämme, jolle voimme puhua suoraan ja Hän vastaa meille.

Kyse on rakkaussuhteesta, ei muodollisista rituaaleista, jotka eivät kiinnosta elävää Jumalaa. Ei itseänikään kiinnosta meditoida, kumarrella itkumuurin edessä monotonisesti tai pyöritellä rukousnauhaa kädessäni. Ei, kristinuskossa voit jutella Jumalalle tuttavalliseen tapaan. Ja arvaa mitä? Suhde ei ole yhden suuntainen, vaan Jumala vastaa lapsilleen. Kun minä rukoilen, sillä on konkreettisia vaikutuksia. Ei tarvita pappia tai profeettaa välittämään Jumalan viestiä, hän vastaa joka ikiselle lapselleen henkilökohtaisesti.

Parhaiten kristinuskon ja muiden uskontojen erojen huomaa, kun kysyy asiaa niiltä, jotka ovat kääntyneet muista uskonnoista kristinuskoon. Ainoastaan kristinusko voi antaa todellisen elävän yhteyden Jumalaan.

Tässä esim. pari kristinuskoon kääntynyttä juutalaista selittää mitä eroa juutalaisuudella ja kristinuskolla on Siis erityisesti 2:41 kohdasta eteenpäin, mutta ehdottomasti kannattaa katsoa alusta asti, jos haluat jotain ymmärtää kristinuskosta.

Aivan samoin se mainitsemasi itkumuurilla oleva muslimikin väittää tuntevansa yhteyden Jumalaan, eli ei sitä häntää kannata sen enempää nostaa.
Meditointi on tehokas yhteys muuten henkisissä opeissa "korkeampaan itseensä", eli kaikenlaisen uskonnon voi jättää välistä pois halutessaan.
Eikä se yhteys, ja voima jota niin monella nimellä kutsutaan katso mihin uskontokuntaan tai hokemiin kukakin uskoo. Jos sellaisen yhteyden haluaa.

Ja itseasiassa yksi juttu lisää. Rukoilu on meditointia hyvin lähellä oleva asia, kun hiljentymisestä on kyse ja yhteydestä. Uskovaiset kutsuu sitä jumalyhteydeksi,
Ja henkisellä tiellä olevat korkeammaksi "itseksi".

Pointtini on se, että loppujen lopuksi asiat on samoja, on ne sitten nimetty miksi ja minkäkin rituaalin ja sanonnan taakse.
Eroja tulee vain siinä, että esimerkiksi lainaamani viestin tapaan kukin sanoo asian tekevänsä "oikein".

Mikään ei loppujen lopuksi ole väärin, jos sillä on positiivinen vaikutus lopulta, meditointi, rukousnauha, tupakkatauko ynm. Tai sitten Jeesus, Budha ynm.
Esimerkiksi juoksulenkillä sen euforisen "flown" voi saavuttaa, ja se on tuota samaa yhteyttä, kuin sinä puhut yhteydestä Jeesukseen. Eli kyseessä ei ole kristinuskon tarjoama "yksinoikeus" jäsenelleen, vaan monin keinoin sen voi saavuttaa. ja hui, jopa huumeilla sen yhteyden saavuttaa moni, mutta jokainen tietää että ihmisen fysiikka ei pidemmälti kestä niiden kanssa pelaamista, eli ajatus ei ole hurjan hyvä. Monilla vanhoilla kansoilla oli omat kevyemmät uutteensa myös, kun halusivat henkimaailman puolelle yhteyksiä ynm. Nykyaikaiset henkiset opetukset kehoittaa käyttämään positiivisia affirmaatioita ja meditointia, jos haluaa kokeilla kuinka "syvälle" hyvään oloon haluaa. Eli terveempää vaihtoehtoa.

Tai voihan sitä liittyä kirkkoon, ja käyttää sitten vaikka Jeesusta syynä sen olon hakuun, ei sekään ole väärin. Uskovaiset tekee asiasta vain niin "uniikin". Tällä tarkoitan sitä että puhutaan Jeesuksen verestä ynm tuhansia vuosia vanhoista hokemista, vaikka asioille kyllä löytää kun laajentaa tietoisuuttaa, ihan maanläheisempiäkin termejä. Henkiset opit, ja metafysiikka kertoo sen että valaistuminen olevan sitä, että ihminen on suurimman osan ajastaan positiivinen ja jättänyt muiden tuomitsemisen, eli enimmäkseen, käytetään nyt sitä "rakkauden" tilassa. Se ei ole minkään uskonnon yksityisoikeus, vaikka alunperin se olikin lähtökohta. Tällaista voi harjoittaa ilman uskontoja siis, ja turhan mystiikan ja kirkkokielen voi jättää pois. Se Jeesus ei asiasta pahastu. Itseasiassa herra kehottii opetuslapsiaan ajattelemaan paljon itsekin, henkilöpalvontaan ei ollut tarkoitus mennä...kuten sitten on käynyt, esimerkisi kristillisen kirkon kautta.

Mutta tämä onkin jo uskonnoista oleva seuraava taso, metafysiikkaa.
Eli asioista puhutaan nykyaikaisin termin, vaikkakin samoja juttuja puljataan.

Ei minulla ole, enkä edes halua sanoa mikä on "paras" asia jos henkiset asiat kiinnostaa. Sen kuitenkin sanon, että vain yhden "totuuden" alla oleminen usein rajoittaa maailmankuvaa, ja silloin sitä herkästi ollaan se paras ja ainoa,
ei siis mitään uutta auringon alla. Siksipä erosin kirkosta 2008, ja en ole sitä katunut tiellä parempaan elämään.

 

[Echi]

Raamattu useassa kohdassa, kymmenestä käskystä lähtien, puhuu useista jumalista. Kateellinen Jahve ei vain salli niiden palvomista. Onko Jahve siis väärässä muiden jumalten olemassolosta?

Ihmiset ovat kautta aikain uskoneet erilaisiin jumaliin, mutta on vain yksi todellinen Jumala.Tämä on Raamatussa selkeästi ilmaistu. Raamatussa mainitut muut jumalat ovat joko valhenkiä eli demoneita tai kokonaan olemattomia, ihmisten käsintekemiä jumalia. Demonit ovat Jumalan luomia enkeleitä, jotka eksyivät. Niillä ei ole valtaa Jumalan ylitse.

Me tiedämme, ettei epäjumalia ole olemassa, on vain yksi ainoa Jumala. Onhan tosin sekä taivaassa että maan päällä niin sanottuja jumalia, moniakin jumalia ja herroja, mutta meillä on vain yksi Jumala, Isä. Hänestä on kaikki lähtöisin, ja hänen luokseen olemme matkalla. Meillä on vain yksi Herra, Jeesus Kristus. Hänen välityksellään on kaikki luotu, niin myös meidät. 1.Kor.8:4

"Mutta silloin, kun ette tunteneet Jumalaa (theos), te palvelitte jumalia, jotka luonnostaan eivät jumalia (theos) ole" (Gal.4:8).

Vanhassa testamentissa poltettiin jumalten kuvia, jotka olivat ihmiskätten tekoa vain, eli ihmiset olivat ne nostaneet jumaliksi, vaikka ne eivät sellaisia todellisuudessa olleet.

"Ja he ovat heittäneet heidän jumalansa tuleen; sillä ne eivät olleet jumalia, vaan ihmiskätten tekoa, puuta ja kiveä, ja sentähden he voivat hävittää ne" (2.Kun.19:18).

 

[Echi]

Aivan samoin se mainitsemasi itkumuurilla oleva muslimikin väittää tuntevansa yhteyden Jumalaan, eli ei sitä häntää kannata sen enempää nostaa..

Käsitit nyt hieman väärin. En puhunut pelkästään uskonnollisesta kokemuksesta, joka tulkitaan jumalalliseksi vaan siitä, että konkreettisesti tunnetaan Jumala persoonana. Kristinuskossa ei viitata pelkästään siihen, millainen Jumala on oppikirjan mukaan, voimme nimittäin oman kokemuksemme perusteella kertoa, millainen palvomamme Jumala on. Kyse on laajemmasta asiasta kuin pelkästään rukouksen ohella koetusta mahdollisesta "yhteydestä". Jos väität, että tunnet jonkun ihmisen, niin se edellyttää sitä, että käyt kahdenvälistä keskustelua tämän kanssa ja rupeat oman kokemuksesi kautta oppimaan jotain tämän toisen persoonasta. Kristinuskossa on kyse juuri tästä, opimme pikku hiljaa tuntemaan Jumalan, kun käymme hänen kanssaan tällaista kahdenkeskistä keskustelua.

Tämä on mahdollista, koska elävä Jumala vastaa meille ja tuo itsensä esille. Tämä erottaa kristinuskon muista uskonnoista, niissä voidaan puhua koruilmaisuin siitä, että rukous yhdistää jumaluuteen, mutta muiden uskontojen edustajat eivät voi päästä olemattoman jumalan kanssa vastaavaan henkilökohtaiseen yhteyteen. Jumala on muissa uskonnoissa kaukainen olento, joka ehkä kuulee rukouksesi ehkä ei kun rituaalinomaisesti häntä palvot.

Kristinuskossa hän on meidän oma Isukkimme.

Ja koska te olette lapsia, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa: "Abba! Isä!" Gal 4:6

Minä olen kirjoittanut teille, lapsukaiset, sillä te olette oppineet tuntemaan Isän. 1 Joh kirje 1:13

Kristinuskon Jumala on myös elävä Jumala ja hän lähtökohtaisesti lähestyy meitä, emme me häntä. Elävä Jumala ei ole passiivinen Jumala vaan hän tekee asioita elämässämme. Koko kristityn elämä on Jumalan käsissä ja hän johdattaa meitä joka ikinen päivä, eikä yksikään isompi elämän päätös tapahdu ilman hänen johdatustaan.

Sitten tulevat vielä ihmeet. Jumala voi tuoda kristityn elämään yliluonnollisia asioita, joihin voi kuulua mm. parantumattomasta sairaudesta parantuminen tai joku muu vastaava täysin mahdottoman tuntuinen asia. Noita ei saavuteta "meditaation" avulla.

Uudestisyntyminen on suurin ihme, siinä ihminen pääsee eroon vanhasta minästään ja pääsee nauttimaan Jumalan lapsen elämää Pyhän hengen johdatuksessa. Päihderiippuudet katoavat, samoin esimerkiksi kuolemanpelko ja muut ahdistavat asiat. Niiden tilalle tulee rauha, rakkaus ja lempeys. Ei tällaista kokonaisvaltaista uudestisyntymistä tapahdu yhdessäkään muussa uskonnossa, vaikka monissa niissä puhutaankin kovasti "valaistumisesta".

Meditointi on tehokas yhteys muuten henkisissä opeissa "korkeampaan itseensä", eli kaikenlaisen uskonnon voi jättää välistä pois halutessaan.
Ja itseasiassa yksi juttu lisää. Rukoilu on meditointia hyvin lähellä oleva asia, kun hiljentymisestä on kyse ja yhteydestä. Uskovaiset kutsuu sitä jumalyhteydeksi,
Pointtini on se, että loppujen lopuksi asiat on samoja, on ne sitten nimetty miksi ja minkäkin rituaalin ja sanonnan taakse..

Rukoilu ei ole sama asia kuin meditointi. Rukoillessa nimittäin rupeaa tapahtumaan konkreettisia asioita myös tässä maailmassa. Kyse ei ole ilmaan mumisesta vaan puhut kaikkivaltiaalle Jumalalle, joka kuulee sinua, jos olet hänen lapsensa. Jumala voi tehdä ihmeitä elämässäsi.

Totisesti, totisesti: mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni, sen hän antaa teille. Tähän asti te ette ole pyytäneet mitään minun nimessäni. Pyytäkää, niin te saatte, ja teidän ilonne on täydellinen.' Joh. 16:23-27

 

[Juhanator]

Käsitit nyt hieman väärin. En puhunut pelkästään uskonnollisesta kokemuksesta, joka tulkitaan jumalalliseksi vaan siitä, että konkreettisesti tunnetaan Jumala persoonana. Kristinuskossa ei viitata pelkästään siihen, millainen Jumala on oppikirjan mukaan, voimme nimittäin oman kokemuksemme perusteella kertoa, millainen palvomamme Jumala on. Kyse on laajemmasta asiasta kuin pelkästään rukouksen ohella koetusta mahdollisesta "yhteydestä". Jos väität, että tunnet jonkun ihmisen, niin se edellyttää sitä, että käyt kahdenvälistä keskustelua tämän kanssa ja rupeat oman kokemuksesi kautta oppimaan jotain tämän toisen persoonasta. Kristinuskossa on kyse juuri tästä, opimme pikku hiljaa tuntemaan Jumalan, kun käymme hänen kanssaan tällaista kahdenkeskistä keskustelua.

Tämä on mahdollista, koska elävä Jumala vastaa meille ja tuo itsensä esille. Tämä erottaa kristinuskon muista uskonnoista, niissä voidaan puhua koruilmaisuin siitä, että rukous yhdistää jumaluuteen, mutta muiden uskontojen edustajat eivät voi päästä olemattoman jumalan kanssa vastaavaan henkilökohtaiseen yhteyteen. Jumala on muissa uskonnoissa kaukainen olento, joka ehkä kuulee rukouksesi ehkä ei kun rituaalinomaisesti häntä palvot.

Kristinuskossa hän on meidän oma Isukkimme.

Ja koska te olette lapsia, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa: "Abba! Isä!" Gal 4:6

Minä olen kirjoittanut teille, lapsukaiset, sillä te olette oppineet tuntemaan Isän. 1 Joh kirje 1:13

Kristinuskon Jumala on myös elävä Jumala ja hän lähtökohtaisesti lähestyy meitä, emme me häntä. Elävä Jumala ei ole passiivinen Jumala vaan hän tekee asioita elämässämme. Koko kristityn elämä on Jumalan käsissä ja hän johdattaa meitä joka ikinen päivä, eikä yksikään isompi elämän päätös tapahdu ilman hänen johdatustaan.

Sitten tulevat vielä ihmeet. Jumala voi tuoda kristityn elämään yliluonnollisia asioita, joihin voi kuulua mm. parantumattomasta sairaudesta parantuminen tai joku muu vastaava täysin mahdottoman tuntuinen asia. Noita ei saavuteta "meditaation" avulla.

Uudestisyntyminen on suurin ihme, siinä ihminen pääsee eroon vanhasta minästään ja pääsee nauttimaan Jumalan lapsen elämää Pyhän hengen johdatuksessa. Päihderiippuudet katoavat, samoin esimerkiksi kuolemanpelko ja muut ahdistavat asiat. Niiden tilalle tulee rauha, rakkaus ja lempeys. Ei tällaista kokonaisvaltaista uudestisyntymistä tapahdu yhdessäkään muussa uskonnossa, vaikka monissa niissä puhutaankin kovasti "valaistumisesta".



Rukoilu ei ole sama asia kuin meditointi. Rukoillessa nimittäin rupeaa tapahtumaan konkreettisia asioita myös tässä maailmassa. Kyse ei ole ilmaan mumisesta vaan puhut kaikkivaltiaalle Jumalalle, joka kuulee sinua, jos olet hänen lapsensa. Jumala voi tehdä ihmeitä elämässäsi.

Totisesti, totisesti: mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni, sen hän antaa teille. Tähän asti te ette ole pyytäneet mitään minun nimessäni. Pyytäkää, niin te saatte, ja teidän ilonne on täydellinen.' Joh. 16:23-27

Arvostan kyllä asiaasi, mutta raamattu ja kristinusko on se korulausein koristeltu, kuten sanoin. Kun asioissa hieman kehittyy, se turha tuollainen mystisyys mitä raamattu vanhentuneine kirjoituksineen katoaa. Hirveä määrä erilaista asiaa tässä sinun tekstissäsi voidaan tiivistää: Etsi onnellisia asioita, harjoita onnellisuutta, tule onneksi. Ja tiedän ihmisiä, jotka ovat esimerkiksi kokeneet sanoinkuvaamatonta onnea istuessaan rantakivellä, ihastellessaan kauniin luonnon elämää. Mutteivat mystifoi kokemustaan. Luonto, lapsen hymy, maailmankaikkeus, kaikki se on sitä yhteyttä Jumalaan. Idea on vain hieman yrittää säilyttää sitä tunnetta joka päivä. Uskonnossa tullaan uskoon, henkisessä elämässä se sama asia on vain positiivinen suuntaus.

Juttelet jatkuvasti Jumalasta kolmannessa persoonassa toimimassa uilkopuolellasi. Tämä on vetovoiman (law of atraction) käyttöä, keskity hyvään, elämässä tulee silloin hyviä asioita, tai päinvastoin. Voi sitä Jumalaksikin kutsua, mikään ei ole väärin.

Sitä se opetus on aina ollut.

 

[Juhanator]

Ja yksi nykyaikaisen henkisen tien kulkijan kulkijan kehityksen merkki on se, ettei hän ole "elitistisesti" julistamassa oman tiensä olevan ainoa tapa mennä taivaaseen tai mihin lie, vaan ymmärtää
että jokainen sinne päätyy eri tien kautta, eri asioihin uskoen. Toki osahan ei edes usko mihinkään paratiisiin, mutta se on toinen asia se.

Siksi kirkosta erotaan, se on yksi syy poistua tuomitsevasta järjestelmästä, se rakkaus on useimmiten ihan jossain muualla kuin siellä systeemissä.

 

[Echi]

Arvostan kyllä asiaasi, mutta raamattu ja kristinusko on se korulausein koristeltu, kuten sanoin. Kun asioissa hieman kehittyy, se turha tuollainen mystisyys mitä raamattu vanhentuneine kirjoituksineen katoaa. Hirveä määrä erilaista asiaa tässä sinun tekstissäsi voidaan tiivistää: Etsi onnellisia asioita, harjoita onnellisuutta, tule onneksi.

Sitä se opetus on aina ollut.

Et voi päästä taivaaseen jos et sovita syntejäsi Jeesuksen veren kautta, etkä myöskään koskaan tule saavuttamaan pysyvää onnea, jonka vain Jeesus antaa:

"Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa." Mat. 14:27

Jos sinä olisit saanut maistaa siitä Pyhän hengen lähteestä, josta minä olen saanut juoda, tietäisit sen, että se on lähtökohtaisesti taivaallista alkuperää. Et voi saada sitä meditoimalla vaan ainoastaan kohtaamalla elävän Jumalan. Ja tästä kaikesta sinä kieltäydyt, koska et halua tunnustaa olevasi syntinen Jumalan edessä, vaikka hän haluaa antaa sinulle oman rakkautensa ja ikuisen elämän Hänessä.

 

[Juhanator]

Et voi päästä taivaaseen jos et sovita syntejäsi Jeesuksen veren kautta, etkä myöskään koskaan tule saavuttamaan pysyvää onnea, jonka vain Jeesus antaa:

"Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa." Mat. 14:27

Jos sinä olisit saanut maistaa siitä Pyhän hengen lähteestä, josta minä olen saanut juoda, tietäisit sen, että se on lähtökohtaisesti taivaallista alkuperää. Et voi saada sitä meditoimalla vaan ainoastaan kohtaamalla elävän Jumalan. Ja tästä kaikesta sinä kieltäydyt, koska et halua tunnustaa olevasi syntinen Jumalan edessä, vaikka hän haluaa antaa sinulle oman rakkautensa ja ikuisen elämän Hänessä.

Katsos meidän keskustelussa on pari ongelma: Luet raamattua kuin piru, eli unohdat että se on kuitenkin vain ihmisjoukon tekemää.
Toinen ongelma on se, että nielet kaiken ajattelematta itse mitään konteksin ulkopuolella olevaa. Kolmas asia on se, ettet sinä voi tietää mitä kokemuksia
minulla on meditoinnista, etkä julistaa niitä "vääriksi". Ja mitä meditointiin tulee, sen on tieteellisesti todettu parantavan keskittymistä esimerkiksi, jos pystyy stressitilanteessa
harjoittamaan tätä hetken. Sinun tekstiäsi jumalan "persoonan" tuntemisesta ei voi millään tavalla yksilöidä kenellekään.


Ja kaikkein pahin, mihin kristinusko sortuu on ensimmäisessä lauseessasi. Kukaan ei tule minulle sanomaan, minne pääsen tai en. Et sinä tai Jumalasi tai Jeesus.
Yököttävin kristinuskoon kuuluva asia on juuri tuossa, että tuomitsette muita hatarin perustein johonkin onnettomaan joukkoon. Jos hieman avaisit silmiäsi,
niin saattaisit nähdä sen että muiden ihmisten tuomitseminen ei ole rakkautta. Siispä en voi millään uskoa, että olisit saavuttanut oikeasti jotakin jumalallista.
Olen sinut itseni kanssa, ja minun käy kyllä hyvin, dont worry. Jumalasi toivoo sinun käyttävän hieman omia aivojasi (kiltisti sanoen )
Ja arvaa mitä: Itse en kuulu mihinkään uskonnolliseen ryhmään, ja uskon että me kaikki päädymme samaan paikkaan lopulta (monen mutkan kautta)!


Päätän kommentoinnin omalta osaltani, peace.

 

[Echi]

Ja tiedän ihmisiä, jotka ovat esimerkiksi kokeneet sanoinkuvaamatonta onnea istuessaan rantakivellä, ihastellessaan kauniin luonnon elämää. Mutteivat mystifoi kokemustaan. Luonto, lapsen hymy, maailmankaikkeus, kaikki se on sitä yhteyttä Jumalaan. Idea on vain hieman yrittää säilyttää sitä tunnetta joka päivä. Uskonnossa tullaan uskoon, henkisessä elämässä se sama asia on vain positiivinen suuntaus.

kaikkein pahin, mihin kristinusko sortuu on ensimmäisessä lauseessasi. Kukaan ei tule minulle sanomaan, minne pääsen tai en. Et sinä tai Jumalasi tai Jeesus.
Yököttävin kristinuskoon kuuluva asia on juuri tuossa, että tuomitsette muita hatarin perustein johonkin onnettomaan joukkoon. Jos hieman avaisit silmiäsi,
niin saattaisit nähdä sen että muiden ihmisten tuomitseminen ei ole rakkautta. Siispä en voi millään uskoa, että olisit saavuttanut oikeasti jotakin jumalallista.
Olen sinut itseni kanssa, ja minun käy kyllä hyvin, dont worry. Jumalasi toivoo sinun käyttävän hieman omia aivojasi (kiltisti sanoen )
Ja arvaa mitä: Itse en kuulu mihinkään uskonnolliseen ryhmään, ja uskon että me kaikki päädymme samaan paikkaan lopulta (monen mutkan kautta)!

Uskossa ei ole kyse pelkästään tunne-elämyksistä vaan lähtökohtaisesti siitä, että me havaitsemme olevamme epätäydellisiä ja syntisiä Jumalan edessä. Yhtään synnitöntä ihmistä ei lähtökohtaisesti ole olemassa, jos näin väität, niin valehtelet. Jumala on antanut ihmiselle mahdollisuuden tehdä parannuksen ja päästä iänkaikkiseen onneen.

Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus. Sillä hän on säätänyt päivän, jona hän on tuomitseva maanpiirin vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän siihen on määrännyt; ja hän on antanut kaikille siitä vakuuden, herättämällä hänet kuolleista Apt 17:30

Jos kuitenkin toistuvasti väität, että sinussa ei syntiä ole, et tule koskaan pääsemään siitä eroon. Haluat tietoisesti turruttaa omantuntosi ja peittää oman sydämesi kovuudella saastaisuutesi.

Ja muutamat fariseukset, jotka olivat siinä häntä lähellä, kuulivat tämän ja sanoivat hänelle: "Olemmeko mekin sokeat?" Jeesus sanoi heille: "Jos te olisitte sokeat, ei teillä olisi syntiä; mutta nyt te sanotte: 'Me näemme'; sentähden teidän syntinne pysyy". Joh 9:14

Älä hae tunnekokemuksia, vaan etsi elävää Jumalaa, jotta pääsisit synnistäsi eroon. Jeesuksen veren kautta voit pestä itsesi putipuhtaaksi, eikä sinussa ole sen jälkeen minkäänlaista saastaa. Vasta tämä tuo lopullisen rauhan ihmiselle.

 

[Echi]

Katsos meidän keskustelussa on pari ongelma: Luet raamattua kuin piru, eli unohdat että se on kuitenkin vain ihmisjoukon tekemää.

Se on Jumalan Pyhän hengen kautta kirjoitettu. Yksikään sana, joka Raamatussa on, ei ole siellä ilman Jumalan tahtoa.

Toinen ongelma on se, että nielet kaiken ajattelematta itse mitään konteksin ulkopuolella olevaa. Kolmas asia on se, ettet sinä voi tietää mitä kokemuksia
minulla on meditoinnista, etkä julistaa niitä "vääriksi". Ja mitä meditointiin tulee, sen on tieteellisesti todettu parantavan keskittymistä esimerkiksi, jos pystyy stressitilanteessa
harjoittamaan tätä hetken. Sinun tekstiäsi jumalan "persoonan" tuntemisesta ei voi millään tavalla yksilöidä kenellekään.

Minä tiedän sen, että sinä olet syntinen ihminen, kuten me kaikki muutkin. Se mikä erottaa meidät kristityt sinusta on ainoastaan se, että olemme ottaneet vastaan Jumalan tarjoaman käsivarren. Emme omin toimin ole ansainneet yhtikäs mitään, mutta saimme armosta syntimme anteeksi. Mitään muuta tähän ei vaadita kuin se, että nöyrryt Jumalan edessä ja pyydät Jeesuksen nimessä syntejäsi anteeksi. Mutta sinä et halua kuunnella. Haluat ennemmin harjoittaa syntiä ja pysyä siinä, koska olet siihen mielistynyt.

Tiedät kyllä omassatunnossasi varsin hyvin sen, että omaa saastaisuuttasi et pääse pakoon. Minulle sinä voit valehdella, mutta et itsellesi etkä Jumalalle. Tee siis parannus, kun vielä on vähän aikaa tässä maailmanajassa äläkä anna ylpeytesi toimia esteenä iänkaikkiselle elämälle.

 

[Juhanator]

Uskossa ei ole kyse pelkästään tunne-elämyksistä vaan lähtökohtaisesti siitä, että me havaitsemme olevamme epätäydellisiä ja syntisiä Jumalan edessä. Yhtään synnitöntä ihmistä ei lähtökohtaisesti ole olemassa, jos näin väität, niin valehtelet. Jumala on antanut ihmiselle mahdollisuuden tehdä parannuksen ja päästä iänkaikkiseen onneen.

Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus. Sillä hän on säätänyt päivän, jona hän on tuomitseva maanpiirin vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän siihen on määrännyt; ja hän on antanut kaikille siitä vakuuden, herättämällä hänet kuolleista Apt 17:30

Jos kuitenkin toistuvasti väität, että sinussa ei syntiä ole, et tule koskaan pääsemään siitä eroon. Haluat tietoisesti turruttaa omantuntosi ja peittää oman sydämesi kovuudella saastaisuutesi.

Ja muutamat fariseukset, jotka olivat siinä häntä lähellä, kuulivat tämän ja sanoivat hänelle: "Olemmeko mekin sokeat?" Jeesus sanoi heille: "Jos te olisitte sokeat, ei teillä olisi syntiä; mutta nyt te sanotte: 'Me näemme'; sentähden teidän syntinne pysyy". Joh 9:14

Älä hae tunnekokemuksia, vaan etsi elävää Jumalaa, jotta pääsisit synnistäsi eroon. Jeesuksen veren kautta voit pestä itsesi putipuhtaaksi, eikä sinussa ole sen jälkeen minkäänlaista saastaa. Vasta tämä tuo lopullisen rauhan ihmiselle.

Jumala ei tule tuomitsemaan koskaan ketään, ihminen voi itse töppäillä kyllä elämässään ja täällä on sitten lakipykälät ja rangaistukset.
Kirkko sijoitti raamattuun aikoinaan näitä lauseita, mitä viljelet saadakseen ihmiset maksamaan kolehtia ja pelkäämään. Ja tässä sinä nyt sitten ajattelet kaiken raamatussa seisovan olevan jumalaista alkuperää.

Ja synti termi on melkoisen ajan kuluttuma, voidaan ihan vapaasti käyttää termiä "negatiivinen" käytös, kokemus, suuntaus. ja jep, Jeesus kehoitti herroja tekemään vähemmän hölmöyksiä, mitään
ihmeellistä tuossa ei sinällään ole. Ja en sanonut olevani ilman vikoja.

Minun Jumalankuva on universaali rakkaus (en keksinyt vähemmän naivempaa termiä), joka on kaiken tuollaisen pikkumaisen taivaspaikka-jakelun yläpuolella.

Sanot: "Jos sinä olisit saanut maistaa siitä Pyhän hengen lähteestä, josta minä olen saanut juoda, tietäisit sen, että se on lähtökohtaisesti taivaallista alkuperää."
Vastaan tähän että jos sinä OIKEASTI olisit kokenut valaistumisen, Jumalan rakkauden, ymmärtäisit että JOKAINEN ihminen on yhtä arvokas henkisesti, ja tällainen taso ei enää luettele muille taivaspaikkoja/arvostele valintoja.

"Tiedät kyllä omassatunnossasi varsin hyvin sen, että omaa saastaisuuttasi et pääse pakoon. Minulle sinä voit valehdella, mutta et itsellesi etkä Jumalalle. Tee siis parannus, kun vielä on vähän aikaa tässä maailmanajassa äläkä anna ylpeytesi toimia esteenä iänkaikkiselle elämälle."

Alatko sinä nyt kiihtyä siellä ?
Voin kertoa sinulle, että elän elämäni parasta aikaa. Vai että saastainen...
en minä oikein tähän voi enää mitään lisätä. Kai minä olen ilman kirkkoa ja kristinuskoa sitten näin onnellinen poikkeus. Alussa vaikutit ihan suht kristillisen maltilliselta, mutta näin sitten.

 

[Juhanator]

Se on Jumalan Pyhän hengen kautta kirjoitettu. Yksikään sana, joka Raamatussa on, ei ole siellä ilman Jumalan tahtoa.



Minä tiedän sen, että sinä olet syntinen ihminen, kuten me kaikki muutkin. Se mikä erottaa meidät kristityt sinusta on ainoastaan se, että olemme ottaneet vastaan Jumalan tarjoaman käsivarren. Emme omin toimin ole ansainneet yhtikäs mitään, mutta saimme armosta syntimme anteeksi. Mitään muuta tähän ei vaadita kuin se, että nöyrryt Jumalan edessä ja pyydät Jeesuksen nimessä syntejäsi anteeksi. Mutta sinä et halua kuunnella. Haluat ennemmin harjoittaa syntiä ja pysyä siinä, koska olet siihen mielistynyt.

Tiedät kyllä omassatunnossasi varsin hyvin sen, että omaa saastaisuuttasi et pääse pakoon. Minulle sinä voit valehdella, mutta et itsellesi etkä Jumalalle. Tee siis parannus, kun vielä on vähän aikaa tässä maailmanajassa äläkä anna ylpeytesi toimia esteenä iänkaikkiselle elämälle.

Lainaan näitä viestejä siksi, sillä olen "tutkivana" henkisen tien kulkenut todennut että uskonto on usein kuin joukkosuggestio. Esimerkiksi näitä ylläolevia lauseita viljellään usein, ne on kuin täsmäaseita
kirkkoon kuulumattomia kohtaan. Tavallaan täysin persoonattomia, samaan muotiin hakattuja sivalluksia. Käytetyt kieliopit ja vertaukset pysyy tiukasti samoina, ja kukaan ei oikein uskalla tai yritä edes olla omaperäinen, ajatella itse.
Koska se olisi sitä kuuluisaa "syntisyyttä". Minusta tällainen kirjoittaja on oikeastaan "uhri". Toisaalta tällainen valinta on helppo, koska asiat on ajateltu valmiiksi, ja voidaan heitellä samoja asioita jokaisella foorumilla.
Ja samalla siellä on pradoksaali ongelma, julistetaan löydettyä rakkautta ja missään se sitten ei oikein näy.

Ja vielä ihmetellään, miksi kirkosta erotaan.
Ja kyllä, edelleen uskon universaaliin Jumalaan, ja se haluaa että ajattelen itse, että kyseenalaistan, koen ja tunnen ja käytän älyäni. Sitä varten ihmiselämä on.
Ja ps: Raamattu on yhtä pyhä asia kuin, ettei Paavi käy paskalla väite on totta(pieni kevennys, mutta tuossa on myös ideakin mukana).

Raamattu on sekava kirjoitus eri uskontokuntaan kuuluvien miesten kirjoituksia, ja näissä jutuissa heijastuu aina uskonnolliset taustat ynm. Jos uskot noin sokeasti että kaikki siellä on "Jumalasta" lähtöisin, aivopesu on toiminut hyvin. Uuden testamentin puolella on ainoat enää mitä voisi nykypäivään soveltaa, ne jeesuksen osiot ja ohjeet. Kyllä nyt joku roti voisi kristittynäkin olla, eli ei niellä ihan kaikkea purematta. Ei se ole Jumalaan uskomisesta pois, että näkee pintaa syvemmälle.

Ja juu, taisin jo sanoa lopettavani aiheesta, ja eipä tähän muuta lisättävää ole kuin jokainen tulkoon autuaaksi valitsemallaan tavalla

 

[Echi]

Jumala ei tule tuomitsemaan koskaan ketään, ihminen voi itse töppäillä kyllä elämässään ja täällä on sitten lakipykälät ja rangaistukset.
Kirkko sijoitti raamattuun aikoinaan näitä lauseita, mitä viljelet saadakseen ihmiset maksamaan kolehtia ja pelkäämään. Ja tässä sinä nyt sitten ajattelet kaiken raamatussa seisovan olevan jumalaista alkuperää.

Ja synti termi on melkoisen ajan kuluttuma, voidaan ihan vapaasti käyttää termiä "negatiivinen" käytös, kokemus, suuntaus. ja jep, Jeesus kehoitti herroja tekemään vähemmän hölmöyksiä, mitään
ihmeellistä tuossa ei sinällään ole. Ja en sanonut olevani ilman vikoja.

Minun Jumalankuva on universaali rakkaus (en keksinyt vähemmän naivempaa termiä), joka on kaiken tuollaisen pikkumaisen taivaspaikka-jakelun yläpuolella.

Sanot: "Jos sinä olisit saanut maistaa siitä Pyhän hengen lähteestä, josta minä olen saanut juoda, tietäisit sen, että se on lähtökohtaisesti taivaallista alkuperää."
Vastaan tähän että jos sinä OIKEASTI olisit kokenut valaistumisen, Jumalan rakkauden, ymmärtäisit että JOKAINEN ihminen on yhtä arvokas henkisesti, ja tällainen taso ei enää luettele muille taivaspaikkoja/arvostele valintoja.

Kyse oli Jeesuksen sanoista, ei hän halua rahojasi vaan hän haluaa pelastaa sinut. Joka ikinen ihminen on arvokas Jumalan edessä, tämä pitää paikkansa:

Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. Timoteus 2:3

Jumala on rakkaus, mutta hän on myös äärimmäisen pyhä ja täydellinen. Valitettavasti jopa monet kristitytkin saattavat puhua vain rakkaudesta, mutta he eivät korosta Jumalan pyhyyttä. Nämä kaksi eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, vaikka ihmiset erehdyksessä näin kuvittelevat. Jumala ei pyhyytensä vuoksi voi sietää minkäänlaista syntiä, hänen valkeutensa loistaa kirkkaana tuhoten kaiken saastaisen tieltään. Ei Jumalassa voi asua syntiä, eikä hän voi sietää syntiä lähellään.

Katso, ei Herran käsi ole liian lyhyt auttamaan, eikä hänen korvansa kuuro kuulemaan: vaan teidän pahat tekonne erottavat teidät Jumalastanne, ja teidän syntinne peittävät teiltä hänen kasvonsa, niin ettei hän kuule. Jesaja 59:7

Jos Jumala nuhtelee meitä ja herättää synnintunnon, niin se on meidän omaksi parhaaksemme. Korostan edelleen: älä halveksu tuota Jumalan kutsua vaan tee parannus. Itse me emme voi poistaa syntejämme, ainoastaa Jeesuksen veri voi pestä meidät vitivalkoisiksi. Jatkan tämän asian toistamista loputtomiin, koska se on totuus ja ainut asia, joka voi pelastaa ihmisen.

 

[Echi]

Lainaan näitä viestejä siksi, sillä olen "tutkivana" henkisen tien kulkenut todennut että uskonto on usein kuin joukkosuggestio. Esimerkiksi näitä ylläolevia lauseita viljellään usein, ne on kuin täsmäaseita
kirkkoon kuulumattomia kohtaan. Tavallaan täysin persoonattomia, samaan muotiin hakattuja sivalluksia. Käytetyt kieliopit ja vertaukset pysyy tiukasti samoina, ja kukaan ei oikein uskalla tai yritä edes olla omaperäinen, ajatella itse.
Koska se olisi sitä kuuluisaa "syntisyyttä". Minusta tällainen kirjoittaja on oikeastaan "uhri". Toisaalta tällainen valinta on helppo, koska asiat on ajateltu valmiiksi, ja voidaan heitellä samoja asioita jokaisella foorumilla.

En kuulu mihinkään kirkkoon. Kävin kristittyjen yhteisellä kasteella ja kuulun ainoastaan Jeesuksen seurakuntaan. Ainut motiivi jonka vuoksi tännekin kirjoittelen on se että sinä ja muut pääsisitte joku päivä taivaaseen.

Pelastava evankeliumi on yksi ja sama, enkä siitä halua mihinkään poiketa. Se on pelastanut yli 2000 vuoden ajan ihmisiä ja pelastaa vieläkin, koska kyse ei ole ihmisen sanoista vaan Jumalan itsensä antamasta viestistä, kyse on elävästä sanasta, joka toimii Pyhän hengen kautta. Mutta siinä olet väärässä, että jokaisen tarina olisi sama. Olen kirjoittanut tänne foorumille oman tarinani, joka takuulla eroaa monien kristittyjen vastaavasta.

Ja samalla siellä on pradoksaali ongelma, julistetaan löydettyä rakkautta ja missään se sitten ei oikein näy.
Ja vielä ihmetellään, miksi kirkosta erotaan.
Ja kyllä, edelleen uskon universaaliin Jumalaan, ja se haluaa että ajattelen itse, että kyseenalaistan, koen ja tunnen ja käytän älyäni. Sitä varten ihmiselämä on.

Koin olevani oikeasti vapaa ja ehyt persoona vasta sen jälkeen, kun Jumala kutsui minut takaisin. Jeesus tekee sielusi vapaaksi, ei kahlitse sitä. Sinulla on edelleenkin vapaa tahto ja voit lähteä kävelemään pois uskontieltä, jos et halua. Mutta minä en halua, pysyn tällä tiellä, vaikka en saisikaan tunne-elämyksiä. En rangaistuksen pelosta vaan siksi, koska tämä on ainut tie, jonka avulla voin oikeasti auttaa muita ihmisiä. Minua motivoi siis rakkaus muita ihmisiä kohtaan kaikkein eniten.

Hyvin mielelläni kertoisin muille ihmisille rauhoittavia asioita ja julistaisin pelkästään rauhaa. Mutta koska oikeasti välitän heistä, en tätä tee. NImittäin niin kauan kuin ihmiset eivät parannusta ole tehneet, he ovat matkalla helvettiin. Millainen ihminen olisin, jos en huutaisi heille varoitushuutoa?

Raamattu on sekava kirjoitus eri uskontokuntaan kuuluvien miesten kirjoituksia, ja näissä jutuissa heijastuu aina uskonnolliset taustat ynm. Jos uskot noin sokeasti että kaikki siellä on "Jumalasta" lähtöisin, aivopesu on toiminut hyvin. Uuden testamentin puolella on ainoat enää mitä voisi nykypäivään soveltaa, ne jeesuksen osiot ja ohjeet. Kyllä nyt joku roti voisi kristittynäkin olla, eli ei niellä ihan kaikkea purematta. Ei se ole Jumalaan uskomisesta pois, että näkee pintaa syvemmälle.

Ei ole. Raamattu on täysin yhtenäinen teos ja Pyhän hengen johdatuksessa kirjoitettu. Vanha ja uusi testamentti nivoutuvat saumattomasti yhteen

Kirjoitin tästä aiheesta jo edellisellä sivulla:

Vanhaa testamenttia on haastava ymmärtää, tarvitset Pyhän hengen ja Jumalan rakkauden, jotta pystyt näkemään sen kokonaiskuvan. Muussa tapauksessa et löydä sieltä muuta kuin ankaruutta ja julmuutta.

Yksikään ihminen ei voinut toteuttaa vanhan testamentin lakia, kukaan eikä ollut riittävän puhdas Jumalan edessä. Jumala tiesi tämän varsin hyvin, mutta antoi tämän kaiken silti toteutua. Miksi? Monet ihmiset ovat ymmärtäneet väärin vanhan testamentin ja uuden testamentin välisen suhteen. Vanha testamentti oli varjoa tulevasta ja ennusti uutta liittoa, sen käskyt ja määräykset toteutuivat kaikki Jeesuksessa, joka tuli täyttämään lain. Ei kristityillä ole lupa muunnella omaksi tekstikseen mitään vaan kaikki tapahtuu täysin Raamatun mukaisesti.

Jesaja kirjoitti 700 vuotta ennen Jeesuksen syntymää vanhassa testamentissa:

Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut. Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme. Jesaja 53:4

Jeesus paransi sairaat kehitysvammaiset sekä aterioi julkisesti syntisten kanssa, jotka olisi pitänyt kivittää vanhan testamentin lain mukaisesti. Vanha testamentti toi lait, Jeesus toi armon, joka vapautti ihmiset tästä lain ikeestä. Jeesus toteutti sen Jumalan kaavaileman uuden liiton, jossa hänen rakkautensa tuli ihmiskunnan keskuuteen. Jeesus kantoi joka ikisen sairauden ja kivun, kaikki rangaistukset, jotka me olimme ansainneet. Kaikki vanhan testamentin rangaistukset pantiin toimeen Jeesuksen kohdalla, hän joutui maksamaan meidän syntimme.

 

[Echi]

Pakko jakaa tämä video, kun se sai minut lähes itkun partaalle. Hizbollahin entinen sotilas kertoo siitä, kuinka hän kohtasi Jeesuksen elämässään. Tässä on todiste mitä tapahtuu, kun muslimi saa kohdata elävän kristinuskon Jumalan:

 

[Mikkos]

En kuulu mihinkään kirkkoon. Kävin kristittyjen yhteisellä kasteella ja kuulun ainoastaan Jeesuksen seurakuntaan. Ainut motiivi jonka vuoksi tännekin kirjoittelen on se että sinä ja muut pääsisitte joku päivä taivaaseen.

Pelastava evankeliumi on yksi ja sama, enkä siitä halua mihinkään poiketa. Se on pelastanut yli 2000 vuoden ajan ihmisiä ja pelastaa vieläkin, koska kyse ei ole ihmisen sanoista vaan Jumalan itsensä antamasta viestistä, kyse on elävästä sanasta, joka toimii Pyhän hengen kautta. Mutta siinä olet väärässä, että jokaisen tarina olisi sama. Olen kirjoittanut tänne foorumille oman tarinani, joka takuulla eroaa monien kristittyjen vastaavasta.



Koin olevani oikeasti vapaa ja ehyt persoona vasta sen jälkeen, kun Jumala kutsui minut takaisin. Jeesus tekee sielusi vapaaksi, ei kahlitse sitä. Sinulla on edelleenkin vapaa tahto ja voit lähteä kävelemään pois uskontieltä, jos et halua. Mutta minä en halua, pysyn tällä tiellä, vaikka en saisikaan tunne-elämyksiä. En rangaistuksen pelosta vaan siksi, koska tämä on ainut tie, jonka avulla voin oikeasti auttaa muita ihmisiä. Minua motivoi siis rakkaus muita ihmisiä kohtaan kaikkein eniten.

Hyvin mielelläni kertoisin muille ihmisille rauhoittavia asioita ja julistaisin pelkästään rauhaa. Mutta koska oikeasti välitän heistä, en tätä tee. NImittäin niin kauan kuin ihmiset eivät parannusta ole tehneet, he ovat matkalla helvettiin. Millainen ihminen olisin, jos en huutaisi heille varoitushuutoa?



Ei ole. Raamattu on täysin yhtenäinen teos ja Pyhän hengen johdatuksessa kirjoitettu. Vanha ja uusi testamentti nivoutuvat saumattomasti yhteen

Kirjoitin tästä aiheesta jo edellisellä sivulla:

Vanhaa testamenttia on haastava ymmärtää, tarvitset Pyhän hengen ja Jumalan rakkauden, jotta pystyt näkemään sen kokonaiskuvan. Muussa tapauksessa et löydä sieltä muuta kuin ankaruutta ja julmuutta.

Yksikään ihminen ei voinut toteuttaa vanhan testamentin lakia, kukaan eikä ollut riittävän puhdas Jumalan edessä. Jumala tiesi tämän varsin hyvin, mutta antoi tämän kaiken silti toteutua. Miksi? Monet ihmiset ovat ymmärtäneet väärin vanhan testamentin ja uuden testamentin välisen suhteen. Vanha testamentti oli varjoa tulevasta ja ennusti uutta liittoa, sen käskyt ja määräykset toteutuivat kaikki Jeesuksessa, joka tuli täyttämään lain. Ei kristityillä ole lupa muunnella omaksi tekstikseen mitään vaan kaikki tapahtuu täysin Raamatun mukaisesti.

Jesaja kirjoitti 700 vuotta ennen Jeesuksen syntymää vanhassa testamentissa:

Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut. Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme. Jesaja 53:4

Jeesus paransi sairaat kehitysvammaiset sekä aterioi julkisesti syntisten kanssa, jotka olisi pitänyt kivittää vanhan testamentin lain mukaisesti. Vanha testamentti toi lait, Jeesus toi armon, joka vapautti ihmiset tästä lain ikeestä. Jeesus toteutti sen Jumalan kaavaileman uuden liiton, jossa hänen rakkautensa tuli ihmiskunnan keskuuteen. Jeesus kantoi joka ikisen sairauden ja kivun, kaikki rangaistukset, jotka me olimme ansainneet. Kaikki vanhan testamentin rangaistukset pantiin toimeen Jeesuksen kohdalla, hän joutui maksamaan meidän syntimme.

Se on pelastanut yli 2000 vuoden ajan ihmisiä ja pelastaa vieläkin

Olet valitettavasti väärässä. Kuollessaan ihminen reinkarnoituu toiseksi olennoksi sen perusteella miten on elänyt edellisen elämän. Eikö? No todista sitten toisin.

Sinulla on edelleenkin vapaa tahto ja voit lähteä kävelemään pois uskontieltä, jos et halua.

Kyllä, mikäli vapaa tahto on sama kuin että sut pistetään kallion kielekkeelle ja sanotaan että voit joko tehdä niinkuin minä sanon tai sitten voit hypätä kalliolta alas. Ihan on sun oma valinta ja jumala kunnioittaa sitä.

En rangaistuksen pelosta vaan siksi, koska tämä on ainut tie, jonka avulla voin oikeasti auttaa muita ihmisiä

Onneks meidän "normaalien" ei tarvitse edes ajatella että olisi jotain kuolemanjälkeistä rangaistusta. Tekee elämästä hiton paljon helpompaa, hienompaa ja vapaampaa.

Mutta koska oikeasti välitän heistä, en tätä tee. NImittäin niin kauan kuin ihmiset eivät parannusta ole tehneet, he ovat matkalla helvettiin.

Mitä jos jätettäis nää hommat ihan vaan jumalan huoleks. Kyllä se tietää jo kuka joutuu minnekkin eikä se siitä huutelemalla ja saarnaamalla muutu.
Tää on vähän sama ku mä rakentaisin taloni kellariin maailman kauheimman kidutuskammion jossa on niin hirvittäviä laitteita että ei voi edes kuvitellakkaan. Sitten mä menisin kaduille julistamaan tuntemattomille ohikulkijoille että mulla onkin tuolla kellarissa niin hirveä paikka että sinne ei kukaan halua. Ei teidän tarvii joutuu sinne kun teette niinkuin minä käsken.

Millainen ihminen olisin, jos en huutaisi heille varoitushuutoa?

Terve ihminen. Niinkuin me muut.

Ei ole. Raamattu on täysin yhtenäinen teos ja Pyhän hengen johdatuksessa kirjoitettu. Vanha ja uusi testamentti nivoutuvat saumattomasti yhteen

Eihän ole. Se on 300 vuotta väitettyjen tapahtumien jälkeen Nikean kokouksessa kasattu kertomuskokelma paimentolaiskansojen nuotiotarinoista ja siihen on lisätty tekstiä ja siitä on otettu tekstejä pois ja kertoo vain yhden aikansa "messiaiden" tarinoista (tai pikemminkin valittuja paloja aikansa messiaista). Se on epäjohdonmukainen, täynnä ristiriitaisuuksia, raaka, pedofilinen, sovinistinen, epämoralistinen ja täynnä käännösvirheitä. Se ei ole hyvä kirja kirja etsiä oppia elämään. Itse asiassa se ei ole hyvä kirja yhtään missään mielessä.

Vanhaa testamenttia on haastava ymmärtää, tarvitset Pyhän hengen ja Jumalan rakkauden, jotta pystyt näkemään sen kokonaiskuvan. Muussa tapauksessa et löydä sieltä muuta kuin ankaruutta ja julmuutta.

Mitä jos kirjasta olisi alunperinkin tehnyt opettavainen, moraalinen, väärin tulksematon, hyviä elämänohjeita antava kirja? Nyt on vähän niinkuin etsis Stephen Kingin Hohdosta moraalioppia kun vaan sitä "tulkitsee" oikein.

Yksikään ihminen ei voinut toteuttaa vanhan testamentin lakia, kukaan eikä ollut riittävän puhdas Jumalan edessä. Jumala tiesi tämän varsin hyvin, mutta antoi tämän kaiken silti toteutua. Miksi? Monet ihmiset ovat ymmärtäneet väärin vanhan testamentin ja uuden testamentin välisen suhteen. Vanha testamentti oli varjoa tulevasta ja ennusti uutta liittoa, sen käskyt ja määräykset toteutuivat kaikki Jeesuksessa, joka tuli täyttämään lain.

Vanha testamentti on siis joko täysin turha, tai äärimmäisen sadistisen, julman, epämoraalisen ja täysin käsittämättömän jumalan tekosia? Mikä hyväntahtoinen jumala voisi koskaan ikinä tehdä niitä julmuuksia ja asioita mitä vanhassa testamentissä touhutaan kun pahin ihminen maanpäälläkään ei moiseen kykene? Mä en laskis yhtään mitään tuollaisen jumalan varaan.

Jeesus paransi sairaat kehitysvammaiset sekä aterioi julkisesti syntisten kanssa, jotka olisi pitänyt kivittää vanhan testamentin lain mukaisesti. Vanha testamentti toi lait, Jeesus toi armon, joka vapautti ihmiset tästä lain ikeestä. Jeesus toteutti sen Jumalan kaavaileman uuden liiton, jossa hänen rakkautensa tuli ihmiskunnan keskuuteen. Jeesus kantoi joka ikisen sairauden ja kivun, kaikki rangaistukset, jotka me olimme ansainneet. Kaikki vanhan testamentin rangaistukset pantiin toimeen Jeesuksen kohdalla, hän joutui maksamaan meidän syntimme.

Tässä ei ole mitään tolkkua, järkeä eikä logiikkaa.

 

[Juhanator]

Tässä ei ole mitään tolkkua, järkeä eikä logiikkaa.

Niinpä. Ongelma näiden uskovaisten suhteen on se, että kunnollista keskustelua ei saa syntymään, sillä he ovat luovuttaneet pois mahdollisuutensa kritisoida ja arvioida, oma vapaan tahdonsa (jonka kyvyn se jumala tai mikälie heilllekin antoi).
On kuin aikoinaan ihmisille alkoi pikkuhiljaa selvitä, että maa ei ole litteä, näin se uskonnollinen kehityskin hankaa vastaan. Paradoksaalisesti Echi kirjoittelee siitä, kuinka ihmiset palvoivat
"epä-Jumalia", ja ei edes itse näe olevansa samanlainen: Eli raamattu on pyhä, koskematon ja kaikki siellä on Jumalasta lähtöisin. siis aivan samanlaista palvomista tämäkin, ei nähdä metsää puilta.

Ja se etteivät he ymmärrä edes näin yksinkertaista, teologiankin piireissä tutkittua asiaa, raamatun kirjoittajien monenkirjavasta ja kyseenalaisesta luonteesta, on jokseenkin surullista.
Jopa ilman tieteelistäkin perustaa voi järkeillä sillä että ihmisten kirjoittamat tekstit on otettava aina varauksella. Kuten sanoinkin, raamatussa on asiaakin uuden testamentin puolella, sellaista mitä voisi
nykyaankin vielä johonkin käyttää, mutta loppu 90% on melkoista liiba-laabaata.

Ja tuon "pyhä" sanan käyttö on naurettavaa, se ei oikastaan tarkoita yhtään mitään. Ja please, en halua kuulla tästäkin taas yhtä copy/paste-saarnaa.

 

[novoiperkele]

Pakko jakaa tämä video, kun se sai minut lähes itkun partaalle. Hizbollahin entinen sotilas kertoo siitä, kuinka hän kohtasi Jeesuksen elämässään. Tässä on todiste mitä tapahtuu, kun muslimi saa kohdata elävän kristinuskon Jumalan:

En jaksanut katsoa, mutta veikataan, että kaveri haluaa jonnekin sossupummiksi ja on keksinyt, että jeesustelijat antaa rahnaa, asunnon ynm..

 

[Juhanator]

Pakko jakaa tämä video, kun se sai minut lähes itkun partaalle. Hizbollahin entinen sotilas kertoo siitä, kuinka hän kohtasi Jeesuksen elämässään. Tässä on todiste mitä tapahtuu, kun muslimi saa kohdata elävän kristinuskon Jumalan:

Et ole tainnut oikein ajatuksella edes omaa videotasi katsonut. Nimittäin kritisoit kehumaani meditointia, ja sillähän keinolla tuo sinun videosi herra sai yhteytensä. Koska osaat VAIN toistella ulkoa opeteltuja uskonnollisia lauseita, jätät kätevästi huomioimatta tällaisetkin, hyvin ristiriitaiset asiat. Eli ei tässäkään tapauksessa mitään kirkkoja tai jeesuksia tarvittu, tällaisia yhteyksiä on aina saatu syvän meditointikokemuksen aikana kuten jo sanoinkin. Ja ilman meditointia
Rk laulaisi varmaan edelleenkin.

Se että hän sitten lähti ratsastamaan kristinuskon suuntaan, oli vain valinta, ei kummempaa. Esimerkiksi tiibetiläisillä on samat kokemukset meditoinnin yhteydessä, mutta heille se on Budha.
Intiaanit aikoinaan tekivät samaa, he kertoivat saavansa yhteyden Suureen Henkeen, ja esi-isiin. Aboriginaalit luultavasti saivat tähtikartastonsa myös meditoinnin kautta.
Maanläheisesti käytettynä, jos ei nyt halua mihinkään henkimaailmoihin saakka sukellella, sillä on ihan vaan stressiä poistavaa vaikutusta.

Muuten yksi kuuluisa meditointia kehunut julkkis on Keanu Reeves. Kävi aikoinaan läpi kovia kokemuksia (Menetti lapsen, vaimon, masennus ynm) ja eräs stunttiryhmän itämainen jäsen sitten esitteli
asiaa hänelle, jotenkin tähän suuntaan. Kristittyä Keanusta ei kuitenkaan tullut, mutta sai itsenä takaisin raiteilleen. (Keanu on Buddhisti, kävin tarkastamassa) Ehkä ymmärrät nyt viimein sen, että kristinusko ei ole ainoa tie ja ei millään tavalla tarpeellinen.
Ellei sitten henkoht siitä itselleen sitä tee pakkopullaa. Eikä edes meditointi ole ainoa tapa, jollekin se yhteys syntyy puutarhanhoidossa, veistotöissä, maalatessa, säveltäessä musiikkia.
Ehkä joku sen saa rukoillessaan, kuka mitenkin.

Jos olisi valiitava joku uskonto, itseäni viehättäisi eniten Budhalaisuus.
Se ei ole tuputtamista, pakkokäännyttämistä, vaan siinä nimenomaan korostetaan yksilön ainutlaatuisuutta, tiedetään se että omien mahdollisuuksien ja voimien lähde on sisällä (ei ulkoa, kuten kristinusko opettaa)
Budhalainen tietää jo olevansa "Jumala", se ei kuitenkaan tarkoita ylpeilyä erikoisuuksilla tai muuta egoilua vaan ottaa vastuun omasta elämästään täysin, ja silti antaa muiden kulkea omia polkujaan...pirun hienoa, eikö?

No olen kuitenkin jossain Agnostikon ja budhalaisuuden välimaastossa, joten en koe tarvetta kuulua mihinkään järjestöön, ryhmään ynm.
Minun "jumalankuva" ei aseta ehtoja.


Se on vain yksi työkalu ja suuntaus muiden joukossa. Pelottelette jonnenjoutvasti kadotuksilla ja helvetillä, se on luotaantyöntävää ja masentavaa, kuin keski-aikaa elettäisiin.
Ja yleensä ottaen kaikenlainen uskonnoista irti oleminen taitaa olla helpoin tie onnelliseen elämään. Poikkeuksena toki itämaiset uskonnot, joissa ei tuota pelottelua ja itseään ulkopuolella olevia asioita etsitä,
vaan tiedetään että se rauha tulee sisältä, ei jonkun ulkopuolisen olennon lahjoittamana.

Jospa tiivistän Jumala-käsitteen hyvin yksinkertaiseen muotoon:

Se on hyvää oloa, kunnioitusta muita kohtaan, muiden elämätapojen sallimista, rauhallisuutta, ei-paatosta ja enimmäkseen positiivista elämää. Se näkyy luonnonaikojen rytmissä, pienen lapsen hymyssä, äidin rakkaudessa ja monessa muussa.
Jos näitä asioita edes jotenkin havaitseee ja koittaa sen mukaan elääkin, se on siinä ja muuta ei tarvita.

Ja osahan meistä tekeekin näin, ilman mitään tietoista "tämä on Jumalan tie- asennetta). Edes siis henkisiin asioihin ei tarvitse kallistua, jos noin luonnostaan jo elää. Ja elämäänhän tänne on tultu, ei palvomaan,
käännyttämään tai pelottelemaan muita. Joskus mokaillaan, ja niistä jutuista noustessaan on taas vahvempi.

Ihan hyviähän tuossa on, pesee mielestäni kymmenen käskyä milloin vain:

 

[Mikkos]

10 lapsen äiti Anneli ihmettelee vanhoillislestadiolaisiin naisiin liitettyä yleistä ennakkoluuloa

Anneli Saarinen osallistui Porissa vanhoillislestadiolaisten Suviseuroihin. (KUVA: Joonas Salo)

Julkaistu: 1.7. 13:58

Joskus itse kutakin sapettaa – myös lestadiolaista. Silloin suusta saattaa tulla voimasana.
Anneli Saarisella se voi olla esimerkiksi voihan nenä tai voi vitsi.

– Tai jos oikein harmittaa, saatan sanoa ”voi veljet, nyt ottaa päähän”, Saarinen kertoo.

Saarisen mukaan vanhoillislestadiolaisten joukossa nuoret saattavat joskus käyttää vahvempiakin voimasanoja. Hän ihmettelee, miksi liikkeeseen kuuluminen esitetään usein ankeana ja rajoituksia täynnä olevana asiana, kun oikeasti kysymys on arvoista ja periaatteista.

– Ei tämä ole ankeaa. Koen täällä aidosti iloa.

Saarinen asuu Paraisilla, mutta on kotoisin Porista. Hän on tullut Poriin vanhoillislestadiolaisten vuotuiseen kesätapahtumaan Suviseuroille.

Vaikka esimerkiksi kirosanojen ja päihteiden välttäminen kuuluivat vanhoillislestadiolaisuuteen, Saarisen mukaan uskontoon liitetään paljon paikkansa pitämättömiä myyttejä ja oletuksia. Osa niistä koskee vanhemmuutta ja naisen asemaa.

Hän on itse kymmenen lapsen äiti, mutta pitää suurperheen vanhemmuutta omana valintanaan. Hänen mukaansa yleinen ennakkoluulo on, että vanhoillislestadiolaisen naisen on pakko synnyttää paljon lapsia.

– Joskus harmittaa eniten, että minulta kysellään, onko minun naisena pakko alistua mieheni tahtoon. Tämä on minun henkilökohtainen uskoni ja olen tehnyt henkilökohtaisen valinnan.

10 lapsen äiti Anneli ihmettelee vanhoillislestadiolaisiin naisiin liitettyä yleistä ennakkoluuloa

Olisikohan henkilökohtaiseen valintaan mahdollisesti vaikuttanut koko iän kestänyt aivopesu ja lähisukulaisten painostus, jos ei olisi lestadiolaiseen orjuuteen olisi suostunut? Eipä taida lasten määrääkään mikään rajoittaa, ellei mies niin halua tai sitten nainen ala salaa käyttämään ehkäisyä.

Tai sitte tää "oma tahto" on sitä että ukko sanoo että "omasta tahdostas teet niinku minä sanon tai lähet kävelemään". Tää on tätä uskovaisten "omaa aikaa tahtoa"

 

[east]

Koulutus, siihen ei juuri uskovaisten piirissä kannusteta. Elämä pitää antaa kokonaan jumalan käyttöön, eikä esimerkiksi yliopisto-opiskelua katsota tietyissä piireissä kovin hyvällä. Toisaalta taas sitten joissakin kirkon herätysliikkeissä on aika paljonkin YO-opiskelijoita/valmistuneita, mutta vapaissa suunnissa yliopisto-opiskelu rajoittuu ehkä korkeintaan opettajakouluun jotta voi näyttää hyvää uskovaisen mallia lapsille.

En usko, että tämä on totta. Uskovaisilla tutuillani (noin kymmenen) taitaa kaikilla olla yliopistokoulutus yksi tuntuu pitävän ammattikoulutaustaisia "idiootteina".
Papin ammatti on jokseenkin jokaisen kristityn arvo-asteikossa korkealla ja koulutus on yliopistopohjainen.