Jeesus Kristus on Jumala lihassa. 100% Jumala. 100% ihminen.
Jeesus Kristus ei syntynyt 4-6 BC ( Koska nyt sattui tarkasti syntymäänkään ).
Vaan Jeesus Kristus on aina ollut olemassa. Kuten Jumala.
Kristinusko ei alkanut 30AD. Vaan on aina ollut olemassa.
Tätä jehovan todistajat, muslimit, mormoonit ja muut eivät ymmärrä:
Jumala, Jeesus Kristus ja Pyhä Henki ovat yksi ja sama Jumala. Mutta 3 eri muodossa. Jeesus Kristus on Jumala lihassa.
KJV John 14:6 "Jesus saith unto him, I am the way, the truth, and the life: no man cometh unto the Father, but by me."
Vähän kontekstia sille, että miksi kristityt joutuvat kietomaan itsensä tuohon täysin järjenvastaiseen teologiseen umpisolmuun, kun yrittävät selittää Pyhää Kolminaisuutta.
Kolmessa vanhimmassa evankeliumissa (Markus, Matteus, Luukas) Jeesus ei missään vaiheessa väitä olevansa Jumala. Jeesus pitää itseään messiaana, joka ei ole jumalallinen olento, vaan Jumalan valitsema ihminen, joka tulee toteuttamaan Jumalan tahtoa maan päällä.
Varhaiset kristityt eivät myöskään pitäneet Jeesusta Jumalana siihen tapaan, kuin nykyiset kristityt pitävät häntä. Jeesus oli ihminen, josta Jumala teki vähän alemman tason jumalan. Noissa kolmessa evankeliumissa Jeesuksen ”jumaluus” siirtyy sitä myöhemmäksi, mitä vanhempi teksti on kyseessä.
Markuksessa Jeesuksesta tulee jumallallinen (ei niinkään Jumala, kerta varhaiskristityille ei ollut mikään ongelma, että olisi useampia jumala-hahmoja kuin yksi) ylösnousemuksessa. Matteuksessa kun Johannes Kastaja kastaa Jeesuksen, Luukaksessa kun Jeesus syntyy.
Uusimmassa evankeliumissa, eli Johanneksessa, kuva Jeesuksesta on muuttunut radikaalisti. Kyseessä ei enää ole niinkään se ekojen evankeliumeiden juutalaisten messias, joka Jeesus ei voi olla, koska messias on maanpäällinen hallitsija. Vaan Jeesuksesta on kehittynyt jotain uutta, henkilö joka oli aina jumala, ja joka tiesi olevansa jumala. Kaikki lainaukset joissa Jeesus väittää olevansa jumala, ovat Johanneksesta. Ristillä Jeesus ei ole enää se aikaisempien evankeliumien murtunut mies, joka kiroaa jumalaansa, vaan itsevarma tyyppi ilman huolia.
Eli meillä on radikaalisti erilaisia Jeesuksia evankeliumeissa. Keskenään todella pahasti ristiriidassa olevia. Sitten kristinusko alkaa korostamaan monoteismiä, erottuakseen Rooman perinteisistä uskonnoista. 300-luvulle päästäessä sitten pitäisi saada koko paketti kasaan, mutta meillä on kaksi (tai useampia) radikaalisti erilaisia kuvia Jeesuksesta, riippuen mitä evankeliumia luet, ja vahvistunut monoteismi. Nuo eivät millään järjellä sovi kaikki yhteen, jonka seurauksena on jatkuvia skismoja. Lopulta sitten tarvitaan ihan keisarin voimia siihen, että nuijitaan läpi jonkinsorttinen yhteinen doktriini. Joka on tuo nykyinen Pyhän Kolminaisuuden mahdottomuuden umpisolmu.
Doktriini, jotka ei ole mitenkään kirjoitettu Raamattuun. Vaan doktriini, jonka ihmiset keksivät kun yrittivät 200 vuotta Uuden Testamentin kirjoittamisen jälkeen yhdistää nuo Uuden Testamentin tarinat heidän omaan, sen hetkiseen uskontoonsa.